L PSEMME. Leikki muuttuu. Mennään marjaan! Kuuloa on. suojeltava. Miksi lapsi nirsoilee? 2/2009. Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L PSEMME. Leikki muuttuu. Mennään marjaan! Kuuloa on. suojeltava. Miksi lapsi nirsoilee? 2/2009. Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 A L PSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2009 Mennään marjaan! Kuuloa on Miksi lapsi nirsoilee? suojeltava Leikki muuttuu

2 Pääkirjoitus L apselle ruoka on välittämisen mittari. Äidin tai isän kotona valmistama ateria ja yhteinen ruokahetki on merkki huolenpidosta. Myös valmis välipala on viesti: ajattelen sinua, vaikka en ole paikalla. Pieni lapsi tarvitsee usein ruokaa, koska ei jaksa syödä kerralla kovin paljon. Terveellistä suuhunpantavaa pitää olla tarjolla säännöllisesti. Äitinä kasvamiseen kuuluu, että oppii, miten usein ja miten paljon oma lapsi syö. Ja mitä seuraa, jos ruokaväli pitenee liikaa. Nälkä tekee kiukkuiseksi yhtä lailla pienen vauvan kuin yläkoululaisen. Vanhemmuuteen kuuluu jatkuva organisointi, jotta perheen ruokahuolto toimii. En varmaan ole ainoa äiti, joka on potenut huonoa omatuntoa siitä, että yhteiseen ruokapöytään päästään vasta kahdeksan jälkeen illalla tai kiireen keskellä on turvauduttava valmisruokiin. Töissä käyville äideille ja isille on ollut iso helpotus, että lapsi saa koulussa lämpimän ja monipuolisen aterian. Viime aikoina kouluruokailusta on alkanut kuulua kurjia viestejä: ruoka on jäähtynyttä, se on liian usein samanlaista tai se voi loppua kesken. Kouluruokailussa ateria maksaa alle euron. Se ei ole paljon. Mutta siitäkin haluttaisiin tinkiä. Tässä kohtaa tulen äitinä kiukkuiseksi päättäjille: näpit irti lasten ruoasta. Monipuolista lähellä valmistettua ruokaa ei saa säästöjen takia vaihtaa yksipuolisempaan tai pitkien kuljetusketjujen heikentämään. Kouluruoka on oleellinen osa kasvavan lapsen päivittäistä ravintoa, siksi sen ravintosisältö pitää olla suosituksen mukainen. Hyvä kouluruoka totuttaa terveellisiin ruokatottumuksiin, mikä tukee lasten kasvua terveiksi aikuisiksi. Koululaisilla on paljon toiveita siitä, millaisia ruokia koulussa pitäisi olla. Tärkein toive kuitenkin on että saisi syödä rauhassa. Hotkiminen vie ruokailusta ilon. Näytetään lapsille että heitä arvostetaan. Tarjotaan kunnon ruokaa ja mahdollisuus virkistäytyä hetki yhteisessä pöydässä kavereiden kanssa. Ihan niin kuin aikuiset tekevät työpaikoilla. Aurinkoisia päiviä! Äiti, mitä me syödään? Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Leikki peilaa lapsen maailmaa Jokapäiväinen elämänmeno näkyy lasten leikeissä 15 Puheenjohtajalta 16 Lapsi kriisin keskellä 22 Roskaaminen kuriin 25 Kentältä kuuluu 26 Mennään marjaan! 28 Suojaa lapsen kuuloa Meluvammat syntyvät hitaasti 30 Liian kallis terveys? 32 Rennosti ruokapöydässä Syömään ei kannata pakottaa 35 Lastenkulttuuri 39 Kirjoissa & kansissa 40 "Muukalaisuus yhdistää" Maahanmuuttajaäitejä autetaan kotoutumaan 42 Luetaan lakia Vanhemmilla on oikeus valvoa koululaisten etuja 44 Poimitut 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Susa Junnola Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Susanna Pitkälahti, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 3/2009 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 39. vuosikerta. Lapsemme 2/2009 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Yksinäiset iltapäivät ku(u)luvat Lasten ja nuorten puhelimessa Lasten ja nuorten puhelin vastaanotti viime vuonna lähes puhelua. Soittajista 70 prosenttia oli 7 13-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Lapsilta tuli runsaasti soittoja iltapäivällä heti puhelinlinjojen avauduttua, kun lapset ovat kotona itsekseen. Pienet koululaiset puhuivat tavallisimmin päivän kuulumisista. Näissä puheluissa lapsille on tärkeintä saada olla vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti Voittoisa dvd. MLL:n ja Folkhälsanin koulukiusaamista käsittelevä dvd Ettei kukaan jää yksin voitti kultamitalin kansainvälillä elokuvafestivaaleilla New Yorkissa. Human Concerns -sarjassa kilpaili tuhansia ehdokkaita eri puolilta maailmaa. Dvd sai hiljattain myös Hampurin World Media Festivalin pääpalkinnon. Kuva: Matti Matikainen Joukolla mukaan Puheenjohtajapäiville! MLL:n Puheenjohtajapäiviä vietetään Helsingissä Lisätietoja ja ilmoittautumiset Yhdistysnetissä. Perhekahvila tuo tuttuja Eri puolilla Suomea toimii 428 MLL:n perhekahvilaa, jotka tavoittavat hyvin pienten lasten perheet. Käyntikertoja oli viime vuonna yli neljännesmiljoona. Perhekahviloiden ansiosta vanhemmat kertovat tuntevansa paremmin muita asuinalueensa lapsia ja heidän vanhempiaan. Aikuisista 65 prosenttia oli saanut perhekahvilasta lisää ystäviä ja lähes yhtä moni ilmoitti sosiaalisen verkostonsa kasvaneen. Reilusti yli puolet vanhemmista kertoi myös lastensa saaneen uusia ystäviä. Lähes 60 prosenttia perhekahviloiden kävijöistä koki olonsa helpottuvan, kun asioista voi puhua toisten vanhempien kanssa. Puolet tunsi jopa oman hyvinvointinsa lisääntyneen. MLL:n Perhekahvilakysely Mitalit äideille Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa palkittiin tänä vuonna 37 äitiä työstään kasvattajana. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin saajista perhepäivähoitaja Kaisa Hovila (vas), toimintaterapeutti Anjariitta Timlin, lehtori Irja Härkönen ja mainostoimittaja Aira Neva-aho ovat toimineet aktiivisesti myös MLL:ssa. Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille! Kuva: Matti Matikainen Pääsihteeri pohtii ainutlaatuisesta Suomesta Säästetään henkilöstömenoissa! Tämä ilosanoma näkyy kuntatyönantajan teemasivuilla. Eräs ilmeisen suosittu, ja verrattuna muihin sivistysvaltioihin aivan ainutlaatuinen tapa säästää on lomauttaa opettajia. Edellisen laman aikana tätä keinoa käytettiin ensimmäisen kerran. Silloin myös käynnistettiin pitkittäistutkimuksia siitä, miten säästöt vaikuttavat lasten mielenterveyteen. Erään väitöskirjan (Somersalo 2002) tutkimustulos oli, että opetusryhmien suurentaminen oli yhteydessä luokkahengen huononemiseen, joka puolestaan yli yhteydessä lasten psyykkisiin häiriöihin. Olemme maksaneet edellisen laman virheistä kalliisti, mutta silti emme ole oppineet mitään. Todella ainutlaatuista. Kuva: Antero Aaltonen ANNA TOISENLAINEN LAHJA Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi lahjoittamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille: Nordea ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esimerkiksi Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p / Leila Mikkola tai sähköpostitse leila.mikkola(at)mll.fi. Haussa vuoden tukioppilaskoulu MLL hakee jälleen vuoden tukioppilaskoulua. Ehdotuksia hyvää ja laadukasta tukioppilastoimintaa toteuttavista kouluista voi jättää elokuun loppuun saakka. Vuoden tukioppilaskoulu palkitaan kunniakirjalla ja stipendillä. Lisätietoa osoitteesta MLL:ssa on jäsentä. MLL muistuttaa aikuisille, että alkoholin välittäminen alaikäisille on laitonta. Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle -kortti on osa ehkäisevän päihdetyön projektin tuottamaa aineistoa. Koulurauha julistetaan19.8. Kuopiossa. Tykkimäki-päivä jäsenille MLL:n perinteistä Tykkimäkipäivää vietetään Luvassa on hauskaa ohjelmaa ja kahden euron alennus rannekkeesta. Lisätietoja: kymenpiiri.mll.fi Suuntana metsä MLL, Martat ja Piltti kannustavat tänä kesänä perheitä liikkumaan luonnossa ja nauttimaan metsän antimista. Koko perheen marjaretki -kampanjan tavoitteena on tutustuttaa lapsiperheet marjastuksen iloihin. Makoisimmat marjaretkeltä napsitut valokuvat ja tarinat palkitaan. Lisätietoa kampanjasta ja vinkkejä retkelle osoitteessa LAPSEN OIKEUDET VELVOITTAVAT KUNTIA MLL on laatinut kuntaohjelman, johon on kirjattu lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä toimenpiteitä, jotka kuntien tulisi ottaa huomioon päätöksenteossaan kuluvalla valtuustokaudella. Kuva: Juho Pahkala 4 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/2009 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Selvästi hauskinta Teksti ja kuvat KARI KAUPPINEN Seitsemättä kertaa toteutettava Selvin päin kesään -kampanja haastaa vanhemmat ja nuorten parissa toimivat aikuiset tarjoamaan nuorille päihteettömiä vaihtoehtoja juhlimiseen. Kampanjan nettisivuilla on nuorille tarkoitettu nettikysely sekä muuta kesään ja juhlimiseen liittyvää aineistoa. Vanhemmille ja muille aikuisille tarjotaan muun muassa neuvoja, miten päihteet otetaan puheeksi kotona tai koulussa. MLL:n lisäksi kampanjassa on mukana 11 järjestöä. HYVÄÄ KOULUNALKUA! MLL lahjoittaa jälleen kaikille ekaluokkaisille Hyvä alku koulutielle -pussit. Pussin mukana vanhemmat saavat neuvoja ja tietoa siitä, miten parhaiten tukea pientä koululaista uudessa elämänvaiheessa, jossa lapsen elämään tulee paljon uusia ihmisiä ja haasteita. Ekaluokkaisille ja heidän vanhemmilleen tarkoitetun Hyvä alku koulutielle -kampanjan viesti on: Koulu alkaa - lapsuus jatkuu. Kampanja toteutetaan yhdettätoista kertaa. Kuva: Tuija Linkola Lasten asiat esille EU-vaaleissa Euroopan parlamentin vaalit järjestetään Euroopan unionissa asuu yli 100 miljoonaa lasta. MLL:n kanta on, että EU:n päätöksenteossa tulee ottaa huomioon lapsen oikeudet ja lapsinäkökulma. Lapsen oikeuksien toteutumista on seurattava EU:n tasolla. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on oltava säännönmukainen osa EU:n päätösten valmistelua. Lapsiköyhyyttä on määrätietoisesti vähennettävä. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytyksiä on edistettävä EU:n toimin. Terveyserojen kaventamista on vahvistettava, ja lasten kuluttajasuojaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää on ehkäistävä EU:n laajuisesti. Lapsia on suojeltava median haittavaikutuksilta. EU:n on kannettava globaalia vastuuta lapsen oikeuksien edistämisestä. Kansallisten rahapeliyhteisöjen yksinoikeusjärjestelmä on säilytettävä, sillä RAY ja Veikkaus ovat erittäin merkittäviä kansalaisjärjestöjen rahoittajia Suomessa. Mikkelissä on parannettu perheiden arkea hyvin konkreettisilla toimilla, perheiden toiveita kuuntelemalla. Lähemmäksi perhettä Mikkelissä M LL:n Etelä-Savon piirin Lähemmäksi perhettä -hanke päättyi maaliskuun lopussa, mutta käytännössä kaikki sen toiminnot jatkuvat nyt Mikkelin kaupungin tai MLL:n järjestämänä. Tämä vaatii vain uskoa. Ihmiset ja osaaminen ovat olemassa, sanoo hankkeesta vastannut perhetyön tiimivastaava Heli Hänninen Mikkelin kaupungin lapsiperheiden tukiyksiköstä. Hänninen toimi hankkeessa MLL:n Etelä-Savon piirin projektisihteerinä. Hankkeen aikana syntyi tukihenkilötoimintaa, avointa perhekahvilatoimintaa (perhetupa ja vauvatupa) ryhmät äideille ja lapsille ja eroperheiden lapsille, isyysillat, venäläisen kulttuurin perhekerho, koululaisten iltapäiväkerho, 3 5-vuotiaiden luovan toiminnan kerho, vanhempi & lapsi -muskarit sekä ryhmä, jossa vahvistettiin lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta Monien toimintojen toteuttamisen varsin pienellä rahalla on mahdollistanut moniammatillisuus. Se tarkoittaa tässä yhteydessä MLL:n, Mikkelin kaupungin, seurakunnan ja ammattikorkeakoulun sekä vapaaehtoisjärjestöjen eri ammattiryhmien yhteistyötä. Lupa ylittää rajoja Mukaan on löydetty parhaita osaajia välittämättä sektorirajoista. Heli Hänninen sanoo, että keskeinen asia toimintojen synnyttämisessä on ollut se, että on ollut esimiesten lupa ylittää rajoja. On havaittu, että työtä voidaan tehdä eri tavalla. Esimerkiksi meillä ei ollut sellaista ammatillista osaamista, että olisimme voineet pitää muskaria. Naapuripäiväkodista tuli kesken työpäivänsä osaava ihminen meille, ja meiltä meni työntekijä häntä tuuraamaan ja lapsia hoitamaan. Rahaa ei eri yksiköiden välillä tällaisissa tapauksissa liikuteltu. Eri toimintojen välimatkoja ei ole koettu Mikkelissä esteenä. Ryhmiä on toteutettu eri puolilla kaupunkia, ja neuvolan terveydenhoitajat ovat tulleet vauvatupiin pitämään neuvolan kyselytunteja. Myös vanhemmat ovat liikkuneet pitkiäkin matkoja toimintojen luokse. Joustavia järjestelyjä Eri toimintamuodot voidaan järjestää hyvin joustavasti, jos vain tilat löytyvät. Toiminnot, nyt kun peruspaketti on tehty, ovat siirrettävissä mihin tahansa, sanoo Heli Hänninen. Luulen, että tilat ovat joka paikkakunnalla olemassa. Joskus vain joku vahtii tiloja liian tarkkaan, viittaa Hänninen siihen, että sektorirajoja soisi rikottavan enemmän yhteisen hyvän nimissä. Vanhemmat ovat tulleet tilapulassa vastaan, mikä osoittaa myös halukkuutta osallistua ryhmiin. Yksi äiti tarjosi omaa kotiaan tapaamispaikaksi. Tukihenkilöt ovat korvaamattomia Yhtenä merkittävimpänä hankkeen aikana syntyneenä ja nyt MLL:n Etelä-Savon piirissä jatkuvana toimintana perhetyön ammattilaiset pitävät tukihenkilötoimintaa, jossa vapaaehtoinen on äidin kaverina arjessa. Meille tulee sellaisia pyyntöjä, että kun joku edes kävisi kahvilla, sanoo Heli Hänninen. Vapaaehtoiset tukihenkilöt käyvät perheissä, joissa ei tarvita ammattiapua. Mikäli avun tarvetta huomataan olevan enemmän, perhetyön ammattilaiset ryhtyvät tukihenkilön rinnalla auttamaan perhettä. Ennaltaehkäisy kannattaa Jo nyt on nähty, että perheet voivat paremmin ja samalla säästyy rahaa. Projektin aikana alkanut ennaltaehkäisevä perhetyö on vähentänyt lastensuojelun asiakkuuksia, kertoo Heli Hänninen. Nyt vastataan heti perheen pyyntöön. Kun työskentelin aiemmin lastensuojelun puolella, perheet sanoivat, että miksi ette tulleet auttamaan, kun pyysimme kaksi vuotta sitten. Vauvaperheiden viikkotapaamisissa puhutaan arkisista asioista, jaetaan kokemuksia ja kysytään neuvoja. Tuon kahden vuoden aikana tilanne perheessä oli pahentunut. Lähemmäksi perhettä -hankkeessa oli 1,5 palkattua työntekijää. Kaikki muut työntekijät olivat jo muissa tehtävissä eri tahoilla tai koulutettiin vapaaehtoistyöntekijöiksi. RAY:n rahoitus oli euroa, Mikkelin kaupunki tarjosi tilat. Projektin toimintoihin osallistuneiden vanhempien, lähinnä äitien, keski-ikä oli 30,5 vuotta, lasten keski-ikä 3,5 vuotta. 6 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/2009 7

5 PÄIVI SPÅRE Kuvat JOHANNA KANNASMAA Ksenia ja Oula tutkivat legorobottia. Lasten leikit kumpuavat jokapäiväisestä elämänmenosta. Leikkiessään lapsi oppii ja vahvistaa mielikuvitustaan. Leikkiin heittäytyminen on palkitsevaa myös aikuiselle. V aikka leikki on kuin pujo - ei sitä hengiltä onneksi saa - niin ei se silti ole luonnonvoima, joka toteutuisi aivan itsestään ihanteellisella tavalla, sanoo Helsingin yliopiston kulttuuriorientaation yliopistolehtori, filosofian tohtori Marjatta Kalliala. Tieteenteoriat eivät pysty tyhjentävästi selittämään leikin salaperää. Mutta kyllä jokainen aikuinen, joka on joskus tempautunut täysillä leikin maailmaan, ymmärtää, miksi leikki on lapselle tärkeää. Kalliala yllyttääkin aikuisia leikkimään. Leikki on lasten omin juttu, mutta aikuisten tehtävä on luoda sille edellytyksiä ja tuoda leikkimielisyyttä lasten kokemusmaailmaan. Se vaatii kyykkyyn menoa ja lapsen kuvioiden notkeaa seuraamista. Lapsi ei etene johdonmukaisesti kuin aikuinen. Leikkiin heittäytyminen vaatii valmiutta lähteä improvisoimaan johonkin sellaiseen, josta ei tiedä, mihin se päätyy. Se on palkitsevaa myös aikuiselle. Huntu morsiamelle Kun leikissä on imua, lapsi panee parastaan. Lastentarhanopettajien kouluttajana Kalliala tuntee päiväkotien leikkitodellisuuden. Lapsi ei leiki oppiakseen, vaan oppii leikkiessään. Suomessa on siinä mielessä hyvä tilanne, että meillä puheen tasolla arvostetaan leikkiä ja tunnustetaan leikin itseisarvo. Leikkiä ei tarvitse oikeuttaa sillä, että lapset oppivat. Mielikuvituksen merkitys ymmärretään. Puutteita on sen sijaan leikin edellytysten luomisessa. Harva meistä aikuisista ilahtuisi teatteriin mennessään, jos meille sanottaisiin: Nyt on jätetty enemmän tilaa teidän mielikuvituksellen- Leikki on peili lapsen maailmaan 8 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/2009 9

6 Nelinkontin lapsen luo, Ilkka Tahvanainen näyttää. Ksenia etsii roolia vaatearkun aarteista. Lapsi ei leiki oppiakseen vaan oppii leikkiessään. Yhteiset pihaleikit opettavat pelisääntöjä. Leluttomuuskokeilusta jäi sekalaisia tarvikkeita lasten leikkeihin. Kauppaleikissä Emman kärry on kukkuroillaan. ne, meillä ei ole tänään ollenkaan lavasteita ja rooliasuja. Kuvitteluleikitkin kaipaavat sopivasti lannoitetta. On turha sanoa pikkutytölle, joka haluaa leikkiä häitä, ettei kaikilla morsiamilla ole huntua. Eläytyäkseen rooliin hän tarvitsee sen hunnun, josta morsiamen tunnistaa ja erottaa muista juhlijoista. Toisaalta liian valmiit välineet tukkivat kuvittelua. Muovihedelmistä lapsen on vaikea keittää kalakeittoa, koska hedelmät ovat liian valmiita. Sen sijaan hän tarvitsee lieden, kattilan ja kauhan voidakseen kuvitella siihen sen kalakeiton. 10 Lapsemme 2/2009 Linna koivusta Hyvä leikki tarvitsee aikaa, tilaa, materiaaleja ja läsnä olevia aikuisia. Parhaimmillaan lapset voivat päiväkodissa kehitellä pitkäkestoisia, tyydytystä tuovia leikkejä. Toki lyhytkin leikki voi olla kiehtova ja merkityksellinen, mutta: Jos lapsi osaisi rakentaa palikoista linnan, mutta palikat riittävät vain kivijalkaan tai leikki pitää keskeyttää, leikiltä katkeavat siivet. Onhan se turhauttavaa. Päiväkotiympäristöt ovat usein liian ankeita ja siivottuja inspiroivalle leikille. Meillä on luonnonläheiset pihat, mutta ulkoleikkivälineet ovat kaavamaisia. Aikuiset kyllä saattavat tunnistaa, että pressunriekale on paras leikkiväline, mutta monasti he tyytyvät vain toteamaan sen. Ilahduttaviakin esimerkkejä toki löytyy. Savonlinnalaisen päiväkodin pihalta oli kaadettu koivu. Se pienittiin ja aiottiin viedä pois, mutta eipäs onneksi vietykään. Ja lapset rakensivat pölleistä ja pökkelöistä Olavinlinnaa viikkotolkulla! Lasten leikin riemu ja rikkaus toi tyydytystä myös aikuisten työhön. Tähtiä leikissä Lapset imevät leikkeihinsä vaikutteita vallitsevasta elämänmenosta. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kansatieteilijä Toivo Ikonen kuvasi 1940-luvun Lapin lasten leikkiä: porosaamelainen lapsi juoksi oksasarvia päänsä päällä pitäen pakoon kiinniottajia, joilla oli käsissään leikkisuopunki. Lapset jäljittelevät näkemäänsä ja valmistautuvat samalla omaa aikuisuuttaan varten toistamalla aikuisten keskeisiä toimia. Ikiaikainen kiinniottoleikki sai paikallisvärinsä vallitsevasta elinkeinosta, Kalliala kertoo. Perusteemat pysyvät. Poikia on aina kiinnostanut hyvän ja pahan taistelu, tyttöjä ihmissuhteet. Mediapitoinen arkemme värittää näitäkin leikkejä: pojat leikkivät Tähtien sotaa, tyttöjen leikkeihin parisuhdekuviot ovat tulleet entistä aikaisemmin. Kotiäiti ei ole enää monellekaan läheinen asia. Mitä minusta tulee isona -leikeissä ollaan mieluummin laulajia ja muita tähtiä. Ihmissuhdeleikeissä voi näkyä uusperheitä ja isosiskohahmo, joka lähtee shoppailemaan ja tekee, mitä haluaa, Kalliala poimii. Aikuisten kannattaa katsella ja kuunnella lasten leikkejä. Lapsi kääntää leikin kielelle kokemastaan ja näkemästään sen, mikä on hänelle tärkeää. Leikki on lapselle samalla väylä käsitellä häntä askarruttavia asioita. Kuvittelun voima Ennen leikit liikuttivat, nyt ne istuttavat. Ulkona leikkiminen kaikkiaan näyttää vähentyneen. Vaikka en ollut hurjapää, saatoin lapsuudessani kiivetä katolle lukemaan Aku Ankkoja ja lähteä soutelemaan serkkujen kanssa ulapalle! Lapsilla on nykyään kasvatuksellisesti enemmän vapauksia, mutta toisaalta yhä tiukempia rajoja liikkumiselle ja leikkimiselle, Kalliala miettii. Reviirin rajallisuuteen vaikuttaa liikenteen kasvu ja yleinen turvattomuuden kokemus, mutta myös aikuisten kiire ja epävarmuus kasvattajina. Lapsuuden laitostuminen ja varhainen harrastuttaminen ovat syöneet pihaleikkejä. Puukeppikin kelpaa leikkivälineeksi. Perheillä ei ole enää yhtenäistä päivärytmiä, mikä mahdollistaisi eri-ikäisten lasten kokoontumisen leikkimään, liikkumaan ja olemaan yhdessä. Kalliala sanoo vastustavansa puhdasoppisuutta sen kaikissa muodoissa, koska se on elämälle vierasta: En esimerkiksi tyrmää tietokonepelejä, mutta en toisaalta suostu heittäytymään myönteiseksi toteamalla, että ruudun äärellä yhdessä istuessaan lapset oppivat yhtä sosiaalisiksi kuin perinteisissä leikeissään. Puissa kiipeileminen on eri asia, ja pihaleikkien viehätys perustuu muihin asioihin kuin tietokonepelien. Monipuoliset leikit vahvistavat muun muassa mielikuvitusta, vuorovaikutustaitoja ja motoriikkaa. Ruutupuuhat eivät niitä korvaa. Pitkäkestoisissa kuvitteluleikeissä lapsi voi luoda itse leikkimaailmoja ja kehitellä vapaasti ideoitaan. Kuvittelun kyky on arvokas jokaiselle ihmiselle, joka haluaa ajatella, että omaa elämää ja maailmaa voi muuttaa paremmaksi. Leikki-iän katsotaan alkavan parivuotiaana, mutta jo vauvan ensimmäinen tietoinen hymy enteilee leikkiä. Yhdessä voidaan olla monella tavalla. Minä leikin puolivuotiaan lapsenlapseni Ilmarin kanssa! Leikki taipuu kauniisti aikuisen ja lapsen vuorovaikutukseen, mutta leikkimistä ei pidä lopettaa koskaan, Kalliala kannustaa. Puukeppejä ja robotteja Joensuulaisessa Päiväkoti Pääskyssä innostetaan lapsia leikkimään. Leikissä lapsi on pääosassa ja löytää ratkaisuja, hän ei jää sanattomaksi tai neuvottomaksi. Leikki joustaa ja antaa myöten erilaisille persoonallisuuksille. Opetustilanne taas on rajattu, Ilkka Tahvanainen vertaa. Leikki on aikuiselle peili katsoa, mitä lapselle kuuluu. Ruumiinkieli kertoo, miten lapsi istuu tässä maailmassa. Vuosien varrella leikit ovat muuttuneet. Kotileikki on hiipunut. Tytöt hoivaavat nyt pehmoleluja ja leikkivät eläimiä. Kauppaleikki kukoistaa: lapset lastaavat ostoskärryt kukkuroilleen ja vinguttavat korttia kassalla. Eikä kukaan kyseenalaista ostosten määrää! Leikkien aiheet kumpuavat ajanriennosta, mediasta ja mainonnasta. Tv-sarjojen tähdet ja piirrosfilmien hahmot näkyvät leikeissä. Alkuvuonna Pääskyssä kokeiltiin pari kuukautta leluttomuutta. Vietiin lelut pois ja tilalle tuotiin sekalaisia tarvikkeita, kuten pahvikartioita, puukeppejä, pillejä ja liinoja. Leluttomuus ei ollut lapsille iso draama. He rupesivat kehittelemään tarvikkeista uusia leikkejä. Leikit lähtivät kehittymään hyvään suuntaan. Leikeistä tuli pitkäkestoisia ja leikittiin isommissa ryhmissä. Oulan, 6, mukaan tuntui vähän vanhanaikaiselta, kun ei ollut leluja. Pääskyssä leikeissä viljellään vanhaa ja uutta. Päiväkodissa on pyörinyt nelisen vuotta Joensuun yliopiston teknologiakerho, jossa lapset ovat uranuurtajina päässeet testaamaan uusinta opetusrobotiikkaa ja lentämään leikeissään digiaikaan. Lapset oppivat huomaamaan, että teknologia on muutakin kuin passiivista pelaamista ja tietokoneen käyttämistä. Kun väline kuuluu nykyaikaan, se inspiroi lasta leikkimään. Ei päiväkodinkaan tarvitse olla museaalinen. Väline sinänsä ei ole tärkeä, oleellista on, että siitä syntyy hyvä leikki, Tahvanainen korostaa. Esikoululaiset Oskari ja Aleksi kuvaavat legorobottien ohjelmointia: Viimeksi rakensimme monsteriauton ja hämähäkin näköisen avaruusaluksen. Legorobotteja ei tarvitse työntää. Ne pitää ensin ohjelmoida ja sitten panna ratista päälle. Ei ohjelmointi ole vaikeaa, se on kivaa! Ohjelmointi tarkoittaa käskyjen antamista robotille niin, että se kääntyy tai toistaa liikettä ikuisesti. Sitten pojat näyttävät linnaa, jota on rakennettu porukalla palikoista ja muista tarvikkeista pari päivää. Tyttöjäkin on ollut mukana. Leikimme semmoista sotaleikkiä, Tähtien sotaa, valomiekoilla. Tornissa asuu paha herra Darth Vader, pojat valistavat. Leluttomuuskokeilu poiki Pääskyyn materiaalipankin, jota lapset voivat käyttää hyväkseen leikeissään. Hyllyillä on tavaraa ja arkussa vaatetta, jolla voi leikkiä ronskimmin. Meidän päiväkoti näyttää enemmän varastolta kuin totutulta siistiltä päiväkodilta. Lapsemme 2/

7 Välituntileikeillä on väliä Lapset leikkivät ikäkauteensa sopivia leikkejä. Pienet koululaiset leikkivät onneksi vielä fantasialeikkejä koulupihallakin, Joensuun normaalikoulun luokanopettaja-lehtori Maija Kettunen kertoo. Sääntöleikit ovat suosittuja kymmenen ikävuoden molemmin puolin. Niitä leikkivät etenkin pojat peleissään ja urheiluleikeissään. Tytötkin leikkivät urheilullisia leikkejä, hyppäävät narua ja joku voi osata hyppylorun, mutta varsinaiset laululeikit ovat hävinneet. Mustaa kuin multa -lallatusta tuskin kuullaan enää. Nykyisin yhteisiä sääntöleikkejä leikitään ulkoiluvälineissä, kuten kiikuissa kiikkupolttopalloa. Rosvo ja poliisi sekä kirkonrotta kuuluvat myös itäsuomalaisen alakoulun pihalle. Kasvattajana ja opettajana olen iloinen, jos samassa pelissä juoksevat ja kinaavat säännöistä tytöt ja pojat. Jos eri sukupuolet ovat erillään pihaleikeissä, ei voi odottaa yhteistyön tyttöjen ja poikien välillä löytyvän luokassakaan. Sääntöleikeissä lapset oppivat noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä ja yhteisöllisyyttä, mutta tarvitsevat tuekseen aikuisten läsnäoloa ja jämäkkää opastusta. Viimeaikaiset alakouluikäisten ja nuorten väkivaltaiset teot ikätovereitaan kohtaan kertovat mielestäni siitä, että juuri sääntömoraalin kehittymisen vaiheessa lapset ovat jääneet liian yksin ja ottaneet oikeuden omiin käsiinsä. Kokenut opettaja kehottaa kaikkia kasvattajia lukemaan William Goldingin kirjan Kärpästen herra (1954). Tuntuu, että ajopuuteoria toteutuu lasten leikkipaikoilla. Suurin osa lapsista näyttää mukautuvan vahvimman toimintaan. Harvalle lapselle on opetettu jämäkkää, toisia loukkaamatonta itsensä puolustamista, rohkeaa kannanottoa heikon ja hyvän puolesta. Lapset tarvitsevat aikuiselta rakentavia ohjeita myös kasvojenmenetykseen ja häpeään epäonnistumisen sattuessa. Syksyllä Kettusen luokassa keskustellaan pelisäännöistä ja myös siitä, miten tunteiden kuumentuessa voi poistua pai- kalta sortumatta nyrkkitappeluun tai nimittelyyn. Vaatimus ikuisesta kiltteydestä ja erehtymättömyydestä on ahdistava ja epärealistinen. Lapsille pitää sallia keskeneräisyys ja opettajalle kasvattajan näkökulma. Lapsen kunnioittaminen ja ymmärtäminen ei sulje pois sanktioita. Toisten oikeuksien loukkaamisesta pitää aina olla seurauksia. Vanhempien kannattaa huomata, että opettaja on ison ryhmän ohjaaja ja välittää sanktioillaan myös muille oppilaille viestin tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Leikkiä ei ole koskaan liikaa. Leikillä on tärkeä merkitys persoonallisuuden kehittymisessä ja kasvussa. Opettajien tulee luottaa lapsen kekseliäisyyteen, antaa vapautta, mutta läsnäolollaan turvallisuutta. Lapsi tarvitsee myös hiljaisuutta ja yksinäisyyttä kuullakseen omia ajatuksiaan ja löytääkseen itsensä. Aikuiset ohjelmoivat liikaa lasten elämää ja loukkaavat omilla valinnoillaan yksilön itsemääräämisoikeutta. VIKING ON AVAIN AURINKOISEEN Perhelomaan! Tilaa Meidän Perhe itsellesi tai lahjaksi! Arvo 20 JUHLA- TARJOUS 6 KK VAIN (norm 34,00) Viihtyisä tunnelma, perheille suunnitellut palvelut ja monet mahdollisuudet niin laivalla kuin maissa ovat tehneet Punaisista laivoista yhden suosituimmista perhelomakohteista Suomessa. Vain Vikingillä pääset suoraan Tukholman keskustaan, josta on hyvät jatkoyhteydet kaikkialle. Kolmården, Legoland, Liseberg ja Jesperhus ovat ihastuttavia perhelomakohteita. Minne perheenne matkustaa tänä vuonna? Tutustu tarkemmin kesätarjontaamme osoitteessa ja tee matkavarauksesi heti! Varaukset: (1,64 a/vastattu puhelu + pvm/mpm) Saat lahjaksi Finlaysonin ostoskassin! Kiva kassi on monikäyttöinen, ajattoman tyylikäs, tilava ja tukeva! Raikkaan, punaraitaisen Ruokokuosin on Finlaysonille suunnitellut Jarkko Kallio. Koko: 45 x 42 cm 100 % canvaspuuvillaa Sisätasku Konepesu 60 C *Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen normaalihinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Muutokset voi tehdä lehdessä olevalla palvelukortilla tai puhelimitse Annettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain Tilaaja/maksaja: Lahjatilauksen saaja: Tilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan itselleni lahjaksi Meidän Perhe -lehden kestotilauksena* 6 kk (6 lehteä) 19,90 eurolla (norm. 34,00 ). Näin tilaat helposti ja nopeasti: NETISSÄ: Soita ILMAISEKSI numeroon (24 h) mukaisesti. suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajalahja toimitetaan Sinulle, kun tilausmaksusi on kirjautunut. 12 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/ Sukunimi Lähiosoite Puhelin Etunimi Antamalla sähköpostiosoitteeni voin saada hyvä tarjouksia sähköpostiini. Sukunimi Lähiosoite Puhelin Saan lahjaksi Finlaysonin ostoskassin. Postinumero ja -toimipaikka Etunimi Postinumero ja -toimipaikka Syntymävuosi Syntymävuosi Minulle saa lähettää mobiiliviestintää Sanoma Magazines Finlandilta Tarjous on voimassa 2 kk ja koskee Suomeen tulevia uusia tilauksia. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä, tiedustelut Asiakaspalvelusta arkisin klo 8-18 puh Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa K Meidän Perhe maksaa tilauksen postimaksun Asiakaspalvelu Tunnus Info: METK VASTAUSLÄHETYS Näppäile tarjoustunnus:

8 Puheenjohtajalta PARASTA TURVAA PIKKUHAMPAILLE. Kattava neuvonta turvaa terveyttä VÄHENTÄÄ KARIESRISKIÄ LAPSILLA Nykysäännösten mukaan jokainen kunta ratkaisee itsenäisesti, millaisia neuvolapalveluja kuntalaisille tarjotaan. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimintaa on monissa kunnissa kehitetty entistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Toisaalta talousahdinko on pakottanut monet kunnat toiminnan leikkauksiin ja neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelujen vähentämiseen - muutoksiin, joista myöhemmin hyvin todennäköisesti joudutaan maksamaan kova hinta. MLL korostaa, että riittävät neuvola- ja kouluterveydenhuollon resurssit ovat tärkeä lasten ja nuorten tulevaa terveyttä ja hyvinvointia turvaava tekijä. Monet aikuisväestöämme kiusaavat kansantaudit, kuten sepelvaltimotauti, muut valtimonkovettumasairaudet, metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes alkavat kehittyä jo varhaislapsuudessa, vaikka ne aiheuttavatkin vain harvoin oireita ennen keski-ikää. Näiden sairauksien etenemisnopeus riippuu taustalla olevista perintötekijöistä, elämänaikaisista ravitsemus- ja liikuntatottumuksista ja monista muista elämäntapatekijöistä. Koska monet lapsuudessa omaksutut elämäntavat ovat osoittautuneet pysyviksi, on tärkeää että lapset ja nuoret tavoitetaan neuvola- ja kouluterveydenhuollossa varmasti ja toistuvasti ohjauksen piiriin. Eräät lasten pitkäaikaissairaudet ovat suomalaislapsilla huomattavan yleisiä; jotkut ovat jopa huomattavasti yleisempiä kuin muissa maissa. Nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetes on tyypillinen tälläinen nopeasi lisääntyvä sairaus. Tauti kehittyy yhdelle lapselle noin 120:stä jossain vaiheessa ennen 15 vuoden ikää. Toista tälläistä autoimmuunisairauksiin kuuluvaa tautia, keliakiaa, sairastaa kouluikäisistä noin 1 % eli 1 sadasta. Erityyppiset allergiat rajaavat voimakkaasti monien lasten jokapäiväistä elämää, vaikka lääkitysmahdollisuudet ovatkin jatkuvasti parantuneet. Päiväkodissa tai koulussa edellä mainittuihin ja moniin muihin elämänikäisiin sairauksiin liittyy usein taudista tai sen hoidosta johtuvia käytännön ongelmia, joista selviäminen vaatii henkilökunnalta ja tietysti ennen kaikkea myös vanhemmilta ja sisaruksilta erityisosaamista, ymmärrystä ja empatiaa. Huolimatta hyvästä perushoidosta pitkäaikaissairailla lapsilla on itsetunnon ongelmia tai masentuneisuutta muita lapsia yleisemmin. Tällaiset vaikeudet voivat päiväkodissa ja koulussa johtaa hyvinkin monimuotoisiin ja joskus vaikeasti tulkittaviin ongelmiin. MLL:n tulee olla mukana sekä sairauksien ehkäisyyn tähtäävässä toiminnassa että myös pitkäaikaissairauksia potevien lasten erityisongelmien ratkaisemisessa. MLL onkin työstänyt terveyden edistämisen ohjelman, joka kattaa mielestäni tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti lasten ja nuorten sekä fyysisen että psyykkisen terveyden haasteet. Olli Simell professori www. jenkki.fi Lapsemme 2/

9 LIISA UUSINIITTY Kuva SKOY Lapsi elää perheen kriisiä siinä kuin aikuinen, vaikka hän näyttäisi olevan muissa maailmoissa. Asialliset ja rehelliset vastaukset sekä aikuisen turvallinen läsnäolo auttavat lapsen pahimman yli. P ienikin lapsi tietää vanhempiensa asioista enemmän kuin nämä osaavat kuvitella. Lapsi voi teeskennellä nukkuvansa tai hyräillä leikkiessään, mutta hän kuulee ainakin osan asioista, joita ei ole tarkoitettu hänen korvilleen. Aukkopaikat lapsi täyttää helposti mielikuvituksellaan. Isot kriisit, kuten kuolema, avioero tai sairastuminen aiheuttavat perheessä samoja tunteita kuin taloudelliset vaikeudet, työpaikan menetys tai ruttuun ajettu auto. Ne voivat tuntua aikuisista sillä hetkellä ylipääsemättömiltä asioilta, joita lapsi joutuu voimattomana seuraamaan, muistuttaa sosiaalipsykologi, perheterapeutti Saara Kinnunen. Perheenjäsenen kuolema on syvältä kouraiseva ja pitkäkestoinen kriisi. Eräässä perheessä äiti kuoli sairauteen, joka nujersi hänet nopeasti. Perheen 3-vuotias kertoi iloisena, että äiti kuoli, mutta tulee takaisin. 6-vuotias vastasi vihaisena, ettei äiti tule takaisin. Hautajaispäivänä 6-vuotias heitteli hautaan kukkia ja sanoi moneen kertaan: Hei hei, äiti. Kun kriisi kohtaa, kerro lapselle totuus Lapsi ei onneksi salpaudu suruun. 3-vuotiaalle voi sanoa, että äiti tuli niin sairaaksi, ettei hän voinut enää parantua. Lapselle ei saisi uskotella, että äiti tulee takaisin, koska se ruokkisi hänen mielikuvitustaan väärään suuntaan. Lapsi voisi ajatella, että äiti tulee takaisin, jos olen oikein kiltti. Kuoleman lopullisuuden lapsi käsittää ajan myötä. Edes pieni koululainenkaan ei tajua, mitä merkitsee isän tai äidin menettäminen, koska hänellä ei ole vielä käsitystä pitkästä tulevaisuudesta. Kuoleman syy on kerrottava lapselle avoimesti. Vaikeinta lapselle on puhua itsemurhasta. Saara Kinnunen korostaa, että sekin on kerrottava todenmukaisesti, lapsen ymmärtämin sanoin. Itsemurhasta lapselle voi sanoa, että se ihminen ei jaksanut elää eikä osannut pyytää apua, että olisi tullut autetuksi. Lapselle on kerrottava asia niin, että hän ymmärtää, ettei itsemurha ole malli, johon vaikeuksissa päädytään. Itsemurha ei ole lapselle samalla tavalla kauhistava asia kuin aikuiselle. Hänelle se on kuin mikä tahansa kuolema, tieto siitä että ihminen on poissa. Lapsi suree tavallaan Kun kriisi on pahimmillaan, aikuisella pitäisi olla voimia saattaa lapset pois kotoa turvallisen aikuisen huomaan. Oman kauhunsa keskellä aikuinen helposti unohtaa, että lapsi on läsnä. Aikuiset ihmettelevät, eikö lapsi osaa surra, koska hän saattaa jatkaa leikkejään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Saara Kinnunen muistuttaa, että lapsen pitää saada kohdata perhettä koskettavat menetykset omalla tavallaan eikä siitä pidä huomautella. Lasta ei silti saisi rajata kokonaan pois surun kokemuksesta. Lapsi saa sijaiskokemuksen, kun hän seuraa aikuisen surua ja pettymyksen tunteita. Jotkut lapsista saattavat laittaa kädet korvilleen, eivätkä he halua kuunnella. Jokin raja täytyy tietysti olla aikuisen lohduttomalla surulla. Siitä voi tulla lapselle taakka, ja hän kokee, ettei hänellä ole lupa olla iloinen. Vanhemmat saattavat kuvitella, ettei lapsi vielä ymmärrä, mitä perheessä tapahtuu. Ehkä lastaan säästäenkin he jättävät asioita kertomatta. Lapsi ymmärtää juuri sen verran, kuin hänelle on tarpeen. Mitä pienempi lapsi, sitä luonnollisempana hän pitää tapahtuneita asioita. Lapselle on kuitenkin hyvä vakuuttaa, että vanhempien tehtävä on ratkaista ongelmat, eikä lapsen tarvitse kantaa niistä huolta. Vanhempiensa surun ja masennuksen nähdessään lapsesta saattaa tulla ylikiltti. Hän ei halua olla lisäämässä vanhempiensa taakkaa. Perheen taakankantajaksi lapsi ei kuitenkaan saa tulla, sillä hän ei pysty auttamaan vanhempiaan. Mikä on tärkeää? Kun perhettä kohtaavat taloudelliset kriisit, työpaikka menee tai omasta kodista joudutaan lähtemään, lapsi tajuaa menetyksen konkreettisuuden. Raha ei enää riitä lomamatkoihin, monista asioista voi joutua luopumaan ja uusiin vaatteisiin ei ehkä ole varaa. Taloudelliset kriisit koettelevat perheen arvoja, koska silloin joudutaan kysymään, mikä on tärkeintä. Jos ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheessä aidosti välitetään toisistaan, myös lasta voi lohduttaa, että on sivuseikka, missä asutaan. Tärkeintä on se, että meillä on toisemme ja me pysymme yhdessä. Elämä ei lopu tähän. Saara Kinnunen korostaa, että mitä pienempi lapsi, sen vähemmän hänelle merkitsevät ulkonaiset asiat. Isommalle koululaiselle ja teini-ikäiselle taloudellisilla menetyksillä voi olla jo isompi merkitys. Kaveripiiri ja harrastukset saattavat olla sidoksissa vauraaseen elämään. Yli 10-vuotiaan lapsen kanssa puhuminen kriiseistä on visiointia siitä, mitä muutos tuo tullessaan lapsen elämään. Lapsi kriisin keskellä Kun perheen kriisi on pahimmillaan, ohjaa lapsi turvallisen aikuisen, kuuntelijan ja myötäeläjän luo. Ota lapset mukaan kriisiistuntoihin, jotta nämä näkisivät aikuisen tavan surra. Aikuinen lähtee niistä yleensä pois hiukan voimaantuneempana. Jo 3-vuotias voi olla mukana, sillä lapsille on usein järjestetty kaitsija. Yritä säilyttää arjen rutiinit, sillä ne tuovat lapselle turvallisuutta. Vakuuta lapselle rakkauttasi ja ole tulkkina hänen tunteilleen. Muista, että kiukuttelevalla lapsella on heikommat taidot käsitellä kriisiä kuin aikuisella. Kerro rehellisesti myös päivähoidossa ja koulussa, että perheessänne on nyt vaikeaa. Lapsi saa silloin kodin ulkopuoleltakin tarvitsemaansa ymmärtämystä. Pura uupumustasi jonkun läheisen ihmisen kanssa. Saara Kinnunen on sosiaalipsykologi ja perheterapeutti. 16 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

10 Lapselle on kerrottava asiat niin kuin ne ovat: meillä ei ole varaa tehdä lomamatkoja ja joudumme muuttamaan pienempään asuntoon. Mutta on paljon asioita, joita voimme tehdä ilman rahaa. Kirjastosta saa lainata kirjoja, musiikkia ja elokuvia, eivätkä kaikki harrastukset ole kalliita. Jos koti vaihtuu avioeron takia, on muistettava, että lapsi on kohdannut monta isoa menetystä ja tarvitsee paljon huomiota ja läsnäoloa. Missä minä asun? Osa lapsista on valmistautunut vanhempien eroon, kun he näkevät näiden välisen kylmyyden. 5 6-vuotias osaa jo kysyä, eroatteko te. Ero on lapselle silti raskas asia. Perheterapiassa yli 90 prosenttia vanhemmista on kertonut Saara Kinnuselle, että lasten kuultua vanhempiensa eropäätöksestä, he ovat alkaneet itkeä. Se on lapsen terve ja luonnolli- nen reaktio. Eroon liittyy paljon surua ja luopumista, joka koskee sekä vanhempia että lapsia. Vanhempien pitäisi hyvissä ajoin yhdessä puhua lapselle tulevasta erosta, jotta tälle jäisi aikaa sulatella asiaa. Eron kohdalla pienikin lapsi tajuaa konkreettisesti, että isä ja äiti eivät asu enää hänen kanssaan yhdessä. Lapsi kysyy, miten hänen käy. Lapsen on hyvä saada konkreettiset vastaukset esimerkiksi siitä, kumman luona hän tulee Uutta toivoa kiintymystraumojen hoitoon Suuren suosion saavuttaneet perusteokset kaikille varhain traumatisoituneiden lasten/nuorten kanssa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille ja terapeuteille. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ehdottomat kurssikirjat! Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia on Suomessa täysin uusi, näyttöön perustuva terapiamenetelmä/terapeuttinen lähestymistapa. Muista terapioista poiketen hoitava aikuinen on aina läsnä terapiatyössä. Terapeutin avulla rakennetaan hoitavan aikuisen ja lapsen välistä kiintymys- ja tunnesuhdetta. Kerro lapselle tapahtuneesta Ota huomion lapsen ikä ja puhu hänelle tavalla, jonka lapsi ymmärtää. Jos äiti tai isä on kuollut, kerro, ettei hän tule takaisin, ja meillä kaikilla on häntä ikävä. Ole herkkä lapsen kysymyksille. Hän ei odota luentoa. Harvoin lapsi ei esitä yhtään kysymystä. Älä pura lapselle aikuisten keskinäisiä katkeruuksia. Lapsi on lojaali molemmille vanhemmilleen ja menee usein heikomman puolelle. Hillitse kielesi äläkä erotilanteessa leimaa puolisoasi. Lapsen pitää saada itse muodostaa käsitys vanhemmistaan. Terapia rakentaa siltaa lapsen menneisyyden kokemusten ja nykyisyyden välille. Terapiamallin esittelyn lisäksi kirjat antavat huomattavan paljon eväitä terapeuttisen, hoitavan arjen rakentamiseen eri konteksteissa. Terapioiden on aika paneutua kiintymyssuhteen rakentamiseen ensisijaisten hoitajien kanssa ja sitä kautta mahdollistaa lapsen/nuoren eheytyminen. asumaan ja kuinka usein hän tapaa sitä vanhempaa, jonka luona ei asu. Saara Kinnunen ei sanoisi lapselle, että isä ja äiti eroavat, koska he eivät enää rakasta toisiaan. Hän selittäisi, että isä ja äiti muuttavat erilleen, koska he eivät osaa elää enää yhdessä. Kirjallisuutta: Saara Kinnunen: Anna mun olla lapsi, Kirjapaja 2003 Lapsi ja perheen kriisit, MLL:n julkaisut YHTEIS- HINTAAN 80 Hintoihin sis. postitus! Becker-Weidman Shell (toim.) 2008 AUTA LASTA KIINTYMÄÄN 424s, nid. 45 Daniel Hughes 2009 TIE TRAUMASTA TERVEHTYMISEEN 412s, nid. 43 Meidan suomalaisten on hyva oppia syomaan terveellisesti jo ennen kuin opimme syomaan siististi. * STRIP-tutkimushankkeessa on seurattu lasten ravitsemuksen merkitystä vauvasta aikuisuuteen asti. Lue lisää: stripstudy.utu.fi LAPSUUDEN TRAUMA JA DISSOSIAATIO Miten traumatisoituneita henkilöitä olivatpa he lapsia, nuoria tai aikuisia voidaan auttaa hitaasti rakentuvan, syvällisen terapeuttisen suhteen avulla? Dr. Donald Kalsched Seminaari Tampere-talossa Lue lisää: AUTA LASTA KIINTYMÄÄN Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia Dr. Arthur Becker-Weidman Peruskurssi terapeuteille ja terapiatyötä tekeville Tampere-talossa Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Kotimainen STRIP-seurantatutkimus* osoittaa, että oikea rasvakoostumus on tärkeää jo vuoden ikäisen lapsen ravinnossa. Kaikkien PILTTI-lastenruokien rasvakoostumus muutettiin STRIP-tutkimuksen innoittamana viimeisimpien ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoden 2009 alussa. Ne sisältävät nyt entistäkin enemmän terveellisiä rasvahappoja ja vähemmän tyydyttyneitä rasvoja. Lisäksi niissä on omega-3 ja omega-6 rasvahappoja hyvässä tasapainossa. PILTTI-lastenruokien maku on kuitenkin edelleen yhtä hyvä. Vai onko? Maista ja anna palautetta osoitteessa Voita puolen vuoden Piltit! 18 Lapsemme 2/2009

11 MLL-tuotteet Ostamalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuotteita tuet työtämme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Kuvat EHTA OY/MARKKU HELLEVUO ja ANTERO AALTONEN Tulossa uusi mallisto syksyllä! Lasten huppari sininen ja punainen koot cm 60 % puuvillaa 40 % polyesteriä 25 e Kummi-paita, ruskea unisex-malli koot S XXL 100 % puuvillaa 22 e Aikuisten huppari sininen ja punainen koot S XXL 80 % puuvillaa 20 % polyesteriä 30 e Mummi-paita vaaleanpunainen koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Vaari-paita, ruskea koot M XXL 100 % puuvillaa 17 e Äiti-paita, turkoosi koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Ettei kukaan jää yksin -paita vihreä, koot XS XL stretch, 95 % puuvillaa 5 % elastaasia 22 e Isä-paita, tummansininen koot M XXL 100 % puuvillaa 17 e Ettei kukaan jää yksin -paita musta, koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Poikanen-kangaskassi musta, lyhyet sangat 100 % luomupuuvillaa 5 e Sisko-paita, punainen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Veli-paita, sininen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Poikanen-body luonnonvalkoinen koot 0/3 kk 12/18 kk 100 % luomupuuvillaa 20 e Onni löytyy arjesta -tuotteet Lasten T-paita luonnonvalkoinen koot cm 100 % luomupuuvillaa 16 e Avainnauha 5 e Onni löytyy arjesta. Onni löytyy arjesta -huivi tummansininen puuvillaa 7 e Kädenjälki -kipsivalupakkaus 9,50 e Tilaa nyt! Poikanen-huivi 100 % puuvillaa 7 e Keittiöpyyhe 40 % puuvillaa 60 % pellavaa 8 e Onni löytyy arjesta -muistikirja reilun kaupan tuote käsintehdystä lokta-paperista 10 e Tiskirätti 3 e 20 Lapsemme 2/2009 verkkokaupasta MLL:n tilauspalvelusta p MLL:n paikallisyhdistyksistä ja piiritoimistoista yhteystiedot Posti- ja käsittelykulut: 4 e (kirjelähetys) tai 8 e (paketti). Yli 160 e:n tilaukset ilman toimituskuluja. Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin kauan kuin varastoa riittää. Värit saattavat painoteknisistä syistä poiketa hieman tässä esitetyistä. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tuotteiden hinnat sisältävät alv. 22 %.

12 Roskaaminen maksaa esimerkiksi Helsingille 2 miljoonaa euroa vuosittain. TUULA-MARIA AHONEN KUVAT JARI PELTORANTA Roskaaminen kuriin Julia on arkarrellut miniroskiksen, johon on kätevä kerätä pienet roskat. Kallella on roskien keräämisessä selvät säännöt: hän ei koske lasiin eikä huumeruiskuihin, ja pesee kädet keräämisen jälkeen. Roskaaminen ja ilkivalta tulevat yhteiskunnalle kalliiksi ja aiheuttavat vahinkoa niin ihmisille kuin eläimillekin. Omasta lähiympäristöstä on opittava pitämään huolta jo lapsena. Laki kieltää roskaamisen ja ilkivallan, toteaa Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Hannu Arovaara. Mutta poliiseja ja ympäristöviranomaisia on vähän ja ihmisiä paljon. Ympäristökeskus voi puuttua vain törkeimpiin roskaamistapauksiin. Asiantuntijat arvelevat, että minäkeskeisyys ja yleinen välinpitämättömyys ovat syynä roskaamiseen. Törkeissä roskaamistapauksissa on syytä ottaa yhteyttä oman kunnan ympäristösuojeluviranomaisiin. Arovaaran mukaan Helsingissä ympäristön roskaantuminen tulee maksamaan kaupungille kaksi miljoonaa euroa vuosittain. Eikä kaikkea roskien tuottamaa tuhoa voida edes rahalla siivota. Tupakantumpit, joita monet eivät edes pidä roskina niiden pienen koon vuoksi, sisältävät tuhan- sia kemikaaleja. Näistä kemikaaleista muun muassa kadmium on raskasmetalli, joka ei hajoa, vaan varastoituu maaperään ja kulkeutuu edelleen vesistöihin, todetaan Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen julkaisussa. Muovi, lasi ja metallipalat aiheuttavat vuosittain paljon vahinkoa eläimille. Moni lapsi ja aikuinen tietää myös, mitä rikottu lasi tekee paljaalle jalalle. Ainoa lääke välinpitämättömyyteen on kasvattaa itsensä ja lapsensa aktiiviseen välittämiseen. Näin toimivat helsinkiläisäiti Carla Urbano ja espoolaisäiti Tiina Jääskeläinen. Talkookutsuja naapureiden postilaatikkoon Roskat suututtavat minua. En ole koskaan itse heittänyt roskia, sanoo Julia, 7. Julian perheessä on kaksi koiraa, jotka voivat kärsiä roskista vielä enemmän kuin Julia. Eläinlääkärit kertovat ompelevansa rikotun lasin aiheuttamia koirien tassuhaavoja harva se päivä. Järjestimme viime keväänä yhdessä Julian kanssa talkoot, kertoo opettaja-äiti Carla Urbano. Pistin lähinaapureiden postilaatikkoon talkookutsuja, selvensin vielä nimeäni se täti, jolla on ne kaksi koiraa, Carla hymyilee. Saimme kaupungilta lainaksi roskapihtejä. Osanottajat toivat mehua, karkkeja ja keksejä talkooeväiksi. Talkoihin osallistui kymmenkunta ihmistä. Monet lähettivät sähköpostiini kannustavia viestejä, ja pahoittelivat, kun eivät päässeet juuri sinä päivänä mukaan. Julia odottaa jo kovasti seuraavia talkoitamme, ja varmaan ne taas tänä vuonna järjestämme. Ihan kuin aarteita löytäisi Kolmen lapsen äiti Tiina Jääskeläinen kuuluu yhdessä nuorimmaisen poikansa Kallen, 8, kanssa Roska päivässä -liikkeeseen. Me toteutamme liikettä niin, että keräämme monen viikon saldon kerralla, Tiina kertoo. Otamme aina joskus kävelemään lähtiessämme roskapussin mukaan ja keräämme roskia. Kalle innostuu keräämisestä kovasti, tuntuu kuin hän roskia kerätessään löytäisi aarteita, Tiina nauraa. Kalle on kuitenkin tietoinen siitä, että roskat saastuttavat luontoa. Kerran keräsimme roskia yhdessä Kallen samanikäisen serkun kanssa. Myöhemmin molemmat pojat puhuivat siitä, kuinka tuli hyvä olo, kun oli kerännyt paljon roskia. Kallen saa paljon helpommin lenkille, kun otamme roskapussin mukaan, Tiina kertoo. Kävellessämme Kalle löytää jättiroskan, pitkän narun, jonka hän kiskoo irti maasta. Me aikuiset tulemme hiukan auttamaan, ja roska saadaan talteen. Lapset on hyvä ottaa mukaan pihatalkoisiin. 22 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

13 Roskaaminen Roskaaminen on kielletty kaikilla alueilla. Roskaamista on kaikenlaisten esineiden ja lian jättäminen luontoon, jos se voi rumentaa maisemaa, vaarantaa tai haitata terveyttä, vähentää viihtyisyyttä tai aiheuttaa epäsiisteyttä. Roskaamista on myös nestemäisten jätteiden laskeminen tai kaataminen ympäristöön. Bensiini ja öljy ovat ongelmajätteitä, joita ei saa kaataa maahan. Roskaajan velvollisuus on puhdistaa roskaantunut alue. Törkeistä roskaamistapauksista voi ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöministeriö: Jokamiehen oikeudet. Säännöt selviksi Roskathan ovat likaisia ja jotkut jopa vaarallisia, eihän niitä voi kerätä lapsen kanssa, ajattelee moni vanhempi. Kävellessämme kevättalvella Kallella on kintaat kädessä, mutta kesällä hän kerää roskia paljain käsin. Suuri osa roskista on siistejä. Kun tulemme kotiin, kädet pestään. Roskien kerääminen on turvallista, kun on selvät säännöt, Tiina toteaa. Olen sanonut Kallelle, että jos hän näkee huumeruiskun tai rikottua lasia, hän ei koske niihin, vaan kertoo niistä minulle. Tiina ja Kalle ovat yhden kerran löytäneet huumeruiskun. Menettelin silloin huumeruiskun kanssa väärin, panin sen roskapönttöön, Tiina kertoo. - Olen nyt selvittänyt, että huumeruisku on ongelmajäte, joka viedään suljetussa astiassa apteekkiin. Pienet roskat miniroskikseen Julia askartelee miniroskiksen diabeetikkojen koeliuskapurkista, joita diabeetikot voivat tuoda Helsingissä esimerkiksi apteekkiin. Muuten purkit menisi- vät roskiin. Koeliuskapurkkiin voi panna tupakantumpin, samoin purkat ja karamellipaperit. Toinen vaihtoehto miniroskikselle ovat filmipurkit, joita saa ilmaiseksi valokuvausliikkeistä. Kun lapsi oppii miniroskiksen avulla pitämään huolta omista pienistä roskistaan, isommatkaan roskat eivät isompana niin helposti lennä maahan. Lähdeteos: Katja Muotka: Helsingin ulkoilureittien ja puistojen roskaantuminen Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2009 Tilaukset: p. (09) Roska päivässä -liike: Vihdoinkin uusi, täsmätehokas ja huippulaadukas kalsiumvalmiste Osteolis K2 Kalkki D3. K2 vitamiini MK-7 muodossa kiinnittää kalkin luuhun, teho osoitettu lukuisin kliinisin tutkimuksin. Kalsium on luustosi rakennusaine. D3 vitamiini imeyttää ja kuljettaa kalkin luustosi tarvitsemiin paikkoihin. Premium kalkkivalmiste Osteolis K2 Kalkki D3, jo 1-2 kapselia päivässä riittää varmistamaan tarpeellisen kalkin saannin ja sen kiinnittymisen luustoosi. UUTUUS! K2 vitamiini MK-7 muodossa on luustolle ylivertainen biologiselta aktiivisuudeltaan. Maija Suni on Köyliön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoo tunnelmia ja kuulumisia kentältä, pilke silmäkulmassa. Lapsi työvoimaako? K entältä k Tunnetko omantuntosi kolkuttavan? Oletko kenties käyttänyt omaa jälkipolveasi hyväksesi MLL:n mitä moninaisimmissa toiminnoissa? Oletko ehkä jopa käyttänyt lahjontaa, kiristystä tai uhkailua? Pakko tunnustaa, minä olen Raahasin lapsukaiseni jo pieninä kaikkiin mahdollisiin MLL:n tapahtumiin. Järjestävänä osapuolena tilanne oli usein sellainen, ettei hoitoa järjestynyt muuten kuin mukaan ottamalla. Lapseni ovat kontanneet kokouksissa ja roikkuneet myyntipöydän kulmalla mahdollisimman myyvän näköisesti. Ei ole ollut epäselvyyttä siitä, mitä tai ketä on edustettu. Monesti lapset on otettu mukaan myös lehdistön takia. Jos on saatu hiukankin vihiä, että lehdistö on paikalla, kaikkien kaikki mahdolliset lapset on rekrytoitu paikalle. Näin toimintamme näyttää runsaammalta ja hauskemmalta, varsinkin jos ne nopeimmat ja vilkkaimmat lapset ovat läsnä. Enkelikirkkoonkin olen lahjonut lapseni melkein välittömästi sen jälkeen, kun kävelytaito on saavutettu. Alussa on kieltämättä ollut hiukan vaikeuksia puvun helmojen kanssa, mutta iän karttuessa homma on sujunut vuosi vuodelta paremmin. Murrosikäiset eivät ole enää suostuneet siipiin ja sädekehään, mutta sain vielä ylipuhuttua heidät mukaan lukemaan ja avustamaan, siis siviilivaatteissa. Koulumaailmaan olen myös ujuttanut jos jonkinlaista esitettä ja keräysmateriaalia lasteni, urheiden kuriirien, kautta. Yhteistyö ei ole aina mutkatonta, ja onneksi viisaat lapseni osaavat myös sanoa, missä se raja menee. Totuus on mielestäni kuitenkin se, että moni MLL:n asia tuntuu mukavammalta tehdä, kun siihen osallistuvat myös omat lapset ja ukkokulta. Aloittaessani näitä hommia ajattelin, että kaikki lasten ja kaikkien lasten puolesta tehty työ ei voi mennä hukkaan, ja jos voin yhtäkin lasta omalla pienellä toiminnallani auttaa, hyvä on. Mutta aina tärkeimpänä ja ensimmäisenä ovat mielessäni omat lapset ja heidän elämänsä iloineen ja murheineen. Yhteistyöllä olen heidän elämäänsä jollain tavalla onnistunut jo tarjoamaan MLL:n arvoja ja tietotaitoa. Jopa niin paljon, että he osaavat itsenäisesti kysyä ja hakea MLL:n palveluja ja käynnistää omaakin toimintaa tältä pohjalta. Sukupolvien ketju jatkuu ja jatkaa toimintaamme luonnollista tietä yhdessä tekemällä! Eivätkä nämä viisaat mukulani anna minun unohtaa, kuka olen ja mitä teen. Olimme matkalla mummolaan, välimatkaa 500 km akselilla Köyliö Polvijärvi. Lähestyimme puolimatkaa eli Jyväskylää, ja takapenkillä oli hermeettinen meno päällä (kolme lasta pystyy uskomattomiin ääni- ja liikesuorituksiin pienessä tilassa!) Tunsin kuinka jokin saavutti mittansa sisälläni, ja kohtuullisen kirkkaalla äänellä ilmoitin taakse, että nyt suut kiinni tai heidät jätetään Jyväskylään ja siitä on sitten tasan yhtä pitkä matka kävellä kotiin tai mummolaan! Sekunnin murtoosan hiljaisuuden jälkeen takapenkki repesi, no suorastaan räjähti nauruun, ja vanhin tyttäreni hekotteli, että Äiti, ajattele otsikoita: Köyliön MLL:n yhdistyksen puheenjohtaja jätti lapsensa heitteille Keski-Suomessa! Hävisin sen taistelun nauraen 6 0. Fiksuja lapsia, ei voi muuta sanoa, sillä niinhän se on: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, kotonakin. Kevätiloa! Toivottaa itäsuomalainen köyliöläinen eli Sunin Maija uuluu Siitä toive mistä puute Teho osoitettu lukuisin kliinisin tutkimuksin. Lisäksi tutkimukset osoittivat, että K2 vitamiini MK-7 muodossa on hyväksi myös verisuonille. Lujita luustosi laadukkaalla premium valmisteella Osteolis K2 Kalkki D3:lla. Lapsemme 2/ Kuva: Kari Puumalainen

14 Kuva ELISE KALANIEMI Kuva ANASTASSIA KOIVUHARJU Kuva HELI HIPPALA Mennään marjaan! Kuva HELVI PAJUNEN Luonto kutsuu marjaretkelle. Mikään ei vedä vertoja tuoreille, auringon lämmittämille mansikoille, vadelmille, mustikoille ja puolukoille. Pujotetaan ahomansikoita heinänkorteen tai napsitaan mustikoita mättäältä suoraan suuhun. Mustikkakekkerit Oli mustikka-aika ja elokuu. Kas, sitä niin helposti hullaantuu. Niin kävi myös metsänväen, jänön, oravan, ketun ja käen. Joka talossa tehtiin piirakkaa, sitä maukasta mustikkapiirakkaa. Ja herkkujen herkkua syöden tuli mustaksi korvia myöten. Kuu kellotti taivaalla vesissä suin ja hiukan lerpalla kieli. Sitä herkkua hänkin mieli. Säkeet Ester Ahokaisen runosta Mustikkakekkerit kirjassa Kissankäpälä. Tammi. Valoisassa mäntymetsässä on helppo liikkua pienenkin lapsen kanssa. Kukin poimii kupposeensa tai yhteiseen koriin marjoja vain sen verran kuin jaksaa. Onnistuneen retken kruunaavat maistuvat eväät. Retkelle varataan helposti pakattavaa ja syötävää ruokaa, esimerkiksi herneenpalkoja, hedelmäpaloja, voileipiä, pannaria, mehua ja muffineita. Rapsakat ruissipsit 10 ruisleipäpalaa 3 4 valkosipulin kynttä 75 g rasvaa Kuori ja hienonna tai puserra valkosipulinkynnet ja lisää notkean rasvan joukkoon. Sekoita tasaiseksi ja voitele leivät kevyesti. Leikkaa leivät 3 4 osaan. Lado leivät leivinpaperin päälle uunipellille. Paahda paloja uunissa 225 asteessa n. 6 minuuttia. Jauhelihapannari 5 dl maitoa 2 dl tomaattimurskaa 3 munaa 3,5 dl hiivaleipä- tai vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa g jauhelihaa 1 tl (yrtti)suolaa 1 tl basilikaa (1 tl valkosipulijauhetta) (1/4 tl chilijauhetta) 0,5 paprikaa kuutioina Sekoita maidon joukkoon tomaattimurska, munat, jauhot ja suola. Anna taikinan seistä noin puoli tuntia. Valmista jauhelihaseos. Ruskista jauheliha ja mausta. Lisää paprikakuutiot. Sekoita jauhelihaseos pannukakkutaikinaan. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle. Paista pannaria 200 asteessa n. 40 minuuttia. Kuva HELI TOIKKA Reseptit: Pikkukokki keittiössä. Marttaliitto, Martan kesäkirja. Marttaliitto, -> Tuotteet ja reseptit Eväsrieskaset (4:lle) 4 ohutta rieskaa 8 viipaletta kalkkuna- tai kinkkuleikkelettä 120 g tuorejuustoa 4 salaatinlehteä pieni pätkä raastettua kurkkua Leikkaa leikkeleet kuutioiksi ja raasta kurkku. Sekoita ainekset tuorejuuston kanssa tasaiseksi tahnaksi. Levitä tahnaa rieskan puolikkaalle ja laita salaatinlehti päälle. Kääri rieskat rullaksi ja kiedo eväspaperiin. Mummun marjapiiras Pohja: 1,5 dl juoksevaa margariinia 1 dl sokeria 3 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 muna Täyte: 1 purkki (200 g) kermaviiliä 1 muna 0,5 dl sokeria n. 5 dl marjoja Voitele piirasvuoka rasvanokareella. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita leivinjauho vehnäjauhoihin. Yhdistä kaikki pohjan ainekset nopeasti taikinaksi. Painele taikina piirasvuoan (halkaisija cm) pohjalle ja reunoille. Sekoita kermaviili, muna ja sokeri. Ripottele marjat pohjan päälle ja kaada kermaviili päälle. Paista n. 30 minuuttia. Lisävinkkejä marjaretkelle 26 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

15 VIRVE JÄRVINEN Kuvat VIRPI PENNA Maailmaan mahtuu ääntä väliin liikaa. Melu vaurioittaa lapsen korvaa herkemmin kuin aikuisen. Äänekäs ympäristö vaikuttaa haitallisesti myös uneen ja oppimiseen. Suojaa lapsen kuuloa V oimakkaat äänet vaurioittavat kuuloa, mutta usein salakavalasti. Melulle altistuneet korvat saattavat soida päivän pari. Koska korvien soiminen eli tinnitus menee yleensä itsestään ohi, harva osaa yh- Melu viivästyttää alle 3-vuotiaan puheen kehitystä. distää äänen korvassa tapahtuneisiin pysyviin muutoksiin varsinkin, kun terveenkin ihmisen korvat voivat aika ajoin soida. Tinnitusta lukuun ottamatta kuulovaurio ei itsestään varoittele. Meluvammat syntyvät yleensä hitaasti, vuosien kuluessa. Toistuva melualtistus voi aiheuttaa pysyvän kuulonaleneman, Kuuloliitossa kuulonsuojelusta vastaava tiedottaja Annette Fagerström sanoo. Kuulonaleneman huomaa helposti hälyssä. Huonokuuloisen on vaikea saada muiden puheesta selvää tilanteissa, joissa on paljon taustamelua. Ikävä kyllä tällöin kuulossa on jo tapahtunut peruuttamattomia muutoksia, ja melusta aiheutunutta kuulonalenemaa ei lääketieteen keinoin voida parantaa. Toistuva, voimakas ääni tuhoaa korvan aistinsoluja. Aistinsolut eivät uusiudu, joten riittävän monta tarpeeksi voimakasta ja pitkäkestoista melukertaa alentaa monella vähitellen kuuloa. Yksilöllinen herkkyys melulle vaihtelee, ja joillakin henkilöillä jo noin 75 desibelin melu vaurioittaa kuuloa. Työmelua koskevien säädösten mukaan kahdeksan tuntia 85 desibelin melussa on liikaa. Kolmen desibelin lisäys lyhentää sallittua melussa oloaikaa puolella. Esimerkiksi liikenteen äänet moottoritiellä nousevat desibeliin ja päiväkodissa melua voi olla tätä enemmän jopa suuren osan päivää. Kannattaa muistaa, että lakisääteiset melua koskevat rajat on annettu aikuisille. Lapsen korva ei ole herkistynyt melulle vastaavalla tapaa kuin aikuisen, joten se vaurioituu tätä herkemmin usein matalammissakin desibelilukemissa. Melu ei rasita yksin korvaa, se aiheuttaa myös unihäiriöitä, häiritsee oppimista, nostaa verenpainetta ja alentaa vastustuskykyä. Mikä tahansa ärsyttävä ääni on jatkuvana melua, Fagerström sanoo. Meluleluja ja musiikkia Nykyihmisen ympäristö on entistä hälyisämpi, mutta toisaalta ihminen myös altistaa itse itseään erilaisille äänille. Ympäristömelu ärsyttää, muttei useimmissa tapauksissa vaurioita kuuloa itse aiheutettu melu voi niin sen sijaan tehdä. Esimerkiksi joidenkin lelujen ja ilotulitteiden ääni on kuulolle vahingollista. Kuluttajavirasto testaa leluja, ja aina aika ajoin markkinoilta vedetään pois liian äänekkäitä tuotteita. Laukausten ja räjähdysten äänen voimakkuus voi ylittää jopa 160 desibeliä, jolloin yksikin pamaus suojaamattomaan tai huonosti suojattuun korvaan voi aiheuttaa elinikäisen kuulovamman. Myös musiikkisoittimien kuuntelu liian kovalla äänenvoimakkuudella on haitallista. Jos laitteessa on äänenvoimakkuutta säätelevä rajoitin, se kannattaa asettaa pysyvästi korvalle vaarattomalle voimakkuudelle eli alle 85 desibelin, ja laitteen käyttöaikaa tulee rajoittaa. Laite on varmasti liian kovalla, jos bussissa käytävän toisella puolella istuva ihminen kuulee soittimen äänen, Annette Fagerström muistuttaa. Kupit korville Mikä tahansa ääni on liian kova, jos puhuminen metrin päässä seisovalle kaverille ei onnistu huutamatta. Lapsen viemistä näin meluisaan paikkaan kannattaa harkita vakavasti. Jos lapsi tulee mukaan vaikka rockfestivaaleille, hänen korvansa on suojattava kupumallisilla, esimerkiksi rautakaupoista saatavilla kuulosuojaimilla. Konserteissa usein jaettavat, korvakäytävään laitettavat tulpat eivät suojaa lasta, sillä lapsen korvakäytävä on ahdas eikä tulppaa saa sinne kunnolla paikalleen. Suojaimia ei oteta pois kesken melualtistuksen. Niiden käyttö herkistää kuuloa, eivätkä korvat ehdi mukautua muutokseen. Festareilla lapsi olisi hyvä pitää mahdollisimman kaukana esiintymislavasta ja kaiuttimista. Häntä ei pitäisi nostaa harteille istumaan, sillä tällöin melu pääsee esteettömästi suoraan korvaan. Samasta syystä korvaan ei saisi koskaan huutaa. Jos lapsen korvat konsertin jälkeen soi- Aivot rakastavat rauhaa Melu vaikuttaa lapsen älylliseen kehitykseen, sillä aivot vaativat kehittyäkseen rauhaa ja hiljaisuutta. Äänekäs ympäristö nostaa stressitasoa ja aiheuttaa uniongelmia. Kun uni häiriintyy, myös muisti, tunne-elämän kehitys ja oppiminen häiriintyvät. Tuntuu ristiriitaiselta, että aikuiset lastentarhanopettajat saavat hoitoa tinnitukseen, mutta samassa tilassa päivänsä viettävät vielä kehittyvät lapset joutuvat kärsimään melusta. Melun haittavaikutukset on todettu jo lukuisissa tutkimuksissa, eikä kaikkia haittoja edes tiedetä, psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee. Melu muun muassa viivästyttää alle kolmevuotiaan puheen kehitystä. Jotta pikkulapsi oppisi puhumaan, hänen on kuultava selkeästi eri äänteet ja sanat tämä ei esimerkiksi isoissa päiväkotiryhmissä onnistu. Hälinässä päivänsä viettävän lapsen puhe voi olla epäselvää, jolloin lapsi tarvitsee puheterapiaa. Tällaiselle lapselle toisten kanssa kommunikointi saattaa olla vaikeaa, mikä aiheuttaa helposti riitoja ja muita sosiaalisia ongelmia. Lapset tuottavat ääntä sitä enemmän, mitä enemmän heitä on ryhmässä. Jos lapsen pitää huutaa saadakseen äänensä kuuluviin, melua on liikaa. Päiväkotiryhmässä tulisi pärjätä normaalilla puheäänellä. Keltikangas-Järvinen kertoo tutkimusten osoittavan, että lapsista tulee isoissa ryhmissä aggressiivisia, keskittymiskyvyttömiä ja levottomia, ja nämä ominaisuudet näkyvät lapsessa vielä kouluiässä. Sosiaaliset taidot opitaan läheisessä vuorovaikutuksessa kerralla enintään muutaman ihmisen kanssa tilanteessa, jonka lapsi pystyy hallitsemaan. Yksittäinen vanhempi voi vaikuttaa päiväkotimeluun keräämällä tuekseen toisia vanhempia ja vaatia yhdessä kunnan päättäjiltä pienempiä päiväkotiryhmiä. vat eikä ääni lakkaa viikossa parissa, on paras ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin. Neuvolasta lapsi voidaan ohjata kuulontutkimuksiin. Neuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä myös silloin, kun tuntuu, että lapsi ei kuule kunnolla tai esittää toistuvasti mitä-kysymyksiä. 28 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

16 LIISA PARTIO, ESA IIVONEN Kuva TUIJA LINKOLA Suomalainen lapsi syntyy useimmiten terveenä. Hyvä koulutusja elintaso yhdistyneenä tehokkaaseen äitiys- ja lastenneuvolatyöhön on tuottanut erinomaista tulosta: imeväis- ja lapsikuolleisuus on meillä erittäin vähäistä. Lasten terveyspalvelut ovat olleet yhteinen ylpeyden aihe. Arvo Ylpön aikanaan luoma lastenneuvolamalli on ollut hyvänä esimerkkinä monelle muulle maalle. Kattava kouluterveydenhuolto on taannut säännölliset tarkastukset kaikille koululaisille. Tällä mallilla kasvun ja kehityksen häiriöt on tunnistettu ajoissa, ja lapset ja nuoret ovat saaneet tarvitessaan apua ja hoitoa. Viime vuosina kehitys lasten terveyspalveluissa on kääntynyt huonoon suuntaan. Neuvolakäyntejä ja kouluterveydenhuollon tarkastuksia on harvennettu, perheneuvolaan on usein jono, ja jopa terveyskeskuslääkärille pääsy voi kestää päiviä. Taustalla on muutos valtion ohjauksessa. Aiemmin valtio ohjasi kuntapalvelujen järjestämistä oikeudellisesti sitovin normein. Nykyisin valtio antaa kunnille suosituksia. Talousvaikeuksissa kamppailevat kuntapäättäjät näkevät hyvinvointipalvelut liian usein menoerinä, jotka tulee minimoida. Ennaltaehkäisevän työn merkitys investointina tulevaisuuteen jää näkemättä. Erot kuntien 30 Lapsemme 2/2009 Liian kallis terveys? välillä kasvavat. Jotkut kunnat hoitavat palvelut edelleen suositusten mukaisesti, toisessa voi puhua ennaltaehkäisevän työn alasajosta. Se taas tarkoittaa eriarvoisuutta kansalaisten välillä. YK:n lapsen oikeuksien komitea, joka seuraa lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista, kehotti vuonna 2005 Suomen maaraportista antamassaan palautteessa Suomea ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla kaikille lapsille taataan tasa-arvoinen pääsy palveluihin asuinkunnasta riippumatta. Tilanne ei ole kääntynyt parempaan suuntaan, jopa päinvastoin. Lapsella on oikeus kasvaa mahdollisimman terveenä ja sairastuessaan saada tarvitsemansa hoito. Suomessa lasten terveyspalveluista on alettu tinkiä. Hyvinvoinnin ja terveyden pohja luodaan lapsuudessa. Tämän päivän säästöt tulevatkin kalliiksi tulevaisuudessa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artikla: Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Lastenneuvolan lääkärikäynnit 1000:ta 0 7-vuotiasta kohden Myös hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho näkee suurimpana haasteena perusterveydenhuollon tason vaihtelun kunnittain. - Meillä on olemassa hoitotakuu eli pääsy ammattilaisen vastaanotolle on normitettu mutta kunnissa on hyvin erilaisia käytäntöjä, hän toteaa. Onko aikaa neuvontaan? Äitiys- ja lastenneuvolaverkosto kattaa edelleen hyvin koko Suomen. Neuvoloiden voimavarat sen sijaan vaihtelevat kunnittain. Kotikäyntejä ei kaikissa neuvoloissa tehdä enää lainkaan ei edes kaikkia suositusten mukaisia tarkastuksia. Kun voimavarat ovat liian vähäiset, terveydenhoitajilla on perheille liian vähän aikaa tai perheitä tavataan liian harvoin. Erityistä tukea tarvitsevien perheiden auttaminen ohenee, ja tärkeät teemat kuten imetys, äidin jaksaminen, parisuhde tai tapaturmien ehkäisy voivat jäädä vastaanotolla kokonaan käsittelemättä. Lastentautiopin professori Olli Simell, jolla on vuosikymmenten kokemus muun muassa lasten diabeteksen hoidosta ja tutkimuksesta näkee, ettei varaa karsimiseen ole. Päinvastoin, hänestä lasten terveys vaatisi nykyistä enemmän paitsi seurantaa myös yksilöllistä ohjausta. Erityisen ajankohtaiseksi ja nopeasti lisääntyväksi ongelmaksi on osoittautunut lasten ylipaino: yhä tavallisempaa on, että jo 3 6 ikävuoden välillä paino lähtee kasvukäyrillä jyrkkään nousuun. Ylipainoisuuden yleistyminen ja Sopimusvaltiot pyrkivät tämän oikeuden täysimääräiseen toteuttamiseen ja ryhtyvät toimiin erityisesti a) vähentääkseen imeväis- ja lapsikuolleisuutta, b) varmistaakseen, että kaikki lapset saavat välttämättömän lääkärin- ja terveydenhoidon, jossa painottuu perusterveydenhoidon kehittäminen, c) taistellakseen tauteja ja aliravitsemusta vastaan myös perusterveydenhuollon tasolla, d) taatakseen asianmukaisen terveydenhoidon odottaville ja synnyttäneille äideille, e) varmistaakseen, että vanhemmat ja lapset saavat tietoa ja opetusta ja että heitä tuetaan käyttämään saamiaan perustietoja lapsen terveydestä ja ravinnosta, rintaruokinnan eduista, ympäristöhygieniasta ja onnettomuuksien ehkäisystä sekä f) kehittääkseen ehkäisevää terveydenhuoltoa, vanhempainohjausta sekä perhekasvatusta ja -palveluja. painonnousun jatkuminen aikuisuuteen osoittaa taustalla olevien ravitsemus- ja elämäntapakäytäntöjen ongelmallisuuden. Yksilöllisen, yksityiskohtaisen, toistuvasti annetun, kannustavan ja empaattisen ravitsemus- ja elämäntapaohjauksen tarve onkin huutava. Tähän haasteeseen vastaaminen riittää työllistämään neuvola- ja kouluterveydenhuollon lähes täysin lähivuosiksi. Myös Maija Perho toivoo neuvoloihin lisää voimavaroja. Äitiysneuvoloiden tilanne on kohtuullinen, mutta toivon, että kotikäynnit siinä vaiheessa, kun äiti ja vauva kotiutuvat sairaalasta, palautettaisiin. Minusta olisi hyvä, että kotikäynti tehtäisiin myös ennen lapsen syntymää, jolloin saataisiin ajoissa käsitys perheen tuen tarpeesta. Perho toivoo, että uusi asetus, joka antaa kunnille ohjeet muun muassa neuvolatoiminnan, kouluterveydenhuollon sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollon järjestämisestä, tulee pian voimaan. Se antaa tarkemman ohjeistuksen kunkin ikäluokan terveystarkastuksista. Asetukseen sisältyy myös ajatus koko perheen huomioinnista neuvolassa. Neuvolaa pitäisi kehittää moniammatillisemmaksi. Hyvä suunta olisi perhekeskusmalli, jossa myös järjestöillä olisi mahdollisuus olla mukana perheiden terveyden edistämisessä. Kuka hoitaa koululaista? Kouluterveyskyselyn (2008) mukaan 17 % luokkalaisista kokee väsymystä Koululääkärikäynnit 1000:ta 7 18-vuotiasta kohden Lähde: Stakes lähes päivittäin ja 33 % kärsii päänsärystä viikoittain. Lukioikäisiä uhkaa uupuminen jota voi seurata myöhemmin masentuminen. Lasten vähäinen liikkuminen ja ylipainoisuuden yleistyminen huolestuttavat. Silti lasten terveydenhoitoon ei varata voimavaroja luokkalaisista 14 % vastasi, että kouluterveydenhoitajan luo on vaikea päästä. Koululääkärille pääsee vielä huonommin, 44 % oli kokenut vaikeaksi päästä lääkärin vastaanotolle. Koululaisen ongelmien ratkominen kaipaisi usein koko perheen auttamista. Perhe- ja kasvatusneuvoloiden palvelujärjestelmä on toimiva, mutta aliresurssoitu. Joissakin kunnissa jono perhe- ja kasvatusneuvoloihin on yli 3 kuukautta. Myös perustason voimavarat lasten mielenterveyspalvelujen järjestämiseen ovat niukat. Jono pidempikestoiseen hoitoon on lapselle usein kohtuuttoman pitkä. YK:n lapsen oikeuksien komitea kehotti 2005 Suomea tehostamaan toimenpiteitä nuorten itsemurhien ehkäisemiseksi ja vahvistamaan mielenterveyspalveluja. Toimenpiteet ovat jääneet vähäisiksi. Maija Perho näkee nykymenon kouluterveydenhuollossa ennustavan ongelmia tulevaisuudessa. Se tarkoittaa, että varhainen puuttuminen ei toteudu ja myöhemmin joudutaan korjaamaan ongelmia, jotka ovat päässeet kasvamaan isoiksi. Pitäisi nähdä, että kouluterveydenhuolto on tuottava investointi. Näissä asioissa täytyy osata katsoa riittävän kauas. Lapsemme 2/

17 KAARINA KOKKONEN Kuvat KRISTIINA KONTONIEMI Rennosti ruokapöydässä Istutaan pöytään ja otetaan rennosti, vaikka lapsen lautanen ei tyhjenisikään vanhemman toivomalla tavalla. Tuputtaminen, hoputtaminen ja pakottaminen eivät tepsi nirsoiluun. Uuteen makuun totuttelu voi vaatia maistelukertaa. Kiva tunnelma pöydässä rohkaisee maistamaan. Vanhempi päättää, mitä ja milloin kotona syödään, mutta lapsi saa itse päättää, kuinka paljon hän syö. M iksi lapset nirsoilevat, psykologian tohtori ja tutkija Susanna Anglé? Ihan ymmärrettävistä syistä. Pieni lapsi joutuu opettelemaan ja totuttelemaan jokaiseen uuteen makuun, mikä on lapselle iso haaste. Myös temperamentti vaikuttaa. Toiset lämpiävät hitaasti, ja uusiin makuihin totutteleminen kestää. Evoluution näkökulmasta nirsoilu on ollut ihmisen hengissä säilymistä ylläpitävä ominaisuus. Lapsi on epäluuloinen ja vierastaa outoja makuja, jottei hän sulloisi suuhunsa mitään vaarallista. Lähes kaikki lapset nirsoilevat jossain vaiheessa tai ruoka ei maistu kaikkina kausina yhtä hyvin. Tavallisinta ja voimakkainta nirsoilu on 2-vuotiaana. Kun lapsi syö valikoivasti, haluttomasti tai vähän, onko lapsen ruokavaliosta ja kasvusta syytä olla huolissaan? Nirsoilevia lapsia tutkittaessa on havaittu, että nämä saavat ravinnostaan vähemmän energiaa kuin paremmin syövät lapset, mutta mitään suuria puutoksia ravintoaineiden saannissa ei ole. Jos lapsi kasvaa tasaisesti, hän saa tarvitsemansa rakennusaineet. Käyttäytymisenä niukasta syömisestä ei tarvitse olla huolissaan. On myös niin, että kooltaan pienet lapset syövät vähän. Nirsoilusta huolestuneet vanhemmat yleensä yrittävät kaikin keinoin saada lapsensa syömään enemmän. Tuputtamisen voisi kuitenkin unohtaa ja huolehtia sen sijaan siitä, että se, mitä lapsi syö, on terveellistä. Voiko nirsoilua estää? Jos lapsella on synnynnäinen taipumus niukkaruokaisuuteen, sitä ei voi estää. Vanhempi voi kuitenkin omalla toiminnallaan olla tukematta nirsoilua. Ruokapöydässä voi yrittää ottaa rennommin, sillä jatkuva syömisen tarkkailu tekee ruokailusta painostavan ja tunnelmasta piinaavan. Asiat menevät yleensä vain enemmän solmuun, kun lasta yritetään saada syömään hyvällä ja pahalla, uhkaillaan, lahjotaan, kiristetään. Tärkeintä on, että tarjolla on monipuolista ruokaa ja lapsi saa maistella sitä pakottomassa ilmapiirissä omaan tahtiinsa. Miten ruokapöydässä toimitaan, jos lapsi toistuvasti kieltäytyy kaikista kasviksista ja tahtoo syödä vain pastaa? Entä jos lapsi kieltäytyy kokonaan syömästä? Vanhempaa auttaa, jos osaa katsoa asiaa uudessa valossa: tämä on nyt tämän lapsen ominaisuus, ja nirsoilu menee ehkä ohitse, yritän olla hermostumatta ja pahentamatta tilannetta. Lasten kanssa on olemassa myös sivureittejä. Ei kasviksista tarvitse tehdä ongelmaa, porkkanaraastettakin voi ruveta ujuttamaan lasagnekastikkeen joukkoon. Lapset ovat myös persoja kehumiselle. Vau, sinä maistoit tänään kurkkua, kannustaa. Positiivinen huomio tepsii negatiivista paremmin. Fysiologisesti ihmisessä vahvistuvat makumieltymykset, kun hän syö jotain nälkäisenä. Porkkanatikku maistuu vatsan kurniessa tosi hyvältä ja makealta. Kun perhe odottaa nälkäisenä ruuan valmistumista, lapsille voi lykätä ennen ruokailua napostelukulhon kasviksia. Silloin ne maistuvat kummasti. Miten pitkälle lapsi voi päättää omasta ruokailustaan? Nyrkkisääntö on, että vanhempi päättää, mitä ja milloin kotona syödään, mutta lapsi saa itse päättää, kuinka paljon hän syö. Lasta ei saa pakottaa. Lapsen elimistö osaa säädellä energiansaantiaan ja syömisen määrää. Tätä on kunnioitettava. Elimistön taito säädellä sopivaa syömisen määrää suojaa myös paino-ongelmilta. Lapsi, joka saa itse päättää syömästään määrästä, on vanhempanakin taitava nälkäisyytensä ja kylläisyytensä kuuntelija. Mitä virheitä vanhemman kannattaa välttää yrittäessään muuttaa lapsen yksipuolista ravintoa monipuolisemmaksi ja terveellisemmäksi? Pahin virhe on pakottaa syömään. Pakottamisella aiheuttaa päinvastaisen tuloksen kun mihin pyrkii. Pakottaminen on myös lapsen oman määräysvallan ylikävelemistä ja jättää kurjan muiston syömistilanteesta. Miten lasta rohkaistaan parhaiten uusiin makuihin? Lapsen on opeteltava lukuisten makujen, suutuntumien ja ruokalajien maailmaan. Vaatii rohkeutta uskaltaa maistaa uutta ja aikaa tottua uuteen. Uutuuden pelkoa hälventävät rento ruokailuilmapiiri ja se, että lapsi näkee muiden perheenjäsenten syövän kaikenlaista. Myös maistamisen noteeraaminen, huomiolla palkitseminen ja kehuminen rohkaisevat. Jos syöminen on niukkaa, siitä voida tehdä leikki-ikäisen kanssa vaikka rohkeusprojektin. Aina, kun lapsi maistaa jotain uutta, hän saa tauluunsa rohkeustarran. Kollegani poika halusi kartuttaa niin paljon rohkeusmerkkikokoelmaansa että kyseli äidiltään, olisiko tällä jotain uutta maisteltavaa. Vaikka lapsi kieltäytyisi ruoasta, välipalat yleensä maistuvat. Miten välipaloihin pitäisi suhtautua? Välipalat kuuluvat lapsen ruokavalioon ja päivärytmiin. On tietenkin huono juttu, jos lapsi ei syö aterialla juuri mitään, mutta hetken päästä vaatii nälkäänsä jotain. Jos lapsi saa sitten keksejä, vanukkaan tai muuta makeaa, seuraavalla aterialla ei taaskaan ole nälkä. Noidankehän välttämiseksi ruoka-ajat on hyvä pitää säännöllisinä. Välipalan tulisi olla jotain ravitsevaa, kuten ruisleipää, hedelmiä, marjoja tai jogurttia. Lasta ei voi pitää kauan nälässä, mutta vanhemman ei pidä myöskään antautua pompoteltavaksi niin, että lapsi saa kieltäytyä aterioilta, ja sitten vanhempi palvelee hänen välipalatoiveitaan. Miten pitäisi toimia pienen koululaisen kanssa, jolle ei maistu kouluruoka? Kouluruokailu on osa koululaisen maailmaa, johon on totuteltava. Ruoka ei välttämättä maistu, koska se on outoa ja maistuu vieraammalta kuin mihin lapsi on kotona tottunut. Asia voi mennä ohitse jo sillä, että juttelee lapsen kanssa, mitä koulussa syötiin ja maistoiko lapsi. Vähäisestäkin syömisestä kannattaa antaa myönteistä palautetta ja kannustaa lasta jatkamaan samaan malliin. Meneekö nirsoilu ohitse? Olin itse mahdottoman huono syömään lapsena. Pienestä tirriäisestä, joka söi aterialla tuskin paria lusikallista, kasvoi kuitenkin pitkänhuiskea aikuinen. Nirsoilu yleensä helpottaa, kun lapsi kasvaa ja kehittyy. Viimeistään aikuisena ollaan aika kaikkiruokaisia mutta silloinkin on oikeus olla tykkäämättä jostakin. 32 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

18 Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Suu auki, Hulda, pottusammakko tulee. WS Bookwell Oy Kuvat Markus Majaluoma Tunteita ja tahtojen taisteluita Ruoka ei ole vain ruokaa, lastenkirjoissakaan. Siihen liittyy tunteita, ja se virittää sekä tahtojen taisteluita että tiedonhalua. Paljon yksinkertaisemmaksi ei tarina voi tulla: pikku Hulda istuu syöttötuolissa ja Jalmari ilmeisesti isä yrittää saada hänet syömään. Täältä tulee porkkanapendolino, VUU,VUU! Jalmari houkuttelee yhä uudestaan, mutta lapsi vain napittaa suunsa kiinni. Markus Majaluoman Suu auki, Hulda, pottusammakko tulee (WSOY, 2008) ei kuitenkaan ole vauvakirja, vaan huvittaa runsailla kuvillaan ja niukalla tekstillään vanhempia ja isompia sisaruksia, jotka saavat nauraa aikuisille. Satiirinen huippu on Jalmarin mutkikas potturobotti, jolla Hulda saadaan hurraa! syömään lusikallinen muusia. Toisenlainen tahtojen taistelu käydään Jeanne Willisin ja Tony Rossin kuvakirjassa Mammuttipiirakka (suom. Raija Viitanen, Mäkelä, 2008). Luolamies Og näkee mammutin ja alkaa haaveilla mehevästä piirakasta. Lupaamalla osuuden herkkuun hän saa muutkin miehet metsälle eri taitoineen ja välineineen. Uhoten äijät laulavat: Jo riittää kasvit, juurekset,/jänönruokaa vihaan!/ei elä sillä luolamies,/minä vaihdan lihaan. Jean Willisin käyttämä toisto tuo tekstiin huumoria ja kansansadun tuntua, ja luullakseni tarina taipuisi mainiosti myös esitettäväksi. Rossin kuvissa yhdistyvät lavea maalauksellisuus ja terävä piirrosjälki, ja tulos on rempseän muhkea. Vaan saavatko miehet lihapiirakkansa? No eivät, koska porukan voimaa löytyy myös mammuteilta. Pippa Goodhartin ja Jan McCaffertyn tekemässä lukualokkaiden kirjassa Kakkutesti (suom. Terhi Leskinen, Mäkelä, 2008) ei etsitä ruokaa vaan omaa itseä: pieni prinssi Viljami joutuu hukkateille ja Selma-leipurin kasvatiksi ja kehittyy itsekin loistavaksi leipuriksi. Totuuden lopulta selvittyä hänet pakotetaan kuitenkin kuninkaaksi. Vasta lastensa aikuistuttua hän pääsee taas leipomaan, ja uudeksi kuningattareksi valitaan tyttäristä se, joka voittaa kakunleipomistestin. Tarina on melko löyhä ja kuvituskin tavanomaista, mutta Selman elämänohje ihan kelpo: Muista lisätä aina ripaus omaa ajattelua jokaiseen reseptiin. Keittiöön ja ruoan juurille Vanhempien vaativin kakkutesti on lapsen juhlat, koska tavallinen synttärikakku on nyt out. Kilpavarustelu vaatii fantasialuomuksia juna- ja delfiinikakuista merirosvolaivoihin. Vaan eipä hätää, Deanne F. Cookin Lasten omat synttärikakut (Sanoma Magazines, 2008) opastaa kädestä pitäen 32 erilaisen kakun tekemisen, ja kohta on pöydällä esimerkiksi prinsessalinna tai hurja käärme. Opettelemalla vaikka vain yhden kakkupohjan ja pari kuorrutetta pärjää pitkälle. Koristeina hyödynnetään hauskasti myös lasten omia tavaroita, esimerkiksi barbeja ja muoviukkeleita. Kirjan on Suomen oloihin soveltanut Marita Suontausta, ja kuvitetut ohjeet ovat todella tarkkoja. Selkeät reseptit on myös Marianne Kiskolan Pikkumimmien keittokirjassa (Tammi, 2008) ja sen edeltäjässä Pikkujätkien keittokirjassa (Tammi, 2006). Kirjojen nimet ja lapsivalokuvat ovat houkuttelevia, mutta muuten kirjat tuottavat pettymyksen. Lukija, etenkin lapsilukija, kaipaisi muutakin kuin pelkkiä ohjelitanioita, esimerkiksi mimmien ja jätkien omaa ääntä, onnistumisia, mokia ja reseptien taustoja. Resepteissä on kotoisia perinneruokia ja mausteisia etelän makuja, ja niissä suositaan puhtaita aineksia, muun muassa luomua. Ohjeet ovat kasvisvoittoisia, mikä sanotaan mimmikirjan takakannessa, mutta ei pikkujätkien kirjassa monikohan lihan ja makkaran ystävä on ostanut kirjan erehdyksessä? Mitä se luomu sitten on muun muassa se selviää Bernd Sundstenin ja Jan Jägerin asiallisesta Nuorten maatilakirjasta (Mäkelä, 2008). Napakoin tekstein ja realistisin, värikkäin kuvin kirjassa luodaan maatalouden koko kuva: mitä kaikkea tilalla on, mistä ruoka tulee ja mitä sen tuottamiseksi tehdään. Nykymenon rinnalla kerrotaan entisaikojen raskaasta työstä ja luonnon armottomuudesta, mutta myös asioihin puuttuvista tontuista ja haltijoista. Elinkeinonäkökulman oheen olisi kuitenkin kaivannut enemmän elämyksellisyyttä se ei oikein selviä, millaista tilalla on elää. Lapsemme 2/

19 Lastenkulttuuri Koonnut Maarit Piippo Lastenkulttuuri Teatteri Elokuvat Velhoelämää teini-iässä Voldemort tiukentaa otettaan niin jästien kuin velhojenkin keskuudessa, ja Harry ja rehtori Dumbledore ponnistelevat löytääkseen keinon murtaa pahan voima. Tylypahkan ilmapiiriä sekoittavat myös ihastumisten aallot, ja lopulta mikään ei enää palaa entiselleen. David Yatesin ohjaama Harry Potter ja puoliverinen prinssi on kirjasarjan kuudes filmatisointi, jonka uusina hahmoina nähdään Taikajuomien professori Horatius Kuhnusarvio ja Voldemortin lapsuushahmo Tom Riddle. Suomen ensi-ilta on Pelastetaan Piilomaa! Ilkeä Mukkelis Muuli on vanginnut Aasiruhtinaan ja tyrannisoi Piilomaata. Pikku Aasi lähtee Korppu-Koiran ja Pikimustan kissan kanssa pelastusmatkalle, jonka varrella he löytävät ystäviä, vihollisia sekä todellisen itsensä. Lea Pennasen kirjaan perustuva Piilomaan pikku aasi nähdään nyt uutena musiikkiteatterisovituksena. Sarianne Paasosen ohjaamaa seikkailunäytelmää esitetään Törnävän kesäteatterissa Röllimetsä roinan vallassa Röllimetsä on vaarassa. Humpuukien ylipapitar houkuttelee metsän väen Suuren Roskan pauloihin, ja koko metsä uhkaa hukkua turhaan roinaan. Onnistuvatko Rölli ja Maahiskeiju torjumaan Humpuukit ja puhdistamaan metsän? Turun Nuoren teatterin esittämä Pelastakaa Röllimetsä! on hauska ja tärkeän sanoman sisältävä satunäytelmä. Allu Tuppuraisen käsikirjoittama ja Hanna Suurhaskon ja Venla Kuitusen ohjaama esitys nähdään Turussa Kakolanmäellä Minne kesämieli katosi? Virkku-ryhmän hölmöläissaaga jatkuu kesäisellä etsiväseikkailulla. Ensin Kerttu Hölmölän Kustaa-mieheltä katoaa kesämieli ja sitten häviää itse Kustaa. Kadonneiden löytämiseksi on pestattava etsivä Silmäpuoli. Mutta mitä tekemistä tällä kaikella on Susi Ketun lomaparatiisin kanssa? Koko perheen Hölmölä-näytelmää esitetään Karstulassa WW-ulkoareenalla osana Satusivellin-lastenkulttuuriviikkojen ohjelmistoa. Dvd Restauroitua Muumi-nostagiaa Tulivuorenpurkaus ja valtava tulva-aalto keskeyttävät seesteisen kesäpäivän Muumilaaksossa. Muumiperhe löytää turvapaikan kummallisesta talosta, joka onkin teatterilava. Mutta miten käy, kun Muumipeikko ja Niiskuneiti joutuvat vahingossa eroon muista? Kotimainen Muumi-filmatisointi perustuu 1970-luvun Muumien maailma -animaatiosarjaan, jonka materiaali restauroitiin. Huikaisevan kaunista kuvamaailmaa tarjoava Muumi ja vaarallinen juhannus -dvd on saatavilla vuokra- ja myyntiversiona hyvin varustetuista liikkeistä. Lisätiedot: Netti Unelmatarha perheen pienimmille Sub Junior -tv-kanava on avannut laadukkaan Unelmatarha-nettisivuston perheen pienimmille. Sivuilla seikkailevat Apsi Deisi, Maka Paka ja Tomblibuu perustuvat BBC:n CBeebies-lastenohjelman animaatiohahmoihin. Unelmatarhassa voi pelata, askarrella, värittää ja laulaa lempeän leikkisään tyyliin. Web-kameran kautta lapsi voi liittyä mukaan Unelmatarhan touhuihin. Sivusto on hyvä alku internetin toiminnallisuuden ja kehittävän pelaamisen opetteluun, ja se löytyy osoitteesta Kuva: Piia Saarenketo Kuva: Tapio Mustasaari Seikkailu valemaailmassa Coraline-tyttö on kyllästynyt arkiseen elämäänsä ja kaipaa vaihtelua. Sitä tarjoutuu, kun hän löytää kodistaan salaisen oven ja sen toiselta puolelta oman elämänsä vaihtoehtoversion. Rinnakkaistodellisuus näyttää aavemaisen samanlaiselta kuin Coralinen oikea elämä vain paljon paremmalta. Valemaailman vaarat paljastuvat vähitellen, ja Coralinen on luotettava itsepäisyyteensä, rohkeuteensa, naapuriapuun ja mustaan kissaan pelastaakseen vanhempansa ja aavelapset ennen paluuta oikeaan kotiin. Neil Gaimanin fantasiakirjaan perustuva Coraline ja toinen todellisuus on ensimmäinen 3D-tekniikkaa käyttäen kuvattu stop motion -teräväpiirtoelokuva. Animaation Suomen ensi-ilta on 5.6. ja ikäraja 7 vuotta. Kuva: Topi Vanhatalo Kuva: Kirill Lorech/Heureka Näyttelyt Itsekoottavia veistoksia Tiedekeskus Heurekan juhlavuoden lasten näyttely koostuu 36 palan veistospalapelistä. Magneettien avulla toisiinsa kiinnittyvistä, suurista, mutta kevyesti liikuteltavista paloista voi koota eläimiä, ihmisiä, mytologisia hahmoja tai mitä tahansa mielikuvitus tuo tullessaan. Lastenkulttuurin valtionpalkinnon saanut taiteilija Alexander Reichstein haki innoituksen teokselle sortuneista antiikin veistoksista. Koko perheelle sopiva Oudot otukset -näyttely on esillä Vantaan Heurekassa koko vuoden ajan. Kansainvälinen näyttely on tekstitetty suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Musiikki Nuket heräävät eloon Nukketeatterin juhlavuoden näyttely tuo esille suomalaisen nukketeatterin hahmoja ja tarinoita sadan vuoden ajalta. Eloon heräävät taas tv:stä tutut Kasper-nukke, Ransu Karvakuono ja Histamiini-hevonen sekä alan uranuurtajien Mona Leon, Vihreän Omenan, Teatteri Hevosenkengän ja Nukketeatteri Sampon nukkenäyttelijät. Teemalla Näkymätön käsi näyttely muistuttaa taiteenlajin piiloon jäävistä tähdistä, näyttelijöistä, joiden käsi elollistaa nuken. Esillä on myös kokeilunäyttämö, jossa näyttelyvieraat voivat itse esittää nukketeatteria. Näkymätön käsi on esillä Helsingin Teatterimuseossa asti. Lapsenmielinen rockjuhla Lasten rockfestivaali Turussa vie kesälomatunnelmiin musiikin, esittävän taiteen ja osallistavan kokemisen kautta. Laadukasta ja menevää lastenkulttuuria tarjoavat Pauliina Lerchen ja Hannamari Luukkasen karjalalaisvaikutteinen Mimmit-yhtye, jonka hauskoissa lauluissa ja loruissa seikkailevat niin metsän asukit kuin prinsessat sekä Ahti, Vetehinen ja Pakkasherra. Lavalle ponnahtavat muiden muassa myös M. A. Nummisen ja Pedro Hietasen veijarimaiset hahmot Gommi-jänis ja Pommi-kissa. Seikkisrock järjestetään Turun Seikkailupuistossa. 36 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

20 Kirjoissa & kansissa KYPSÄT MIKROVALMIIT Meidän mielestämme jokaisella pitäisi olla mahdollisuus herkutella helposti ja nopeasti. Siksi päätimme tehdä kaiken valmiiksi. Vain lämmitys mikrossa ja uudet Vierasvarat ovat valmiita nautiskeltaviksi. Vierasvara Korvapuusti, UUTUUS Vierasvara Vaniljaherkkupulla Vierasvara Mehevä Mustikkapulla Vierasvara Herkkupitko Vierasvara Ruis-Valkosipulipatonki, UUTUUS PAKASTEALTAASSA! UUTTA Uusia suomalaisia Uusia suomalaisia paitsi syntyy, myös muuttaa maahamme. Kirja esittelee 14 eriikäistä suomalaista Roni Tranista Wilson Kirwaan, joiden taustat ovat Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja myös Euroopassa. He kertovat, miten ovat päätyneet tänne ja selviytyneet täällä. Jokainen tuo mukanaan uusia ajatuksia ja tapoja. Voi viedä vuosia, ennen kuin vieras hyväksytään yhteisöön, joskus ystäviä löytyy nopeastikin. Kirja sopii monikulttuurisuusaineistoiksi yläkouluille ja lukemistoksi maahanmuuttajille. Marja Airola Anne Tarsalainen: Suomalaisia. LK-Kirjat. Kotijumppaa vauvan kanssa Vauvajumppa on mainio tapa aloittaa raskauden jälkeinen liikunta ja samalla seurustella vauvan kanssa. Lapsi nauttii sylissä olemisesta, ja äidin kunto kohoaa kuin huomaamatta mukavasta liikunnallisesta yhdessäolosta. Kirjan ohjeissa keskitytään erityisesti selkä- ja vatsalihasten vahvistamiseen, sillä lasta kanniskeleva vanhempi tarvitsee hyvät tukilihakset. Myös vauvan koordinaatio, tasapaino ja tietoisuus oman kehon rajoista kehittyvät yhteisissä liikuntahetkissä. Anna Ryynänen: Jumppaa vauvan kanssa. Gummerus. Hyvät suhteet kannattelevat Lasten ja nuorten pahaa oloa käsittelevässä teoksessa kartoitetaan voimavaroja, joiden avulla lapset ja nuoret voivat selviytyä elämässään vakavista vaikeuksista huolimatta. Kirja korostaa sosiaalisten suhteiden voimaa haavoittuneiden nuorten tukemisessa: nuori tarvitsee lähelleen ennen kaikkea aidosti välittäviä aikuisia. Kirjassa pohditaan myös koulukiusaamisen syitä ja seurauksia sekä tarkastellaan yhteiskunnan muuttumisen aiheuttamia ongelmia, kuten nuorten ammatinvalinnan vaikeuksia. Anna-Liisa Lämsä (toim.): Mun on paha olla. Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. PS-kustannus. Vauvan vatsa kuntoon Koliikki on koko perheen kiusa. Kirja opastaa, miten vauvan kipuilun voi saada lakkaamaan kahdessa vuorokaudessa noudattamalla ohjeita, joissa avainasemassa ovat äidin ja vauvan ravinto, vauvahieronta sekä turvallinen päiväjärjestys. Koliikkivauvan hierontaohjelman lisäksi teos opastaa vastasyntyneen, isomman vauvan ja erityislasten hierontaan. Kirja sisältää Vauvahieronta-dvd:n. Kirsti Rikala: Koliikkiopas. Vauvan vatsa kuntoon hieronnalla ja ruokavaliolla. Tammi. Oppia omaan tahtiin Jokainen lapsi kehittyy ja oppii omaan tahtiinsa. Lapsen kanssa leikkiminen, liikkuminen ja lukeminen edistävät oppimista. Tätä korostaa opaskirja, joka on suunnattu perheille, joiden lapsilla on oppimisvaikeuksien riski myöhemmässä iässä. Opas antaa vanhemmille käytännön vinkkejä ja esimerkkejä lapsen kielen ja motoriikan kehityksen tukemiseen. Kirja käy läpi lapsen kehitystä vauvasta kouluikäisen kouluvalmiuksiin. Yhdessä leiki, liiku ja lue lapsesi kanssa. Erilaisten oppijoiden liitto. Pääskyjen pesintää Lähiluonnossa riittää vuoden ympäri katseltavaa, kuunneltavaa ja ihmeteltävää. Koko perheen luontotietokirjaan on koottu kaikkein kysytyimpiä luontopähkinöitä vuoden jokaiselle viikolle. Kysymykset ja piirrokset perustuvat sanomalehtien luontopalsta-aiheisiin. Tämän viikon pähkinässä selviää, voiko pääskysten pesimistä ohjata ja estää pesien ryöstöt. Helena Rönkä: Viikon luontokysymys. Tietoa ja tilannekuvia lähiluonnosta. Gummerus. Käpyeläimiä ja käsineolioita Vanhat sukkahousut muuntuvat mäyräkoiriksi ja parittomat käsineet olioiksi. Muovikasseista valmistuvat viirit ja pähkinänkuorista pähkinävauvojen kehdot. Lapset rakastavat askartelua. Kirja opastaa käyttämään kotoa ja luonnosta löytyviä ilmaisia materiaaleja. Tilkuista, pakkauksista, kävyistä ja kivistä riittää puuhaa sadepäivien varalle, juhlahetkiin ja lomapäiviksi. Emma Hardy: Ekoaskartelua lapsille. Kustannus Mäkelä. Katin konstit (Kustannus Arkki) kannustaa kotitöiden keltanokkaa tarttumaan itsenäisesti kotiaskareisiin kokkaamaan, huoltamaan vaatteita ja siivoamaan. Kati neuvoo nuoria ketsuppitahran poistosta pyöränkumin paikkaamiseen. Nykynaisen niksit (Gummerus) helpottaa arjen pyörittämistä, kun aikaa on vähän ja tehtävää paljon. Askareet matonpesusta kodinkoneiden kunnossapitoon hoituvat hyväksi todettujen keinojen avulla, jotka säästävät myös rahaa ja luontoa. Lapsemme 2/

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Suljetut skeemat eivät muutu prosessin kuluessa Tasapaino Avoimet skeemat voivat muuttua prosessin kuluessa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot