L PSEMME. Leikki muuttuu. Mennään marjaan! Kuuloa on. suojeltava. Miksi lapsi nirsoilee? 2/2009. Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L PSEMME. Leikki muuttuu. Mennään marjaan! Kuuloa on. suojeltava. Miksi lapsi nirsoilee? 2/2009. Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 A L PSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2009 Mennään marjaan! Kuuloa on Miksi lapsi nirsoilee? suojeltava Leikki muuttuu

2 Pääkirjoitus L apselle ruoka on välittämisen mittari. Äidin tai isän kotona valmistama ateria ja yhteinen ruokahetki on merkki huolenpidosta. Myös valmis välipala on viesti: ajattelen sinua, vaikka en ole paikalla. Pieni lapsi tarvitsee usein ruokaa, koska ei jaksa syödä kerralla kovin paljon. Terveellistä suuhunpantavaa pitää olla tarjolla säännöllisesti. Äitinä kasvamiseen kuuluu, että oppii, miten usein ja miten paljon oma lapsi syö. Ja mitä seuraa, jos ruokaväli pitenee liikaa. Nälkä tekee kiukkuiseksi yhtä lailla pienen vauvan kuin yläkoululaisen. Vanhemmuuteen kuuluu jatkuva organisointi, jotta perheen ruokahuolto toimii. En varmaan ole ainoa äiti, joka on potenut huonoa omatuntoa siitä, että yhteiseen ruokapöytään päästään vasta kahdeksan jälkeen illalla tai kiireen keskellä on turvauduttava valmisruokiin. Töissä käyville äideille ja isille on ollut iso helpotus, että lapsi saa koulussa lämpimän ja monipuolisen aterian. Viime aikoina kouluruokailusta on alkanut kuulua kurjia viestejä: ruoka on jäähtynyttä, se on liian usein samanlaista tai se voi loppua kesken. Kouluruokailussa ateria maksaa alle euron. Se ei ole paljon. Mutta siitäkin haluttaisiin tinkiä. Tässä kohtaa tulen äitinä kiukkuiseksi päättäjille: näpit irti lasten ruoasta. Monipuolista lähellä valmistettua ruokaa ei saa säästöjen takia vaihtaa yksipuolisempaan tai pitkien kuljetusketjujen heikentämään. Kouluruoka on oleellinen osa kasvavan lapsen päivittäistä ravintoa, siksi sen ravintosisältö pitää olla suosituksen mukainen. Hyvä kouluruoka totuttaa terveellisiin ruokatottumuksiin, mikä tukee lasten kasvua terveiksi aikuisiksi. Koululaisilla on paljon toiveita siitä, millaisia ruokia koulussa pitäisi olla. Tärkein toive kuitenkin on että saisi syödä rauhassa. Hotkiminen vie ruokailusta ilon. Näytetään lapsille että heitä arvostetaan. Tarjotaan kunnon ruokaa ja mahdollisuus virkistäytyä hetki yhteisessä pöydässä kavereiden kanssa. Ihan niin kuin aikuiset tekevät työpaikoilla. Aurinkoisia päiviä! Äiti, mitä me syödään? Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Leikki peilaa lapsen maailmaa Jokapäiväinen elämänmeno näkyy lasten leikeissä 15 Puheenjohtajalta 16 Lapsi kriisin keskellä 22 Roskaaminen kuriin 25 Kentältä kuuluu 26 Mennään marjaan! 28 Suojaa lapsen kuuloa Meluvammat syntyvät hitaasti 30 Liian kallis terveys? 32 Rennosti ruokapöydässä Syömään ei kannata pakottaa 35 Lastenkulttuuri 39 Kirjoissa & kansissa 40 "Muukalaisuus yhdistää" Maahanmuuttajaäitejä autetaan kotoutumaan 42 Luetaan lakia Vanhemmilla on oikeus valvoa koululaisten etuja 44 Poimitut 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Susa Junnola Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Susanna Pitkälahti, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 3/2009 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 39. vuosikerta. Lapsemme 2/2009 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Yksinäiset iltapäivät ku(u)luvat Lasten ja nuorten puhelimessa Lasten ja nuorten puhelin vastaanotti viime vuonna lähes puhelua. Soittajista 70 prosenttia oli 7 13-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Lapsilta tuli runsaasti soittoja iltapäivällä heti puhelinlinjojen avauduttua, kun lapset ovat kotona itsekseen. Pienet koululaiset puhuivat tavallisimmin päivän kuulumisista. Näissä puheluissa lapsille on tärkeintä saada olla vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti Voittoisa dvd. MLL:n ja Folkhälsanin koulukiusaamista käsittelevä dvd Ettei kukaan jää yksin voitti kultamitalin kansainvälillä elokuvafestivaaleilla New Yorkissa. Human Concerns -sarjassa kilpaili tuhansia ehdokkaita eri puolilta maailmaa. Dvd sai hiljattain myös Hampurin World Media Festivalin pääpalkinnon. Kuva: Matti Matikainen Joukolla mukaan Puheenjohtajapäiville! MLL:n Puheenjohtajapäiviä vietetään Helsingissä Lisätietoja ja ilmoittautumiset Yhdistysnetissä. Perhekahvila tuo tuttuja Eri puolilla Suomea toimii 428 MLL:n perhekahvilaa, jotka tavoittavat hyvin pienten lasten perheet. Käyntikertoja oli viime vuonna yli neljännesmiljoona. Perhekahviloiden ansiosta vanhemmat kertovat tuntevansa paremmin muita asuinalueensa lapsia ja heidän vanhempiaan. Aikuisista 65 prosenttia oli saanut perhekahvilasta lisää ystäviä ja lähes yhtä moni ilmoitti sosiaalisen verkostonsa kasvaneen. Reilusti yli puolet vanhemmista kertoi myös lastensa saaneen uusia ystäviä. Lähes 60 prosenttia perhekahviloiden kävijöistä koki olonsa helpottuvan, kun asioista voi puhua toisten vanhempien kanssa. Puolet tunsi jopa oman hyvinvointinsa lisääntyneen. MLL:n Perhekahvilakysely Mitalit äideille Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa palkittiin tänä vuonna 37 äitiä työstään kasvattajana. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin saajista perhepäivähoitaja Kaisa Hovila (vas), toimintaterapeutti Anjariitta Timlin, lehtori Irja Härkönen ja mainostoimittaja Aira Neva-aho ovat toimineet aktiivisesti myös MLL:ssa. Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille! Kuva: Matti Matikainen Pääsihteeri pohtii ainutlaatuisesta Suomesta Säästetään henkilöstömenoissa! Tämä ilosanoma näkyy kuntatyönantajan teemasivuilla. Eräs ilmeisen suosittu, ja verrattuna muihin sivistysvaltioihin aivan ainutlaatuinen tapa säästää on lomauttaa opettajia. Edellisen laman aikana tätä keinoa käytettiin ensimmäisen kerran. Silloin myös käynnistettiin pitkittäistutkimuksia siitä, miten säästöt vaikuttavat lasten mielenterveyteen. Erään väitöskirjan (Somersalo 2002) tutkimustulos oli, että opetusryhmien suurentaminen oli yhteydessä luokkahengen huononemiseen, joka puolestaan yli yhteydessä lasten psyykkisiin häiriöihin. Olemme maksaneet edellisen laman virheistä kalliisti, mutta silti emme ole oppineet mitään. Todella ainutlaatuista. Kuva: Antero Aaltonen ANNA TOISENLAINEN LAHJA Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi lahjoittamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille: Nordea ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esimerkiksi Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p / Leila Mikkola tai sähköpostitse leila.mikkola(at)mll.fi. Haussa vuoden tukioppilaskoulu MLL hakee jälleen vuoden tukioppilaskoulua. Ehdotuksia hyvää ja laadukasta tukioppilastoimintaa toteuttavista kouluista voi jättää elokuun loppuun saakka. Vuoden tukioppilaskoulu palkitaan kunniakirjalla ja stipendillä. Lisätietoa osoitteesta MLL:ssa on jäsentä. MLL muistuttaa aikuisille, että alkoholin välittäminen alaikäisille on laitonta. Välitä nuoresta älä välitä alkoholia alaikäiselle -kortti on osa ehkäisevän päihdetyön projektin tuottamaa aineistoa. Koulurauha julistetaan19.8. Kuopiossa. Tykkimäki-päivä jäsenille MLL:n perinteistä Tykkimäkipäivää vietetään Luvassa on hauskaa ohjelmaa ja kahden euron alennus rannekkeesta. Lisätietoja: kymenpiiri.mll.fi Suuntana metsä MLL, Martat ja Piltti kannustavat tänä kesänä perheitä liikkumaan luonnossa ja nauttimaan metsän antimista. Koko perheen marjaretki -kampanjan tavoitteena on tutustuttaa lapsiperheet marjastuksen iloihin. Makoisimmat marjaretkeltä napsitut valokuvat ja tarinat palkitaan. Lisätietoa kampanjasta ja vinkkejä retkelle osoitteessa LAPSEN OIKEUDET VELVOITTAVAT KUNTIA MLL on laatinut kuntaohjelman, johon on kirjattu lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä toimenpiteitä, jotka kuntien tulisi ottaa huomioon päätöksenteossaan kuluvalla valtuustokaudella. Kuva: Juho Pahkala 4 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/2009 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Selvästi hauskinta Teksti ja kuvat KARI KAUPPINEN Seitsemättä kertaa toteutettava Selvin päin kesään -kampanja haastaa vanhemmat ja nuorten parissa toimivat aikuiset tarjoamaan nuorille päihteettömiä vaihtoehtoja juhlimiseen. Kampanjan nettisivuilla on nuorille tarkoitettu nettikysely sekä muuta kesään ja juhlimiseen liittyvää aineistoa. Vanhemmille ja muille aikuisille tarjotaan muun muassa neuvoja, miten päihteet otetaan puheeksi kotona tai koulussa. MLL:n lisäksi kampanjassa on mukana 11 järjestöä. HYVÄÄ KOULUNALKUA! MLL lahjoittaa jälleen kaikille ekaluokkaisille Hyvä alku koulutielle -pussit. Pussin mukana vanhemmat saavat neuvoja ja tietoa siitä, miten parhaiten tukea pientä koululaista uudessa elämänvaiheessa, jossa lapsen elämään tulee paljon uusia ihmisiä ja haasteita. Ekaluokkaisille ja heidän vanhemmilleen tarkoitetun Hyvä alku koulutielle -kampanjan viesti on: Koulu alkaa - lapsuus jatkuu. Kampanja toteutetaan yhdettätoista kertaa. Kuva: Tuija Linkola Lasten asiat esille EU-vaaleissa Euroopan parlamentin vaalit järjestetään Euroopan unionissa asuu yli 100 miljoonaa lasta. MLL:n kanta on, että EU:n päätöksenteossa tulee ottaa huomioon lapsen oikeudet ja lapsinäkökulma. Lapsen oikeuksien toteutumista on seurattava EU:n tasolla. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on oltava säännönmukainen osa EU:n päätösten valmistelua. Lapsiköyhyyttä on määrätietoisesti vähennettävä. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytyksiä on edistettävä EU:n toimin. Terveyserojen kaventamista on vahvistettava, ja lasten kuluttajasuojaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää on ehkäistävä EU:n laajuisesti. Lapsia on suojeltava median haittavaikutuksilta. EU:n on kannettava globaalia vastuuta lapsen oikeuksien edistämisestä. Kansallisten rahapeliyhteisöjen yksinoikeusjärjestelmä on säilytettävä, sillä RAY ja Veikkaus ovat erittäin merkittäviä kansalaisjärjestöjen rahoittajia Suomessa. Mikkelissä on parannettu perheiden arkea hyvin konkreettisilla toimilla, perheiden toiveita kuuntelemalla. Lähemmäksi perhettä Mikkelissä M LL:n Etelä-Savon piirin Lähemmäksi perhettä -hanke päättyi maaliskuun lopussa, mutta käytännössä kaikki sen toiminnot jatkuvat nyt Mikkelin kaupungin tai MLL:n järjestämänä. Tämä vaatii vain uskoa. Ihmiset ja osaaminen ovat olemassa, sanoo hankkeesta vastannut perhetyön tiimivastaava Heli Hänninen Mikkelin kaupungin lapsiperheiden tukiyksiköstä. Hänninen toimi hankkeessa MLL:n Etelä-Savon piirin projektisihteerinä. Hankkeen aikana syntyi tukihenkilötoimintaa, avointa perhekahvilatoimintaa (perhetupa ja vauvatupa) ryhmät äideille ja lapsille ja eroperheiden lapsille, isyysillat, venäläisen kulttuurin perhekerho, koululaisten iltapäiväkerho, 3 5-vuotiaiden luovan toiminnan kerho, vanhempi & lapsi -muskarit sekä ryhmä, jossa vahvistettiin lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta Monien toimintojen toteuttamisen varsin pienellä rahalla on mahdollistanut moniammatillisuus. Se tarkoittaa tässä yhteydessä MLL:n, Mikkelin kaupungin, seurakunnan ja ammattikorkeakoulun sekä vapaaehtoisjärjestöjen eri ammattiryhmien yhteistyötä. Lupa ylittää rajoja Mukaan on löydetty parhaita osaajia välittämättä sektorirajoista. Heli Hänninen sanoo, että keskeinen asia toimintojen synnyttämisessä on ollut se, että on ollut esimiesten lupa ylittää rajoja. On havaittu, että työtä voidaan tehdä eri tavalla. Esimerkiksi meillä ei ollut sellaista ammatillista osaamista, että olisimme voineet pitää muskaria. Naapuripäiväkodista tuli kesken työpäivänsä osaava ihminen meille, ja meiltä meni työntekijä häntä tuuraamaan ja lapsia hoitamaan. Rahaa ei eri yksiköiden välillä tällaisissa tapauksissa liikuteltu. Eri toimintojen välimatkoja ei ole koettu Mikkelissä esteenä. Ryhmiä on toteutettu eri puolilla kaupunkia, ja neuvolan terveydenhoitajat ovat tulleet vauvatupiin pitämään neuvolan kyselytunteja. Myös vanhemmat ovat liikkuneet pitkiäkin matkoja toimintojen luokse. Joustavia järjestelyjä Eri toimintamuodot voidaan järjestää hyvin joustavasti, jos vain tilat löytyvät. Toiminnot, nyt kun peruspaketti on tehty, ovat siirrettävissä mihin tahansa, sanoo Heli Hänninen. Luulen, että tilat ovat joka paikkakunnalla olemassa. Joskus vain joku vahtii tiloja liian tarkkaan, viittaa Hänninen siihen, että sektorirajoja soisi rikottavan enemmän yhteisen hyvän nimissä. Vanhemmat ovat tulleet tilapulassa vastaan, mikä osoittaa myös halukkuutta osallistua ryhmiin. Yksi äiti tarjosi omaa kotiaan tapaamispaikaksi. Tukihenkilöt ovat korvaamattomia Yhtenä merkittävimpänä hankkeen aikana syntyneenä ja nyt MLL:n Etelä-Savon piirissä jatkuvana toimintana perhetyön ammattilaiset pitävät tukihenkilötoimintaa, jossa vapaaehtoinen on äidin kaverina arjessa. Meille tulee sellaisia pyyntöjä, että kun joku edes kävisi kahvilla, sanoo Heli Hänninen. Vapaaehtoiset tukihenkilöt käyvät perheissä, joissa ei tarvita ammattiapua. Mikäli avun tarvetta huomataan olevan enemmän, perhetyön ammattilaiset ryhtyvät tukihenkilön rinnalla auttamaan perhettä. Ennaltaehkäisy kannattaa Jo nyt on nähty, että perheet voivat paremmin ja samalla säästyy rahaa. Projektin aikana alkanut ennaltaehkäisevä perhetyö on vähentänyt lastensuojelun asiakkuuksia, kertoo Heli Hänninen. Nyt vastataan heti perheen pyyntöön. Kun työskentelin aiemmin lastensuojelun puolella, perheet sanoivat, että miksi ette tulleet auttamaan, kun pyysimme kaksi vuotta sitten. Vauvaperheiden viikkotapaamisissa puhutaan arkisista asioista, jaetaan kokemuksia ja kysytään neuvoja. Tuon kahden vuoden aikana tilanne perheessä oli pahentunut. Lähemmäksi perhettä -hankkeessa oli 1,5 palkattua työntekijää. Kaikki muut työntekijät olivat jo muissa tehtävissä eri tahoilla tai koulutettiin vapaaehtoistyöntekijöiksi. RAY:n rahoitus oli euroa, Mikkelin kaupunki tarjosi tilat. Projektin toimintoihin osallistuneiden vanhempien, lähinnä äitien, keski-ikä oli 30,5 vuotta, lasten keski-ikä 3,5 vuotta. 6 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/2009 7

5 PÄIVI SPÅRE Kuvat JOHANNA KANNASMAA Ksenia ja Oula tutkivat legorobottia. Lasten leikit kumpuavat jokapäiväisestä elämänmenosta. Leikkiessään lapsi oppii ja vahvistaa mielikuvitustaan. Leikkiin heittäytyminen on palkitsevaa myös aikuiselle. V aikka leikki on kuin pujo - ei sitä hengiltä onneksi saa - niin ei se silti ole luonnonvoima, joka toteutuisi aivan itsestään ihanteellisella tavalla, sanoo Helsingin yliopiston kulttuuriorientaation yliopistolehtori, filosofian tohtori Marjatta Kalliala. Tieteenteoriat eivät pysty tyhjentävästi selittämään leikin salaperää. Mutta kyllä jokainen aikuinen, joka on joskus tempautunut täysillä leikin maailmaan, ymmärtää, miksi leikki on lapselle tärkeää. Kalliala yllyttääkin aikuisia leikkimään. Leikki on lasten omin juttu, mutta aikuisten tehtävä on luoda sille edellytyksiä ja tuoda leikkimielisyyttä lasten kokemusmaailmaan. Se vaatii kyykkyyn menoa ja lapsen kuvioiden notkeaa seuraamista. Lapsi ei etene johdonmukaisesti kuin aikuinen. Leikkiin heittäytyminen vaatii valmiutta lähteä improvisoimaan johonkin sellaiseen, josta ei tiedä, mihin se päätyy. Se on palkitsevaa myös aikuiselle. Huntu morsiamelle Kun leikissä on imua, lapsi panee parastaan. Lastentarhanopettajien kouluttajana Kalliala tuntee päiväkotien leikkitodellisuuden. Lapsi ei leiki oppiakseen, vaan oppii leikkiessään. Suomessa on siinä mielessä hyvä tilanne, että meillä puheen tasolla arvostetaan leikkiä ja tunnustetaan leikin itseisarvo. Leikkiä ei tarvitse oikeuttaa sillä, että lapset oppivat. Mielikuvituksen merkitys ymmärretään. Puutteita on sen sijaan leikin edellytysten luomisessa. Harva meistä aikuisista ilahtuisi teatteriin mennessään, jos meille sanottaisiin: Nyt on jätetty enemmän tilaa teidän mielikuvituksellen- Leikki on peili lapsen maailmaan 8 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/2009 9

6 Nelinkontin lapsen luo, Ilkka Tahvanainen näyttää. Ksenia etsii roolia vaatearkun aarteista. Lapsi ei leiki oppiakseen vaan oppii leikkiessään. Yhteiset pihaleikit opettavat pelisääntöjä. Leluttomuuskokeilusta jäi sekalaisia tarvikkeita lasten leikkeihin. Kauppaleikissä Emman kärry on kukkuroillaan. ne, meillä ei ole tänään ollenkaan lavasteita ja rooliasuja. Kuvitteluleikitkin kaipaavat sopivasti lannoitetta. On turha sanoa pikkutytölle, joka haluaa leikkiä häitä, ettei kaikilla morsiamilla ole huntua. Eläytyäkseen rooliin hän tarvitsee sen hunnun, josta morsiamen tunnistaa ja erottaa muista juhlijoista. Toisaalta liian valmiit välineet tukkivat kuvittelua. Muovihedelmistä lapsen on vaikea keittää kalakeittoa, koska hedelmät ovat liian valmiita. Sen sijaan hän tarvitsee lieden, kattilan ja kauhan voidakseen kuvitella siihen sen kalakeiton. 10 Lapsemme 2/2009 Linna koivusta Hyvä leikki tarvitsee aikaa, tilaa, materiaaleja ja läsnä olevia aikuisia. Parhaimmillaan lapset voivat päiväkodissa kehitellä pitkäkestoisia, tyydytystä tuovia leikkejä. Toki lyhytkin leikki voi olla kiehtova ja merkityksellinen, mutta: Jos lapsi osaisi rakentaa palikoista linnan, mutta palikat riittävät vain kivijalkaan tai leikki pitää keskeyttää, leikiltä katkeavat siivet. Onhan se turhauttavaa. Päiväkotiympäristöt ovat usein liian ankeita ja siivottuja inspiroivalle leikille. Meillä on luonnonläheiset pihat, mutta ulkoleikkivälineet ovat kaavamaisia. Aikuiset kyllä saattavat tunnistaa, että pressunriekale on paras leikkiväline, mutta monasti he tyytyvät vain toteamaan sen. Ilahduttaviakin esimerkkejä toki löytyy. Savonlinnalaisen päiväkodin pihalta oli kaadettu koivu. Se pienittiin ja aiottiin viedä pois, mutta eipäs onneksi vietykään. Ja lapset rakensivat pölleistä ja pökkelöistä Olavinlinnaa viikkotolkulla! Lasten leikin riemu ja rikkaus toi tyydytystä myös aikuisten työhön. Tähtiä leikissä Lapset imevät leikkeihinsä vaikutteita vallitsevasta elämänmenosta. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kansatieteilijä Toivo Ikonen kuvasi 1940-luvun Lapin lasten leikkiä: porosaamelainen lapsi juoksi oksasarvia päänsä päällä pitäen pakoon kiinniottajia, joilla oli käsissään leikkisuopunki. Lapset jäljittelevät näkemäänsä ja valmistautuvat samalla omaa aikuisuuttaan varten toistamalla aikuisten keskeisiä toimia. Ikiaikainen kiinniottoleikki sai paikallisvärinsä vallitsevasta elinkeinosta, Kalliala kertoo. Perusteemat pysyvät. Poikia on aina kiinnostanut hyvän ja pahan taistelu, tyttöjä ihmissuhteet. Mediapitoinen arkemme värittää näitäkin leikkejä: pojat leikkivät Tähtien sotaa, tyttöjen leikkeihin parisuhdekuviot ovat tulleet entistä aikaisemmin. Kotiäiti ei ole enää monellekaan läheinen asia. Mitä minusta tulee isona -leikeissä ollaan mieluummin laulajia ja muita tähtiä. Ihmissuhdeleikeissä voi näkyä uusperheitä ja isosiskohahmo, joka lähtee shoppailemaan ja tekee, mitä haluaa, Kalliala poimii. Aikuisten kannattaa katsella ja kuunnella lasten leikkejä. Lapsi kääntää leikin kielelle kokemastaan ja näkemästään sen, mikä on hänelle tärkeää. Leikki on lapselle samalla väylä käsitellä häntä askarruttavia asioita. Kuvittelun voima Ennen leikit liikuttivat, nyt ne istuttavat. Ulkona leikkiminen kaikkiaan näyttää vähentyneen. Vaikka en ollut hurjapää, saatoin lapsuudessani kiivetä katolle lukemaan Aku Ankkoja ja lähteä soutelemaan serkkujen kanssa ulapalle! Lapsilla on nykyään kasvatuksellisesti enemmän vapauksia, mutta toisaalta yhä tiukempia rajoja liikkumiselle ja leikkimiselle, Kalliala miettii. Reviirin rajallisuuteen vaikuttaa liikenteen kasvu ja yleinen turvattomuuden kokemus, mutta myös aikuisten kiire ja epävarmuus kasvattajina. Lapsuuden laitostuminen ja varhainen harrastuttaminen ovat syöneet pihaleikkejä. Puukeppikin kelpaa leikkivälineeksi. Perheillä ei ole enää yhtenäistä päivärytmiä, mikä mahdollistaisi eri-ikäisten lasten kokoontumisen leikkimään, liikkumaan ja olemaan yhdessä. Kalliala sanoo vastustavansa puhdasoppisuutta sen kaikissa muodoissa, koska se on elämälle vierasta: En esimerkiksi tyrmää tietokonepelejä, mutta en toisaalta suostu heittäytymään myönteiseksi toteamalla, että ruudun äärellä yhdessä istuessaan lapset oppivat yhtä sosiaalisiksi kuin perinteisissä leikeissään. Puissa kiipeileminen on eri asia, ja pihaleikkien viehätys perustuu muihin asioihin kuin tietokonepelien. Monipuoliset leikit vahvistavat muun muassa mielikuvitusta, vuorovaikutustaitoja ja motoriikkaa. Ruutupuuhat eivät niitä korvaa. Pitkäkestoisissa kuvitteluleikeissä lapsi voi luoda itse leikkimaailmoja ja kehitellä vapaasti ideoitaan. Kuvittelun kyky on arvokas jokaiselle ihmiselle, joka haluaa ajatella, että omaa elämää ja maailmaa voi muuttaa paremmaksi. Leikki-iän katsotaan alkavan parivuotiaana, mutta jo vauvan ensimmäinen tietoinen hymy enteilee leikkiä. Yhdessä voidaan olla monella tavalla. Minä leikin puolivuotiaan lapsenlapseni Ilmarin kanssa! Leikki taipuu kauniisti aikuisen ja lapsen vuorovaikutukseen, mutta leikkimistä ei pidä lopettaa koskaan, Kalliala kannustaa. Puukeppejä ja robotteja Joensuulaisessa Päiväkoti Pääskyssä innostetaan lapsia leikkimään. Leikissä lapsi on pääosassa ja löytää ratkaisuja, hän ei jää sanattomaksi tai neuvottomaksi. Leikki joustaa ja antaa myöten erilaisille persoonallisuuksille. Opetustilanne taas on rajattu, Ilkka Tahvanainen vertaa. Leikki on aikuiselle peili katsoa, mitä lapselle kuuluu. Ruumiinkieli kertoo, miten lapsi istuu tässä maailmassa. Vuosien varrella leikit ovat muuttuneet. Kotileikki on hiipunut. Tytöt hoivaavat nyt pehmoleluja ja leikkivät eläimiä. Kauppaleikki kukoistaa: lapset lastaavat ostoskärryt kukkuroilleen ja vinguttavat korttia kassalla. Eikä kukaan kyseenalaista ostosten määrää! Leikkien aiheet kumpuavat ajanriennosta, mediasta ja mainonnasta. Tv-sarjojen tähdet ja piirrosfilmien hahmot näkyvät leikeissä. Alkuvuonna Pääskyssä kokeiltiin pari kuukautta leluttomuutta. Vietiin lelut pois ja tilalle tuotiin sekalaisia tarvikkeita, kuten pahvikartioita, puukeppejä, pillejä ja liinoja. Leluttomuus ei ollut lapsille iso draama. He rupesivat kehittelemään tarvikkeista uusia leikkejä. Leikit lähtivät kehittymään hyvään suuntaan. Leikeistä tuli pitkäkestoisia ja leikittiin isommissa ryhmissä. Oulan, 6, mukaan tuntui vähän vanhanaikaiselta, kun ei ollut leluja. Pääskyssä leikeissä viljellään vanhaa ja uutta. Päiväkodissa on pyörinyt nelisen vuotta Joensuun yliopiston teknologiakerho, jossa lapset ovat uranuurtajina päässeet testaamaan uusinta opetusrobotiikkaa ja lentämään leikeissään digiaikaan. Lapset oppivat huomaamaan, että teknologia on muutakin kuin passiivista pelaamista ja tietokoneen käyttämistä. Kun väline kuuluu nykyaikaan, se inspiroi lasta leikkimään. Ei päiväkodinkaan tarvitse olla museaalinen. Väline sinänsä ei ole tärkeä, oleellista on, että siitä syntyy hyvä leikki, Tahvanainen korostaa. Esikoululaiset Oskari ja Aleksi kuvaavat legorobottien ohjelmointia: Viimeksi rakensimme monsteriauton ja hämähäkin näköisen avaruusaluksen. Legorobotteja ei tarvitse työntää. Ne pitää ensin ohjelmoida ja sitten panna ratista päälle. Ei ohjelmointi ole vaikeaa, se on kivaa! Ohjelmointi tarkoittaa käskyjen antamista robotille niin, että se kääntyy tai toistaa liikettä ikuisesti. Sitten pojat näyttävät linnaa, jota on rakennettu porukalla palikoista ja muista tarvikkeista pari päivää. Tyttöjäkin on ollut mukana. Leikimme semmoista sotaleikkiä, Tähtien sotaa, valomiekoilla. Tornissa asuu paha herra Darth Vader, pojat valistavat. Leluttomuuskokeilu poiki Pääskyyn materiaalipankin, jota lapset voivat käyttää hyväkseen leikeissään. Hyllyillä on tavaraa ja arkussa vaatetta, jolla voi leikkiä ronskimmin. Meidän päiväkoti näyttää enemmän varastolta kuin totutulta siistiltä päiväkodilta. Lapsemme 2/

7 Välituntileikeillä on väliä Lapset leikkivät ikäkauteensa sopivia leikkejä. Pienet koululaiset leikkivät onneksi vielä fantasialeikkejä koulupihallakin, Joensuun normaalikoulun luokanopettaja-lehtori Maija Kettunen kertoo. Sääntöleikit ovat suosittuja kymmenen ikävuoden molemmin puolin. Niitä leikkivät etenkin pojat peleissään ja urheiluleikeissään. Tytötkin leikkivät urheilullisia leikkejä, hyppäävät narua ja joku voi osata hyppylorun, mutta varsinaiset laululeikit ovat hävinneet. Mustaa kuin multa -lallatusta tuskin kuullaan enää. Nykyisin yhteisiä sääntöleikkejä leikitään ulkoiluvälineissä, kuten kiikuissa kiikkupolttopalloa. Rosvo ja poliisi sekä kirkonrotta kuuluvat myös itäsuomalaisen alakoulun pihalle. Kasvattajana ja opettajana olen iloinen, jos samassa pelissä juoksevat ja kinaavat säännöistä tytöt ja pojat. Jos eri sukupuolet ovat erillään pihaleikeissä, ei voi odottaa yhteistyön tyttöjen ja poikien välillä löytyvän luokassakaan. Sääntöleikeissä lapset oppivat noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä ja yhteisöllisyyttä, mutta tarvitsevat tuekseen aikuisten läsnäoloa ja jämäkkää opastusta. Viimeaikaiset alakouluikäisten ja nuorten väkivaltaiset teot ikätovereitaan kohtaan kertovat mielestäni siitä, että juuri sääntömoraalin kehittymisen vaiheessa lapset ovat jääneet liian yksin ja ottaneet oikeuden omiin käsiinsä. Kokenut opettaja kehottaa kaikkia kasvattajia lukemaan William Goldingin kirjan Kärpästen herra (1954). Tuntuu, että ajopuuteoria toteutuu lasten leikkipaikoilla. Suurin osa lapsista näyttää mukautuvan vahvimman toimintaan. Harvalle lapselle on opetettu jämäkkää, toisia loukkaamatonta itsensä puolustamista, rohkeaa kannanottoa heikon ja hyvän puolesta. Lapset tarvitsevat aikuiselta rakentavia ohjeita myös kasvojenmenetykseen ja häpeään epäonnistumisen sattuessa. Syksyllä Kettusen luokassa keskustellaan pelisäännöistä ja myös siitä, miten tunteiden kuumentuessa voi poistua pai- kalta sortumatta nyrkkitappeluun tai nimittelyyn. Vaatimus ikuisesta kiltteydestä ja erehtymättömyydestä on ahdistava ja epärealistinen. Lapsille pitää sallia keskeneräisyys ja opettajalle kasvattajan näkökulma. Lapsen kunnioittaminen ja ymmärtäminen ei sulje pois sanktioita. Toisten oikeuksien loukkaamisesta pitää aina olla seurauksia. Vanhempien kannattaa huomata, että opettaja on ison ryhmän ohjaaja ja välittää sanktioillaan myös muille oppilaille viestin tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Leikkiä ei ole koskaan liikaa. Leikillä on tärkeä merkitys persoonallisuuden kehittymisessä ja kasvussa. Opettajien tulee luottaa lapsen kekseliäisyyteen, antaa vapautta, mutta läsnäolollaan turvallisuutta. Lapsi tarvitsee myös hiljaisuutta ja yksinäisyyttä kuullakseen omia ajatuksiaan ja löytääkseen itsensä. Aikuiset ohjelmoivat liikaa lasten elämää ja loukkaavat omilla valinnoillaan yksilön itsemääräämisoikeutta. VIKING ON AVAIN AURINKOISEEN Perhelomaan! Tilaa Meidän Perhe itsellesi tai lahjaksi! Arvo 20 JUHLA- TARJOUS 6 KK VAIN (norm 34,00) Viihtyisä tunnelma, perheille suunnitellut palvelut ja monet mahdollisuudet niin laivalla kuin maissa ovat tehneet Punaisista laivoista yhden suosituimmista perhelomakohteista Suomessa. Vain Vikingillä pääset suoraan Tukholman keskustaan, josta on hyvät jatkoyhteydet kaikkialle. Kolmården, Legoland, Liseberg ja Jesperhus ovat ihastuttavia perhelomakohteita. Minne perheenne matkustaa tänä vuonna? Tutustu tarkemmin kesätarjontaamme osoitteessa ja tee matkavarauksesi heti! Varaukset: (1,64 a/vastattu puhelu + pvm/mpm) Saat lahjaksi Finlaysonin ostoskassin! Kiva kassi on monikäyttöinen, ajattoman tyylikäs, tilava ja tukeva! Raikkaan, punaraitaisen Ruokokuosin on Finlaysonille suunnitellut Jarkko Kallio. Koko: 45 x 42 cm 100 % canvaspuuvillaa Sisätasku Konepesu 60 C *Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen normaalihinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Muutokset voi tehdä lehdessä olevalla palvelukortilla tai puhelimitse Annettuja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain Tilaaja/maksaja: Lahjatilauksen saaja: Tilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan itselleni lahjaksi Meidän Perhe -lehden kestotilauksena* 6 kk (6 lehteä) 19,90 eurolla (norm. 34,00 ). Näin tilaat helposti ja nopeasti: NETISSÄ: Soita ILMAISEKSI numeroon (24 h) mukaisesti. suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajalahja toimitetaan Sinulle, kun tilausmaksusi on kirjautunut. 12 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/ Sukunimi Lähiosoite Puhelin Etunimi Antamalla sähköpostiosoitteeni voin saada hyvä tarjouksia sähköpostiini. Sukunimi Lähiosoite Puhelin Saan lahjaksi Finlaysonin ostoskassin. Postinumero ja -toimipaikka Etunimi Postinumero ja -toimipaikka Syntymävuosi Syntymävuosi Minulle saa lähettää mobiiliviestintää Sanoma Magazines Finlandilta Tarjous on voimassa 2 kk ja koskee Suomeen tulevia uusia tilauksia. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä, tiedustelut Asiakaspalvelusta arkisin klo 8-18 puh Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa K Meidän Perhe maksaa tilauksen postimaksun Asiakaspalvelu Tunnus Info: METK VASTAUSLÄHETYS Näppäile tarjoustunnus:

8 Puheenjohtajalta PARASTA TURVAA PIKKUHAMPAILLE. Kattava neuvonta turvaa terveyttä VÄHENTÄÄ KARIESRISKIÄ LAPSILLA Nykysäännösten mukaan jokainen kunta ratkaisee itsenäisesti, millaisia neuvolapalveluja kuntalaisille tarjotaan. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimintaa on monissa kunnissa kehitetty entistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Toisaalta talousahdinko on pakottanut monet kunnat toiminnan leikkauksiin ja neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelujen vähentämiseen - muutoksiin, joista myöhemmin hyvin todennäköisesti joudutaan maksamaan kova hinta. MLL korostaa, että riittävät neuvola- ja kouluterveydenhuollon resurssit ovat tärkeä lasten ja nuorten tulevaa terveyttä ja hyvinvointia turvaava tekijä. Monet aikuisväestöämme kiusaavat kansantaudit, kuten sepelvaltimotauti, muut valtimonkovettumasairaudet, metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes alkavat kehittyä jo varhaislapsuudessa, vaikka ne aiheuttavatkin vain harvoin oireita ennen keski-ikää. Näiden sairauksien etenemisnopeus riippuu taustalla olevista perintötekijöistä, elämänaikaisista ravitsemus- ja liikuntatottumuksista ja monista muista elämäntapatekijöistä. Koska monet lapsuudessa omaksutut elämäntavat ovat osoittautuneet pysyviksi, on tärkeää että lapset ja nuoret tavoitetaan neuvola- ja kouluterveydenhuollossa varmasti ja toistuvasti ohjauksen piiriin. Eräät lasten pitkäaikaissairaudet ovat suomalaislapsilla huomattavan yleisiä; jotkut ovat jopa huomattavasti yleisempiä kuin muissa maissa. Nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetes on tyypillinen tälläinen nopeasi lisääntyvä sairaus. Tauti kehittyy yhdelle lapselle noin 120:stä jossain vaiheessa ennen 15 vuoden ikää. Toista tälläistä autoimmuunisairauksiin kuuluvaa tautia, keliakiaa, sairastaa kouluikäisistä noin 1 % eli 1 sadasta. Erityyppiset allergiat rajaavat voimakkaasti monien lasten jokapäiväistä elämää, vaikka lääkitysmahdollisuudet ovatkin jatkuvasti parantuneet. Päiväkodissa tai koulussa edellä mainittuihin ja moniin muihin elämänikäisiin sairauksiin liittyy usein taudista tai sen hoidosta johtuvia käytännön ongelmia, joista selviäminen vaatii henkilökunnalta ja tietysti ennen kaikkea myös vanhemmilta ja sisaruksilta erityisosaamista, ymmärrystä ja empatiaa. Huolimatta hyvästä perushoidosta pitkäaikaissairailla lapsilla on itsetunnon ongelmia tai masentuneisuutta muita lapsia yleisemmin. Tällaiset vaikeudet voivat päiväkodissa ja koulussa johtaa hyvinkin monimuotoisiin ja joskus vaikeasti tulkittaviin ongelmiin. MLL:n tulee olla mukana sekä sairauksien ehkäisyyn tähtäävässä toiminnassa että myös pitkäaikaissairauksia potevien lasten erityisongelmien ratkaisemisessa. MLL onkin työstänyt terveyden edistämisen ohjelman, joka kattaa mielestäni tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti lasten ja nuorten sekä fyysisen että psyykkisen terveyden haasteet. Olli Simell professori www. jenkki.fi Lapsemme 2/

9 LIISA UUSINIITTY Kuva SKOY Lapsi elää perheen kriisiä siinä kuin aikuinen, vaikka hän näyttäisi olevan muissa maailmoissa. Asialliset ja rehelliset vastaukset sekä aikuisen turvallinen läsnäolo auttavat lapsen pahimman yli. P ienikin lapsi tietää vanhempiensa asioista enemmän kuin nämä osaavat kuvitella. Lapsi voi teeskennellä nukkuvansa tai hyräillä leikkiessään, mutta hän kuulee ainakin osan asioista, joita ei ole tarkoitettu hänen korvilleen. Aukkopaikat lapsi täyttää helposti mielikuvituksellaan. Isot kriisit, kuten kuolema, avioero tai sairastuminen aiheuttavat perheessä samoja tunteita kuin taloudelliset vaikeudet, työpaikan menetys tai ruttuun ajettu auto. Ne voivat tuntua aikuisista sillä hetkellä ylipääsemättömiltä asioilta, joita lapsi joutuu voimattomana seuraamaan, muistuttaa sosiaalipsykologi, perheterapeutti Saara Kinnunen. Perheenjäsenen kuolema on syvältä kouraiseva ja pitkäkestoinen kriisi. Eräässä perheessä äiti kuoli sairauteen, joka nujersi hänet nopeasti. Perheen 3-vuotias kertoi iloisena, että äiti kuoli, mutta tulee takaisin. 6-vuotias vastasi vihaisena, ettei äiti tule takaisin. Hautajaispäivänä 6-vuotias heitteli hautaan kukkia ja sanoi moneen kertaan: Hei hei, äiti. Kun kriisi kohtaa, kerro lapselle totuus Lapsi ei onneksi salpaudu suruun. 3-vuotiaalle voi sanoa, että äiti tuli niin sairaaksi, ettei hän voinut enää parantua. Lapselle ei saisi uskotella, että äiti tulee takaisin, koska se ruokkisi hänen mielikuvitustaan väärään suuntaan. Lapsi voisi ajatella, että äiti tulee takaisin, jos olen oikein kiltti. Kuoleman lopullisuuden lapsi käsittää ajan myötä. Edes pieni koululainenkaan ei tajua, mitä merkitsee isän tai äidin menettäminen, koska hänellä ei ole vielä käsitystä pitkästä tulevaisuudesta. Kuoleman syy on kerrottava lapselle avoimesti. Vaikeinta lapselle on puhua itsemurhasta. Saara Kinnunen korostaa, että sekin on kerrottava todenmukaisesti, lapsen ymmärtämin sanoin. Itsemurhasta lapselle voi sanoa, että se ihminen ei jaksanut elää eikä osannut pyytää apua, että olisi tullut autetuksi. Lapselle on kerrottava asia niin, että hän ymmärtää, ettei itsemurha ole malli, johon vaikeuksissa päädytään. Itsemurha ei ole lapselle samalla tavalla kauhistava asia kuin aikuiselle. Hänelle se on kuin mikä tahansa kuolema, tieto siitä että ihminen on poissa. Lapsi suree tavallaan Kun kriisi on pahimmillaan, aikuisella pitäisi olla voimia saattaa lapset pois kotoa turvallisen aikuisen huomaan. Oman kauhunsa keskellä aikuinen helposti unohtaa, että lapsi on läsnä. Aikuiset ihmettelevät, eikö lapsi osaa surra, koska hän saattaa jatkaa leikkejään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Saara Kinnunen muistuttaa, että lapsen pitää saada kohdata perhettä koskettavat menetykset omalla tavallaan eikä siitä pidä huomautella. Lasta ei silti saisi rajata kokonaan pois surun kokemuksesta. Lapsi saa sijaiskokemuksen, kun hän seuraa aikuisen surua ja pettymyksen tunteita. Jotkut lapsista saattavat laittaa kädet korvilleen, eivätkä he halua kuunnella. Jokin raja täytyy tietysti olla aikuisen lohduttomalla surulla. Siitä voi tulla lapselle taakka, ja hän kokee, ettei hänellä ole lupa olla iloinen. Vanhemmat saattavat kuvitella, ettei lapsi vielä ymmärrä, mitä perheessä tapahtuu. Ehkä lastaan säästäenkin he jättävät asioita kertomatta. Lapsi ymmärtää juuri sen verran, kuin hänelle on tarpeen. Mitä pienempi lapsi, sitä luonnollisempana hän pitää tapahtuneita asioita. Lapselle on kuitenkin hyvä vakuuttaa, että vanhempien tehtävä on ratkaista ongelmat, eikä lapsen tarvitse kantaa niistä huolta. Vanhempiensa surun ja masennuksen nähdessään lapsesta saattaa tulla ylikiltti. Hän ei halua olla lisäämässä vanhempiensa taakkaa. Perheen taakankantajaksi lapsi ei kuitenkaan saa tulla, sillä hän ei pysty auttamaan vanhempiaan. Mikä on tärkeää? Kun perhettä kohtaavat taloudelliset kriisit, työpaikka menee tai omasta kodista joudutaan lähtemään, lapsi tajuaa menetyksen konkreettisuuden. Raha ei enää riitä lomamatkoihin, monista asioista voi joutua luopumaan ja uusiin vaatteisiin ei ehkä ole varaa. Taloudelliset kriisit koettelevat perheen arvoja, koska silloin joudutaan kysymään, mikä on tärkeintä. Jos ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheessä aidosti välitetään toisistaan, myös lasta voi lohduttaa, että on sivuseikka, missä asutaan. Tärkeintä on se, että meillä on toisemme ja me pysymme yhdessä. Elämä ei lopu tähän. Saara Kinnunen korostaa, että mitä pienempi lapsi, sen vähemmän hänelle merkitsevät ulkonaiset asiat. Isommalle koululaiselle ja teini-ikäiselle taloudellisilla menetyksillä voi olla jo isompi merkitys. Kaveripiiri ja harrastukset saattavat olla sidoksissa vauraaseen elämään. Yli 10-vuotiaan lapsen kanssa puhuminen kriiseistä on visiointia siitä, mitä muutos tuo tullessaan lapsen elämään. Lapsi kriisin keskellä Kun perheen kriisi on pahimmillaan, ohjaa lapsi turvallisen aikuisen, kuuntelijan ja myötäeläjän luo. Ota lapset mukaan kriisiistuntoihin, jotta nämä näkisivät aikuisen tavan surra. Aikuinen lähtee niistä yleensä pois hiukan voimaantuneempana. Jo 3-vuotias voi olla mukana, sillä lapsille on usein järjestetty kaitsija. Yritä säilyttää arjen rutiinit, sillä ne tuovat lapselle turvallisuutta. Vakuuta lapselle rakkauttasi ja ole tulkkina hänen tunteilleen. Muista, että kiukuttelevalla lapsella on heikommat taidot käsitellä kriisiä kuin aikuisella. Kerro rehellisesti myös päivähoidossa ja koulussa, että perheessänne on nyt vaikeaa. Lapsi saa silloin kodin ulkopuoleltakin tarvitsemaansa ymmärtämystä. Pura uupumustasi jonkun läheisen ihmisen kanssa. Saara Kinnunen on sosiaalipsykologi ja perheterapeutti. 16 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

10 Lapselle on kerrottava asiat niin kuin ne ovat: meillä ei ole varaa tehdä lomamatkoja ja joudumme muuttamaan pienempään asuntoon. Mutta on paljon asioita, joita voimme tehdä ilman rahaa. Kirjastosta saa lainata kirjoja, musiikkia ja elokuvia, eivätkä kaikki harrastukset ole kalliita. Jos koti vaihtuu avioeron takia, on muistettava, että lapsi on kohdannut monta isoa menetystä ja tarvitsee paljon huomiota ja läsnäoloa. Missä minä asun? Osa lapsista on valmistautunut vanhempien eroon, kun he näkevät näiden välisen kylmyyden. 5 6-vuotias osaa jo kysyä, eroatteko te. Ero on lapselle silti raskas asia. Perheterapiassa yli 90 prosenttia vanhemmista on kertonut Saara Kinnuselle, että lasten kuultua vanhempiensa eropäätöksestä, he ovat alkaneet itkeä. Se on lapsen terve ja luonnolli- nen reaktio. Eroon liittyy paljon surua ja luopumista, joka koskee sekä vanhempia että lapsia. Vanhempien pitäisi hyvissä ajoin yhdessä puhua lapselle tulevasta erosta, jotta tälle jäisi aikaa sulatella asiaa. Eron kohdalla pienikin lapsi tajuaa konkreettisesti, että isä ja äiti eivät asu enää hänen kanssaan yhdessä. Lapsi kysyy, miten hänen käy. Lapsen on hyvä saada konkreettiset vastaukset esimerkiksi siitä, kumman luona hän tulee Uutta toivoa kiintymystraumojen hoitoon Suuren suosion saavuttaneet perusteokset kaikille varhain traumatisoituneiden lasten/nuorten kanssa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille ja terapeuteille. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ehdottomat kurssikirjat! Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia on Suomessa täysin uusi, näyttöön perustuva terapiamenetelmä/terapeuttinen lähestymistapa. Muista terapioista poiketen hoitava aikuinen on aina läsnä terapiatyössä. Terapeutin avulla rakennetaan hoitavan aikuisen ja lapsen välistä kiintymys- ja tunnesuhdetta. Kerro lapselle tapahtuneesta Ota huomion lapsen ikä ja puhu hänelle tavalla, jonka lapsi ymmärtää. Jos äiti tai isä on kuollut, kerro, ettei hän tule takaisin, ja meillä kaikilla on häntä ikävä. Ole herkkä lapsen kysymyksille. Hän ei odota luentoa. Harvoin lapsi ei esitä yhtään kysymystä. Älä pura lapselle aikuisten keskinäisiä katkeruuksia. Lapsi on lojaali molemmille vanhemmilleen ja menee usein heikomman puolelle. Hillitse kielesi äläkä erotilanteessa leimaa puolisoasi. Lapsen pitää saada itse muodostaa käsitys vanhemmistaan. Terapia rakentaa siltaa lapsen menneisyyden kokemusten ja nykyisyyden välille. Terapiamallin esittelyn lisäksi kirjat antavat huomattavan paljon eväitä terapeuttisen, hoitavan arjen rakentamiseen eri konteksteissa. Terapioiden on aika paneutua kiintymyssuhteen rakentamiseen ensisijaisten hoitajien kanssa ja sitä kautta mahdollistaa lapsen/nuoren eheytyminen. asumaan ja kuinka usein hän tapaa sitä vanhempaa, jonka luona ei asu. Saara Kinnunen ei sanoisi lapselle, että isä ja äiti eroavat, koska he eivät enää rakasta toisiaan. Hän selittäisi, että isä ja äiti muuttavat erilleen, koska he eivät osaa elää enää yhdessä. Kirjallisuutta: Saara Kinnunen: Anna mun olla lapsi, Kirjapaja 2003 Lapsi ja perheen kriisit, MLL:n julkaisut YHTEIS- HINTAAN 80 Hintoihin sis. postitus! Becker-Weidman Shell (toim.) 2008 AUTA LASTA KIINTYMÄÄN 424s, nid. 45 Daniel Hughes 2009 TIE TRAUMASTA TERVEHTYMISEEN 412s, nid. 43 Meidan suomalaisten on hyva oppia syomaan terveellisesti jo ennen kuin opimme syomaan siististi. * STRIP-tutkimushankkeessa on seurattu lasten ravitsemuksen merkitystä vauvasta aikuisuuteen asti. Lue lisää: stripstudy.utu.fi LAPSUUDEN TRAUMA JA DISSOSIAATIO Miten traumatisoituneita henkilöitä olivatpa he lapsia, nuoria tai aikuisia voidaan auttaa hitaasti rakentuvan, syvällisen terapeuttisen suhteen avulla? Dr. Donald Kalsched Seminaari Tampere-talossa Lue lisää: AUTA LASTA KIINTYMÄÄN Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia Dr. Arthur Becker-Weidman Peruskurssi terapeuteille ja terapiatyötä tekeville Tampere-talossa Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Kotimainen STRIP-seurantatutkimus* osoittaa, että oikea rasvakoostumus on tärkeää jo vuoden ikäisen lapsen ravinnossa. Kaikkien PILTTI-lastenruokien rasvakoostumus muutettiin STRIP-tutkimuksen innoittamana viimeisimpien ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoden 2009 alussa. Ne sisältävät nyt entistäkin enemmän terveellisiä rasvahappoja ja vähemmän tyydyttyneitä rasvoja. Lisäksi niissä on omega-3 ja omega-6 rasvahappoja hyvässä tasapainossa. PILTTI-lastenruokien maku on kuitenkin edelleen yhtä hyvä. Vai onko? Maista ja anna palautetta osoitteessa Voita puolen vuoden Piltit! 18 Lapsemme 2/2009

11 MLL-tuotteet Ostamalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuotteita tuet työtämme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Kuvat EHTA OY/MARKKU HELLEVUO ja ANTERO AALTONEN Tulossa uusi mallisto syksyllä! Lasten huppari sininen ja punainen koot cm 60 % puuvillaa 40 % polyesteriä 25 e Kummi-paita, ruskea unisex-malli koot S XXL 100 % puuvillaa 22 e Aikuisten huppari sininen ja punainen koot S XXL 80 % puuvillaa 20 % polyesteriä 30 e Mummi-paita vaaleanpunainen koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Vaari-paita, ruskea koot M XXL 100 % puuvillaa 17 e Äiti-paita, turkoosi koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Ettei kukaan jää yksin -paita vihreä, koot XS XL stretch, 95 % puuvillaa 5 % elastaasia 22 e Isä-paita, tummansininen koot M XXL 100 % puuvillaa 17 e Ettei kukaan jää yksin -paita musta, koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Poikanen-kangaskassi musta, lyhyet sangat 100 % luomupuuvillaa 5 e Sisko-paita, punainen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Veli-paita, sininen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Poikanen-body luonnonvalkoinen koot 0/3 kk 12/18 kk 100 % luomupuuvillaa 20 e Onni löytyy arjesta -tuotteet Lasten T-paita luonnonvalkoinen koot cm 100 % luomupuuvillaa 16 e Avainnauha 5 e Onni löytyy arjesta. Onni löytyy arjesta -huivi tummansininen puuvillaa 7 e Kädenjälki -kipsivalupakkaus 9,50 e Tilaa nyt! Poikanen-huivi 100 % puuvillaa 7 e Keittiöpyyhe 40 % puuvillaa 60 % pellavaa 8 e Onni löytyy arjesta -muistikirja reilun kaupan tuote käsintehdystä lokta-paperista 10 e Tiskirätti 3 e 20 Lapsemme 2/2009 verkkokaupasta MLL:n tilauspalvelusta p MLL:n paikallisyhdistyksistä ja piiritoimistoista yhteystiedot Posti- ja käsittelykulut: 4 e (kirjelähetys) tai 8 e (paketti). Yli 160 e:n tilaukset ilman toimituskuluja. Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin kauan kuin varastoa riittää. Värit saattavat painoteknisistä syistä poiketa hieman tässä esitetyistä. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tuotteiden hinnat sisältävät alv. 22 %.

12 Roskaaminen maksaa esimerkiksi Helsingille 2 miljoonaa euroa vuosittain. TUULA-MARIA AHONEN KUVAT JARI PELTORANTA Roskaaminen kuriin Julia on arkarrellut miniroskiksen, johon on kätevä kerätä pienet roskat. Kallella on roskien keräämisessä selvät säännöt: hän ei koske lasiin eikä huumeruiskuihin, ja pesee kädet keräämisen jälkeen. Roskaaminen ja ilkivalta tulevat yhteiskunnalle kalliiksi ja aiheuttavat vahinkoa niin ihmisille kuin eläimillekin. Omasta lähiympäristöstä on opittava pitämään huolta jo lapsena. Laki kieltää roskaamisen ja ilkivallan, toteaa Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Hannu Arovaara. Mutta poliiseja ja ympäristöviranomaisia on vähän ja ihmisiä paljon. Ympäristökeskus voi puuttua vain törkeimpiin roskaamistapauksiin. Asiantuntijat arvelevat, että minäkeskeisyys ja yleinen välinpitämättömyys ovat syynä roskaamiseen. Törkeissä roskaamistapauksissa on syytä ottaa yhteyttä oman kunnan ympäristösuojeluviranomaisiin. Arovaaran mukaan Helsingissä ympäristön roskaantuminen tulee maksamaan kaupungille kaksi miljoonaa euroa vuosittain. Eikä kaikkea roskien tuottamaa tuhoa voida edes rahalla siivota. Tupakantumpit, joita monet eivät edes pidä roskina niiden pienen koon vuoksi, sisältävät tuhan- sia kemikaaleja. Näistä kemikaaleista muun muassa kadmium on raskasmetalli, joka ei hajoa, vaan varastoituu maaperään ja kulkeutuu edelleen vesistöihin, todetaan Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen julkaisussa. Muovi, lasi ja metallipalat aiheuttavat vuosittain paljon vahinkoa eläimille. Moni lapsi ja aikuinen tietää myös, mitä rikottu lasi tekee paljaalle jalalle. Ainoa lääke välinpitämättömyyteen on kasvattaa itsensä ja lapsensa aktiiviseen välittämiseen. Näin toimivat helsinkiläisäiti Carla Urbano ja espoolaisäiti Tiina Jääskeläinen. Talkookutsuja naapureiden postilaatikkoon Roskat suututtavat minua. En ole koskaan itse heittänyt roskia, sanoo Julia, 7. Julian perheessä on kaksi koiraa, jotka voivat kärsiä roskista vielä enemmän kuin Julia. Eläinlääkärit kertovat ompelevansa rikotun lasin aiheuttamia koirien tassuhaavoja harva se päivä. Järjestimme viime keväänä yhdessä Julian kanssa talkoot, kertoo opettaja-äiti Carla Urbano. Pistin lähinaapureiden postilaatikkoon talkookutsuja, selvensin vielä nimeäni se täti, jolla on ne kaksi koiraa, Carla hymyilee. Saimme kaupungilta lainaksi roskapihtejä. Osanottajat toivat mehua, karkkeja ja keksejä talkooeväiksi. Talkoihin osallistui kymmenkunta ihmistä. Monet lähettivät sähköpostiini kannustavia viestejä, ja pahoittelivat, kun eivät päässeet juuri sinä päivänä mukaan. Julia odottaa jo kovasti seuraavia talkoitamme, ja varmaan ne taas tänä vuonna järjestämme. Ihan kuin aarteita löytäisi Kolmen lapsen äiti Tiina Jääskeläinen kuuluu yhdessä nuorimmaisen poikansa Kallen, 8, kanssa Roska päivässä -liikkeeseen. Me toteutamme liikettä niin, että keräämme monen viikon saldon kerralla, Tiina kertoo. Otamme aina joskus kävelemään lähtiessämme roskapussin mukaan ja keräämme roskia. Kalle innostuu keräämisestä kovasti, tuntuu kuin hän roskia kerätessään löytäisi aarteita, Tiina nauraa. Kalle on kuitenkin tietoinen siitä, että roskat saastuttavat luontoa. Kerran keräsimme roskia yhdessä Kallen samanikäisen serkun kanssa. Myöhemmin molemmat pojat puhuivat siitä, kuinka tuli hyvä olo, kun oli kerännyt paljon roskia. Kallen saa paljon helpommin lenkille, kun otamme roskapussin mukaan, Tiina kertoo. Kävellessämme Kalle löytää jättiroskan, pitkän narun, jonka hän kiskoo irti maasta. Me aikuiset tulemme hiukan auttamaan, ja roska saadaan talteen. Lapset on hyvä ottaa mukaan pihatalkoisiin. 22 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

13 Roskaaminen Roskaaminen on kielletty kaikilla alueilla. Roskaamista on kaikenlaisten esineiden ja lian jättäminen luontoon, jos se voi rumentaa maisemaa, vaarantaa tai haitata terveyttä, vähentää viihtyisyyttä tai aiheuttaa epäsiisteyttä. Roskaamista on myös nestemäisten jätteiden laskeminen tai kaataminen ympäristöön. Bensiini ja öljy ovat ongelmajätteitä, joita ei saa kaataa maahan. Roskaajan velvollisuus on puhdistaa roskaantunut alue. Törkeistä roskaamistapauksista voi ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöministeriö: Jokamiehen oikeudet. Säännöt selviksi Roskathan ovat likaisia ja jotkut jopa vaarallisia, eihän niitä voi kerätä lapsen kanssa, ajattelee moni vanhempi. Kävellessämme kevättalvella Kallella on kintaat kädessä, mutta kesällä hän kerää roskia paljain käsin. Suuri osa roskista on siistejä. Kun tulemme kotiin, kädet pestään. Roskien kerääminen on turvallista, kun on selvät säännöt, Tiina toteaa. Olen sanonut Kallelle, että jos hän näkee huumeruiskun tai rikottua lasia, hän ei koske niihin, vaan kertoo niistä minulle. Tiina ja Kalle ovat yhden kerran löytäneet huumeruiskun. Menettelin silloin huumeruiskun kanssa väärin, panin sen roskapönttöön, Tiina kertoo. - Olen nyt selvittänyt, että huumeruisku on ongelmajäte, joka viedään suljetussa astiassa apteekkiin. Pienet roskat miniroskikseen Julia askartelee miniroskiksen diabeetikkojen koeliuskapurkista, joita diabeetikot voivat tuoda Helsingissä esimerkiksi apteekkiin. Muuten purkit menisi- vät roskiin. Koeliuskapurkkiin voi panna tupakantumpin, samoin purkat ja karamellipaperit. Toinen vaihtoehto miniroskikselle ovat filmipurkit, joita saa ilmaiseksi valokuvausliikkeistä. Kun lapsi oppii miniroskiksen avulla pitämään huolta omista pienistä roskistaan, isommatkaan roskat eivät isompana niin helposti lennä maahan. Lähdeteos: Katja Muotka: Helsingin ulkoilureittien ja puistojen roskaantuminen Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2009 Tilaukset: p. (09) Roska päivässä -liike: Vihdoinkin uusi, täsmätehokas ja huippulaadukas kalsiumvalmiste Osteolis K2 Kalkki D3. K2 vitamiini MK-7 muodossa kiinnittää kalkin luuhun, teho osoitettu lukuisin kliinisin tutkimuksin. Kalsium on luustosi rakennusaine. D3 vitamiini imeyttää ja kuljettaa kalkin luustosi tarvitsemiin paikkoihin. Premium kalkkivalmiste Osteolis K2 Kalkki D3, jo 1-2 kapselia päivässä riittää varmistamaan tarpeellisen kalkin saannin ja sen kiinnittymisen luustoosi. UUTUUS! K2 vitamiini MK-7 muodossa on luustolle ylivertainen biologiselta aktiivisuudeltaan. Maija Suni on Köyliön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoo tunnelmia ja kuulumisia kentältä, pilke silmäkulmassa. Lapsi työvoimaako? K entältä k Tunnetko omantuntosi kolkuttavan? Oletko kenties käyttänyt omaa jälkipolveasi hyväksesi MLL:n mitä moninaisimmissa toiminnoissa? Oletko ehkä jopa käyttänyt lahjontaa, kiristystä tai uhkailua? Pakko tunnustaa, minä olen Raahasin lapsukaiseni jo pieninä kaikkiin mahdollisiin MLL:n tapahtumiin. Järjestävänä osapuolena tilanne oli usein sellainen, ettei hoitoa järjestynyt muuten kuin mukaan ottamalla. Lapseni ovat kontanneet kokouksissa ja roikkuneet myyntipöydän kulmalla mahdollisimman myyvän näköisesti. Ei ole ollut epäselvyyttä siitä, mitä tai ketä on edustettu. Monesti lapset on otettu mukaan myös lehdistön takia. Jos on saatu hiukankin vihiä, että lehdistö on paikalla, kaikkien kaikki mahdolliset lapset on rekrytoitu paikalle. Näin toimintamme näyttää runsaammalta ja hauskemmalta, varsinkin jos ne nopeimmat ja vilkkaimmat lapset ovat läsnä. Enkelikirkkoonkin olen lahjonut lapseni melkein välittömästi sen jälkeen, kun kävelytaito on saavutettu. Alussa on kieltämättä ollut hiukan vaikeuksia puvun helmojen kanssa, mutta iän karttuessa homma on sujunut vuosi vuodelta paremmin. Murrosikäiset eivät ole enää suostuneet siipiin ja sädekehään, mutta sain vielä ylipuhuttua heidät mukaan lukemaan ja avustamaan, siis siviilivaatteissa. Koulumaailmaan olen myös ujuttanut jos jonkinlaista esitettä ja keräysmateriaalia lasteni, urheiden kuriirien, kautta. Yhteistyö ei ole aina mutkatonta, ja onneksi viisaat lapseni osaavat myös sanoa, missä se raja menee. Totuus on mielestäni kuitenkin se, että moni MLL:n asia tuntuu mukavammalta tehdä, kun siihen osallistuvat myös omat lapset ja ukkokulta. Aloittaessani näitä hommia ajattelin, että kaikki lasten ja kaikkien lasten puolesta tehty työ ei voi mennä hukkaan, ja jos voin yhtäkin lasta omalla pienellä toiminnallani auttaa, hyvä on. Mutta aina tärkeimpänä ja ensimmäisenä ovat mielessäni omat lapset ja heidän elämänsä iloineen ja murheineen. Yhteistyöllä olen heidän elämäänsä jollain tavalla onnistunut jo tarjoamaan MLL:n arvoja ja tietotaitoa. Jopa niin paljon, että he osaavat itsenäisesti kysyä ja hakea MLL:n palveluja ja käynnistää omaakin toimintaa tältä pohjalta. Sukupolvien ketju jatkuu ja jatkaa toimintaamme luonnollista tietä yhdessä tekemällä! Eivätkä nämä viisaat mukulani anna minun unohtaa, kuka olen ja mitä teen. Olimme matkalla mummolaan, välimatkaa 500 km akselilla Köyliö Polvijärvi. Lähestyimme puolimatkaa eli Jyväskylää, ja takapenkillä oli hermeettinen meno päällä (kolme lasta pystyy uskomattomiin ääni- ja liikesuorituksiin pienessä tilassa!) Tunsin kuinka jokin saavutti mittansa sisälläni, ja kohtuullisen kirkkaalla äänellä ilmoitin taakse, että nyt suut kiinni tai heidät jätetään Jyväskylään ja siitä on sitten tasan yhtä pitkä matka kävellä kotiin tai mummolaan! Sekunnin murtoosan hiljaisuuden jälkeen takapenkki repesi, no suorastaan räjähti nauruun, ja vanhin tyttäreni hekotteli, että Äiti, ajattele otsikoita: Köyliön MLL:n yhdistyksen puheenjohtaja jätti lapsensa heitteille Keski-Suomessa! Hävisin sen taistelun nauraen 6 0. Fiksuja lapsia, ei voi muuta sanoa, sillä niinhän se on: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, kotonakin. Kevätiloa! Toivottaa itäsuomalainen köyliöläinen eli Sunin Maija uuluu Siitä toive mistä puute Teho osoitettu lukuisin kliinisin tutkimuksin. Lisäksi tutkimukset osoittivat, että K2 vitamiini MK-7 muodossa on hyväksi myös verisuonille. Lujita luustosi laadukkaalla premium valmisteella Osteolis K2 Kalkki D3:lla. Lapsemme 2/ Kuva: Kari Puumalainen

14 Kuva ELISE KALANIEMI Kuva ANASTASSIA KOIVUHARJU Kuva HELI HIPPALA Mennään marjaan! Kuva HELVI PAJUNEN Luonto kutsuu marjaretkelle. Mikään ei vedä vertoja tuoreille, auringon lämmittämille mansikoille, vadelmille, mustikoille ja puolukoille. Pujotetaan ahomansikoita heinänkorteen tai napsitaan mustikoita mättäältä suoraan suuhun. Mustikkakekkerit Oli mustikka-aika ja elokuu. Kas, sitä niin helposti hullaantuu. Niin kävi myös metsänväen, jänön, oravan, ketun ja käen. Joka talossa tehtiin piirakkaa, sitä maukasta mustikkapiirakkaa. Ja herkkujen herkkua syöden tuli mustaksi korvia myöten. Kuu kellotti taivaalla vesissä suin ja hiukan lerpalla kieli. Sitä herkkua hänkin mieli. Säkeet Ester Ahokaisen runosta Mustikkakekkerit kirjassa Kissankäpälä. Tammi. Valoisassa mäntymetsässä on helppo liikkua pienenkin lapsen kanssa. Kukin poimii kupposeensa tai yhteiseen koriin marjoja vain sen verran kuin jaksaa. Onnistuneen retken kruunaavat maistuvat eväät. Retkelle varataan helposti pakattavaa ja syötävää ruokaa, esimerkiksi herneenpalkoja, hedelmäpaloja, voileipiä, pannaria, mehua ja muffineita. Rapsakat ruissipsit 10 ruisleipäpalaa 3 4 valkosipulin kynttä 75 g rasvaa Kuori ja hienonna tai puserra valkosipulinkynnet ja lisää notkean rasvan joukkoon. Sekoita tasaiseksi ja voitele leivät kevyesti. Leikkaa leivät 3 4 osaan. Lado leivät leivinpaperin päälle uunipellille. Paahda paloja uunissa 225 asteessa n. 6 minuuttia. Jauhelihapannari 5 dl maitoa 2 dl tomaattimurskaa 3 munaa 3,5 dl hiivaleipä- tai vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa g jauhelihaa 1 tl (yrtti)suolaa 1 tl basilikaa (1 tl valkosipulijauhetta) (1/4 tl chilijauhetta) 0,5 paprikaa kuutioina Sekoita maidon joukkoon tomaattimurska, munat, jauhot ja suola. Anna taikinan seistä noin puoli tuntia. Valmista jauhelihaseos. Ruskista jauheliha ja mausta. Lisää paprikakuutiot. Sekoita jauhelihaseos pannukakkutaikinaan. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle. Paista pannaria 200 asteessa n. 40 minuuttia. Kuva HELI TOIKKA Reseptit: Pikkukokki keittiössä. Marttaliitto, Martan kesäkirja. Marttaliitto, -> Tuotteet ja reseptit Eväsrieskaset (4:lle) 4 ohutta rieskaa 8 viipaletta kalkkuna- tai kinkkuleikkelettä 120 g tuorejuustoa 4 salaatinlehteä pieni pätkä raastettua kurkkua Leikkaa leikkeleet kuutioiksi ja raasta kurkku. Sekoita ainekset tuorejuuston kanssa tasaiseksi tahnaksi. Levitä tahnaa rieskan puolikkaalle ja laita salaatinlehti päälle. Kääri rieskat rullaksi ja kiedo eväspaperiin. Mummun marjapiiras Pohja: 1,5 dl juoksevaa margariinia 1 dl sokeria 3 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 muna Täyte: 1 purkki (200 g) kermaviiliä 1 muna 0,5 dl sokeria n. 5 dl marjoja Voitele piirasvuoka rasvanokareella. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita leivinjauho vehnäjauhoihin. Yhdistä kaikki pohjan ainekset nopeasti taikinaksi. Painele taikina piirasvuoan (halkaisija cm) pohjalle ja reunoille. Sekoita kermaviili, muna ja sokeri. Ripottele marjat pohjan päälle ja kaada kermaviili päälle. Paista n. 30 minuuttia. Lisävinkkejä marjaretkelle 26 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

15 VIRVE JÄRVINEN Kuvat VIRPI PENNA Maailmaan mahtuu ääntä väliin liikaa. Melu vaurioittaa lapsen korvaa herkemmin kuin aikuisen. Äänekäs ympäristö vaikuttaa haitallisesti myös uneen ja oppimiseen. Suojaa lapsen kuuloa V oimakkaat äänet vaurioittavat kuuloa, mutta usein salakavalasti. Melulle altistuneet korvat saattavat soida päivän pari. Koska korvien soiminen eli tinnitus menee yleensä itsestään ohi, harva osaa yh- Melu viivästyttää alle 3-vuotiaan puheen kehitystä. distää äänen korvassa tapahtuneisiin pysyviin muutoksiin varsinkin, kun terveenkin ihmisen korvat voivat aika ajoin soida. Tinnitusta lukuun ottamatta kuulovaurio ei itsestään varoittele. Meluvammat syntyvät yleensä hitaasti, vuosien kuluessa. Toistuva melualtistus voi aiheuttaa pysyvän kuulonaleneman, Kuuloliitossa kuulonsuojelusta vastaava tiedottaja Annette Fagerström sanoo. Kuulonaleneman huomaa helposti hälyssä. Huonokuuloisen on vaikea saada muiden puheesta selvää tilanteissa, joissa on paljon taustamelua. Ikävä kyllä tällöin kuulossa on jo tapahtunut peruuttamattomia muutoksia, ja melusta aiheutunutta kuulonalenemaa ei lääketieteen keinoin voida parantaa. Toistuva, voimakas ääni tuhoaa korvan aistinsoluja. Aistinsolut eivät uusiudu, joten riittävän monta tarpeeksi voimakasta ja pitkäkestoista melukertaa alentaa monella vähitellen kuuloa. Yksilöllinen herkkyys melulle vaihtelee, ja joillakin henkilöillä jo noin 75 desibelin melu vaurioittaa kuuloa. Työmelua koskevien säädösten mukaan kahdeksan tuntia 85 desibelin melussa on liikaa. Kolmen desibelin lisäys lyhentää sallittua melussa oloaikaa puolella. Esimerkiksi liikenteen äänet moottoritiellä nousevat desibeliin ja päiväkodissa melua voi olla tätä enemmän jopa suuren osan päivää. Kannattaa muistaa, että lakisääteiset melua koskevat rajat on annettu aikuisille. Lapsen korva ei ole herkistynyt melulle vastaavalla tapaa kuin aikuisen, joten se vaurioituu tätä herkemmin usein matalammissakin desibelilukemissa. Melu ei rasita yksin korvaa, se aiheuttaa myös unihäiriöitä, häiritsee oppimista, nostaa verenpainetta ja alentaa vastustuskykyä. Mikä tahansa ärsyttävä ääni on jatkuvana melua, Fagerström sanoo. Meluleluja ja musiikkia Nykyihmisen ympäristö on entistä hälyisämpi, mutta toisaalta ihminen myös altistaa itse itseään erilaisille äänille. Ympäristömelu ärsyttää, muttei useimmissa tapauksissa vaurioita kuuloa itse aiheutettu melu voi niin sen sijaan tehdä. Esimerkiksi joidenkin lelujen ja ilotulitteiden ääni on kuulolle vahingollista. Kuluttajavirasto testaa leluja, ja aina aika ajoin markkinoilta vedetään pois liian äänekkäitä tuotteita. Laukausten ja räjähdysten äänen voimakkuus voi ylittää jopa 160 desibeliä, jolloin yksikin pamaus suojaamattomaan tai huonosti suojattuun korvaan voi aiheuttaa elinikäisen kuulovamman. Myös musiikkisoittimien kuuntelu liian kovalla äänenvoimakkuudella on haitallista. Jos laitteessa on äänenvoimakkuutta säätelevä rajoitin, se kannattaa asettaa pysyvästi korvalle vaarattomalle voimakkuudelle eli alle 85 desibelin, ja laitteen käyttöaikaa tulee rajoittaa. Laite on varmasti liian kovalla, jos bussissa käytävän toisella puolella istuva ihminen kuulee soittimen äänen, Annette Fagerström muistuttaa. Kupit korville Mikä tahansa ääni on liian kova, jos puhuminen metrin päässä seisovalle kaverille ei onnistu huutamatta. Lapsen viemistä näin meluisaan paikkaan kannattaa harkita vakavasti. Jos lapsi tulee mukaan vaikka rockfestivaaleille, hänen korvansa on suojattava kupumallisilla, esimerkiksi rautakaupoista saatavilla kuulosuojaimilla. Konserteissa usein jaettavat, korvakäytävään laitettavat tulpat eivät suojaa lasta, sillä lapsen korvakäytävä on ahdas eikä tulppaa saa sinne kunnolla paikalleen. Suojaimia ei oteta pois kesken melualtistuksen. Niiden käyttö herkistää kuuloa, eivätkä korvat ehdi mukautua muutokseen. Festareilla lapsi olisi hyvä pitää mahdollisimman kaukana esiintymislavasta ja kaiuttimista. Häntä ei pitäisi nostaa harteille istumaan, sillä tällöin melu pääsee esteettömästi suoraan korvaan. Samasta syystä korvaan ei saisi koskaan huutaa. Jos lapsen korvat konsertin jälkeen soi- Aivot rakastavat rauhaa Melu vaikuttaa lapsen älylliseen kehitykseen, sillä aivot vaativat kehittyäkseen rauhaa ja hiljaisuutta. Äänekäs ympäristö nostaa stressitasoa ja aiheuttaa uniongelmia. Kun uni häiriintyy, myös muisti, tunne-elämän kehitys ja oppiminen häiriintyvät. Tuntuu ristiriitaiselta, että aikuiset lastentarhanopettajat saavat hoitoa tinnitukseen, mutta samassa tilassa päivänsä viettävät vielä kehittyvät lapset joutuvat kärsimään melusta. Melun haittavaikutukset on todettu jo lukuisissa tutkimuksissa, eikä kaikkia haittoja edes tiedetä, psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee. Melu muun muassa viivästyttää alle kolmevuotiaan puheen kehitystä. Jotta pikkulapsi oppisi puhumaan, hänen on kuultava selkeästi eri äänteet ja sanat tämä ei esimerkiksi isoissa päiväkotiryhmissä onnistu. Hälinässä päivänsä viettävän lapsen puhe voi olla epäselvää, jolloin lapsi tarvitsee puheterapiaa. Tällaiselle lapselle toisten kanssa kommunikointi saattaa olla vaikeaa, mikä aiheuttaa helposti riitoja ja muita sosiaalisia ongelmia. Lapset tuottavat ääntä sitä enemmän, mitä enemmän heitä on ryhmässä. Jos lapsen pitää huutaa saadakseen äänensä kuuluviin, melua on liikaa. Päiväkotiryhmässä tulisi pärjätä normaalilla puheäänellä. Keltikangas-Järvinen kertoo tutkimusten osoittavan, että lapsista tulee isoissa ryhmissä aggressiivisia, keskittymiskyvyttömiä ja levottomia, ja nämä ominaisuudet näkyvät lapsessa vielä kouluiässä. Sosiaaliset taidot opitaan läheisessä vuorovaikutuksessa kerralla enintään muutaman ihmisen kanssa tilanteessa, jonka lapsi pystyy hallitsemaan. Yksittäinen vanhempi voi vaikuttaa päiväkotimeluun keräämällä tuekseen toisia vanhempia ja vaatia yhdessä kunnan päättäjiltä pienempiä päiväkotiryhmiä. vat eikä ääni lakkaa viikossa parissa, on paras ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin. Neuvolasta lapsi voidaan ohjata kuulontutkimuksiin. Neuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä myös silloin, kun tuntuu, että lapsi ei kuule kunnolla tai esittää toistuvasti mitä-kysymyksiä. 28 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

16 LIISA PARTIO, ESA IIVONEN Kuva TUIJA LINKOLA Suomalainen lapsi syntyy useimmiten terveenä. Hyvä koulutusja elintaso yhdistyneenä tehokkaaseen äitiys- ja lastenneuvolatyöhön on tuottanut erinomaista tulosta: imeväis- ja lapsikuolleisuus on meillä erittäin vähäistä. Lasten terveyspalvelut ovat olleet yhteinen ylpeyden aihe. Arvo Ylpön aikanaan luoma lastenneuvolamalli on ollut hyvänä esimerkkinä monelle muulle maalle. Kattava kouluterveydenhuolto on taannut säännölliset tarkastukset kaikille koululaisille. Tällä mallilla kasvun ja kehityksen häiriöt on tunnistettu ajoissa, ja lapset ja nuoret ovat saaneet tarvitessaan apua ja hoitoa. Viime vuosina kehitys lasten terveyspalveluissa on kääntynyt huonoon suuntaan. Neuvolakäyntejä ja kouluterveydenhuollon tarkastuksia on harvennettu, perheneuvolaan on usein jono, ja jopa terveyskeskuslääkärille pääsy voi kestää päiviä. Taustalla on muutos valtion ohjauksessa. Aiemmin valtio ohjasi kuntapalvelujen järjestämistä oikeudellisesti sitovin normein. Nykyisin valtio antaa kunnille suosituksia. Talousvaikeuksissa kamppailevat kuntapäättäjät näkevät hyvinvointipalvelut liian usein menoerinä, jotka tulee minimoida. Ennaltaehkäisevän työn merkitys investointina tulevaisuuteen jää näkemättä. Erot kuntien 30 Lapsemme 2/2009 Liian kallis terveys? välillä kasvavat. Jotkut kunnat hoitavat palvelut edelleen suositusten mukaisesti, toisessa voi puhua ennaltaehkäisevän työn alasajosta. Se taas tarkoittaa eriarvoisuutta kansalaisten välillä. YK:n lapsen oikeuksien komitea, joka seuraa lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista, kehotti vuonna 2005 Suomen maaraportista antamassaan palautteessa Suomea ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla kaikille lapsille taataan tasa-arvoinen pääsy palveluihin asuinkunnasta riippumatta. Tilanne ei ole kääntynyt parempaan suuntaan, jopa päinvastoin. Lapsella on oikeus kasvaa mahdollisimman terveenä ja sairastuessaan saada tarvitsemansa hoito. Suomessa lasten terveyspalveluista on alettu tinkiä. Hyvinvoinnin ja terveyden pohja luodaan lapsuudessa. Tämän päivän säästöt tulevatkin kalliiksi tulevaisuudessa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artikla: Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Lastenneuvolan lääkärikäynnit 1000:ta 0 7-vuotiasta kohden Myös hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho näkee suurimpana haasteena perusterveydenhuollon tason vaihtelun kunnittain. - Meillä on olemassa hoitotakuu eli pääsy ammattilaisen vastaanotolle on normitettu mutta kunnissa on hyvin erilaisia käytäntöjä, hän toteaa. Onko aikaa neuvontaan? Äitiys- ja lastenneuvolaverkosto kattaa edelleen hyvin koko Suomen. Neuvoloiden voimavarat sen sijaan vaihtelevat kunnittain. Kotikäyntejä ei kaikissa neuvoloissa tehdä enää lainkaan ei edes kaikkia suositusten mukaisia tarkastuksia. Kun voimavarat ovat liian vähäiset, terveydenhoitajilla on perheille liian vähän aikaa tai perheitä tavataan liian harvoin. Erityistä tukea tarvitsevien perheiden auttaminen ohenee, ja tärkeät teemat kuten imetys, äidin jaksaminen, parisuhde tai tapaturmien ehkäisy voivat jäädä vastaanotolla kokonaan käsittelemättä. Lastentautiopin professori Olli Simell, jolla on vuosikymmenten kokemus muun muassa lasten diabeteksen hoidosta ja tutkimuksesta näkee, ettei varaa karsimiseen ole. Päinvastoin, hänestä lasten terveys vaatisi nykyistä enemmän paitsi seurantaa myös yksilöllistä ohjausta. Erityisen ajankohtaiseksi ja nopeasti lisääntyväksi ongelmaksi on osoittautunut lasten ylipaino: yhä tavallisempaa on, että jo 3 6 ikävuoden välillä paino lähtee kasvukäyrillä jyrkkään nousuun. Ylipainoisuuden yleistyminen ja Sopimusvaltiot pyrkivät tämän oikeuden täysimääräiseen toteuttamiseen ja ryhtyvät toimiin erityisesti a) vähentääkseen imeväis- ja lapsikuolleisuutta, b) varmistaakseen, että kaikki lapset saavat välttämättömän lääkärin- ja terveydenhoidon, jossa painottuu perusterveydenhoidon kehittäminen, c) taistellakseen tauteja ja aliravitsemusta vastaan myös perusterveydenhuollon tasolla, d) taatakseen asianmukaisen terveydenhoidon odottaville ja synnyttäneille äideille, e) varmistaakseen, että vanhemmat ja lapset saavat tietoa ja opetusta ja että heitä tuetaan käyttämään saamiaan perustietoja lapsen terveydestä ja ravinnosta, rintaruokinnan eduista, ympäristöhygieniasta ja onnettomuuksien ehkäisystä sekä f) kehittääkseen ehkäisevää terveydenhuoltoa, vanhempainohjausta sekä perhekasvatusta ja -palveluja. painonnousun jatkuminen aikuisuuteen osoittaa taustalla olevien ravitsemus- ja elämäntapakäytäntöjen ongelmallisuuden. Yksilöllisen, yksityiskohtaisen, toistuvasti annetun, kannustavan ja empaattisen ravitsemus- ja elämäntapaohjauksen tarve onkin huutava. Tähän haasteeseen vastaaminen riittää työllistämään neuvola- ja kouluterveydenhuollon lähes täysin lähivuosiksi. Myös Maija Perho toivoo neuvoloihin lisää voimavaroja. Äitiysneuvoloiden tilanne on kohtuullinen, mutta toivon, että kotikäynnit siinä vaiheessa, kun äiti ja vauva kotiutuvat sairaalasta, palautettaisiin. Minusta olisi hyvä, että kotikäynti tehtäisiin myös ennen lapsen syntymää, jolloin saataisiin ajoissa käsitys perheen tuen tarpeesta. Perho toivoo, että uusi asetus, joka antaa kunnille ohjeet muun muassa neuvolatoiminnan, kouluterveydenhuollon sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollon järjestämisestä, tulee pian voimaan. Se antaa tarkemman ohjeistuksen kunkin ikäluokan terveystarkastuksista. Asetukseen sisältyy myös ajatus koko perheen huomioinnista neuvolassa. Neuvolaa pitäisi kehittää moniammatillisemmaksi. Hyvä suunta olisi perhekeskusmalli, jossa myös järjestöillä olisi mahdollisuus olla mukana perheiden terveyden edistämisessä. Kuka hoitaa koululaista? Kouluterveyskyselyn (2008) mukaan 17 % luokkalaisista kokee väsymystä Koululääkärikäynnit 1000:ta 7 18-vuotiasta kohden Lähde: Stakes lähes päivittäin ja 33 % kärsii päänsärystä viikoittain. Lukioikäisiä uhkaa uupuminen jota voi seurata myöhemmin masentuminen. Lasten vähäinen liikkuminen ja ylipainoisuuden yleistyminen huolestuttavat. Silti lasten terveydenhoitoon ei varata voimavaroja luokkalaisista 14 % vastasi, että kouluterveydenhoitajan luo on vaikea päästä. Koululääkärille pääsee vielä huonommin, 44 % oli kokenut vaikeaksi päästä lääkärin vastaanotolle. Koululaisen ongelmien ratkominen kaipaisi usein koko perheen auttamista. Perhe- ja kasvatusneuvoloiden palvelujärjestelmä on toimiva, mutta aliresurssoitu. Joissakin kunnissa jono perhe- ja kasvatusneuvoloihin on yli 3 kuukautta. Myös perustason voimavarat lasten mielenterveyspalvelujen järjestämiseen ovat niukat. Jono pidempikestoiseen hoitoon on lapselle usein kohtuuttoman pitkä. YK:n lapsen oikeuksien komitea kehotti 2005 Suomea tehostamaan toimenpiteitä nuorten itsemurhien ehkäisemiseksi ja vahvistamaan mielenterveyspalveluja. Toimenpiteet ovat jääneet vähäisiksi. Maija Perho näkee nykymenon kouluterveydenhuollossa ennustavan ongelmia tulevaisuudessa. Se tarkoittaa, että varhainen puuttuminen ei toteudu ja myöhemmin joudutaan korjaamaan ongelmia, jotka ovat päässeet kasvamaan isoiksi. Pitäisi nähdä, että kouluterveydenhuolto on tuottava investointi. Näissä asioissa täytyy osata katsoa riittävän kauas. Lapsemme 2/

17 KAARINA KOKKONEN Kuvat KRISTIINA KONTONIEMI Rennosti ruokapöydässä Istutaan pöytään ja otetaan rennosti, vaikka lapsen lautanen ei tyhjenisikään vanhemman toivomalla tavalla. Tuputtaminen, hoputtaminen ja pakottaminen eivät tepsi nirsoiluun. Uuteen makuun totuttelu voi vaatia maistelukertaa. Kiva tunnelma pöydässä rohkaisee maistamaan. Vanhempi päättää, mitä ja milloin kotona syödään, mutta lapsi saa itse päättää, kuinka paljon hän syö. M iksi lapset nirsoilevat, psykologian tohtori ja tutkija Susanna Anglé? Ihan ymmärrettävistä syistä. Pieni lapsi joutuu opettelemaan ja totuttelemaan jokaiseen uuteen makuun, mikä on lapselle iso haaste. Myös temperamentti vaikuttaa. Toiset lämpiävät hitaasti, ja uusiin makuihin totutteleminen kestää. Evoluution näkökulmasta nirsoilu on ollut ihmisen hengissä säilymistä ylläpitävä ominaisuus. Lapsi on epäluuloinen ja vierastaa outoja makuja, jottei hän sulloisi suuhunsa mitään vaarallista. Lähes kaikki lapset nirsoilevat jossain vaiheessa tai ruoka ei maistu kaikkina kausina yhtä hyvin. Tavallisinta ja voimakkainta nirsoilu on 2-vuotiaana. Kun lapsi syö valikoivasti, haluttomasti tai vähän, onko lapsen ruokavaliosta ja kasvusta syytä olla huolissaan? Nirsoilevia lapsia tutkittaessa on havaittu, että nämä saavat ravinnostaan vähemmän energiaa kuin paremmin syövät lapset, mutta mitään suuria puutoksia ravintoaineiden saannissa ei ole. Jos lapsi kasvaa tasaisesti, hän saa tarvitsemansa rakennusaineet. Käyttäytymisenä niukasta syömisestä ei tarvitse olla huolissaan. On myös niin, että kooltaan pienet lapset syövät vähän. Nirsoilusta huolestuneet vanhemmat yleensä yrittävät kaikin keinoin saada lapsensa syömään enemmän. Tuputtamisen voisi kuitenkin unohtaa ja huolehtia sen sijaan siitä, että se, mitä lapsi syö, on terveellistä. Voiko nirsoilua estää? Jos lapsella on synnynnäinen taipumus niukkaruokaisuuteen, sitä ei voi estää. Vanhempi voi kuitenkin omalla toiminnallaan olla tukematta nirsoilua. Ruokapöydässä voi yrittää ottaa rennommin, sillä jatkuva syömisen tarkkailu tekee ruokailusta painostavan ja tunnelmasta piinaavan. Asiat menevät yleensä vain enemmän solmuun, kun lasta yritetään saada syömään hyvällä ja pahalla, uhkaillaan, lahjotaan, kiristetään. Tärkeintä on, että tarjolla on monipuolista ruokaa ja lapsi saa maistella sitä pakottomassa ilmapiirissä omaan tahtiinsa. Miten ruokapöydässä toimitaan, jos lapsi toistuvasti kieltäytyy kaikista kasviksista ja tahtoo syödä vain pastaa? Entä jos lapsi kieltäytyy kokonaan syömästä? Vanhempaa auttaa, jos osaa katsoa asiaa uudessa valossa: tämä on nyt tämän lapsen ominaisuus, ja nirsoilu menee ehkä ohitse, yritän olla hermostumatta ja pahentamatta tilannetta. Lasten kanssa on olemassa myös sivureittejä. Ei kasviksista tarvitse tehdä ongelmaa, porkkanaraastettakin voi ruveta ujuttamaan lasagnekastikkeen joukkoon. Lapset ovat myös persoja kehumiselle. Vau, sinä maistoit tänään kurkkua, kannustaa. Positiivinen huomio tepsii negatiivista paremmin. Fysiologisesti ihmisessä vahvistuvat makumieltymykset, kun hän syö jotain nälkäisenä. Porkkanatikku maistuu vatsan kurniessa tosi hyvältä ja makealta. Kun perhe odottaa nälkäisenä ruuan valmistumista, lapsille voi lykätä ennen ruokailua napostelukulhon kasviksia. Silloin ne maistuvat kummasti. Miten pitkälle lapsi voi päättää omasta ruokailustaan? Nyrkkisääntö on, että vanhempi päättää, mitä ja milloin kotona syödään, mutta lapsi saa itse päättää, kuinka paljon hän syö. Lasta ei saa pakottaa. Lapsen elimistö osaa säädellä energiansaantiaan ja syömisen määrää. Tätä on kunnioitettava. Elimistön taito säädellä sopivaa syömisen määrää suojaa myös paino-ongelmilta. Lapsi, joka saa itse päättää syömästään määrästä, on vanhempanakin taitava nälkäisyytensä ja kylläisyytensä kuuntelija. Mitä virheitä vanhemman kannattaa välttää yrittäessään muuttaa lapsen yksipuolista ravintoa monipuolisemmaksi ja terveellisemmäksi? Pahin virhe on pakottaa syömään. Pakottamisella aiheuttaa päinvastaisen tuloksen kun mihin pyrkii. Pakottaminen on myös lapsen oman määräysvallan ylikävelemistä ja jättää kurjan muiston syömistilanteesta. Miten lasta rohkaistaan parhaiten uusiin makuihin? Lapsen on opeteltava lukuisten makujen, suutuntumien ja ruokalajien maailmaan. Vaatii rohkeutta uskaltaa maistaa uutta ja aikaa tottua uuteen. Uutuuden pelkoa hälventävät rento ruokailuilmapiiri ja se, että lapsi näkee muiden perheenjäsenten syövän kaikenlaista. Myös maistamisen noteeraaminen, huomiolla palkitseminen ja kehuminen rohkaisevat. Jos syöminen on niukkaa, siitä voida tehdä leikki-ikäisen kanssa vaikka rohkeusprojektin. Aina, kun lapsi maistaa jotain uutta, hän saa tauluunsa rohkeustarran. Kollegani poika halusi kartuttaa niin paljon rohkeusmerkkikokoelmaansa että kyseli äidiltään, olisiko tällä jotain uutta maisteltavaa. Vaikka lapsi kieltäytyisi ruoasta, välipalat yleensä maistuvat. Miten välipaloihin pitäisi suhtautua? Välipalat kuuluvat lapsen ruokavalioon ja päivärytmiin. On tietenkin huono juttu, jos lapsi ei syö aterialla juuri mitään, mutta hetken päästä vaatii nälkäänsä jotain. Jos lapsi saa sitten keksejä, vanukkaan tai muuta makeaa, seuraavalla aterialla ei taaskaan ole nälkä. Noidankehän välttämiseksi ruoka-ajat on hyvä pitää säännöllisinä. Välipalan tulisi olla jotain ravitsevaa, kuten ruisleipää, hedelmiä, marjoja tai jogurttia. Lasta ei voi pitää kauan nälässä, mutta vanhemman ei pidä myöskään antautua pompoteltavaksi niin, että lapsi saa kieltäytyä aterioilta, ja sitten vanhempi palvelee hänen välipalatoiveitaan. Miten pitäisi toimia pienen koululaisen kanssa, jolle ei maistu kouluruoka? Kouluruokailu on osa koululaisen maailmaa, johon on totuteltava. Ruoka ei välttämättä maistu, koska se on outoa ja maistuu vieraammalta kuin mihin lapsi on kotona tottunut. Asia voi mennä ohitse jo sillä, että juttelee lapsen kanssa, mitä koulussa syötiin ja maistoiko lapsi. Vähäisestäkin syömisestä kannattaa antaa myönteistä palautetta ja kannustaa lasta jatkamaan samaan malliin. Meneekö nirsoilu ohitse? Olin itse mahdottoman huono syömään lapsena. Pienestä tirriäisestä, joka söi aterialla tuskin paria lusikallista, kasvoi kuitenkin pitkänhuiskea aikuinen. Nirsoilu yleensä helpottaa, kun lapsi kasvaa ja kehittyy. Viimeistään aikuisena ollaan aika kaikkiruokaisia mutta silloinkin on oikeus olla tykkäämättä jostakin. 32 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

18 Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Suu auki, Hulda, pottusammakko tulee. WS Bookwell Oy Kuvat Markus Majaluoma Tunteita ja tahtojen taisteluita Ruoka ei ole vain ruokaa, lastenkirjoissakaan. Siihen liittyy tunteita, ja se virittää sekä tahtojen taisteluita että tiedonhalua. Paljon yksinkertaisemmaksi ei tarina voi tulla: pikku Hulda istuu syöttötuolissa ja Jalmari ilmeisesti isä yrittää saada hänet syömään. Täältä tulee porkkanapendolino, VUU,VUU! Jalmari houkuttelee yhä uudestaan, mutta lapsi vain napittaa suunsa kiinni. Markus Majaluoman Suu auki, Hulda, pottusammakko tulee (WSOY, 2008) ei kuitenkaan ole vauvakirja, vaan huvittaa runsailla kuvillaan ja niukalla tekstillään vanhempia ja isompia sisaruksia, jotka saavat nauraa aikuisille. Satiirinen huippu on Jalmarin mutkikas potturobotti, jolla Hulda saadaan hurraa! syömään lusikallinen muusia. Toisenlainen tahtojen taistelu käydään Jeanne Willisin ja Tony Rossin kuvakirjassa Mammuttipiirakka (suom. Raija Viitanen, Mäkelä, 2008). Luolamies Og näkee mammutin ja alkaa haaveilla mehevästä piirakasta. Lupaamalla osuuden herkkuun hän saa muutkin miehet metsälle eri taitoineen ja välineineen. Uhoten äijät laulavat: Jo riittää kasvit, juurekset,/jänönruokaa vihaan!/ei elä sillä luolamies,/minä vaihdan lihaan. Jean Willisin käyttämä toisto tuo tekstiin huumoria ja kansansadun tuntua, ja luullakseni tarina taipuisi mainiosti myös esitettäväksi. Rossin kuvissa yhdistyvät lavea maalauksellisuus ja terävä piirrosjälki, ja tulos on rempseän muhkea. Vaan saavatko miehet lihapiirakkansa? No eivät, koska porukan voimaa löytyy myös mammuteilta. Pippa Goodhartin ja Jan McCaffertyn tekemässä lukualokkaiden kirjassa Kakkutesti (suom. Terhi Leskinen, Mäkelä, 2008) ei etsitä ruokaa vaan omaa itseä: pieni prinssi Viljami joutuu hukkateille ja Selma-leipurin kasvatiksi ja kehittyy itsekin loistavaksi leipuriksi. Totuuden lopulta selvittyä hänet pakotetaan kuitenkin kuninkaaksi. Vasta lastensa aikuistuttua hän pääsee taas leipomaan, ja uudeksi kuningattareksi valitaan tyttäristä se, joka voittaa kakunleipomistestin. Tarina on melko löyhä ja kuvituskin tavanomaista, mutta Selman elämänohje ihan kelpo: Muista lisätä aina ripaus omaa ajattelua jokaiseen reseptiin. Keittiöön ja ruoan juurille Vanhempien vaativin kakkutesti on lapsen juhlat, koska tavallinen synttärikakku on nyt out. Kilpavarustelu vaatii fantasialuomuksia juna- ja delfiinikakuista merirosvolaivoihin. Vaan eipä hätää, Deanne F. Cookin Lasten omat synttärikakut (Sanoma Magazines, 2008) opastaa kädestä pitäen 32 erilaisen kakun tekemisen, ja kohta on pöydällä esimerkiksi prinsessalinna tai hurja käärme. Opettelemalla vaikka vain yhden kakkupohjan ja pari kuorrutetta pärjää pitkälle. Koristeina hyödynnetään hauskasti myös lasten omia tavaroita, esimerkiksi barbeja ja muoviukkeleita. Kirjan on Suomen oloihin soveltanut Marita Suontausta, ja kuvitetut ohjeet ovat todella tarkkoja. Selkeät reseptit on myös Marianne Kiskolan Pikkumimmien keittokirjassa (Tammi, 2008) ja sen edeltäjässä Pikkujätkien keittokirjassa (Tammi, 2006). Kirjojen nimet ja lapsivalokuvat ovat houkuttelevia, mutta muuten kirjat tuottavat pettymyksen. Lukija, etenkin lapsilukija, kaipaisi muutakin kuin pelkkiä ohjelitanioita, esimerkiksi mimmien ja jätkien omaa ääntä, onnistumisia, mokia ja reseptien taustoja. Resepteissä on kotoisia perinneruokia ja mausteisia etelän makuja, ja niissä suositaan puhtaita aineksia, muun muassa luomua. Ohjeet ovat kasvisvoittoisia, mikä sanotaan mimmikirjan takakannessa, mutta ei pikkujätkien kirjassa monikohan lihan ja makkaran ystävä on ostanut kirjan erehdyksessä? Mitä se luomu sitten on muun muassa se selviää Bernd Sundstenin ja Jan Jägerin asiallisesta Nuorten maatilakirjasta (Mäkelä, 2008). Napakoin tekstein ja realistisin, värikkäin kuvin kirjassa luodaan maatalouden koko kuva: mitä kaikkea tilalla on, mistä ruoka tulee ja mitä sen tuottamiseksi tehdään. Nykymenon rinnalla kerrotaan entisaikojen raskaasta työstä ja luonnon armottomuudesta, mutta myös asioihin puuttuvista tontuista ja haltijoista. Elinkeinonäkökulman oheen olisi kuitenkin kaivannut enemmän elämyksellisyyttä se ei oikein selviä, millaista tilalla on elää. Lapsemme 2/

19 Lastenkulttuuri Koonnut Maarit Piippo Lastenkulttuuri Teatteri Elokuvat Velhoelämää teini-iässä Voldemort tiukentaa otettaan niin jästien kuin velhojenkin keskuudessa, ja Harry ja rehtori Dumbledore ponnistelevat löytääkseen keinon murtaa pahan voima. Tylypahkan ilmapiiriä sekoittavat myös ihastumisten aallot, ja lopulta mikään ei enää palaa entiselleen. David Yatesin ohjaama Harry Potter ja puoliverinen prinssi on kirjasarjan kuudes filmatisointi, jonka uusina hahmoina nähdään Taikajuomien professori Horatius Kuhnusarvio ja Voldemortin lapsuushahmo Tom Riddle. Suomen ensi-ilta on Pelastetaan Piilomaa! Ilkeä Mukkelis Muuli on vanginnut Aasiruhtinaan ja tyrannisoi Piilomaata. Pikku Aasi lähtee Korppu-Koiran ja Pikimustan kissan kanssa pelastusmatkalle, jonka varrella he löytävät ystäviä, vihollisia sekä todellisen itsensä. Lea Pennasen kirjaan perustuva Piilomaan pikku aasi nähdään nyt uutena musiikkiteatterisovituksena. Sarianne Paasosen ohjaamaa seikkailunäytelmää esitetään Törnävän kesäteatterissa Röllimetsä roinan vallassa Röllimetsä on vaarassa. Humpuukien ylipapitar houkuttelee metsän väen Suuren Roskan pauloihin, ja koko metsä uhkaa hukkua turhaan roinaan. Onnistuvatko Rölli ja Maahiskeiju torjumaan Humpuukit ja puhdistamaan metsän? Turun Nuoren teatterin esittämä Pelastakaa Röllimetsä! on hauska ja tärkeän sanoman sisältävä satunäytelmä. Allu Tuppuraisen käsikirjoittama ja Hanna Suurhaskon ja Venla Kuitusen ohjaama esitys nähdään Turussa Kakolanmäellä Minne kesämieli katosi? Virkku-ryhmän hölmöläissaaga jatkuu kesäisellä etsiväseikkailulla. Ensin Kerttu Hölmölän Kustaa-mieheltä katoaa kesämieli ja sitten häviää itse Kustaa. Kadonneiden löytämiseksi on pestattava etsivä Silmäpuoli. Mutta mitä tekemistä tällä kaikella on Susi Ketun lomaparatiisin kanssa? Koko perheen Hölmölä-näytelmää esitetään Karstulassa WW-ulkoareenalla osana Satusivellin-lastenkulttuuriviikkojen ohjelmistoa. Dvd Restauroitua Muumi-nostagiaa Tulivuorenpurkaus ja valtava tulva-aalto keskeyttävät seesteisen kesäpäivän Muumilaaksossa. Muumiperhe löytää turvapaikan kummallisesta talosta, joka onkin teatterilava. Mutta miten käy, kun Muumipeikko ja Niiskuneiti joutuvat vahingossa eroon muista? Kotimainen Muumi-filmatisointi perustuu 1970-luvun Muumien maailma -animaatiosarjaan, jonka materiaali restauroitiin. Huikaisevan kaunista kuvamaailmaa tarjoava Muumi ja vaarallinen juhannus -dvd on saatavilla vuokra- ja myyntiversiona hyvin varustetuista liikkeistä. Lisätiedot: Netti Unelmatarha perheen pienimmille Sub Junior -tv-kanava on avannut laadukkaan Unelmatarha-nettisivuston perheen pienimmille. Sivuilla seikkailevat Apsi Deisi, Maka Paka ja Tomblibuu perustuvat BBC:n CBeebies-lastenohjelman animaatiohahmoihin. Unelmatarhassa voi pelata, askarrella, värittää ja laulaa lempeän leikkisään tyyliin. Web-kameran kautta lapsi voi liittyä mukaan Unelmatarhan touhuihin. Sivusto on hyvä alku internetin toiminnallisuuden ja kehittävän pelaamisen opetteluun, ja se löytyy osoitteesta Kuva: Piia Saarenketo Kuva: Tapio Mustasaari Seikkailu valemaailmassa Coraline-tyttö on kyllästynyt arkiseen elämäänsä ja kaipaa vaihtelua. Sitä tarjoutuu, kun hän löytää kodistaan salaisen oven ja sen toiselta puolelta oman elämänsä vaihtoehtoversion. Rinnakkaistodellisuus näyttää aavemaisen samanlaiselta kuin Coralinen oikea elämä vain paljon paremmalta. Valemaailman vaarat paljastuvat vähitellen, ja Coralinen on luotettava itsepäisyyteensä, rohkeuteensa, naapuriapuun ja mustaan kissaan pelastaakseen vanhempansa ja aavelapset ennen paluuta oikeaan kotiin. Neil Gaimanin fantasiakirjaan perustuva Coraline ja toinen todellisuus on ensimmäinen 3D-tekniikkaa käyttäen kuvattu stop motion -teräväpiirtoelokuva. Animaation Suomen ensi-ilta on 5.6. ja ikäraja 7 vuotta. Kuva: Topi Vanhatalo Kuva: Kirill Lorech/Heureka Näyttelyt Itsekoottavia veistoksia Tiedekeskus Heurekan juhlavuoden lasten näyttely koostuu 36 palan veistospalapelistä. Magneettien avulla toisiinsa kiinnittyvistä, suurista, mutta kevyesti liikuteltavista paloista voi koota eläimiä, ihmisiä, mytologisia hahmoja tai mitä tahansa mielikuvitus tuo tullessaan. Lastenkulttuurin valtionpalkinnon saanut taiteilija Alexander Reichstein haki innoituksen teokselle sortuneista antiikin veistoksista. Koko perheelle sopiva Oudot otukset -näyttely on esillä Vantaan Heurekassa koko vuoden ajan. Kansainvälinen näyttely on tekstitetty suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Musiikki Nuket heräävät eloon Nukketeatterin juhlavuoden näyttely tuo esille suomalaisen nukketeatterin hahmoja ja tarinoita sadan vuoden ajalta. Eloon heräävät taas tv:stä tutut Kasper-nukke, Ransu Karvakuono ja Histamiini-hevonen sekä alan uranuurtajien Mona Leon, Vihreän Omenan, Teatteri Hevosenkengän ja Nukketeatteri Sampon nukkenäyttelijät. Teemalla Näkymätön käsi näyttely muistuttaa taiteenlajin piiloon jäävistä tähdistä, näyttelijöistä, joiden käsi elollistaa nuken. Esillä on myös kokeilunäyttämö, jossa näyttelyvieraat voivat itse esittää nukketeatteria. Näkymätön käsi on esillä Helsingin Teatterimuseossa asti. Lapsenmielinen rockjuhla Lasten rockfestivaali Turussa vie kesälomatunnelmiin musiikin, esittävän taiteen ja osallistavan kokemisen kautta. Laadukasta ja menevää lastenkulttuuria tarjoavat Pauliina Lerchen ja Hannamari Luukkasen karjalalaisvaikutteinen Mimmit-yhtye, jonka hauskoissa lauluissa ja loruissa seikkailevat niin metsän asukit kuin prinsessat sekä Ahti, Vetehinen ja Pakkasherra. Lavalle ponnahtavat muiden muassa myös M. A. Nummisen ja Pedro Hietasen veijarimaiset hahmot Gommi-jänis ja Pommi-kissa. Seikkisrock järjestetään Turun Seikkailupuistossa. 36 Lapsemme 2/2009 Lapsemme 2/

20 Kirjoissa & kansissa KYPSÄT MIKROVALMIIT Meidän mielestämme jokaisella pitäisi olla mahdollisuus herkutella helposti ja nopeasti. Siksi päätimme tehdä kaiken valmiiksi. Vain lämmitys mikrossa ja uudet Vierasvarat ovat valmiita nautiskeltaviksi. Vierasvara Korvapuusti, UUTUUS Vierasvara Vaniljaherkkupulla Vierasvara Mehevä Mustikkapulla Vierasvara Herkkupitko Vierasvara Ruis-Valkosipulipatonki, UUTUUS PAKASTEALTAASSA! UUTTA Uusia suomalaisia Uusia suomalaisia paitsi syntyy, myös muuttaa maahamme. Kirja esittelee 14 eriikäistä suomalaista Roni Tranista Wilson Kirwaan, joiden taustat ovat Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja myös Euroopassa. He kertovat, miten ovat päätyneet tänne ja selviytyneet täällä. Jokainen tuo mukanaan uusia ajatuksia ja tapoja. Voi viedä vuosia, ennen kuin vieras hyväksytään yhteisöön, joskus ystäviä löytyy nopeastikin. Kirja sopii monikulttuurisuusaineistoiksi yläkouluille ja lukemistoksi maahanmuuttajille. Marja Airola Anne Tarsalainen: Suomalaisia. LK-Kirjat. Kotijumppaa vauvan kanssa Vauvajumppa on mainio tapa aloittaa raskauden jälkeinen liikunta ja samalla seurustella vauvan kanssa. Lapsi nauttii sylissä olemisesta, ja äidin kunto kohoaa kuin huomaamatta mukavasta liikunnallisesta yhdessäolosta. Kirjan ohjeissa keskitytään erityisesti selkä- ja vatsalihasten vahvistamiseen, sillä lasta kanniskeleva vanhempi tarvitsee hyvät tukilihakset. Myös vauvan koordinaatio, tasapaino ja tietoisuus oman kehon rajoista kehittyvät yhteisissä liikuntahetkissä. Anna Ryynänen: Jumppaa vauvan kanssa. Gummerus. Hyvät suhteet kannattelevat Lasten ja nuorten pahaa oloa käsittelevässä teoksessa kartoitetaan voimavaroja, joiden avulla lapset ja nuoret voivat selviytyä elämässään vakavista vaikeuksista huolimatta. Kirja korostaa sosiaalisten suhteiden voimaa haavoittuneiden nuorten tukemisessa: nuori tarvitsee lähelleen ennen kaikkea aidosti välittäviä aikuisia. Kirjassa pohditaan myös koulukiusaamisen syitä ja seurauksia sekä tarkastellaan yhteiskunnan muuttumisen aiheuttamia ongelmia, kuten nuorten ammatinvalinnan vaikeuksia. Anna-Liisa Lämsä (toim.): Mun on paha olla. Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. PS-kustannus. Vauvan vatsa kuntoon Koliikki on koko perheen kiusa. Kirja opastaa, miten vauvan kipuilun voi saada lakkaamaan kahdessa vuorokaudessa noudattamalla ohjeita, joissa avainasemassa ovat äidin ja vauvan ravinto, vauvahieronta sekä turvallinen päiväjärjestys. Koliikkivauvan hierontaohjelman lisäksi teos opastaa vastasyntyneen, isomman vauvan ja erityislasten hierontaan. Kirja sisältää Vauvahieronta-dvd:n. Kirsti Rikala: Koliikkiopas. Vauvan vatsa kuntoon hieronnalla ja ruokavaliolla. Tammi. Oppia omaan tahtiin Jokainen lapsi kehittyy ja oppii omaan tahtiinsa. Lapsen kanssa leikkiminen, liikkuminen ja lukeminen edistävät oppimista. Tätä korostaa opaskirja, joka on suunnattu perheille, joiden lapsilla on oppimisvaikeuksien riski myöhemmässä iässä. Opas antaa vanhemmille käytännön vinkkejä ja esimerkkejä lapsen kielen ja motoriikan kehityksen tukemiseen. Kirja käy läpi lapsen kehitystä vauvasta kouluikäisen kouluvalmiuksiin. Yhdessä leiki, liiku ja lue lapsesi kanssa. Erilaisten oppijoiden liitto. Pääskyjen pesintää Lähiluonnossa riittää vuoden ympäri katseltavaa, kuunneltavaa ja ihmeteltävää. Koko perheen luontotietokirjaan on koottu kaikkein kysytyimpiä luontopähkinöitä vuoden jokaiselle viikolle. Kysymykset ja piirrokset perustuvat sanomalehtien luontopalsta-aiheisiin. Tämän viikon pähkinässä selviää, voiko pääskysten pesimistä ohjata ja estää pesien ryöstöt. Helena Rönkä: Viikon luontokysymys. Tietoa ja tilannekuvia lähiluonnosta. Gummerus. Käpyeläimiä ja käsineolioita Vanhat sukkahousut muuntuvat mäyräkoiriksi ja parittomat käsineet olioiksi. Muovikasseista valmistuvat viirit ja pähkinänkuorista pähkinävauvojen kehdot. Lapset rakastavat askartelua. Kirja opastaa käyttämään kotoa ja luonnosta löytyviä ilmaisia materiaaleja. Tilkuista, pakkauksista, kävyistä ja kivistä riittää puuhaa sadepäivien varalle, juhlahetkiin ja lomapäiviksi. Emma Hardy: Ekoaskartelua lapsille. Kustannus Mäkelä. Katin konstit (Kustannus Arkki) kannustaa kotitöiden keltanokkaa tarttumaan itsenäisesti kotiaskareisiin kokkaamaan, huoltamaan vaatteita ja siivoamaan. Kati neuvoo nuoria ketsuppitahran poistosta pyöränkumin paikkaamiseen. Nykynaisen niksit (Gummerus) helpottaa arjen pyörittämistä, kun aikaa on vähän ja tehtävää paljon. Askareet matonpesusta kodinkoneiden kunnossapitoon hoituvat hyväksi todettujen keinojen avulla, jotka säästävät myös rahaa ja luontoa. Lapsemme 2/

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit LEMPÄÄLÄN KUNTA 2013 Sivistyslautakunta 17.9.2013 Opetusministeriön laatimia, syksyllä 2009 valmistuneita perusopetuksen laatukriteereitä täydennettiin

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot