RAVITSEMUKSEN JA PAINONHALLINNAN OHJAUS Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAVITSEMUKSEN JA PAINONHALLINNAN OHJAUS Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä"

Transkriptio

1 RAVITSEMUKSEN JA PAINONHALLINNAN OHJAUS Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Ritva Eskelinen Tiina Turunen Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Eskelinen Ritva, Turunen Tiina. Ravitsemuksen ja painonhallinnan ohjaus terveydenhuollossa. Ohjauskansio Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymään. Pieksämäki, syksy s. 4 liitettä Diakonia ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ohjauskansio ravitsemuksesta ja painonhallinnasta Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän sairaalan sisätautiosasto kolmen ja terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitohenkilökunnan käyttöön. Kansioon on koottu viimeisin tieto ravitsemuksesta sekä ylipainoon ja painonhallintaan liittyvistä tutkimuksista ja muista aineistoista. Opinnäytetyö käsittelee myös painonhallinnan ohjausta. Ohjauskansio muodosti tutkimuksemme teoreettisen perustan. Opinnäytetyö oli osa Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa toiminutta TÄKY-projektia (Työelämän ja koulutuksen kehittämis- ja yhteistyöhanke), jossa Pieksämäellä keskityttiin opinnäytetyön ohjauksen prosessin mallintamiseen ja laatukriteerien laadintaan. Ohjauskansion laadinta aloitettiin syksyllä 2003 ja ohjauskansiota arvioiva tutkimus toteutettiin keväällä Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sisätautiosasto kolmen ja terveyskeskuksen vuodeosastojen yksi ja kaksi hoitohenkilökunta (n = 64). Työssä on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja kyselykaavake muodostui pääosin strukturoiduista kysymyksistä, vain yksi avoin kysymys oli mukana. Avoin kysymys on käsitelty sisällön analyysin avulla. Kyselyyn vastasi 45 henkilöä (70 %). Tutkimuksesta kävi ilmi, että ohjauskansion sisältö lisäsi hoitohenkilökunnan teoreettista tietämystä ravitsemuksesta, painonhallinnasta ja painonhallinnan ohjauksesta. Ohjauskansio soveltui hyvin käytettäväksi painonhallinnan ohjauksessa ja oli hyvin toteutettu. Tutkimustulos osoitti myös, että terveydenhuoltohenkilökunta tarvitsee lisäkoulutusta ravitsemusasioissa. Asiasanat: ylipaino, painonhallinta, ohjaus, ravitsemus, elintasosairaudet, produktio

3 ABSTRACT Eskelinen Ritva, Turunen Tiina. Guidance on weight control and nutrition in public health care. A Manual for the Joint Municipal Authority of Health Care of the Pieksämäki region. Pieksämäki autumn pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Program in Diaconal Social Welfare, Health Care and Christian Youth Work, Nurse (Bachelor of Nursing). The purpose of this thesis project was to compile a manual on nutrition and weight control for the use of the health care staff in the medical ward of the Pieksämäki hospital and in the wards 1 and 2 of the municipal heath centre in Pieksämäki. To the manual we collected the latest information available on nutrition together with the latest medical research on overweight, dieting and weight control plus other material concerning the matter. The manual also discusses the guidance of weight control. The manual formed the theoretical background of the thesis project. This thesis project was a part of the TÄKY-project (Development and cooperation project for business and education) functioning in the region. In Pieksämäki the TÄKY project was concentrated on the processing modelling of thesis project tutoring and compilation of quality criterion. Our work on the thesis project manual began in the autumn 2003 and the test evaluating the use of the manual was carried out in the spring The target group of the test was the staff of the medical ward 3 and of the wards 1 and 2 of the municipal health centre (n = 64). The research method used was quantitative and the test questionnaire included mainly structured questions; there was only one open question in the whole questionnaire. The answers to the open question were rendered into information trough a content analysis. The total number of the questionnaire respondents was 45. (70% response rate). The test showed that reading the content of the manual increased the health care staff s theoretical knowledge on nutrition, weight control and advisement on weight control. The manual proved to be suitable in practice in the consultation work and also to be well compiled. The results of the test suggest that public health care personal needs further training in the field of nutrition. Key words: overweight, weight control, advisement, nutrition, diseases of affluence, product

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO OHJAUSKANSION LAATIMINEN Täky-projekti Ohjauskansion toteuttaminen Ohjauskansion sisältö Aikaisemmat tutkimukset Ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet Painonhallinta ja ravitsemus Painonhallinnan ohjaus OHJAUSKANSION TESTAAMINEN Kyselyn tarkoitus ja pääkysymykset Kyselyn toteuttaminen Aineiston keruu Mittari Aineiston luotettavuus Tilastollinen käsittely Kyselyn eettisyys Kyselyn tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET... 31

5 LIITTEET 1. Kyselylomake Saatekirje 35 Ravitsemuksen ja painonhallinnan ohjauskansio KUVIOT 1. Ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet Painonhallinta ja ravitsemus Painonhallinnan ohjaus Ohjauskansion selkeys 25

6 1. JOHDANTO Suomessa ylipaino on mittava ongelma kaikissa ikäryhmissä, mutta tässä työssä käsiteltiin aikuisväestön ylipainon hoitamista. Tämä edellyttää hoitohenkilökunnalta riittävää tietoutta ravitsemuksesta ja ravitsemuksen ohjauksesta. Oikeanlaisella ohjauksella voidaan vaikuttaa asiakkaan motivaatioon ottaa itse vastuuta omasta terveydestään ja ravitsemuksestaan (Haapa & Pölönen 2002, 20.) EU-direktiiveissä edellytetään terveydenhuoltohenkilökuntaa hallitsemaan ravitsemusneuvontaa (Kara ym. 2003, 58.) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ylipainosta ja ravitsemuksesta ohjauskansio terveydenhuoltoon, koska terveydenhuoltohenkilökunnan tulisi pystyä opastamaan asiakasta ravitsemuksessa ja painonhallinnassa. Ohjauskansioon kerättiin viimeisimmät tutkimustulokset ylipainosta, sen aiheuttamista riskeistä ja sairauksista sekä ravitsemuksellisista tekijöistä. Aineiston keruussa käytettiin lähteinä kirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleita. Uutta tietoa ravitsemuksen merkityksestä terveyttä edistävänä tekijänä tulee koko ajan ja ohjauskansiossa näitä uusia tutkimuksia hyödynnettiin mahdollisimman paljon. Kvantitatiivisen eli määrällisen kyselytutkimuksen avulla selvitettiin, lisääkö kansion sisältö terveydenhuoltohenkilökunnan tietämystä ravitsemuksesta ja painonhallinnasta ja oliko kansion toteutus onnistunut. Ohjauskansio testattiin Pieksämäen terveydenhuollon kuntayhtymän sisätautiosasto kolmella sekä terveyskeskuksen vuodeosastoilla yksi ja kaksi. Tutkimuksen toteuttamiseksi laadittiin kyselylomake. Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan produktio. Produktio voi olla kuvallinen tai kirjallinen tuotos. Tässä tapauksessa tehtiin kirjallinen tuotos, ravitsemuksen ja painonhallinnan ohjauskansio. Kansio tukee hoitohenkilökunnan ammatillisia käytäntöjä työelämässä. (Kainulainen, Gothóni & Pesonen 2002, 34.)

7 7 2. OHJAUSKANSION LAATIMINEN 2.1 Täky-projekti Täky-projekti oli työelämän ja koulutuksen yhteistyö- ja kehittämishanke. Projektin tarkoitus oli edistää teorian ja työelämän käytäntöjen soveltamista yhteen. Hanketta rahoittivat Euroopan rakennerahastot (ESR) sekä Itä-Suomen läänin hallituksen sivistysosasto. Projekti oli aloitettu vuonna 2002 kahden ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteisenä hankkeena Etelä-Savossa (Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna). Projektin oli määrä loppua vuoden 2004 elokuun lopussa. (Jouppila-Kupiainen, Kuokkanen & Löppönen 2003.) Keväällä 2003 etsittiin opiskelijoita, jotka halusivat toteuttaa opinnäytetyön projektin puitteissa. 2.2 Ohjauskansion toteuttaminen Aihe opinnäytetyöhön tuli Pieksämäen sairaalan sisätautiosaston henkilökunnalta. Ryhdyimme tekemään ohjauskansiota ravitsemuksesta ja painonhallinnasta terveydenhuollon henkilöstölle käytettäväksi potilaanohjauksessa. Tarkoituksena oli myös lisätä hoitohenkilökunnan tietämystä ravitsemuksen merkityksestä terveyden edistämisessä ja painonhallinnassa. Ohjauksen menetelmänä käsiteltiin voimatarakeskeistä neuvontakeskustelua. Opinnäytetyön teoreettisena perustana käytettiin aikaisempia ravitsemustutkimuksia, kirjallisuutta ja artikkeleja. Näistä aineistoista tehtiin synteesiä ohjauskansiota koottaessa. Synteesi tarkoittaa teorioiden ja tietojen yhdistelemistä ja kokoon panemista, jotta saataisiin muodostettua kokonaiskuva kyseessä olevista asioista (Uusitalo 1997, 23).

8 8 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mietinnön mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ravitsemustietouden taso on hyvin vaihtelevaa ja koulutus ravitsemusasioista niukkaa. Mietinnössä korostetaan sairaanhoitajien suurta vastuuta ravitsemusohjauksessa ja hoidossa. (Kara ym. 2003, 44-45). Painonhallinta oli ajankohtainen aihe, koska ylipaino on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina kaikissa ikäluokissa. Ylipainon lisääntymisen myötä terveysongelmat ja elintasosairauksien määrä on hälyttävästi kasvanut. Opinnäytetyön suunnitelma esiteltiin seminaaritilaisuudessa lokakuussa Työn ohjaajat olivat TtM lehtori Mari Putkonen Diakoniaammattikorkeakoulusta ja sairaanhoitaja Anja Kröger Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän sairaalan sisätautiosastolta. Suunnitelmavaiheessa pohdittiin kansion toteuttamista, jotta siitä tulisi mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita vastaava. Seuraava tapaaminen oli joulukuussa Siihen mennessä oli tarkoitus saada aikaan alustava kirjallinen tuotos ohjauskansioksi ravitsemuksesta ja painonhallinnasta terveydenhuollon käyttöön. Joulukuun alussa oli yhteinen kokoontuminen ohjauskansion tiimoilta. Työ oli edennyt oikeaan suuntaan, vaikka korjattavaakin löytyi. Korjausehdotusten perusteella kansiota työstettiin eteenpäin ja ohjauskansion sisältö muuttui tekoprosessin kuluessa koko ajan. Työn seuraava arviointi oli tammikuussa Ohjauskansion saattaminen lopulliseen muotoonsa vaati tiivistä työskentelyä. Tammikuun 2004 ohjauspalaverissa kansion sisältö todettiin lähes täysin valmiiksi. Seurasi vielä yksi ohjauskerta kansion tiimoilta. Siinä kansio todettiin valmiiksi testattavaksi työelämässä.

9 9 2.3 Ohjauskansion sisältö Aikaisemmat tutkimukset Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mietinnössä painotetaan muun muassa ylipainon ehkäisyä sekä ravitsemusasiantuntemuksen varmistamista terveydenhuollossa ja hoitolaitoksissa. (Kara ym. 2003). Haapa ja Pölönen (2002, 20) toteavat tutkimuksessaan Ravitsemushoito kehittyvässä palvelujärjestelmässä, että terveydenhuollon asiakkaiden kiinnostus ravitsemuksen terveyteen vaikuttavia tekijöitä kohtaan on lisääntynyt. He toteavat, että ravitsemus on monien sairauksien ainoa tai oleellinen hoitomuoto. Terveydenhuollon henkilökunnan tietous ravitsemusasioista on puutteellista, johtuen vähäisistä tuntimääristä terveydenhuollon opiskelijoiden koulutuksessa. Haapa ja Pölönen (2002, 9) ovat kirjoittaneet sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä, että ravitsemushoidon on todettu olevan useiden sairauksien ainoa tai oleellinen hoitomuoto. Uusimmista tutkimuksista saadaan jatkuvasti tietoa ravitsemushoidon vaikuttavuudesta eri sairauksiin. Terveydenhuollon tehtävä on antaa tietoa potilaalle ravitsemuksesta ja ravitsemushoidon mahdollisuuksista hoitaa ja ehkäistä erilaisia sairauksia. Nykyään terveydenhuollon asiakkaat ovat kiinnostuneempia ravitsemushoidon vaikutuksista terveyteen kuin aiemmin. Lahti-Koski (2002) on tehnyt kansallisen tutkimuksen aikuisväestön ylipainosta ja kansanterveyslaitos on sen julkaissut. Tutkimuksessa kävi selville, että painoindeksi kasvaa yleisesti niin naisten kuin miesten keskuudessa. Tutkimuksen mukaan merkittäviä tekijöitä painonnousun kannalta olivat eläkkeelle siirtyminen ja työttömyys.

10 10 Rissanen (2002) on väitöskirjassaan tutkinut laihtumisen ja sen jälkeisen painonhallinnan vaikutuksia riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Varsinkin omenalihavuus aiheuttaa usein kohonnutta verenpainetta, heikentynyttä sokerinsietoa ja veren rasvapitoisuuden poikkeavuuksia. Korhosen (2002) väitöskirjassa todetaan, että elämäntapahoito on kohonneen verenpaineen ensisijainen hoitomuoto. Suositusten mukainen ruokavaliohoito ehkäisee ja hoitaa myös lihavuutta, aikuistyypin diabetesta ja kohonneita veren rasva-arvoja. Itäsuomalaisessa terveyskeskuksessa annettiin tehostettua ravitsemusneuvontaa ja sen vaikutukset verenpainepotilaan ruokavalioon, painoon, verenpaineeseen ja veren rasva-arvoihin kirjattiin ylös. Tutkimus kesti kaksi vuotta ja siihen osallistui 715 iältään vuotiasta henkilöä. Tutkimustuloksena todettiin, että tehostetun ravitsemusneuvonnan tuloksena saadaan aikaan ruokavalion muutoksia, jotka ovat hyödyllisiä verenpaineen, ylipainon ja veren rasva-arvojen alentamisessa sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Syksyllä 1998 valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut uudet kansalliset ravitsemussuositukset. Näitä ovat: energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, hiilihydraattien saannin suhteellisen osuuden lisääminen, suolan (suositus 5 g/vrk) ja kovan rasvan käytön vähentäminen sekä alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena ja tasapainoinen ravintoaineiden saanti. Ravintokuidun osuus tulisi olla g päivässä. Liha- ja maitotaloustuotteiden tulisi olla vähärasvaisia. Kalan käyttöä tulisi lisätä ruoanvalmistuksessa. Leivonnassa ja ruoanvalmistuksessa olisi hyvä käyttää kasviöljyjä sekä leivän päälle laittaa kasvismargariinia tai rasvaseosta. Kansanterveyden haasteina mietinnössä mainitaan ylipainosta ja runsaasta alkoholin käytöstä johtuvat terveysongelmat. (Kara ym. 2002, )

11 Ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet Ylipaino johtuu pitkäaikaisesta kulutusta suuremmasta energian saannista. Lihavuuden osoittamiseen paras tapa on mitata ihmisen BMI, (Body Mass Index) eli painoindeksi. (Fogelholm 1998, 29; Nuutinen , 178.) Monet tutkimukset osoittavat vyötärölihavuuden olevan haitallisempaa kuin tasaisesti kehoon jakautunut rasvakudos. (Fogelholm 1998, 30.) Vyötärölihavuus tarkoittaa sitä, että sisäelinten ympärille kertyy rasvaa. Keskivartalolihavuudella on sydän- ja verisuonitautien ohella mm. diabetesta lisäävä vaikutus. (Mustajoki 2003.) Tutkimuksissa on todettu, että rasvasolulla on ominaisuuksia, jotka ovat selvinneet vasta viimeaikoina. Ylipaino häiritsee solun toimintaa. Rasvasolu ei olekaan pelkkä rasvavarasto vaan siitä vapautuu lukuisia aineenvaihduntaa sääteleviä aineita ja hormoneja Yksi näistä on leptiinihormoni. Leptiinihormonipitoisuudet ovat ylipainoisilla normaalia suuremmat. Yleensä leptiinihormoni hillitsee ruokahalua, mutta ylipainoisilla henkilöillä leptiinihormonilla ei ole normaalia vaikutusta ja puhutaan leptiiniresistenssistä. (Uusitupa 2003, ) Ylipainoon liittyy useita eri sairauksia, kuten aikuistyypin diabetes, verenpainetauti, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, sepelvaltimotauti, uniapneaoireyhtymä, jotkut syöpätaudit ja nivelrikko. Ylipaino vaikuttaa myös naisten lisääntymisterveyteen aiheuttaen lapsettomuutta ja lisäten riskejä synnytyksen aikana. Niskasen 2003 mukaan keski-ikäisillä miehillä on todettu keskivartalolihavuudesta johtuvaa matalaa testosteronitasoa, joka voi johtaa joillakin miehillä mies- eli androgeenihormonin puutteeseen. (Elo 2003, 8.) Ihminen tarvitsee energiaa elintoimintoihinsa. Energian tarvetta ja saantia mitataan tietyillä yksiköillä. Niitä ovat joule (J) ja kilojoule (kj), jotka ovat viralliset energian mitat. Edellä mainittujen rinnalla käytetään kilokaloria (kcal). Kilokalorit muutetaan kilojouleiksi kertomalla kalorimäärä 4,2:lla. (Mustajoki 2003, 76).

12 Painonhallinta ja ravitsemus Perusenergiantarpeeseen vaikuttaa ihmisen sukupuoli ja fyysinen aktiivisuus (Parkkinen & Sertti 1999, 31). Laihtuakseen ihmisen tulee kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä hän saa. Painonhallinta tarkoittaa saavutetun ihannepainon pysymistä. Ihannepainon pysymisessä on tärkeää, että syö säännöllisesti ja keskittyy ruokailutilanteeseen. Tärkeää on myös tiedostaa, että painonpudotus pienentää perusenergian tarvetta. Kaupassa käydessä tulee ostaa vain kotona suunnitellut tuotteet. Ostettujen tuotteiden tulee olla vähäsokerisia tai sokerittomia sekä vähärasvaisia tai rasvattomia. (Mustajoki 2003, 24.) Nykyään ruokavaliota leimaa usein runsasrasvaisuus sekä vähäkuituisuus. Liiasta rasvasta saadaan ylimääräistä energiaa, joka varastoituu rasvana. Runsaasti kuituja sisältävä hiilihydraattipitoinen ruoka sen sijaan auttaisi vatsan täyttymistä ja huolehtisi paremmin ruoansulatuskanavan hyvinvoinnista (Hakala 2000, 31, 37.) Ylipainon mittariksi on kehitetty BMI (Body Mass Index). Se ilmoittaa ihmisen painon ja pituuden suhteen toisiinsa. Mikäli suhde on 20 25, ihminen on normaalipainoinen. BMI:n luotettavuuteen vaikuttaa ihmisen ruumiinrakenne. Lihaksikkaan ihmisen BMI saattaa olla yli 25, vaikka hän ei olisikaan ylipainoinen, koska lihaskudos on elimistön painavin kudos. Yleensä peili on paras väline kertomaan, onko henkilöllä ylipainoa. Mitä korkeampi painoindeksi on, sitä helpommin ihminen sairastuu sydän- ja verisuonitauteihin. (Parkkinen & Sertti 1999, 41.) Ylipainon hoitoon (BMI yli 30) on kehitetty erittäin niukkaenerginen dieetti (ENED). Tässä dieetissä energiamäärä rajoittuu 800 kcal (3350 kj) vuorokaudessa. Vaatimuksena on myös, että dieetti sisältää riittävästi hyvälaatuista proteiinia (vähintään 50 g/vrk), hiilihydraatteja vaihtelevasti, välttämättömiä rasvahappoja (3 g/vrk), vitamiineja ja hivenaineita päivän tarve sekä kuituja vaihte-

13 13 levasti. Suositeltava käyttöaika on 6 12 vk. Joissakin tapauksissa hoitoaika voi olla yli 12 vk esim. sairaalloisesti lihavilla ihmisillä. (Mustajoki 1998, ) Kehomme tärkeimpiä ravintoaineita ovat hiilihydraatit, jotka ovat tärkeitä energialähteitä esimerkiksi aivojen ja hermoston toiminnalle. (Pakeman 2000, 58). Ihmiselle tärkein hiilihydraatti on tärkkelys, jota on viljassa, hedelmissä ja mukuloissa. Ihmiselle tärkein sokeri on glukoosi eli rypälesokeri. Sokereita sisältävät marjat ja hedelmät. (Aro 2002, ) Hiilihydraateista puhuttaessa kuulee usein myös käsitteen glykeeminen indeksi, mikä tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti eri ravintoaineiden sisältämä sokeri vapautuu vereen. Beetaglukaani, on kauran liukoinen kuitu, joka vaikuttaa tasaavasti aterianjälkeiseen verensokeriin. Resistentti tärkkelys on kuituaine, jota muodostuu, kun elintarvikkeita kypsennetään ja kuumennetaan pitkän aikaa matalassa lämpötilassa esim. ruisleivän valmistus. Täysjyväviljavalmisteet suojaavat diabetekseen sairastumiselta. (Poutanen ym ) Proteiinit ovat pääasiassa kehomme rakennusaineita. Ne osallistuvat kudosten ja hormonien tuotantoon, toimivat elimistön entsyymeissä ja vasta-aineissa. Proteiinit muodostuvat aminohapoista, joita on 20. Elimistölle välttämättömiä aminohappoja on yhdeksän. Suomalaisesta ravinnosta saadaan proteiineja yli tarpeellisen määrän. Silloin niitä käytetään tyydyttämään energian tarvetta samalla tavoin kuin hiilihydraatteja sekä varastoidaan hiilihydraateiksi ja rasvaksi muuttuneina. (Aro 2002, ) Rasvojen tehtävä kehossamme on olla energianlähteenä ja toimia useissa eri elintoiminnoissa. Painonhallintaa ajatellen kasviöljyjen käyttömääriin tulee kiinnittää huomiota. (Aro 2002, 11 12, 17, 19.) Rasvan ylimäärä varastoituu elimistön rasvakudokseen ja rasvan varastointi elimistöön kuluttaa vain 3 5 % rasvan energiamäärästä. Vastaavasti proteiinien ja hiilihydraattien varastoimiseen kuluu 20 % niiden sisältämästä energiamäärästä. (Hakala 1998, 55.)

14 14 Ravinnosta pitää saada: Hiilihydraatteja reilut E %, joista sokereita 10 E % Rasvoja E %, joista tyydyttyneet rasvahapot ovat alle 10 E % ja kertatyydyttymättömät E % ja monityydyttymättömät 5 10 E %. Proteiineja E % ja alkoholia enintään 5 E %. (Aro 2002, 12; Peltosaari & Raukola 1998, 7; Salminen 2004, 4283.) Runsas vihannesten, juuresten ja hedelmien käyttö edistää painonhallintaa ja ne sisältävät runsaasti flavonoideja, jotka ovat tärkeitä ihmiselimistön hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusten mukaan runsaasti flavonoideja sisältävä ruokavalio suojaa sepelvaltimotautia ja keuhkosyöpää sekä astmaa ja aikuisiän diabetesta vastaan. Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat kehomme suojaravintoaineita. Ne ovat välttämättömiä aineenvaihdunnallemme ja niitä tarvitaan pieniä määriä entsyymien toiminnan käynnistäjiksi. Ravinto-opissa puhutaan kivennäisaineista ja hivenaineista. Välttämättömiä kivennäisaineita on 12. On olemassa makrokivennäisaineita, kuten kalsium, kalium, fosfori, natrium ja magnesium, joiden tarve on satoja milligrammoja. Kalsiumin jopa yli 1000 mg vuorokaudessa. Makrokivennäisaineista haitallisin on natrium, jota helposti saadaan liikaa. Natriumin liikasaanti voi tunnetusti aiheuttaa kohonnutta verenpainetta. (Aro ,67-68.) Kalsiumin vaikutuksesta painonhallintaan on Kanadassa tehty tutkimus. Siinä ilmeni, että ruoasta saatu runsas kalsium määrä vaikutti edullisesti veren rasvaarvoihin ja oli yhteydessä pienempään painoon. Runsas kalsiummäärä edesauttaa laihdutusta ja ehkäisee painonnousua. (Jacqmain, Doucet, Després, Bouchard, Trembley 2003.)

15 15 Hivenaineita ovat rauta, sinkki, jodi, seleeni, kupari, mangaani ja molybdeeni. Niiden tarve on vaihteleva, muutamasta mikrogrammasta muutamaan milligrammaan. Seleeni on hyvin myrkyllinen hivenaine, jota ei voi suoraan lisätä ravintoaineisiin. Seleeni lisätään lannoitteisiin ja sitä kautta se päätyy ravinnoksi käytettävien maito- ja lihataloustuotteiden kautta ihmiselimistön hyödyksi. (Aro 2003, ) Painonhallinnan ohjaus Painonhallinnan ohjauksen tulee olla asiakaslähtöistä, koska potilas tulee saada innostumaan itse asiasta. Tässä tilanteessa hoitaja voi ottaa ylipainon puheeksi ja kysyä potilaalta, onko hänellä tietoa ylipainosta ja haluaako hän lisätietoa. Hyvä olisi myös sanoa, että pienikin painonpudotus on hyödyllistä ylipainoon liittyvien sairauksien ehkäisyssä. (Kauppi 2002, 39.) Ohjauksen menetelmänä käsittelemme muun muassa voimavarakeskeistä (empowerment) neuvontakeskustelua. Empowerment voidaan käsittää esimerkiksi ihmis- ja voimavarakeskeisyytenä. Voimavarakeskeinen neuvonta tarkoittaa sitä, että ihminen osallistuu omien voimavarojensa mukaan keskusteluun. Hoitaja on tiedonantaja asiasta, jota käsitellään. Hän antaa mahdollisimman paljon tietoa ja pyrkimyksenä on se, että potilas ymmärtäisi päätöstensä vaikutukset. (Kettunen, Poskiparta & Karhila 2002, ) Terveyskäyttäytymisen muutos on eräänlainen prosessi. Ensin potilas tiedostaa tarpeen pudottaa painoaan ja hän saa tietoa painonhallinnasta. Tämän jälkeen potilas arvioi saamiaan tietoja ja miettii omaa sitoutumistaan. Lopulta potilas tekee päätöksen aloittaa painonpudotus ja hallinta. (Shemeikka 1999, 344.) Neuvontatilanteessa tulee pyrkiä antamaan selkeitä ohjeita mahdollisuuksien mukaan havainnollistaen. Näin potilaan on helpompi hahmottaa esim. ruokamääriä. Hoidon jatkuvuus tulee myös pyrkiä turvaamaan. Tähän liittyen hoita-

16 16 jan tulisi keskustella potilaan kanssa hänen omista toiveistaan hoidon jatkumisesta. (Shemeikka 1999, 344, ) Pitkäaikaisen ylipainon hoidon rinnalle on kehitetty lihavuuden lyhythoitoa, joka on nimetty lyhyt ohjaukseksi. Lähtökohtana painonhallinnan lyhyt ohjauksen käyttöönotolle on hoitoa tarvitsevien ylipainoisten henkilöiden suuri määrä. Lyhytohjauksessa yksikin ohjauskerta riittää, mutta jatkoseurantaa voidaan toteuttaa parin seurantakerran verran potilaan niin halutessa. Jo ensimmäisen ohjauskerran seurauksena voi potilaan mielenkiinto herätä laihdutusta ja painonhallintaa kohtaan. Hän ryhtyy etsimään terveydenhuollon ulkopuolelta tietoa ja tukea hallita painoaan itsenäisesti. Lyhyt interventioon eli lyhyt ohjaukseen kuuluvat lihavuuden toteaminen, asian ottaminen puheeksi ja hoitovaihtoehtojen toteuttaminen. (Mustajoki ym. 2002, ) Painon pudotuksessa on hyvä pitää nk. ruokapäiväkirjaa sekä liikuntapäiväkirjaa. Ruokapäiväkirjaan tulee merkitä kaikki vuorokauden aikana syödyt ateriat. Liikuntapäiväkirjan tarkoitus on kertoa, mihin potilas energiaa kuluttaa. Painonpudotus alkaa elämäntapojen uusimisella vähän kerrallaan. Ensin täytyy katsoa, mitä muutoksia on valmis tekemään ruokailu- ja liikkumistavoissaan. (Hakala, 2000, 42 43, 49, 62.) Tärkeää on tunnistaa ne tunnetilat, joissa sortuu naposteluun ja opetella sietämään niitä (Mustajoki 2001, 92). Ruokailutilanteissa siirrytään vähitellen vähärasvaisempiin ja rasvattomiin tuotteisiin. Myös ruokien sokeri- ja suolapitoisuus on tärkeää ottaa huomioon, koska sokeri lihottaa energiapitoisuutensa vuoksi ja reilu suolan käyttö edistää sydän- ja verisuonitautien ilmaantumista sekä sitoo nesteitä aiheuttaen painonnousua ja turvotuksia. (Hakala 2000, 49, 62.) Syödään ainakin kolme pääateriaa päivässä (aamupala, lounas ja päivällinen) ja lisäksi kaksi kevyttä välipalaa. Näin menetellen ei tunneta niin herkästi nälkää ja sorruta naposteluun ja herkutteluun. Suositeltavia välipaloja ovat esimerkiksi

17 17 ruisleipä, jonka päällä on kevytlevitettä ja leivän lisäksi pari omenaviipaletta tai porkkanaraastetta, ananaspaloja ja rusinoita. Ruisleivän vaihtoehtona voi käyttää myös moniviljaleipää, näkkileipää tai hapankorppua. Gluteenittoman ruokavalion noudattajat voivat käyttää leivän sijasta maissista tai tattarista valmistettuja leipiä. Hyviä juomia ovat rasvaton maito, vesi, kahvi ja tee ilman sokeria ja kermaa. Suositus on syödä kasviksia, hedelmiä ja marjoja puoli kiloa päivässä. (Ollikainen 2003, 18.) Päivään etsitään uusia tilanteita, joissa voit liikkua (esim. työmatkat kävellen tai pyörällä, käytä portaita hissin sijaan), koska liikunnalla on useita eri terveysvaikutuksia. Liikkuessa elimistö käyttää erityisesti rasvoja hyödykseen, nopeuttaa perusaineenvaihduntaa ja estää lihaskudoksen pienenemisen. Perusaineenvaihdunta hidastuu, mikäli laihdutetaan pelkän ruokavalion turvin. (Mustajoki 2001, 117.) Uskomus, että rasva palaisi tehokkaammin tietyllä pulssitasolla ( ), ei pidä paikkaansa. Pulssitasolla ei ole merkitystä painonhallinnassa. Tärkeää on kulutetun energian määrä. Lihakset käyttävät energiana keskimääräistä enemmän rasvaa pitkäkestoisessa liikunnassa. Liikunta lisää kokonaisenergiankulutusta ja se on ratkaisevaa. (Mustajoki 2001, 117.) Leivällä käytetään vähemmän rasvaa kuin aikaisemmin, sipaisu riittää. Siirrytään kasvirasvapohjaisiin kevytlevitteisiin eläinrasvaa sisältävän voin sijasta. Sokerin vaihtoehtoina voi käyttää leivonnassa fruktoosia, hunajaa ja siirappia. Makeisista ja virvoitusjuomista kannattaa valita sorbitolia, ksylitolia, maltitolia ja mannitolia sisältäviä tuotteita. Sokeri kuuluu hiilihydraatteihin eikä ole niin paha asia kohtuullisesti käytettynä kuin rasva. Ravinnon suola korvataan erilaisilla mausteilla ja käytetään tuotteita, joiden suolapitoisuus on matala. Koiviston (1997, 52, 59) mukaan, happamuuden lisäys vähentää suolan tarvetta (esim. maitorahkan, sitruunan, tomaattimurskan lisääminen ruokiin ja leivonnaisiin). Vältetään valmisruokien ostamista, koska ne ovat suurimpia suolanlähteitä.

18 18 Syödään valkoisen leivän sijasta täysjyväleipiä. Puuroihin voi lisätä kuitua laittamalla sekaan leseitä. Kuitupitoiset vähäsokeriset myslit ovat myös hyvä vaihtoehto aamiaiseksi. Välipalalla kannattaa syödä hedelmiä ja marjoja sekä vihanneksia (tomaatit, paprika, kaalit) ja juureksia (porkkana, lanttu, nauris). (Hakala 2000, 51, 52, 88.) Totutellaan mahdollisimman kevyisiin ruoanvalmistustapoihin. Opetellaan pois rasvassa paistamisesta ja kokeillaan keittämistä, hauduttamista, uunissa paistamista tai pariloimista. Leikataan lihatuotteista näkyvä rasva pois ennen tarjolle asettamista. Kokeillaan erilaisia keittoja, laatikko- ja pataruokia, joihin ei tarvitse lisätä rasvaa. Lisukkeina olisi hyvä käyttää erilaisia vihanneksia, juureksia ja sieniä. Erilaisten raasteiden ja tuoresalaattien tarjoileminen tuo väriä pöytään ja lisää mielekkyyttä ruokailla. Suurin osa ruoasta nautitaan muuten kuin syöden. Ihminen nauttii silmillään ja hajuaistillaan ruoista enemmän kuin suullaan. (Hakala 2000, 65.)

19 19 3. OHJAUSKANSION TESTAAMINEN 3.1. Kyselyn tarkoitus ja pääkysymykset Kansion pohjalta tehdyn kyselyn avulla oli tarkoitus saada tietoa siitä, mitä mieltä hoitohenkilökunta oli kansion sisällöstä ja hyödynnettävyydestä käytännön työelämässä. Ohjauskansion toimivuutta testattiin Pieksämäen terveydenhuollon kuntayhtymän sisätautiosasto kolmella ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla yksi ja kaksi. Testauksella haluttiin tietoa seuraavista asioista: 1. Antaako ohjauskansio terveydenhuoltohenkilökunnalle riittävästi tietoa ylipainosta sekä siihen liittyvistä riskeistä ja sairauksista? 2. Antaako ohjauskansio riittävästi tietoa painonhallintaan liittyvistä ravitsemuksellisista tekijöistä? 3.Antaako ohjauskansio riittävät teoreettiset tiedot ohjauksen antamiseen ylipainoiselle potilaalle painonhallintaan? 4. Onko ohjauskansio hyvin toteutettu? 5. Onko ohjauskansiota tarpeen kehittää ja jos on, niin miten?

20 Kyselyn toteuttaminen Aineiston keruu Kvantitatiivisessa kyselytutkimuksessa on oleellista perusjoukon määrittely. Tulosten täytyy päteä tähän perusjoukkoon. Perusjoukosta otetaan selkeästi rajattu otos. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 129; Uusitalo 1997, 80.) Kyselyssä perusjoukkoa edustivat Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän sisätautiosaston sekä osastojen yksi ja kaksi hoitohenkilökunta ja otos oli Pieksämäen sairaalan sisätautiosaston ja Pieksämäen terveyskeskuksen osastojen yksi ja kaksi hoitohenkilökunta, yhteensä 64 henkilöä. Kansion testaamisessa edettiin deduktiivisesti eli teoriasta todellisuuteen. Deduktiivinen päättely tarkoittaa totuuden mukaista realistista päättelyä, joka etenee loogisesti. Mikäli oletetut asiat ovat tosia, myös johtopäätös on tosi. (Hirsjärvi ym. 1997, ; Raatikainen 1997, 449.) Kysely oli aineistopohjainen ja pääkysymykset kehitettiin aineiston pohjalta sen testausta varten. Pääkysymyksiin haettiin vastauksia kvantitatiivisen eli määrällisen kyselytutkimuksen avulla. Kvantitatiivinen tutkimus tarkoittaa teorioiden koettelua ja testaamista. (Uusitalo 1997, 50, 82,91) Mittari Kyselylomakkeet laadittiin, kun kansio oli viety osastoille luettavaksi. Kyselylomakkeita oli yhteensä 64 kappaletta. Ohjauskansion testaamiseen tarkoitettu mittari suunniteltiin itse. Mittariksi tehtiin strukturoitu kyselylomake. Siinä oli 23 kysymystä, joista yksi oli avoin kysymys. Ohjaajat tarkastivat kyselylomakkeen, näin varmistettiin tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti.

21 Aineiston luotettavuus Validiteetti tarkoittaa mittarin kykyä mitata haluttua asiaa (Metsämuuronen 2000, 11). Tutkittavan käsitteen selkeä määrittäminen on tarpeen (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 207). Pohjana käsitteen määrittämiseksi ovat olleet kansion sisältö ja sisällöstä nousseet viisi pääkysymystä. Kyselylomakkeiden validiteetti oli hyvä, koska saatiin juuri sitä tietoa kansiosta, mitä haettiin. Reliaabelius eli toistettavuus tarkoittaa sitä, että jos mitattaisiin samaa asiaa useamman kerran samalla mittarilla, tulokset olisivat samansuuntaisia (Metsämuuronen 2000, 11). Tämän kyselyn kohdalla reliabiliteetin toteutuminen ei ole yksiselitteinen, koska saatiin samansuuntaisia vastauksia lähes kaikilta kyselyyn vastanneilta, mutta tehtiin vain yksi kysely. Hajontaa vastauksissa oli hyvin vähän. Suurin puute mittarin suhteen oli se, että varsinaista esitestausta ei suoritettu. Käytössä olivat ainoastaan ohjaajien kommentit mittarin toimivuudesta Tilastollinen käsittely Analysoimme kaavakkeet SPSS- ohjelman avulla syksyn 2004 aikana. Excelohjelmaa hyväksikäyttäen tehtiin graafinen kuvaus tuloksista, jotka koskivat kansion arviointia. Kyselyn tulosten kuvauksessa käytettiin palkkidiagrammia sekä prosenttilukuja. Avoimeen kysymykseen tuli vain muutama vastaus, joten sen analysointi sujui ilman suurempia ongelmia. Avoimen kysymyksen analysoinnissa käytettiin sisällön analyysia. Sisällön analyysissa tutkittava aineisto luokitellaan samansuuntaisten mielipiteiden mukaan (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998, 144). Kyselyyn vastanneiden vähyydestä johtuen tutkimuksen tulosta voi pitää korkeintaan suuntaa antavana. Kyselyn tuloksen yleistettävyyteen vaikuttaa se, että kysely on suoritettu vain yhdessä organisaatiossa.

22 Kyselyn eettisyys Ohjauskansion testausta varten laadittiin lupahakemus Pieksämäen terveydenhuollon kuntayhtymän johtavalle hoitajalle syksyllä Hoitohenkilöstö arvioi kansiota nimettöminä. Näin varmistettiin kyselyn eettisyys. Hoitohenkilökunta saattoi ilmaista mielipiteensä vapaasti, ilman pelkoa tunnistetuksi tulemisesta. Kysely oli siihen osallistuville täysin vapaaehtoinen. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 27-28, 29). Kyselyssä ei käsitelty mitään arkaluonteisia asiakkaisiin liittyviä seikkoja, henkilökunta arvioi ainoastaan kansion sisältöä ja toteutusta sekä hyödynnettävyyttä työelämässä Kyselyn tulokset Osastoille lähetettiin 64 kyselylomaketta, joiden avulla hoitohenkilökunta arvioi ohjauskansiota. Vastauksia saimme takaisin 45 kappaletta (70 %). Ammattiryhmät luokiteltiin kahteen ryhmään, lähi- ja perushoitajiin sekä sairaanhoitajiin. Lähi- ja perushoitajia oli vastaajista 46,7 % ja sairaanhoitajia 53,3 % Kyselylomakkeessa vastaajat oli jaettu viiteen ryhmään iän mukaan (alle 25- vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat sekä yli 55-vuotiaat). Lopullisiin tuloksiin vastaajien iät muutettiin luokitelluiksi, koska suurempia kokonaisuuksia oli helpompi käsitellä kuin useita pienempiä ryhmiä. Näin saatiin kaksi ryhmää; alle 45-vuotiaat ja yli 45-vuotiaat. Luokittelusta ilmeni, että alle 45-vuotiaita vastaajista oli 40 % ja yli 45-vuotiaita oli 60 %. Ensimmäinen pääkysymys oli, antaako ohjauskansio terveydenhuoltohenkilökunnalle riittävästi tietoa ylipainosta sekä siihen liittyvistä sairauksista. Suurin osa kansion testaajista piti kansion asiasisältöä monipuolisena. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kansio sisälsi uutta asiatietoa ja oli lisännyt myös heidän tietojaan ylipainon syistä. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että

23 23 kansiossa käsitellään ylipainoon liittyviä sairauksia ja terveydellisiä riskejä riittävästi. (Kuvio 1). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 4. Kansio on lisännyt tietämystäni ylipainon syistä. 5. Kansiossa käsitellään riittävästi ylipainoon liittyviä sairauksia 6. Ylipainoon liittyviä terveydellisiä riskejä on käsitelty tarpeeksi 7. Kansio sisältää minulle uutta asiatietoa 8. Kansion asiasisältö on monipuolinen täysin eri mieltä eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuvio 1. Ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet Toinen pääkysymys oli, antaako ohjauskansio riittävästi tietoa painonhallintaan liittyvistä ravitsemuksellisista tekijöistä. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että kansio oli antanut heille lisätietoa ihmisen ravitsemuksesta. Lähes neljäsosa vastanneista ei kuitenkaan katsonut kansion lisänneen heidän tietämystään ravitsemuksesta. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että kansiossa perusravintoaineet oli käsitelty riittävän laajasti, ravintoaineiden saantimahdollisuuksia oli käsitelty kattavasti ja niiden merkitystä painonhallinnassa oli käsitelty monipuolisesti. (Kuvio 2).

24 24 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 9. Kansio on lisännyt tietämystäni ihmisen ravitsemuksesta 10. Perusravintoaineet on käsitelty riittävän laajasti 11.Ravintoaineiden saantimahdollisuudet on käsitelty kattavasti 12. Ravintoaineiden merkitystä painonhallinnassa on käsitelty monipuolisesti täysin eri mieltä eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuvio 2. Painonhallinta ja ravitsemus Kysyimme myös antaako kansio riittävät teoreettiset tiedot ohjauksen antamiseen ylipainoiselle potilaalle painonhallinnassa. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että kansiossa oli käsitelty ohjauksen menetelmiä selkeästi, myöskin ohjaukseen vaikuttavat tekijät tulivat selviksi. Lähes kaikki kansiota testanneet tunsivat, että kansiosta oli apua käytännön ohjaustilanteissa. Kansion sisältämät ohjeet painonhallinnan toteuttamiseksi arvioitiin pääasiassa käytännöllisiksi ja monipuolisiksi. Suurin osa vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa myös liikunnan merkityksestä painonhallinnassa. (Kuvio 3).

25 25 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 13. Ohjauksen menetelmät on käsitelty selkeästi 14. Ohjauksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät tulevat selviksi 15. Kansiosta on apua käytännön ohjaustilanteessa 16. Ohjeet painonhallinnan toteuttamiseksi ovat käytännöllisiä 17. Ohjeet painonhallinnan toteuttamiseksi ovat monipuolisia 18.Liikunnan merkityksestä painonhallinnassa on kerrottu riittävästi täysin eri mieltä eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuvio 3. Painonhallinnan ohjaus Neljäs pääkysymys ohjauskansion arvioinnissa koski kansion toteutusta. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että taulukot ja kuviot selventävät asioita ja liitteet täydentävät käsiteltyä asiaa. Lähes kaikki testaajat kokivat kansion olevan helppolukuinen. (Kuvio 4). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 19. Taulukot selventävät käsiteltyjä asioita 20. Kuviot selventävät käsiteltyjä asioita 21. Liitteet täydentävät käsiteltyjä asioita 22. Kansiota on helppo lukea täysin eri mieltä eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuvio 4. Ohjauskansion selkeys

26 26 Avoimella kysymyksellä haettiin tietoa kansion kehittämiseksi ja muita kommentteja kansiosta. Vastauksia saatiin kahdeksan kappaletta. Neljä näistä vastauksista kertoi työn olevan hyvä ja yhden vastaajan mielestä jopa erinomainen. Kahden vastaajan mielestä kansio oli selkeä, monipuolinen ja avuksi käytännön työssä. Kaksi lukijaa kaipasi kansioon joitakin kevennyksiä asiatiedon rinnalle. Kuusi väittämistä siis tukee kuvioiden antamaa arviota kansion käyttökelpoisuudesta käytännön työssä. Kehittämisehdotuksia ei siis käytännössä tullut, joten kansion sisältöä ei tarvinnut muuttaa alkuperäisestä.

27 27 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Ohjauskansion laadinnasta ja sen arvioinnista tehty raportti sisältää koosteen ohjauskansiossa käsitellyistä aineistoista muodostaen tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Varsinaisessa ohjauskansiossa on esitetty nämä asiat laajemmin. Aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen perehtyminen oli välttämätöntä, jotta voitiin muotoilla tutkittavasta aineistosta viisi pääkysymystä. (Uusitalo 1997, 58.) Kyselyyn osallistuneen hoitohenkilökunnan arvio kansiosta sisälsi hyvin vähän kielteisiä kommentteja. Kysymykseen ylipainosta ja siihen liittyvistä sairauksista sekä painonhallinnasta ja ravitsemuksesta arviot olivat lähes yksimielisesti myönteisiä. Pientä hajontaa ilmeni kysymyksessä " sisältääkö kansio minulle uutta asiatietoa" sekä kysymyksessä " kansio on lisännyt tietämystäni ylipainon syistä" ja kysymyksessä " kansio on lisännyt tietämystäni ihmisen ravitsemuksesta". Myönteisten arvioiden määrä näihinkin vastauksiin oli yli puolet vastanneista. Painonhallinnan ohjauksesta ja ohjauskansion selkeydestä vastaajien arviot olivat pääosin myönteisiä. Avoimen kysymyksen vastaukset tukivat myönteistä arviota kansiosta. Tulosten pohjalta tehtiin johtopäätöksiä siitä, onko kansion sisältö vastannut sille asetettuja odotuksia. Teorian testaaminen ohjaa uuden tiedon etsinnässä. (Hirsjärvi ym. 1997, 135). Kyselyn tulos osoitti, että kansio lisäsi hoitohenkilökunnan teoreettista tietämystä ravitsemuksesta, painonhallinnasta ja painonhallinnan ohjauksesta. Ohjauskansio soveltui hyvin ammatillisten käytäntöjen tukemiseen potilaan ohjauksessa. Kyselytuloksesta ilmeni myös, että terveydenhuoltohenkilökunta tarvitsee koulutusta ravitsemusasioissa. Kyselyn tulos oli yhteneväinen Haavan & Pölösen (2002) tutkimuksen tuloksen kanssa siltä osin, että siellä todetaan terveydenhuollon henkilökunnan tietous ravitsemusasioista puutteelliseksi. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mietinnössä tärkeiksi ko-

28 28 ettuja asioita olivat muun muassa ylipainon ehkäisy sekä ravitsemusasiantuntemuksen varmistaminen hoitohenkilökunnan keskuudessa. (Kara ym. 2003). Kansio soveltuu käsikirjaksi, josta voi tarvittaessa tarkistaa painonhallintaan liittyviä ravitsemusasioita. Kansio liitteineen muodostaa toimivan kokonaisuuden, jossa asiat on esitetty selkeästi ja hyvin ymmärrettävässä muodossa.

29 29 5. POHDINTA Onnistuimme produktiossamme hyvin. Tuotoksena syntynyt ravitsemuksen ja painonhallinnan ohjauskansio osoittautui tehdyn testauksen perusteella onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Ohjauskansio palvelee hyvin käyttäjiään. Tulevaisuuden hoitotyössä panostetaan ennaltaehkäisevään terveydenhoitotyöhön, koska niukkenevat resurssit aiheuttavat paineita sairaala-hoitopäivien vähentämiselle. Ravitsemusohjausta hallitsevia hoitajia tarvitaan sekä avohuollossa että laitoshoidossa nykyistä enemmän, koska elintaso-sairaudet ovat yksi osatekijä hoidontarpeen lisääntymiseen. On kuitenkin muistettava, että tieto muuttuu koko ajan ja tulee uutta tietoa ravitsemusasioista ja painonhallinnasta. Uusiin ravitsemustutkimuksiin ja -suosituksiin tutustuminen ja niiden antaman tiedon tuominen käytännön työhön tulevaisuudessa asettaa haasteita hoitohenkilökunnalle. Jatkuva kouluttautuminen terveysalalla näiden asioiden suhteen on tärkeää. Tietyt perusasiat ravitsemuksessa kuitenkin pysyvät ja ne on myös syytä hallita. Saimme myös kokemusta projektityöstä ollessamme osallisina Täky-projektissa, jonka tarkoituksena oli Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikössä opinnäyteyön ohjauksen prosessin mallintaminen. Projektit ovat aina tiettyyn aikaan sidottuja, näin ollen syntyi paineita opinnäytetyömme etenemiselle tietyn ajan puitteissa. Tulimme projektiin täysipainoisesti mukaan vasta vuoden 2003 syksyllä. Ohjauskansiota laatiessamme ei alkuperäinen aikataulu toteutunut, koska kansiota testattaessa jouduimme tekemään uusintakyselykierroksen ja siksi antamaan vastaajille kuukauden enemmän vastausaikaa. Tulosten analysointi siirtyi keväästä 2004 seuraavaan syksyyn, eivätkä tulokset valmistuneet Täky-projektin puitteissa. Oppilaitoksen, työelämäosapuolen ohjaajien sekä meidän opiskelijoiden yhteistyö oli tuloksellista ja aikataulut oli saatu sovitettua kaikille osapuolille sopivik-

30 30 si. Ohjauspalaverit toimivat mielestämme hyvin, ohjaustilanteissa vuorovaikutus oli luontevaa ja vastavuoroista. Kyseinen ohjauksen malli koettiin hyvin toimivaksi ja se riitti takaamaan opinnäytetyön etenemisen toivotulla tavalla. Työn eteneminen oli vaatinut sitoutumista opinnäytetyön tekemiseen puolin ja toisin. Koimme opinnäytetyön tekemisen tärkeäksi ja haasteelliseksi. Työn edetessä myös oma tietoutemme ravitsemuksesta ja sen merkityksestä elintasosairauksien ehkäisyyn on lisääntynyt ja syventynyt. Ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet tulevat meille varmasti vastaan jossain muodossa työskennellessämme terveydenhuoltoalalla tulevaisuudessa. Tulevina terveydenhuoltoalan ammattilaisina saatamme joutua tilanteeseen, jossa tarvitaan tietoa painon-hallinnasta ja siihen liittyvästä ravitsemuksesta sekä painonhallinnan ohjauksesta. Olemme saaneet opinnäytetyötä tehdessämme hyvää harjoitusta näyttöön perustuvan hoitotyön periaatteiden toteuttamisesta. Ravitsemuksen ja painonhallinnan alalta on olemassa paljon tutkimustietoa ja uutta tietoa tulee koko ajan. Aiomme tulevaisuudessakin seurata kehitystä tällä alueella ja tarvittaessa ottaa sitä käyttöön omassa työssämme. Kansalaisten ravitsemustietouden lisääminen on tärkeä haaste yhteiskunnalle, koska elintasosairaudet ovat lisääntyneet viime vuosina runsaasti. Samalla myös kustannukset hoidosta ovat kasvaneet ja me jokainen maksamme siitä verotuksen muodossa. Lasten ja nuorten ylipainoisuus on nykyään uusi haaste ravitsemusohjauksen antamiselle. Samalla se on myös ylipainosta johtuvien sairauksien ennaltaehkäisyä tulevaisuudessa. Ohjauskansio ravitsemusasioista lasten ja nuorten parissa työskenteleville terveydenhuoltoalan työntekijöille voisi olla hyvä opinnäytetyön aihe. Toinen aihe opinnäytetyöksi olisi potilasohjeen kehittäminen ylipainoiselle henkilölle kotiin annettavaksi.

31 31 LÄHTEET Aro, A Sata kysymystä ravinnosta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Aro, A., Hakala, P., Hannukainen, E., Hasunen, K., Korhonen, H., Packalén, L., Palojoki, P., Rissanen, A. & Tuure, T Ravitsemuskatsaus no 2 (24). Helsinki: Maito ja Terveys ry. Fogelholm, M Lihavuuden arviointi. Teoksessa Fogelholm, M., Mustajoki, P., Rissanen, A. &Uusitupa, M (toim.) Lihavuus ongelma ja hoito. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Haapa, E. & Pölönen, A Ravitsemushoito kehittyvässä palvelujärjestelmässä. Saatavilla myös www-muodossa (Tuloste tekijän hallussa). Viitattu Hakala, P & Kansaneläkelaitos Paino hallintaan kotikonstein. Turku: Kansaneläkelaitos. Hakala, P Ravinto ja lihavuus. Teoksessa Fogelholm, M., Mustajoki, P., Rissanen, A. & Uusitupa, M. (toim.) Lihavuus ongelma ja hoito. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Jacqmain, M., Doucet, E., Despres, J-P., Bouchard, C. & Trembley, A Calcium intake, body composition and lipoprotein lipid concentration in adults. American Journal of Clinical Nutrition, Vol. 77, no 6, Saatavilla www-muodossa. (Tuloste tekijän hallussa. Viitattu Jouppila-Kupiainen, E., Löppönen, H., Jaroma, A. & Kuokkanen, R Täky-hanke (Tuloste tekijän hallussa). Viitattu Kainulainen, S., Gothóni, R. & Pesonen, M Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.

32 32 Kara, R., Hirn, J., Hasunen, K., Hakala, P., Heiskanen, S., Korkman, R., Lemström, A., Lindholm, H., Männistö, S., Nieminen, I., Niilola, L., Nyroos, H., Packalén, L., Rantanen, S., Ryhänen, E-L. & Ryynänen, S Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE). Kauppi, M Lihavuuden kintereillä monia sairauksia hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on tartuttava. Sairaanhoitaja 12/2002. Käypä hoito, 39. Kettunen, T., Poskiparta, M. & Karhila, P Voimavarakeskeinen neuvontakeskustelu. Hoitotiede Vol. 14, no 5/02. Koivisto, P Miten käytännössä ruokavalioilla voidaan vaikuttaa verenpaineeseen. Teoksessa Olkinuora (toim.) Verenpaine kuriin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, Korhonen, M Kohonneen verenpaineen ruokavaliohoito. Kuopion yliopisto; Kliinisen ravitsemustieteenlaitos. Akateeminen väitöskirja. Lahti-Koski, M Body mass index and obesity among adults in Finland. Helsingin yliopisto; Kansanterveystieteen laitos. Akateeminen väitöskirja. Metsämuuronen, J Tilastollisen kuvauksen perusteet. Metodologia-sarja 2. Viro: Jabes OÜ, Võru. Mustajoki, P Paahtoleipäkatastrofi. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Niskanen L Mieskin voi oireilla vaihdevuosia. Savon Sanomat Elo, A , (96). Kotimaa, 8. Nuutinen, O Lasten lihavuus Teoksessa Fogelholm, M., Mustajoki, P., Rissanen, A. & Uusitupa, M. (toim.) Lihavuus ongelma ja hoito. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Ollikainen, E Oikeilla ruokavalinnoilla pystyy ehkäisemään ja hoitamaan sairauksia. Savon Sanomat 2003 (96). Ruoka & juoma, 18. Pakeman, S Terveellisen ravinnon aakkoset. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

33 33 Paunonen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Helsinki: WSOY. Peltosaari, L. & Raukola, P Ravitsemustieto. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. Poutanen, K., Liukkonen, K-H., Autio, K., Mykkänen, H. & Niskanen, L. Diabetes ja lääkäri 11/2000. Saatavilla www muodossa. Ruisleipä, täysjyvävilja, hitaat hiilihydraatit ja glukoosiaineenvaihdunta. (Tuloste tekijän hallussa). Raatikainen, P Ajattelu, kieli, merkitys; analyyttisen filosofian avainkirjoituksia. Tampere: Tammer-Paino Oy. Rissanen, P Rasvan jakautumisen ja laihtumisen vaikutukset veren letiinipitoisuuksiin, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin sekä sydämen parasympaattisen hermostonaktiivisuuteen lihavilla naisilla. Kuopion yliopisto: Kliinisen ravitsemustieteen laitos. Akateeminen väitöskirja. Salminen, K Rasvan, proteiinien ja hiilihydraattien saantisuositusta on vihdoin tasapainotettu. Suomen lääkärilehti 44 (59). Helsinki: Suomen lääkäriliitto. Shemeikka, S Terveyskäyttäytymisen ohjaus. Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. (toim.) Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Duodecim, Uusitalo, H Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. Helsinki: WSOY Uusitupa, M Miksi kilot karkaavat. Tieteessä tapahtuu 5. Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta.

34 KYSELYLOMAKE Ympyröi oikea vaihtoehto 1. Sukupuoli 1 nainen 2 mies 2. Ikä 1 2 alle 25 vuotta vuotta vuotta vuotta yli 55 vuotta 3. Koulutus Toisen asteen ammattitutkinto (lähihoitaja, perushoitaja) Opistoasteen ammattitutkinto (sairaanhoitaja) Ammattikorkeakoulututkinto (sairaanhoitaja AMK) Muu, mikä Ympyröi numero, joka kuvaa mielipidettäsi parhaiten täysin eri mieltä eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä täysin samaa mieltä Kansio on lisännyt tietämystäni ylipainon syistä Kansiossa käsitellään riittävästi ylipainoon liittyviä sairauksia Ylipainoon liittyviä terveydellisiä riskejä on käsitelty tarpeeksi Kansio sisältää minulle uutta asiatietoa Kansion asiasisältö on monipuolinen

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ. Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh.

RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ. Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh. RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh. 050 5475 194 Pätevyys ja sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkioita

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012 1. Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: 165 2. Ammattisi Vastaajien määrä: 48 Avoimet vastaukset: muu, mikä? - ylihoitaja, oh - LASTENHOITAJA

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 29. huhtikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043783/02

Lisätiedot