Päivitä tietosi luomusta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivitä tietosi luomusta!"

Transkriptio

1 Päivitä tietosi luomusta! Luomuseminaari Mikkelissä

2

3

4 SISÄLTÖ AVAUS... 4 KESTÄVYYS LUOMUTUOTANNOSSA KUINKA SITÄ VOISI KEHITTÄÄ?... 5 MITÄ MAHDOLLISUUKSIA LUOMUVILJELIJÄLLÄ ON VASTATA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? MITEN KESTÄVYYTTÄ LUOMUTILAN ENERGIAHUOLTOON BIOKAASUSTAKO RATKAISU? VERKOSTOMUOTOINEN ELINKAARIANALYYSI. MIKÄ SE ON JA MIKSI SITÄ TARVITAAN? LUOMUVIENTI ELINTARVIKESEKTORIN VALINTANA EHTIIKÖ SUOMI VIELÄ MUKAAN? POLAR SHIITAKE OY KUINKA SAAN PELTONI HIILINIELUKSI? UUSIA VAIHTOEHTOJA TARJOLLA VALKUAISTA PELLOILTA LUOMUVILJAKETJU NÄIN SE TOIMII PELLOLTA ENERGIAA MAHDOLLISUUDET MAATILALLA KOKEMUKSIA VILJAN KUIVAUKSESTA AUTOMATISOIDULLA HAKEKUIVURILLA KARKEAREHURUOKINTA VAIKUTTAA MAITORASVAN KOOSTUMUKSEEN RUOKINNAN KEINOT VÄHENTÄÄ MÄREHTIJÖIDEN ILMASTOVAIKUTUKSIA ENERGIAA BIOKAASUSTA SAVO-KARJALAN LIHA OY:N JA PAJUNIEMI OY:N YHTEISTYÖMALLI TUOTTAJILLE HÄRKÄPAVUN JA MUIDEN PALKOKASVIEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ ELINTARVIKKEENA TEHOKEINOILLA MARJOJEN HARMAAHOME JA OMENAN RUPI KURIIN A NEW TOOL TO IMPROVE QUALITY OF ORGANIC FOOD CASE: LÄHIHEVI TUOTTEITA ASIAKASLÄHTÖISESTI S-RYHMÄN KAUPPOIHIN

5 Avaus Pekka Turkki, Mikkelin ammattikorkeakoulu, PL 181, MIKKELI Hyvä seminaariväki, Ekoneum ry:n puolesta minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleeksi Päivitä tietosi luomusta -seminaariin Mikkeliin. Seminaari on toinen Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä järjestetty luomuseminaari. Ensimmäinen järjestettiin kuusi vuotta sitten, kun Farmari oli viimeksi Mikkelissä. Se sai sitten jatkoa vuosittain järjestettävien Luomupäivien muodossa. Tämän seminaarin järjestäjinä ovat entiseen tapaan MTT:n, Pro Agrian, MTK:n, Luomuliiton sekä pääjärjestäjän Ekoneum ry:n edustajat. Seminaarin pääasiallisena rahoittajana on ollut Etelä-Savon ELY-keskus Ekoneumin ILME-hankkeen kautta. Järjestävä yhdistys Ekoneum ry on kolmen Mikkelin seudulla toimivan tutkimus- ja kehittämisorganisaation, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston Ruraliainstituutin sekä MTT Mikkelin, muodostama osaamisen keskittymä ja yhteistyöfoorumi, joka avustaa monipuolisesti elintarvikeyrityksiä toimintansa kehittämisessä. Ekoneum ja sen jäsenorganisaatiot ovat linjanneet kestävän kehityksen yhteiseksi teemakseen elintarviketutkimuksessa. Luonnonmukaisesti tuotetuille elintarvikkeille veikkaillaan Suomessa edelleenkin lupaavaa tulevaisuutta. Potentiaalisen käyttäjäryhmän muodostavat ns. LOHAS-kuluttajat. LOHAS-kuluttajat kuuluvat hyvin koulutettuun ja hyvin toimeentulevaan väestöryhmään, jotka ostokäyttäytymisellään haluavat tehdä ekologisesti, terveysvaikutteisesti ja eettisesti kestäviä valintoja (Lifestyle of Health and Sustainability). Suomessa LOHAS-kuluttajia arvioidaan olevan peräti 1,12 miljoonaa. Heidän kiinnostuksensa kohdistuu kaikista tuoteryhmistä eniten elintarvikkeisiin ja he suosivat ruokavaliossaan erityisesti lähiruokaa ja luomutuotteita. Haasteita luomutuotantoketjulle kuitenkin aiheuttaa se, että tämän kuluttajaryhmän mielestä näitä tuotteita ei ole riittävästi saatavana, niistä ei saa riittävän selvää tietoa, ne eivät ole riittävän edullisia, niistä ei kerrota kiinnostavasti eivätkä ne tarjoa konkreettisia ratkaisuja heidän tarpeisiinsa. Haasteena on myös luomun maineen säilyttäminen ympäristöä säästävänä vaihtoehtona. Eräiden tutkimusten mukaan luomutuotanto ei ole tavanomaista tuotantoa puhtaampaa kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöjen kannalta, pikemminkin päinvastoin. Hyvät seminaarivieraat! Tämä Päivitä tietosi luomusta -seminaari tarjoaa toivoaksemme teille monipuolisen ja tuoreen tietopaketin alan parhaiden asiantuntijoiden esittämänä. Toivotan kaikille antoisaa seminaaripäivää! 4

6 Kestävyys luomutuotannossa kuinka sitä voisi kehittää? Erik Steen Jensen, Ruotsin maatalousyliopisto (SLU) 5

7 6

8 7

9 8

10 9

11 Mitä mahdollisuuksia luomuviljelijällä on vastata kestävän kehityksen haasteisiin? Jukka Lassila, Lassilan tila, Tuusula 10

12 11

13 Miten kestävyyttä luomutilan energiahuoltoon biokaasustako ratkaisu? Erkki Kalmari, Metener Oy, 12

14 13

15 Verkostomuotoinen elinkaarianalyysi. Mikä se on ja miksi sitä tarvitaan? Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Elinkaarianalyysi luo tuotekohtaisten ympäristömittareiden perustan Tuotekohtainen ympäristövaikutusten mittaaminen on tulossa, joko elintarvikekaupan kilpailukykyintressien, yhteiskuntien tai alueiden ympäristöprofiloitumisintressien tai kuluttajan ympäristömyötäisten odotusten yleistymisen saattelemana. Mittayksiköistä hiilijalanjälki on ensimmäisenä yleistymässä, tuontituotteiden yhteydessä vesijalanjälki on näköpiirissä mutta laajemmat ekologiset jalanjäljet vielä epämääräisessä tulevaisuudessa. Hiilijalanjälkinäkymä antaa väistämättä yksipuolisen kuvan tuotteesta. Yksipuolinen näkökulma on erityisen kiusallinen luomutuotteille, joiden taustalla tuotantojärjestelmän kokonaisvaltaisuus ja monimuotoisuus on perusarvo. Elinkaariarviointi on kuitenkin ainut menetelmä, jolla voidaan saavuttaa koko tuotantoketjun kattava kuva ympäristövaikutuksista ja niiden merkityksestä ketjun eri vaiheissa, kunkin vaiheen ajallisessa ja paikallisessa ympäristössä. Yksittäisen mittarin luoma yksipuolinen kuva ei ole menetelmän syy. Syy on se, että menetelmän kehittäminen ja soveltaminen kokonaisvaltaisemmassa tavoitetasossa on suurelta osin tekemättä. Hiilijalanjälkimittaukset antavat luomusta milloin paremman milloin huonomman kuvan, ja tämänhetkisiin tuloksiin on suhtauduttava huolellisen kriittisesti. Luomutuotannon ympäristöarviointi edellyttää verkostoanalyysiä Elinkaarianalyysi on helpoin toteuttaa yksisuuntaisessa tuotantoketjussa askeltaen panostuotos -vaiheittain läpi tuotantoketjun. Ympäristöpäästöt arvioidaan tuotosten rinnalla, ja tulostetaan tuotoksista koostuvaa toiminnallista yksikköä kohden. Luomutuotannon materiaalivirroista löytyy vastaavat panos-tuotossuhteet kuin tavanomaiselta tilalta, mutta tärkeimmät ravinnepanokset tulevat järjestelmän sisältä eivätkä ole yhtä tarkasti mitattavissa kuin esim. synteettiset lannoitteet ravinnepanoksina. Luomutuotannossa maan biologinen aktiivisuus on mm. ravinteiden vapautumisen kannalta olennainen. Elinkaarianalyysi ei tunne mittaria maan biologiselle aktiivisuudelle eikä edes maan hiilivarantojen arvioinnille. Ammattitaitoinen viljelijä tunnistaa intuitiivisesti oman tilansa tuotantokoneiston verkostomaisen rakenteen: joukon erilaisia tuotantolohkoja kukin omassa vaiheessaan viljelykiertoa, kussakin omat mikroilmasto-olonsa. Viljelijä sijoittaa ammattimaisesti vuosittaisen tuotantonsa tähän verkostorakenteeseen. Ilmakehästä sidottua typpeä mobilisoidaan, fosforia kierrätetään eläintuotannosta takaisin pellolle jne. Jätteiden osalta pyritään nollatasolle, eli toisen tuotantoketjun jäte on toisen ketjun hyödyntämä materiaalivirta. Kyseessä on dynaamisten toimintojen verkosto, jonka ympäristösuoriutumiskyky on sitä parempi mitä paremmin verkosto on tasapainossa ja optimoitu. Ekotehokkuusarvioinnin tulospohjana pitää olla koko järjestelmän tarkastelu, ei sen yksittäisten tuotantoketjujen. Yksikköprosesseja ja yksittäisiä tuotantoketjuja voidaan tarkastella parantamisnäkökulmasta, mutta sitäkin tulosta tulee tarkastella kokonaisuuden osana. Elinkaarianalyysin potentiaalinen arvo luomutuotannossa Elinkaarianalyysillä olisi suuri käyttöarvo tuotantopanosten ja materiaalivirtojen kvantitatiivisessa minimoinnissa. Millä tavoin materiaalivirtojen määrää voitaisiin korvata laadulla sekä tuotantopanosten että tuotosten osalta? Miten takaisin kierrätetään mm. fosforivaroja ja miten toimitaan fosforin niukkuustilanteessa? Tuotosten muodostamien toiminnallisten yksiköiden määrän arvioinnin rinnalle pitäisi saada myös laadullinen arviointi. Luomutuotannon ympäristöarviointiin soveltuvassa laajennetussa LCA:ssa hiilivarannot huomioiva hiilijalanjälki, siis päästölähde-hiilinielusuhde, on olennainen osa. 14

16 Luomuvienti elintarvikesektorin valintana ehtiikö Suomi vielä mukaan? Esimerkkejä mahdollisuuksista: Pohjoismaat, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, , Mikkeli Esa Wrang, Johtava konsultti, Finpro, Life Sciences, Suurelle osalle kansainvälistyville suomalaisille elintarvikeyrityksille (erityisesti pkyrityksille) markkinat löytyvät läheltä, Suomen lähialueilta. Itämeren alue on luonnollisin kansainvälistymisen kohdealue. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on pienet mahdollisuudet luoda maailmanlaajuisia megatuotemerkkejä. Erilaisia korkeaan osaamiseen tai erikoistumiseen perustuvia tuotteita voidaan luoda myös Suomessa (Sitra, ERA). Mahdollisuuksia on esimerkiksi seuraavilla alueilla: terveysvaikutteiset elintarvikkeet, terveyttä edistävät elintarvikkeet, luonnonmukaiset elintarvikkeet (luomu), eettiseen kuluttamiseen perustuvat tuotteet (lähiruoka, jäljitettävyys, reilu kauppa, hiilijalanjälki), convenience & premium tuotteet (hemmottelu, luksus, helppokäyttöisyys, helppo valmistus), suomalainen ruokatraditio: riista, poro, kala, marjat jne), allergiavapaat elintarvikkeet (free-from tuotteet) sekä lasten tuotteet. Luomutuotteiden uusi tuleminen on tosiasia. Luomu on globaali trendi ja noin 35 miljardin euron markkina. Luomutuotteiden markkinat Euroopassa, erityisesti Saksassa, Iso- Britanniassa, Italiassa, Ranskassa sekä Skandinaviassa, ovat erittäin merkittävät ja uudelleen kasvussa. Luomutuotteilla on suurimmat markkinaosuudet Tanskassa, Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Ruotsissa, joissa se on 3 7 %. Suomessa luomun osuus on noin 1 %. Suomen luomumarkkinoiden alikehittyneisyys estää näkemästä todellisia mahdollisuuksia muualla. Suomen luomuelintarvikkeiden vientistrategialle ja toteutukselle on suuri tarve. Pohjoismaista Tanska ja Ruotsi ovat onnistuneet luomun markkinoinnissa erinomaisesti. Tanska ja Ruotsi: Luomuliikevaihto n. 720 milj. EUR (2008). Tanskalaiset ovat maailman kärkeä luomun kulutuksessa; elintarvikkeista jo noin 6,7% on luomua. Tanska on profiloinut itseään luomumaana. Ruotsissa luomutuotteiden arvioitu myynti ylittää 620 milj. EUR. Luomumarkkinan kasvu 10-15% vuodessa ja luomun osuus 3,6 % elintarvikekulutuksesta. Vahvat luomu Private Labelit, esimerkiksi ICAlla. Ranska: ranskalaiset luottavat vankasti luomuun ja sen ympäristö-sekä terveysvaikutuksiin pitkällä tähtäimellä: 84 % toivoo luomusektorin ja tarjonnan kehittyvän. Suomen Imago = luomu - puhtaasta luonnosta, aitoja raaka-aineita (jäljitettävyys). Kuluttajavalistuskampanja 5 vihannes-hedelmäannosta päivässä : on luonut kasvavia tarpeita kehittää jatkuvasti uusia, innovatiivisia jalosteita ja puolivalmisteita, myös luomuna. Saksa: suurin markkina Euroopassa, luomumyymälöiden voimakas kehitys suurissa kaupungeissa (München, Hamburg, Köln, Berlin). Kuluttajat liittävät "Öko" ja Bio"-termit tuotteiden korkeaan laatuun ja turvallisuuteen. Supermarketeissa on laaja valikoima luomutuotteita, joista osa private label luomutuotesarjoja. Suurimpien luomutuotteisiin keskittyneiden myymäläketjujen markkinointi on jo erittäin tehokasta. Iso-Britannia: Euroopan kolmanneksi suurin luomumarkkina, arvo noin 1,8 mrd. Luomutuotteiden vahva brändääminen. Vähittäiskaupat lisäävät omia luomu private label tuotteiden valikoimia. Britannian kotitalouksista 90 % on ostanut luomua. Soil Association kyselyssä, johon vastasi 28 johtavaa brittiläistä luomuyritystä, 61 % arvioi myyntinsä kasvavan 5% tänä vuonna. Organic UK on kolmevuotinen hanke tavoitteenaan kasvattaa luomun kulutusta 15 % vuosittain. Organic UK projektilla on 600,000 budjetti, josta on jo hankittu 315,000. Rahoittajina maahantuojat, suuret tuottajat ja organisaatiot, yhteensä 80 yritystä. Valtio ei ole rahallisesti tukemassa. EU:n rahoituspäätös heinäkuussa Budjetti saattaa nousta jopa 2 miljoonaan. Budjetista 75% on varattu mainontaan. 15

17 Polar Shiitake Oy Markku Leppänen, Polar Shiitake Oy, Kuismintie 154, Rääkkylä, e- gsm Polar Shiitake Oy on vuonna 2000 perustettu luomusiitakesieniä viljelevä yritys. Yritys sijaitsee Pohjois-Karjalassa Rääkkylän kunnassa. Yrityksen tuotanto perustuu VTT:n aikanaan Suomeen kehittämään menetelmään, joka on täysin suomalaista. Sienet myös pakataan suomalaisiin rasioihin ja laatikoihin. Tuotannosta yli 90 %:a menee vientiin Keski-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Toimitusjohtaja Markku Leppänen on ollut mukana yrityksen perustamisesta lähtien ja on vastannut vientimyynnistä vuodesta

18 Kuinka saan peltoni hiilinieluksi? Maanviljelijä Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno. Juuso.Joona(at)gmail.com Maailmanlaajuisesti viljelymaat sisältävät hiiltä yli kaksinkertaisesti verrattuna maanpäälliseen kasvillisuuteen ja yli kolminkertaisesti verrattuna ilmakehään. Lauhkealla vyöhykkeellä viljelymaassa on hiiltä t/ha, josta n. kaksi kolmasosaa on eloperäisessä muodossa kasvinjäänteissä sekä niistä muodostuneessa humuksessa ja loput epäorgaanisena hiilenä. Viljelymaan pintakerroksen hiilipitoisuus on laskenut voimakkaasti 1900-luvun puolivälin jälkeen viljelyn yksipuolistumisen ja keinolannoituksen myötä. Ennen tätä maan pintakerroksessa on voinut olla keskimäärin yli 10 % hiiltä nykyään vain muutamia prosentteja. Viljelymenetelmistä riippuen viljelymaa voi toimia joko hiilen päästölähteenä tai nieluna vaikuttaen näin ilmastonmuutokseen. Maanviljelijöille ei vielä toistaiseksi synny suoranaisia kustannuksia hiilipäästöistä eikä myöskään tuloja hiilen sitomisesta. Hiilellä on kuitenkin suuri merkitys maan sadontuottoon ja tätä kautta viljelyn talouteen. Maan hiilen määrä vaikuttaa sen rakenteeseen, pieneliöstön aktiivisuuteen ja ravinnesisältöön. Viljelymaan hiili parantaa maan muokkautuvuutta, vähentää liettymistä ja kuorettumista, lisää maan vedenpidätyskykyä sekä ehkäisee ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Maatalouden vallitsevat viljelymenetelmät, kuten yksipuolinen viljelykierto, voimakas maan muokkaus ja runsas keinolannoitetypen käyttö, tuottavat hiilipäästöjä. Luonnonmukaiset viljelymenetelmät sensijaan voivat sitoa hiiltä maaperään. Yhdysvaltalaisessa 23-vuotisessa tutkimuksessa kahden erilaisen luomuviljelyjärjestelmän todettiin kasvattaneen viljelymaan hiilipitoisuutta %, kun samalla keinolannoitukseen perustuvassa yksipuolisessa viljelyjärjestelmässä ei havaittu merkittävää hiilen lisäystä maaperässä. Viljelymaan hiilen määrän ylläpitoon ja kasvattamiseen on useita keinoja. Perustana on maan vesitaloudesta huolehtiminen sekä maan tiivistämisen välttäminen. Viljelymaan hiilen määrää voidaan lisätä monipuolisella viljelykierrolla, jossa on mukana monivuotisia sekä syväjuurisia kasveja. Esim. kaksivuotinen viherlannoitusnurmi voi jättää maahan eloperäistä ainesta n t ka./ha. Käyttämällä eloperäisiä lannoitteita ja maanparannusaineita, etenkin komposteja ja biohiiltä, on mahdollista kerryttää maan hiilipitoisuutta nopeasti ja pitkäaikaisesti. Kompostien humus kestää hyvin hajotusta ja voi säilyä maassa jopa kymmeniä vuosia. Epäorgaaninen biohiili voi säilyä maassa jopa 1 2 tuhatta vuotta. Eloperäisten lannoitteiden hidasliukoinen typpi myös edesauttaa eloperäisen aineksen säilymistä. Runsas liukoisen typen käyttö kiihdyttää eloperäisen aineksen hajotusta, esim. vähän hiiltä sisältävien lietelantojen käyttö voi vähentää maan hiilipitoisuutta. Muokkausta keventämällä voidaan hidastaa eloperäisen aineksen hajoamista ja edistää sen säilymistä maan pintakerroksessa. Kyntäminen on usein tarpeettoman voimakas toimenpide etenkin raskailla mailla. Sen sijaan perusmuokkauksen tekeminen matalaan, alle 10 cm:n, siipiteräkultivaattorilla tai lautasmuokkaimella sekoittaa kasvinjäänteet ja eloperäisen lannoitteen useimpien satokasvien juuristovyöhykkeelle edistäen samalla mm. juurisieniä sekä pieneliötoimintaa. Alus- ja kerääjäkasvien käytöllä voidaan ylläpitää kasvipeitteisyyttä kasvukauden ulkopuolella ja lisätä kasvimassan kertymistä erityisesti sadonkorjuun jälkeen. Maailmanlaajuisesti hiilen sitomisella viljelymaahan on suuri potentiaali ilmakehän ylimääräisen hiilen poistamisessa. Tilatasolla viljelijä hyötyy tästä sadontuottokyvyn kasvuna ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös päästöoikeuksia myymällä. 17

19 Uusia vaihtoehtoja tarjolla valkuaista pelloilta F.L. Stoddard 1, A. Nykänen 2 1 Maataloustieteiden laitos, PL 27, Helsingin Yliopisto, 2 MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, Mikkeli, Palkokasvit tuovat monia hyötyjä maatalouteen. Ne sitovat typpeä ilmakehästä, parantavat maan laatua sekä lisäävät biodiversiteettiä niin kasvilajiston monipuolistumisen kuin myös pölyttäjien lisääntymisen kautta. Lisäksi ne leveälehtisinä kasveina katkaisevat jatkuvan viljanviljelyn maalevintäisten tautien kierron. Palkoviljat (monien palkokasvien valkuaisrikkaat siemenet) ovat arvokas valkuaisen lähde sekä ihmisten kuin myös kotieläinten ja kalojenkin ruokavaliossa. Korkean valkuaispitoisuuden lisäksi ne sisältävät kohtuullisia määriä ravintokuituja ja niiden tärkkelys on hitaasti hajoavaa. Ne sisältävät myös monenlaisia sekundääriaineita, joilla on ravitsemuksillisia vaikutuksia. Palkokasvien viljelyala Pohjoismaissa ja Baltiassa on alle 1 % koko peltoalasta. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että viljelijät eivät ole tottuneet viljelemään palkokasveja. Ne ovat siis outoja kasveja heille ja niiden viljelyn riskit koetaan suuriksi ja taloudellinen kannattavuus pieneksi. Myös lajikevalikoima on ollut hyvin rajoittunut hernettä lukuun ottamatta. Niinpä olemmekin aloittaneet tutkimukset, joissa testaamme ulkomaisia lajikkeita Suomen ilmastooloissa ja viljelysysteemeissä. Kenttäkokeissa on mukana härkäpapu (Vicia faba), makea sinilupiini (Lupinus angustifolius), valkolupiini (L. albus) ja linssi (Lens culinaris). Kokeissa käytetään integroidun viljelyn menetelmiä. Vuonna 2009 Viikissä kasvit tuleentuivat , kun tavoiteltava tuleentumisaika olisi elokuun loppuun mennessä. Härkäpapusadot olivat 6 7 t/ha, mikä on noin 40 % enemmän kuin härkäpapusadot Suomessa keskimäärin. Mikään testatuista lajikkeista ei ollut kotimaista Kontu lajiketta aikaisempi, mutta jotkin lajikkeet olivat vähemmän arkoja suklaalaikulle ja jotkin olivat herkempiä menemään lakoon. Sinilupiinien sadot olivat 3,8 4,8 t/ha ja aikaisin lajike tuleentui 8 päivää aikaisemmin kuin Kontu härkäpapu. Sinilupiinit eivät lakoontuneet lainkaan ja kasvitautejakin oli havaittavissa vain hyvin vähän. Viljelijät ovatkin kiinnostuneet suorastaan hämmästyttävän paljon aikaisimman Haags Blaue lajikkeen viljelystä. Linssin tuleentuminen oli vuonna 2009 hyvin epätasaista, josta syystä satotulokset eivät ole luotettavia. Tänä vuonna on kuitenkin odotettavissa parempia tuloksia. Valkolupiini ei ehdi valmistua Suomen oloissa, mutta se kasvaa rehevästi tuottaen tn/ha biomassoja kuiva-aineeksi laskettuna. Nopean alkukehityksensä vuoksi se myös kilpailee hyvin rikkakasveja vastaan. Lajikekokeet ovat herättäneet paljon kiinnostusta viljelijöiden, neuvojien sekä myös tiedotusvälineiden keskuudessa. Palkoviljavalikoiman laajentaminen käytännön viljelyssäkin onnistuu, kun viljelijät alkavat kokeilla näitä uusia lajeja ja lajikkeita. Tänä vuonna meillä on ohjelmassa lajikekokeiden lisäksi myös tilakokeita sekä viljelykiertokokeita. Palkoviljoilla tulee olemaan tärkeä rooli tulevaisuuden maataloudessa, sekä luonnonmukaisessa, IP- että tavanomaisessa tuotannossa. 18

20 Luomuviljaketju näin se toimii Marja Suutarla, ProAgria Kymenlaakso, Hovioikeudenkatu 16, Kouvola p , sp. Luomuviljaketju on tiivistänyt yhteistyötään parin viimeisen vuoden aikana. Tarjontaketjulle (viljan viljely, hankinta ja jauhatus sekä leivonta) on rakennettu yhteistyömalli, jossa seurataan yhteisesti sovittujen mittareiden avulla ketjun tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Valittuja mittareita voidaan käyttää myös yrityskohtaisen tuloksellisuuden seurannassa. Menettelyllä saadaan esille, missä asioissa viljaketju haluaa kehittyä ja mitkä tiedot ovat ketjun yhteisessä käytössä. Tämän lisäksi sovitut tavoitearvot kehittävät tavoitteellista ajattelua tarjontaketjun yrityksissä. Ketjun toiminnan hallitsemiseksi ja tulosten aikaan saamiseksi edellytetään, että ketjun yhteisten toimenpiteiden toteuttamisesta tulee sopia ketjun sisällä; kuka tekee, mitä ja milloin. Toimenpiteet tulee toteuttaa ajallaan ja niiden toteutumista tulee seurata. Tämä toimintatapa vähentää luomuviljaketjun hajanaisuutta ja parantaa ketjun ennustettavuutta ja siten vähentää ongelmaksi koettua suhdannesidonnaisuutta. Luomuviljaketjun seurannasta ja jatkotoimenpiteiden suunnittelusta vastaa Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) alla toimiva luomutyöryhmä. Luomutyöryhmässä ovat mukana Rostenin Leipomo, Helsingin Mylly, Pohjolan Luomu, Kankaisten Öljykasvit, MTT, ProAgria, Luomuliitto, MTK ja Boreal. Luomuviljaketjun markkinat ovat erilaiset ja ketjun toiminta on tiiviimpää kuin tavanomaisessa viljaketjussa. Tämän vuoksi VYR haluaa varmistaa ja tukea luomutyöryhmän avulla suomalaisittain erityislaatua tuottavan viljaketjun toimintaa. Luomuviljaketjun tavoitteena on tuottaa korkealaatuisia luomuviljatuotteita kuluttajille niin Suomeen kuin ulkomaille siten, että ketju on kannattavin luomuviljan tarjontaketju Euroopassa. Viime syksynä perustetun luomutyöryhmän toiminta pohjautuu luomuviljan tarjontaketjun kilpailukykyä kehittävään hankkeeseen ( ). Hankkeessa todettiin, että luomuviljaketjun kotimaiseen tuotantoon perustuvat kasvutavoitteet edellyttävät kotimaisen viljamäärän mukauttamista markkinatilanteeseen. Luomuviljaketjun tarpeiden mukaiset viljelykiertosuunnitelmat ovat avainasemassa koko ketjun kilpailukyvyn näkökulmasta. Esimerkiksi alituotantotilanteessa viljelykiertojen optimointi tuottaa ketjulle lisää viljaa ja tiloille lisätuloja, vähentää satovaihteluita ja parantaa sadon laatua. Viljan ylituotantotilanteessa viljelykiertojen ohjaaminen öljy-, valkuais- tai nurmikasvien tuotantoon parantaa tilojen taloutta ja vastaavasti ketjun kokonaistilanteen hallintaa. Ketjun tarpeiden mukaisten viljelykiertojen laatiminen edellyttää neuvonnallista tukea ja alkutuotannon rinnalla kulkemista. Luomuviljaketjun yhtenäinen toiminta markkinasuhdanteiden yli mahdollistaa tavanomaisten viljatilojen siirtymisen luomutuotantoon. Valtiovallan sitoutuminen ketjun kehittämiseen vahvistaa luomuviljaketjun mahdollisuuksia. Lisäksi tietojen hankinta, niiden säännönmukainen keruu ja käyttö ovat avainasemassa ketjun kehittymisen ja ketjuohjauksen näkökulmasta. 19

21 Pellolta energiaa mahdollisuudet maatilalla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto, Peltoenergia on monen mielestä marginaalinen energianlähde. Pinta-alaltaan noin kymmenesosa metsäalasta tuntuu vähäiseltä, varsinkin kun pellon pääasiallinen tehtävä on elintarviketuotannossa. Puoli miljoonaa hehtaaria lasketaan kuitenkin joutavan energiantuotantoon. Sen potentiaali energiana on samaa luokkaa kuin nykyinen metsähakkeen tuotanto. Energian kokonaiskulutuksesta valtakunnallisesti se vastaa vain muutamia prosentteja, mutta samaa suuruusluokkaa on maatalouden energiankulutuskin tai Loviisan ydinvoimala. Tulevaisuuden energiaratkaisut ovat pieniä puroja; paikallinen merkittävyys ja energiasekä materiaalitehokkuus ovat siten erittäin tärkeitä, kun yksittäinen toimija harkitsee energiantuotantoa. Energiapolitiikka näyttää tällä hetkellä siltä, että halpa energia teollisuudelle on niin turvattua, että esimerkiksi sähkön tuottaminen ja myyminen verkkoon on tuskin kannattavaa bisnestä ilman täydentäviä liiketoimintamuotoja. Näitä voivat olla lämmön tuotanto ja porttimaksut. Lämpöenergian tuottamisessa hehtaarin tai kahden tuotantopotentiaali riittää lämmittämään ison omakotitalon. Peltobioenergia on yhtä lailla mahdollisuus elintarviketuotannolle ja materiaalitehokkuudelle kuin varsinaiselle energian tuotannolle. Ylituotannon karsiminen tekee hyvää tuotteesta saatavalle hinnalle. Välikasvi elintarviketuotannossa parantaa pellon kuntoa. Peltoenergiakasvinkin tulee tuottaa hyvä sato ja panoksina kannattaa hyödyntää kaikki edulliset ja turvalliset ravinnevirrat. Varsinaisen energiasadon lisäksi kannattavuutta on myös esikasvivaikutus. Luomussa tämä ei tosin ole mitään uutta, mutta sitäkin paremmin sisäistettyä. Biokaasun tuotanto luomussa on edelleen harvinaista ellei olematonta. Mädätyksen vaikutusta lannan tasalaatuisuuden lisääjänä tai ravinteiden saatavuutta parantavana hyödynnetään siis vähän. Biokaasuprosessissa joutomaiden, luonnonhoitopeltojen ja kesantojen hyödyntäminen karjanlannan rinnalla voisi jo sellaisenaan lisätä liikevaihtoa ja omavaraisuutta. Sopivasti rytmitetty peltobiomassan korjuu parantaa biologista typensidontaa ja lisää mädätteen lannoitusarvoa merkittävästi. On odotettavissa, että laiteinvestoinnit laskevat lisääntyvän tarjonnan myötä ja peltobiomassat moninkertaistavat mädätteen arvon typen lähteenä. Paju on varteenotettava mahdollisuus varsinkin, jos ongelmana puute tilan jatkajasta ja pellotkin ovat peruskunnostusta vailla vesitalouden osalta. Mikäli lähistöllä sijaitsee jäteveden puhdistamo, voi yhden sukupolven ajan tuottaa pelloilla puuenergiaa, kierrättää ravinteita ja mikä parasta, tämän tuotteen hyödyntämiseen on jo olemassa valmis infrastruktuuri. Toistaiseksi vain korjuukalusto puuttuu, mutta verkottumisella yksikin korjuukone riittäisi meidän oloissamme useamman tuhannen hehtaarin sadonkorjuuseen. Tukea tarvittaisiin pajuviljelmän perustamiseen, sillä pistokkaat ovat kallis investointi. Sen sijaan tuotanto vaatii perustamisen jälkeen vain vähän panoksia. Myös rehun ja elintarvikkeiden tuotanto on energian tuotantoa. Laiduntaminen on energiatehokasta. Myös biologinen typensidonta on energiatehokasta. Noin sadan typpikilon tuottamiseen kuluu energiaa yhä paljon kuin itse viljelyyn. Sadon kuivaaminen kuluttaa energiaa vieläkin enemmän. Luomulle tyypillinen monimuotoisuus ja kotoiset rehut ilman kuivaamista mahdollistavat siten hyvinkin kestävän energian tai elintarvikkeiden tuotannon. Ylimääräinen äestyskerta tai kyntö on edellä mainittuja pienempi energianielu. 20

22 Kokemuksia viljan kuivauksesta automatisoidulla hakekuivurilla Mikael Siitari, Niittylahden luomutilalla Mikkelissä on siirrytty lämpökeskuksen valmistuttua viljan kuivaukseen kokonaan hakkeella. Tilan lämpökeskusrakennukseen on liitetty 109 m³:n varasto (Antti-viljasiilo). Lämmityskattila hakejärjestelmineen on Ala-Talkkarilta. Karsimaton, 5m pituinen hakepuutavara varastoidaan suureksi hakekasaksi laitoksen viereen ilmavalle paikalle. Urakoitsija suorittaa haketuksen hakettaen kerralla varaston täyteen. Paloturvallisuus haluttiin erityisesti huomioida rakentamalla keskus erilleen muista rakennuksista. Lämpökeskuksen kattila tuottaa suurimmillaan 120 kw lämpöä litran lämminvesivaraajan kanssa teho saadaan riittämään kuivurin vaatimaan 170 kw:iin. Kattilan vesitila ja putkiston vesitila muodostavat yht. noin 4 m³ kuuman veden puskurivaraston. Kaikki vesi kuumennetaan 95 C ennen kuivauksen aloittamista. Kattilan teho ja varaajan lämpövarasto riittävät kuivaamaan yhden kuivurillisen. Kuivurin tyhjennyksen ja täytön aikana kuumavesivaraajan lämpö nostetaan uudelleen 95 C :een. Lämmityskaudella veden lämpötilana pidetään 87 C. Kuivurilla on tehokas lämmönvaihdin 173 kw, jolla kuivauksen tuloilma lämmitetään. Myös talven aikana pidetään normaali huoneenlämpö uunihuoneessa, joka on lämpöeristetty. Haketta kuluu viljan kuivauksessa n.1 m³ kuivattavaa viljahehtaaria kohti. Nykyisellään öljyä ei käytetä viljan kuivaukseen lainkaan. Kaikki vilja kuivataan hakkeella. Lämpökeskuksen logiikkaohjauskeskuksessa savupiippuun on liitetty jäännöshappianturi, jolloin keskus huolehtii jatkuvasti palamistapahtuman puhtaudesta. Myös hiilijalanjälki on tuotettua viljakiloa kohti huomattavasti pienempi kuin öljyllä kuivattaessa. 21

23 Karkearehuruokinta vaikuttaa maitorasvan koostumukseen Aila Vanhatalo, Maataloustieteiden laitos, PL 28, Helsingin yliopisto Maitorasva sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja vaikka lypsylehmän rehut sisältävät lähes yksinomaan monityydyttymättömiä rasvahappoja. Pötsimikrobit muuttavat rehun rasvahapot suurelta osin tyydyttyneiksi pötsin biohydrogenaatio -prosessissa. Samassa prosessissa muodostuu myös trans-rasvahappoja, joita maidossa esiintyy pieniä pitoisuuksia. Maidon rasvahapoista keskimäärin % on tyydyttyneitä, % kertatyydyttymättömiä ja 2-5 % monityydyttymättömiä rasvahappoja. Maitotuotteet ovat merkittävä tyydyttyneiden rasvojen lähde suomalaisten ruokavaliossa. Ravitsemussuositusten mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saantia tulisi rajoittaa. Maitorasvan koostumus ei ole kuitenkaan vakio vaan siihen voidaan vaikuttaa ruokinnan avulla. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää ruokintastrategioita, jotka vähentävät tyydyttyneiden rasvahappojen (mm. palmitiinihappo) pitoisuutta ja nostavat tyydyttymättömien rasvahappojen (mm. konjugoitu linolihappo ja α-linoleenihappo) pitoisuutta maitorasvassa. Perinteisesti tähän on pyritty runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävien kasviöljylisien avulla. Uusien tutkimusten mukaan maitorasvan koostumukseen voidaan vaikuttaa myös karkearehuruokinnan avulla. Tällä on merkitystä varsinkin luomutuotannossa, jossa karkearehun käytön maksimoiminen lypsylehmien ruokinnassa on tärkeää. Maidon rasvaa voidaan pehmentää erityisesti laidunruokinnan avulla sekä valitsemalla karkearehun raaka-aineeksi nurmipalkokasveja, esimerkiksi puna-apilaa, valkoapilaa tai sinimailasta. Laidunruokinnan suotuisa vaikutus maitorasvan koostumukseen on tunnettu pitkään. Laidunruokinta nostaa mm. konjugoidun linolihapon ja α-linoleenihapon pitoisuutta maitorasvassa. Nurmirehun korjuu- ja säilöntämenetelmien vaikutuksista karkearehun rasvahappopitoisuuksiin on toistaiseksi melko niukasti tutkimustietoa. Esikuivauksen aikana osa kasvin sisältämistä rasvahapoista menetetään hapettumisen seurauksena. Myös kasvin kehitysasteella karkearehua korjattaessa on merkitystä, sillä kasvin sisältämien rasvahappojen pitoisuudet pienevät ja koostumus muuttuu tyydyttyneemmäksi kasvuston vanhetessa. Useiden kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusten mukaan maitorasvan koostumusta on saatu selvästi parannettua käytettäessä säilörehun raaka-aineena puna-apilaa heinäkasvien sijasta. Erityisesti aikaisella kasvuasteella korjattu puna-apila on lisännyt huomattavasti omega-3-rasvahappoihin kuuluvan α-linoleenihapon pitoisuutta maitorasvassa ja samalla vähentänyt keskipitkäketjuisten tyydyttyneiden rasvahappojen, kuten lauriini-, myristiini- ja palmitiinihappojen pitoisuutta. Puna-apilan vaikutus maidon rasvakoostumukseen on verrattavissa maltillisen öljylisän vaikutukseen. Öljylisien käytöstä poiketen puna-apilaruokinta ei ole kuitenkaan lisännyt trans-rasvahappojen pitoisuutta maitorasvassa. Puna-apilan maidon rasvakoostumusta muuttavaa vaikutusmekanismia ei tunneta vielä tarkasti. 22

24 Ruokinnan keinot vähentää märehtijöiden ilmastovaikutuksia Marketta Rinne ja Seppo Ahvenjärvi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, jonka hidastamiseen on pyrittävä jo kansainvälisten sitoumusten vuoksi. Märehtijät ovat erityisen huomion kohteena, koska hapettomissa oloissa tapahtuva rehujen sulatus pötsissä tuottaa metaania (CH 4 ) ja hiilidioksidia (CO 2 ). Keskimäärin 7 prosenttia rehuannoksen bruttoenergiasta päätyy metaaniksi, mutta vaihteluväli on laaja, jopa 2-12 %. Haitallisten ilmastovaikutusten lisäksi metaani on menetys märehtijän energian saannille ja tuotannolle. Lannan käsittelyn yhteydessä muodostuu lisäksi typpioksiduulia (N 2 O). Märehtijöiden ilmastovaikutusten vähentäminen onkin aktiivisen tutkimuksen kohteena ympäri maailman. Intensiivinen kotieläintuotanto näyttää melko yksiselitteisesti vähentävän tuoteyksikköä kohti laskettujen kasvihuonekaasujen tuotantoa. Runsaasti lypsävät tehokkaasti rehun maidoksi muuttavat, terveet ja pitkäikäiset lehmät ovat tavoitteena. Nämä tekijät edistävät myös maidontuotannon taloudellista kannattavuutta ja ravinteiden hyväksikäytön tehokkuutta. Tehokkuus paranee jatkuvan kehittämisen tuloksena, mutta äkillistä dramaattista parannusta ei ole realistista odottaa. Laskelmat osoittavat, että perinteisten ruokinnallisten keinojen mahdollisuudet merkittävästi vähentää metaanintuotantoa ovat rajalliset. Nurmisäilörehun sulavuuden, väkirehun osuuden ruokinnassa tai väkirehun valkuaispitoisuuden muutokset vaikuttavat vain vähän metaanintuotantoon varsinkin jos muutokset lasketaan tuotettua maitolitraa kohti. Apilan sisällyttämisellä nurmirehuun voi olla positiivisia ympäristövaikutuksia mm. sen takia, että teollisten typpilannoitteiden valmistukseen ja kuljetukseen liittyvät päästöt jäävät pois. Muokkaamalla pötsin mikrobistoa voidaan vaikuttaa metaanintuotantoon. Rasvan ja erityisesti tiettyjen rasvahappojen vaikutukset metaanintuotantoon ovat mielenkiinnon kohteena samoin kuin mahdolliset muut pötsimikrobistoon vaikuttavat yhdisteet. Toisaalta mikrobiston muokkaamisella saattaa olla haitallisia vaikutuksia pötsin toimintaan, jolloin eläimen ravintoaineiden saanti voi vähetä ja tuotos huonontua. Mikrobisto voi myös sopeutua tilanteeseen niin että käsittelyn teho jää lyhytaikaiseksi. Ruokinnan lisäksi selvitetään eläinjalostuksen keinoja vähentää märehtijöiden metaanintuotantoa. Märehtijöihin perustuvan kotieläintuotannon ilmastovaikutukset on monitahoinen tutkimuskysymys, johon liittyy kotieläintuotannon ja mikrobiologian lisäksi erilaisia kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia sekä maankäyttöön ja erilaisiin hiilivarantoihin liittyviä näkökulmia, jotka lisäksi vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Luonnon monimuotoisuus on merkittävä arvo ja kotieläintuotannon integroiminen kasvintuotantoon lisää järjestelmien riskiensietokykyä ja monipuolistaa ihmisravitsemusta. Märehtijät pystyvät pötsin mikrobien avulla käyttämään kuitupitoista kasvimassaa kuten nurmirehuja ravinnokseen, jolloin viljelykierrot ovat toimivampia ja elintarviketuotantoon soveltuva maapinta-ala kasvaa. Monet elintarviketeollisuuden sivutuotteet ovat märehtijöille erinomaista rehua. Nyt on tärkeää selvittää erilaisten tuotantojärjestelmien ja yksittäisten ruokinta- ja muiden toimenpiteiden vaikutusta märehtijöiden ilmastovaikutuksiin. Tutkimustulokset on hyödynnettävä riittävän monipuolisissa tarkasteluissa, joiden perusteella tuotantojärjestelmiä voidaan kehittää ja sovittaa tarkoituksenmukaisiksi. Jos tarkastelu on suppea, on mahdollista jäädä yksittäisen prosessin osaoptimoinnin tasolle, jolloin päästöjen pienentäminen yhdessä kohdassa voi lisätä niitä huomattavasti enemmän jossakin toisessa kohdassa. MTT on käynnistämässä monitieteisiä tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan koko märehtijöihin perustuvaa tuotantoketjua maaperäprosesseista kuluttajatoimintaan. 23

25 Energiaa biokaasusta Marjut Suontausta, toimitusjohtaja, Osk Juvan Bioson, Juva Osk Juvan Bioson selvitti yli 10 vuotta sitten ensimmäisen kerran biokaasulaitoksen taloudellisia menestymismahdollisuuksia. Syitä hankkeen kariutumiseen tuolloin olivat raakaaineen riittämättömyys, rahoitusinstrumenttien kehittymättömyys ja Turakkalan Puutarha Oy:n lämmön ja sähkön tarpeen nykyistä vähäisempi määrä. Viime vuonna tehdyn liiketoimintasuunnitelman perusteella edellytykset tyydyttävään taloudelliseen toimintaan olivat olemassa. Rahoituksen saaminen hankkeelle oli varmistunut. Toimitettava lantamäärä oli kasvanut ja lisäksi on tarjolla runsaasti biokaasua tuottavaa kananlantaa sekä vihermassaa. Myös Turakkalan Puutarhan lämmön ja sähköntarve oli kasvanut. Elokuussa 2010 osuuskunta teki päätöksen biokaasulaitoksen rakentamisesta. Osk Juvan Biosonissa on 15 jäsentä. Keskitetty maatilamittakaavainen biokaasulaitos tulee käyttämään maksimissaan t/a lanta- ja biomassaraaka-ainetta. Laitoksen prosessi perustuu mesofiiliseen märkämenetelmään. Laitoksen CHP-nettotuotto on arvioitu olevan yhteensä MWh/a. Osk Juvan Bioson myy tuotetun sähkö- ja lämpöenergian Turakkalan Puutarha Oy:lle. Biokaasulaitoksesta maatilayritykselle syntyvät edut muodostuvat mädätteen parantuneesta lannoitevaikutuksesta ja koostumuksesta, hajuhaittojen vähenemisestä ja kuljetuslogistiikan järkeistymisestä. Kananlannalla on merkittävä mädätteen ravinnepitoisuutta nostava vaikutus. Tämä on tärkeää erityisesti luomutiloille. Mädätysprosessin aikana lietteessä säilyvät typpi, fosfori ja kalium molekyyleinä, jotka muuttuvat yksinkertaisemmiksi. Tämä merkitsee sitä, että ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa. Liukoisen typen määrä mädätyksessä kasvaa 50 %:a, joten kokonaistypestä liukoiseksi, heti kasveille käyttökelpoiseksi muuttuu jopa 75 %:a. Jos raakalannalla typpeä peltohehtaarille tulee 54 kg levityskertaa kohti, niin käytettäessä mädätettyä lantasekoitetta samalla ajokertamäärällä kasvien käyttöön tulee typpeä 97 kg levityskertaa kohti. Mädätetyn lietteen käytöllä voi luopua tai ainakin huomattavasti vähentää keinolannoitteiden käyttöä, ja samalla säästää aikaa vievää lietteen ajoa tai keinolannoitteen levitystä, koska vähemmällä määrällä lietettä saadaan kasvien tarvitsema typpimäärä. Denitrifikaatio on biologinen prosessi, jossa anaerobiset bakteerit hajottavat nitraatteja ja nitriittejä typpikaasuksi tai vaihtoehtoisesti typpioksidiksi. Denitrifikaatio vapauttaa siten typpeä ilmakehään. Ruotsalaisissa kokeissa on osoitettu mädätetyn lietteen denitrifikaation olevan raakaa lietelantaa huomattavasti pienempi. Mädätetty liete on koostumukseltaan juoksevampaa ja raakaa lietettä vähemmän tahraavaa, joten sen käyttö nurmille on hygienisempää kuin raa alla lietteellä. Hajuhaittojen väheneminen on etenkin taajama-asutuksen läheisyydessä etu. Mädätetyllä lietteellä on ollut keskimäärin yli 4 kertaa vähemmän hajuhaittoja kuin raakalietteellä. Useilla lannan toimittajista on satelliittisäiliöitä kauempana sijaitsevien peltojensa läheisyydessä. Mädätetty lanta toimitetaan näihin kuljetusyrittäjän toimesta 43 m3 erissä, joten traktorikuljetukset vähenevät, kuljetukset järkeistyvät ja antavat yrittäjille aikaa muihin maatilan töihin. 24

26 25

27 Savo-Karjalan Liha Oy:n ja Pajuniemi Oy:n yhteistyömalli tuottajille Luomunauta: - ostamme viikoittain luomunautoja, -emolehmiä, poistolehmiä, hiehoja ja rotusonneja - hankinta-alue kattaa lähes koko suomen - haluamme tehdä tilakohtaiset sopimukset säännöllisistä toimituksista - reuna-alueilla neuvottelemme ajojärjestelyistä - tavoitteena tasainen lihan saanti ympäri vuoden - tarvitsemme vähintään 20 nautaa / maitorotuista lehmää / poisto lehmää / vko ympäri vuoden - korostamme tulevaisuudessa vielä enemmän jäljitettävyyttä - rotusonneissa näkyy etiketissä asiakkaalle rotu ja tila - rotusonnien kanssa neuvottelemme erikseen hinnan muodostuksen Lisäksi tarvitsemme kyyttöjä joko luomuna tai tavanomaisesti tuotettuna n. 4 kpl/vko ympäri vuoden Maksamme tällä hetkellä naudoista seuraavasti: luomunauta -hieho - rotusonni yli 280 kg yli 210 kg yli 330 kg perushinta P 1, /kg P+ 1,91 2,12 2,52 O 2,15 2,25 2,65 R 2,35 2,45 2,85 Kyytöllä sama hinnan muodostus luomunauta -hieho -rotusonni Luomulisä 0,40 0,40 0,50 /kg - Savo-Karjalan Liha Oy tilittää sekä perushinnan että luomulisän tuottajalle 26

28 Yhteystiedot: SAVO-KARJALAN LIHA OY Pohjantie 45, Jännevirta, Kuopio Puh. (017) GSM: Fax. (017) Krouvintie 6, Oulu GSM: Jouko Koistinen , Iisalmen hankintakeskus, Erkki Hälinen Oulun hankinta-alue, Kainuu, Sakari Haataja, Keitele, Pielavesi, Tapio Pulkkinen Siikajokilaakson ympäristö, Yrjö Paakkonen Lieksa, Nurmes, Valtimo, Timo Sutinen Sastamala Teurastamo Oy: Greus Juha Koivuniemi Jorma Auraneva Hannu (Hauho) Nikki Mauno (Sysmä) Pajuniemi Oy: Jari Cederberg Jani Poussu Arto Jokinen Lso sekä Atria käy meille myös hyvin! Luomuporsas: - etsimme jatkuvasti uusia luomupossun tuottajia - maksamme luomulisää 0,40-0,60 /kg alv 0% - teurastuspaikkoja esim. Pöntiö Himanka, Sastamala tai LSO Mellilä Luomukaritsa - aloitamme luomukaritsan hankinnan haluamme tehdä tilakohtaiset sopimukset - maksamme luomulisää n. 0,30 /kg - Esimerkiksi Lallin lammas, Sastamala OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ, KESKUSTELEMME MIELELLÄMME KANSSANNE YHTEISTYÖSTÄ! 27

29 Härkäpavun ja muiden palkokasvien tuotanto ja käyttö elintarvikkeena Jukka Lassila, Lassilan tila, Tuusula 28

30 29

31 Tehokeinoilla marjojen harmaahome ja omenan rupi kuriin Sanna Kauppinen, projektitutkija, MMM, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, Mikkeli, Luonnonmukaiseen viljelyyn on harvoin tarjolla tehokkaita täsmäaineita tai taudinkestäviä lajikkeita, vaan kasvinsuojelussa tuloksiin tähdätään tukemalla kasvin tasapainoista ja tervettä kasvua. Siksi onkin ilo esitellä kaksi sangen merkittävää luonnonmukaista torjuntakeinoa, jotka ovat myös tavanomaisessa viljelyssä noteerattuja. Luonnonmukaisessa mansikan- ja vadelmanviljelyssä yksi merkittävin satotappioiden aiheuttaja on harmaahome (Botrytis cinerea). Harmaahome pesiytyy jo kukintavaiheessa kukkapohjaan ja aiheuttaa marjojen pilaantumisen kypsymisvaiheessa. Tavanomaisessa viljelyssä torjunta-aineruiskutukset ajoitetaan tästä syystä juuri kukinta-aikaan. Luonnonmukaisessa viljelyssä tehokasta harmaahomeentorjuntakeinoa ei ole ollut, vaan esimerkiksi lajikevalinnalla ja ilmavilla kasvuoloilla on pyritty pitämään sienen tuhoja kurissa. Nyt luomuviljelyyn on tarjolla biologista täsmätorjuntaa mehiläisten avulla. Menetelmässä mehiläiset levittävät karvoissaan kukkiin sienimikrobia nimeltä Gliocladium catenulatum, joka kasvattaessaan rihmastonsa kukkapohjaan ei jätä harmaahomeelle elintilaa. Tällöin marja säästyy kukkapohjan kautta tulevasta saastunnasta. Neljänä koevuonna saadut torjuntatulokset ovat olleet vähintään yhtä hyviä kuin käytettäessä kemiallista torjuntaa. Jauhe levitetään kukinnan aikaan joka aamu mehiläispesän kulkuaukon eteen asennettuun laitteeseen, Vekottimeen. Menetelmän on kehittänyt ja testannut Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos yhdessä Marjaosaamiskeskuksen ja ammattiviljelijöiden kanssa. Mikrobivalmiste on nimeltään Prestop Mix ja sitä tuottaa suomalainen Verdera Oy. Vekotinta markkinoi Aasatek Oy. Lisätietoja aiheesta Omenarupi on tärkein omenalla esiintyvistä taudeista. Sen aiheuttaa Venturia inaequalis sieni, joka säilyy talven yli rupisissa lehdissä ja levittää itiöitään keväällä kostealla ilmalla. Luonnonmukaisessa viljelyssä omenaruven esiintymistä voi vähentää ilmavilla kasvuolosuhteilla, edistämällä lehtien hajoamista syksyllä esimerkiksi typpipitoisen aineen ruiskutuksella sekä valitsemalla viljelyyn ruvenkestäviä lajikkeita. Omenalajikkeen ruvenkestävyys voi olla eriasteista hyvin herkästi saastuvasta täysin ruvenkestävään. Täydellinen ruvenkestävyys vaatii kestävyysgeenin löytymistä lajikkeen perimästä. Näitä on esimerkiksi V m -geeni, joka antaa kestävyyden neljää rupikantaa vastaan ja V f -geeni, joka suojaa yhdeltä rupikannalta. Uuden rupikannan ilmaantuessa viljelyalueelle voi kestävyys murtua, mutta uusien rupikantojen leviäminen on jopa vuosikymmenien asia. Tällä hetkellä Suomessa yleisessä viljelyssä olevissa omenalajikkeissa ei ole ruvenkestävyyttä geenitasolla. Usealla omenatilalla, samoin kuin MTT:n puutarhatutkimuksessa Piikkiössä, on kuitenkin jo laajassakin koeviljelyssä useita ulkomaisia lajikkeita, joiden hedelmät ovat säilyneet täysin ruvettomina pahoista rupikesistä huolimatta ja ilman rupiruiskutuksia. Kaikkien näiden perimässä on ruvenkestogeeni. Tämän ominaisuuden lisäksi omenoista löytyy hyvää talvenkestävyyttä, varastokestävyyttä, ulkonäköä ja makua, joten kysymys on kaupallisesti varsin kiinnostavista lajikkeista. Tällä hetkellä lajikkeiden havainnointi on yksittäisten toimijoiden varassa, mutta rahoitusta kattavammalle tutkimukselle etsitään. Lisäksi MTT testaa parhaillaan omaa jalostusaineistoaan, josta toivotaan parannusta omenien ruvenkestoon. Lisätietoa ruvenkestävistä omenalajikkeista löytyy muun muassa Kuopion yliopiston julkaisemasta Pohjoiset hedelmäpuut internetjulkaisusta (http://www.uku.fi/sbi/pohjoiset hedelmapuut2008.pdf). 30

32 A new tool to improve quality of organic food Marjo Särkkä-Tirkkonen, University of Helsinki/Ruralia Institute The demand for organic processed food is rapidly growing with that the quality of organic product needs to be assured and optimized. The processing industry is looking for higher organic quality as well for instruments to optimize the processed quality. Therefore the objective of an European Core-organic project was to improve product-related quality management in farming and processing on the example of carrot baby food. Between June 2007 and June 2010, 14 research and industry partners from eight different European countries worked to improve product-related quality management in organic farming and processing. Firstly, relevant gaps in quality attributes have been identified by a focus group survey and processors survey, secondly a quality analysis was carried out at different European SMEs. Thirdly different field trials with different varieties, different ecological farming practices were done in Italy and Denmark to figure out the influence of the region, the variety as well the farming practice on the carrot quality. Pilot plant samples of processed baby food, samples taken at critical points at SME level and fresh field trial samples were analysed with a multi-method approach including safety and quality parameters. Based on the results of the pilot plant tests an industrial level test was done with fresh, stored and deep frozen raw material. Although sterilisation process, the pre-treatment of the raw material has significant influence on the quality. The baby foods produced by fresh carrots were clearly discriminated by the sensory analysis as well the content of health related compounds like content of pro vitamin A from those produced from the frozen raw material. The final consumer choice experiment showed that consumers are willing to pay more for baby food produced out of fresh raw material. Our research showed that based on the method Quality Analysis of Critical Control Points (QACCP) quality factors for the improvement were determined and the product could be improved. 31

33 Case: lähihevi tuotteita asiakaslähtöisesti S-ryhmän kauppoihin Teemu Kilpiä, Nojanmaantie 15, Savonlinna Osuuskauppa Suur-Savo on asiakasomistajien omistama Etelä-Savossa toimiva yritys, jonka tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Asiakasomistajia Osuuskauppa Suur-Savossa on jo yli Osuuskauppa Suur-Savo huolehtii koko toimialueensa palvelujen jatkuvasta kehittämisestä. Osuuskaupan toimialat ovat päivittäis- ja erikoistavarakauppa, liikennemyymälä- ja polttonestekauppa, autokauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa sekä pankkitoiminta. Lisäksi osuuskaupalla on oma leipomo Mikkelissä. Osuuskauppa Suur-Savo on maakunnan suurin yksityinen työnantaja, jolla on toimialueellaan jo yli 50 toimipaikkaa ja lisäksi lukuisia valtakunnallisia partnereita ja alueellisia kumppaneita. Alueellisuus ja yhteisöllisyys ilmenevät monin tavoin Osuuskauppa Suur-Savon asiakasomistajien huomioimisessa. Osuustoiminnallisten periaatteiden mukaisesti Osuuskauppa Suur-Savo käyttää liiketoiminnastaan syntyvän tuloksen alueensa ja asiakasomistajiensa hyväksi. Osuuskaupan yhteistyökumppaneiksi on valittu sellaisia yrityksiä, organisaatioita ja tapahtumia, jolla on maakunnallista merkitystä. Osuuskauppa Suur-Savon profiloituessa vahvasti paikalliseksi toimijaksi, luonnollisesti paikallisuus korostuu myös valikoimissamme. Lähiruoan kysyntä on kasvussa mutta matka paikalliselta pellolta asiakkaan pöytään on ollut fyysisen etäisyyden lyhyydestä huolimatta yllättävän kivikkoinen. Toimintamallien kehittäminen ja selkeän konseptin luominen tuli ajankohtaiseksi, kun toimittajien sekä tarjolla olevien tuotteiden lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta suuremmaksi. Koko S-ryhmän ja siten myös Suur-Savon menestyksen kulmakivi on jo pitkään ollut tehokkaasti organisoitu hankinta ja logistiikka. Lähiruoan tilaus-toimitusketju ei voi tehdä poikkeusta tästä tavoitteesta vaan se tulee organisoida vastaamaan asetettuja tehokkuusvaateita. Lähiruoan hankinnan toimintamallia lähdettiin kehittämään yhdessä paikallisten viljelijöiden kanssa. Toimintamallin rakentaminen oli Osuuskauppa Suur-Savon vastuulla, joka vastasi toimintamallin kuvauksesta sekä reunaehtojen asettamisesta. Vastaavasti paikalliset viljelijät ottivat vastuun toimintamallin jalkauttamisesta käytännön tekemiseksi. Käyttöön otettu toimintamalli on tiivistettynä hyvin yksinkertainen. Kehityksen kohteina olivat sekä tilaustoiminto että toimitusprosessi. Tilausten organisoinnin osalta päädyttiin yhteen, kaikki tuotteet ja viljelijät, kattavaan runkotilauspohjaan. Tilaava myymälä laatii alustavan tilausrungon koko kesäkaudeksi kaikkien lähiruokatuotteiden osalta ja toimittaa tämän viljelijöiden käyttöön. Vastaavasti toimitusprosessia pyrittiin suoraviivaistamaan. Aiemmin jokainen viljelijä toimitti omat tuotteensa myymälän takaovelle, kun taas uuden mallin mukaisesti useamman toimittajan tuotteet tulevat samalla kyydillä. Uudella toimintamallilla säästetään aikaa ja vaivaa sekä viljelijä- että myymäläpäässä. Nyt kehitetty toimintamalli ei käytännössä tarjoa mitään uutta innovatiivista ratkaisua lähiruoan tilaus-toimitusprosessiin. Ennemminkin tässä projektissa on pyritty rakentamaan yksinkertainen ja helppo konsepti, johon sekä viljelijöiden että kaupan on ollut helppo sitoutua. Kaupan ja viljelijöiden tiiviimmän vuoropuhelun käynnistäminen mahdollistaakin kuluttaja-asiakkaiden paremman palvelun nyt ja tulevaisuudessa. Toimintamallin kehittäminen jatkuu edelleen ja kesäksi 2011 tavoitteena on kasvattaa sekä toimittajarinkiä että toimintamallia hyödyntävien myymälöiden lukumäärää. 32

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno ILMASE työpaja, Kotkan merikeskus Vellamo Ilmastomuutokseen varautuminen Ei niin suotuisiin yhteiskunnallisiin

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Lausunto maa- ja metsätalousministeriön pyyntöön Luomutietohankeraportista

Lausunto maa- ja metsätalousministeriön pyyntöön Luomutietohankeraportista LAUSUNTO Diaarinumero 2699/312/2009 Kirjaamo Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 HELSINKI 31.5.2010 Lausunnon antajat ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ProAgria Kymenlaakso Lausunto maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Maan kasvukunnon korjaaminen

Maan kasvukunnon korjaaminen Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2015 Juuso Joona, Syksy 2015 Satoa rajoittavat tekijät } Heikko vesi- ja ilmatalous, alhainen ph } Heikko rakenne = tiivistymät,

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki 25.8.2014 Monet muuttujat N- lannoitus Eläimet Lanta ja Jätteen??

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot