toistokatetrointi Suomelle kuudes sija pyörätuolirugbyn EM-kilpailuissa Irti ennakkoluuloista Toistokatetrointi voi kuntouttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "toistokatetrointi Suomelle kuudes sija pyörätuolirugbyn EM-kilpailuissa Irti ennakkoluuloista Toistokatetrointi voi kuntouttaa"

Transkriptio

1 toistokatetrointi sivu 1 Nro 14 Tammikuu 2008 Astra Tech Oy:n asiakaslehti toistokatetrointi Irti ennakkoluuloista Toistokatetrointi voi kuntouttaa Suomelle kuudes sija pyörätuolirugbyn EM-kilpailuissa

2 Hyvä lukija! PÄÄKIRJOITUS Astra Tech sai merkittävää tunnustusta LoFric-katetreista viime vuonna, jolloin yhtiölle luovutettiin kansainvälisen konsultaatioyrityksen Frost ja Sullivanin toimesta Vuoden 2006 Teknologian innovaatio ja edelläkävijä -palkinto. Palkinnon antamisen perusteluissa todettiin, että maailmanlaajuisena edelläkävijänä kasvavalla terapia-alueella eli toistokatetroinnissa Astra Tech on ollut mukana parantamassa hoitokäytäntöjä. Tekemällä itsekatetrointi turvalliseksi ja helppotoimiseksi yhtiö on LoFric-katetrien avulla parantanut potilaiden elämänlaatua ja vähentänyt oleellisesti komplikaatioita, joita tähän hoitomuotoon aiemmin liittyi runsaasti. Tunnustusta on hienoa saada, ja on mukavaa jakaa se lukijoiden kanssa. LoFric Hydro-Kit II on syytä nostaa esille laajasta LoFric-valikoimasta, koska se tarjoaa katetrointimahdollisuuden vaikeissa ja vaativissakin olosuhteissa liikuttaessa kodin ulkopuolella. Oikea apuväline oikeassa paikassa mahdollistaa aktiivisen ja liikkuvan elämän muita rajoituksiahan arkipäivässä riittää usein liiaksikin asti. Tämä seikka olisi syytä huomioida harkittaessa hoitotarvikejakelun piiriin kunnissa kuuluvia hoitotarvikkeita. Aktiivisen liikkumisen mahdollisuus voi parhaimmillaan johtaa menestykseen ja maajoukkuetason urheiluun, josta tässä numerossa valotetaan suosiotaan kasvattavaa pyörätuolirugbya. Kesäkuun alusta voimaan tulleen uuden Hankintalain tarkoituksena on ollut selkeyttää monia tarjouskierroksia, joiden myötä tehdyt päätökset vaikuttavat useimpien katetroijien elämään. Valitettavasti lain tulkinta ja vaikutukset käytäntöön saattavat myös lisätä tiettyjä epävarmuustekijöitä liittyen turvallisuuden painoarvoon hintaan verrattuna. Laaja joukko talouspuolen vaikuttajia ja toimijoita on tullut osin tietämättäänkin mukaan muokkaamaan katetroijan arkipäivää. Lain tulkintaan liittyvät karikot voidaan välttää lisäämällä kaikkien asianosaisten välistä vuoropuhelua. Hinta on vuosien varrella osoittautunut huonoimmaksi mahdolliseksi valintakriteeriksi vesivaippakatetrien osalta ja laatuerot eri katetrimerkkien välillä on lukuisia kertoja tullut perustelluksi kokeilujen ja pitkienkin käyttökokemusten perusteella asiantuntijatyöryhmien lausunnoissa. On valitettavaa, että tuotteen saamaa CEmerkkiä on totuttu pitämään eräänlaisena laatusertifi kaattina, mitä se ei missään tapauksessa ole, eikä se kerro tuotteen toimivuudesta eri käyttötilanteissa. Merkki kertoo tuotteen täyttävän materiaalien osalta tietyt minimivaatimukset: CE-merkki on kestokatetreissa ja liukastamattomissa muovikatetreissa, mutta haittavaikutukset ovat pitkäaikaiskäytössä yleisesti tunnetut ja tunnustetut. LoFricin käyttäjät ovat saaneet apuvälineekseen tutkitusti turvallisen ja asiantuntijoiden yksimielisesti hyväksymän vesivaippakatetrin. Nähtäväksi jää, millainen hintalappu toistokatetroijien turvallisuusriskeille tulevissa hankintapäätöksissä kulloinkin laitetaan. Oman kantasi voit antaa kuulua myös tämän lehden kautta. Aktiivisin katetrointiterveisin Ilkka Rekola Tuotepäällikkö Astra Tech Oy toistokatetrointi Nro 14 Tammikuu 2008 Astra Tech Oy:n asiakaslehti SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS 2 SUOMELLE KUUDES SIJA PYÖRÄTUOLI- RUGBYN EM-KILPAILUISSA 3 SUOMEN INVALIDIEN URHEILULIITTO KANNUSTAA LIIKUNTAVAMMAISIA HENKILÖITÄ HAKEUTUMAAN MUKAAN LIIKUNTATOIMINTAAN 4 IRTI ENNAKKOLUULOISTA TOISTOKATETROINTI VOI KUNTOUTTAA 6 SEINÄJOELLA SAATIIN VINKKEJÄ IKÄÄNTYVIEN VIRTSAAMISVAIVOJEN HOITOON SEKÄ ENNALTAEHKÄISYYN 8 UROLOGISEN HOIDON ORGANISOINTIIN ON PANOSTETTU VIRTSAAMISVAIVOISTA KÄRSIVÄN ON HYVÄ ASUA SEINÄJOELLA 10 POIMINTOJA JA MIETTEITÄ APUVÄLINEMESSUILTA 12 HOITOTARVIKKEIDEN SAATAVUUS JA MAKSUTTOMUUS 13 KURKISTUS KULISSEIHIN LOFRIC-TEHTAALLA 14 TOIMITUSTIEDOT Toistokatetrointi, Astra Tech Oy:n asiakaslehti. Julkaisija: Astra Tech Oy. Toimitus ja taitto: Promice Communication Oy. Painopaikka: Painoprisma VUODEN TOISTOKATETROIJAKSI VALITTIIN UROTERAPEUTTI SEIJA SALOMAA 15

3 toistokatetrointi sivu 3 Pyörätuolirugbyn Euroopan mestaruuskilpailut kokosivat kesällä 2007 Espooseen 11 joukkuetta kilpailemaan Euroopan mestaruudesta sekä kahdesta paikasta Pekingin paraolympialaisiin. Mestaruuden voittaneen Iso-Britannian lisäksi Pekingiin lähtee toiseksi sijoittunut Saksa. Pronssiset mitalit matkasivat Ruotsiin. Suomen joukkueen ponnistelut riittivät tällä kertaa kuudenteen sijaan, mikä on paras arvokisasaavutus maajoukkueen historiassa. Kuvat Markku Linkosalo Joukkueen kapteeni Erkki Lämsä ei kuitenkaan ollut aivan tyytyväinen, sillä kolmas sijakin olisi ollut mahdollinen. Suomelle kuudes sija pyörätuolirugbyn EM-kilpailuissa REPORTAASI Pyörätuolirugby sai alkunsa Pohjois-Amerikassa 1970-luvun lopulla, ja kymmenen vuotta myöhemmin se rantautui Euroopan mantereelle. Laji on saanut vaikutteita amerikkalaisesta jalkapallosta, rugbysta, koripallosta ja jääkiekosta. Tällä hetkellä maailman huippujoukkueita ovat Yhdysvallat, Kanada ja Uusi Seelanti, eivätkä eurooppalaisetkaan joukkueet ole kaukana maailman kärjestä, sillä tuore EMvoittaja Iso-Britannia oli edellisissä maailmanmestaruuskilpailuissa neljäs. Suomessa on ollut maajoukkue 90-luvun puolivälistä lähtien. Vähitellen pelaamisen taso on noussut ja olemme Euroopan tasolla jo varsin hyviä, minkä osoittaa mm. se, että johdimme Iso-Britanniaa vastaan viisi minuuttia ennen pelin loppua, vaikka peli lopulta kääntyikin Suomen tappioksi Keväällä reissasimme paljon pelaamassa, mikä näkyy pelin parantumisena, kertoo Suomen joukkueen valmentaja Marko Aaltonen, joka on ollut lajin parissa jo vuodesta Päävalmentaja Tommi Ojanen tutustui lajiin erityisliikunnan kurssilla opiskellessaan Jyväskylässä. Tietoisuus lajista oli kuitenkin melko vähäistä ennen Ojasen maaliskuussa 2006 alkanutta päävalmentajan pestiä. Ojanen halusi ottaa haasteen vastaan ja tuoda toimintaan jotain uutta lajin ulkopuolelta, jotta Suomen joukkueen taso nousisi. Pelaajien ja valmentajien lisäksi EM-kilpailuissa olivat mukana myös mekaanikko Tomi Nikula, tilastoija Henri Lehto sekä avustajia. Joukkueen johtajana toimi Anna Pasanen, joka itsekin pelaa pyörätuolirugbya. Turnausten ulkopuolella eri paikkakunnilla asuvat maajoukkuepelaajat pyritään kokoamaan yhteisille viikonloppuleireille noin kerran kuukaudessa. Lisäksi jokainen harjoittelee itsekseen ja oman joukkueensa kanssa. Varsinaisen lajiharjoittelun lisäksi ohjelmaan kuuluu kelaustreeniä ja voimaharjoittelua päävalmentajan laatiman ohjelman mukaan. Uusia innokkaita pelaajia tarvitaan Pyörätuolirugbyn pelaamisen edellytyksenä on se, että on pyörätuolin käyttäjä, jolla on toimintakyvyn rajoituksia myös käsissä. Pelaajien taustat vaihtelevat. Osa on käyttänyt pyörätuolia lapsesta lähtien, osa puolestaan vammauduttuaan aikuisiällä. Harvalla pelaajalla on varsinaista urheilijataustaa, vaikka aktiivisia ihmisiä ovatkin. jatkuu

4 Suomessa pyörätuolirugbya pelataan niin SM-liigassa kuin divaritasolla. Lisää innokkaita pelaajia tarvitaan jatkuvasti. Maajoukkueen valmentajat kannustavat kaikkia kiinnostuneita kokeilemaan lajia, sillä kyseessä on vauhdikas laji, jonka joukkueissa vallitsee erinomainen yhteishenki. Tosin lajin harrastamiseen tarvitaan tukea, sillä mittojen mukaan tehty pelituoli on kallis. Apua voi kuitenkin saada esimerkiksi vakuutusyhtiöltä tai kaupungilta. Aluksi voi toki kokeilla jonkun vanhalla pelituolilla, tuntuuko laji omalta. Myös maajoukkueen kapteeni Erkki Lämsä kannustaa uusia harrastajia lajin pariin. Hänen mukaansa laji sopii sellaisille, jotka ovat urheilullisia, joilla on pallosilmää ja halu harrastaa. Lämsä muistuttaa, että vaaditaan todella paljon työtä ennen kuin vammautumisen jälkeen ollaan siinä tilanteessa, että pystytään esimerkiksi pelaamaan maajoukkuetasolla. Helsingin Roostersissa pelaava Lämsä päätyi lajin pariin 1995 ja naurahtaa, ettei tiedä, miksi on jatkanut näin pitkään, mutta aikoo jatkaa pelaamista myös tulevaisuudessa. EM-kilpailujen 5. ja 6. sijan ratkaisevan pelin Suomi hävisi Sveitsille niukasti Pelin jälkeen Lämsä oli ymmärrettävästi pettynyt: Ei ole kaksinen fiilis. Joukkueemme ranking nousi, mutta mitalipeleihinkin olisi ollut mahdollisuus. Siinä ei vaan onnistuttu. Turnaus oli kuitenkin onnistunut välietappi matkalla kohti Lontoon 2012 paraolympialaisia, joita silmällä pitäen on asetettu Suomen joukkueen pitkäntähtäimen tavoitteet. Suomen Invalidien Urheiluliitto kannustaa liikuntavammaisia henkilöitä hakeutumaan mukaan liikuntatoimintaan Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU) on valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö liikuntavammaisille. Sen toimintaan kuuluu niin kilpa- kuin harrasteliikuntatoiminnan järjestämistä niille, joilla tuki- ja liikuntaelinvamma tai sairaus vaikuttaa liikkumiseen. Lisäksi SIU järjestää koulutustoimintaa. Useiden lajien harrastaminen on monilla paikkakunnilla vaikeaa vähäisten harrastajamäärien tai -ryhmien puuttumisen vuoksi. Tämän vuoksi SIU kannustaa liikuntavammaisia hakeutumaan mahdollisuuksien mukaan paikallisten lajiseurojen pariin. Suomen Invalidien Urheiluliitto ry eli SIU on valtakunnallinen liikkumisvammaisten henkilöiden liikunta- ja urheilujärjestö. SIU:n jäsenseuroja ovat kaikki 155 invalidiyhdistystä ja 10 diagnoosipohjaista, valtakunnallista yhdistystä sekä osa CP-yhdistyksistä ja muutama muu vammaisliikuntaa edistävä urheiluseura. Inva- lidiyhdistyksillä on kaksoisjäsenyys, sillä samalla ne kuuluvat myös Invalidiliittoon. Kaikkiaan SIU:n paikallisseuroissa on noin henkilöjäsentä. SIU järjestää harraste- ja kilpailutason toimintaa yli 20 lajissa ja lisäksi kunto- ja koulutustapahtumia useassa muussa sellaises- Lisätietoja pyörätuolirugbysta: Erkki Lämsä , Pyörätuolirugby mitä se on? Säännöt lyhyesti * Pyörätuolirugbya pelataan koripallokentällä, jonka päädyissä on 8 x 1,75 metrin kokoiset maalialueet. * Peliaika on 4 x 8 minuuttia. * Tavoitteena on viedä pallo kelaamalla vastustajan maaliviivan yli. * Maalialueella saa olla kerralla 3 puolustajaa, ja hyökkääjä saa viipyä maalialueella kymmenen sekuntia. * Pelaaja saa kuljettaa palloa sylissään korkeintaan kymmenen sekuntia, minkä jälkeen palloa on pompautettava tai syötettävä toiselle. * Virheistä ja rikkeistä seuraa pallon menetys vastustajalle tai jäähy. Joukkue * Joukkueeseen voi kuulua 12 pelaajaa, joista kentällä on kerralla 4. * Pelaajan tulee olla pyörätuolin käyttäjä, jolla on toimintakyvyn rajoituksia myös käsissä. * Pelaajat luokitellaan toimintakyvyn mukaan 0,5 3,5 pisteen pelaajaksi. * Kentällä olevien pelaajien pistemäärä ei saa ylittää 8 pistettä.

5 toistokatetrointi sivu 5 sa liikuntamuodossa, joissa tarvitaan soveltamista, erityisapuvälineitä tai -järjestelyjä. Nuoriso-ohjelmissa (Futuuri- ja Sporttiklubi) järjestetään lajitutustumisia, leirejä, kisoja, paikalliskerhotoimintaa ja tapahtumapäiviä. Vastaanotto tavallisissa urheiluseuroissa on ollut hyvä. Kynnyskysymys on se, ettei seuroilla välttämättä ole tietoa liikuntavammaisten opastamisesta lajin pariin. Tämä aiheuttaa hieman hankaluuksia erityisesti lajia aloittelevien kohdalla. Riippuu myös lajista, miten helppoa tai vaikeaa harrastaminen tavallisessa urheiluseurassa on. Liikuntavammaisia uimareita on paljon uimaseurojen valmennusryhmissä samoin joitakin yleisurheilijoita. Uinnin kohdalla integroiminen vammattomien valmennusryhmiin käy paljon mutkattomammin kuin esimerkiksi pyörätuolitenniksen. Osalle lajeista tarvitaan aivan omia harrasteryhmiä. Tällainen laji on esimerkiksi pyörätuolirugby, Aho toteaa ja jatkaa: Yhdistysten paikallistasolla sekä SIU:n valtakunnan tason kilpaurheilutoiminnassa voivat olla mukana henkilöt, joilla on jokin fyysinen vamma tai sairaus. Tällaisia vammaryhmiä ovat mm. selkäydinvamma tai muu liikuntavamma (polio, amputaatio), cp-vamma tai muu pitkäaikaissairaus (MS, reuma, lihassairaus tms.). SIU:n harraste- ja nuorisoliikunnassa on mukana myös muita soveltavaa liikuntaa tarvitsevia henkilöitä. Kaikille avoimeen toimintaan osallistuminen laajentaa harrastusmahdollisuuksia Suvi Aho SIU:sta kertoo, että helpoiten yhteyden luominen liikuntavammaisiin henkilöihin onnistuu kuntoutuksen kautta. Muun muassa Käpylän kuntoutuskeskuksessa Synapsiassa heille on mahdollisuus esitellä eri lajeja ja erilaista harrastetoimintaa. Sen jälkeen harrastustoimintaan tutustuminen vaatii rutkasti omaa aktiivisuutta. Aho kannustaa kaikkia osallistumaan lajiesittelyihin ja kartoittamaan omia harrastusmahdollisuuksia niin SIU:n järjestämän toiminnan puitteissa kuin oman paikkakunnan invalidiyhdistyksissä ja urheiluseuroissa. Liikuntavammaisten urheiluharrastuksissa on se ongelma, että harrastajamäärät ovat niin pieniä, ettei oman asuinpaikan läheltä välttämättä löydy pelkästään liikuntavammaisille henkilöille tarkoitettuja harrasteryhmiä. Moni liikuntavammainen urheilija onkin paikallisen urheiluseuran jäsen, ja näin ollen hän saa jäsenyyden myötä seuralta valmennusapuja. Vammaishuippu-urheilussa toimintaa on yhdistetty lajiliittojen kuten Suomen Uimaliiton ja Ampumaurheiluliiton kanssa. Samaan suuntaan ollaan menossa monessa muussakin vammaisurheilulajissa. Tällä hetkellä integrointi koskee lähinnä vammaishuippu-urheilua. Toivottavaa on, että tulevaisuudessa vammaisia henkilöitä olisi mukana mahdollisimman monissa urheiluseuroissa ja mahdollisimman monipuolisissa rooleissa. Vammaisurheilussa omat pulmansa, mutta asenne on kohdallaan Kuten muussakin urheilussa myös vammaisurheilussa on omat pulmansa. Niin kunto- kuin kilpaurheilupuolellakin ongelmaksi voi nousta se, että harrastaminen tulee kalliiksi. Jo harjoituksiin pääseminen voi olla haaste, sillä vammaisille henkilöille tarjotut vapaa-ajan matkat eivät riitä harrastuksiin kulkemiseen. Usein myös avustajan saaminen harrastuksiin on monen mutkan takana. Vammaisurheilu on usein välineurheilua jo pelkästään harrastetasolla. Investointeja vaativat myös osassa lajeista tarvittavat välineet esimerkiksi erikoispyörätuoli. Aho muistuttaa, ettei harrastushaaveista kannata kuitenkaan tarvittavien välineiden takia luopua, sillä osaa välineistä saa vuokrattua edulliseen hintaan soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnalta SOLIA:lta (www. solia.info). Ahoa vammaisurheilussa viehättää urheilijat ja heidän asenteensa. Vaikka kilpailu on kovaa ja monelle ammattimaista, urheilemisessa on uskomattoman positiivinen meininki. Vammaisurheilu on myös saanut aiempaa enemmän näkyvyyttä viime vuosina. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon viime kesän pyörätuolirugbyn EM-kilpailut saivat julkisuutta. Kisat olivat esille mm. Aamu-TV:ssä, Helsingin Sanomissa ja Urheiluruudussa. Toivottavasti myös jatkossa mediakiinnostus kasvaa entisestään, Aho iloitsee. APUA matkustaville katetroijille! Astra Tech Oy on tehnyt katetrien tulli- ja turvatarkastustodistuksen. Todistus helpottaa katetrien kanssa matkustavia tullissa ja turvatarkastuksissa, sillä siinä on viidellä eri kielellä kerrottu, mitä katetrit ovat ja miksi niitä on kuljetettava mukana riittävä määrä. Voit tilata oman todistuksesi sähköpostilla tai puhelimitse (09)

6 Katetrointi on sana, joka herättää tunteita. Usein nämä tunteet eivät ole positiivisia. Toimenpiteenä esimerkiksi toistokatetrointi on kuitenkin helppo. Se myös kuntouttaa rakon toimintaa ja tukee elämänlaatua, kun arjen menot eivät enää ohjaudu lähimmän vessan mukaan. Irti ennakkoluuloista Toistokatetrointi voi kuntouttaa Ilmainen apuväline Katetri on sairauden hoitoon kuuluva apuväline, joka tulee saada terveyskeskuksesta ilmaiseksi. Todistettavasti hyvälaatuiseksi osoitettu katetri on hoidon ehdoton edellytys, koska näin voidaan turvata, ettei katetroinnista aiheudu vaurioita virtsaputkeen vuosienkaan katetroinnin jälkeen. EEVA-MAIJA SAARANTO Uroterapeutti Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus REPORTAASI Katetrointi liitetään usein sairaalaan, kuten johonkin operaatioon tai ongelmalliseen synnytykseen, jonka jälkeen virtsaaminen ei onnistunut. Neurologisissa sairauksissa se yhdistyy usein käsityksiin pitkälle edenneestä sairaudesta. Erilaiset negatiiviset mielikuvat estävät katetroinnin näkemisen yhtenä varteenotettavana, jopa kuntouttavana hoitomuotona. Hoitopäätösten tueksi tarvitaan myös enemmän tietoa kolmesta eri katetrointitavasta. Niistä toistokatetrointi on tavallisin neurologisten sairauksien yhteydessä. Kestokatetri yleensä toimenpiteen jälkeen Sairaalamaailmassa turvaudutaan usein kestokatetriin. Tuolloin virtsaputkea pitkin rakkoon työnnetty katetri turvaa rakon tyhjenemisen usean päivän ajan. Tämä vieras esine, pitkä letku, yhdistetään säiliönä toimivaan pussiin. Jos katetria joudutaan pitämään pitkään, se altistaa virtsatietulehduksille ja voi ärsyttää virtsaputken limakalvoja. Kestokatetrin vaihtoehtona käytetäänkin nykyisin usein suprapubista katetria eli ns. cystofixia. Katetri laitetaan vatsanpeitteiden päältä, häpyluun yläpuolelta suoraan virtsarakkoon. Ensimmäisellä kerralla laiton suorittaa aina lääkäri. Katetria voidaan joskus joutua pitämään pitkiäkin aikoja, ja tällä katetrointitavalla vältetään virtsaputken vaurioituminen. Hoitotoimenpiteenä katetrointi on tärkeä. Sen avulla pystytään seuraamaan nesteiden kulkua ja turvaamaan rakon tyhjeneminen, jotta rakko ei pääse laajenemaan normaalista poikkeavaksi. Jos kestokatetria joudutaan pitämään pitkään, infektiot ja rakkokivet yleistyvät. Kestokatetri aiheuttaa mekaanista ärsytystä ja voi aikaa myöden aiheuttaa rakon seinämään muutoksia. Toistokatetri osa oireen hoitoa Toistokatetrointia käytetään hoitovaihtoehtona, kun rakko ei jaksa tyhjentyä ollenkaan tai tyhjeneminen on heikkoa, jolloin virtsaa jää liikaa rakkoon. Se on yleinen hoitomuoto, jos oireen oletetaan olevan pitkäaikainen. Tuolloin ongelman aiheuttaja on yleensä esimerkiksi hermoston toimintaa häiritsevä perussairaus, kuten MS-tauti, syringomyelia tai selkäydinvamma. Se voi olla myös virtaamiseste kuten suurentunut eturauhanen. Toistokatetrointi tarkoittaa nimensä mukaisesti toistuvaa rakon tyhjentämistä ohuen liukkaan katetrin avulla. Katetri on vain sen hetken elimistössä, että rakko tyhjenee. Tämän jälkeen se poistetaan ja heitetään roskiin eli se ei tee minkäänlaisia peruuttamattomia muutoksia elimistöön. Jos rakko tyhjenee spontaanisti kohtuullisen hyvin, ennen nukkumaan menoa riittää ehkä yksi katetrointi. Yleinen käsitys on, että desilitra jäännösvirtsaa on jo liikaa, ja sen poistamisesta edes kerran vuorokaudessa katetrin avulla on hyötyä. Mikäli henkilön spontaani virtsaus on työlästä, aikaa vievää ja jäännösvirtsaa jää runsaasti, voidaan katetrointi tehdä kuusikin kertaa päivässä. Tavoitteena on, että henkilö itse oppii suorittamaan katetroinnin. Katetrointi voi tapahtua wc:ssä joko

7 toistokatetrointi sivu 7 Mistä tietoa, mistä saa? Toistokatetrointiin liittyvistä asioista voi kysyä: - oman terveyskeskuksen terveydenhoitajalta ja kotisairaanhoidolta. - keskussairaaloiden asiantuntijahoitajilta, uroterapeuteilta. - katetrifirmojen toimittamista lehdistä, nettisivuilta ja tietoiskuilloista. Katetrit haetaan yleensä oman terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta. Katetrifirmoilla on myös kotiinkuljetuspalvelua erillisellä sopimuksella. pytyllä istuen tai seisoma-asennossa, miehiltä se onnistuu pyörätuolissa istuenkin. Normaali käsienpesu sekä alapesu vähintään aamuin illoin riittää. Kodin ulkopuolella tapahtuvassa katetroinnissa voidaan käyttää esim. käsihuuhdetta käsienpesun sijaan ja ns. matkakatetria. Toistokatetroinnin tavoitteena onkin helpottaa kodin ulkopuolelle lähtemistä. Rakkoa pystyy kuntouttamaan Toistokatetroinnin hyötyjä on useita. Usein säännöllinen katetrointi tehostaa rakon spontaania supistumista. Kun jäännösvirtsakin saadaan tyhjennettyä, rakon seinämälihas pääsee supistumaan ja se voi harjaantua toimimaan paremmin. Mikäli jäännösvirtsamäärät pienenevät, katetroinnin tarve vähenee tai joissakin tilanteissa loppuu ehkä kokonaan. Voidaankin ajatella, että katetroinnin avulla pystyy kuntouttamaan rakkoa. Katetrointi turvaa myös virtsan vaihtumista rakossa, jotta sinne ei pääse pesiytymään tulehduksia. Rakossa seisova väkevä virtsa altistaa tulehduksille sekä esimerkiksi virtsakivien muodostumiselle. Iso jäännösvirtsa voi heijastua myös epämääräisenä huonona olona tai se voi lisätä alaraajojen spastisuutta. Jopa sydämen syke nousee, ellei rakko pääse tyhjenemään. Katetrointia ei pidä siis vältellä kommenteilla: en ole vielä niin huonossa kunnossa, että suostuisin katetroimaan. Pikemmin kannattaa oppia ajattelemaan, että näin pystyn auttamaan omaa elimistöäni ja kuntouttamaan rakkoani. Vuosia jatkuneissa seurantatutkimuksissa tämä hoitomuoto on todettu hyväksi ja turvalliseksi keinoksi monenlaisissa rakontoimintahäiriöissä. Tähän hoitomuotoon ei myöskään liity sivuvaikutuksia kuten lääkkeisiin. Ei kompromisseja.

8 Toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Mikael Leppilahti puhui koulutuksessa eturauhasvaivojen ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri järjestivät hoitohenkilökunnalle suunnatun ikäihmisen urologiaa ja urogynekologiaa käsittelevän koulutuksen, jossa saatiin hoitovinkkien lisäksi myös tietoa vaivojen ennaltaehkäisystä. Jokainen voikin olla omalta osaltaan vaikuttamassa tulevaisuuteensa. Erityisesti eturauhassyövän kehittymisessä elintavoilla on erittäin suuri merkitys, kuten toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Mikael Leppilahden esityksestä kävi ilmi. Seinäjoella saatiin vinkkejä ikääntyvien virtsaamisvaivojen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn REPORTAASI Seinäjoen keskussairaalan geriatrian ylilääkäri Maria Nuotio aloitti koulutuksen kertomalla yleisesti vanhusten virtsaamisvaivoista. Hän painotti sitä, että vanhusten virtsaamisvaivat ovat monimuotoinen terveysongelma, joka on tavattoman yleinen. Taustalla vaikuttavat ikääntymiseen liittyvät muutokset alavirtsateissä ja virtsan erityksen säätelyssä. Myös muilla sairauksilla ja lääkityksellä on vaikutusta oireisiin ja virtsan eritykseen, mikä on syytä huomioida hoidossa. Usein virtsaamisvaivat jäävät vanhusten hoidossa vähemmälle huomiolle, vaikka ne ovatkin merkittävä elämänlaatuun vaikuttava tekijä, ja elämänlaadun kohentamisen tulisi olla hoidon keskiössä. Ikäihmisten virtsaamisvaivat voidaan luokitella kerääntymisoireisiin ja tyhjenemisoireisiin. Kerääntymisoireita ovat yliaktiivinen rakko-oireyhtymä, yöllinen virtsaamisen tarve ja ponnistusinkontinenssi. Tyhjenemisoireista virtsasuihkun muutokset liittyvät usein eturauhasen liikakasvuun. Muita oireita voivat olla virtsaamisen jälkitiputtelu ja ylivuotoinkontinenssi. Alavirtsateissä ikääntymisen myötä ilmenevät muutokset ovat erilaisia naisilla ja miehillä. Miehillä merkittävin rakenteellinen muutos on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Vaiva voi olla oireeton, aiheuttaa kerääntymis- ja/tai tyhjenemisoireita ja pahimmillaan alavirtsatietukoksen %:lla miehistä, joilla on eturauhasen liikakasvua, esiintyy virtsarakon yliaktiivisuutta. Naisilla lantionpohjan lihaksisto ja muut tukirakenteet löystyvät, virtsaputki lyhenee ja tulee liikkuvammaksi, lisäksi estrogeenin puutos aiheuttaa limakalvomuutoksia. Sekä miehillä että naisilla virtsarakon toiminnallinen tilavuus pienenee, rakkolihaksen yliaktiivisuus lisääntyy, rakkolihaksen supistumiskyky heikkenee ja esiintyy taipumusta suurentuneisiin jäännösvirtsamääriin. Ikääntyvien ihmisten virtsaamisvaivat ovat erittäin yleisiä. Esimerkiksi inkontinenssista kärsii % kotona asuvista yli 65-vuotiaista ja yli puolet laitoshoidossa olevista. Nuotio painottaa, että vaivoihin on syytä puuttua, vaikka niistä puhumiseen liittyykin häveliäisyyttä. Virtsaamisvaivat vaikuttavat elämänlaadun fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Niistä seuraa helposti sosiaalista eristäytymistä sekä unija emotionaalisia häiriöitä niin vanhukselle itselleen kuin omaishoitajallekin. Toistokatetrointi on yksi keino parantaa elämänlaatua Yksi mahdollisuus parantaa vanhuksen elämänlaatua virtsaamisvaivoista huolimatta on toistokatetrointi, josta Seinäjoen koulutuksessa oli puhumassa uroterapeutti Kirsti Toivonen. Toistokatetrointi voi olla tilapäinen tai pysyvä ratkaisu, silloin jos rakko tyhjenee huonosti tai rakon tyhjenemiseen liittyy komplikaatioita. Toistokatetrointi voi olla elämänlaatua kohentava tekijä niin kotona asuvalle kuin laitoshoidossa olevalle.

9 toistokatetrointi sivu 9 Lykopeeni ja omega-3-rasvahapot suojaavat eturauhassyövältä. Toistokatetroinnin myötä infektioalttius ja virtsankarkailu vähenevät, rakon ylivenyminen estyy, takaisinvirtauskomplikaatiot vähenevät sekä päästään eroon kestokatetreista ja vaipoista ja siten myös hajuhaitoista. Toistokatetroinnin myötä iho pysyy siistinä ja terveenä, yöunen laatu paranee ja kaiken kaikkiaan elämänlaatu paranee. Toistokatetroinnin edellytyksenä on normaali virtsaputki ja muu anatomia, se, että rakon tilavuus on yli 100 ml, sekä potilaan oma motivaatio ja kyky ymmärtää katetroinnin tarkoitus ja tekniikka. Jos vanhus katetroi itse, on edellytyksenä myös käsien motorinen valmius. Ennen leikkaushoitoa on syytä kokeilla fysioterapiaa Virtsankarkailua voidaan joutua hoitamaan leikkauksella. Osastonlääkäri Seppo Harjula kertoi inkontinenssin leikkaushoitomahdollisuuksista. TVT-leikkaus tuli Seinäjoen keskussairaalassa käyttöön vuonna 1998 ja on sen jälkeen syrjäyttänyt muut operaatiotekniikat. TVT-leikkauksen etuja on se, että kyseessä on nopea, pieni leikkaus, jonka vuoksi potilas joutuu olemaan sairaalassa alle 24 tuntia. Syntyvät kudosvauriot ovat pieniä ja normaalit aktiviteetit ovat mahdollisia heti leikkauksen jälkeen % naisista on tyytyväisiä vuoden kuluttua leikkauksesta ja tyytyväisyysluvut ovat lähes samat seitsemän vuotta myöhemmin. TVT-leikkaus on myös kustannuksiltaan edullisempi, hinta on noin 30 % avoleikkauksen hinnasta. Harjula kertoi omia kokemuksiaan TVT-leikkauksista, joita on tehty Seinäjoella yhteensä noin Vakavilta komplikaatioilta on vältytty ja potilaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Vanhuksilla leikkaushoidon tulokset ovat jonkin verran huonompia kuin nuoremmilla. Harjulan mukaan iäkkäiden ihmisten kohdalla leikkaushoito kannattaa, jos kyseessä on tahaton virtsankarkailu ruumiillisen ponnistuksen yhteydessä. Ennen leikkaushoitoa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota altistaviin tekijöihin, kuten estrogeenin puutteeseen, ylipainoon, tiettyihin lääkkeisiin, krooniseen yskään ja työergonomiaan sekä kokeilla konservatiiviset keinot eli lääkehoito, lihasharjoittelu, elektrostimulaatio, vaginakuulat ja inkontinenssi-renkaat. Olennainen merkitys hoidossa on myös fysioterapialla. Fysioterapeutti Sari Hepouro kertoi virtsa- ja ulosteinkontinenssin fysioterapeuttisesta hoidosta, jonka aluksi tehdään haastattelu ja tutkimus ongelmien kartoittamiseksi. Alkukartoituksen jälkeen tehdään hoitosuunnitelma, ja terapia aloitetaan eniten haittaavista oireista. Terapiakertoja kertyy 4 10 ja näiden aikana potilasta opastetaan kotiharjoittelussa. Bakteerikasvusto virtsassa yleistyy iän myötä Virtsatieinfektiot ovat keskeinen infektioongelma vanhusten hoidossa. Vanhusten virtsatieinfektioihin liittyy erityispiirteitä, niinpä hoitosuosituksissa käsitelläänkin vanhuksia erikseen. Infektiolääkäri Jukka Saikun mukaan iäkkäistä naisista %: lla ja miehistä %:lla on oireetonta bakteerikasvua virtsassa. Bakteerikasvua edistää vanhuksilla mm. estrogeenin puute ja prostataeritteiden väheneminen. Diabeteksen kaltaiset perussairaudet vaikuttavat myös asiaan, ja bakteerikasvu lisääntyy yleiskunnon heikkenemisen myötä. Tällaisessa tapauksessa hoidosta ei ole hyötyä, sillä oireeton bakteerikasvu virtsassa ei vaurioita munuaisia, pahenna inkontinenssia, vaikuta kokonaisennusteeseen, eikä hoito estä uusiutumista. Saikku korostaakin, että bakteerikasvu virtsassa ei oikeuta virtsatieinfektiodiagnoosiin. Virtsatieinfektiossa potilaan virtsaaminen on kivuliasta tai muuten vaikeutunutta, potilaalla on kuumetta ja mahdollisesti lisääntynyt virtsaamispakko, alavatsakipuja, munuaisseudun arkuutta tai uutena oireena virtsainkontinenssi. Infektiotilanteessa lääke valitaan aina virtsan bakteeriviljelyn herkkyysmäärityksen mukaan. Harkitsemattomalla antibioottien käytöllä altistetaan sivuvaikutuksille ja lisätään resistenttien kantojen muodostumista. Esimerkiksi laitoshoidossa antibiootit vaikuttavat koko yksikön bakteereihin. Vanhusten virtsatieinfektioiden estoon on melko vähän keinoja. Saikun mukaan estolääkitys on harvoin tarpeen, eikä sitä tulisi käyttää potilailla, joilla on kestokatetri. Ehkäisyssä auttaakin kestokatetreista luopuminen ja runsas juominen, erityisesti karpalomehulla uskotaan olevan vaikutusta virtsatieinfektioiden vähenemiseen. Eturauhassyöpä tärkeä on hoitaa, mutta ylihoitoa tulee välttää Iäkkään miehen eturauhassyöpää käsittelevässä esityksessään toiminta-alueen johtaja Mikael Leppilahti nosti esille mielenkiintoisia näkökulmia seulontojen vaikutuksesta sekä osoitti sen, että suomalainenkin mies voi vaikuttaa eturauhasvaivoihinsa kiinnittämällä huomiota ruokavalioonsa. Leppilahden mukaan ihmisiä pelotellaan eturauhassyöpätapausten lisääntymistä kuvaavilla käyrillä. Tapausten määrä on noussut, mutta kuolleisuus on pysynyt samana 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2004 eturauhassyöpiä todettiin 3,5 kertaa enemmän kuin miesten uusia keuhkosyöpiä. Samana vuonna kuitenkin keuhkosyöpään kuoli 2 kertaa niin paljon miehiä kuin eturauhassyöpään, joka ei siis ole vakavin miesten syövistä, vaikka yleisin onkin. Leppilahden mukaan eturauhassyöpädiagnooseja tehdään myös löydöksistä, joista diagnoosia ei tarvitsisi tehdä. Seulonnassa havaitaan paljon nimenomaan matalan riskin tapauksia, joita on valtaosa yli 70- vuotiaista, joille tehdään diagnoosi. Heillä diagnoosi ei yleensä johda syöpäsairauteen. Matalan riskin potilaita on noin 45 % diagnoosin saaneista. 40 % on keskisuuren riskin potilaita ja korkean riskin potilaita on 15 %. Leppilahden mukaan resursseja pitäisi keskittää korkean riskin potilasryhmän hoitamiseen, sillä lääkäreiden ammatillinen velvollisuus on välttää ylihoitoa. jatkuu

10 Lääkärin strategiana tulisikin Leppilahden mukaan olla matalan riskin potilaiden tunnistaminen ja heidän kohdallaan välittömän hoidon välttäminen, sillä kymmenen vuoden seurannassa ei radikaalihoidosta ole hyötyä heidän kohdallaan. Tämä asia olisi Leppilahden mukaan syytä kertoa potilaalle, joka altistetaan hoidoille. Viivästetty radikaalihoito ei myöskään näillä matalan riskin potilailla heikennä ennustetta, joten heidän hoidossaan tulisikin panostaa ensisijaisesti seurantaan. Tomaatti ja kala apuna ennaltaehkäisyssä Hoitojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn, sillä elintavoilla on erittäin suuri merkitys eturauhassyövän kehittymiselle. Skandinaviassa eturauhassyövän ilmaantuvuus on 10-kertainen Japaniin verrattuna, ja kuolleisuus on Skandinaviassa 6-kertainen Japaniin verrattuna. Myös Välimeren maissa eturauhassyöpäkuolleisuus on puolet pienempi kuin Skandinaviassa. Tutkimusten mukaan 50-vuotiailla yhdysvaltalaisilla ja japanilaisilla on yhtä paljon muutoksia, mutta Japanissa muutokset kehittyvät harvemmin syöväksi. Kyse on geenien sijaan nimenomaan elintavoista, sillä Yhdysvaltoihin muuttaneilla japanilaisilla riski nousee nopeasti paikalliselle tasolle. Useissa terveystutkimuksissa on todettu mm. tomaattien sisältävän lykopeenin sekä kalan syönnin suojaavan eturauhassyövältä. Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA-E) estävät syöpäsolujen kasvua, mutta useat suomalaiset eivät saa tarpeeksi näitä rasvahappoja. Leppilahti muistuttaa, että ravitsemusmuutosten lisäksi myös liikunta ja painonhallinta vaikuttavat merkittävästi eturauhassyövän etenemiseen. Milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa terveempiä elämäntapoja. Tietyt edut tulevat heti ilmi, esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta on välitöntä hyötyä. Suurimmat hyödyt saavutetaan kuitenkin pitkällä aikajänteellä. Leppilahden mukaan liikunnan, tomaattien ja kalan syönnin tuomat hyödyt tulevat esille noin viiden vuoden kuluttua elämäntapamuutoksesta. Urologisen hoidon organisointiin on panostettu Virtsaamisvaivoista kärsivän on hyvä asua Seinäjoella Monilla paikkakunnilla tuskaillaan pitkien hoitojonojen ja hoidon organisoinnin kanssa. Miten organisoida hoito niin, että se olisi kustannustehokasta ja potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla toteutettua? Seinäjoella on onnistuttu löytämään vastauksia näihin kysymyksiin. Hoitojonot urologian puolella ovat lyhyet ja kokopäiväinen uroterapeutin vastaanotto madaltaa kynnystä kääntyä hoitohenkilökunnan puoleen kysymyksiä herättävissä tilanteissa. REPORTAASI Meillä Seinäjoella on jo 1990-luvun puolivälistä lähtien pyritty systemaattisesti arvioimaan väestön urologinen hoitotarve kokonaisuudessaan. Olemme miettineet, miten paljon erilaisia toimenpiteitä tarvitaan ja millaisia resursseja niiden järjestäminen vaatii. Analysoimme jatkuvasti mm. lähetteiden määrää, poliklinikkakäyntejä, leikkausten määrää sekä sitä, paljonko lääkäreitä tarvitaan, toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Mikael Leppilahti kertoo. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on jo pitkään ollut kohtuullinen. Meidän ei tarvitse toimia palokuntamentaliteetilla niin, että hoidamme vain päälle kaatuvat tapaukset. Tasapaino on mahdollistanut sen, että pystymme pysähtymään miettimään pulmakohtia, Leppilahti jatkaa. Urologien tuki on tärkeää uroterapeuttitoiminnalle Yksi toiminnan osa-alue, jonka roolia ja organisointia on mietitty Seinäjoella, on uroterapeutin vastaanotto. Kirsti Toivosen hoitamasta kokopäiväisestä uroterapeutin vastaanotosta on positiivisia kokemuksia. Kävin uroterapeuttikoulutuksen vuonna 2002, ja seuraavana vuonna aloitettiin uroterapeuttitoiminta. Aluksi vastaanotto oli kahtena päivänä viikossa, ja siitä toiminta laajeni vähitellen kokopäiväiseksi. Toiminta oli aluksi urologian osaston alaista, mut- ta viime vuoden alusta lähtien se on ollut hallinnollisesti kirurgian poliklinikan alaisuudessa, uroterapeutti Kirsti Toivonen kertoo ja toteaa, että toimintaa oli helppo lähteä pyörittämään, kun taustalla oli urologien tuki. Pidän uroterapeutin panosta todella tärkeänä, koska lääkäreillä ei ole resursseja, eikä myöskään osaamista moniin hyvin tärkeisiin asioihin. Potilaat tarvitsevat informaatiota, jonka he ymmärtävät, ja kärsivällistä neuvontaa. Me lääkärit saatamme olla toisinaan liian lääke- ja temppukeskeisiä. Onkin iso riski, että vuorovaikutus potilaan kanssa jää riittämättömäksi ja keskitymme liiaksi johonkin elimeen. Uroterapeutti tuo olennaista inhimillisyyttä tähän toimintaan, Leppilahti toteaa. Vastaanotolla näkyy eturauhassyöpäpotilaiden lisääntyminen Toivonen muistelee, että silloin kun uroterapeuttitoimintaa käynnistettiin, eniten ohjausta tarvitsivat radikaali prostatektomia leikkaukseen tulevat potilaat. Potilasmäärät ovat kasvaneet toiminnan lisääntymisen myötä ja eturauhassyöpäpotilaat ovat yhä suurin uroterapeuttia työllistävä potilasryhmä. Meillä on sellainen käytäntö, että kun potilas on saanut tiedon eturauhassyövästä, lääkärit ohjaavat hänet vastaanotolleni hoidonohjauskäynnille. Vastaanottotoiminnan

11 toistokatetrointi sivu 11 lisäksi järjestämme eturauhassyöpäpotilaille ensitietopäiviä vastaavia kuntoutuspäiviä. Alueellisia ja paikallisia koulutuksia on järjestetty myös muille potilasryhmille, Toivonen kertoo ja muistuttaa kirjallisten töiden vievän myös oman aikansa. Toiminnan seuraamiseksi myös uroterapeutin toiminnasta laaditaan vuosittain toimintakertomus, jossa on eritelty potilaskäynnit. Motivointi on katetrointiopetuksen A ja O Toiseksi suureksi potilasryhmäksi Toivonen mainitsee toistokatetrointiopetukset, jotka tapahtuvat hänen vastaanotollaan, jos tiedetään, että se on potilaan tilanne huomioiden mahdollista polikliinisella käynnillä. Jos potilas ikänsä tai sairauksiensa takia tarvitsee pidemmän harjoittelujakson toistokatetrointia opetellessa tai hän asuu kaukana sairaalasta, otetaan potilas osastolle harjoittelemaan. Motivointi on tärkeää toistokatetroinnin opetuksessa ja siitä lähdetäänkin liikkeelle. Jos potilas epäröi toistokatetrointia, yritän perustella hyötynäkökohtia ja kertoa, ettei se ole yhtä hankalaa kuin moni potilas aluksi ajattelee. Useat epäillen suhtautuneet ovatkin kokeilun jälkeen sitä mieltä, ettei katetrointi ole lainkaan paha juttu. On myös paljon niitä, jotka suhtautuvat valmiiksi myönteisesti ja tietävätkin jonkin verran toistokatetroinnista. Tällaisia ovat usein esimerkiksi MS-potilaat, Toivonen kertoo ja jatkaa: Osa iäkkäistä ihmisistä saattaa pitää kestokatetria helpompana, kun sille ei tarvitse tehdä mitään. Toistokatetrointia on kuitenkin opetettu 80-vuotiaillekin. Monille katetroinnin tarjoama vapaus toimii tärkeänä motivaattorina. Katetrointiopetuksen jälkeen potilaat voivat soittaa, jos mieleen tulee kysyttävää. Monet heistä soittavatkin jäännösvirtsamääristä, katetrointitiheydestä tms.. Toivonen käy opettamassa katetrointia myös Seinäjoen keskussairaalan osastoilla, erityisesti kirurgisilla ja sisätautiosastoilla. Pääasiassa opetettavat ovat aikuisia, mutta myös muutamia alle 10-vuotiaita on ollut opetettavana. Lapsipotilaita on kuitenkin vähän, ja iso osa heistä hoidetaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, missä hoidetaan myös katetrointiopetus. Potilaan lähdettyä vastaanotolta Toivonen soittaa aina hoitotarvikejakeluun ja varmistaa, että potilaalle on saatavilla katetreja. Toivonen vastaa mielellään myös hoitotarvikejakelusta ja kotisairaanhoidosta tuleviin esimerkiksi katetrointia koskeviin kysymyksiin. Niitä tulee kuitenkin hyvin vähän. Ehkä kynnys soittaa ja kysyä ei ole kovin matala. Kyse ei ole siitä, etteikö tiedontarvetta olisi. Kerrankin toistokatetroiva potilas soitti varmistaakseen, miten asia on, kun hoitaja oli hänelle sanonut, että samaa katetria voi käyttää neljäkin kertaa, kun sen pesee katetrointikertojen välissä. Osaamisen keskittämisestä on hyötyä Seinäjoen kokemukset kokopäiväisestä uroterapeutin vastaanotosta ovat positiivisia. Asiantuntemuksen keskittyminen on hyvä asia, sillä on niin potilaille kuin hoitohenkilökunnallekin helpotus, kun on yksi taho, jonka puoleen voi kääntyä. Uroterapeutti Kirsi Toivonen Organisoinnin kannalta on tärkeää, että toiminnan taustalla on työnantajan tuki. Toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen on ollut helppoa, kun tämänkaltainen uroterapeuttitoiminta on ollut urologeista lähtevää, Toivonen kertoo ja kiittelee Seinäjoen nuorta urologikaartia. Esimerkiksi toistokatetroinnin opetuksen on todettu toimivan parhainten paikkakunnilla, joissa yksi ihminen vastaa siitä. Toivonen on samaa mieltä siitä, kuinka tärkeää toistokatetrointiopetuksen keskittäminen on. Osastolla saattaa olla sijaistyövoimaa, jolle opetus voi olla ihan uusi tilanne, ja tällöin monet asiat saattavat jäädä huomioimatta. Kun olin osastolla töissä, pahimmillaan oli neljä opetettavaa yhtä aikaa kaiken muun osastotyön ohessa. Siinä tulee kiireen tuntu, kun tietää, kuinka paljon muita töitä on vielä tekemättä. Aikaa ei voinut varata toistokatetrointiopetukseen niin paljon kuin nyt, ja se näkyi mm. potilaiden motivoinnissa. Nyt voin tehdä opetuksen kaikessa rauhassa ja huomioida potilaan yksilönä, Toivonen kertoo. Minulta kysytään aika paljon apuvälineistä, esimerkiksi urinaaleista, inkontinenssisuojista ja katetripusseista. Uroterapeuttikoulutuksen myötä olen saanut sellaista tietoa, joka ei ole vielä tavoittanut osastojen henkilökuntaa, Toivonen jatkaa. Potilailla on turvallisempi olo, kun on tietty tuttu henkilö, jolta voi kysyä asioita. Tällöin kynnys ottaa yhteyttä on mahdollisimman matala. Kokopäiväinen uroterapeutti tuo vakautta toimintaan. Pyrimme myös siihen, että hoitava lääkäri pysyisi samana kontrollikäynnillä, mutta valitettavasti niin ei ole. Onneksi on kuitenkin tuttu uroterapeutti, jonka puoleen kääntyä, Leppilahti korostaa.

12 POIMINTOJA JA MIETTEITÄ APUVÄLINEMESSUILTA Marraskuun alussa käväisin Apuväline messuilla Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa eli entisessä Pirkkahallissa. Nämä olivat järjestyksessä 12. apuvälinemessut ja väkeä oli paikalla todella paljon. Oli rollaattorien, kyynärsauvojen, keppien ja pyörätuolien kanssa liikkuvia, mutta jotenkin minäkin sähkärilläni mukaan mahduin. Tietämäni mukaan messuilla kävi kaikkiaan yli kävijää ja näytteilleasettajia oli yli 200. REPORTAASI Näytteillä oli monenlaisia vempaimia niin liikkumiseen, kuulemiseen, näkemiseen kuin kaikenlaisiin arjen askareisiinkin liittyviä apuvälineitä. Erityisen paljon oli pyörätuolin käyttäjille sopivia hienoja kylpyhuoneratkaisuja säädettävine pesualtaineen ja wc-istuimineen, oli nousemista helpottavia eri muotoisia tukitankoja, suihkutuoleja ja jopa pesevä ja kuivaava wc-istuinkin löytyi pienemmistä apuvälineistä puhumattakaan. Omalla näyttelyosastollaan mukana oli tietysti myös Astra Tech LoFric-katetreineen. Pyörätuolini ohella LoFric-katetrit ovat muuten minun tärkeimmät apuvälineeni, joita ilman en kerta kaikkiaan tulisi toimeen. Olen usein vuosien varrella kyllä ihmetellyt, miksi vammaisille tarkoitetut apuvälineet ovat yleensä niin rumia, kömpelöitä ja sosiaalisesti leimaavia. Ei apuvälineen tarvitse olla stigma, häpeämerkki, vaan sen tulisi olla osa käyttäjänsä persoonallisuutta. Nykyisin keppien ja pyörätuolien väreissä ja muotoilussa on onneksi jo valinnanvaraa, minkä ilokseni panin näilläkin messuilla merkille. Sen sijaan huippumuotoilun ja teknologian yhdistely, joka näkyy kodin elektroniikassa ja mobiililaitteissa, ei vielä ulotu moniinkaan kotiin asennettaviin ja hankittaviin apuvälineisiin. Toimintakyvyn heiketessä kotiin yleensä asennetaan metallisia tai valkoiseksi maalattuja kaiteita ja kahvoja sekä kalsean näköisiä laitoskalusteita eikä suinkaan kodin tyyliin ja sisustukseen sopivia ratkaisu- ja. Puusta veistettyjä ja kauniisti muotoiltuja kaiteita ei juurikaan näe missään. Ilahduttavaa oli, että näillä messuilla sentään näin joitakin iloisen värisiä ja hauskasti muotoiltuja kahvoja ja kaiteita esimerkiksi kylpyhuoneen piristykseksi. Monet näytteillä olleista apuvälineistä olivat minulle jo ennestään tuttuja, mutta aina joukossa on jotain uuttakin. En ollut aikaisemmin nähnyt esimerkiksi portaita, jotka voitiin napin painalluksella muuttaa hissiksi, tosi näppärä keksintö. Myös ravistelemalla itselatautuva taskulamppu, johon ei tarvitse vaihtaa paristoja, olisi mainio apuväline ulkona pimeinä syysiltoina ja sisällä esimerkiksi sähkökatkosten aikaan. Huomionarvoinen uutuus oli myös kipulääkettä sisältävä haavanhoitosidos, joka hoitaa kivun siellä, missä se on. Näyttelyn lisäksi messuilla oli toki paljon muutakin ohjelmaa. Oli muotinäytöksiä, tietoiskuja eri aiheista, seminaareja, liikuntatapahtumia ja tietoa vammaisliikunnasta ja siihen liittyvistä apuvälineistä ja erilaisia liikuntalajeja oli myös mahdollisuus kokeilla. Televisiosta tuttu Ransu-koira esitteli messuyleisölle opas- ja avustajakoirien toimintaa. Mielestäni messujen ehkä kiinnostavin tapahtuma oli Apuvälineiden ideakilpailun tulosten julkistaminen. Nyt ensimmäistä kertaa järjestetyn kilpailun tarkoituksena oli kannustaa niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin ideoimaan ja kehittämään apuvälineitä helpottamaan vammaisten päivittäistä elämää ja harrastustoimintaa. Noin 70 kekseliästä suomalaista olikin tarttunut pyydykseen ja ideoinut erilaisia liikkumisen apuvälineitä kilpailuun ja monen hyvän idean taustalla oli melko yksinkertainen oivallus kuten hyvien keksintöjen kohdalla yleensäkin. Loppukilpailuun pääsi kymmenen erittäin tasaväkistä ideaa, joiden joukosta kilpailuraadin vaikeaksi tehtäväksi jäi valita voittajat. Palkinnot voittajille jakoi kilpailuraadin puheenjohtaja, toimittaja Pirjo Kauppinen, joka on itsekin vammainen pyörätuolin käyttäjä. Korkeatasoisen kilpailun ensimmäisen palkinnon 3000 euroa saivat Lahden Muotoiluinstituutissa opiskelevat Sara Ikävalko ja Pancho Nikander kilpailutyöllään Kilpi. Se on kevyestä teollisuushuovasta valmistettu lasten tuki-istuin. Istuimen monipuoliset säädöt mahdollistavat lapsen yksilöllisen tuennan sekä turvallisen kiinnityksen harrastusvälineeseen. Istuin soveltuu mm. melontaan, ponikärryyn tai pulkkaan liitettäväksi tai vaikkapa keinuksi. Myös kierrätysmateriaalin käyttö apuvälineessä oli kilpailuraadin mielestä uusi, ekologinen oivallus. Kilpailun toinen palkinto 1000 euroa ojennettiin keksijä Glenn Sundbergille Sipoosta. Hänen kehittelemänsä laituriteline helpottaa liikuntaesteisten melontaharrastusta. Laituriin kiinnitettävä teline auttaa melojaa keinuvaan kajakkiin siirtymisessä ja sieltä poistuttaessa. Teline on ollut Sipoon kanoottiklubin käytössä, ja se on helposti hyödynnettävissä muuallakin ponttonilaitureissa ja myös uimahalleissa ja kylpylöissä. Kolmannelle sijalle ja 1000 euron voittoon ylsi lahtelainen yrittäjä Ari Pellinen kekseliäällä kyynärsauvojen x-pidikkeellään. Lähes jokaiselle kyynärsauvojen käyttäjälle on tuttu tilanne, kun pitäisi kaupassa maksaa ostoksensa tai pankkiautomaatilla nostaa rahaa, niin ei tiedä, mihin kepit pistäisi, etteivät ne taas kolisten kaatuisi pitkin lattioita. Nyt tähän pulmaan on Pellinen keksi-

13 toistokatetrointi sivu 13 nyt oivan konstin. Muovista valmistettu x-pidike sitoo kyynärsauvat yhteen niin, etteivät ne pääse kaatumaan. Kunniamaininta myönnettiin iisalmelaiselle Antero Rusiselle hänen keksimästään Sienisiepparista. Keksintö on hyvin yksinkertainen ja sen voi tehdä itsekin. Sauvakävelyssä käytettyyn sauvaan kiinnitetään vain muovilautanen, johon sahataan lovi, jonka avulla sieni leikataan juurestaan irti. Se on helposti muunneltavissa myös muihin tarkoituksiin mm. pudonneiden tavaroiden nostamiseen. Soveltuu varsinkin nivel-, polvi- ja selkävaivoista kärsiville. Paljon on siis tarjolla monipuolisia apuvälineitä, jotka helpottavat vammaisten selviytymistä ja voivat auttaa heitä hyvään omaehtoiseen elämään. Valitettavast apuvälineiden saannissa on kuitenkin suuria puutteita. Saannin esteenä ei aina ole raha, vaan asenteet ja tietämättömyys. Apuvälineet ovat yksilöllisiä, samanlainen apuväline ei aina sovi toiselle samantapaisesta vammasta kärsivälle, mutta tätä eivät päättäjät tiedosta eivätkä ymmärrä. Eräänä pullonkaulana on hankintalainsäädäntö, joka velvoittaa kunnat kilpailuttamaan apuvälinehankintansa säästöjen aikaansaamiseksi. Kilpailutuksen jälkeen apuvälineet yleensä hankitaan vain yhdeltä toimittajalta ja näin ollen jokaiselle käyttäjälle ei löydy juuri hänelle sopivinta ja parasta apuvälinettä, joka voisi löytyä ehkä joltain toiselta valmistajalta, mutta kilpailutuksen vuoksi sitä ei voida hankkia. Olisi siis vaikutettava päättäjiin niin, että vaikeavammaisilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet saada tarvitsemiaan ja juuri heille parhaiten sopivia apuvälineitä. Näistä asioista puhuivat messujen tiedotustilaisuudessa mm. Invalidiliiton toimitusjohtaja Raimo Lindberg sekä Näkövammaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Mauno Lehtinen. Jane Tuovinen HOITOTARVIKKEIDEN SAATAVUUS JA MAKSUTTOMUUS Koti- ja itsehoidossa käytettävistä hoitotarvikkeista ja -välineistä, jäljempänä hoitotarvikkeet, on viimeksi käyty laajaa keskustelua 1990-luvun lopulla, jolloin ajettiin voimakkaasti lakiuudistusta, joka olisi taannut subjektiivisen oikeuden tietyille henkilöille kyseisiin tarvikkeisiin. Toisin sanoen kotikunnan terveydenhuollolle olisi syntynyt erityinen järjestämisvelvollisuus hoitotarvikkeiden järjestämiseen niitä tarvitseville vammaisille tai sairaille kuntalaisille. REPORTAASI Kuten useimmat tämän lehden lukijoista tietävät, hoitotarvikkeet, kuten esimerkiksi katetrit, avannepussit, kondomiurinaalit jne. ovat niitä tarvitseville täysin välttämättömiä terveyden, päivittäisten toimintojen ja ylipäätään arkipäivän sujumisen kannalta. Hoitotarvikkeet eivät kuitenkaan ole kotikunnan näkökulmasta samalla tavalla erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä kuin esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut, palveluasuminen ja asunnon muutostyöt. Hoitotarvikkeisiin ei siis ole subjektiivista oikeutta. Hoitotarvikkeiden maksuttomuutta ja yksilöllisen tarpeen huomioimista perusteltassa normipohjana on kansanterveyslain 14. Tässä yhteydessä on mainittava myös potilaslaki ja perustuslain 19. Lisäksi hoitotarvikkeiden jakelua ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön päivätty terveyskeskuksille lähetetty tiedote, jonka mukaan maksutonta ja yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa hoitotarvikejakelua on pidettävä yllä. STM:n tiedotteessa mainittuja, selkäydinvammaistenkin tarvitsemia, hoitotarvikkeita ovat esimerkiksi heikentyneeseen virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät vaipat, pussit, virtsankerääjät ja katetrit. Lisäksi kysymykseen tulevat painehaavojen hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet, avannepussit ja tarpeen mukaiset oheishoitovälineet sekä trakeostomian yhteydessä tarvittavat hoitovälineet. Muutoksenhaku eli valittaminen hoitotarvikepäätöksistä kyseisestä normipohjasta joh- tuen on mahdotonta, koska nimenomaan kansanterveyslaissa ei ole säännöksiä muutoksenhakumenettelystä. Kunnat ovatkin kustannussyistä, huolimatta ohjeista, rajoittaneet hoitotarvikkeiden jakelua. Esimerkiksi vaipat, vuoteensuojat, narupussit ja käsineet jäävät monessa kunnassa kokonaan myöntämättä tai niiden määrää on rajoitettu. Eräs muoto ohjeidenvastaisesta asiakasmaksusta on, että korkeat kotiinkuljetusten kustannukset jäävät kuntalaisen maksettaviksi. Tiedossani ei kuitenkaan ole tapauksia, että elintärkeiden hoitotarvikkeiden jakelusta olisi kokonaan yksittäisen henkilön kohdalla luovuttu. Hoitotarvikkeista määräyksen antaa hoitava lääkäri ja jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuksen lääkäri. Hoitavan lääkärin vastaanotolla on mainittava kaikki yksilöllisen tarpeen mukaiset hoitotarvikkeet. Jotakin on kuitenkin tehtävissä, jos hoitava lääkäri ei määrää hoitotarvikkeita esim. selkäydinvammaisen yksilöllisen tarpeen mukaisesti tai terveyskeskuksen lääkäri ei tee päätöstä jakelun aloittamisesta. Näissä tapauksissa päätöksestä tulee tehdä potilaslain mukainen muistutus. Muistutus tehdään terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle. Asiasta voi tehdä myös hallintokantelun Lääninhallitukselle tai Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tässä on hyvä muistaa, että Lääninhallitus ei ole varsinainen valituselin eikä voi muuttaa yksilöpäätöksiä. Lääninhallitus valvoo ja ohjaa yleisesti kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. jatkuu

14 Sen sijaan kunnan terveyslautakunnan päätöksestä supistaa hoitotarvikkeiden jakelua tai periä niistä käyttäjämaksuja voidaan tehdä oikaisuvaatimus 14 vuorokauden kuluessa samaiselle terveyslautakunnalle. Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. Eri asia on, seurataanko terveyslautakunnan päätöksiä kovinkaan tarkasti Kurkistus kulisseihin LoFric-tehtaalla Uutena asiana hoitotarvikekeskustelussa on, että lakisääteisiä liikenne- ja tapaturmavakuutuksia hoitavat vakuutusyhtiöt ovat evänneet parin viime vuoden aikana hoitotarvikkeiden korvaukset ennen vuotta 2005 liikenteessä ja tapaturmissa vammautuneilta selkäydinvammaisilta. Vakuutusyhtiöiden tulkinnan mukaan hoitotarvikekustannukset ovat julkiselle terveydenhuollolle kuuluvia kustannuksia ja näin ollen vakuutusyhtiöiden korvauskäytännön ulkopuolella. Asiassa on kummallista se, että koskaan aiemmin ko. korvauksia ei ole kyseenalaistettu vaan hoitotarvikkeet on korvattu ikään kuin itsestään selvyytenä. Yhtiöt ovat luvanneet korvata omavastuuosuudet mutta toisaalta terveydenhuolto ei voi ohjeitten vastaisesti eikä yhdenvertaisuuteen perustuen niitä periä. Eräästä vakuutusyhtiön päätöksestä on valitettu Tapaturmalautakuntaan, mutta lautakunta piti vakuutusyhtiön päätöksen voimassa. Vakuutusoikeuden päätöksiä ei tässä asiassa ole tiedossani. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan täyskorvaus-lakiuudistus, joka mukaan liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa vammautuneiden sairaanhoitokulut - myös hoitotarvikkeista aiheutuneet - ovat vakuutusyhtiön korvattavia kuluja. Turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Sofia tarkastaa, että tuotannossa ei ole tapahtunut mitään virheitä. Moni luulee, että LoFric-katetrien valmistaminen on yksinkertaista. Käsitys on kuitenkin totaalisen väärä. Tulkaa lehden mukana tehdasvierailulle niin saatte vastauksen, miten Astra Tech on onnistunut yhdistämään tutkimustulokset moderniin valmistusteknologiaan. Ensisilmäyksellä katetri näyttää tavalliselta, ohuelta muoviputkelta, jota tuskin yhdistää pitkälle vietyyn tuotantotekniikkaan. Ensivaikutelma ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Astra Techin tietotaito materiaaleista ja niiden käsittelystä mullisti käsityksen katetreista jo vuonna 1983, kun LoFric tuotiin markkinoille. Patentoitu katetrin pintarakenne, joka minimoi katetroitaessa syntyvän kitkan on parantanut miljoonien ihmisten elämänlaatua kaikkialla maailmassa. Nils Tjäder, joka on toiminut Astra Techin tuotantopäällikkönä viimeiset neljä vuotta, vastaa katetrien valmistusprosessista ja niiden korkeasta laatuvaatimuksesta siis siitä, että käyttäjä saa aina markkinoiden parhaan tuotteen. Toistokatetrointilehden lukijat pääsevät hänen mukanaan harvinaiselle vierailulle LoFricin tehtaalle Mölndaliin, pari kilometriä Göteborgin eteläpuolelle. Kuten useissa muissakin sairaalatarvikkeita valmistavissa yrityksissä turvallisuus ja hygienia ovat erityisen huomion kohteena Mölndalin tehtaalla. Kukaan, joka työskentelee tai vierailee tuotantotiloissa, ei pääse sisään ilman suojavaatteita, jotka puetaan sulkutilassa. Sen jälkeen huolellinen käsien pesu on pakollinen toimenpide. Koska valmistamme rakon tyhjentämiseen käytettäviä katetreja, on lopputuloksen kannalta aivan ratkaisevaa, että valmistus tapahtuu erittäin puhtaassa ympäristössä. Se on ehdoton edellytys, jotta varmistetaan Valmistuksen ensimmäinen vaihe on katetrien asettaminen kuljettimiin, joissa katetrit matkaavat suuren osan valmistusprosessia. Rachelle tekee sen kokemuksen tuomalla nopeudella. Matti Koikkalainen

15 toistokatetrointi sivu 15 lopputuotteen steriiliys, toteaa Nils Tjäder. Katetrin runko on valmistettu muovista, kuumereaktioita aiheuttamattomasta lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetusta PVC: stä, jonka alihankkijat toimittavat tehtaalle. Ensimmäinen vaihe varsinaisessa valmistuksessa on katetrien asettaminen kuljetusalustalle ennen kuin ne lähtevät automatisoituun valmistusprosessiin, jossa on lukuisia tarkkaan määriteltyjä vaiheita. Kuljettimet ohjaavat katetrit lopulta viimeistelyvaiheeseen ja pakkaamoon. Työtoverit ehdottivat Vuoden toistokatetroijaksi Päijät-Hämeen keskussairaalan urologian poliklinikalla toimivaa uroterapeutti Seija Salomaata. Seija on kouluttautunut uroterapeutiksi 90- luvulla ja on hoitanut urologisia potilaita vuodesta 1992 lähtien Päijät-Hämeen keskussairaalassa urodynaamisessa yksikössä. Seijan erityinen kiinnostuksen kohde uroterapeutin työssä on toistokatetrointi. Valitsijaraati katsoi Seijan työskennelleen ansiokkaasti toistokatetrointi-hoitomuodon edistämiseksi ja myönsi hänelle Vuoden toistokatetroija -arvonimen. Valmistuksen sydän on laite, jota me kutsumme K2:ksi. Se huolehtii hydrofiilisen eli vesivaipan muodostaman pintarakenteen aikaansaamisesta katetriin. Meillä on ainoana maailmassa käytössä tämä laite, joka pystyy käsittelemään sekä PVC:tä että PVP:tä, joka sitoo veden katetrin pintaan, toteaa Nils Tjäder. K2 on käytössä suurimman osan vuorokaudesta ja tehdas toimii kolmessa vuorossa eli katetreja valmistetaan yötä päivää. Kolmivuorotyö on välttämätöntä, jotta kapasiteetti saadaan täydellisesti hyödynnettyä ja pystytään kattamaan valmistuksen vaatimat suunnattomat laiteinvestoinnit. Tämäntyyppisen tehtaan rakentaminen maksaa valtavia rahasummia vakuuttaa Nils Tjäder. Katetreja on monia eri kokoja ja malleja, jotta LoFric vastaisi kaikkien käyttäjien toiveita ja vaatimuksia eri puolilla maailmaa. Jokainen pakkaus tarkastetaan sekä koneellisesti että manuaalisesti, jotta voidaan olla varmoja, että valmistusprosessin aikana ei ole tapahtunut virheitä. Viimeisessä vaiheessa katetripakkaukset steriloidaan joko elektronisesti tai etyleenioksidin avulla. Viimein katetrit ovat valmiit lähetettäväksi asiakkaille noin kolmeenkymmeneen maahan eri puolille maailmaa omalta osaltaan parantamaan toistokatetroijien elämänlaatua. Vuoden toistokatetroijaksi valittiin uroterapeutti Seija Salomaa Vuoden toistokatetroija -arvonimi on moniammatillinen arvostuksen osoitus henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edesauttanut tämän hyväksi havaitun hoitomuodon onnistumista Suomessa. Vuoden toistokatetroijan valitsi työryhmä, johon kuuluu urologi sekä Urhon ja Astra Tech Oy:n edustaja. Seija Salomaa palkittiin kultaisella LoFric-kiertopalkinnolla ja 1000 euron stipendillä. Seija on ansioitunut erityisesti toistokatetrointiin liittyvissä koulutustehtävissä niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilökunta saa säännöllisesti toistokatetrointiin liittyvää oppia Seijalta, joka on myös kiertänyt kouluttamassa sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja avoterveydenhuollon henkilökuntaa yhteistyössä urologien kanssa. Koulutukset ovat käsitelleet niin toistokatetrointia kuin yleensäkin potilaan katetrointiin liittyvää ohjausta. Uroterapeutin työssään Seija on onnistunut kehittämään potilaan hoitoa erinomaisella tavalla saaden tunnustusta eri tahoilta. Seijan henkilökohtaiset ominaisuudet ja kiinnostus uusia asioita kohtaan ovat olleet hyödyksi hoitotyöntekijöille sekä parantaneet potilaiden hoitotyön laatua mm. selkiyttämällä hoitopolkua. Seija on vuosien varrella ylläpitänyt ammattitaitoaan hakeutumalla erilaisiin koulutuksiin ja jatkaa nyt opintojaan Kuopion yliopistossa hoitotieteen laitoksella. Helmikuussa 2007 hän sai valmiiksi katetrointia käsittelevän kandidaattitutkielmansa. Nyt käynnissä ovat maisteriopinnot, eikä pro gradu -tutkielman suunniteltua aihetta liene vaikea arvata.

16 TILAA LEHTI & ANNA VINKKEJÄ Kysy, anna vinkkejä, tilaa lehti. Kehitä lehteä kanssamme. Pyrimme vastaamaan lehdessä toistokatetrointia koskeviin kysymyksiin uroterapeutin palstalla. Palsta ilmestyy lehdessä kahdesti vuosittain. Lähetä kysymyksiä uroterapeutillemme Jaakko Mölsälle tai vinkkejä toisille katetroijille sähköpostitse tai postitse osoitteella AstraTech Oy, PL 96, Espoo. Toistokatetrointitietoa nyt suomeksi osoitteessa Ainoa katetri, jossa on Urotonic Pintarakenne Urotonic Pintarakenne tekee katetroinnin miellyttävämmäksi käyttäjälle - koko katetroinnin ajaksi. Tutkitusti yli 20 vuoden kokemuksella. Astra Tech Oy, Piispansilta 9A, Espoo. Puh. (09) Fax (09)

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tuoteperhe parhaimmillaan

Tuoteperhe parhaimmillaan LoFric-perhe Jokaiselle sopiva katetri kaikkiin tilanteisiin Ympäristöystävällinen valinta* Tuoteperhe parhaimmillaan www.lofric.fi Kun joutuu valitsemaan varmasti oikein Riippumatta siitä, mistä syystä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ORGANISOINNIN PERUSTEET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

ORGANISOINNIN PERUSTEET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 ORGANISOINNIN PERUSTEET 14.4.2011 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 HARJOITUS TEHTÄVÄ: Millainen on hyvin organisoitu harjoitus? HARJOITUSKERTAAN LIITTYVÄT ASIAT Harjoituksen suunnittelu Toiminta

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Toistokatetrointi. toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE. www.lofric.fi

Toistokatetrointi. toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE. www.lofric.fi Toistokatetrointi toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE www.lofric.fi Rakon tyhjentäminen voi muodostua ongelmaksi kenelle tahansa, missä tahansa. Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa

Lisätiedot

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille 1 MATKARAPORTTI SKOTLANNIN SULKAPALLOKOULUTUKSESTA TIIVISTELMÄ Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille Osallistujat: Tero Kallio, Kauko Oksanen,

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot