toistokatetrointi Suomelle kuudes sija pyörätuolirugbyn EM-kilpailuissa Irti ennakkoluuloista Toistokatetrointi voi kuntouttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "toistokatetrointi Suomelle kuudes sija pyörätuolirugbyn EM-kilpailuissa Irti ennakkoluuloista Toistokatetrointi voi kuntouttaa"

Transkriptio

1 toistokatetrointi sivu 1 Nro 14 Tammikuu 2008 Astra Tech Oy:n asiakaslehti toistokatetrointi Irti ennakkoluuloista Toistokatetrointi voi kuntouttaa Suomelle kuudes sija pyörätuolirugbyn EM-kilpailuissa

2 Hyvä lukija! PÄÄKIRJOITUS Astra Tech sai merkittävää tunnustusta LoFric-katetreista viime vuonna, jolloin yhtiölle luovutettiin kansainvälisen konsultaatioyrityksen Frost ja Sullivanin toimesta Vuoden 2006 Teknologian innovaatio ja edelläkävijä -palkinto. Palkinnon antamisen perusteluissa todettiin, että maailmanlaajuisena edelläkävijänä kasvavalla terapia-alueella eli toistokatetroinnissa Astra Tech on ollut mukana parantamassa hoitokäytäntöjä. Tekemällä itsekatetrointi turvalliseksi ja helppotoimiseksi yhtiö on LoFric-katetrien avulla parantanut potilaiden elämänlaatua ja vähentänyt oleellisesti komplikaatioita, joita tähän hoitomuotoon aiemmin liittyi runsaasti. Tunnustusta on hienoa saada, ja on mukavaa jakaa se lukijoiden kanssa. LoFric Hydro-Kit II on syytä nostaa esille laajasta LoFric-valikoimasta, koska se tarjoaa katetrointimahdollisuuden vaikeissa ja vaativissakin olosuhteissa liikuttaessa kodin ulkopuolella. Oikea apuväline oikeassa paikassa mahdollistaa aktiivisen ja liikkuvan elämän muita rajoituksiahan arkipäivässä riittää usein liiaksikin asti. Tämä seikka olisi syytä huomioida harkittaessa hoitotarvikejakelun piiriin kunnissa kuuluvia hoitotarvikkeita. Aktiivisen liikkumisen mahdollisuus voi parhaimmillaan johtaa menestykseen ja maajoukkuetason urheiluun, josta tässä numerossa valotetaan suosiotaan kasvattavaa pyörätuolirugbya. Kesäkuun alusta voimaan tulleen uuden Hankintalain tarkoituksena on ollut selkeyttää monia tarjouskierroksia, joiden myötä tehdyt päätökset vaikuttavat useimpien katetroijien elämään. Valitettavasti lain tulkinta ja vaikutukset käytäntöön saattavat myös lisätä tiettyjä epävarmuustekijöitä liittyen turvallisuuden painoarvoon hintaan verrattuna. Laaja joukko talouspuolen vaikuttajia ja toimijoita on tullut osin tietämättäänkin mukaan muokkaamaan katetroijan arkipäivää. Lain tulkintaan liittyvät karikot voidaan välttää lisäämällä kaikkien asianosaisten välistä vuoropuhelua. Hinta on vuosien varrella osoittautunut huonoimmaksi mahdolliseksi valintakriteeriksi vesivaippakatetrien osalta ja laatuerot eri katetrimerkkien välillä on lukuisia kertoja tullut perustelluksi kokeilujen ja pitkienkin käyttökokemusten perusteella asiantuntijatyöryhmien lausunnoissa. On valitettavaa, että tuotteen saamaa CEmerkkiä on totuttu pitämään eräänlaisena laatusertifi kaattina, mitä se ei missään tapauksessa ole, eikä se kerro tuotteen toimivuudesta eri käyttötilanteissa. Merkki kertoo tuotteen täyttävän materiaalien osalta tietyt minimivaatimukset: CE-merkki on kestokatetreissa ja liukastamattomissa muovikatetreissa, mutta haittavaikutukset ovat pitkäaikaiskäytössä yleisesti tunnetut ja tunnustetut. LoFricin käyttäjät ovat saaneet apuvälineekseen tutkitusti turvallisen ja asiantuntijoiden yksimielisesti hyväksymän vesivaippakatetrin. Nähtäväksi jää, millainen hintalappu toistokatetroijien turvallisuusriskeille tulevissa hankintapäätöksissä kulloinkin laitetaan. Oman kantasi voit antaa kuulua myös tämän lehden kautta. Aktiivisin katetrointiterveisin Ilkka Rekola Tuotepäällikkö Astra Tech Oy toistokatetrointi Nro 14 Tammikuu 2008 Astra Tech Oy:n asiakaslehti SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS 2 SUOMELLE KUUDES SIJA PYÖRÄTUOLI- RUGBYN EM-KILPAILUISSA 3 SUOMEN INVALIDIEN URHEILULIITTO KANNUSTAA LIIKUNTAVAMMAISIA HENKILÖITÄ HAKEUTUMAAN MUKAAN LIIKUNTATOIMINTAAN 4 IRTI ENNAKKOLUULOISTA TOISTOKATETROINTI VOI KUNTOUTTAA 6 SEINÄJOELLA SAATIIN VINKKEJÄ IKÄÄNTYVIEN VIRTSAAMISVAIVOJEN HOITOON SEKÄ ENNALTAEHKÄISYYN 8 UROLOGISEN HOIDON ORGANISOINTIIN ON PANOSTETTU VIRTSAAMISVAIVOISTA KÄRSIVÄN ON HYVÄ ASUA SEINÄJOELLA 10 POIMINTOJA JA MIETTEITÄ APUVÄLINEMESSUILTA 12 HOITOTARVIKKEIDEN SAATAVUUS JA MAKSUTTOMUUS 13 KURKISTUS KULISSEIHIN LOFRIC-TEHTAALLA 14 TOIMITUSTIEDOT Toistokatetrointi, Astra Tech Oy:n asiakaslehti. Julkaisija: Astra Tech Oy. Toimitus ja taitto: Promice Communication Oy. Painopaikka: Painoprisma VUODEN TOISTOKATETROIJAKSI VALITTIIN UROTERAPEUTTI SEIJA SALOMAA 15

3 toistokatetrointi sivu 3 Pyörätuolirugbyn Euroopan mestaruuskilpailut kokosivat kesällä 2007 Espooseen 11 joukkuetta kilpailemaan Euroopan mestaruudesta sekä kahdesta paikasta Pekingin paraolympialaisiin. Mestaruuden voittaneen Iso-Britannian lisäksi Pekingiin lähtee toiseksi sijoittunut Saksa. Pronssiset mitalit matkasivat Ruotsiin. Suomen joukkueen ponnistelut riittivät tällä kertaa kuudenteen sijaan, mikä on paras arvokisasaavutus maajoukkueen historiassa. Kuvat Markku Linkosalo Joukkueen kapteeni Erkki Lämsä ei kuitenkaan ollut aivan tyytyväinen, sillä kolmas sijakin olisi ollut mahdollinen. Suomelle kuudes sija pyörätuolirugbyn EM-kilpailuissa REPORTAASI Pyörätuolirugby sai alkunsa Pohjois-Amerikassa 1970-luvun lopulla, ja kymmenen vuotta myöhemmin se rantautui Euroopan mantereelle. Laji on saanut vaikutteita amerikkalaisesta jalkapallosta, rugbysta, koripallosta ja jääkiekosta. Tällä hetkellä maailman huippujoukkueita ovat Yhdysvallat, Kanada ja Uusi Seelanti, eivätkä eurooppalaisetkaan joukkueet ole kaukana maailman kärjestä, sillä tuore EMvoittaja Iso-Britannia oli edellisissä maailmanmestaruuskilpailuissa neljäs. Suomessa on ollut maajoukkue 90-luvun puolivälistä lähtien. Vähitellen pelaamisen taso on noussut ja olemme Euroopan tasolla jo varsin hyviä, minkä osoittaa mm. se, että johdimme Iso-Britanniaa vastaan viisi minuuttia ennen pelin loppua, vaikka peli lopulta kääntyikin Suomen tappioksi Keväällä reissasimme paljon pelaamassa, mikä näkyy pelin parantumisena, kertoo Suomen joukkueen valmentaja Marko Aaltonen, joka on ollut lajin parissa jo vuodesta Päävalmentaja Tommi Ojanen tutustui lajiin erityisliikunnan kurssilla opiskellessaan Jyväskylässä. Tietoisuus lajista oli kuitenkin melko vähäistä ennen Ojasen maaliskuussa 2006 alkanutta päävalmentajan pestiä. Ojanen halusi ottaa haasteen vastaan ja tuoda toimintaan jotain uutta lajin ulkopuolelta, jotta Suomen joukkueen taso nousisi. Pelaajien ja valmentajien lisäksi EM-kilpailuissa olivat mukana myös mekaanikko Tomi Nikula, tilastoija Henri Lehto sekä avustajia. Joukkueen johtajana toimi Anna Pasanen, joka itsekin pelaa pyörätuolirugbya. Turnausten ulkopuolella eri paikkakunnilla asuvat maajoukkuepelaajat pyritään kokoamaan yhteisille viikonloppuleireille noin kerran kuukaudessa. Lisäksi jokainen harjoittelee itsekseen ja oman joukkueensa kanssa. Varsinaisen lajiharjoittelun lisäksi ohjelmaan kuuluu kelaustreeniä ja voimaharjoittelua päävalmentajan laatiman ohjelman mukaan. Uusia innokkaita pelaajia tarvitaan Pyörätuolirugbyn pelaamisen edellytyksenä on se, että on pyörätuolin käyttäjä, jolla on toimintakyvyn rajoituksia myös käsissä. Pelaajien taustat vaihtelevat. Osa on käyttänyt pyörätuolia lapsesta lähtien, osa puolestaan vammauduttuaan aikuisiällä. Harvalla pelaajalla on varsinaista urheilijataustaa, vaikka aktiivisia ihmisiä ovatkin. jatkuu

4 Suomessa pyörätuolirugbya pelataan niin SM-liigassa kuin divaritasolla. Lisää innokkaita pelaajia tarvitaan jatkuvasti. Maajoukkueen valmentajat kannustavat kaikkia kiinnostuneita kokeilemaan lajia, sillä kyseessä on vauhdikas laji, jonka joukkueissa vallitsee erinomainen yhteishenki. Tosin lajin harrastamiseen tarvitaan tukea, sillä mittojen mukaan tehty pelituoli on kallis. Apua voi kuitenkin saada esimerkiksi vakuutusyhtiöltä tai kaupungilta. Aluksi voi toki kokeilla jonkun vanhalla pelituolilla, tuntuuko laji omalta. Myös maajoukkueen kapteeni Erkki Lämsä kannustaa uusia harrastajia lajin pariin. Hänen mukaansa laji sopii sellaisille, jotka ovat urheilullisia, joilla on pallosilmää ja halu harrastaa. Lämsä muistuttaa, että vaaditaan todella paljon työtä ennen kuin vammautumisen jälkeen ollaan siinä tilanteessa, että pystytään esimerkiksi pelaamaan maajoukkuetasolla. Helsingin Roostersissa pelaava Lämsä päätyi lajin pariin 1995 ja naurahtaa, ettei tiedä, miksi on jatkanut näin pitkään, mutta aikoo jatkaa pelaamista myös tulevaisuudessa. EM-kilpailujen 5. ja 6. sijan ratkaisevan pelin Suomi hävisi Sveitsille niukasti Pelin jälkeen Lämsä oli ymmärrettävästi pettynyt: Ei ole kaksinen fiilis. Joukkueemme ranking nousi, mutta mitalipeleihinkin olisi ollut mahdollisuus. Siinä ei vaan onnistuttu. Turnaus oli kuitenkin onnistunut välietappi matkalla kohti Lontoon 2012 paraolympialaisia, joita silmällä pitäen on asetettu Suomen joukkueen pitkäntähtäimen tavoitteet. Suomen Invalidien Urheiluliitto kannustaa liikuntavammaisia henkilöitä hakeutumaan mukaan liikuntatoimintaan Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU) on valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö liikuntavammaisille. Sen toimintaan kuuluu niin kilpa- kuin harrasteliikuntatoiminnan järjestämistä niille, joilla tuki- ja liikuntaelinvamma tai sairaus vaikuttaa liikkumiseen. Lisäksi SIU järjestää koulutustoimintaa. Useiden lajien harrastaminen on monilla paikkakunnilla vaikeaa vähäisten harrastajamäärien tai -ryhmien puuttumisen vuoksi. Tämän vuoksi SIU kannustaa liikuntavammaisia hakeutumaan mahdollisuuksien mukaan paikallisten lajiseurojen pariin. Suomen Invalidien Urheiluliitto ry eli SIU on valtakunnallinen liikkumisvammaisten henkilöiden liikunta- ja urheilujärjestö. SIU:n jäsenseuroja ovat kaikki 155 invalidiyhdistystä ja 10 diagnoosipohjaista, valtakunnallista yhdistystä sekä osa CP-yhdistyksistä ja muutama muu vammaisliikuntaa edistävä urheiluseura. Inva- lidiyhdistyksillä on kaksoisjäsenyys, sillä samalla ne kuuluvat myös Invalidiliittoon. Kaikkiaan SIU:n paikallisseuroissa on noin henkilöjäsentä. SIU järjestää harraste- ja kilpailutason toimintaa yli 20 lajissa ja lisäksi kunto- ja koulutustapahtumia useassa muussa sellaises- Lisätietoja pyörätuolirugbysta: Erkki Lämsä , Pyörätuolirugby mitä se on? Säännöt lyhyesti * Pyörätuolirugbya pelataan koripallokentällä, jonka päädyissä on 8 x 1,75 metrin kokoiset maalialueet. * Peliaika on 4 x 8 minuuttia. * Tavoitteena on viedä pallo kelaamalla vastustajan maaliviivan yli. * Maalialueella saa olla kerralla 3 puolustajaa, ja hyökkääjä saa viipyä maalialueella kymmenen sekuntia. * Pelaaja saa kuljettaa palloa sylissään korkeintaan kymmenen sekuntia, minkä jälkeen palloa on pompautettava tai syötettävä toiselle. * Virheistä ja rikkeistä seuraa pallon menetys vastustajalle tai jäähy. Joukkue * Joukkueeseen voi kuulua 12 pelaajaa, joista kentällä on kerralla 4. * Pelaajan tulee olla pyörätuolin käyttäjä, jolla on toimintakyvyn rajoituksia myös käsissä. * Pelaajat luokitellaan toimintakyvyn mukaan 0,5 3,5 pisteen pelaajaksi. * Kentällä olevien pelaajien pistemäärä ei saa ylittää 8 pistettä.

5 toistokatetrointi sivu 5 sa liikuntamuodossa, joissa tarvitaan soveltamista, erityisapuvälineitä tai -järjestelyjä. Nuoriso-ohjelmissa (Futuuri- ja Sporttiklubi) järjestetään lajitutustumisia, leirejä, kisoja, paikalliskerhotoimintaa ja tapahtumapäiviä. Vastaanotto tavallisissa urheiluseuroissa on ollut hyvä. Kynnyskysymys on se, ettei seuroilla välttämättä ole tietoa liikuntavammaisten opastamisesta lajin pariin. Tämä aiheuttaa hieman hankaluuksia erityisesti lajia aloittelevien kohdalla. Riippuu myös lajista, miten helppoa tai vaikeaa harrastaminen tavallisessa urheiluseurassa on. Liikuntavammaisia uimareita on paljon uimaseurojen valmennusryhmissä samoin joitakin yleisurheilijoita. Uinnin kohdalla integroiminen vammattomien valmennusryhmiin käy paljon mutkattomammin kuin esimerkiksi pyörätuolitenniksen. Osalle lajeista tarvitaan aivan omia harrasteryhmiä. Tällainen laji on esimerkiksi pyörätuolirugby, Aho toteaa ja jatkaa: Yhdistysten paikallistasolla sekä SIU:n valtakunnan tason kilpaurheilutoiminnassa voivat olla mukana henkilöt, joilla on jokin fyysinen vamma tai sairaus. Tällaisia vammaryhmiä ovat mm. selkäydinvamma tai muu liikuntavamma (polio, amputaatio), cp-vamma tai muu pitkäaikaissairaus (MS, reuma, lihassairaus tms.). SIU:n harraste- ja nuorisoliikunnassa on mukana myös muita soveltavaa liikuntaa tarvitsevia henkilöitä. Kaikille avoimeen toimintaan osallistuminen laajentaa harrastusmahdollisuuksia Suvi Aho SIU:sta kertoo, että helpoiten yhteyden luominen liikuntavammaisiin henkilöihin onnistuu kuntoutuksen kautta. Muun muassa Käpylän kuntoutuskeskuksessa Synapsiassa heille on mahdollisuus esitellä eri lajeja ja erilaista harrastetoimintaa. Sen jälkeen harrastustoimintaan tutustuminen vaatii rutkasti omaa aktiivisuutta. Aho kannustaa kaikkia osallistumaan lajiesittelyihin ja kartoittamaan omia harrastusmahdollisuuksia niin SIU:n järjestämän toiminnan puitteissa kuin oman paikkakunnan invalidiyhdistyksissä ja urheiluseuroissa. Liikuntavammaisten urheiluharrastuksissa on se ongelma, että harrastajamäärät ovat niin pieniä, ettei oman asuinpaikan läheltä välttämättä löydy pelkästään liikuntavammaisille henkilöille tarkoitettuja harrasteryhmiä. Moni liikuntavammainen urheilija onkin paikallisen urheiluseuran jäsen, ja näin ollen hän saa jäsenyyden myötä seuralta valmennusapuja. Vammaishuippu-urheilussa toimintaa on yhdistetty lajiliittojen kuten Suomen Uimaliiton ja Ampumaurheiluliiton kanssa. Samaan suuntaan ollaan menossa monessa muussakin vammaisurheilulajissa. Tällä hetkellä integrointi koskee lähinnä vammaishuippu-urheilua. Toivottavaa on, että tulevaisuudessa vammaisia henkilöitä olisi mukana mahdollisimman monissa urheiluseuroissa ja mahdollisimman monipuolisissa rooleissa. Vammaisurheilussa omat pulmansa, mutta asenne on kohdallaan Kuten muussakin urheilussa myös vammaisurheilussa on omat pulmansa. Niin kunto- kuin kilpaurheilupuolellakin ongelmaksi voi nousta se, että harrastaminen tulee kalliiksi. Jo harjoituksiin pääseminen voi olla haaste, sillä vammaisille henkilöille tarjotut vapaa-ajan matkat eivät riitä harrastuksiin kulkemiseen. Usein myös avustajan saaminen harrastuksiin on monen mutkan takana. Vammaisurheilu on usein välineurheilua jo pelkästään harrastetasolla. Investointeja vaativat myös osassa lajeista tarvittavat välineet esimerkiksi erikoispyörätuoli. Aho muistuttaa, ettei harrastushaaveista kannata kuitenkaan tarvittavien välineiden takia luopua, sillä osaa välineistä saa vuokrattua edulliseen hintaan soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnalta SOLIA:lta (www. solia.info). Ahoa vammaisurheilussa viehättää urheilijat ja heidän asenteensa. Vaikka kilpailu on kovaa ja monelle ammattimaista, urheilemisessa on uskomattoman positiivinen meininki. Vammaisurheilu on myös saanut aiempaa enemmän näkyvyyttä viime vuosina. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon viime kesän pyörätuolirugbyn EM-kilpailut saivat julkisuutta. Kisat olivat esille mm. Aamu-TV:ssä, Helsingin Sanomissa ja Urheiluruudussa. Toivottavasti myös jatkossa mediakiinnostus kasvaa entisestään, Aho iloitsee. APUA matkustaville katetroijille! Astra Tech Oy on tehnyt katetrien tulli- ja turvatarkastustodistuksen. Todistus helpottaa katetrien kanssa matkustavia tullissa ja turvatarkastuksissa, sillä siinä on viidellä eri kielellä kerrottu, mitä katetrit ovat ja miksi niitä on kuljetettava mukana riittävä määrä. Voit tilata oman todistuksesi sähköpostilla tai puhelimitse (09)

6 Katetrointi on sana, joka herättää tunteita. Usein nämä tunteet eivät ole positiivisia. Toimenpiteenä esimerkiksi toistokatetrointi on kuitenkin helppo. Se myös kuntouttaa rakon toimintaa ja tukee elämänlaatua, kun arjen menot eivät enää ohjaudu lähimmän vessan mukaan. Irti ennakkoluuloista Toistokatetrointi voi kuntouttaa Ilmainen apuväline Katetri on sairauden hoitoon kuuluva apuväline, joka tulee saada terveyskeskuksesta ilmaiseksi. Todistettavasti hyvälaatuiseksi osoitettu katetri on hoidon ehdoton edellytys, koska näin voidaan turvata, ettei katetroinnista aiheudu vaurioita virtsaputkeen vuosienkaan katetroinnin jälkeen. EEVA-MAIJA SAARANTO Uroterapeutti Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus REPORTAASI Katetrointi liitetään usein sairaalaan, kuten johonkin operaatioon tai ongelmalliseen synnytykseen, jonka jälkeen virtsaaminen ei onnistunut. Neurologisissa sairauksissa se yhdistyy usein käsityksiin pitkälle edenneestä sairaudesta. Erilaiset negatiiviset mielikuvat estävät katetroinnin näkemisen yhtenä varteenotettavana, jopa kuntouttavana hoitomuotona. Hoitopäätösten tueksi tarvitaan myös enemmän tietoa kolmesta eri katetrointitavasta. Niistä toistokatetrointi on tavallisin neurologisten sairauksien yhteydessä. Kestokatetri yleensä toimenpiteen jälkeen Sairaalamaailmassa turvaudutaan usein kestokatetriin. Tuolloin virtsaputkea pitkin rakkoon työnnetty katetri turvaa rakon tyhjenemisen usean päivän ajan. Tämä vieras esine, pitkä letku, yhdistetään säiliönä toimivaan pussiin. Jos katetria joudutaan pitämään pitkään, se altistaa virtsatietulehduksille ja voi ärsyttää virtsaputken limakalvoja. Kestokatetrin vaihtoehtona käytetäänkin nykyisin usein suprapubista katetria eli ns. cystofixia. Katetri laitetaan vatsanpeitteiden päältä, häpyluun yläpuolelta suoraan virtsarakkoon. Ensimmäisellä kerralla laiton suorittaa aina lääkäri. Katetria voidaan joskus joutua pitämään pitkiäkin aikoja, ja tällä katetrointitavalla vältetään virtsaputken vaurioituminen. Hoitotoimenpiteenä katetrointi on tärkeä. Sen avulla pystytään seuraamaan nesteiden kulkua ja turvaamaan rakon tyhjeneminen, jotta rakko ei pääse laajenemaan normaalista poikkeavaksi. Jos kestokatetria joudutaan pitämään pitkään, infektiot ja rakkokivet yleistyvät. Kestokatetri aiheuttaa mekaanista ärsytystä ja voi aikaa myöden aiheuttaa rakon seinämään muutoksia. Toistokatetri osa oireen hoitoa Toistokatetrointia käytetään hoitovaihtoehtona, kun rakko ei jaksa tyhjentyä ollenkaan tai tyhjeneminen on heikkoa, jolloin virtsaa jää liikaa rakkoon. Se on yleinen hoitomuoto, jos oireen oletetaan olevan pitkäaikainen. Tuolloin ongelman aiheuttaja on yleensä esimerkiksi hermoston toimintaa häiritsevä perussairaus, kuten MS-tauti, syringomyelia tai selkäydinvamma. Se voi olla myös virtaamiseste kuten suurentunut eturauhanen. Toistokatetrointi tarkoittaa nimensä mukaisesti toistuvaa rakon tyhjentämistä ohuen liukkaan katetrin avulla. Katetri on vain sen hetken elimistössä, että rakko tyhjenee. Tämän jälkeen se poistetaan ja heitetään roskiin eli se ei tee minkäänlaisia peruuttamattomia muutoksia elimistöön. Jos rakko tyhjenee spontaanisti kohtuullisen hyvin, ennen nukkumaan menoa riittää ehkä yksi katetrointi. Yleinen käsitys on, että desilitra jäännösvirtsaa on jo liikaa, ja sen poistamisesta edes kerran vuorokaudessa katetrin avulla on hyötyä. Mikäli henkilön spontaani virtsaus on työlästä, aikaa vievää ja jäännösvirtsaa jää runsaasti, voidaan katetrointi tehdä kuusikin kertaa päivässä. Tavoitteena on, että henkilö itse oppii suorittamaan katetroinnin. Katetrointi voi tapahtua wc:ssä joko

7 toistokatetrointi sivu 7 Mistä tietoa, mistä saa? Toistokatetrointiin liittyvistä asioista voi kysyä: - oman terveyskeskuksen terveydenhoitajalta ja kotisairaanhoidolta. - keskussairaaloiden asiantuntijahoitajilta, uroterapeuteilta. - katetrifirmojen toimittamista lehdistä, nettisivuilta ja tietoiskuilloista. Katetrit haetaan yleensä oman terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta. Katetrifirmoilla on myös kotiinkuljetuspalvelua erillisellä sopimuksella. pytyllä istuen tai seisoma-asennossa, miehiltä se onnistuu pyörätuolissa istuenkin. Normaali käsienpesu sekä alapesu vähintään aamuin illoin riittää. Kodin ulkopuolella tapahtuvassa katetroinnissa voidaan käyttää esim. käsihuuhdetta käsienpesun sijaan ja ns. matkakatetria. Toistokatetroinnin tavoitteena onkin helpottaa kodin ulkopuolelle lähtemistä. Rakkoa pystyy kuntouttamaan Toistokatetroinnin hyötyjä on useita. Usein säännöllinen katetrointi tehostaa rakon spontaania supistumista. Kun jäännösvirtsakin saadaan tyhjennettyä, rakon seinämälihas pääsee supistumaan ja se voi harjaantua toimimaan paremmin. Mikäli jäännösvirtsamäärät pienenevät, katetroinnin tarve vähenee tai joissakin tilanteissa loppuu ehkä kokonaan. Voidaankin ajatella, että katetroinnin avulla pystyy kuntouttamaan rakkoa. Katetrointi turvaa myös virtsan vaihtumista rakossa, jotta sinne ei pääse pesiytymään tulehduksia. Rakossa seisova väkevä virtsa altistaa tulehduksille sekä esimerkiksi virtsakivien muodostumiselle. Iso jäännösvirtsa voi heijastua myös epämääräisenä huonona olona tai se voi lisätä alaraajojen spastisuutta. Jopa sydämen syke nousee, ellei rakko pääse tyhjenemään. Katetrointia ei pidä siis vältellä kommenteilla: en ole vielä niin huonossa kunnossa, että suostuisin katetroimaan. Pikemmin kannattaa oppia ajattelemaan, että näin pystyn auttamaan omaa elimistöäni ja kuntouttamaan rakkoani. Vuosia jatkuneissa seurantatutkimuksissa tämä hoitomuoto on todettu hyväksi ja turvalliseksi keinoksi monenlaisissa rakontoimintahäiriöissä. Tähän hoitomuotoon ei myöskään liity sivuvaikutuksia kuten lääkkeisiin. Ei kompromisseja.

8 Toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Mikael Leppilahti puhui koulutuksessa eturauhasvaivojen ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri järjestivät hoitohenkilökunnalle suunnatun ikäihmisen urologiaa ja urogynekologiaa käsittelevän koulutuksen, jossa saatiin hoitovinkkien lisäksi myös tietoa vaivojen ennaltaehkäisystä. Jokainen voikin olla omalta osaltaan vaikuttamassa tulevaisuuteensa. Erityisesti eturauhassyövän kehittymisessä elintavoilla on erittäin suuri merkitys, kuten toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Mikael Leppilahden esityksestä kävi ilmi. Seinäjoella saatiin vinkkejä ikääntyvien virtsaamisvaivojen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn REPORTAASI Seinäjoen keskussairaalan geriatrian ylilääkäri Maria Nuotio aloitti koulutuksen kertomalla yleisesti vanhusten virtsaamisvaivoista. Hän painotti sitä, että vanhusten virtsaamisvaivat ovat monimuotoinen terveysongelma, joka on tavattoman yleinen. Taustalla vaikuttavat ikääntymiseen liittyvät muutokset alavirtsateissä ja virtsan erityksen säätelyssä. Myös muilla sairauksilla ja lääkityksellä on vaikutusta oireisiin ja virtsan eritykseen, mikä on syytä huomioida hoidossa. Usein virtsaamisvaivat jäävät vanhusten hoidossa vähemmälle huomiolle, vaikka ne ovatkin merkittävä elämänlaatuun vaikuttava tekijä, ja elämänlaadun kohentamisen tulisi olla hoidon keskiössä. Ikäihmisten virtsaamisvaivat voidaan luokitella kerääntymisoireisiin ja tyhjenemisoireisiin. Kerääntymisoireita ovat yliaktiivinen rakko-oireyhtymä, yöllinen virtsaamisen tarve ja ponnistusinkontinenssi. Tyhjenemisoireista virtsasuihkun muutokset liittyvät usein eturauhasen liikakasvuun. Muita oireita voivat olla virtsaamisen jälkitiputtelu ja ylivuotoinkontinenssi. Alavirtsateissä ikääntymisen myötä ilmenevät muutokset ovat erilaisia naisilla ja miehillä. Miehillä merkittävin rakenteellinen muutos on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Vaiva voi olla oireeton, aiheuttaa kerääntymis- ja/tai tyhjenemisoireita ja pahimmillaan alavirtsatietukoksen %:lla miehistä, joilla on eturauhasen liikakasvua, esiintyy virtsarakon yliaktiivisuutta. Naisilla lantionpohjan lihaksisto ja muut tukirakenteet löystyvät, virtsaputki lyhenee ja tulee liikkuvammaksi, lisäksi estrogeenin puutos aiheuttaa limakalvomuutoksia. Sekä miehillä että naisilla virtsarakon toiminnallinen tilavuus pienenee, rakkolihaksen yliaktiivisuus lisääntyy, rakkolihaksen supistumiskyky heikkenee ja esiintyy taipumusta suurentuneisiin jäännösvirtsamääriin. Ikääntyvien ihmisten virtsaamisvaivat ovat erittäin yleisiä. Esimerkiksi inkontinenssista kärsii % kotona asuvista yli 65-vuotiaista ja yli puolet laitoshoidossa olevista. Nuotio painottaa, että vaivoihin on syytä puuttua, vaikka niistä puhumiseen liittyykin häveliäisyyttä. Virtsaamisvaivat vaikuttavat elämänlaadun fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Niistä seuraa helposti sosiaalista eristäytymistä sekä unija emotionaalisia häiriöitä niin vanhukselle itselleen kuin omaishoitajallekin. Toistokatetrointi on yksi keino parantaa elämänlaatua Yksi mahdollisuus parantaa vanhuksen elämänlaatua virtsaamisvaivoista huolimatta on toistokatetrointi, josta Seinäjoen koulutuksessa oli puhumassa uroterapeutti Kirsti Toivonen. Toistokatetrointi voi olla tilapäinen tai pysyvä ratkaisu, silloin jos rakko tyhjenee huonosti tai rakon tyhjenemiseen liittyy komplikaatioita. Toistokatetrointi voi olla elämänlaatua kohentava tekijä niin kotona asuvalle kuin laitoshoidossa olevalle.

9 toistokatetrointi sivu 9 Lykopeeni ja omega-3-rasvahapot suojaavat eturauhassyövältä. Toistokatetroinnin myötä infektioalttius ja virtsankarkailu vähenevät, rakon ylivenyminen estyy, takaisinvirtauskomplikaatiot vähenevät sekä päästään eroon kestokatetreista ja vaipoista ja siten myös hajuhaitoista. Toistokatetroinnin myötä iho pysyy siistinä ja terveenä, yöunen laatu paranee ja kaiken kaikkiaan elämänlaatu paranee. Toistokatetroinnin edellytyksenä on normaali virtsaputki ja muu anatomia, se, että rakon tilavuus on yli 100 ml, sekä potilaan oma motivaatio ja kyky ymmärtää katetroinnin tarkoitus ja tekniikka. Jos vanhus katetroi itse, on edellytyksenä myös käsien motorinen valmius. Ennen leikkaushoitoa on syytä kokeilla fysioterapiaa Virtsankarkailua voidaan joutua hoitamaan leikkauksella. Osastonlääkäri Seppo Harjula kertoi inkontinenssin leikkaushoitomahdollisuuksista. TVT-leikkaus tuli Seinäjoen keskussairaalassa käyttöön vuonna 1998 ja on sen jälkeen syrjäyttänyt muut operaatiotekniikat. TVT-leikkauksen etuja on se, että kyseessä on nopea, pieni leikkaus, jonka vuoksi potilas joutuu olemaan sairaalassa alle 24 tuntia. Syntyvät kudosvauriot ovat pieniä ja normaalit aktiviteetit ovat mahdollisia heti leikkauksen jälkeen % naisista on tyytyväisiä vuoden kuluttua leikkauksesta ja tyytyväisyysluvut ovat lähes samat seitsemän vuotta myöhemmin. TVT-leikkaus on myös kustannuksiltaan edullisempi, hinta on noin 30 % avoleikkauksen hinnasta. Harjula kertoi omia kokemuksiaan TVT-leikkauksista, joita on tehty Seinäjoella yhteensä noin Vakavilta komplikaatioilta on vältytty ja potilaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Vanhuksilla leikkaushoidon tulokset ovat jonkin verran huonompia kuin nuoremmilla. Harjulan mukaan iäkkäiden ihmisten kohdalla leikkaushoito kannattaa, jos kyseessä on tahaton virtsankarkailu ruumiillisen ponnistuksen yhteydessä. Ennen leikkaushoitoa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota altistaviin tekijöihin, kuten estrogeenin puutteeseen, ylipainoon, tiettyihin lääkkeisiin, krooniseen yskään ja työergonomiaan sekä kokeilla konservatiiviset keinot eli lääkehoito, lihasharjoittelu, elektrostimulaatio, vaginakuulat ja inkontinenssi-renkaat. Olennainen merkitys hoidossa on myös fysioterapialla. Fysioterapeutti Sari Hepouro kertoi virtsa- ja ulosteinkontinenssin fysioterapeuttisesta hoidosta, jonka aluksi tehdään haastattelu ja tutkimus ongelmien kartoittamiseksi. Alkukartoituksen jälkeen tehdään hoitosuunnitelma, ja terapia aloitetaan eniten haittaavista oireista. Terapiakertoja kertyy 4 10 ja näiden aikana potilasta opastetaan kotiharjoittelussa. Bakteerikasvusto virtsassa yleistyy iän myötä Virtsatieinfektiot ovat keskeinen infektioongelma vanhusten hoidossa. Vanhusten virtsatieinfektioihin liittyy erityispiirteitä, niinpä hoitosuosituksissa käsitelläänkin vanhuksia erikseen. Infektiolääkäri Jukka Saikun mukaan iäkkäistä naisista %: lla ja miehistä %:lla on oireetonta bakteerikasvua virtsassa. Bakteerikasvua edistää vanhuksilla mm. estrogeenin puute ja prostataeritteiden väheneminen. Diabeteksen kaltaiset perussairaudet vaikuttavat myös asiaan, ja bakteerikasvu lisääntyy yleiskunnon heikkenemisen myötä. Tällaisessa tapauksessa hoidosta ei ole hyötyä, sillä oireeton bakteerikasvu virtsassa ei vaurioita munuaisia, pahenna inkontinenssia, vaikuta kokonaisennusteeseen, eikä hoito estä uusiutumista. Saikku korostaakin, että bakteerikasvu virtsassa ei oikeuta virtsatieinfektiodiagnoosiin. Virtsatieinfektiossa potilaan virtsaaminen on kivuliasta tai muuten vaikeutunutta, potilaalla on kuumetta ja mahdollisesti lisääntynyt virtsaamispakko, alavatsakipuja, munuaisseudun arkuutta tai uutena oireena virtsainkontinenssi. Infektiotilanteessa lääke valitaan aina virtsan bakteeriviljelyn herkkyysmäärityksen mukaan. Harkitsemattomalla antibioottien käytöllä altistetaan sivuvaikutuksille ja lisätään resistenttien kantojen muodostumista. Esimerkiksi laitoshoidossa antibiootit vaikuttavat koko yksikön bakteereihin. Vanhusten virtsatieinfektioiden estoon on melko vähän keinoja. Saikun mukaan estolääkitys on harvoin tarpeen, eikä sitä tulisi käyttää potilailla, joilla on kestokatetri. Ehkäisyssä auttaakin kestokatetreista luopuminen ja runsas juominen, erityisesti karpalomehulla uskotaan olevan vaikutusta virtsatieinfektioiden vähenemiseen. Eturauhassyöpä tärkeä on hoitaa, mutta ylihoitoa tulee välttää Iäkkään miehen eturauhassyöpää käsittelevässä esityksessään toiminta-alueen johtaja Mikael Leppilahti nosti esille mielenkiintoisia näkökulmia seulontojen vaikutuksesta sekä osoitti sen, että suomalainenkin mies voi vaikuttaa eturauhasvaivoihinsa kiinnittämällä huomiota ruokavalioonsa. Leppilahden mukaan ihmisiä pelotellaan eturauhassyöpätapausten lisääntymistä kuvaavilla käyrillä. Tapausten määrä on noussut, mutta kuolleisuus on pysynyt samana 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2004 eturauhassyöpiä todettiin 3,5 kertaa enemmän kuin miesten uusia keuhkosyöpiä. Samana vuonna kuitenkin keuhkosyöpään kuoli 2 kertaa niin paljon miehiä kuin eturauhassyöpään, joka ei siis ole vakavin miesten syövistä, vaikka yleisin onkin. Leppilahden mukaan eturauhassyöpädiagnooseja tehdään myös löydöksistä, joista diagnoosia ei tarvitsisi tehdä. Seulonnassa havaitaan paljon nimenomaan matalan riskin tapauksia, joita on valtaosa yli 70- vuotiaista, joille tehdään diagnoosi. Heillä diagnoosi ei yleensä johda syöpäsairauteen. Matalan riskin potilaita on noin 45 % diagnoosin saaneista. 40 % on keskisuuren riskin potilaita ja korkean riskin potilaita on 15 %. Leppilahden mukaan resursseja pitäisi keskittää korkean riskin potilasryhmän hoitamiseen, sillä lääkäreiden ammatillinen velvollisuus on välttää ylihoitoa. jatkuu

10 Lääkärin strategiana tulisikin Leppilahden mukaan olla matalan riskin potilaiden tunnistaminen ja heidän kohdallaan välittömän hoidon välttäminen, sillä kymmenen vuoden seurannassa ei radikaalihoidosta ole hyötyä heidän kohdallaan. Tämä asia olisi Leppilahden mukaan syytä kertoa potilaalle, joka altistetaan hoidoille. Viivästetty radikaalihoito ei myöskään näillä matalan riskin potilailla heikennä ennustetta, joten heidän hoidossaan tulisikin panostaa ensisijaisesti seurantaan. Tomaatti ja kala apuna ennaltaehkäisyssä Hoitojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn, sillä elintavoilla on erittäin suuri merkitys eturauhassyövän kehittymiselle. Skandinaviassa eturauhassyövän ilmaantuvuus on 10-kertainen Japaniin verrattuna, ja kuolleisuus on Skandinaviassa 6-kertainen Japaniin verrattuna. Myös Välimeren maissa eturauhassyöpäkuolleisuus on puolet pienempi kuin Skandinaviassa. Tutkimusten mukaan 50-vuotiailla yhdysvaltalaisilla ja japanilaisilla on yhtä paljon muutoksia, mutta Japanissa muutokset kehittyvät harvemmin syöväksi. Kyse on geenien sijaan nimenomaan elintavoista, sillä Yhdysvaltoihin muuttaneilla japanilaisilla riski nousee nopeasti paikalliselle tasolle. Useissa terveystutkimuksissa on todettu mm. tomaattien sisältävän lykopeenin sekä kalan syönnin suojaavan eturauhassyövältä. Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA-E) estävät syöpäsolujen kasvua, mutta useat suomalaiset eivät saa tarpeeksi näitä rasvahappoja. Leppilahti muistuttaa, että ravitsemusmuutosten lisäksi myös liikunta ja painonhallinta vaikuttavat merkittävästi eturauhassyövän etenemiseen. Milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa terveempiä elämäntapoja. Tietyt edut tulevat heti ilmi, esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta on välitöntä hyötyä. Suurimmat hyödyt saavutetaan kuitenkin pitkällä aikajänteellä. Leppilahden mukaan liikunnan, tomaattien ja kalan syönnin tuomat hyödyt tulevat esille noin viiden vuoden kuluttua elämäntapamuutoksesta. Urologisen hoidon organisointiin on panostettu Virtsaamisvaivoista kärsivän on hyvä asua Seinäjoella Monilla paikkakunnilla tuskaillaan pitkien hoitojonojen ja hoidon organisoinnin kanssa. Miten organisoida hoito niin, että se olisi kustannustehokasta ja potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla toteutettua? Seinäjoella on onnistuttu löytämään vastauksia näihin kysymyksiin. Hoitojonot urologian puolella ovat lyhyet ja kokopäiväinen uroterapeutin vastaanotto madaltaa kynnystä kääntyä hoitohenkilökunnan puoleen kysymyksiä herättävissä tilanteissa. REPORTAASI Meillä Seinäjoella on jo 1990-luvun puolivälistä lähtien pyritty systemaattisesti arvioimaan väestön urologinen hoitotarve kokonaisuudessaan. Olemme miettineet, miten paljon erilaisia toimenpiteitä tarvitaan ja millaisia resursseja niiden järjestäminen vaatii. Analysoimme jatkuvasti mm. lähetteiden määrää, poliklinikkakäyntejä, leikkausten määrää sekä sitä, paljonko lääkäreitä tarvitaan, toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Mikael Leppilahti kertoo. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on jo pitkään ollut kohtuullinen. Meidän ei tarvitse toimia palokuntamentaliteetilla niin, että hoidamme vain päälle kaatuvat tapaukset. Tasapaino on mahdollistanut sen, että pystymme pysähtymään miettimään pulmakohtia, Leppilahti jatkaa. Urologien tuki on tärkeää uroterapeuttitoiminnalle Yksi toiminnan osa-alue, jonka roolia ja organisointia on mietitty Seinäjoella, on uroterapeutin vastaanotto. Kirsti Toivosen hoitamasta kokopäiväisestä uroterapeutin vastaanotosta on positiivisia kokemuksia. Kävin uroterapeuttikoulutuksen vuonna 2002, ja seuraavana vuonna aloitettiin uroterapeuttitoiminta. Aluksi vastaanotto oli kahtena päivänä viikossa, ja siitä toiminta laajeni vähitellen kokopäiväiseksi. Toiminta oli aluksi urologian osaston alaista, mut- ta viime vuoden alusta lähtien se on ollut hallinnollisesti kirurgian poliklinikan alaisuudessa, uroterapeutti Kirsti Toivonen kertoo ja toteaa, että toimintaa oli helppo lähteä pyörittämään, kun taustalla oli urologien tuki. Pidän uroterapeutin panosta todella tärkeänä, koska lääkäreillä ei ole resursseja, eikä myöskään osaamista moniin hyvin tärkeisiin asioihin. Potilaat tarvitsevat informaatiota, jonka he ymmärtävät, ja kärsivällistä neuvontaa. Me lääkärit saatamme olla toisinaan liian lääke- ja temppukeskeisiä. Onkin iso riski, että vuorovaikutus potilaan kanssa jää riittämättömäksi ja keskitymme liiaksi johonkin elimeen. Uroterapeutti tuo olennaista inhimillisyyttä tähän toimintaan, Leppilahti toteaa. Vastaanotolla näkyy eturauhassyöpäpotilaiden lisääntyminen Toivonen muistelee, että silloin kun uroterapeuttitoimintaa käynnistettiin, eniten ohjausta tarvitsivat radikaali prostatektomia leikkaukseen tulevat potilaat. Potilasmäärät ovat kasvaneet toiminnan lisääntymisen myötä ja eturauhassyöpäpotilaat ovat yhä suurin uroterapeuttia työllistävä potilasryhmä. Meillä on sellainen käytäntö, että kun potilas on saanut tiedon eturauhassyövästä, lääkärit ohjaavat hänet vastaanotolleni hoidonohjauskäynnille. Vastaanottotoiminnan

11 toistokatetrointi sivu 11 lisäksi järjestämme eturauhassyöpäpotilaille ensitietopäiviä vastaavia kuntoutuspäiviä. Alueellisia ja paikallisia koulutuksia on järjestetty myös muille potilasryhmille, Toivonen kertoo ja muistuttaa kirjallisten töiden vievän myös oman aikansa. Toiminnan seuraamiseksi myös uroterapeutin toiminnasta laaditaan vuosittain toimintakertomus, jossa on eritelty potilaskäynnit. Motivointi on katetrointiopetuksen A ja O Toiseksi suureksi potilasryhmäksi Toivonen mainitsee toistokatetrointiopetukset, jotka tapahtuvat hänen vastaanotollaan, jos tiedetään, että se on potilaan tilanne huomioiden mahdollista polikliinisella käynnillä. Jos potilas ikänsä tai sairauksiensa takia tarvitsee pidemmän harjoittelujakson toistokatetrointia opetellessa tai hän asuu kaukana sairaalasta, otetaan potilas osastolle harjoittelemaan. Motivointi on tärkeää toistokatetroinnin opetuksessa ja siitä lähdetäänkin liikkeelle. Jos potilas epäröi toistokatetrointia, yritän perustella hyötynäkökohtia ja kertoa, ettei se ole yhtä hankalaa kuin moni potilas aluksi ajattelee. Useat epäillen suhtautuneet ovatkin kokeilun jälkeen sitä mieltä, ettei katetrointi ole lainkaan paha juttu. On myös paljon niitä, jotka suhtautuvat valmiiksi myönteisesti ja tietävätkin jonkin verran toistokatetroinnista. Tällaisia ovat usein esimerkiksi MS-potilaat, Toivonen kertoo ja jatkaa: Osa iäkkäistä ihmisistä saattaa pitää kestokatetria helpompana, kun sille ei tarvitse tehdä mitään. Toistokatetrointia on kuitenkin opetettu 80-vuotiaillekin. Monille katetroinnin tarjoama vapaus toimii tärkeänä motivaattorina. Katetrointiopetuksen jälkeen potilaat voivat soittaa, jos mieleen tulee kysyttävää. Monet heistä soittavatkin jäännösvirtsamääristä, katetrointitiheydestä tms.. Toivonen käy opettamassa katetrointia myös Seinäjoen keskussairaalan osastoilla, erityisesti kirurgisilla ja sisätautiosastoilla. Pääasiassa opetettavat ovat aikuisia, mutta myös muutamia alle 10-vuotiaita on ollut opetettavana. Lapsipotilaita on kuitenkin vähän, ja iso osa heistä hoidetaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, missä hoidetaan myös katetrointiopetus. Potilaan lähdettyä vastaanotolta Toivonen soittaa aina hoitotarvikejakeluun ja varmistaa, että potilaalle on saatavilla katetreja. Toivonen vastaa mielellään myös hoitotarvikejakelusta ja kotisairaanhoidosta tuleviin esimerkiksi katetrointia koskeviin kysymyksiin. Niitä tulee kuitenkin hyvin vähän. Ehkä kynnys soittaa ja kysyä ei ole kovin matala. Kyse ei ole siitä, etteikö tiedontarvetta olisi. Kerrankin toistokatetroiva potilas soitti varmistaakseen, miten asia on, kun hoitaja oli hänelle sanonut, että samaa katetria voi käyttää neljäkin kertaa, kun sen pesee katetrointikertojen välissä. Osaamisen keskittämisestä on hyötyä Seinäjoen kokemukset kokopäiväisestä uroterapeutin vastaanotosta ovat positiivisia. Asiantuntemuksen keskittyminen on hyvä asia, sillä on niin potilaille kuin hoitohenkilökunnallekin helpotus, kun on yksi taho, jonka puoleen voi kääntyä. Uroterapeutti Kirsi Toivonen Organisoinnin kannalta on tärkeää, että toiminnan taustalla on työnantajan tuki. Toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen on ollut helppoa, kun tämänkaltainen uroterapeuttitoiminta on ollut urologeista lähtevää, Toivonen kertoo ja kiittelee Seinäjoen nuorta urologikaartia. Esimerkiksi toistokatetroinnin opetuksen on todettu toimivan parhainten paikkakunnilla, joissa yksi ihminen vastaa siitä. Toivonen on samaa mieltä siitä, kuinka tärkeää toistokatetrointiopetuksen keskittäminen on. Osastolla saattaa olla sijaistyövoimaa, jolle opetus voi olla ihan uusi tilanne, ja tällöin monet asiat saattavat jäädä huomioimatta. Kun olin osastolla töissä, pahimmillaan oli neljä opetettavaa yhtä aikaa kaiken muun osastotyön ohessa. Siinä tulee kiireen tuntu, kun tietää, kuinka paljon muita töitä on vielä tekemättä. Aikaa ei voinut varata toistokatetrointiopetukseen niin paljon kuin nyt, ja se näkyi mm. potilaiden motivoinnissa. Nyt voin tehdä opetuksen kaikessa rauhassa ja huomioida potilaan yksilönä, Toivonen kertoo. Minulta kysytään aika paljon apuvälineistä, esimerkiksi urinaaleista, inkontinenssisuojista ja katetripusseista. Uroterapeuttikoulutuksen myötä olen saanut sellaista tietoa, joka ei ole vielä tavoittanut osastojen henkilökuntaa, Toivonen jatkaa. Potilailla on turvallisempi olo, kun on tietty tuttu henkilö, jolta voi kysyä asioita. Tällöin kynnys ottaa yhteyttä on mahdollisimman matala. Kokopäiväinen uroterapeutti tuo vakautta toimintaan. Pyrimme myös siihen, että hoitava lääkäri pysyisi samana kontrollikäynnillä, mutta valitettavasti niin ei ole. Onneksi on kuitenkin tuttu uroterapeutti, jonka puoleen kääntyä, Leppilahti korostaa.

12 POIMINTOJA JA MIETTEITÄ APUVÄLINEMESSUILTA Marraskuun alussa käväisin Apuväline messuilla Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa eli entisessä Pirkkahallissa. Nämä olivat järjestyksessä 12. apuvälinemessut ja väkeä oli paikalla todella paljon. Oli rollaattorien, kyynärsauvojen, keppien ja pyörätuolien kanssa liikkuvia, mutta jotenkin minäkin sähkärilläni mukaan mahduin. Tietämäni mukaan messuilla kävi kaikkiaan yli kävijää ja näytteilleasettajia oli yli 200. REPORTAASI Näytteillä oli monenlaisia vempaimia niin liikkumiseen, kuulemiseen, näkemiseen kuin kaikenlaisiin arjen askareisiinkin liittyviä apuvälineitä. Erityisen paljon oli pyörätuolin käyttäjille sopivia hienoja kylpyhuoneratkaisuja säädettävine pesualtaineen ja wc-istuimineen, oli nousemista helpottavia eri muotoisia tukitankoja, suihkutuoleja ja jopa pesevä ja kuivaava wc-istuinkin löytyi pienemmistä apuvälineistä puhumattakaan. Omalla näyttelyosastollaan mukana oli tietysti myös Astra Tech LoFric-katetreineen. Pyörätuolini ohella LoFric-katetrit ovat muuten minun tärkeimmät apuvälineeni, joita ilman en kerta kaikkiaan tulisi toimeen. Olen usein vuosien varrella kyllä ihmetellyt, miksi vammaisille tarkoitetut apuvälineet ovat yleensä niin rumia, kömpelöitä ja sosiaalisesti leimaavia. Ei apuvälineen tarvitse olla stigma, häpeämerkki, vaan sen tulisi olla osa käyttäjänsä persoonallisuutta. Nykyisin keppien ja pyörätuolien väreissä ja muotoilussa on onneksi jo valinnanvaraa, minkä ilokseni panin näilläkin messuilla merkille. Sen sijaan huippumuotoilun ja teknologian yhdistely, joka näkyy kodin elektroniikassa ja mobiililaitteissa, ei vielä ulotu moniinkaan kotiin asennettaviin ja hankittaviin apuvälineisiin. Toimintakyvyn heiketessä kotiin yleensä asennetaan metallisia tai valkoiseksi maalattuja kaiteita ja kahvoja sekä kalsean näköisiä laitoskalusteita eikä suinkaan kodin tyyliin ja sisustukseen sopivia ratkaisu- ja. Puusta veistettyjä ja kauniisti muotoiltuja kaiteita ei juurikaan näe missään. Ilahduttavaa oli, että näillä messuilla sentään näin joitakin iloisen värisiä ja hauskasti muotoiltuja kahvoja ja kaiteita esimerkiksi kylpyhuoneen piristykseksi. Monet näytteillä olleista apuvälineistä olivat minulle jo ennestään tuttuja, mutta aina joukossa on jotain uuttakin. En ollut aikaisemmin nähnyt esimerkiksi portaita, jotka voitiin napin painalluksella muuttaa hissiksi, tosi näppärä keksintö. Myös ravistelemalla itselatautuva taskulamppu, johon ei tarvitse vaihtaa paristoja, olisi mainio apuväline ulkona pimeinä syysiltoina ja sisällä esimerkiksi sähkökatkosten aikaan. Huomionarvoinen uutuus oli myös kipulääkettä sisältävä haavanhoitosidos, joka hoitaa kivun siellä, missä se on. Näyttelyn lisäksi messuilla oli toki paljon muutakin ohjelmaa. Oli muotinäytöksiä, tietoiskuja eri aiheista, seminaareja, liikuntatapahtumia ja tietoa vammaisliikunnasta ja siihen liittyvistä apuvälineistä ja erilaisia liikuntalajeja oli myös mahdollisuus kokeilla. Televisiosta tuttu Ransu-koira esitteli messuyleisölle opas- ja avustajakoirien toimintaa. Mielestäni messujen ehkä kiinnostavin tapahtuma oli Apuvälineiden ideakilpailun tulosten julkistaminen. Nyt ensimmäistä kertaa järjestetyn kilpailun tarkoituksena oli kannustaa niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin ideoimaan ja kehittämään apuvälineitä helpottamaan vammaisten päivittäistä elämää ja harrastustoimintaa. Noin 70 kekseliästä suomalaista olikin tarttunut pyydykseen ja ideoinut erilaisia liikkumisen apuvälineitä kilpailuun ja monen hyvän idean taustalla oli melko yksinkertainen oivallus kuten hyvien keksintöjen kohdalla yleensäkin. Loppukilpailuun pääsi kymmenen erittäin tasaväkistä ideaa, joiden joukosta kilpailuraadin vaikeaksi tehtäväksi jäi valita voittajat. Palkinnot voittajille jakoi kilpailuraadin puheenjohtaja, toimittaja Pirjo Kauppinen, joka on itsekin vammainen pyörätuolin käyttäjä. Korkeatasoisen kilpailun ensimmäisen palkinnon 3000 euroa saivat Lahden Muotoiluinstituutissa opiskelevat Sara Ikävalko ja Pancho Nikander kilpailutyöllään Kilpi. Se on kevyestä teollisuushuovasta valmistettu lasten tuki-istuin. Istuimen monipuoliset säädöt mahdollistavat lapsen yksilöllisen tuennan sekä turvallisen kiinnityksen harrastusvälineeseen. Istuin soveltuu mm. melontaan, ponikärryyn tai pulkkaan liitettäväksi tai vaikkapa keinuksi. Myös kierrätysmateriaalin käyttö apuvälineessä oli kilpailuraadin mielestä uusi, ekologinen oivallus. Kilpailun toinen palkinto 1000 euroa ojennettiin keksijä Glenn Sundbergille Sipoosta. Hänen kehittelemänsä laituriteline helpottaa liikuntaesteisten melontaharrastusta. Laituriin kiinnitettävä teline auttaa melojaa keinuvaan kajakkiin siirtymisessä ja sieltä poistuttaessa. Teline on ollut Sipoon kanoottiklubin käytössä, ja se on helposti hyödynnettävissä muuallakin ponttonilaitureissa ja myös uimahalleissa ja kylpylöissä. Kolmannelle sijalle ja 1000 euron voittoon ylsi lahtelainen yrittäjä Ari Pellinen kekseliäällä kyynärsauvojen x-pidikkeellään. Lähes jokaiselle kyynärsauvojen käyttäjälle on tuttu tilanne, kun pitäisi kaupassa maksaa ostoksensa tai pankkiautomaatilla nostaa rahaa, niin ei tiedä, mihin kepit pistäisi, etteivät ne taas kolisten kaatuisi pitkin lattioita. Nyt tähän pulmaan on Pellinen keksi-

13 toistokatetrointi sivu 13 nyt oivan konstin. Muovista valmistettu x-pidike sitoo kyynärsauvat yhteen niin, etteivät ne pääse kaatumaan. Kunniamaininta myönnettiin iisalmelaiselle Antero Rusiselle hänen keksimästään Sienisiepparista. Keksintö on hyvin yksinkertainen ja sen voi tehdä itsekin. Sauvakävelyssä käytettyyn sauvaan kiinnitetään vain muovilautanen, johon sahataan lovi, jonka avulla sieni leikataan juurestaan irti. Se on helposti muunneltavissa myös muihin tarkoituksiin mm. pudonneiden tavaroiden nostamiseen. Soveltuu varsinkin nivel-, polvi- ja selkävaivoista kärsiville. Paljon on siis tarjolla monipuolisia apuvälineitä, jotka helpottavat vammaisten selviytymistä ja voivat auttaa heitä hyvään omaehtoiseen elämään. Valitettavast apuvälineiden saannissa on kuitenkin suuria puutteita. Saannin esteenä ei aina ole raha, vaan asenteet ja tietämättömyys. Apuvälineet ovat yksilöllisiä, samanlainen apuväline ei aina sovi toiselle samantapaisesta vammasta kärsivälle, mutta tätä eivät päättäjät tiedosta eivätkä ymmärrä. Eräänä pullonkaulana on hankintalainsäädäntö, joka velvoittaa kunnat kilpailuttamaan apuvälinehankintansa säästöjen aikaansaamiseksi. Kilpailutuksen jälkeen apuvälineet yleensä hankitaan vain yhdeltä toimittajalta ja näin ollen jokaiselle käyttäjälle ei löydy juuri hänelle sopivinta ja parasta apuvälinettä, joka voisi löytyä ehkä joltain toiselta valmistajalta, mutta kilpailutuksen vuoksi sitä ei voida hankkia. Olisi siis vaikutettava päättäjiin niin, että vaikeavammaisilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet saada tarvitsemiaan ja juuri heille parhaiten sopivia apuvälineitä. Näistä asioista puhuivat messujen tiedotustilaisuudessa mm. Invalidiliiton toimitusjohtaja Raimo Lindberg sekä Näkövammaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Mauno Lehtinen. Jane Tuovinen HOITOTARVIKKEIDEN SAATAVUUS JA MAKSUTTOMUUS Koti- ja itsehoidossa käytettävistä hoitotarvikkeista ja -välineistä, jäljempänä hoitotarvikkeet, on viimeksi käyty laajaa keskustelua 1990-luvun lopulla, jolloin ajettiin voimakkaasti lakiuudistusta, joka olisi taannut subjektiivisen oikeuden tietyille henkilöille kyseisiin tarvikkeisiin. Toisin sanoen kotikunnan terveydenhuollolle olisi syntynyt erityinen järjestämisvelvollisuus hoitotarvikkeiden järjestämiseen niitä tarvitseville vammaisille tai sairaille kuntalaisille. REPORTAASI Kuten useimmat tämän lehden lukijoista tietävät, hoitotarvikkeet, kuten esimerkiksi katetrit, avannepussit, kondomiurinaalit jne. ovat niitä tarvitseville täysin välttämättömiä terveyden, päivittäisten toimintojen ja ylipäätään arkipäivän sujumisen kannalta. Hoitotarvikkeet eivät kuitenkaan ole kotikunnan näkökulmasta samalla tavalla erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä kuin esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut, palveluasuminen ja asunnon muutostyöt. Hoitotarvikkeisiin ei siis ole subjektiivista oikeutta. Hoitotarvikkeiden maksuttomuutta ja yksilöllisen tarpeen huomioimista perusteltassa normipohjana on kansanterveyslain 14. Tässä yhteydessä on mainittava myös potilaslaki ja perustuslain 19. Lisäksi hoitotarvikkeiden jakelua ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön päivätty terveyskeskuksille lähetetty tiedote, jonka mukaan maksutonta ja yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa hoitotarvikejakelua on pidettävä yllä. STM:n tiedotteessa mainittuja, selkäydinvammaistenkin tarvitsemia, hoitotarvikkeita ovat esimerkiksi heikentyneeseen virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät vaipat, pussit, virtsankerääjät ja katetrit. Lisäksi kysymykseen tulevat painehaavojen hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet, avannepussit ja tarpeen mukaiset oheishoitovälineet sekä trakeostomian yhteydessä tarvittavat hoitovälineet. Muutoksenhaku eli valittaminen hoitotarvikepäätöksistä kyseisestä normipohjasta joh- tuen on mahdotonta, koska nimenomaan kansanterveyslaissa ei ole säännöksiä muutoksenhakumenettelystä. Kunnat ovatkin kustannussyistä, huolimatta ohjeista, rajoittaneet hoitotarvikkeiden jakelua. Esimerkiksi vaipat, vuoteensuojat, narupussit ja käsineet jäävät monessa kunnassa kokonaan myöntämättä tai niiden määrää on rajoitettu. Eräs muoto ohjeidenvastaisesta asiakasmaksusta on, että korkeat kotiinkuljetusten kustannukset jäävät kuntalaisen maksettaviksi. Tiedossani ei kuitenkaan ole tapauksia, että elintärkeiden hoitotarvikkeiden jakelusta olisi kokonaan yksittäisen henkilön kohdalla luovuttu. Hoitotarvikkeista määräyksen antaa hoitava lääkäri ja jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuksen lääkäri. Hoitavan lääkärin vastaanotolla on mainittava kaikki yksilöllisen tarpeen mukaiset hoitotarvikkeet. Jotakin on kuitenkin tehtävissä, jos hoitava lääkäri ei määrää hoitotarvikkeita esim. selkäydinvammaisen yksilöllisen tarpeen mukaisesti tai terveyskeskuksen lääkäri ei tee päätöstä jakelun aloittamisesta. Näissä tapauksissa päätöksestä tulee tehdä potilaslain mukainen muistutus. Muistutus tehdään terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle. Asiasta voi tehdä myös hallintokantelun Lääninhallitukselle tai Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tässä on hyvä muistaa, että Lääninhallitus ei ole varsinainen valituselin eikä voi muuttaa yksilöpäätöksiä. Lääninhallitus valvoo ja ohjaa yleisesti kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. jatkuu

14 Sen sijaan kunnan terveyslautakunnan päätöksestä supistaa hoitotarvikkeiden jakelua tai periä niistä käyttäjämaksuja voidaan tehdä oikaisuvaatimus 14 vuorokauden kuluessa samaiselle terveyslautakunnalle. Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. Eri asia on, seurataanko terveyslautakunnan päätöksiä kovinkaan tarkasti Kurkistus kulisseihin LoFric-tehtaalla Uutena asiana hoitotarvikekeskustelussa on, että lakisääteisiä liikenne- ja tapaturmavakuutuksia hoitavat vakuutusyhtiöt ovat evänneet parin viime vuoden aikana hoitotarvikkeiden korvaukset ennen vuotta 2005 liikenteessä ja tapaturmissa vammautuneilta selkäydinvammaisilta. Vakuutusyhtiöiden tulkinnan mukaan hoitotarvikekustannukset ovat julkiselle terveydenhuollolle kuuluvia kustannuksia ja näin ollen vakuutusyhtiöiden korvauskäytännön ulkopuolella. Asiassa on kummallista se, että koskaan aiemmin ko. korvauksia ei ole kyseenalaistettu vaan hoitotarvikkeet on korvattu ikään kuin itsestään selvyytenä. Yhtiöt ovat luvanneet korvata omavastuuosuudet mutta toisaalta terveydenhuolto ei voi ohjeitten vastaisesti eikä yhdenvertaisuuteen perustuen niitä periä. Eräästä vakuutusyhtiön päätöksestä on valitettu Tapaturmalautakuntaan, mutta lautakunta piti vakuutusyhtiön päätöksen voimassa. Vakuutusoikeuden päätöksiä ei tässä asiassa ole tiedossani. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan täyskorvaus-lakiuudistus, joka mukaan liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa vammautuneiden sairaanhoitokulut - myös hoitotarvikkeista aiheutuneet - ovat vakuutusyhtiön korvattavia kuluja. Turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Sofia tarkastaa, että tuotannossa ei ole tapahtunut mitään virheitä. Moni luulee, että LoFric-katetrien valmistaminen on yksinkertaista. Käsitys on kuitenkin totaalisen väärä. Tulkaa lehden mukana tehdasvierailulle niin saatte vastauksen, miten Astra Tech on onnistunut yhdistämään tutkimustulokset moderniin valmistusteknologiaan. Ensisilmäyksellä katetri näyttää tavalliselta, ohuelta muoviputkelta, jota tuskin yhdistää pitkälle vietyyn tuotantotekniikkaan. Ensivaikutelma ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Astra Techin tietotaito materiaaleista ja niiden käsittelystä mullisti käsityksen katetreista jo vuonna 1983, kun LoFric tuotiin markkinoille. Patentoitu katetrin pintarakenne, joka minimoi katetroitaessa syntyvän kitkan on parantanut miljoonien ihmisten elämänlaatua kaikkialla maailmassa. Nils Tjäder, joka on toiminut Astra Techin tuotantopäällikkönä viimeiset neljä vuotta, vastaa katetrien valmistusprosessista ja niiden korkeasta laatuvaatimuksesta siis siitä, että käyttäjä saa aina markkinoiden parhaan tuotteen. Toistokatetrointilehden lukijat pääsevät hänen mukanaan harvinaiselle vierailulle LoFricin tehtaalle Mölndaliin, pari kilometriä Göteborgin eteläpuolelle. Kuten useissa muissakin sairaalatarvikkeita valmistavissa yrityksissä turvallisuus ja hygienia ovat erityisen huomion kohteena Mölndalin tehtaalla. Kukaan, joka työskentelee tai vierailee tuotantotiloissa, ei pääse sisään ilman suojavaatteita, jotka puetaan sulkutilassa. Sen jälkeen huolellinen käsien pesu on pakollinen toimenpide. Koska valmistamme rakon tyhjentämiseen käytettäviä katetreja, on lopputuloksen kannalta aivan ratkaisevaa, että valmistus tapahtuu erittäin puhtaassa ympäristössä. Se on ehdoton edellytys, jotta varmistetaan Valmistuksen ensimmäinen vaihe on katetrien asettaminen kuljettimiin, joissa katetrit matkaavat suuren osan valmistusprosessia. Rachelle tekee sen kokemuksen tuomalla nopeudella. Matti Koikkalainen

15 toistokatetrointi sivu 15 lopputuotteen steriiliys, toteaa Nils Tjäder. Katetrin runko on valmistettu muovista, kuumereaktioita aiheuttamattomasta lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetusta PVC: stä, jonka alihankkijat toimittavat tehtaalle. Ensimmäinen vaihe varsinaisessa valmistuksessa on katetrien asettaminen kuljetusalustalle ennen kuin ne lähtevät automatisoituun valmistusprosessiin, jossa on lukuisia tarkkaan määriteltyjä vaiheita. Kuljettimet ohjaavat katetrit lopulta viimeistelyvaiheeseen ja pakkaamoon. Työtoverit ehdottivat Vuoden toistokatetroijaksi Päijät-Hämeen keskussairaalan urologian poliklinikalla toimivaa uroterapeutti Seija Salomaata. Seija on kouluttautunut uroterapeutiksi 90- luvulla ja on hoitanut urologisia potilaita vuodesta 1992 lähtien Päijät-Hämeen keskussairaalassa urodynaamisessa yksikössä. Seijan erityinen kiinnostuksen kohde uroterapeutin työssä on toistokatetrointi. Valitsijaraati katsoi Seijan työskennelleen ansiokkaasti toistokatetrointi-hoitomuodon edistämiseksi ja myönsi hänelle Vuoden toistokatetroija -arvonimen. Valmistuksen sydän on laite, jota me kutsumme K2:ksi. Se huolehtii hydrofiilisen eli vesivaipan muodostaman pintarakenteen aikaansaamisesta katetriin. Meillä on ainoana maailmassa käytössä tämä laite, joka pystyy käsittelemään sekä PVC:tä että PVP:tä, joka sitoo veden katetrin pintaan, toteaa Nils Tjäder. K2 on käytössä suurimman osan vuorokaudesta ja tehdas toimii kolmessa vuorossa eli katetreja valmistetaan yötä päivää. Kolmivuorotyö on välttämätöntä, jotta kapasiteetti saadaan täydellisesti hyödynnettyä ja pystytään kattamaan valmistuksen vaatimat suunnattomat laiteinvestoinnit. Tämäntyyppisen tehtaan rakentaminen maksaa valtavia rahasummia vakuuttaa Nils Tjäder. Katetreja on monia eri kokoja ja malleja, jotta LoFric vastaisi kaikkien käyttäjien toiveita ja vaatimuksia eri puolilla maailmaa. Jokainen pakkaus tarkastetaan sekä koneellisesti että manuaalisesti, jotta voidaan olla varmoja, että valmistusprosessin aikana ei ole tapahtunut virheitä. Viimeisessä vaiheessa katetripakkaukset steriloidaan joko elektronisesti tai etyleenioksidin avulla. Viimein katetrit ovat valmiit lähetettäväksi asiakkaille noin kolmeenkymmeneen maahan eri puolille maailmaa omalta osaltaan parantamaan toistokatetroijien elämänlaatua. Vuoden toistokatetroijaksi valittiin uroterapeutti Seija Salomaa Vuoden toistokatetroija -arvonimi on moniammatillinen arvostuksen osoitus henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edesauttanut tämän hyväksi havaitun hoitomuodon onnistumista Suomessa. Vuoden toistokatetroijan valitsi työryhmä, johon kuuluu urologi sekä Urhon ja Astra Tech Oy:n edustaja. Seija Salomaa palkittiin kultaisella LoFric-kiertopalkinnolla ja 1000 euron stipendillä. Seija on ansioitunut erityisesti toistokatetrointiin liittyvissä koulutustehtävissä niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilökunta saa säännöllisesti toistokatetrointiin liittyvää oppia Seijalta, joka on myös kiertänyt kouluttamassa sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja avoterveydenhuollon henkilökuntaa yhteistyössä urologien kanssa. Koulutukset ovat käsitelleet niin toistokatetrointia kuin yleensäkin potilaan katetrointiin liittyvää ohjausta. Uroterapeutin työssään Seija on onnistunut kehittämään potilaan hoitoa erinomaisella tavalla saaden tunnustusta eri tahoilta. Seijan henkilökohtaiset ominaisuudet ja kiinnostus uusia asioita kohtaan ovat olleet hyödyksi hoitotyöntekijöille sekä parantaneet potilaiden hoitotyön laatua mm. selkiyttämällä hoitopolkua. Seija on vuosien varrella ylläpitänyt ammattitaitoaan hakeutumalla erilaisiin koulutuksiin ja jatkaa nyt opintojaan Kuopion yliopistossa hoitotieteen laitoksella. Helmikuussa 2007 hän sai valmiiksi katetrointia käsittelevän kandidaattitutkielmansa. Nyt käynnissä ovat maisteriopinnot, eikä pro gradu -tutkielman suunniteltua aihetta liene vaikea arvata.

16 TILAA LEHTI & ANNA VINKKEJÄ Kysy, anna vinkkejä, tilaa lehti. Kehitä lehteä kanssamme. Pyrimme vastaamaan lehdessä toistokatetrointia koskeviin kysymyksiin uroterapeutin palstalla. Palsta ilmestyy lehdessä kahdesti vuosittain. Lähetä kysymyksiä uroterapeutillemme Jaakko Mölsälle tai vinkkejä toisille katetroijille sähköpostitse tai postitse osoitteella AstraTech Oy, PL 96, Espoo. Toistokatetrointitietoa nyt suomeksi osoitteessa Ainoa katetri, jossa on Urotonic Pintarakenne Urotonic Pintarakenne tekee katetroinnin miellyttävämmäksi käyttäjälle - koko katetroinnin ajaksi. Tutkitusti yli 20 vuoden kokemuksella. Astra Tech Oy, Piispansilta 9A, Espoo. Puh. (09) Fax (09)

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

HOITOTARVIKEJAKELUN OHJE

HOITOTARVIKEJAKELUN OHJE Kalajoen kaupunki 1 (4) HOITOTARVIKEJAKELUN OHJE 1.5.2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki (1326/2010, 24 ) edellyttää kunnan järjestämään asukkaidensa sairaanhoitoon kuuluvat hoitosuunnitelman mukaiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI

Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Tämän oppaan tarkoituksena on neuvoa Uracyst-hoitoa saaville potilaille, kuinka virtsarakon voi katetroida itse. Oppaan sivuilta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009 Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009 2 YLEISET OHJEET JA PERUSTEET ASIAKKAALLE ANNETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA Asiakkaille, jotka eivät ole laitoshoidossa, voidaan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. www.ksthky.fi

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. www.ksthky.fi Päivitetty: 4.3.2015 Hyväksytty johtoryhmässä: 18.3.2015 Hyväksytty yhtymähallituksessa 22.4.2015 Ohjeet hoitotarvikejakelusta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 mukaan kunnan tehtävänä on järjestää alueensa

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Tuoteperhe parhaimmillaan

Tuoteperhe parhaimmillaan LoFric-perhe Jokaiselle sopiva katetri kaikkiin tilanteisiin Ympäristöystävällinen valinta* Tuoteperhe parhaimmillaan www.lofric.fi Kun joutuu valitsemaan varmasti oikein Riippumatta siitä, mistä syystä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?

Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun 1.11.2013 alkaen

Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun 1.11.2013 alkaen 1.11.2013 SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun 1.11.2013 alkaen Sodankylän kunnan perusturvalautakunta on hyväksynyt uudet ohjeet maksuttomien hoitotarvikkeiden

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Jaettavat tarvikkeet ja välineet sekä niiden enimmäismäärät:

Jaettavat tarvikkeet ja välineet sekä niiden enimmäismäärät: OHJEET HOITOVÄLINEJAKELUSTA Periaatteet Hoitovälineitä jaetaan ainoastaan pitkäaikaiseen yli 3 kuukautta kestävään tarpeeseen. Tilanteissa, joissa tarve on varmuudella pysyvä esim. diabetes-, dialyysi-

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Se voi tulla kohdalle kenelle tahansa, miehelle tai. saamiasi ohjeita tarkemmilla tiedoilla LoFric katetreista.

Se voi tulla kohdalle kenelle tahansa, miehelle tai. saamiasi ohjeita tarkemmilla tiedoilla LoFric katetreista. KATETRIOPAS SISÄLTÖ 1. Toistokatetrointi... 5 2. LoFric periaate... 6 3. LoFric katetri... 8 4. LoFric Cath-Kit ja Hydro-Kit... 10 5. Tutkittua turvallisuutta... 12 6. Kliiniset tutkimukset... 14 Uutena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Toistokatetrointi. toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE. www.lofric.fi

Toistokatetrointi. toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE. www.lofric.fi Toistokatetrointi toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE www.lofric.fi Rakon tyhjentäminen voi muodostua ongelmaksi kenelle tahansa, missä tahansa. Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää Skitsofreniapotilaan somaattiseen hoitoon pääseminen ja hoitosuunnitelmat vrt. muut somaattiset pitkäaikaissairaudet Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen

Lisätiedot

HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET:

HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET: HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET: Siiliset-peruspalvelukeskuksessa luovutetaan pitkaaikaista sairautta sairastaville, avohoidossa oleville potilaille sairauden tai sen jälkitilan seurannan ja hoidon

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS 1 Jonkun on oltava ensimmäinen. Maailmassa sanotaan olevan yhä yli 30 000 tunnettua sairautta, joista toistaiseksi vain noin neljäsosaan

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA OHJEET 8.4.2010 2 YLEISET OHJEET JA PERUSTEET ASIAKKAALLE ANNETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA Asiakkaille, jotka eivät ole laitoshoidossa, voidaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kaisa Heinola sh / uroterapeutti Oys, urol.pkl 26.10.2015

Kaisa Heinola sh / uroterapeutti Oys, urol.pkl 26.10.2015 Kaisa Heinola sh / uroterapeutti Oys, urol.pkl 26.10.2015 Yleistä katetroinnista kertakatetrointi, toistokatetrointi, lyhytaikainen kestokatetrointi tai pitkäaikainen kestokatetrointi virtsarakon tyhjentäminen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Mitä tehdään tehdään kunnolla.

Mitä tehdään tehdään kunnolla. SALIBANDYTOIMINNAN TOIMINTAOPAS MOTTO: Mitä tehdään tehdään kunnolla www.hirvhesalibandy.net Visio 2015 Hirvensalon Heiton salibandytoiminta rakentuu seuraavien keskeisten tavoitteiden ja arvojen varaan:

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA

OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA HOITOTARVIKEJAKELU OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.9.2014 1 Sisällys Yleiset ohjeet asiakkaalle myönnettävistä korvauksetta jaettavista hoitotarvikkeista.. 2 Haavanhoitotarvikkeet...

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

P O T I L A S O PA S

P O T I L A S O PA S POTILASOPAS SISÄLTÖ LoFric helppokäyttöinen......... 5 LoFric Cath-Kit.................. 7 LoFric Hydro-Kit................ 9 LoFric miehille.................. 11 LoFric naisille................... 12

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot