Kehittyvä. Terveys & ravitsemus. 3/08 Elintarvike. Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 3/08 Elintarvike Terveys & ravitsemus

2 Kuva Sini Garam kuva Raisio kuva Hilpi Linjama Kehittyvä 3/08 Elintarvike Terveys & ravitsemus Nro Ilmestyy Teema Kehittyvä Elintarvike 3 08 Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavan numeron juttujen aineistopäivä on Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

3 Kehittyvä Elintarvike 19. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Sanoista tekoihin n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) toimitus@ke-lehti.ets.fi Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kolumbus.fi Puh Pirjo Huhtakangas toimitus@ke-lehti.ets.fi Puh Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Mari Sandell Irma Ryynänen Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Peru n Toimituskunta 3/2008 Heli Anttila Seppo Heiskanen Teija Keso Sointu Lassila Markus Luhtala Mari Sandell Erkki Vasara Esa Wrang Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) infoteam@infoteam.fi Teemu Pokela Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , teemu.pokela@vkp.fi Eerikinkatu 2 (2. krs) Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy n Tilaushinta Kestotilaus määräaikaistilaus 55 ja oppilaitokset 41 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut n Kansikuva Kotimaiset Kasvikset ry/ Tommy Selin n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Tiina Ritvanen sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) sihteeri@ets.fi n Viime vuodet on kovasti pähkäilty eri tahoilla sitä, että jotain tarttis tehdä, kun suomalaiset aina vaan lihovat ja kakkostyypin diabetes lisääntyy, koululaiset ovat levottomia, allergiat lisääntyvät, alkoholin käyttö kasvaa huippuunsa Tänä keväänä on lanseerattu niin monia ohjelmia, suosituksia, toimenpiteitä ja tehty rohkeita ehdotuksia, että hyvä kun perässä pysyy. Ollaan siirtymässä sanoista tekoihin. Lähinnä sydäntäni on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet kouluruokailusuositukset. Tosin tiedotustilaisuuden kahvihetkessä moni sanoi, että niissä ei ole mitään uutta!? Mutta ehkä tämä kirjoihin ja kansiin laitettu rautalankamalli nyt vihdoin herättää kunnalliset päättäjät ottamaan asiat tosissaan ja satsaamaan riittävästi hyvään kouluruokailuun. Teollisuuskin tietää nyt entistä paremmin, miten paljon saa olla rasvaa ja suolaa, ja miten paljon kuitua pitää olla, jotta ruoka olisi suositusten mukaista. Kouluissakin kun tarjotaan pitkälti teollisuudessa äitien tekemää ruokaa! Järkevältä kuulostaa myös kansallinen allergiaohjelma. Se kääntää uuden sivun suomalaisessa allergiahoidossa. Aiemman allergeenien välttämisen sijaan nyt korostetaan siedätystä. Polttopisteessä ovat etenkin lapset ja nuoret. Ohjelma korostaa ennaltaehkäisyä. Käytännön siedätyskeinona toimii luontoyhteydestä huolehtiminen. Yrityksetkin ovat laittaneet parastaan. Vaasan & Vaasan Oy käynnisti huhtikuussa valtakunnallisen hyvinvointiohjelman, VAASAN Ravintoremontin. Monivuotisen ohjelman tavoitteena on jakaa tietoa tyypin 2 diabeteksesta ja taudin ennaltaehkäisemisestä ravinnon avulla. Samalla avattiin interaktiivinen www-sivusto, joka kertoo kattavasti tyypin 2 diabeteksesta ja sen hoidosta sekä ohjaa kohti terveellisempiä elämäntapoja. Pakkausten ravintosisältömerkintöjä on elintarviketeollisuudessa kehitetty helppolukuisemmaksi viitteellinen päiväsaanti - eli GDA -merkinnällä (Guideline Daily Amount). Jo kymmenillä yrityksillä on ainakin jossakin tuotteessa merkintä käytössä. Päivää ennen tätä pääkirjoitusta Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska antoi selkeän kannanoton alkoholiongelmien lieventämiseksi. Puska esittää konkreettisimpana toimenpiteenä keskioluen pakollista laimentamista. Noin yhden prosenttiyksikön alkoholipitoisuuden laimentaminen (raja 3,7 % nykyisen 4,7 % sijaan) merkitsisi arvion mukaan suomalaisten tilastoidun alkoholin vuosikulutuksen vähenemistä peräti lähes 10 %. Kannatan sydämestäni! Olen ihmetellyt, etteikö Suomesta löydy riittävän arvovaltaista tahoa älähtämään mielestäni kaikkein suurimmasta terveysriskistä. Tuttuun tapaan Kehittyvä Elintarvike -lehti pistää myös oman lusikkansa tähän terveys- ja ravitsemussoppaan. Lämmin kiitos kuuluu asiansa osaaville toimituskunnan jäsenille ja kirjoittajille! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja Ps. Nautinnollisia lukuhetkiä laiturin nokassa, sinisiä retkiä metsään ja kalaisia tuokioita illan viiletessä! kuva Tauno Rantala Pääkirjoitus Kehittyvä Elintarvike

4 Onko kuluttaja sittenkään kuningas? Kuva Kuluttajatutkimuskeskus/Eija Niiranen Kolumni n Istuin satapäisen yleisön joukossa kuuntelemassa esitystä maitoalan lupaavista tulevaisuuden näkymistä. Eläinten hyvinvoinnista vastaava edunvalvonta ansaitsi tulla huomioiduksi, samoin tuottajaomisteisen maitoklusterin monipuolinen valikoima- ja tuotebrändays. Upeita kilpailuvalttejamme jopa maailmanmarkkinoilla! Ilmastonmuutos voi edelleen parantaa maamme kotieläinten tuotannollisia olosuhteita. Erinomaisen esityksen kuvioita katselin kuitenkin hämmästellen. Kuluttaja ei esiintynyt klusterin kehikoissa lainkaan, vaikka tiedossamme ovat suuret kulutusmuutokset vuosien ajalta. Maitotaloustuotteiden kulutustrendit eivät noudata ravitsemusasiantuntijoiden minimisuosituksia. Nuorempi väki karttaa maidonjuontia, ja me ikääntyneemmät popsimme senkin edestä rasvaisia tuontijuustoja. Kaupan puolella vuorostaan painotetaan tuotekehitystä: uusia tuotteita tulisi jatkuvasti saada markkinoille. Toiset niistä sitten menestyvät, toiset eivät, kuluttaja testatkoon tuotteet! Vaikka sekä eettisyyden että ekologisuuden merkityksen korostetaan kasvaneen kuluttajien ostopaikan ja tuotevalintojen kriteereinä, asiakkaan on vaikeaa saada luotettavaa informaatiota tuotantotavoista ja yhteiskuntavastuista. Elintarviketalouden lisääntyvän globalisaation ja teknologisoitumisen myötä kuluttajien odotukset kasvavat. Merkintöjen kehittäminen tai alkuperän jäljittäminen eivät etene sisämarkkinapäätöksillä. Pienehköillä kotimarkkinoillamme kuluttajien vaatimuksiin olisi kohtuullisen helppoa vastata, mutta jostain syystä tahtoa puuttuu. Merkintöjä ei voi parantaa satsaamatta myös varsinaiseen tuotteiden ja palvelun laatuun. Ei ruokakulttuuria ilman ihmistä! Ponteva maatalousministerimme on käynnistämässä monen hallinnonalan yhteistyönä uutta kotimaiseen ruokaan keskittyvää politiikkaohjelmaa. Tavoitteena on parantaa kotimaisen tuotannon kilpailuedellytyksiä pyrkimällä kaupan hintakilpailusta laatu- ja palvelukilpailuun. Kuluttajat tuskin kuitenkaan kaipaavat uusia markkinointipanostuksia kotimaisen ruoan tuotannon puolesta. Huomattavan suuri 4 Kehittyvä Elintarvike 3 08 osa kuluttamastamme ruoasta on edelleen kotimaista alkuperää. Mitä uutta ruokaohjelma siis jatkossa tarjoaa ruokakulttuurimme ytimiin: elintarvikkeiden terveellisyyteen ja makuun, raaka-aineiden ja prosessien laatuun? Myös pohjoismaisen ruokakulttuurin tunnetuksi tekemiseksi on lanseerattu ruokaohjelmansa. Ruokakulttuurimme ei kuitenkaan kehity pelkästään tuotekehityksen prosesseja jatkuvasti hiomalla, sen taidon jo osannemme. Julkkiskokkien ja median loihtimat gourmet-ateriat herauttavat kotisohvilla vedet kielelle. Valistusohjelmia suunnitellaan ja kehittämispanostuksia asetetaan kuluttajia kuulematta, ylhäältä ohjaten. Syöjien todelliset arkikäytännöt ovat ohjelmista usein valitettavan kaukana. Ruokakulttuurista ei kuitenkaan voida puhua ottamatta huomioon ihmisiä: kulttuuri ei ole teknokratiaa, vaan taloudellista, sosiaalista ja esteettistä tietotaitoa ja toimintaa, jopa yhteistyötä mielihyvän aikaansaamiseksi. Kolme erilaista toimijaroolia Katselemme Kuluttajatutkimuskeskuksessa kulutuksen trendejä ja kuluttajien asemaa markkinoilla kolmen erilaisen toimijaroolin näkökulmasta. Yleiskielessä kuluttajista puhutaan kuitenkin useimmiten vain ostajina ja asiakkaina markkinoilla, toimijana kaupan hyllyjen välissä. Ostopäätöksiään tehdessään kuluttajat tekevät tuoteketjun kannalta lopullisia valintapäätöksiä, joiden väitetään ohjaavan koko elintarvikeketjua. Mistään kuluttajan diktaattorimaisen kuninkaallisesta asemasta ei voida tällöinkään puhua: kuluttajien toivomien tuotteiden markkinoille pääsyä vahditaan jalostavassa teollisuudessa, kaupassa ja HoReCasektorilla useiden portinvartijoiden toimesta. Kuluttajilla ei myöskään ole toimivaa palautejärjestelmää elintarviketaloudessa, eikä muillakaan markkinoilla. Kauppa tosin ottaa kiitettävästi vastaan kuluttajien palauttamat virheelliset tuotteet. Ruokapöydästä kuuluvat kiitokset tai muu palaute eivät kuitenkaan kantaudu pitkän ketjun erilaisille toimijoille. Toisen kuluttaja-toimijaroolin kohtaamme perheiden arkitaloudesta. Ostaja-kuluttajan hyllyjen välissä tekemät päätökset muodostavat vain murto-osan kotitalouksien ruokatalouden hoitamiseen käytetyistä aika- ja rahapanoksista. Ruokakassille pitää kotona myös tehdä jotain, vaikka se sisältäisi suurelta osin ns. valmisruokia. Jos viitseliäisyyttä ja osaamista puuttuu, ruokailusta tulee kotona tankkausta; samoin hienot raaka-aineet, valmistusprosessien tuotokset ja makunautinnot voidaan kotona tuunatessa tuhota. Myös päinvastoin: taitava kotikokki loihtii tavanomaisista raaka-aineista tai puolivalmisteista ravitsevaa kotiruokaa, joka kelpaisi kelle tahansa. Tutkimuksissa olemme todenneet, että näistä kotikokin keitoksista ja toimintatavoista teollisuus ja kauppa eivät valitettavasti tiedä juuri mitään. Kolmas voimistuva ja haasteellinen kuluttajan rooli toteutuu kuluttaja-kansalaisina markkinoilla ja yhteiskunnassa. Kansainvälinen elintarviketalous on politisoitumassa kiivasta tahtia. Ruoan ja vesivarojen niukkuus on jo johtanut eri puolilla maapalloa vientirajoituksiin, boikotteihin, jopa väkivallan käyttöön. Globaalisuus ja paikallisuus vastakkain? Ruokakassin kallistuminen näkyy jo kotimarkkinoillakin kasvavina ruokajonoina. Miten käy ruokakulttuurihankkeiden, jos kohonneet elintarvikkeiden hinnat nostavat jo roimasti inflaatiota ja korkotasoa, perheiden budjetit menevät uusiksi ja säästöjä etsitään karsimalla kalliimpien ja jalostusasteeltaan korkeiden valmistuotteiden kulutusta? Elämme ruokamarkkinoilla hyvin kiinnostavia aikoja. Elintarviketalouden ja ruokakulttuurin kehittämishankkeissa kuluttajan rooleja ei vielä oteta riittävän hyvin huomioon. Vapaakaupan laajentuminen sekä ruokamarkkinoiden taloudelliset ja teknologiset uudistukset saattavat nostaa ennennäkemättömiä poliittisia kuluttajaliikkeitä, joiden seurauksena globaalin kehityksen rinnalle nouseekin uusia paikallisia vastavoimia. Vaikka ruokakulttuurit kansainvälistyvät, paikallisen elintarviketalouden vahvuuksista, tuotteiden luonnollisuudesta ja mahdollisesti myös luomutuotannosta haetaan ruokapöytään tuttua turvallisuutta. Eila Kilpiö johtaja Kuluttajatutkimuskeskus

5 LIFE IS SWEETER WITH CARGILL SWEETNESS. Kaikki rakastavat makeutta. Jokainen omalla tavallaan. Nyt Cargill Sweetness antaa kuluttajalle mahdollisuuden nauttia omaa mieliherkkuaan estottomammin. Maltidex TM maltitolien ja Zerose TM erytritolin yhdistelmä maistuu hyvältä vähemmin kalorein ja hammasystävällisesti. Siksi nautinto myös tuntuu juuri sen verran paremmalta. Teemme myös sinun elämäsi makeammaksi. Mitä tahansa kuluttajasi haluavat, sen he voivat nyt saada. Europe Africa Middle East Tel: Cargill Nordic Oy Suomi Puh:

6 kuvat Sini Garam järkiruokaa Koulupäivän välipala vai jälkiruokaa? Puheenvuoro n Yläkouluissa vieraillessani olen kysellyt opettajilta ja rehtoreilta heidän mielipiteitään siitä, miten oppilaat tällä hetkellä syövät. Koulun aikuisten näkemys on, että suurin osa oppilaista syö kouluruokaa hyvin ja närppiminen on vain harvojen ongelma. Todellisuus kuitenkin paljastui, kun oppilaiden kouluravintolassa kokoamia lounasannoksia kuvattiin. Lähes sadasta tarjottimesta vain kaksi vastasi suositusta! Kaikista muista annoksista puuttui vähintään yksi lounaan osa. Tiedustelin myös näkemyksiä siitä, kuinka paljon oppilaat käyvät hankkimassa lounasruokansa tai välipalansa kaupan, grillin tai kioskin valikoimista. Tätä ongelmaa ei pidetty merkittävänä. Uteliaana ihmisenä halusin tietysti nähdä tilanteen omin silmin, joten suuntasin kouluruokailuaikaan läheiseen kauppaan. Oppilaita velloi makeishyllyjen välissä, ja kaupasta poistuttiin herkkuostosten kera. Kaupan henkilökunnan mukaan olin kaiken lisäksi myöhästynyt suurimmasta jokapäiväisestä ostoryntäyksestä. Hurjimmillaan ruokailun ja välipalan tilanne kouluissa on edeltävänlainen. Karkkien, limujen, mehujen ja muiden herkkujen kulutus ovat muuttuneet turruttavan jokapäiväisiksi näyiksi koulun käytävillä ja pihoilla. Nurinkurisesta tilanteesta kertoo hyvin erään opettajan kommentti siitä, miten hän oli erityisesti kiinnittänyt huomiota yläkoululaispoikaan, joka söikin koulussa välipalana leipää herkkujen sijasta. 6 Kehittyvä Elintarvike 3 08 Päivän energiansaannista jo yli 40 % välipaloista Koulussa myytävä välipala on joutunut tilanteeseen, jossa sen on pystyttävä kilpailemaan koulun ulkopuolella olevan tarjonnan kanssa. Oppilaat äänestävät usein jaloillaan valinnoissaan. Tämän takia onkin erittäin tärkeää, että kouluravintoloille on tarjolla tuotteita, jotka pystytään myymään välipalatarjoilussa kilpailukykyiseen hintaan. Tällöin oppilaat eivät yleensä jaksa lähteä hakemaan syötävää koulun ulkopuolelta. Ei ole yhdentekevää, mitä välipalana on tarjolla, koska yläkoululaiset saavat Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan jo yli 40 prosenttia koko päivän energiansaannistaan välipaloista. Kouluravintolat kaipaavat kipeästi välipalamyyntiin sopivia tuotteita, kuten runsaskuituista ja vähäsuolaista leipää, monipuolisemmin hedelmiä ja kasviksia pakatussa muodossa, annoskooltaan riittävän pieniä, vähärasvaisia ja -sokerisia, paistovalmiita tuotteita sekä pullapohjaisista että sämpylätaikinapohjaisista vaihtoehdoista. Ekologisuus välipalapakkauksissa saa myös entistä enemmän huomiota kouluissa, mikä asettaa lisähaasteita valmistajille uusien tuotteiden kehittelyssä. Myös oppilaskunnat tarvitsisivat lisää terveellisiä välipalatuotteita myytäväkseen. Tällä hetkellä monet oppilaskunnat rahoittavat toimintaansa karkkien ja limujen myynnillä automaateista tai kioskeista, koska myyminen on helppoa ja valikoimaa on saatavilla. Terveellisiä hyvin säilyviä välipalatuotteita, joiden valmistamiseen ei tarvita keittiötiloja tai hygieniapassia, on taas niukasti tarjolla. Välipala mukana kouluruokailusuosituksissa Koulujen välipalatarjoiluun on otettu kantaa myös uusimmissa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksissa. Niissä todetaan, että oppilaille tulee järjestää mahdollisuus välipalaan, mikäli koulupäivä jatkuu yli kolme tuntia koululounaan jälkeen. Järkipalaa -hankkeen yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointihankkeen alkukartoituksen tuloksia julkaistiin Lisätietoja saa osoitteesta Teija Keso laillistettu ravitsemusterapeutti Järkipalaa -hankkeen interventiokoordinaattori teija.keso@etl.fi

7 Suomen Pakkausyhdistys ry kouluttaa TURVALLINEN JA TOIMIVA ELINTARVIKE- PAKKAUS Scandic Marski, Helsinki Tiistai Uusimmat viranomaisohjeet Pakkausketjun kiristyvät vaatimukset Uusi hygieniastandardi BRC/IoP -sertifiointi Uudet jakelutekniset vaatimukset Pakkauksen toiminnallisuus Koululounasannoksia laidasta laitaan: lähes sadasta kuvatusta lounasannoksesta vain kaksi vastasi suositusta. Ilmoittautumiset: puh. (09) /Kaisu mäki, Vähä- sähköposti Palkittu hanke n Kansanterveyslaitos toteuttaa yhdessä Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen, Leipätiedotuksen ja Sydänliiton kanssa yläkoululaisten ravitsemusta ja hyvinvointia selvittävän tutkimuksen ja kokeiluohjelman vuosina Hankkeen rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Sitran ERA-ohjelman lasten ja nuorten terveyden edistämisen -hankekokonaisuus sai Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) Vuoden 2007 Terveysteko -tunnustuspalkinnon. Palkitsemisperusteissa päähuomion sai Järkipalaa -hankkeen yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointihanke. Osallistumismaksu on Suomen Pakkausyhdistyksen jäsenyrityksissä toimivilta ja Elintarviketieteiden Seuran jäseniltä 360 euroa, muilta 390 euroa ja se laskutetaan tilaisuuden jälkeen Lisätietoja. puh.(09) /Risto Laiho Kehittyvä Elintarvike

8 Uusi pohjoismainen Kilpailukyky lisääntyy Kuopion yliopiston koordinoimassa SYSDIET -hankkeessa on mukana yhteensä 11 tutkimusryhmää ja noin 250 tutkijaa Kuopion yliopistosta, VTT:ltä, Karoliinisesta Instituutista, Uppsalan yliopistosta, Lundin yliopistosta, Åkerhusin korkeakoulusta, Århusin yliopistosta, Kööpenhaminan yliopistosta, norjalaisesta elintarviketutkimuslaitoksesta Matforsk AS:stä sekä Århusin yliopistollisesta sairaalasta. Konsortio lisää Pohjoismaiden kilpailukykyä ravitsemustutkiterveyttä edistävä vuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän geneettisiä taustoja ja tunnistaa sairauksien syntyyn vaikuttavia ravintotekijöitä ja niiden vaikutusmenetelmiä elimistössä. Verkostossa hyödynnetään moderneja systeemibiologian menetelmiä ihmisillä tehtävissä ruokavaliotutkimuksissa sekä eläin- ja soluviljelytutkimuksissa. SYSDIETin lisäksi huippuyksikköohjelmaan osallistuvat kaksi muuta tutkimusverkostoa ovat HELGA (Nordic Health Wholegrain Food) ja MitoHealth (Centre for Bioactive Food Components and Prevention of Lifestyle Diseases). HELGAn tavoitteena on tutkia täysviljatuotteiden ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia. Hankkeen koordinaattorina toimii tohtori Anne Tjønneland (Dahuippuyksikköohjelma käynnistyi Huippuyksikköohjelman painopistealueita ovat muun muassa pohjoismaisten ruokien ja ruokavalioiden terveysvaikutukset. Tutkimuksen suurin mielenkiinto kohdistuu hiilihydraattien määrään ja laatuun, rasvan laatuun ja omega-3-sarjan rasvahappojen merkitykseen sekä ravintokuituun. A jankohtaista Kuopion tiedepuisto elintarvikealan tutkimuksen ja yritystoiminnan keskittymä 8 Kehittyvä Elintarvike 3 08 n Kesäkuussa 2007 käynnistyneessä pohjoismaisessa huippuyksikköohjelmassa, Nordic Centres of Excellence: Food, Nutrition & Health , on mukana Kuopion yliopiston rehtorin, professori Matti Uusituvan johtama SYSDIET -tutkimusverkosto (Systems biology in controlled dietary interventions and cohort studies). SYSDIETin tavoitteena on löytää pohjoismaisista ruuista, kuten täysjyvätuotteista, marjoista, hedelmistä, kalasta ja maitotuotteista, uusia suojaavia ominaisuuksia, joiden voidaan osoittaa olevan hyödyllisiä kroonisten tautien ehkäisyssä jo niiden kehittymisen alkuvaiheessa. Tavoitteen toteutumiseksi SYSDIET -verkosto selvittää entistä yksityiskohtaisemmin liha- n Kuopion tiedepuistossa panostetaan mm. terveys-, ravintoja ympäristöalan perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Alueella tehdään huipputason tutkimusta esim. ravitsemuksen ja elintapasairauksien välisestä yhteydestä. Tutkimustietoa hyödynnetään tehokkaasti uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi ja olemassa olevan kehittämiseksi. Tiedepuiston alueella sijaitsee useita tutkimuslähtöisiä elintarvikealan yrityksiä. Keskeisenä elintarvikealan liiketoiminnan kehittäjänä Kuopion tiedepuistossa toimii Kuopion seudun osaamiskeskus. Sen tehtävänä on mm. vahvistaa ja kehittää elintarvike- ja ravitsemusalan osaamista alueella ja synnyttää uusia toimintamuotoja yritysten ja tutkimuslaitosten nish Cancer Society). MitoHealth -projektissa tutkitaan meriperäisen ravinnon terveysvaikutuksia ja mitokondrian fysiologiaa ja aineenvaihduntaa. Hankkeen vetäjänä toimii professori Rolf Berge Bergenin yliopistosta. Työkaluja terveysvaikutteisten elintarvikkeitten räätälöintiin Ihmisten terveystietoisuus on lisääntynyt erityisesti ikääntyneiden joukossa, ja he ovat myös valmiita panostamaan terveyteensä muuttamalla ravitsemusja elämäntapojaan. Terveellinen ravinto on myös kuluttajia yhä enemmän kiinnostava alue. Terveyttä edistävät ominaisuudet tuottavat elintarvikkeille lisäarvoa. Tästä syystä elintarvikkeiden tuottamisessa on tapahtunut välillä. Toimintaa koordinoi Kuopio Innovation Oy. Kuopio on osa valtakunnallista Elintarvikekehityksen osaamisklusteria, johon kuuluvat Kuopion lisäksi myös Helsinki, Jokioinen, Seinäjoki ja Turku. Lisätietoja: selkeä muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. SYSDIET tarjoaa elintarviketeollisuudelle uutta tietoa terveellisempien ja hyväksyttävien elintarvikkeiden kehittämiseksi. Onnistuessaan SYSDIET -tutkimushanke löytää uusia biomarkkereita, jotka joko ennustavat sairausriskiä tai liittyvät hyvään terveydentilaan ja sen edistämiseen. Tämä saattaa tarjota tulevaisuudessa uusia työkaluja, joilla voidaan antaa tehokasta henkilökohtaista ravitsemusneuvontaa sekä tuottaa terveyden kannalta edullisia ja maukkaita elintarvikkeita.

9 muksessa ja mahdollistaa tautien ehkäisymenetelmien kehittämisen, joka perustuu ravitsemustekijöiden vankkaan tuntemukseen. SYSDIET kehittää myös tutkijakoulutusta ja tarjoaa paikkoja väitöskirjaa tekeville ja äskettäin väitelleille. Lisäksi konsortion piirissä järjestetään tieteellisiä kursseja ja workshopeja. Lisätietoja: Matti Uusitupa professori Kaisa Poutanen professori Marjukka Kolehmainen, FT Kuopion yliopisto Kuopion yliopiston rehtori, professori Matti Uusitupa toimii SYSDIETin koordinaattorina. Kehittyvä Elintarvike

10 HK:n Via-valmisruoat ja Kasvis Gallerian Bavaroisetangot vuoden 2008 Tähtituotteet n Vuoden Tähtituote kilpailun voittivat vähittäiskauppatuotteiden sarjassa HK Ruokatalon Via-valmisruoat ja suurkeittiötuotteiden sarjassa Kasvis Gallerian Bavaroisetangot. Molemmissa sarjoissa annettiin myös kunniamaininta: vk-sarjan kunniamaininnan sai Kalajalostetehdas V. Hukkasen Kalaneuvos Uunilohifileet ja sk-sarjan kunniamaininnan Ruoka-Saarioisen tuorekeittosarja. Voittajat valinneen raadin tärkeimmät valintaperusteet olivat innovatiivisuus ja laaja kaupallistettavuus. Raati arvosti innovaatioita, jotka vastaavat kuluttajien ja ammattikeittiöhenkilökunnan nykyajan odotuksiin helpottamalla ruoanvalmistusta, huomioimalla terveellisyyden ja tarjoamalla erilaisia käyttömahdollisuuksia. Maukkautta raati piti peruslähtökohtana. Innovatiivisia pakkausta myöten Via-valmisruoat Kalaa ja äyriäisiä Szechuan-kastikkeessa, Kana-vuohenjuustopastaa, Kylmäsavulohiparsapastaa, Teriakihärkää ja Thai-kanacurrya valmistetaan HK Ruokatalon Oy:n Vantaan tehtaalla. Raadin mielestä Via on ammattitaidolla rakennettu kokonaisuuus, jossa on monenlaista innovaatiota. Pakkaus on hyvännäköinen ja sisältää uutta teknologiaa. Viassa yhdistyvät herkullisuus ja terveellisyys. Tuote on uudenlainen premium-luokan valmisruoka, joka tarjoaa nopeasti valmistettavan makuelämyksen ja houkuttelee uusia käyttäjäryhmiä, raati arvioi. Vähittäiskauppasarjan kunniamaininnan saaneet Kalaneuvos Uunilohifileet Hunajamarinoitu, Kermainen marinoitu, Maustettu grillivalmis ja Sitruunapippurinen grillivalmis on valmistanut Kalajalostetehdas V. Hukkanen Oy Vammalasta. Raadin mukaan Kalaneuvos lohifileet ovat maukkaita ja erittäin helppokäyttöisiä. Tuotteet Vuoden Tähtituotteet esittelyssä A jankohtaista Vuoden Tähtituote kilpailun voittajatuotteiden kehittäjät ja markkinoijat kertovat, miten nämä tuotteet ovat syntyneet ja menestyneet markkinoilla ja miten terveys- ja ravitsemusnäkökohdat on otettu huomioon tuotekehityksessä. Tuotekehitysryhmän päällikkö Terhi Hakkarainen Markkinointipäällikkö Anne Puisto HK Ruokatalo Oy 10 Kehittyvä Elintarvike ) Miksi Via-valmisruoat on tehty ja kenelle? Valmisruokamarkkinassa oli selkeä aukko; sieltä puuttuivat laadukkaat, terveelliset ja herkulliset valmisruoat. HK:n Via -valmisruoat suunnattiin erityisesti naisille, aktiivisille kaupunkilaisille ja ruoan sisällöstä aidosti kiinnostuneille ihmisille. Halusimme toki palvella nykyisiä valmisruoan kuluttajia tarjoamalla heille uusia makuelämyksiä sekä aidosti terveellisen ja kevyen vaihtoehdon nykyisen valikoiman rinnalle. Päätavoitteenamme oli kasvattaa markkinaa ja houkutella uusia, ennen valmisruokamarkkinaa karttaneita kuluttajia tuotteidemme käyttäjiksi. He etsivät uusia, kiinnostavia makuja ja erityisesti kevyitä, mutta silti ruokaisia lounasruokavaihtoehtoja. 2) Ketkä ovat osallistuneet tuotteen kehittämiseen? Via-valmisruokasarja on kehitetty yhteistyössä kokkien, tuotekehityksen, ravitsemusasiantuntijan sekä markkinoinnin kanssa. Mausta on vastannut HK Ruokatalon makumaakari Antti Nurkka yhdessä luovan johtajan, kokki Jyrki Sukulan kanssa. Tuotekehityksestä vastaa tuoteryhmäpäällikkö Piia Hakala ja sarjan ravitsemuksellisesta sisällöstä ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen. Lisäksi kehitystyöhön osallistui useita tekniikan ja tuotannon ammattilaisia. 3) Miten pitkä prosessi tuotekehitys on ollut? Tuotekehitys aloitettiin noin vuosi ennen lanseerausta. 4) Miten tuotteessa on otettu huomioon terveellinen ravinto sisältö? Via-valmisruoat tarjoavat kuluttajille herkullisen, mutta terveellisen valmisruokavaihtoehdon. Ne ovat markkinoiden ainoita Sydänmerkki-tuotteita omassa kategoriassaan, eli ne ovat rasvan ja suolan kannalta parempia vaihtoehtoja. Raaka-aineet ovat huolella valittuja ravitsemuksellisesti oikean kokonaisuuden aikaansaamiseksi (mm. vehnänalkiopastaa kuidun lisäämiseksi, runsaasti kasviksia ja omega 3 -rasvahappoja). Kaikki tuotteet ovat runsasproteiinisia. Niissä on myös tavallisiin valmisruokiin verrattuna vähemmän suolaa (0,75 %), mausta kuitenkaan tinkimättä. Terveellinen ravintosisältö viestittyy kuluttajille mm. viitteellinen päiväsaanti -merkintöjen kautta, jotka Via otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön. 5) Miten tuote on otettu vastaan markkinoilla? Via-valmisruokasarja otettiin markkinoilla vastaan erinomaisesti. Ydinkohderyhmä otti tuotteet omikseen, ja tämä näkyy myös myyntien keskittymisenä isoihin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Lanseerausjaksolla syys-joulukuussa 2007 saavutettiin 23 %:n keskimääräinen markkinaosuus premium mikroateria -segmentissä valtakunnan tasolla. Kolme tuotetta ylsi tavoitteiden mukaisesti TOP10 -listalle. Vian lanseerauksen myötä koko premium mikroateria -segmentti lähti kovaan kasvuun: +29 % (911/2007 vs 911/2006).

11 helpottavat tuorekalan saatavuutta kalatiskittömissä ruokakaupoissa ja ovat uudenlainen mahdollisuus kalan kulutuksen edistämiseen. Onnistunut pakkaus soveltuu kypsennykseen niin uunissa kuin grillissäkin, raati kiittää. Suurkeittiösarjan voittaja monikäyttöinen Suurkeittiösarjan voittaneita Bavaroisetankoja valmistaa kuopiolainen Kasvis Galleria Oy. Raadin mukaan ne ovat uudenlainen oivallus. Tuote on pakattu kevyeen, helposti käyttöön otettavaan putkeen, josta luovuutta käyttämällä voi valmistaa monenlaisia, kauniita jälkiruokia. Tuote sopii hyvin sekä edustuskeittiölle että pienen henkilökunnan keittiölle. Maut ovat herkullisia, ja koostumus on samettinen. Bavaroisetangoissa kotimainen marja on jalostettu erinomaisesti, raati kehuu. Suurkeittiösarjan kunniamaininnan saivat Ruoka-Saarioinen Oy:n Sahalahden tehtaassa valmistetut tuorekeitot: Bataattisose, Broilerkasvisjuusto, Kasvisborssi, Savulohikirjolohisose ja Seljanka. Raadin mielestä tuorekeitot ovat herkullisia sellaise- naan, mutta myös keittiön höystettävissä. Ne sopivat niin arkilounaalle kuin gourmet-ateriallekin. Pakkaus tarjoaa erilaisia lämmitysmahdollisuuksia, ja sopivan koon ansiosta pienenkin keittiökysynnän keittiö voi palvella tuorekeitoilla laadukkaasti asiakkaistaan, raati perustelee. Lisätiedot: Vuoden Tähtituote kilpailuun osallistui kaikkiaan 35 tuotetta tai tuotesarjaa, yhteensä 71 yksittäistä tuotetta. Kilpailun voittajat julkistettiin Elintarvikepäivä 2008:n yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Palkinnot luovutti ministeri Paula Risikko. Asiantuntijaraadin puheenjohtajana oli neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio- Lähteenkorva (sosiaali- ja terveysministeriön terveysosasto) Toimitusjohtaja Tarja Peltola Kasvis Galleria Oy 1) Miksi Bavaroisetangot on tehty ja kenelle? Bavaroisetangot tuovat lisäarvoa jälkiruokatarjoilussa puhtaalla, raikkaalla maku- ja värimaailmallaan. Uusi muoto mahdollistaa nopean ja monipuolisen työstömahdollisuuden. Tuotteet on tarkoitettu helpottamaan, nopeuttamaan ja säästämään työkustannuksia ravintolakeittiöissä. Tuotteet on tuotu HoReCa -sektorille juhlajälkiruokatarjoiluun ja ravintoloihin, jossa kaikkea ei ehdi tehdä paikanpäällä. 2) Ketkä ovat osallistuneet tuotteen kehittämiseen? Tuotteen tuotekehityksestä on vastannut toimitusjohtaja Tarja Peltola, tuotteen rakenteen ja teknisen ominaisuuden takana on tuotekehittäjä Mervi Korhonen. Loppukäyttäjäraadissa ovat toimineet Savon Keittiömestarit ry:n edustajat. 3) Miten pitkä prosessi tuotekehitys on ollut? Tuotekehitys on kestänyt yhteensä noin yhden vuoden. 4) Miten tuotteessa on otettu huomioon terveellinen ravintosisältö? Jälkiruoaksi marjaiset Bavaroisetangot ovat suhteellisen kevyitä sisältäen 89 % rasvaa. Marjapitoisuus on runsas: 30 %. 5) Miten tuote on otettu vastaan markkinoilla? Tuotteet ovat saaneet suuren mielenkiinnon helppoutensa ansiosta ja päässeet jo monien ravintoloiden listatuotteeksi. Toimitusjohtaja Veikko Hukkanen V. Hukkanen Oy 1) Miksi Kalaneuvos Uunilohifileet on tehty ja kenelle? Olimme jo useita vuosia valmistaneet lohimedaljonkeja, jotka kypsennettiin folion sisään käärittyinä. Mietimme usein, miten tämän herkullisen, helpon tuotteen saisi pakattua kuluttajapakkaukseen kaikkien saataville. Kun eräillä messuilla esiteltiin laitetta, jolla foliovuoka voitiin koneellisesti sulkea, pystyimme kypsyttämään ajatuksemme valmiiksi tuotteeksi: herkullinen lohiateria kalaan koskematta. 2) Ketkä ovat osallistuneet tuotteen kehittämiseen? Tuotteen kehittelyssä on hyö- dynnetty Satafood Oy:n asian- tuntemusta Juha Kantolan joh- dolla. V. Hukkanen Oy:stä mu- kana on ollut idean isä Veijo Hukkanen sekä neljä muuta henkilöä tuotannosta ja markkinoinnista. Lisäksi mukana oli 2030 hengen kuluttajaraati, jonka maun mukaan parhaat vaihtoehdot 3040 makuvaihtoehdon joukosta valittiin. Myös Tekes on ollut kiitettävällä tavalla myötävaikuttamassa hankkeessa. 3) Miten pitkä prosessi tuotekehitys on ollut? Ensimmäisestä virallisesta palaverista lanseeraukseen aikaa kului kaikkiaan 23 vuotta. Runsaasti aikaa vei tuotteiden tasapainottamiseen, maustamiseen ja pakkaukseen tarvittavien koneiden etsiminen ja hankkiminen sekä tuotantotilojen laajentaminen. 4) Miten tuotteessa on otettu huomioon terveellinen ravintosisältö? Kalahan on tunnetusti terveellinen ruoka-aine. Tämä meidän tuote sisältää kaksi annospalaa, ja jo yksi annospala riittää kattamaan päivittäisen omega-3 tarpeen. Kehittyvä Elintarvike

12 5) Miten tuote on otettu vastaan markkinoilla? Erittäin positiivisesti. Erästä asiakaspalautetta lainataksemme: On jo aikaa, kun näin ekan kerran mainoksen tästä uunivalmiista lohipalasta, mutta vasta nyt sattui kohdalle kaupassa. Mutta täytyy sanoa, että hyvää kannatti odottaa; tämä kermainen kala oli ehkä parasta kalaa, mitä on koskaan tullut syötyä! Tuoteryhmäpäällikkö Katriina Pellas Ruoka-Saarioinen Oy 1) Miksi tuorekeittosarja on tehty ja kenelle? Keittosarjan tavoitteena on tarjota asiakkaalle ratkaisuja helpottamaan työvoimapulaa, auttamaan asiakasta tekemään kannattavaa liiketoimintaa sekä samalla saada ruokaileva asiakas tyytyväiseksi tarjoamalla herkullista ja tasalaatuista ruokaa. Keittojen kohderyhmänä ovat kaikki suurkeittiöt, jotka tarjoilevat keittoruokaa: henkilöstöravintolat, lounaskahvilat ja -ravintolat sekä liikenneravintolat. Myös julkisen sektorin eri toimipaikat käyttävät keittoja. Keitot ovat niin korkealaatuisia, että niitä voidaan tarjota myös ravintoloiden à la carte -listoilla. 2) Ketkä ovat osallistuneet tuotteen kehittämiseen? Ideointiryhmässä on ollut henkilöitä Saarioinen Oy:stä ja Ruoka-Saarioinen Oy:stä, tuoteryhmäpäällikkö Katriina Pellas, tuotekehittäjä keittiömestari Erkki Rajala (Seljanka, Bataattisosekeitto, Savulohikirjolohisosekeitto, Broilerkasvisjuustokeitto, Bataattikeitto) ja tuotekehittäjä Paula Multisilta (Borssikeitto) 3) Miten pitkä prosessi tuotekehitys on ollut? Markkinointisuunnitelma tuorekeittosarjan lanseeraamisesta teh- tiin 2005, ja ensimmäiset kolme keittoa tuotiin markkinoille. Bataattisosekeitto ja Seljanka tuotiin markkinoille toukokuussa ) Miten tuotteessa on otettu huomioon terveellinen ravintosisältö? Keitot ovat pitkälle kasvispohjaisia, joten ne ovat jo sinällään kevyempiä vaihtoehtoja. Sataa grammaa kohti energiaa on vain kcal riippuen keitosta. Keittojen suolapitoisuudet ovat hyvin kohtuulliset 0,70,9 %. Samoin rasvaa niissä on alle 8 %. Lisäksi tuotteista kolme on gluteenittomia ja vähälaktoosisia ja kaksi gluteenittomia ja laktoosittomia. 5) Miten tuote on otettu vastaan markkinoilla? Keittojen korkeaa laatua ja makua on kehuttu lähes poikkeuksetta, mutta keittojen omavalmistus koetaan kuitenkin helpoksi suurkeittiöissä. Tosin keitot harvemmin tehdään alusta loppuun keittiöissä, vaan käytetään esim. erilaisia keittojauheita. Niitä kuitenkin pääsääntöisesti jatkojalostetaan, jolloin keiton edullisuus omavalmistettuna katoaa, samoin tasalaatuisuus. Myös aikaa kuluu suhteessa siihen, moniko syö keiton lounaaksi; pääpaino on muissa ruoissa. Yksi viesteistämme onkin ollut keskity olennaiseen. Toisaalta menekki on kasvanut koko ajan hitaasti mutta varmasti, koska ammattitaitoisen työvoiman saanti on kasvanut monessa paikassa ongelmaksi. Uudet kouluruokailusuositukset korostavat ruokailun tärkeyttä työvireydelle A jankohtaista n Valtion ravitsemusneuvottelukunta on täydentänyt kansallisia ravitsemussuosituksia uusilla kouluruokailusuosituksilla. Ne antavat kuntapäättäjille, koulujen ruokahuollosta vastaaville ja kouluille suuntaviivat kouluaikaisen ruokailun järjestämiseksi. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena on edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty kouluruokailu ja ateriat, jotka oppilaat myös säännöllisesti syövät, ylläpitävät oppilaan työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentävät levottomuutta oppitunneilla. Kriteerit ravitsemuksellisen laadun arviointiin Uusissa suosituksissa painotetaan kodin ja koulun eri henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä, jotta kouluruokailun merkitys 12 Kehittyvä Elintarvike 3 08 oppilaan hyvinvoinnille ymmärrettäisiin ja sitä pyrittäisiin tukemaan kaikilla tahoilla. Kouluruokailun käytännön järjestämiseen annetaan ohjeita ruokailun ajoittamisesta, ruokailuympäristöstä, välipaloista ja aterioiden ravintosisällöstä. Suosituksessa käsitellään melko laajasti aterioiden koostumusta ja ruoka-aineiden valintaa. Aterioiden annostelun opastamiseen tulisi käyttää lautasmallin mukaista malliateriaa. Kouluaterian ravitsemuksellisen laadun seuranta on tärkeää ja suosituksessa annetaan myös siihen tarvittavia työkaluja. Kriteereitä ovat perus-, rasva-, suola- ja tiedotuskriteerit. Lisäksi painotetaan sitä, että ravitsemukselliset tekijät tulisi olla mukana kriteereinä jo silloin, kun kouluruokailun hankintoja kunnassa kilpailutetaan. Ensimmäisen kerran paperilla Suomessa on tarjottu lakisääteinen, maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille jo 60 vuoden ajan eli vuodesta Nykyiset, vuodelta 1998 olevat koululait turvaavat edelleen maksuttoman kouluaterian, jonka on peruskoulussa oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu sekä täysipainoinen, mutta tarkempia ohjeita kouluruoan sisällöstä tai käytännön järjestämisestä ei laeissa ole. Kouluruokailu on osa koulujen normitettua, opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista opetusta. Kouluruokailun järjestäminen on kunnan ja koulun vastuulla. Uudet kouluruokailusuositukset lähetetään painettuna julkaisuna kunnille, koulujen rehtoreille, ruokahuollosta vastaaville sekä kouluravintoloihin ja ne löytyvät suomen- ja ruotsinkielisinä valtion ravitsemusneuvottelukunnan internetsivuilta

13 Koululaiset toivovat terveellisiä ja ilmaisia välipaloja n Kouluruokailuhankkeen tulosten mukaan koululaiset toivovat terveellisiä ja ilmaisia välipaloja, joita tarjoaa joko kouluravintola tai joita voi ostaa välipala-automaatista. Koululaisista noin kolmannes ilmoittaa syövänsä koulussa välipalaa, joko kouluravintolan tarjoamaa tai itse hankittua. Kouluravintolan tarjoama välipala on yleisimmin sämpylää, leipää, maitoa, mehua, hedelmiä ja jäätelöä. Koululaisen itse hankkima välipala puolestaan on karkkia, suklaata, makeisia, hedelmiä, virvoitusjuomaa, makeita leivonnaisia tai suolaista välipalaa: lihapiirakka, pasteija tai hampurilainen. Muut kuin kouluravintolan tarjoamat syömiset koululaiset hankkivat tuomalla kotoa tai ostamalla kaupasta tai kioskista. Sitran, Maito ja Terveys ry:n ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian rahoittama kouluruokailuhanke toteutettiin vuosina Aineisto kerättiin kyselylomakkeella neljästä helsinkiläisestä koulusta. Vastanneet koululaiset olivat 69-luokkalaisia. Lauseentäydennystekniikkaa hyväksi käyttäen pyydettiin koululaisia täydentämään välipaloihin liittyvää kahta lausetta: Koulussa tarjottavia välipaloja söisin, jos... ja Voisin ostaa välipalaa automaatista, jos.... Kumpaakin lausetta jatkoi 133 koululaista. Välipalat olisivat tarpeellisia Koululaiset toivovat, että kouluravintolassa yleensäkin tarjottaisiin välipalaa. Välipalavälitunti tulisi olla vähintään 15 minuuttia tai pidempi, ja välipalaa saisi olla tarjolla joka arkipäivä. Tuotteiden tulisi olla tuoreita, terveellisiä, laadukkaita ja ravinteikkaita sekä kunnolla pakattuja. Tuotteet voisivat olla esimerkiksi sämpylöitä tai valmissämpylöitä, voileipiä tai karjalanpiirakoita. Tarjottavat välipalat eivät saisi olla täynnä säilöntäaineita, rasvaa, sokeria ja suolaa. Automaatissa olevien välipalo- jen tulisi olla muuta kuin suklaapatukoita ja limua. Jotkut tosin toivovat, että automaatissa olisi makeisia. Puolet haluaisi ilmaisia välipaloja Hinnaltaan välipalojen tulisi olla ilmaisia tai edullisia koululaisille ja maksaa korkeintaan 20 senttiä enemmän kuin lähikaupassa. Lisäksi koululaiset voisivat ostaa välipalaa automaatista, jos olisi rahaa tai jos valtio antaa rahaa. Lisäksi toivottiin, että välipalaa voisi ostaa kännykällä. Välipalaa koululainen voisi ostaa, jos koulupäivä kestää klo 16:een saakka. Noin 54 % vastasi, että koulussa tarjottavien välipalojen tulisi olla ilmaisia, ja 27 % olisi halukkaita maksamaan välipaloista enintään euron päivässä. Välipalatarjoilu voidaan nähdä joko osana oppilashuoltoa tai vanhempien ja välipalatarjoajan välisenä liiketoimintana. Kuitenkin on huomioitava, että koululaisten ruokailutottumuksiin vaikuttavat kotona opitut ruokailutottumukset. Jotta koululainen saataisiin syömään lounaansa lautasmallin mukaisesti, tulisi viestintää suunnata entistä enemmän perheille esimerkiksi vanhempainilloissa, joissa mukana on koulun keittiöhenkilökuntaa. Lapsi saa jo varhain tuntuman oman ruokakulttuurinsa aromeihin ja makuihin. Altistus ympäristön ruokatarjonnalle on keskeinen tekijä ruokamieltymysten muotoutumisessa. Varhaislapsuuden altistus saattaa olla keskeinen ruokaa koskevien käsitysten muokkaaja. Ruoanvalinta on aina monien tekijöiden muodostama kokonaisuus, jossa koululaisen omilla kokemuksilla, tiedoilla ja elinympäristöllä on suuri merkitys. Mervi Niemelä lehtori mervi.niemela@stadia.fi Irma Tikkanen yliopettaja irma.tikkanen@stadia.fi Kehittyvä Elintarvike

14 Markkinointi- ja kaupallistamisosaamista kasvun vauhdittajaksi pohjoismaisiin ravitsemusyrityksiin Pohjoismaalaiset pienet ja keskisuuret yritykset uskovat mahdollisuuksiinsa menestyä. Kansainvälisesti näitä yrityksiä pidetään innovatiivisina terveellisen ravitsemuksen parissa, mutta maineen säilyttämiseen tarvitaan uusia menestystarinoita. A jankohtaista n Nordisk Innovations Center (NICe) käynnisti toissa vuonna funktionaalisiin elintarvikkeisiin keskittyvän ohjelman, jonka tavoitteena on tukea Pohjoismaiden elintarviketeollisuuden innovatiivisuutta ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Yksi ohjelman projekti oli Invenire Market Intelligencen vetämä SMEs commercializing healthy nutrition, jonka loppuraportti on nyt julkaistu. Projekti keskittyi niiden pk-yrityksien liiketoiminnan tukemiseen, jotka toimivat terveellisen ravitsemuksen parissa. Terveellisellä ravitsemuksella tarkoitetaan niin funktionaalisia elintarvikkeita kuin tavallisia terveellisiä tuotteita, joita markkinoidaan terveellisinä tai terveyttä edistävinä. Tällaisia yrityksiä löytyy mm. elintarvike- sekä luontaistuotealalta. Lisäksi pro- SMEs commercializing healthy nutrition -hankkeen loppuraportin voi ladata osoitteesta 14 Kehittyvä Elintarvike 3 08 jektin kohderyhmänä olivat ns. terveysingredienssejä valmistavat yritykset, alan palveluyritykset sekä teknologiaa kehittävät yritykset. Yrityksiä yhdistää vain pohjoismaalaisuus Pohjoismaalaisista pk-yrityksistä saatavilla oleva tieto ennen projektia oli melko hajanaista ja vähäistä. Missään Pohjoismaassa ei ollut olemassa valmiita katsauksia tai yrityslistoja ravitsemukseen liittyvistä pk-yrityksistä. Projektin aikana saimme kartoitettua noin 200 pohjoismaalaista pk-yritystä, jotka toimivat terveellisen ravitsemuksen alueella. Projektin aikana olimme jokaisessa viidessä Pohjoismaassa suoraan yhteydessä yhteensä noin 100 yritykseen, jotka olivat elintarvike-, teknologia-, kehitys-, lisäravinne- tai palveluyrityksiä. Yritykset olivat hyvin erilaisia: niiden koko, liiketoimintaja ansaintamalli, tausta, ikä, luonne sekä tavoitteet vaihtelivat todella paljon yrityksestä toiseen. Yleistä profiilia pohjoismaalaiselle pk-yritykselle ei voitu luoda. Kaiken kaikkiaan yrityksien laajakirjoisuus hämmästytti. Pk-yritykset sukupuuton partaalla? Pk-yritysten määrä listassamme olisi ollut merkittävästi pienempi, jos olisimme projektissa soveltaneet tiukasti EU:n määritelmää pk-yrityksistä. Liikevaihdolle ja taseen summalle on määritelmässä tietyt rajat. Lisäksi pk-yrityksestä Projektin aikana kartoitettiin noin 200 pohjoismaalaista pk-yritystä, jotka toimivat terveellisen ravitsemuksen alueella. Kuvassa on muutamia pohjoismaisia terveystuotteita. saa omistaa iso yritys vain alle 25 %, jotta yritystä voidaan edelleen pitää pienenä tai keskisuurena. Monet pohjoismaalaiset pienet ja keskisuuret yritykset eivät täytä nimenomaan tätä viimeistä määritelmän ehtoa. Ovatko pohjoismaalaiset pkyritykset sitten sukupuuton partaalla? Projektivuoden aikana tapahtui useita yrityskauppoja. Kohteina olivat vakiintuneet keskikokoiset yritykset, jotka ovat menestyneet omalla markkinasegmentillään. Sinänsä tämä on luonnollista, sillä isot yritykset ovat aina innokkaita ostamaan menestyviä liiketoimintamalleja ja -brändejä kasvaakseen omassa liiketoiminnassaan. Huolestuttavaa on se, että näiden myytyjen yritysten tilalle ei ole tulossa uusia samanlaisia menestyjiä. Missä ovat noin 5070 hengen kasvuhakuiset yritykset, jotka ovat päättäneet menestyä terveellisen ravitsemuksen alueella? Oikealla pk-yritysten määritelmällä lista yrityksistä jää erittäin lyhyeksi, vaikka mukaan otettaisiin pienempiäkin yrityksiä. Kaupallistaminen ja markkinointi kompastuskiviä Pk-yritysten kaupallistamis- ja markkinointiosaaminen osoittautui projektissa puutteelliseksi. Monissa yrityksissä ei ollut kunnon ymmärrystä markkinoista, kuluttajien suhteesta terveyteen eikä myöskään markkinoinnin ja brändäyksen tärkeydestä. Toisaalta vaikka pohjoismaalaisilla pk-yrityksillä on vain vähän resursseja, ne käyttävät niitä pal-

15 kuva Patricia Wiklund jon tuotekehitykseen. Tuotekehityksen oravanpyörä on kuitenkin joillekin yritykselle aivan liikaa voimat eivät enää riitä kaupallistamiseen ja markkinointiin. Erityisesti pienissä yrityksissä olisi tärkeää oppia johtamaan kaupallistamisprosessia paremmin sekä ymmärtämään, mitä kaikkea kaupallistamiseen kuuluu. Tällä hetkellä monissa pkyrityksissä yritetään tehdä näin, mutta todellisuus on kamppailua resurssi- ja aikapulan kanssa, mikä lopulta estää yrityksiä pääsemästä tavoitteisiinsa. Tukipalvelut käytännönläheisiksi Miten kaupallistamis- ja markkinointiosaamista voidaan sitten parantaa? Ensinnäkin yrityksien itse pitää hankkia yritykseensä brändin kehittäjiä ja markkinoinnin ammattilaisia, joilla on myös ymmärrystä terveyden markkinoinnista. Toiseksi yrityksiin kohdistuvien julkisten tukien ja tukipalvelujen tulisi keskittyä yhä enemmän markkinoinnin ja kaupallistamisen parantamiseen. Julkisella tuella kustannettavien palvelujen pitäisi olla hyvin kohdistettuja, käytännönläheisiä sekä yrityksen näkökulmasta arvokkaita: ulkopuolisten tukipalvelujen tulee konkreettisesti hyödyntää yritystä kaupallisesti. Monet yritykset ovat jo väsyneitä kaikenkirjaviin julkisiin hankkeisiin. Konkreettisuus ja todellinen ymmärrys yritysten tilanteesta voisi lisätä uudelleen yritysten kiinnostusta näiden palvelujen hyödyntämiseen. Vaikka pk-yritysten kaupallistamis- ja markkinointiosaamisen parantamiseksi tarvitaan paljon lisäpanostuksia, nämä pienet yritykset ovat alan moottoreita: innovatiivisia ja avarakatseisia. Pienten yritysten rohkeus ja kyky sietää epäonnistumista ovat auttaneet heitä tuomaan onnistuneesti markkinoille sellaisia tuotteita, jotka suuret, riskejä karttavat yritykset ovat analysoineet elinkelvottomiksi. Kaupallistamisen ja markkinaosaamisen tueksi Invenire on kehittänyt portaalin nimeltä www. nordicnavigator.com. Se palvelee pohjoismaalaisia, terveellisen ravitsemuksen parissa työskenteleviä yrityksiä. Patricia Wiklund toimitusjohtaja Virpi Varjonen Executive Consultant Invenire Market Intelligence Oy Ruokakulttuurille perusteilla lahjoitusprofessuuri n Ruokakulttuurin professuurin perustamista Suomeen on valmisteltu viime keväästä lähtien. Hankkeelle on luotu tukirahasto Helsingin yliopiston rahastoihin. Tavoitteena on kerätä pysyvän ruokakulttuurin professuurin perustamiseen tarvittava noin 1,5 miljoonan euron pääoma. Alkupääoman ovat lahjoittaneet MTK ry, Haaga-Helia Oy Ab ja Oy MK-tuote Ab. Myös yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus osallistua professuurin syntyyn. Ruokakulttuurin professuuri perustetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. Jos varainkeruu onnistuu suunnitellulla tavalla, ruokakulttuurin professori pääsee aloittamaan työnsä vuoden 2009 aikana. Tavoitteena on, että ruokakulttuurin opiskelijoita voidaan ottaa yliopistoon vuonna Lisätietoja: Anni-Mari Syväniemi, Kotitalousopettajien liitto, p Euroopan kuluttajapalkinto Suomeen n Suomi on saanut ensimmäisen EU:n kuluttajapalkinnon verkkopelistä, jolla opetetaan nuorille kuluttajille verkkokauppaan liittyviä oikeuksia ja vastuuta. Suomen kuluttajaviraston kampanjalla Galactor and the Code-breakers opetettiin nuorille erityisesti internet- ja matkapuhelinkauppaan liittyviä kuluttajien oikeuksia ja vastuuta modernilla verkkopelillä. Kampanjan menestyksen ansiosta sitä levitettiin useisiin muihinkin EU-maihin. Lisätietoja: Kehittyvä Elintarvike

16 Cloetta Fazerin koko tietohallinto omissa käsissä n Cloetta Fazer päätti kymmenisen vuotta sitten siirtää koko tietohallintonsa omiin käsiinsä. Kokonaisulkoistuksen jälkeen siirryttiin järkevään sisäistämiseen. Koottiin noin kymmenen hengen tietohallintoyksikkö, jonka tehtävänä oli ymmärtää liiketoiminnan tavoitteet ja kyetä kehittämään järjestelmiä toimialan kärjessä. Kumppanien suhteen tämä merkitsi entistä monimutkaisempia kysymyksiä ja tiukempaa seulaa. Cloetta Fazerin tietohallinnon sisäistäminen huipentui vuonna 2006 oman konesalin rakentamiseen. Fazer on Pohjoismaissa omalla alallaan johtava toimija. Tietohallinto ja informaatioteknologian tuomat innovaatiot ovat tärkeässä roolissa siinä, että pysymme kärjessä myös jatkossa. Konesaliimme halusimme alan parhaat käytännöt ja laskimme, että osaavalla omalla porukalla on salin rakentaminen kustannustehokkainta, kertoo Cloetta Fazerin tietohallintopäällikkö Jukka Partanen. Sähkö on kaiken toiminnan perusta Perusta konesalin toiminnalle on häiriötön sähkönsyöttö. Häiriö verkon tai ohjelmien toiminnassa sulkee pois käytöstä yleensä vain yhden toiminnon. Mutta jos sähkön tulo katkeaa, loppuu monessa nykytyöpaikassa kaikki toiminta, sanoo Eaton Power Quality Oy:n myyntipäällikkö Tapio Wälkkilä. Cloetta Fazerilla konesalin toiminnanohjausjärjestelmä, kaikki tietotekniset palvelut, tietokantapalvelut ja sähköiset tilaukset haluttiin suojata kaikilta sähköhäiriöiltä. Tehtaan puolella haluttiin turvata verkkoliikenneyhteydet, valvomot ja logiikkakeskukset salamaniskuilta ja varmistaa niiden hallittu alasajo katkotilanteissa. Toiminnanohjausjärjestelmän jatkuva toiminta on meille kaikkein kriittisintä. Katko siinä näkyy pihallamme välittömästi: rekat jäävät pihaan ja sisällä tehtaassa tavara kasautuu. Tappiot lasketaan huomattavissa summissa, kertoo Partanen. Avainasemassa luotettavuus alusta loppuun Kun konesalin sähkönsyötön varmistamista pohdittiin, haluttiin ensisijaisesti varma, kaikissa oloissa luotettava ratkaisu. Lisäksi ratkaisun oli oltava modulaarinen, varokäyntiajan riittävän pitkä ja kriittisiä laitteita suojaamaan haluttiin erillinen varavoimaverkkoon kytketty UPS. Omat haasteensa toi toimistoja elintarviketeollisuusympäristön yhdistäminen. Cloetta Fazer valitsi ratkaisuunsa patentoidun hot sync -rinnankäyntiteknologian, jossa kaksi UPSia toimii rinnan. Tämä lisää entisestään järjestelmän luotettavuutta. Tässä oli muuten kohta, jota asiantuntijamme eivät vielä pari vuotta sitten osanneet itse vaatia! Mutta otimme ilolla vastaan lisäturvan, joka kutisti käyttökatkon riskin äärimmäisen pieneksi. Ratkaisun luotettavuus merkitsee meille paitsi huipputuotteita, myös tehokkaasti toimivaa huoltoa. Eatonin huoltopaketin ansiosta saamme parhaimmillaan tietää virheestä vasta, kun huoltomies ilmoittaa, että tilanne on jo korjattu, kehuu Partanen. Kumppanit valitaan tarkkaan Tietohallintomme tehtävä on ymmärtää yrityksemme omat tarpeet läpikotaisin ja osata esittää laitetoimittajille kaikkein hankalimmat kysymykset, sanoo Partanen. Useimmiten kumppaneiksi valikoituu tunnettuja nimiä, jotka ovat kuitenkin sopivankokoisia paneutuakseen Cloetta Fazerin liiketoiminnan erityisvaatimuksiin. Prosessi kulkee usein niin, että toimittaja tarjoaa Cloetta Fazerille ratkaisua, jonka jälkeen on hankalien kysymysten aika. Jos kumppani selviää tästä seulasta, päästään eteenpäin. Jälkihoidossa ratkaisevaa on huolto-organisaation asiantuntemus, koko ja läheisyys. Paras kumppani kuuntelee asiakasta herkällä korvalla ja tuntee omat ratkaisunsa läpikotaisin. Kun tietotekniikasta haetaan kilpailuetua, on kommunikaation oltava kaksisuuntaista, eivätkä standardiratkaisut riitä, sanoo Partanen. Teksti ja kuva: Sini Suomalainen A jankohtaista 16 Kehittyvä Elintarvike 3 08 Karkkien tie raaka-aineista kaupan hyllylle edellyttää sähkönsaannin varmistusta muun muassa toiminnanohjausjärjestelmässä, kertoo Jukka Partanen.

17 Benecol nyt myös Intiassa Kuva Raisio Jogurttijuoma on hyvä esimerkki uudesta funktionaalisesta tuotteesta, joka sopii osaksi modernia elämäntapaa. n Raision Benecol-innovaation matka maailmalle on kestänyt jo lähes 14 vuotta. Muistan itse marraskuisen päivän vuonna 1995, jolloin ravitsemustieteilijäystäväni kertoi lähtevänsä Raision järjestämään lehdistötilaisuuteen. Kutsu oli kuulemma hyvin salaperäinen ja siksi erityisen kiinnostava. Illalla sitten kuulin puoli yhdeksän uutisista, mitä oli tapahtunut. Siitä kului sitten joitakin vuosia, ja pääsin itsekin tekemään töitä keksinnön kanssa. Viimeisinä vuosina tähtäimenä oli saada Benecol myös aasialaisten kuluttajien saataville. Intia oli työlistan yksi kärkimaista. Intiassa nuoria sydäntautipotilaita Elämän muutosvauhti on huimaa yhdessä maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista, joka on kohta maailman väkirikkain maa. Uusia rakennuksia, teitä, metrolinjoja ja muita vaurastuvan kansan tunnusmerkkejä kohoaa erityisesti suurkaupungeissa. Vaurastuminen tuo tullessaan myös uusia huolenaiheita. Yksi näistä on elintason myötä nope- asti kasvanut sydän- ja verisuonitautiongelma. Time-lehti poimi hälyttäviä lukuja WHO:n tilastoista jo vuonna 2004 (Artikkeli Asia s war with heart disease, Time ): WHO:n arvion mukaan vuonna 2010 jopa 60 % kaikista maailman sydän- ja verisuonitautipotilaista on intialaisia. Vielä suuremmaksi huolen tekee se, että Intiassa sydän- ja verisuonitaudit ovat huomattavasti nuoremman väestönosan vaiva kuin länsimaissa. Paikallisten tiedotusvälineidenkin huomio on jo kiinnittynyt kolmikymppisten suureen määrään sydäntautipotilaiden joukossa. Syy ilmiöön löytyy ilmeisesti sekä perimästä että ruokavaliosta. Niinpä kolesterolia alentava elämäntapaneuvonta ja ruokavalio ovat Intiassa erityisen ajankohtaisia. Uusi tuotemuoto lääkäreiden kanssa Benecol-tarina alkoi margariinista, ja sellaisena se vielä tänäänkin tunnetaan erityisesti Suomessa. Kun keksintöä lähdettiin viemään maailmalle, johtoajatuksena oli saada Benecol osaksi paikallista terveellistä elämäntapaa. Esimerkiksi onnistuneen Eurooppaan laajentumisen tärkeä lisäkeksintö oli laittaa tehokas päiväannos Benecol-aktiiviainetta, kasvistanoliesteriä, yhdellä kerralla nautittavaan jogurttijuomapulloon. Tämä oli mahdollista sen jälkeen, kun tutkimustulokset olivat osoittaneet, että yksi, riittävän suuri päiväannos on yhtä tehokas kuin usean aterian yhteyteen jaettu annostelu. Intiassa ja useissa muissa Aasian maissa riittävästä ravitsemuksesta huolehditaan usein erilaisten ravintovalmisteiden avulla. Esimerkiksi intialainen British Biologicals on erikoistunut maito- ja soijaproteiinipohjaisiin ravintolisiin, joihin on lisätty vitamiineja ja hivenaineita. Tuotteet nautitaan esimerkiksi maitoon sekoitettuna, ja niiden markkinointi tapahtuu lähinnä lääkäreiden suosituksesta. Yritys on näiden tuotteiden markkinajohtaja Intiassa, ja siten hyvä kumppani Raisiolle. Uusi Colred Benecol -ravintojauhe lanseerattiin Intian Bangaloressa helmikuussa Tuote on kehitetty yhdessä yrityksen lääkäriasiantuntijoiden kanssa ja suunniteltu siten, että se kolesterolia alentavan vaikutuksen lisäksi muutoinkin tukee kohderyhmän ravitsemusta: se sisältää muun muassa lisäproteiinia soijasta ja maidosta sekä ravintoaineita ja kuitua. Lanseerauksen ympärille järjestettiin tieteellinen seminaari, johon osallistui noin 150 lääkäriä. Tämän lisäksi yritys järjestää koulutustilaisuuksia lääkäreille eri puolilla Intiaa. Työ on vasta alkanut Aasiassa Intian lanseeraukseen Raisiosta osallistui myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Laavainen. Hän totesi tilaisuudessa näin: Ensimmäisen Benecol-tuotteen lanseeraus Aasiassa on merkittävä ja lupaava askel Raisiolle. Raisio neuvottelee monien aasialaisten elintarvikeyritysten kanssa Benecol-yhteistyöstä. Olemme varmoja siitä, että British Biologicalsin tuotteen lisäksi näemme tulevaisuudessa muitakin Benecol-lanseerauksia niin Intiassa kuin muuallakin Aasiassa. Anu Hopia, ETT Stimulus Consulting Oy anu.hopia@stimulusconsulting.fi Kehittyvä Elintarvike

18 Awareness of health and wellness issues is increasing in Mexico kuva Finpro uulahduksia n The Mexican culture, as the Latin American cultures in general, is very much focused on physical appearance and image. Mexicans are by culture aware of their personal image and that this as a whole goes much beyond just personal hygiene. Healthy lifestyles and image consciousness have become increasingly important to the consumers and people are willing to spend more on products that enhance their image and reassert their self-confidence. Eating healthily is gaining awareness in larger groups, but the emphasis has been on achieving a good image rather than obtaining health benefits. This continues to be more of a trend for middle and upper classes. Individuals within these groups are much more aware of their image and are therefore perfect targets for manufacturers of fat-free and healthy products. Above all, the middle and upper classes are still the ones that can afford them. Yet, this is bound to be changed in the future. The number of working women is becoming higher In the past years, there has definitely been a strong trend towards more offer on healthy food products in local supermarkets and convenience stores. This has not been a change overnight, though, but more likely a result of the Mexican society may have the more active role of women outside their traditional role of homemaking. More and more women participate in the workforce and hence contribute to the purchasing power of the Mexican households, which makes healthier and often more expensive food products more affordable for the families. Currently, the GDP per capita is one of the highest in Latin America, USD. As both parents commit more time to careers and have fewer children, they are willing to spend more money on their children, purchasing higher value goods in addition to increasing the volume of purchases. Parents increasing awareness of the importance of good nutrition has been an opportunity for healthy food types like multi grain cereals and vitamin enhanced dairy products, which market fun products for kids while offering good nutritional value for their parents. Urbanization has changed eating habits As more Mexicans decide to live in urban centers, health issues deriving from a stressful and sedentary life are becoming more and more common. Inhabitants from urban zones tend to consume fewer fruits and vegetables than people in the rural zones, and are prone to eat fat and carbohydrate-based fast food which is quickly available for the short lunch break in the afternoon. Many Mexicans have also poor dietary habits, as the traditional Mexican food consist of greasy and carbohydrate-based dishes, such as fried tacos, tamales, quesadillas and sopes. Persistent public health campaigns, continuous advice from media about what constitutes a healthy diet and proper nourishment, and the marketing efforts of companies offering products for a better nutrition or to exercise have made the population more concerned about wellness in the recent years. All this has lead to food products with reduced fat or carbohydrates becoming more attractive to larger groups of people. The use of vegetables and fruits is growing Access to health and wellness products is still constrained by income and convenience. Mexicans in general seem to prefer taking some supplements to engaging in a more demanding physical exercise program. Low cost and easy to use products, like vitamins and dietary supplements, have been growing in popularity. As it is generally accepted that health is preferably controlled by nutrition, there is a clear preference for products that are advertised as being beneficial to health. Consumers of these products have a strong inclination towards personal health and the role of nutrition in their lives, and will more easily try out new products that are marketed as healthy or nutritional. Also as Mexico has long traditions of natural medicine, products that are being marketed as natural are also widely considered as a healthier option. Green vegetables and fruits are very popular because people are much more aware of the benefits of consumption of these products in terms of antioxidants and cancer prevention. Fresh green vegetables are the base for most salads, and people are trying to eat more of these products as losing weight, staying fit and healthy eating are particularly fashionable particularly among young adults of both sexes. Poultry consumption has benefited from good press and its relatively lower price. Red meat is losing popularity since media coverage has spread the notion that white meat is healthier because it is lower in cholesterol, fat and toxins, apart from providing good quality protein. Soft drinks have been particularly popular in Mexico. T 18 Kehittyvä Elintarvike 3 08

19 As the obesity rates have kept on increasing, there has been change in the habit of consuming sugared soft drinks and nowadays consumers prefer to buy sugar-free versions or other type of healthier drinks instead. Better for you products are interesting The term functional food is not yet very well-known in Mexico. However, people show a positive attitude towards products with added vitamins, minerals and essential acids. This goes as well for the so called better for you products. Not many products offer this choice, which is still mostly limited to yoghurts (fat- and sugar-free), milk (skimmed milk), reduced fat cheese, light soft drinks and juices, and sugar substitutes. Cereal trademarks, such as Quaker, have introduced bran cereals sweetened with aspartame, and Canderel (Equal) has launched a line of chocolate bars. However, the selection of better for you foods is steadily growing and one can normally find these products even in the smallest corner shops. In the past couple of years there has been a change in the menus of fast food restaurants such as McDonald s that have finally included a variety of salad options a nice surprise to a vegetarian like myself. Also the snack chips niche has been influenced by the same trend. The introduction to the Mexican market of Sun-chips by Frito Lay is the perfect example of using dried fruit as an option to the normal fried and greasy chips. The idea of organic food is becoming more and more popular. However, these items tend to be expensive, and people remain unwilling as yet to pay so much more for these products. There are some shops only concentrated on organic products and local supermarket chains have already reserved space for organic products in some of their branches, although these tend to be located in the trendy areas of the large cities. This shows that attitudes towards organic food are still mostly fashion-based rather than a health conscious matter, but this is expected to change over the upcoming years. The change is quite slow, but guaranteed There is definitely more awareness of health and wellness issues in Mexico than before, which can be noticed in every day life. The most important thing is that people are little by little changing their normal habits and considering the healthier food products as an option to the products that they have consumed before, even though the healthier choice might be somewhat more expensive. Mexico is experiencing a nutritional transition as the traditional working class is gaining more purchasing power and awareness, and therefore these healthy and nutritional products won t be limited only to the consumption of the upper and middle classes as it has been before. The Mexican images of a rural society in the beginning of the 20th century have given way to images of a highly urban country, and Mexico is set to become more urbanized in the years to come, which means that the demand of healthier food products most likely will rise significantly. Ulrika Björkstam Finpro, Finland Trade Centre Meksiko Kehittyvä Elintarvike

20 Henkinen ja fyysinen liikkuvuus supertrendejä Mirhami hankkeessa on selvitetty ruoankulutusta, elämäntyylejä ja arvostuksia 25 vuoden aikajänteellä. Kiinan ja Intian väestöjen valtavalla massalla on merkittävä muutosvaikutus vuoden 2030 maailmassa. Lisääntyvä henkinen ja fyysinen liikkuvuus ovat globaaleja supertrendejä. Teema n Kiinassa on nyt 1,3 miljardia asukasta, Hongkongissa 7 miljoonaa, Japanissa 127 miljoonaa, Intiassa 1,1 miljardia, Saksassa 82 miljoonaa, Venäjällä 143 miljoonaa, Kanadassa 30 miljoonaa ja Yhdysvalloissa noin 300 miljoonaa asukasta. Henkisen liikkuvuuden mahdollistaa internetin leviäminen lähes kaikkialle maailmaan. Tieto elämisen mahdollisuuksista on sen myötä kasvanut. Tuotteita on mahdollisuus ostaa ja matkakohteita tutkia maailman toiselta puolelta. Kiina jakaantunut kaupunkilaisiin ja maalaisiin Kiinassa pääosa väestöstä on Han-kiinalaisia, mutta maassa on myös lukuisia etnisiä ryhmiä. Kiinan väestöä ja elämäntapaa luonnehtii kaupunki-maaseutujako, maalaisten ja kaupunkilaisten elintavat ja elintasotkin eroavat melkoisesti toisistaan. Vauraan Itärannikon suurien metropolien asukkaiden elämäntavat, asuinolot sekä koulutus- ja tulotaso ovat toista luokkaa kuin sisämaassa asuvien. Kiinalaiset tuotteet ovat valloittaneet Euroopan ja Yhdysvaltojen kuluttajamarkkinat, kauppatase on Kiinalle vahvasti positiivinen. Ruokatottumukset ja ruokalajit poikkeavat toisistaan Kiinan eri alueilla ja erityisen paljon läntisistä ruokatavoista ja ateriarakenteista. Omaa ruokakulttuuria arvostetaan. Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset ovat kopioineet 20 Kehittyvä Elintarvike 3 08 itämaisia ruokalajeja (nuudelit, soijapohjaiset kastikkeet, vihreä tee) ja ruoka-aineita, samalla kun valkoinen leipä, kahvilat ja pikaruokalat sekä virvoitusjuomat ovat työntyneet Kiinan suuriin metropoleihin. Elintarvikkeita muunnetaan kiinalaiseen makuun sopiviksi aivan kuin meillä kiinalainen ruoka saa suomalaisvivahteensa. Kiinalaiset kuluttavat vähemmän punaista lihaa kuin länsimaalaiset, mutta lihan kulutus kasvaa tämän ja viime vuoden suurista hinnankorotuksista huolimatta. Kommentti Tulevaisuuden kuluttajaa ympäröi moninaisuuden kirjo vikeketjussa on hyödynnettävä bioteknologiaa ja kehittynyttä pakkausteknologiaa, jotta pystytään vastaamaan vuosituhannen kuluttajien ruoantarpeisiin, oli sitten kyse ruoan riittävyydestä tai uudentyyppisten elintarvikkeiden synnystä. Muuntogeenisten kasvien käyttö on hyväksyttävä vaihtoehto, ja se on teollisten elintarvikkeiden valmistuksessa levinnyt kaikkialle maailmaan. Aasian teollistuminen on tosiasia: Kiina on maailman suurin taloudellinen voima. Sadat miljoonat haluavat elää kauemmin Hongkongissa jylläävät vapaat markkinat Hongkongilaiset ovat 95-prosenttisesti kiinalaisia, mutta alueella työskentelee lukuisa joukko aasialaisia, amerikkalaisia, australialaisia ja eurooppalaisia. Tämä Kiinan erikoisalue on maailman vapaimpia markkinatalouksia, jolla on vahvat kaupalliset ja henkiset siteet manner-kiinaan. Hongkongilaisten odotettu elinikä (naiset 84 vuotta, miehet 79 vuotta) on japanilaisten kanssa samaa luokkaa. Hoikkuus on trendi, vaikka hyvää ruokaa arvostetaan. Hongkongilaisnaisten keskipainon on todettu laskeneen, mikä on harvinaista hyvinvoinnin maailmassa. Kehittyneessä ja vauraassa taloudessa ihmisillä on mahdollisuus luksukseen: linnunpesäkeitto ja -jälkiruoka, haineväkeitto ja kalaharvinaisuudet ovat haluttuja ruokalistalla. Samanaikaisesti kehitetään omaa kehoa personal trainerin kanssa. Ihmiset käyttävät paljon rahaa ravintoloissa syömiseen. Tarjolla on maailman lähes koko ravintolaja elintarvikekirjo. Intian väkiluku kasvaa vauhdilla Intia on moniuskontoinen, -rotuinen ja -kielinen. Kansasta n Niissä maissa, joissa raakaaineet on totuttu ostamaan tuoreena torilta, pakattujen elintarvikkeiden ostot supermarketeissa lisääntyvät. Maissa, joissa elintarvikkeiden prosessointi ja pakkaaminen on arkipäivää, on alettu suosia tuoretta ja pakkaamatonta sekä lähi- ja luomuruokaa. Huoli ruoan puhtaudesta on todellisuutta kaikkialla. Maailman on lähivuosikymmeninä kohdattava talous- ja väestökasvun (Intia, Kiina), ikääntymisen (Eurooppa, Japani) ja globalisaation haasteet. Elintarja parempaa elämää. Heillä on rahaa ja halu kuluttaa sitä. Kaikkien kohdemaidemme kuluttajat kohdistavat ruokaansa arvoodotuksia, eli halutaan arkipäivästä erottuvaa ja laadullisesti että elämyksellisesti parempaa ruokaa. Ympäristön kestävä kehitys rajoittaa lihakarjan tuotantoa. Ongelma on, miten ihmiset ja eläimet saadaan mahtumaan samalle maapalalle. Maailmassa on paljon ympäristö-, eläin- ja kasvitautihaasteita. Ilman ja veden saastuminen sekä veden puute ovat suuria ongelmia.