Po#laiden oikeudet ja priorisoin# - elämää suurempi kysymys
|
|
- Ahti Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Po#laiden oikeudet ja priorisoin# - elämää suurempi kysymys Yhteiskunta, po#las ja omaiset oikeuksien ja velvollisuuksien uusjako?, Pfizer 2013 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (talous#ede)
2 Lainaus Wikipediasta Vanheneva väestö, kallistuva lääke1eteellinen teknologia ja lääkkeet sekä ihmisten lisääntyvät vaa1mukset => kestämätön terveydenhuollon kustannuskehitys [budje=näkökohta] Edessä: toiminnan tehostaminen ja mahdollises1 joidenkin hoitojen lopebaminen. Priorisoin/: olisiko oikein hoitaa vakavissa sairauksissa esimerkiksi ensisijaises1 nuoria ihmisiä (koska näillä on enemmän odotebavia elinvuosia) vai listata hoidebavat sairaudet ja karsia vain vähän haibaa aiheubavia 1loja pois julkisen hoidon piiristä (esimerkiksi suonikohjut, peräpukamat, kosmee=nen kirurgia, lapsebomuushoidot)? SairauBa edistävä ihmisen oma käytös: tulisiko rajoibaa hoitoon pääsyä (esimerkiksi tupakoitsijan keuhkosyöpä)?
3 jatkoa Yleisimmin kannatebu: vain vähäisessä määrin tehokkaita hoitoja rajoitetaan ja tehokkaampiin panostetaan [kustannus- tehokkuus?] Priorisoinnin vastustus: sanobu aiheubavan epätasa- arvoa hoidebavien po1laiden välille. Priorisoin1 nähty välbämäbömäksi: terveydenhuollon tehokkaan toiminnan takaaminen [kustannus- tehokkuus?]
4 Esityksen laa#jasta Rajoitukset: Perehtyneisyys terveydenhuoltoalaan: lyhyt ja kapea Alan kirjallisuuden tuntemus: osirainen Vahvuudet: 10- orelija talous#eteessä Jonkin verran harrastanut terveystalous#ederä E#ikka ja talous: 12 vuora opetusta Helsingin yliopistossa teemoina: ihmisyys, evoluu#ohistoria, sosiaalisten normien teoria, oikeudenmukaisuusteoria, ei- norma#ivisen e#ikan tutkimus
5 Oikeuksien teoriaa - kysymyksiä Mistä oikeudet tulevat? Miten niistä tulee päärää? Mitä talous#ede (terveystalous#ede) tarjoaa? - talous#ede ei tarjoa arvovapaita vastauksia norma#ivisiin kysymyksiin - #ede voi selirää moraalin mura ei voi sitä korvata - talous#ede tarjoaa välineitä norma#ivisille arvioille
6 Ja vastauksia priorisoin# on hirvirävä tehtävä hoitohenkilökunnalle Yhteisössä, jossa resursseista (verotuloista) päätetään mies/ ääni- periaareella, budje=rajoiteba ei voi(ne) sivuuraa. Siksi tehokkuuskriteerin mukainen kaikille maksimaalinen terveys on mahdoton periaate: priorisoin1a ei voi välbää. Miten priorisoida? Kriteerin hyväksyrävyys: yhteisön jäsenet päärävät niistä kansa 1etää - periaate (mura ongelmallinen: Arrow n mahdoromuusteoreema) Priorisoin/ on hirvi6ävä tehtävä hoitohenkilökunnalle!
7 Talous#eteen työkalupakista Terveys on yksityishyödyke, ei julkishyödyke. Sil# sen tuoraminen kollek#ivises# on perusteltua tehokkuus- ja tasa- arvosyistä. Terveys on toisaalta merii]hyödyke; terveydenhuollon ajatellaan aiheuravan posi#ivisia ulkoisvaikutuksia. Siksi yhteisö voi korostaa jäsenten terveyrä enemmän kuin jäsenet itse.
8 Norma#ivinen terveystalousteoria ja sosiaalinen valinta Kysymys: kenelle tai keille terveyrä tulee tuoraa ja kuinka paljon? Talous#ede tarjoaa kaksi kilpailevaa kriteeriä, joiden painotus ratkaistava: (i) Tehokkuus (kansalaisten terveys#lojen summa maksimoitava) (ii) Tasa- arvo: summa edustaa epätasa- arvoa mura tasa- arvokriteereistä on eri versioita Kustannuksista ei sovi unohtaa vaihtoehtoiskustannuksen roolia = mitä suljetaan pois, kun jokin kriteeri valitaan?
9 Hyvinvoin1teorian individualis#nen perusta Terveyspoli#ikkaa arvioitava nyky- yhteiskunnassa siltä pohjalta, miten se vaikuraa kansalaisten hyvinvoin#in (tai terveyteen) ja vieläpä niin, kuinka kansalaiset sen itse arvoravat diktaarorimaises# ei voi päärää. Vaikka päätökset toki delegoidaan pääräjille, hyvinvoin#teorian kriteerinä on sil# kansalaisten hyvinvoin#. Hyvinvoin#teorian haasteena on tuoraa kansalaisten toiveiden (preferenssien) kollek#ivinen vas#ne, yhteiskunnan hyvinvoinnin mirari. Onnistuuko? Ei onnistu! Miksi?
10 Pareto- kriteeri Pareto- tehokkuus: kenenkään hyvinvoin1a ei voi lisätä vähentämäbä jonkun toisen hyvinvoin1a voi heijastaa hyvin eriarvoista allokaa#ota On epäselvää, onko Pareto- parannuksia olemassakaan! Yleensä yhden kansalaisen saama hyöty tarkoiraa sitä, erä toinen häviää. Yhteiskunnan hyvinvoin#funk#ota koskevia muita (#eryihin arvoarvostelmiin rakentuvia) ehdotuksia on esitery mura ratkaisevaa näkemystä ei ole löytynyt eikä voikaan: Arrow n mahdoromuusteoreema (nobelis# Kenneth Arrow): Ei ole olemassa menetelmää, jolla yksilöiden preferenssit voitaisiin aina yhdistää sosiaalisiksi preferenssijärjestyksiksi
11 Terveystalous#eteen suuri saavutus: eksplisii]set kriteerit Terveystalous#ede kiintoisa talous#eteen osa- alue: on pystyry kehirämään mibausmenetelmiä, joiden avulla ratkaisujen vaikutuksia kansalaisten hyötyihin voidaan mitata kuin myös verrata kansalaisten välillä jotka kumpikin ovat olleet yleises# taloudellisessa analyysissa ylivoimaisen haasteellisia. Eksplisii=set kriteerit merkibävä etu pyribäessä vastaamaan elämää suurempiin kysymyksiin Selä]kö terveystalous#ede Arrow n? Ei. Ehdotukset ovat tutkijoiden ehdotuksia. Ja tutkijat ovat erimielisiä. Fokusoin#: Yleinen talous#ede käsirelee esim. tuloja, terveystalous#ede terveyrä.
12 Priorisoin#ongelman formuloin# eri kriteerien valossa Taloudessa on po1laita, jotka ovat sairastuneet vakavuusasteeltaan (Nord) eri sairauteen, joiden elinkaaren pituus on ex ante ei ole 1edossa (Williams), muba jonka pituuteen ja laatuun (QALY) voidaan vaikubaa lääkityksellä, jonka kustannus ja vaikubavuus vaihtelevat sairauden vakavuusasteen mukaan (kustannus- vaikubavuus). Säätelijän tulee maksimoida yhteiskunnan hyvinvoin1funk1o, josta ei vallitse yksimielisyybä (Arrow) muba tarjolla on useita alkaen u1litaarisesta tehokkuuskriteeristä ja edeten erilaisiin tasa- arvokriteereihin (Williams, Johannesson, Nord, Sen) allokoimalla annebu budje= C noiden kahden sairauden (po1laan) hoitoon. Kysymys: miten terveydenhuollon budje= C jaetaan noiden kriteerien näiden kahden po1laan kesken? Koska nykyiset ja poten1aaliset po1laat veronmaksajina osallistuvat ko. budje1n mitoitukseen, kuinka suureksi sen voi odobaa tulevan mitoitetuksi?
13 Priorisoin#kriteereitä: tehokkuus Tehokkuuskriteerit CBA, U#litaarinen näkemys: terveyshyötyjen summan maksimoin# (sivuuraa kysymyksen, miten terveyshyödyt jakautuvat ihmisten kesken). Johtaa hyöty- kustannus- analyysiin, CBA. - Hyöty- kustannus: lasketaan toimenpideohjelman nerohyödyt yli po#laiden; vaikeus: rahassa mitaravuuden rajat CEA; Kustannus- vaikuravuus- analyysi, paljon käytery kriteeri. Terveyshyödyt ilmaistaan elinvuosissa tai laatupainoreisissa elinvuosissa (QALY) QALY = po/laan hyötytaso terveystasosta x ko. terveystasolla saavute6avat elinvuodet - Maksimoidaan QALY- vuosien lukumäärä annetuilla kokonaiskustannuksilla; kaikilla po#lailla sama paino.
14 Entä maksuhalukkuus? Yksilöiden oma maksuhalukkuus per QALY (WTP) pyriry myös liirämään mukaan pohdintaan WTP vie ajatusta Pareto- tehokkuuden suuntaan
15 MahdoRomuusteoreema Dolan- Edlin mahdoromuusteoreema: CBA ja CEA eivät keskenään yhteen sovitebavissa keskenään!
16 Priorisoin#kriteereitä: taustaideana tasa- arvo Amerikkalaisen moraalifilosofi John Rawls n jalanjäljillä (Rawls 1971, Theory of Jus1ce): - yhteiskun#a on arvioitava sen perusteella, miten ne kohtelevat heikoimmassa asemassa olevaa yhteisön jäsentä - vastaa niitä moraalitunteita, jotka evoluu#o meille on valintapaineessa kehiränyt
17 Priorisoin#kriteereitä: Williams (1997), fair innings - periaate, FI Jokaiselle X (esim ) vuoba hyvää elämää, laatupainobeisia odotebuja elinvuosia (normal number of life years, or QALE, quality- adjusted life expectancy) 80- vuo#aan kuolema eri asia kuin 25- vuo#aan kuolema (edellinen jo saanut ko. elinvuodet) => elinikäpainot (myös World Bank laskenut) Myös elämän laatu oterava huomioon Empiiriset tulokset osoiravat: eliniän odote poikkeaa eri sosiaaliluokissa FI- periaate painoraa vaihtoehtoiskustannusnäkökulmaa: Giving priority to one group inevitably disadvantages others, a consequence which many advocates of par/cular equity principles fail to make clear.
18 Williams (1997) Esim. Yhteisössä QALY (quality- adjusted life years) = 70 ja se on hyväksyry laatupainotetun elinkaaren kriteeriksi. Olkoon QALE ryhmissä 73, 67 ja 64 QALYa ryhmillä A, B ja C. Williamsin mukaan QALY ryhmässä C tulisi saada korkeampi painarvo kuin QALY ryhmässä B ja QALY ryhmässä B tulisi saada korkeampi painoarvo kuin QALY ryhmässä A.
19 Tehokkuuden ja tasa- arvon kriteerit. Lähde: Williams (1997)
20 Priorisoin#kriteereitä: Nord (1999, 2005), sairauden vakavuus Yhteiskunnan tulisi painobaa lisäterveybä po1laalla sitä enemmän, mitä vakavampi on hänen terveyden1lansa. Esim. 1 Jos po#laan A hyötytaso voidaan nostaa tasolta 0.4 tasolle 0.6, ja po#laan B hyötytaso tasolta 0.6 tasolle 0.8, edelliselle tulisi antaa suurempi prioritee=. Vakavuuskriteeri oraa huomioon sekä kunkin hetkisen po#laan terveyden#lan erä odotetun tulevan #lan ilman interven#ota (lääkitystä). Esim. 2 Po#laan hyötytasot ilman interven#ota tulevan 5 vuoden aikana ovat 0.7, 0.7, 0.6, 0.5 ja 0.0 (kuolema) ja interven#on johdosta 0.8, 0.8, 0.8, 0.8, 0.8, 0.0. Interven#on hyöty siis olisi = 1.5 QALY. Vakavuuslähestymistavassa nämä vuotuiset hyödyn lisäykset tulevat lisäksi kerrotuiksi vakavuuspainoilla.
21 Priorisoin#kriteereitä: Johannesson (2001), QALY:n suhteelliset muutokset CEA with QALY (QALY:n maksimoin#) ei hyvä, sivuuraa tarpeen verrata ihmisiä ja diskriminoi vammautuneita ja niitä, joilla kroonisia sairauksia Esim. Nord et al. (1999) ehdoranut: yksi lisäelinvuosi = 1 QALY aina Johannesson: tämä voi olla vastoin po#laan omia preferenssejä (valintaa) => liikaa voivaroja sitoutuu eliniän pidentämiseen elämisen laadun kustannuksella Ehdotus: annetaan sama paino kullekin suhteelliselle muutoksella odotetussa QALY:ssä; ikä- ja sukupuolikorjaus sisällyterävä
22 Priorisoin#kriteereitä: Sen (2002), toimintamahdollisuuksien periaate Williamsin mukaan miehet eivät saa reilun elinkaariterveyden kriteerin näkökulmasta osuuraan (elinkaarensa on lyhyempi kuin naisilla). Sen pitää tätä liian kapeana näkemyksenä. Toimintamahdollisuuksien periaate: henkilökohtainen #la, sairaudet, epidemiologinen uloruvuus jne. vaikuravat terveyden#laan; oterava huomioon terveydenhuoltopoli#ikan pyrkimyksissä
23 Priorisoin#näkemysten arvioin#a (i) (ii) LaatupainoReisen elämän QALY käsite hyväksyry, mura hyötylisäysten (kardinaaliset) painoarvot tarvitaan (ja tähän on menetelmiä). Eroja tulee siitä, kuka on heikoimmassa asemassa oleva po#las! Ja ero voi olla merkirävä. Esim. B- po#lailla on ollut normaali elämä mura ovat (tällä hetkellä) vakavas# sairaita, C- po#laat ovat olleet lieväs# sairaita ja ovat sitä edelleen. Kumpaa priorisoitava? Teoria ei anna vastausta. (iii) Millaiset painot heikon terveyden eri uloruvuuksille (tuska, ruumiinvamma, suoriutumiskyvyn heikentyminen jne.) asetetaan? Nord sivuu] tämän ja keskiryi aikaperspek#iviin.
24 jatkuu (iv) Nord: Norjan ja Ruotsin tapauksissa painotus on tulevalla terveyden#lan vakavuudella, ei menneellä (Williams: jo toteutunut kärsimys oterava huomioon) (v) Kärsimyksen lieventäminen niin vanhoilla kuin nuorillakin on koeru Norjassa yhtä perustelluksi ikään katsomara. (vi) Tuleeko budje]rajoite oraa huomioon?
25 Kriteerien valinnan kriteeri: evolu#ivinen näkemys An#ikin ja kris#nuskon ee]stä ajarelua yhdistävä luonnonoikeusteoria uskoi ihmisluontoon perustuviin universaaleihin ja ajaromiin moraaliperiaareisiin. Luonnonoikeudellisina normeina on pidery esim. oikeura elämään, omaisuuteen ja vapauteen. Koemme, erä meillä ihmisinä on loukkaamaromia oikeuksia. Monelle on helppo vastata kysymykseen, mitä niiden tulisi olla. Vaikeampi kysymys: millä perusteella? Humen giljo#ini: eroterava (i) mielipidekysymykset ja (ii) #eteelliset kysymykset. David Hume (17 17 ) Adam Smith: impar#al spectator, omatunto. Adam Smith ( )
26 Kysymys: mitä tarkoitusta oikeudet ja velvollisuudet palvelevat tai ovat aikanaan palvelleet. Historia: yhteisön [lue: sen jäsenten geenien] eloonjäämisen tavoitera Syntyivät normit, mura ne ovat monikäsireisiä Oksitosiini- hormoni Yksilön ja yhteisön suhde: elämän tase Yksimielisyys ja erimielisyys: #etämärömyyden verho Pohjoismaisen hyvinvoin1yhteiskunnan teoree=nen perusta: oikeudenmukaisuuden vaa1mus sosiaalisen sopimuksemme pohjaksi
27 Elämän arvo Elämän äärellinen arvo: miten ihminen itse arvoraa omaa elämäänsä? Kuoleman riskit ja vaarallisen työn lisä: stun]markkinat, liikennekäyräytyminen, lumenluojat katolla, sotaan lähtö, Elämän markkina- arvo: keinohedelmöitys, kohdunvuokraus Lääkärin e#ikka
28 Eriarvoistunut terveydenhuolto ja oikeudet Po#lasjonot Suomessa Kustannus- vaikuravuus- kriteerin vahvistuminen hoitopäätöksissä budje]taloudessa ja väestön ikääntyessä. Eri maissa onkin luotu ohituskaistoja #eryjen sairauksien hoitokäytännöille.
29 Kustannus- vaikuravuuskriteeri normina priorisoinnissa Case: Kaksi po#lasta. Toisen hoito on kallista ja hoidon vaikuravuus epävarmaa. Toisen hoito on huokeaa ja vaikuravuudeltaan tehokkaampaa. Mikä ratkaisu valinta#lanteessa olisi tehtävä? Dominoivaa ratkaisua ei välrämärä löydy; uusi lääke vaikuravuudeltaan parempi mura myös maksaa enemmän Lisähyöty maksaa. Miten silloin valitaan? Luullakseni useimmat kansalaiset puoltaisivat jälkimmäistä valintaa. Miksi? Siksi, erä se kuulostaa oikeudenmukaisemmalta. Erityises# siinä ei vedota esim. siihen, kumpi po#las on maksanut järjestelmään enemmän veromarkkoja. Siinä myöskään ei vedota niihin menetyksiin, joita po#laalle, hänen perheelleen, työnantajalle ja yhteiskunnalle aiheutuu, kun po#las joutuu pois työelämästä.
30 KirjallisuuRa Johannesson, M., (2001), Should we aggregate rela#ve or absolute changes in QALYs, Health Economics, 10, Nord, E., Pinto, JL, Richardon, J., Menzél, P., and Ubel, P., (1999), Incorpora#ng societal concerns for fairness in numerical valua#ons of health programmes, Health Economics, 1999, 8, Nord, E., (2001), The desirability of a condi#on versus the well being and worth of a person, Health Economics, 10, Nord, E., (2005), Concerns for the worse off: fair innings versus severity, Social Science & Medicine, 60, Sen, A., (2002), Why health equity, Health Economics, 11, Williams, A., (1997), Intergenera#onal equity: An explora#on of the fair innings argument, Health Economics, 6: Williams, A., (2001), The fair innings argument deserves a fairer hearing! Comments by Alan Williams on Nord and Johannesson, Health Economics, 10,
Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?
Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,
LisätiedotSairastumisen taloudelliset seuraamukset kansantalouden näkökulma
AVAUKSET Sairastumisen taloudelliset seuraamukset kansantalouden näkökulma VESA KANNIAINEN Sairastuminen Minua pyydettiin taloustieteilijänä alustamaan sairastumisen taloudellisista kustannuksista Itä-Suomen
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotVajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala
Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotTerveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi
Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista
LisätiedotTerveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP
Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011 Saatesanat RP Vaikeita kysymyksiä jäädytetystä moraalista. Mitä ovat terveys ja sairaus? Miten suuri osa yhteisestä varallisuudesta voidaan
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotKohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää
Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden
LisätiedotOmahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari
Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotIäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys
Research Group 2. Agency in health, well-being and care in old Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus
LisätiedotHOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014
HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotOikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotTerveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY
Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös
LisätiedotPärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen
Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotMitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto
Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Kiperiä ongelmia rii=ää Elinympäristön pilaantuminen: ilmastonmuutos, energian tuo=o,
LisätiedotLääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja
Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja
LisätiedotPalveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä
Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 Jaana Leipälä TAUSTA Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista ja valmistautuminen potilasdirektiivin toimeenpanoon 23.11.2016
LisätiedotLaadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.
Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.2018 1 Tuloksellisuus ilmaisee kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuloksellisuus
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotAjankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma
Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotTaloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta
Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta Vesa Kanniainen, HY, THL Juha Laine, Pfizer Oy Tausta ja tavoitteet Lääkekorvausjärjestelmä tavoitteita: Tehokas,
LisätiedotYksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto
Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotTERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto
TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotVäestön mielipiteitä lääkehoidoista
Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet
LisätiedotMitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä
Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Millaisia kokemuksia ja ajatuksia teillä on sosiaalisesta mediasta? Mihin koulussa voitaisiin
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotOnko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto
Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta
LisätiedotEnsihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet
Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden
LisätiedotAki Lindén Vallitseeko laiton tila?
Vallitseeko laiton tila? TOTEUTUVATKO SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSSA KÄYTÄNNÖSSÄ TÄLLÄ HETKELLÄ LAINSÄÄTÄJÄN TARKOITTAMAT PERIAATTEET? Vastaukseni on: 1) osin toteutuvat aika hyvin, 2) osin eivät toteudu, mikä
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotEtelä-Savon PYLL-tulokset
Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5
LisätiedotHumanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu
Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska
LisätiedotIlona Autti-Rämö Pääsihteeri Palveluvalikoimaneuvosto STM/OHJA
Ilona Autti-Rämö Pääsihteeri Palveluvalikoimaneuvosto STM/OHJA 1 Mitä on palveluvalikoima? Palveluvalikoima eli Suomen julkisin varoin rahoitettujen terveydenhuollon palveluiden kokonaisuus ohjaa terveydenhuollon
LisätiedotPäihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013
Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO
LisätiedotPyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle
Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän
LisätiedotFSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotFSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotTyösuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj
Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito
LisätiedotKohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies
Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.
LisätiedotKestävän kehityksen välttämättömyys
Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman
LisätiedotMonipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle
1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?
LisätiedotJuho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI
Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta
LisätiedotI I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A
II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan
LisätiedotVAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA
1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotVoisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015
Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri
LisätiedotOppiminen aluekehittämisen moottorina
Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa?
Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Outi Hietala, VTM tutkija-kehittäjä, Kuntoutussäätiö 1 Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) hanke
LisätiedotLääketaloustiede. UEF // University of Eastern Finland. Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel.
Lääketaloustiede Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel. 040 355 2600 Terveydenhuollon menetelmien arviointi käyttöönottopäätösten tukena Terveydenhuollon nykytilanne -
LisätiedotOHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä
OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotSosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja
Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä 17.5.2013 Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Toimintaympäristön voimavaroja Lähes kaikilla hyvinvoinnin (sosiaalisen koheesion)
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotKEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN
KEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN 13.4.2017 ODUM OY JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET KASVAVAT KESTÄMÄTTÖMIKSI Eurostatin mukaan (2017) Suomen terveydenhuollon kustannukset
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotSääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
Lisätiedotsosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen
Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotTulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007
Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen
Lisätiedot