Po#laiden oikeudet ja priorisoin# - elämää suurempi kysymys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Po#laiden oikeudet ja priorisoin# - elämää suurempi kysymys"

Transkriptio

1 Po#laiden oikeudet ja priorisoin# - elämää suurempi kysymys Yhteiskunta, po#las ja omaiset oikeuksien ja velvollisuuksien uusjako?, Pfizer 2013 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (talous#ede)

2 Lainaus Wikipediasta Vanheneva väestö, kallistuva lääke1eteellinen teknologia ja lääkkeet sekä ihmisten lisääntyvät vaa1mukset => kestämätön terveydenhuollon kustannuskehitys [budje=näkökohta] Edessä: toiminnan tehostaminen ja mahdollises1 joidenkin hoitojen lopebaminen. Priorisoin/: olisiko oikein hoitaa vakavissa sairauksissa esimerkiksi ensisijaises1 nuoria ihmisiä (koska näillä on enemmän odotebavia elinvuosia) vai listata hoidebavat sairaudet ja karsia vain vähän haibaa aiheubavia 1loja pois julkisen hoidon piiristä (esimerkiksi suonikohjut, peräpukamat, kosmee=nen kirurgia, lapsebomuushoidot)? SairauBa edistävä ihmisen oma käytös: tulisiko rajoibaa hoitoon pääsyä (esimerkiksi tupakoitsijan keuhkosyöpä)?

3 jatkoa Yleisimmin kannatebu: vain vähäisessä määrin tehokkaita hoitoja rajoitetaan ja tehokkaampiin panostetaan [kustannus- tehokkuus?] Priorisoinnin vastustus: sanobu aiheubavan epätasa- arvoa hoidebavien po1laiden välille. Priorisoin1 nähty välbämäbömäksi: terveydenhuollon tehokkaan toiminnan takaaminen [kustannus- tehokkuus?]

4 Esityksen laa#jasta Rajoitukset: Perehtyneisyys terveydenhuoltoalaan: lyhyt ja kapea Alan kirjallisuuden tuntemus: osirainen Vahvuudet: 10- orelija talous#eteessä Jonkin verran harrastanut terveystalous#ederä E#ikka ja talous: 12 vuora opetusta Helsingin yliopistossa teemoina: ihmisyys, evoluu#ohistoria, sosiaalisten normien teoria, oikeudenmukaisuusteoria, ei- norma#ivisen e#ikan tutkimus

5 Oikeuksien teoriaa - kysymyksiä Mistä oikeudet tulevat? Miten niistä tulee päärää? Mitä talous#ede (terveystalous#ede) tarjoaa? - talous#ede ei tarjoa arvovapaita vastauksia norma#ivisiin kysymyksiin - #ede voi selirää moraalin mura ei voi sitä korvata - talous#ede tarjoaa välineitä norma#ivisille arvioille

6 Ja vastauksia priorisoin# on hirvirävä tehtävä hoitohenkilökunnalle Yhteisössä, jossa resursseista (verotuloista) päätetään mies/ ääni- periaareella, budje=rajoiteba ei voi(ne) sivuuraa. Siksi tehokkuuskriteerin mukainen kaikille maksimaalinen terveys on mahdoton periaate: priorisoin1a ei voi välbää. Miten priorisoida? Kriteerin hyväksyrävyys: yhteisön jäsenet päärävät niistä kansa 1etää - periaate (mura ongelmallinen: Arrow n mahdoromuusteoreema) Priorisoin/ on hirvi6ävä tehtävä hoitohenkilökunnalle!

7 Talous#eteen työkalupakista Terveys on yksityishyödyke, ei julkishyödyke. Sil# sen tuoraminen kollek#ivises# on perusteltua tehokkuus- ja tasa- arvosyistä. Terveys on toisaalta merii]hyödyke; terveydenhuollon ajatellaan aiheuravan posi#ivisia ulkoisvaikutuksia. Siksi yhteisö voi korostaa jäsenten terveyrä enemmän kuin jäsenet itse.

8 Norma#ivinen terveystalousteoria ja sosiaalinen valinta Kysymys: kenelle tai keille terveyrä tulee tuoraa ja kuinka paljon? Talous#ede tarjoaa kaksi kilpailevaa kriteeriä, joiden painotus ratkaistava: (i) Tehokkuus (kansalaisten terveys#lojen summa maksimoitava) (ii) Tasa- arvo: summa edustaa epätasa- arvoa mura tasa- arvokriteereistä on eri versioita Kustannuksista ei sovi unohtaa vaihtoehtoiskustannuksen roolia = mitä suljetaan pois, kun jokin kriteeri valitaan?

9 Hyvinvoin1teorian individualis#nen perusta Terveyspoli#ikkaa arvioitava nyky- yhteiskunnassa siltä pohjalta, miten se vaikuraa kansalaisten hyvinvoin#in (tai terveyteen) ja vieläpä niin, kuinka kansalaiset sen itse arvoravat diktaarorimaises# ei voi päärää. Vaikka päätökset toki delegoidaan pääräjille, hyvinvoin#teorian kriteerinä on sil# kansalaisten hyvinvoin#. Hyvinvoin#teorian haasteena on tuoraa kansalaisten toiveiden (preferenssien) kollek#ivinen vas#ne, yhteiskunnan hyvinvoinnin mirari. Onnistuuko? Ei onnistu! Miksi?

10 Pareto- kriteeri Pareto- tehokkuus: kenenkään hyvinvoin1a ei voi lisätä vähentämäbä jonkun toisen hyvinvoin1a voi heijastaa hyvin eriarvoista allokaa#ota On epäselvää, onko Pareto- parannuksia olemassakaan! Yleensä yhden kansalaisen saama hyöty tarkoiraa sitä, erä toinen häviää. Yhteiskunnan hyvinvoin#funk#ota koskevia muita (#eryihin arvoarvostelmiin rakentuvia) ehdotuksia on esitery mura ratkaisevaa näkemystä ei ole löytynyt eikä voikaan: Arrow n mahdoromuusteoreema (nobelis# Kenneth Arrow): Ei ole olemassa menetelmää, jolla yksilöiden preferenssit voitaisiin aina yhdistää sosiaalisiksi preferenssijärjestyksiksi

11 Terveystalous#eteen suuri saavutus: eksplisii]set kriteerit Terveystalous#ede kiintoisa talous#eteen osa- alue: on pystyry kehirämään mibausmenetelmiä, joiden avulla ratkaisujen vaikutuksia kansalaisten hyötyihin voidaan mitata kuin myös verrata kansalaisten välillä jotka kumpikin ovat olleet yleises# taloudellisessa analyysissa ylivoimaisen haasteellisia. Eksplisii=set kriteerit merkibävä etu pyribäessä vastaamaan elämää suurempiin kysymyksiin Selä]kö terveystalous#ede Arrow n? Ei. Ehdotukset ovat tutkijoiden ehdotuksia. Ja tutkijat ovat erimielisiä. Fokusoin#: Yleinen talous#ede käsirelee esim. tuloja, terveystalous#ede terveyrä.

12 Priorisoin#ongelman formuloin# eri kriteerien valossa Taloudessa on po1laita, jotka ovat sairastuneet vakavuusasteeltaan (Nord) eri sairauteen, joiden elinkaaren pituus on ex ante ei ole 1edossa (Williams), muba jonka pituuteen ja laatuun (QALY) voidaan vaikubaa lääkityksellä, jonka kustannus ja vaikubavuus vaihtelevat sairauden vakavuusasteen mukaan (kustannus- vaikubavuus). Säätelijän tulee maksimoida yhteiskunnan hyvinvoin1funk1o, josta ei vallitse yksimielisyybä (Arrow) muba tarjolla on useita alkaen u1litaarisesta tehokkuuskriteeristä ja edeten erilaisiin tasa- arvokriteereihin (Williams, Johannesson, Nord, Sen) allokoimalla annebu budje= C noiden kahden sairauden (po1laan) hoitoon. Kysymys: miten terveydenhuollon budje= C jaetaan noiden kriteerien näiden kahden po1laan kesken? Koska nykyiset ja poten1aaliset po1laat veronmaksajina osallistuvat ko. budje1n mitoitukseen, kuinka suureksi sen voi odobaa tulevan mitoitetuksi?

13 Priorisoin#kriteereitä: tehokkuus Tehokkuuskriteerit CBA, U#litaarinen näkemys: terveyshyötyjen summan maksimoin# (sivuuraa kysymyksen, miten terveyshyödyt jakautuvat ihmisten kesken). Johtaa hyöty- kustannus- analyysiin, CBA. - Hyöty- kustannus: lasketaan toimenpideohjelman nerohyödyt yli po#laiden; vaikeus: rahassa mitaravuuden rajat CEA; Kustannus- vaikuravuus- analyysi, paljon käytery kriteeri. Terveyshyödyt ilmaistaan elinvuosissa tai laatupainoreisissa elinvuosissa (QALY) QALY = po/laan hyötytaso terveystasosta x ko. terveystasolla saavute6avat elinvuodet - Maksimoidaan QALY- vuosien lukumäärä annetuilla kokonaiskustannuksilla; kaikilla po#lailla sama paino.

14 Entä maksuhalukkuus? Yksilöiden oma maksuhalukkuus per QALY (WTP) pyriry myös liirämään mukaan pohdintaan WTP vie ajatusta Pareto- tehokkuuden suuntaan

15 MahdoRomuusteoreema Dolan- Edlin mahdoromuusteoreema: CBA ja CEA eivät keskenään yhteen sovitebavissa keskenään!

16 Priorisoin#kriteereitä: taustaideana tasa- arvo Amerikkalaisen moraalifilosofi John Rawls n jalanjäljillä (Rawls 1971, Theory of Jus1ce): - yhteiskun#a on arvioitava sen perusteella, miten ne kohtelevat heikoimmassa asemassa olevaa yhteisön jäsentä - vastaa niitä moraalitunteita, jotka evoluu#o meille on valintapaineessa kehiränyt

17 Priorisoin#kriteereitä: Williams (1997), fair innings - periaate, FI Jokaiselle X (esim ) vuoba hyvää elämää, laatupainobeisia odotebuja elinvuosia (normal number of life years, or QALE, quality- adjusted life expectancy) 80- vuo#aan kuolema eri asia kuin 25- vuo#aan kuolema (edellinen jo saanut ko. elinvuodet) => elinikäpainot (myös World Bank laskenut) Myös elämän laatu oterava huomioon Empiiriset tulokset osoiravat: eliniän odote poikkeaa eri sosiaaliluokissa FI- periaate painoraa vaihtoehtoiskustannusnäkökulmaa: Giving priority to one group inevitably disadvantages others, a consequence which many advocates of par/cular equity principles fail to make clear.

18 Williams (1997) Esim. Yhteisössä QALY (quality- adjusted life years) = 70 ja se on hyväksyry laatupainotetun elinkaaren kriteeriksi. Olkoon QALE ryhmissä 73, 67 ja 64 QALYa ryhmillä A, B ja C. Williamsin mukaan QALY ryhmässä C tulisi saada korkeampi painarvo kuin QALY ryhmässä B ja QALY ryhmässä B tulisi saada korkeampi painoarvo kuin QALY ryhmässä A.

19 Tehokkuuden ja tasa- arvon kriteerit. Lähde: Williams (1997)

20 Priorisoin#kriteereitä: Nord (1999, 2005), sairauden vakavuus Yhteiskunnan tulisi painobaa lisäterveybä po1laalla sitä enemmän, mitä vakavampi on hänen terveyden1lansa. Esim. 1 Jos po#laan A hyötytaso voidaan nostaa tasolta 0.4 tasolle 0.6, ja po#laan B hyötytaso tasolta 0.6 tasolle 0.8, edelliselle tulisi antaa suurempi prioritee=. Vakavuuskriteeri oraa huomioon sekä kunkin hetkisen po#laan terveyden#lan erä odotetun tulevan #lan ilman interven#ota (lääkitystä). Esim. 2 Po#laan hyötytasot ilman interven#ota tulevan 5 vuoden aikana ovat 0.7, 0.7, 0.6, 0.5 ja 0.0 (kuolema) ja interven#on johdosta 0.8, 0.8, 0.8, 0.8, 0.8, 0.0. Interven#on hyöty siis olisi = 1.5 QALY. Vakavuuslähestymistavassa nämä vuotuiset hyödyn lisäykset tulevat lisäksi kerrotuiksi vakavuuspainoilla.

21 Priorisoin#kriteereitä: Johannesson (2001), QALY:n suhteelliset muutokset CEA with QALY (QALY:n maksimoin#) ei hyvä, sivuuraa tarpeen verrata ihmisiä ja diskriminoi vammautuneita ja niitä, joilla kroonisia sairauksia Esim. Nord et al. (1999) ehdoranut: yksi lisäelinvuosi = 1 QALY aina Johannesson: tämä voi olla vastoin po#laan omia preferenssejä (valintaa) => liikaa voivaroja sitoutuu eliniän pidentämiseen elämisen laadun kustannuksella Ehdotus: annetaan sama paino kullekin suhteelliselle muutoksella odotetussa QALY:ssä; ikä- ja sukupuolikorjaus sisällyterävä

22 Priorisoin#kriteereitä: Sen (2002), toimintamahdollisuuksien periaate Williamsin mukaan miehet eivät saa reilun elinkaariterveyden kriteerin näkökulmasta osuuraan (elinkaarensa on lyhyempi kuin naisilla). Sen pitää tätä liian kapeana näkemyksenä. Toimintamahdollisuuksien periaate: henkilökohtainen #la, sairaudet, epidemiologinen uloruvuus jne. vaikuravat terveyden#laan; oterava huomioon terveydenhuoltopoli#ikan pyrkimyksissä

23 Priorisoin#näkemysten arvioin#a (i) (ii) LaatupainoReisen elämän QALY käsite hyväksyry, mura hyötylisäysten (kardinaaliset) painoarvot tarvitaan (ja tähän on menetelmiä). Eroja tulee siitä, kuka on heikoimmassa asemassa oleva po#las! Ja ero voi olla merkirävä. Esim. B- po#lailla on ollut normaali elämä mura ovat (tällä hetkellä) vakavas# sairaita, C- po#laat ovat olleet lieväs# sairaita ja ovat sitä edelleen. Kumpaa priorisoitava? Teoria ei anna vastausta. (iii) Millaiset painot heikon terveyden eri uloruvuuksille (tuska, ruumiinvamma, suoriutumiskyvyn heikentyminen jne.) asetetaan? Nord sivuu] tämän ja keskiryi aikaperspek#iviin.

24 jatkuu (iv) Nord: Norjan ja Ruotsin tapauksissa painotus on tulevalla terveyden#lan vakavuudella, ei menneellä (Williams: jo toteutunut kärsimys oterava huomioon) (v) Kärsimyksen lieventäminen niin vanhoilla kuin nuorillakin on koeru Norjassa yhtä perustelluksi ikään katsomara. (vi) Tuleeko budje]rajoite oraa huomioon?

25 Kriteerien valinnan kriteeri: evolu#ivinen näkemys An#ikin ja kris#nuskon ee]stä ajarelua yhdistävä luonnonoikeusteoria uskoi ihmisluontoon perustuviin universaaleihin ja ajaromiin moraaliperiaareisiin. Luonnonoikeudellisina normeina on pidery esim. oikeura elämään, omaisuuteen ja vapauteen. Koemme, erä meillä ihmisinä on loukkaamaromia oikeuksia. Monelle on helppo vastata kysymykseen, mitä niiden tulisi olla. Vaikeampi kysymys: millä perusteella? Humen giljo#ini: eroterava (i) mielipidekysymykset ja (ii) #eteelliset kysymykset. David Hume (17 17 ) Adam Smith: impar#al spectator, omatunto. Adam Smith ( )

26 Kysymys: mitä tarkoitusta oikeudet ja velvollisuudet palvelevat tai ovat aikanaan palvelleet. Historia: yhteisön [lue: sen jäsenten geenien] eloonjäämisen tavoitera Syntyivät normit, mura ne ovat monikäsireisiä Oksitosiini- hormoni Yksilön ja yhteisön suhde: elämän tase Yksimielisyys ja erimielisyys: #etämärömyyden verho Pohjoismaisen hyvinvoin1yhteiskunnan teoree=nen perusta: oikeudenmukaisuuden vaa1mus sosiaalisen sopimuksemme pohjaksi

27 Elämän arvo Elämän äärellinen arvo: miten ihminen itse arvoraa omaa elämäänsä? Kuoleman riskit ja vaarallisen työn lisä: stun]markkinat, liikennekäyräytyminen, lumenluojat katolla, sotaan lähtö, Elämän markkina- arvo: keinohedelmöitys, kohdunvuokraus Lääkärin e#ikka

28 Eriarvoistunut terveydenhuolto ja oikeudet Po#lasjonot Suomessa Kustannus- vaikuravuus- kriteerin vahvistuminen hoitopäätöksissä budje]taloudessa ja väestön ikääntyessä. Eri maissa onkin luotu ohituskaistoja #eryjen sairauksien hoitokäytännöille.

29 Kustannus- vaikuravuuskriteeri normina priorisoinnissa Case: Kaksi po#lasta. Toisen hoito on kallista ja hoidon vaikuravuus epävarmaa. Toisen hoito on huokeaa ja vaikuravuudeltaan tehokkaampaa. Mikä ratkaisu valinta#lanteessa olisi tehtävä? Dominoivaa ratkaisua ei välrämärä löydy; uusi lääke vaikuravuudeltaan parempi mura myös maksaa enemmän Lisähyöty maksaa. Miten silloin valitaan? Luullakseni useimmat kansalaiset puoltaisivat jälkimmäistä valintaa. Miksi? Siksi, erä se kuulostaa oikeudenmukaisemmalta. Erityises# siinä ei vedota esim. siihen, kumpi po#las on maksanut järjestelmään enemmän veromarkkoja. Siinä myöskään ei vedota niihin menetyksiin, joita po#laalle, hänen perheelleen, työnantajalle ja yhteiskunnalle aiheutuu, kun po#las joutuu pois työelämästä.

30 KirjallisuuRa Johannesson, M., (2001), Should we aggregate rela#ve or absolute changes in QALYs, Health Economics, 10, Nord, E., Pinto, JL, Richardon, J., Menzél, P., and Ubel, P., (1999), Incorpora#ng societal concerns for fairness in numerical valua#ons of health programmes, Health Economics, 1999, 8, Nord, E., (2001), The desirability of a condi#on versus the well being and worth of a person, Health Economics, 10, Nord, E., (2005), Concerns for the worse off: fair innings versus severity, Social Science & Medicine, 60, Sen, A., (2002), Why health equity, Health Economics, 11, Williams, A., (1997), Intergenera#onal equity: An explora#on of the fair innings argument, Health Economics, 6: Williams, A., (2001), The fair innings argument deserves a fairer hearing! Comments by Alan Williams on Nord and Johannesson, Health Economics, 10,

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset kansantalouden näkökulma

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset kansantalouden näkökulma AVAUKSET Sairastumisen taloudelliset seuraamukset kansantalouden näkökulma VESA KANNIAINEN Sairastuminen Minua pyydettiin taloustieteilijänä alustamaan sairastumisen taloudellisista kustannuksista Itä-Suomen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011 Saatesanat RP Vaikeita kysymyksiä jäädytetystä moraalista. Mitä ovat terveys ja sairaus? Miten suuri osa yhteisestä varallisuudesta voidaan

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys Research Group 2. Agency in health, well-being and care in old Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla

Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Kiperiä ongelmia rii=ää Elinympäristön pilaantuminen: ilmastonmuutos, energian tuo=o,

Lisätiedot

Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja

Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja

Lisätiedot

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 Jaana Leipälä TAUSTA Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista ja valmistautuminen potilasdirektiivin toimeenpanoon 23.11.2016

Lisätiedot

Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.

Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8. Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.2018 1 Tuloksellisuus ilmaisee kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuloksellisuus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta

Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta Vesa Kanniainen, HY, THL Juha Laine, Pfizer Oy Tausta ja tavoitteet Lääkekorvausjärjestelmä tavoitteita: Tehokas,

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Millaisia kokemuksia ja ajatuksia teillä on sosiaalisesta mediasta? Mihin koulussa voitaisiin

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden

Lisätiedot

Aki Lindén Vallitseeko laiton tila?

Aki Lindén Vallitseeko laiton tila? Vallitseeko laiton tila? TOTEUTUVATKO SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSSA KÄYTÄNNÖSSÄ TÄLLÄ HETKELLÄ LAINSÄÄTÄJÄN TARKOITTAMAT PERIAATTEET? Vastaukseni on: 1) osin toteutuvat aika hyvin, 2) osin eivät toteudu, mikä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Ilona Autti-Rämö Pääsihteeri Palveluvalikoimaneuvosto STM/OHJA

Ilona Autti-Rämö Pääsihteeri Palveluvalikoimaneuvosto STM/OHJA Ilona Autti-Rämö Pääsihteeri Palveluvalikoimaneuvosto STM/OHJA 1 Mitä on palveluvalikoima? Palveluvalikoima eli Suomen julkisin varoin rahoitettujen terveydenhuollon palveluiden kokonaisuus ohjaa terveydenhuollon

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa?

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Outi Hietala, VTM tutkija-kehittäjä, Kuntoutussäätiö 1 Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) hanke

Lisätiedot

Lääketaloustiede. UEF // University of Eastern Finland. Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel.

Lääketaloustiede. UEF // University of Eastern Finland. Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel. Lääketaloustiede Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel. 040 355 2600 Terveydenhuollon menetelmien arviointi käyttöönottopäätösten tukena Terveydenhuollon nykytilanne -

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä 17.5.2013 Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Toimintaympäristön voimavaroja Lähes kaikilla hyvinvoinnin (sosiaalisen koheesion)

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

KEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN

KEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN KEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN 13.4.2017 ODUM OY JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET KASVAVAT KESTÄMÄTTÖMIKSI Eurostatin mukaan (2017) Suomen terveydenhuollon kustannukset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007 Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen

Lisätiedot