Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 <meta http-equiv="refresh" content="1; URL='../NoJavascript.htm'"> Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Answer time :12:16 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenkoski 0

2 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari - Kimitoön 0

3 244 Kempele Kerava - Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi 0

6 704 Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi 0

7 890 Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihanti Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Yli-Ii Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski 0 2. Maakunta

8 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Nimi Kunnanjohtaja Arto Alpia Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Nimi kanslisti-arkistonhoitaja Annika Rauma Sähköposti Puhelin

9 Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Työryhmä kuvaa raportissaan väestön ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen tuomia ongelmia palvelujen järjestämiseen ja ylläpitoon sekä työvoiman saatavuuteen. Kunta- ja palvelurakennetta on uudistettava. Rakenteisiin liittyvät ongelmat korostuvat raportissa liikaa. Kuntakoko ja rajojen siirtäminen ei pelkästään ongelmaa ratkaise. Yksilön ja yhteiskunnan vatuu palveluissa on otettava mukaan keskusteluun Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestörakenteen osalta Kaustinen kuuluu raportissa parhaaseen kuntaryhmään. Väestökehitykseen voi kunta omilla päätöksillään vaikuttaa. Tulossa on esim. kaivoshanke, joka voi merkittävästi muuttaa v asukaslukua. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kunnan v tilinpäätös oli reilusti ylijäämäinen. Kunnallisveron tuoton kasvu oli Manner-Suomen kunnista toiseksi suurin. Tilinpäätöksessä saamme kaikki vanhat tappiot katettua. Raportissa mainitaan, että Kokkolaa lukuun ottamatta alueen kuntien asukaskohtaiset verotulot jäävät selvästi alle euron. Kaustisen verotulot olivat v ja v euroa asukasta kohti. Nousua yhdessä vuodessa 350 euroa/asukas. Verotulo- ja talouskehitystä on vaikea pitkällä tähtäyksellä ennustaa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kaustisen sijainti Valtatie 13 ja Kantatie 63 risteyksessä on hyvä. Etäisyydet Kaustiselta muualle Keski-Pohjanmaalle eivät ole kohtuuttomia. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kaustinen kuuluu Kokkolan työssäkäyntialueeseen. Raportissa todetaan, että Kaustinen on toinen maakunnan keskus, johon suuntautuu asiointia, mutta Kaustisen työpaikkaomavaraisuus on matala. Onko 92 %:n työpaikkaomavaraisuus matala? Tilastoissa on myös harhaa. Kaustisen kunta kuuluu sote-palveluissa Jokilaaksojen yhteistoiminta-alueeseen, joka toimii sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Sairaanhoitopiirin kotipaikka on Kokkola. Kun yhteistoiminta-alue perustettiin, niin koko Kaustisen kunnan sote-henkilöstön työpaikat siirtyivät tilastoissa Kaustiselta Kokkolaan, vaikke he tietenkin jatkavat entisissä tehtävissään. Tämä lisää pendelöintiä ja vähentää työpaikkaomavaraisuutta runsaalla 2 %-yksiköllä. Kaustiselle asioidaan runsaasti myös etelä-pohjoissuunnassa. Kaustisen keskustasta on vain kolmen kilometrin matka Kruunupyyn Teerijärven puoleiseen kunnan osaan. Kaustisella palvellaan molemmilla kotimaisilla kielillä. Kaustinen on kuntastrategiansa tavoitteiden mukaisesti kehittynyt alueen kaupan ja palvelujen keskuksena. Vähittäiskaupan liikevaihto oli v euroa asukasta kohti, kun se koko maassa oli ja Kaustisen seutukunnassa euroa/asukas. Erikoistavarakaupan liikevaihto oli Kaustisella ja Kaustisen seutukunnassa euroa/asukas. Ostovoimavirtausindeksi oli Kaustisella päivittäistavarakaupassa 172 ja erikoistavarakaupassa 151. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Esitetty n asukkaan alue ei ole riittävän iso vastaamaan raportissa mainitusta laajasta palvelukokonaisuudesta. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kokonaisuus vaatii asiakkaita myös alueen etelä- ja pohjoispuolelta. Kaustinen on tehnyt ja tekee hyvää ja syvää yhteistyötä alueen kuntien kanssa sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisesssä. Raportin näkökulmat sivistystoimeen ovat oikeansuuntaiset. Kaustisella sijaitsevat toisen asteen oppilaitokset kansanopisto, raviopisto ja musiikkilukio vetävät oppilaita ympäri Suomen. Perusopetuksessa oppilasmäärät ovat kasvussa. 0-1-vuotiaitten ikäluokka oli viime vuonna 66 lasta. Raportissa mainitaan maakunnan korkea asukaskohtainen nettomeno. Kaustisen kunnan käyttötalouden asukaskohtainen nettomeno on maakunnan pienin j apienempi kuin Suomen keskiarvo. Toimintaa on tehostettu. Rakenteellisia ratkaisuja on tehty. Tässä auttaa myös kunnan pienehkö pinta-ala ja se, että pääosa uudisrakentamisesta on viime vuosina tullut taajama-alueelle. Iso pinta-ala ja haja-asutus ovat väestörakenteen ohella merkittävimpiä palvelujen kustannuksia lisääviä tekijöitä. Kaustinen on alueen kuntiin nähden huonossa asemassa peruspalvelujen järjestämiseen tulevan valtionosuuden määrässä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kunnat ja ainakin pienemmät kunnat ovat merkittäviä alueensa elinvoiman moottoreita. Kaustinen on satsannut elinkienoelämän edistämiseen toimitila- ym. ratkaisuina, mikä näkyy kunnan kehityksessä, mutta toki myös velkamäärässä. Kaustisen yrityksistä viidennes on AAA-luokan yrityksiä. Työttömyysaste on ollut koko 2000-luvun ajan selvästi valtakunnan keskiarvoa matalampi. Esim. helmikuun työttömyysaste oli Kaustisella 4,9 ja koko maassa 9,6 %. Kunta alueensa kehittäjänä jää raportin tarkastelussa vähälle huomiolle. Oleellista on, miten paikallistason kehittämisen käy kuntakoon kasvaessa. Suomesta löytyy monia pieniäkin kehittyneitä, aktiivisia ja taloudellisesti hyvin toimivia kuntia. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kaustinen järjestää tänä päivänä sosiaalija terveydenhuollon palvelut alueen kuntien kanssa. Näin tulee olemaan myös jatkossa. Nyt kun ei tiedetä, mitä tuleva sosiaalija terveyspalvelujen rakennesuunnitelma tulee sisältämään, mennäänkö kuinka suuriin palvelujen järjestämisalueisiin, niin on todella vaikea ottaa kantaa myöskään kuntarakenteeseen. Kaustinen on peruspalvelujen valtionsouudessa alueellinen "väliinputoaja". Valtionosuusuudistuksen peruslinjaukset tulisi olla tätä lausuntoa annettaessa tiedossa. Nämä kaksi asiaa tulevat ratketessaan ohjaamaan Kaustisen kunnan näkökulmaa kuntarakenteesta hyvin voimakkaasti. Tavoite, että kuntarakenne muodostuisi ihmisten jokapäiväisestä elinpiiristä kuulostaa sinänsä oikealta Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Total Average Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta?

10 Total Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ennusteet perustuvat menneeseen historiaan. Uusi ennuste tulee olemaan nykistä parempi. Väestökehitykseen voi kunta omilla päätöksillään vaikuttaa. Tulossa on esim. kaivoshanke, joka voi merkittävästi muuttaa v asukaslukua. Lähtötiedot vuodelta 2011 ovat kunnan osalta paremmat ja vaikuttavat tuleviin arvioihin. Kaustinen on asioinnissa ja palveluissa seudullinen keskus. Kunnan rooli elinkeinoelämän edistäjänä jää raportissa liian vähälle huomiolle. Kaustinen kuuluu Kokkolan työssäkäyntialueeseen. Yli kolmasosa työssäkäyvistä käyvät työssä kunnan ulkopuolella. Kuitenkin työpaikkaomavaraisuus kunnassa on 92 % eli lähes saman verran käydään muualta Kaustisella töissä. Työssäkäynti ja asiointi kunnasta suuntautuu pääasiassa rannikon suuntaa, hyvin vähän maakunnan itä- ja pohjoisosiin. Toisaalta Kaustisella asioidaan naapurikunnista laajasti. Kunnat ovat eri kehitysvaiheissa talouden, väestökehityksen, väestörakenteen, työpaikkakehityksen ym. elinvoimatekijöiden suhteen. Kokkolan painoarvo raportin luvuissa on 60 % eli Kokkolan vahvuudet muodostuvat alueen vahvuuksiksi. Kaustisen kunta saa väestörakenteesta ym. elinvoimaisuustekijöistä raportissa hyvät arvosanat. Työllisuusaste on 2000-luvun ollut alueen paras ja 3-5 %-yksikköä vuosittain Suomen kuntien keskiarvoa parempi. Taloudellinen huoltosuhde on parempi kuin maassa keskimäärin. Näitä asioita raportti ei mittaa, vaikka ne kuvaavat erinomaisesti elinvoimaisuutta. Niistä todetaan vain, että niitä on vaikea ennustaa. Kaustinen tuottaa kuntapalvelut alle maan keskiarvon, siitä huolimatta kuntatalous on tiukka vaikka 2011 tilinpäätöksessä luvut paranivatkin. Syytä tähän on esim. valtionosuusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksilla, kuten sairastavuuskertoimella. Tämän kertoimen ja esim. ministeriönkin sivuilta löytyvän ikävakiodun kertoimen erotus vie kunnaltamme lähes veroprosenttiyksin verran euroja vuodessa. Kerroin on ollut käytössä vuodesta 1996, joten rasitus kunnan talouteen on ollut merkittävä. Kunta järjestää jatkossakin sosiaalija terveyspalvelut yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneselvityksen ratkaisut ja valtionosuusuudistuksen periaatteet tulevat painamaan paljon kunnan näkemyksestä kuntarakenteesta. Raportissa kysytään riittääkö yhden kunnan malli pitämään koko maakunnan elinvoimaisena. Etäisyys Kaustiselta Kokkolaan on 45 km Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Edellisissä kysymyksissä on tähän pitkälti vastattu. Kaustisen kunnan on järkevää liittyä isompaan kokonaisuuteen, jos isompi alue parantaa tai mahdollistaa nykyistä paremmin kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisen tulevaisuudessa. Jos isompi alue mahdollistaa paremmin tai ei ainakaan huononna Kaustisen asukkaiden suoria ja välillisiä vaikutusmahdollisuuden Kaustisen alueen asioihin ja isompi alue lisää Kaustisen alueen veto- ja elinvoimaa Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia?

11 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Paras tapa näistä. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Pitäisi tukea taloudellisesti. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Järjestelmä pitäisi muuttaa kokonaisuudessaan kannustavaksi. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntien asemaa veronsaajina ei saa heikentää. Rahoitusjärjestelmän tulee vastata tulevaisuuden haasteisiin ja palvelutarpeisiin. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Normiohjausta ei saa ainakaa lisätä. Koko Suomessa tulee asukkaita kohdella tasavertaisesti. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kelvoton ratkaisumalli. Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Perustelunne aikataululle Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Olemme käyneet aikanaan läpi neljän kunnan yhdistymisen esiselvitysvaiheen ja siinä työssä Kuntaliiton kautta tulleet verkostot olivat hyödyllisiä. Taloudellista tukea tarvittaisiin Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Valmistelussa olevat suuret uudistukset palveluissa ja rahoituksessa, joihin aiemmissa vastauksissa on viitattu, estävät selkeän kannanoton tässä vaiheessa Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä?

12 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmä tulee saada selkeämmäksi ja kannustavammaksi, jotta kunnat voivat hyötyä toimintansa tehostamisesta ja että tehostamisen vaikutukset ovat helpommin laskettavissa. Kunnat joutuvat esim. maksamaan "sakkomaksua" pitkäaikaistyöttömistä. Jos pitkäaikaistyöttömiä on vähän ja työllistämisessä onnistutaan, niin kunnalta vähennetään valtionosuutta TMT-kompensaation ja työttömyyden osalta. Valtionosuusperusteet pitää saada ajan tasalle. Päivähoitokerroin nakertaa yrittäjävaltaisten kuntien valtionosuutta, vaikka oikeus päivähoitoon on kaikilla. Nykyinen sairastavuuskertoimen peruste ei mittaa sairastavuutta läheskään niin hyvin, kuin esim. ikävakioitu sairastavuusindeksi. Vielä paremmin sitä mittaisi Kelan vuosittain laskema kansantauti-indeksi. Kunnat joutuvat investoimaan paljon kouluihin, terveysasemiin jne. home- ym. ongelmien takia. Nämä peruspalveluinvestoinnit tulisi palauttaa valtionosuusjärjestelmän piiriin. Kunnat järjestävät ja vastaavat pääosasta julkisista palveluista. Valtio osallistuu niiden kustantamiseen omalla osuudellaan, jonka se maksaa kunnille valtionosuutena. Valtionosuuslaskelmissa tulisi selkeästi eriyttää kunnille palvelujen järjestämiseen tuleva valtion rahoitusosuus ja verotulotasaus, joka taas tasaa kuntien verotuloeroja. Näin tulisi selvemmin esille, miten valtio osallistuu esim. terveydenhuollon ja muiden peruspalvelujen kustannuksiin eri kunnissa. Jos verotulotasaus huomioidaan, niin verotulotkin pitäisi huomioida. Nykysysteemillä syyllistetään matalan tulotason kunnat valtionosuusriippuvaisiksi. Valtionosuusriskiä korostetaan raportissa moneen kertaan Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kysymys on asukkaiden peruspalveluista. On selvitettävä onko tehtävä järkevämpää kunnan vai valtion hoitaa. Nykyinen tehtävien jako on melko hyvä. Valtion osallistuminen tehtävien rahoitukseen on taattava. Kansalaisten omavastuuta palveluissa on lisättävä (tulotaso huomioiden). Lainsäädännöllä ei enää voida lisätä subjektiivisia palveluoikeuksia ja laajennuksia. Jos joissakin esim. viranomaisasioissa käytännöt eri puolilla maata asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan, niin tällaisia tehtäviä voi tarvittaessa harkita siirrettäväksi valtiolle. Valtion ja kuntien tehtävänjako Ks. edellinen vastaus. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Ks. edellinen vastaus Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kunnille pitää antaa mahdollisuus kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Kunnille pitää antaa työrauha. Vain muutama vuosi sitten meidän oli perustettava vähäintään asukkaan yhteistoiminta-alueet ja nämä juuri toimimaan saadut "himmelit" olisi korvattava suurkunnilla. Uudistuksessa menee aina useampi vuosi ennen kuin toiminta saadaan tehokkuudessa edes uudistusta edeltävälle tasolle. Kuntauudistusta ollaan tekemässä kestävyysvajeen, sosiaalija terveyspalvelujen ennustetun nousun takia. Olisiko syytä keskittää koko tarmo ratkaisumallin etsimiseen tähän ongelmaan? Onko tämän takia syytä laittaa esim. päivähoitoa ja perusopetusta jonkin suurkunnan hoidettavaksi? Kaustisella järjestöt tuottavat pääasiassa kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Miten käy suurkunnassa paikallisyhteisöllisyydelle? Toteutettu Webropolin avulla Tulosta Edit answers Finish