sivu 6 sivu 10 sivu 14 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2012 Hämeenlinna isännöi Pohjoismaisia arkistopäiviä
|
|
- Toivo Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2012 sivu 6 Hämeenlinna isännöi Pohjoismaisia arkistopäiviä sivu 10 Arkistoaineistoa voi tilata internetin kautta sivu 14 APEx-hanke kehittää Euroopan arkistoportaalia
2 2 3 Sisältö Pääkirjoitus Julkaisija Arkistolaitos 3 Pääkirjoituksessa kerrotaan, että perinteinen piirihallintomalli voi pian olla arkistolaitoksessa historiaa. Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki 4 Lyhyet 6 Pohjoismainen yhteistyö tiivistyi 300 arkistoammattilaisen voimin toukokuisilla arkistopäivillä. Lehden taitto Mainostoimisto HINKU 10 Tutkijasalipalvelut tulevat kotikoneelle, kun Astia-verkkopalvelu otetaan syyskuussa käyttöön. Painopaikka Kopijyvä Oy 11 Tutkijat kertoivat toiveitaan digitoinnista ja seulonnasta Kansallisarkistossa pidetyssä seminaarissa. Kotisivu 12 Turun yliopiston kasvimuseo on mukana hankkeessa, jossa digitoidaan kasvien tyyppinäytteitä yhteiseen tietokantaan. Tilaukset ja palaute akti@narc.fi ISSN Päätoimittaja Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikönjohtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikönjohtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti minna.nurro@pp.inet.fi Kannen kuva Mervi Lampi Pohjoismainen arkistoväki nautti aurinkoisesta säästä Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Pääkirjoituksen kuva Shutterstock kuvapankki Apex-hanke kehittää eurooppalaisille arkistoille yhteistä portaalia. SÄHKE2-sertifikaatti tuo selkeyttä tietojärjestelmähankintoihin. Perinnöksiostoasiakirjat ovat harvinaisia ja äärettömän arvokkaita. Maaliskuussa 80 vuotta täyttäneellä Oulun maakunta-arkistolla on suuri merkitys pohjoissuomalaiselle identiteetille. Ahvenanmaan maakunnanarkiston johtaja Åke Söderlund toivoo, että arkistolaki uudistettaisiin pikaisesti. Arkistouralla: konservaattori Arja Jokiniemi, Kansallisarkisto Käsitätkö? Arkistolöytöjä Arkistolakiuudistus: Pois piirijaosta yhtenäiseksi toimijaksi Arkistolaitos valmistelee nopealla aikataululla opetus- ja kulttuuriministeriölle esitystä arkistolain ja sen nojalla annetun asetuksen muuttamiseksi. Laitoksen sisäisen, toukokuussa asetetun työryhmän toimeksianto koskee ainoastaan arkistolaitoksen organisaation muuttamista. Valtionhallinnossa meneillään olevien selvitysten ja kehityshankkeiden vuoksi arkistolain sisällöllinen uudistaminen siirtyy eteenpäin. Perinteinen piirihallintomalli on jo monilla hallinnonaloilla purettu, ja niin esitetään tehtäväksi myös arkistolaitoksessa. Vaikka maakunta-arkistojen itsenäisyys virastoina poistuisi piirijaon myötä, tarkoituksena ei olisi niiden lakkauttaminen. Arkistolaitoksen voimassaolevassa strategiassa 2015 korostetaan laitoksen kehittämistä yhtenä toimijana siten, että osaaminen ja voimavarat hyödynnetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Lakiuudistuksen tavoitteena on arkistolaitos, jonka valtakunnallisia tehtäviä hoidettaisiin paikallisissa toimipisteissä Kansallisarkistossa ja nykyisillä maakunta-arkistopaikkakunnilla. Monissa tehtävissä matriisimainen toimintatapa on jo vakiintunut arkistolaitoksessa. Sähköiset palvelut lisääntyvät, eivätkä kaikki tehtävät muutenkaan ole paikkakuntaan sidottuja. Arkistolaitoksen henkilöstön osaamista voitaisiin käyttää ja kehittää laitostason tehtävissä, ja myös yksiköiden keskinäinen työnjako olisi mahdollinen. Fyysinen asiakaspalvelu ja tietyt paikalliset tehtävät kuitenkin säilyisivät kaikissa toimipisteissä. Paikallisten toimipisteiden säilyttämistä edellyttää sekä arkistolaitoksen että viranomaisten hallussa olevan paperiaineiston suuri määrä. Organisaatiouudistukseen kytkeytyy myös keskusarkistohanke. Opetus- ja kulttuuriministeriön periaatepäätöksen mukaan Mikkeliin rakennettavan keskusarkiston tulisi valmistua vuonna Valmistelutyötä on tehty jo paljon, mutta mittavassa hankkeessa on vielä paljon ratkaistavia asioita. Tähän mennessä keskusarkistoon siirrettäväksi ehdotettujen aineistojen siirtokuntoa on selvitelty niin Kansallisarkistossa kuin maakunta-arkistoissakin. Lisäksi arkistolaitos kartoittaa kuluvan ja ensi vuoden aikana yliopistojen tutkimusteemoja ja -strategioita, sillä linjaukset keskusarkistoon siirrettävistä aineistoista vaikuttavat paikallisiin tutkimusmahdollisuuksiin ja toimipisteiden tietopalveluun. Myös sujuvan tietopalvelumallin luominen keskusarkistoon on keskeinen tehtävä, koska sinne ei siirretä pelkästään jo digitoituja tai mikrofilmattuja passiiviaineistoja. Tietopalvelun toimintamallin valinta ratkaisee sen, kuinka paljon henkilöresursseja keskusarkiston tehtävien hoitamiseen tarvitaan. Päivi Hirvonen, johtaja, Jyväskylän maakunta-arkisto
3 4 5 Tutkijasalien lauantaiaukioloihin muutoksia Arkistojen päivän teemana muoto Lyhyet Kansallisarkistolle merkittävä mutta haasteellinen arkistoluovutus Toukokuussa Kansallisarkiston makasiineihin siirrettiin noin 500 hyllymetriä kulttuurihistoriallista aineistoa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Sanoma Learning Oy ja Sanoma Pro Oy luovuttivat yhteisen historiallisen arkistonsa Kansallisarkistolle ja samalla makasiineihin muuttivat myös Weilin+Göös Oy:n arkistot. Säädekirjaansa perustuvista syistä Päivälehden arkisto joutui etsimään aineistolle uuden säilyttäjän. WSOY:n nykyinen omistajayhtiö Bonnier piti tärkeänä aineiston luovuttamista asiantuntevaan paikkaan. Näin se olisi tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden saatavilla. Kansallisesti arvokkaaseen aineistoon kuuluu kirjailijakirjeenvaihtoa, -haastatteluja ja kirjojen kuvitusoriginaaleja, kertoo yksikönjohtaja Marja Pohjola. Lisäksi luovutukseen kuului WSOY:n pääjohtajien ja kustannustoimittajien arkistoja sekä runsaasti kustannustoimintaan, hallintoon ja talouteen liittyvää aineistoa. Aineisto on osittain järjestetty ja luetteloitu. Kansallisarkistolla on kuitenkin edessään suuri urakka, jatkaa Pohjola. Aineisto tulee saada käyttökuntoon ennen sen luovuttamista tutkijoiden käyttöön. Lisätyötä aiheuttaa osin vaurioitunut ja homeinen aineisto, jota sisältyy Weilin+Göösin tilikirja-aineistoon peräti 30 hyllymetriä. Aineiston huono kunto on ongelmana useilla luovuttajilla, mutta tällä kertaa aineiston laajuus moninkertaistaa työmäärän. Nyt vastaanotettu aineisto on kooltaan arkistoon normaalisti kahden vuoden aikana saatavien lahjoitusten määrä, kuvailee Pohjola. Kansallisarkisto Arkistoon kuuluu arvokkaita kirjojen kuvitusoriginaaleja, kuten tämä Helvi Hämäläisen Sarvelaiset-romaanin kansiluonnos vuodelta SÄHKE- & VAPA-foorumit jatkuvat Laajan suosion keränneet SÄHKE- & VAPA-foorumit jatkuvat syksyllä vaihtuvilla teemoilla Kansallisarkistossa. Tilaisuuksissa kerrotaan sähköisen säilyttämisen luvan hakemisesta sekä vastaanotto- ja palvelujärjestelmän (VAPA) hyödyntämisestä. Syksyn ohjelma: VAPA-käyttöönoton vaiheittainen eteneminen ja siirtojen vaiheet Tietokanta- ja rekisteritietojen siirto ja säilyttäminen VAPAssa Teema julkaistaan myöhemmin Arkistolaitoksen kaikkia tutkijasaleja ei enää pidetä avoinna lauantaisin syyskuusta 2012 lähtien. Syynä ovat kustannussyyt ja arkistolaitoksen vähentyneet henkilöresurssit. Myös lauantaikävijöiden määrä on jatkuvasti vähentynyt. Asiakaskäyntien väheneminen johtuu sähköisten aineistojen lisääntymisestä. Digitaaliarkiston kautta tutkijat ovat voineet käyttää aineistoja omatoimisesti, ja arkistolaitos panostaa jatkossakin sähköisten palveluiden kehittämiseen. Voit tarkistaa tutkijasalien aukioloajat arkistolaitoksen kotisivuilta osoitteesta Geomatkalainen levittää arkistotietoa maailmalle Arkistolaitoksen ensimmäinen geokätkö on valmistunut Kansallisarkiston nurkille. Arkistoaiheisen mysteerin varsinainen kätköpaikka selviää tehtävien avulla. Samalla arkistolaitos on lähettänyt maailmalle oman matkalaisensa. Tämä englanninkieliseltä nimeltään travel bug kiertää maailmalla harrastajien aktiivisuuden mukaan. Arkistolaitoksen matkalainen on osuvasti nimeltään Discover the past!. Sen tehtävänä on kiertää lähinnä historiallisissa paikoissa ja rakennuksissa sekä Suomessa että maailmalla. Matkalainen kantaa mukanaan arkistotietoa, johon sen liikuttajat voivat tutustua. Sekä kätkön että matkalaisen tarkoituksena on kertoa arkistolaitoksesta ja erityisesti sen tehtävästä menneisyyden tutkimisen mahdollistajana. Matkalaisen reissua voi seurata rekisteröitymällä sivustolle Jo ensim- mäisen viikkonsa aikana matkalainen kulki peräti Uuteen-Seelantiin asti. Geokätköily on harrastus, joka yhdistää liikunnan ja ongelmanratkaisun. Harrastukseen tarvitset vain ulkoiluun sopivan vaatekerran ja GPS-paikantimen. Kansainväliseen harrastukseen voi tutustua vaikkapa suomenkielisellä sivustolla Vuoden 2012 Arkistojen päivän teemaksi on valittu muoto. Teemalla halutaan tuoda esille arkistojen, aineistojen ja palveluiden monenlaisia muotoja. Muoto-teeman tavoitteena on korostaa arkistojen organisaatioiden erilaisuutta sekä aineistojen, palveluiden ja käytön vaihtelevia muotoja. Teemalla halutaan myös huomioida Helsingin designpääkaupunkivuosi Arkistojen päivän muoto-teemaa voi tulkita laajasti ja soveltaa omien lähtökohtien mukaan. Aihe antaa lukuisia mahdollisuuksia. Arkistojen päivää vietetään marraskuun toisena lauantaina, Ajankohdan valinta ei ole sitova, päivää voi hyvin viettää esimerkiksi jonakin arkipäivänä samalla viikolla. Vuoden arkistoteko ja sen valinta liittyy tiiviisti Arkistojen päivän yhteyteen. Arkistojen päivän työryhmä toivoo vilkasta osanottoa ja runsaasti ehdotuksia arkistoteosta ja mahdollisista kunniamaininnoista. Ehdotukset voi lähettää mennessä työryhmän jäsenille. Vuoden arkistoteko julkistetaan Arkistoyhdistyksen perinteisessä syysseminaarissa. Arkistojen päivän tapahtumat ja tietoa vuoden arkistoteosta löydät osoitteesta: arkistojenpaiva. Vuoden 2012 Arkistojen päivän tunnuskuva on peräisin Kulutusosuuskuntien Keskusliiton arkistosta vuodelta Asiakirjanäyttely Suomesta vuonna 1812 Kansallisarkistossa avautuu näyttely Kotkien varjot Suomi vuonna Kyseinen vuosi oli monella tapaa merkittävä Suomen historiassa. Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Carl Johanin tapasivat Turussa elokuussa 1812 ja sinetöivät Suomen aseman Venäjän yhteydessä. Samana vuonna Helsinki korotettiin pääkaupungiksi, Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen ja kotimaiset sotajoukot perustettiin uudelleen. Näyttely jatkuu asti ja se on avoinna Kansallisarkiston päärakennuksessa (Rauhankatu 17) tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello sekä keskiviikkoisin kello Näyttelyyn on vapaa pääsy. Työväen arkisto Wikipedia Commons Arkistolaitos ei yksin selviä mittavista järjestämisurakoista, vaan vastaanottoon liittyvät toimenpiteet hoidetaan yhteistyössä luovuttajan kanssa. Kulttuurin säilyttäminen ja tutkijoiden työn turvaaminen on yhteinen asia. Tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta vaativat ilmoittautumisen arkistolaitoksen kurssijärjestelmän kautta: Kissahahmo on kulkenut jo yli mailin matkan lähtöpisteestään Kansallisarkistosta. Mikko Salminen Venäjän keisari Aleksanteri I kohtasi Ruotsin kruununprinssin Turussa elokuussa Kohtaamisessa kirjoitettiin uudelleen Suomen kannalta merkittäviä yhteistyösopimuksia.
4 6 7 Pohjoismaiset arkistopäivät Hämeenlinnassa Oikealla: Trudy Huskamp Peterson puhui vuosikymmenten kokemuksella arkistojen merkityksestä kriisitilanteissa. Vasemmalla: Arkistopäivien yhtenä ohjelmanumerona oli valtionarkistonhoitajien hiillostus, jossa heille esitti kiperiä kysymyksiä professori Laura Kolbe. Vastausvuorossa Jussi Nuorteva. Liki 300 pohjoismaalaista arkistoammattilaista kokoontui toukokuussa Hämeenlinnaan. Pohjoismaisilla arkistopäivillä oli mahdollisuus osallistua sessioihin, joissa keskityttiin ohjaustoimintaan, tietopalveluun, vähemmistöarkistoihin, arkistorakentamiseen ja -tekniikkaan, heraldiikkaan ja yksityisarkistoihin. Arkistopäivien avajaisissa puhunut Certified Archivist, PhD Trudy Huskamp Peterson Yhdysvalloista nosti esiin arkistot ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä. Totuuden ja tiedon etsintä niin kadonneiden henkilöiden kuin omaisuuden osalta on oikeutemme. Myös totuuskomissioiden ja oikeuslaitosten tulee päästä aineistoihin. Professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta toi puheessaan esiin historiakulttuurin ja tutkijayhteisöjen toimintatapojen muuttumisen viimeisten 20 vuoden aikana. Monet tavat kuvata asioita, jakaa tietoa, lukea mediaa ja ymmärtää kontekstia tuovat mukanaan erilaisia tulkintoja. Kulttuuristen ja kielellisten taitojen hiipuminen sekä digitaalisen tiedon lukutaidottomuus ovat haasteita, joihin on syytä varautua. Tietoarkkitehtuuri tapetilla useissa maissa sille prosesseille sekä eams-järjestelmän kehittäminen osana julkisen hallinnon yhteistä metadatapalvelua. Tanskan kommenttipuheenvuoro käsitteli valtionarkiston roolia hallinnon tietoarkkitehtuurissa; se pyrkii vaikuttamaan siihen, että viranomaiset ottavat arkistonäkökulman huomioon jo tietojärjestelmien käyttöönotossa. Julkishallinnon yhteinen asian- ja dokumenttienhallinnan standardi on luotu tukemaan palvelukeskeistä arkkitehtuuria, ja siihen sisältyy dokumenttien elinkaarimalli. Islannissa vuoden 1985 arkistolaki oli käännekohta: kansallisarkiston rooli pelkkänä arkistoaineistojen vastaanottajana ja säilyttäjänä muuttui ja se sai ohjaus- ja norminantovaltuudet. Sähköisen säilyttämisen osalta kansallisarkisto on antanut määräyksiä järjestelmästä riippumattoman standardisoidun tiedon muodostumiselle. Provenienssi yhä tärkeä käsite Provenienssin käsite ei ole koskaan ollut tärkeämpi, totesi professori Karen Anderson Härnösandin Mittuniversitetistä. Tämän päivän sisällönhallinnassa ja internetin tietosopassa provenienssi on elintärkeä osoittamaan arkistojen alkuperäisyys ja eheys. Organisaatiot kommunikoivat horisontaalisesti ja toimintaprosessit ylittävät niiden rajat. Provenienssin on palveltava tarpeitamme myös uusien organisaatiorakenteiden muodostuessa, yhteentoimivuudessa ja yhteisissä hankkeissa sekä hallinnon nopeassa muutoksessa. Tanskan valtionarkistosta Poul Erik Olsen nosti esille henkilörekisterilain ja arkistolain välisen ristiriidan: tietosuoja vastaan tietojen säilyttäminen ja käyttö. Tanskassa ongelma on ratkaistu arkistoaineistojen käyttöä koskevilla arkistolain säännöksillä, joihin myös henkilörekisterilaissa viitataan. muuttuneet. Tanskassa vastaanotettava sähköinen aineisto konvertoidaan yhteisen standardin mukaan jo ennen vastaanottoa arkistolaitokseen. Arkiston työntekijän on siinä vaiheessa ratkaistava aineistojen säilytysarvo ja arvioitava, ovatko aineistot standardinmukaisessa siirtokunnossa. Työntekijälle välttämättömiä taitoja ovat perehtyminen viranomaisten arkistonmuodostukseen ja tietojärjestelmien toiminnallisuuksiin, säilytysstandardin ymmärtäminen ja soveltaminen siirtovalmisteluissa sekä viranomaisten opastaminen tietojen konvertoinnissa. Työntekijöiden ammattitaitoa kehitetään koulutuksella, mentoroinnilla ja osallistumalla arkistoversioiden luomiseen ja testaamiseen. Armi Helenius Kansallisarkistosta kertoi Suomen arkistolaitoksen koulutustoiminnasta. Kurssitarjonnassa keskitytään ajankohtaiseen täydennyskoulutukseen ja arkistolaitoksen kehityshankkeisiin. Verkko-opetusta kehitetään, ja tutkinnoille luodaan uusia toimintamalleja. Ohjaustoimintaa käsitelleessä sessiossa Anne Kauhanen-Simanainen valtiovarainministeriöstä kertoi kokonaisarkkitehtuurityöstä. Kehityskohteita ovat semanttinen yhteentoimivuus, yhteisen metadata-arkkitehtuurin luominen, tietovarantojen tehokas käyttö sekä avoin tietoinfrastruktuuri. Mikko Eräkaski Kansallisarkistosta kertoi arkistolaitoksen kehittämistyöstä osana julkishallinnon tietoarkkitehtuuria. SÄHKE-normit ohjaavat sekä pitkäaikaissäilytystä että operatiivisia käsittelyprosesseja. Suunnitelmiin kuuluvat yhtenäisemmät metatietosisällöt, valmiit mallit hallinnon ylei- Norjassa standardisointineuvosto on määritellyt muun muassa julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteita ja yhteisiä ratkaisuja. Julkishallinnon IT-arkkitehtuurin FAOS-raportti määrittelee palvelukeskeisen arkkitehtuurin ja yhteentoimivuuden sekä yhteiset palvelut. Tähän kokonaisuuteen kuuluu Noark-standardi, jossa on määritelty vaatimukset sähköiselle arkistoinnille ja siirtoformaateille. Ruotsissa E-delegationen-niminen organisaatio koordinoi viranomaisten IT-toimintaa. Ruotsin valtionarkistolla on edustaja muun muassa kansallisessa yhteentoimivuusvaliokunnassa. Norjan valtionarkiston edustajan katsaus käsitteli teknologiariippumattomia seulontamääräyksiä. Kuntien ja läänien vanhentuneita seulontamääräyksiä uudistetaan kaikille kunnille yhteisiksi, tehtäväpohjaisiksi ja mediariippumattomiksi. Digiaika tuo uusia haasteita Julkishallinnon sähköistyessä ovat julkiset arkistot saaneet uusia tehtäviä ja arkiston työntekijöiden osaamisvaatimukset ovat Kenneth Ahlfors Kansallisarkistosta kertoi, että SÄHKE3-selvityksen yhteydessä kartoitettiin metatietomalleja tietokantamuotoisille tiedoille (DDI3 ja MIDRAS). MIDRAS-projektin tarkoitus on luoda viranomaisille ja tutkijoille verkkopalvelu, jonka kautta olisi mahdollista tutkia useampien viranomaisrekisterien tietoja. Tänä vuonna käynnistetyn arkistojen hakemistopalveluprojektin AHAA:n tavoite on rakentaa uusi järjestelmä arkistoaineistojen luetteloinnille ja kuvailulle. AHAA-käsitemallia voidaan soveltaa myös rekisterimuotoisille tiedoille.
5 8 9 Hämeenlinnan kaupunki järjesti vastaanoton Lohrmanin makasiinissa Taidemuseon tiloissa, jossa samalla kertaa saatiin sekä hengen että ruumiin ravintoa. Kaikki kehittävät sähköisiä tietopalveluja Sähköiset verkkopalvelut koetaan kaikissa Pohjoismaissa erinomaiseksi tavaksi levittää tietoa arkistoista ja saada aineistot käyttöön ajasta ja paikasta riippumatta. Keskeisten aineistojen digitointi ja hakemistojen rakentaminen nähdään tärkeinä. Esimerkiksi Islannin kansallisarkisto on digitoinut kirkonkirjamateriaalia ja saanut tähän rahoitusta syrjäseutujen asukkaiden työllistämiseksi. Etäyhteyksien avulla tallennustyö on voitu hajauttaa ympäri maata. Osallistujilla oli mahdollisuus vierailla Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Kuusenkerkkä- ja voikukkajuomat virkistivät tutustumisen lomassa. Asiakkaiden profilointia pidetään olennaisena. Verkkosivujen ja aineistojen hakupalveluiden rakentaminen ei onnistu ilman asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden hahmottamista. Arkistopedagogiikkaan on Pohjoismaissa satsattu viime vuosina. Esimerkiksi Norjassa on solmittu yhteyksiä opettajiin ja koululaisiin ja elävöitetty arkistomateriaalien avulla Norjan historian opetusta. Norge i Krig -opetuskokonaisuuden avulla on pystytty nostamaan esille kipeitäkin asioita maan menneisyydestä. Suomen osuus käsitteli sosiaalisesta mediasta saatuja kokemuksia. Keskustelussa todettiin, että Facebookin ja blogien avulla saadaan eri asiakassektorit lähemmäksi arkistoja ja pystytään oikaisemaan vääriä luuloja ja tietoja. Isto Huvila Uppsalan yliopistosta kertoi, miten pelien kautta voidaan kuin huomaamatta kiinnostavalla tavalla lisätä tietoa arkistoista ja niiden kokoelmista. Pelaavat asiakkaat voidaan tehtävien kautta saada rikastuttamaan arkistojen tietosisältöjä. Mind the Gap Arkistonhoitajan rooli erilaisten marginaalisten ilmiöiden tallentajana oli keskiössä vähemmistöarkistosessiossa. Esillä olivat muun muassa arkistojen hiljaisuus ja aukot, joita dokumentaatiossa saattaa olla, mikäli arkistot tyytyvät ottamaan vastaan vain viranomaisten arkistoluovutuksia. Erityisen huomion kohteena olivat alkuperäiskansojen arkistot, joiden tallentamisessa on Suomessa otettu iso askel Saamelaisarkiston myötä. Esitelmissä käsiteltiin aatteellisten tai eri ryhmien etuja ajavien yhteisöjen arkistonmuodostusta ja arkistojen hankintaa. Esimerkkitapauk- tulosten pohjalta. uttamat riskit minimoidaan kuntokartoitusten ja riskianalyysien sissa osa asiakirjoista oli tullut arkistoon erilaisten yhteistyöprojektien kautta. Myös maahanmuuttajaryhmien arkistojen vastaanotosta jaettiin kokemuksia. Keskusteluissa mietittiin myös ratkaisuja kieliongelmiin, jos vähemmistöryhmä ei hallitse hyvin valtakieltä. Se todet- Yksityisarkistosession painopistealueina olivat aineistojen han- Yksityisarkistokysymyksissä jatkuvuutta tiin kuitenkin pienemmäksi ongelmaksi kuin arkistojen katoaminen kinta sekä sähköiset yksityisarkistot. Pohjoismainen yksityisarkistojen vertaisarviointityöryhmä esitteli benchmarking-raporttinsa tai pahimmassa tapauksessa niiden syntymättömyys. keskeisimpiä tuloksia. Islannin yksityisarkistotilanne esiteltiin Yhteisymmärrys vallitsi siitä, että arkistoinstituutioiden on itse oltava aktiivisia, jotta vähemmistöjen näkökulma yhteiskuntaan saadaan tiivisesti osallistua raportin laadintaan. Selvitys yksityisarkistojen erikseen, sillä maa ei voinut taloudellisen kurimuksen vuoksi ak- dokumentoitua. Informaatiokuilut on pyrittävä aktiivisesti täyttämään. Vähemmistöarkistokysymysten paris- tilasta Islannissa oli sen vuoksi erityisen kiinnostava. sa työskentelevien motoksi ehdotettiinkin FT Jessica Parland-von Essen kertoi, Lontoon metrokuulutuksista tuttua lausetta millaisia hankintapoliittisia ratkaisuja tulisi Mind the Gap. tehdä mahdollisimman laajan ja monipuolisen aineiston saamiseksi. Kaikissa Pohjoismaissa arkistolaitosten hallussa on tuntuva Digitointia ja määrä yksityisarkistoaineistoa, joka ei ole arkistorakentamista kunnolla käytettävissä, koska sitä ei ole Kehittämispäällikkö Armi Helenius Arkistorakentamista ja digitointia käsittelevässä sessiossa todettiin, että arkistokokotustoiminnasta. Kysymystä lähestyttiin tarkastamalla tie- järjestetty eikä luetteloitu riittävän tarkasti. alusti Suomen arkistolaitoksen kouluelmien digitointi on Pohjoismaissa ajankohtaista. Tarkat valintakriteerit ovat tarpeen kuultiin, miten yksityisarkistoihin liittyviä tokantojen ja portaalien puutteita. Lisäksi ja laaja esivalmistelu vaatii paljon resursseja. Myös aineistojen näkökohtia voidaan tehokkaammin tehdä tunnetuksi aineistojen suojaaminen on keskeistä. Uusien kansainvälisten suojamateriaalistandardien käyttöönotossa Suomi ja Ruotsi ovat edelläkävijöitä. jensa luovuttajille itselleen, jotta heidät saadaan ymmärtämään arkisto- arvo. Myös uusien arkistotilojen rakentaminen on ajankohtaista monissa Pohjoismaissa. Kööpenhaminan yli 300 hyllykilometrin keskusarkisto lähes 13 metriä korkeine makasiineineen esiteltiin ilmastomittausten näkökulmasta sekä viihdyttävän videon ( kera. Videolla esitellään, kuinka trukki noutaa aineistoa yli 10 metrin korkeudelta. Suomen ja Norjan keskusarkistosuunnitelmat esiteltiin. Aineistot konservoidaan ja huonojen materiaalien ja olosuhteiden aihe- Kansallisarkistojen heraldinen toiminta oli ensimmäistä kertaa esillä Pohjoismaisten arkistopäivien teemana. Osa esitelmistä nojautui valmisteilla olevaan vertailevaan raporttiin, toinen pääaihe oli vaakunoiden ja sinettien digitointi sekä Europeana Heraldica -tietokanta. Lisäksi kuultiin esitelmiä julkisen heraldiikan historiasta ja arkistojen toiminnasta. Ruotsin valtioheraldikko Henrik Klackenberg käsitteli osuudessaan Pohjoismaiden kansallisarkistojen heraldista toimintaa ja valtuuksia. Vanhempi tutkija Nils Bartholdy Tanskan valtionarkistosta tarkasteli vastaavasti eri maiden vaakunoita ja sinettejä koskevia säädöksiä. Molemmat osoittivat, että arkistojen välillä on yhtymäkohtia, mutta myös selviä eroja. Avustava valtioheraldikko Sähköisiä yksityisarkistoja lähestyttiin yhtäältä tanskalaisen ohjelmistotuotteen esittelyn ja toisaalta sosiaalisten medioiden haasteiden kautta. teksti: yksikönjohtaja Juhani Tikkanen, ylitarkastaja Kenth Sjöblom, yksikönjohtaja István Kecskeméti, ylitarkastaja Aino Heikkinen ja yksikönjohtaja Markku Mäenpää, Kansallisarkisto kuvat: ylitarkastajat Mervi Lampi ja Kari Korpi, Hämeenlinnan maakunta-arkisto Heraldiikka ensimmäistä kertaa omana teemanaan Carl-Michael Raab Ruotsista ja erikoistutkija John Strömberg Kansallisarkistosta esittelivät vaakunoiden ja sinettien digitointia. Kansallisarkistot ovat digitoineet erityisesti kunnallisvaakunoita ja niihin liittyviä asiakirjoja. Arkistopäivien yhteydessä avattiin Suomen arkistolaitoksen kotisivuilla oleva Europeana Heraldica -tietokannan laajennettu versio. Siihen on liitetty Norjan, Ruotsin ja Tanskan kunnallisvaakunat sekä historialliset ja virallisessa käytössä olevat tunnukset. Uutta versiota ja sen kehittämismahdollisuuksia esittelivät pääjohtaja Jussi Nuorteva ja tutkija Yrjö Kotivuori Kansallisarkistosta. teksti: John Strömberg, erityistutkija, Kansallisarkisto
6 10 11 Astia irtoaa ajasta ja paikasta Keskustelua yhteistyöstä, seulonnasta ja digitoinnista Astia-verkkopalvelua kehitetään edelleen. Syyskuussa otetaan käyttöön palvelu, jonka avulla arkistoaineistoa voi tilata internetin kautta arkistolaitoksen tutkijasaleihin. Jo muutaman vuoden ajan arkistolaitoksessa on kehitetty sähköistä, tuttavallisen ytimekkäästi Astiaksi nimettyä tilaus- ja hakupalvelua. Vuoden 2011 aikana se otettiin käyttöön tutkijasaleissa tilattavan aineiston osalta. Paperiset tilauslomakkeet, joilla tilaukset aikaisemmin tehtiin, jäivät historiaan. Vuoden 2012 aikana kehitystyötä on jatkettu. Tavoitteena on ollut mahdollistaa arkistolaitoksen asiakirja-aineistojen tilaus- ja hakupalvelun käyttö kotikoneelta internetin välityksellä. Tällä tavoin tutkijan mahdollisuudet omatoimiseen aineistojen hakuun ja tilaamiseen parantuvat oleellisesti. Mitä uutta Astia-verkkopalvelu tuo? Astia-verkkopalvelun kautta on jatkossa mahdollisuus tilata arkistoyksiköitä kotikoneelta arkistolaitoksen tutkijasaleihin. Lisäksi kotikoneen kautta voi hakea luvanvaraisen aineiston käyttölupia sekä tehdä jäljenne- ja selvitystilauksia perukirjoista, lainhuudatusaineistoista, puolustushallinnon henkilöasiakirjoista (muun muassa sotilaskantakortit) sekä viralliseen tarkoitukseen laadittavista sukuselvityksistä. Vuoden 2013 aikana verkkopalvelun kautta tilattavien jäljenne- ja selvitystilauksien kirjoa laajennetaan myös muihin selvitystyyppeihin. huomiota palveluiden ohjeistukseen. Esimerkiksi rekisteröitymisessä voi turvautua seikkaperäiseen ohjevideoon, joka opastaa sisälle palveluun. Palvelun varsinainen käyttöönotto tapahtuu arkistolaitoksen kotisivuilla Tällöin arkistolaitos astuu tietopalvelujen osalta uuteen aikakauteen. Ajasta ja paikasta riippumatta tervetuloa kokeilemaan! teksti: Mikko Karjalainen, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto kuva: Maria Arponen Syksystä lähtien arkistoaineistoja voi tilata internetin välityksellä arkistolaitoksen tutkijasaleihin. Kansallisarkisto järjesti toukokuussa tutkijoille keskustelutilaisuuden yhteistyöstä arkistolaitoksen kanssa. Päivän erityisteemoina olivat seulonta ja digitointi. Tapaamisen tavoitteena oli pohtia, miten arkistolaitos voisi tiivistää vuorovaikutusta ja kehittää omaa toimintaansa yhdessä tutkijoiden kanssa. Tausta-aineistoa kerättiin kahdella verkkokyselyllä, joihin saatiin pitkästi toistasataa vastausta. Keskiaikatutkijat Marko Lamberg ja Tuomas Heikkilä nostivat alustuksissaan esille digitoinnin ja sähköisen toimintaympäristön mahdollisuudet vanhimpien aikojen tutkimuksessa. Esimerkiksi keskiaikaista aineistoa on suhteellisen vähän, mutta kuitenkin enemmän kuin usein ajatellaan, minkä lisäksi innokkaita tutkijoita löytyy runsaasti niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Aihe kiinnostaa myös opiskelijoita. Rekisteritutkimuksen parissa toimivat Mika Maliranta ja Irma- Leena Notkola korostivat uusimman aineiston merkitystä tutkimukselle. Viranomaisrekistereihin kerätään monenlaista mielenkiintoista tietoa, jota toivotaan nykyistä paremmin etenkin sosiaali- ja terveystieteiden tutkimuskäyttöön. Samasta aiheesta kirjoittaa arkistoneuvos Eljas Orrman keväällä ilmestyneessä Tieteessä tapahtuu -lehdessä (3/2012). Seulontaa koskeva keskustelu tarpeen Seulontakyselyn vastauksissa korostettiin, ettei nykypolvi voi ratkaista, mitä tuleva polvi haluaisi tutkia. Arkistolaitosta kiitettiin seulontaperiaatteiden julkisuudesta ja korostettiin niistä käytävän keskustelun tarpeellisuutta. Seulonnan tavoitteita pidettiin järkiperäisinä, mutta huomautettiin, että tutkimuksen näkökannalta ylimääräisen säilyttäminen on parempi vaihtoehto kuin liiallinen karsiminen. Kysymys säilytettävän ja hävitettävän aineiston rajaamisesta onkin vaikeimpia tehtäviä arkistolaitoksen toiminnassa, ja se herätti päivän vilkkaimman keskustelun. Tutkijayhteisöltä tulleissa kommenteissa arkistolaitos sai tukea esimerkiksi rekisteriaineistojen säilyttämiseen liittyvien kysymysten ajamiseen, joita arkistoneuvos Orrman omassa tekstissään nosti esille. teksti: Outi Hupaniittu, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto kuva: Heidi Mustajoki, viestintäpäällikkö, Kansallisarkisto Kyseisiä uusia verkkopalveluja testattiin arkistolaitoksessa maalis-toukokuussa Kaikilla halukkailla oli mahdollisuus rekisteröityä Astia-verkkopalveluun omilla henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla ja tehdä järjestelmän kautta edellä mainittuja hakuja ja tilauksia. Jo testausvaiheen perusteella on havaittu, että uuden sähköisen palvelujärjestelmän hyödyt kiteytyvät kahteen teemaan aikaan ja paikkaan. Haluttuja aineistoja voi Astian kautta hakea ja tilata 24/7, paikasta riippumatta. Tämä mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan ennakoida ja suunnitella oman tutkimuksen toteuttamista. Uudet palvelut käyttöön syyskuussa 2012 Palveluun on tehty kesän aikana useita korjauksia, jotka perustuvat koekäyttäjiltä saatuun palautteeseen ja arkistolaitoksen tietopalveluhenkilökunnan omiin havaintoihin. Erityisesti on kiinnitetty Ihmiset ja vanhat ajat kiinnostavat Digitoinnista ja seulonnasta tehdyt verkkokyselyt paljastivat mielenkiintoista tietoa siitä, millaista tutkimusta arkistolaitoksen aineistoilla tehdään. Kummankin kyselyn vastauksissa painotus oli henkilötutkimuksessa: sukututkijoiden lisäksi akateemiset tutkijat hakevat lähteistä tietoa yksittäisistä ihmisistä, suvuista, perheistä ja arkielämästä. Digitoitavaksi toivottiin suuria kokonaisuuksia, kuten henkikirjoja, tuomiokirjoja ja perunkirjoja sekä keskeisimpien viranomaisten kuten lääninhallitusten ja kenraalikuvernöörin kanslian diaareja. Mielenkiinto eri aikakausia kohtaan (Ruotsin aika, autonomia ja itsenäisyyden aika) jakaantui tasaisesti, mutta vanhimmat ajat kiinnostivat hieman uudempia enemmän. Jo digitoituihin aineistoihin toivottiin nykyistä kattavampia ja toimivampia indeksointeja, joita onkin jo talkoistamishankkeina tekeillä. Kansallisarkistossa järjestetty tutkijatapaaminen keräsi yli 40 osallistujaa eri tutkimusinstituutioista, muistiorganisaatioista ja viranomaisista.
7 12 13 eläinmuseo/turun yliopisto Kasvien kauneutta ja viisautta digitoituna Mikael kukkonen Yllä: Turun yliopiston eläinmuseolla on vireillä omalla rahoituksella vastaavantyyppinen digitointihanke. Kuvassa Stilbum cyanurum var. flammiceps -pistiäisen tyyppi Åbo Akademin kokoelmista. Alaoikealla: Kerroskuvaustekniikalla saadaan esimerkiksi trooppisen naavalajin yksityiskohdista kokonaan syvätarkka valokuva. Alavasemmalla: Vanhan tyyppinäytteen keräys- ja määrityshistoria skannataan tutkijoiden etä-käyttöön. Kasvit eivät ole vain kauniita. Ne auttavat meitä selviytymään. Kew Gardens Johanna Toivonen Turun yliopiston kasvimuseo osallistuu kasvimuseoiden kansainväliseen Global Plants Initiative -hankkeeseen, jota rahoittaa yhdysvaltalainen Andrew W. Mellon -säätiö. Hankkeen tarkoituksena on luoda yhteinen, tarkasti koordinoitu tietokanta eri museoiden sisältämistä tyyppinäytteistä. Tyyppinäytteellä tarkoitetaan yksittäistä näytettä, johon lajin kuvaus ja tieteellinen nimi perustuu. Hankkeen myötä syntyvän tietokannan rooli on yleishyödyllinen ja sen käyttö on maksutonta tutkijoille ja alan harrastajille. Hankkeesta Turun yliopistossa vastaava museonhoitaja, dosentti, FT Seppo Huhtinen kertoo, että tietokannassa on jo tällä hetkellä puolitoista miljoonaa korkean resoluution kuvaa ja kuvataulua ja piirrosta. Tietokantaan sisällytetään myös kaikki näytteisiin liittyvä oheistieto kuten alkuperäiset keräystiedot eli keruupaikka, kerääjä, keruuajankohta ja tyyppistatus sekä myöhemmin tehdyt tutkimuksen merkinnät, esimerkiksi tarkennukset, tutkija ja ajankohta, Huhtinen toteaa. Tyyppinäytteiden saatavuus helpottuu Todella mielenkiintoista, sanoo harrastajakin jo tässä vaiheessa! Huhtinen kertoo, että yhden yksittäisen kasvinäytteen ja sen asiakirjallisten oheistietojen syötön vaatima työaika on noin minuuttia per näyte. Jokainen dokumentti skannataan erikseen. Pikaisella silmäyksellä alkuperäisen näytteen museokuoreen arkistoihminenkin ymmärtää, että parhaimmillaan näytteen tiedoista saa poimittua esiin kasvitunnistuksen kehittymistä vuosisatojen ajalta, vaikka kasvitiedettä ei sinänsä muuten tuntisikaan. Tyyppinäytteiden häviäminen tai vaurioituminen kuljetuksissa on jo pitkään ollut ongelma sekä kasvimuseoille että tutkijoille. Jatkossa tyyppinäytteiden kuljettamisen ja postitusten sijaan näyte on vaivatta noudettavissa tietokannasta ja käytettävissä missä päin maailmaa tahansa lähes riskeittä. Hankkeessa mukana yli 200 herbaariota Turun yliopiston kasvimuseo hyväksyttiin projektiin mukaan suuren kokonsa ja laajan tyyppinäytemääränsä ansiosta: se kuuluu maailman 80 suurimman kasvimuseon joukkoon. Seppo Huhtinen toteaa, että Global Plants Initiative -hankkeeseen osallistuu tällä hetkellä 220 herbaariota yli 50 maasta. Kaikkiaan kasvimuseoita on maailmassa yli Tyyppinäytteitä käytetään eri puolilla maailmaa esimerkiksi biodiversiteettiselvitysten yhteydessä. Museossamme on paljon tyyppinäytteitä muun muassa trooppisilta alueilta. Erityisen merkittävä on jäkälätutkija Edward August Vainion suuri kokoelma, joka sisältää tyyppejä jäkälätutkimukselle keskeisiltä alueilta, Huhtinen sanoo. Suomesta hankkeessa on mukana lisäksi Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsingissä ( Digitoinnissa käytössä erikoistekniikka Turussa näytteet kuvataan erikoisvalmisteisella herbaarioskannerilla. Niistä otetaan lisäksi yksityiskohtaiset kuvat focus stacking -tekniikalla, jossa samasta kohteesta eri tarkennuksilla otetut kuvat yhdistetään suuremman syväterävyyden aikaansaamiseksi. Lopputuloksena syntyy havainnollista kolmiulotteista kuvaa. Turun yliopiston kasvimuseo perustettiin vuonna 1919, kun Turun Suomalainen Yliopistoseura osti Edward August Vainion jäkäläkokoelman. Museotoiminta alkoi varsinaisesti vuonna 1922, kun kokoelmat siirrettiin Helsingistä Turkuun ja niiden luettelointi aloitettiin. Vainion kansainvälisesti mittavan arvokas kokoelma käsittää yli näytettä, joiden joukossa on yli tyyppinäytettä eri puolilta maailmaa. Kasvimuseon kokoelmat on tarkoitettu tieteelliseen käyttöön. Digitoijien koulutuksesta vastaa muun muassa Kew n herbaario, The Royal Botanic Gardens Lontoossa ( watch?v=bstuzth9pqq). Ihastuttava ja mielenkiintoinen tuttavuus itselleni tässä herbaarioiden ja kasvien maailmassa oli upeasti toteutettu tietokanta, johon oli koottu maailmankuulujen kasvitieteilijöiden ja tutkimusmatkailijoiden käsialanäytteitä. teksti: Anne Wilenius, ylitarkastaja, Turun maakunta-arkisto
8 14 15 APEx edistää Euroopan arkistoaineistojen käytettävyyttä Suomi selvittää standardeja Arkistolaitoksen osuus hankkeessa kohdentuu standardeihin ja niiden ohjeistukseen. Tarkoituksena on tukea arkistojen tietoaineistojen metatietorakenteiden standardointia sekä kehittää standardien soveltamista aineistojen kuvailussa ja keinoissa välittää metatietoja palveluiden ja järjestelmien välillä. teiden luominen tunnisteiden käyttöä ja mahdollisimman aikaista muodostamista varten tukisi merkittävästi arkistoaineiston tutkimuksellista käyttöä. teksti: Markus Merenmies, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto Yhteinen kehitystyö eurooppalaisten arkistojen käytettävyyden tukemiseksi jatkuu. Apenethanke päättyi kuluvan vuoden alussa, mutta uusi APEx-hanke (Archives Portal Europe network of excellence) jatkaa Apenetin aloittamaa Euroopan arkistoportaalin kehittämistä. Apenet-hankkeessa 14 maan arkistoinstituutiot toteuttivat yhdessä Europeanan kanssa Euroopan arkistoportaalin (archivesportaleurope.eu) ensimmäisen version. Kolmivuotisen APEx-hankkeen ( tavoitteena on nyt laajentaa toimintaa saamalla mukaan uusia organisaatioita sekä tarjoamalla entistä parempaa tukea aineistojen välittämiseen. Lisäksi kehitetään arkistojen metatietojen yhteentoimivuutta sekä palvelujen ja toiminnan jatkuvuutta myös hankekauden jälkeen. Tavoitteena on tukea osallistuvien organisaatioiden kykyä kanavoida mahdollisimman paljon digitaalista aineistoa Euroopan arkistoportaalin kautta Europeanaan. Tällä hetkellä arkistoportaali tarjoaa pääsyn 61 arkisto-organisaation 15 miljoonaan arkistoyksikköön ja yhteensä lähes 70 miljoonaan digitaaliseen objektiin. Tavoitteena yhtenäiset tietorakenteet jennetaan eurooppalaisten arkistojen yhteistyöverkostoa ja yhtenäistetään kuvailevien metatietostandardien käyttöä. Hanke jaettu kahdeksaan työpakettiin APEx-hanke käynnistyi virallisesti ja päättyy Mukana on nyt 28 maata. Hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, josta 80 % on Euroopan komission rahoitusta. Vetovastuussa on Alankomaiden arkistolaitos. Työ on jaettu yhteensä kahdeksaan työpakettiin: Hankehallinta (Alankomaat) Europeana-yhteistyö (Saksa) Laiteinfrastruktuurin kehitys ja ylläpito (Espanja) Standardit ja ohjeet (Saksa) Työkalut ja tuki (Ranska) Käytettävyys ja Web 2.0 (Viro) Viestintä (Ruotsi) Jatkuvuus (Alankomaat) Hankkeessa työskentely avaa pääsyn yhteistyöverkostoon ja tuo mahdollisuuden vaikuttaa sen ratkaisuihin. Varsinaisen hanketyöskentelyn lisäksi merkittävää on arkistolaitosten asiantuntijoiden keskinäinen verkostoituminen. Lainatakseni erästä hanke-konkaria monet hankkeet ovat saaneet siemenensä toisen hankkeen kokouksen kahvitauolla. Metatietostandardeista tarkemmassa tarkastelussa ovat EAD, EAG, EAC-CPF ja METS. Erityisesti selvitetään käyttöoikeuksiin liittyviä metatietoja ja niiden yhtenäisiä käytäntöjä. Myös METS:n rakenteiden hyödyntämiseen pyritään luomaan yhtenäinen eurooppalainen tapa. Lisäksi hanke järjestää koulutusta sekä metatiedoista että niiden standardeista. Arkistolaitos nosti keskusteluun pysyvät tunnisteet (PID), joiden eurooppalaista arkistokäytäntöä on syytä selvittää ja joita varten tarvitaan yhteinen suositus. Kansallisarkistossa on jo alustavasti selvitetty tunnisteiden muodostamisen, käytön ja hallinnan teknisiä ja hallinnollisia kysymyksiä. Lyhyen kartoituksen tuloksena näyttää siltä, että tunnisteiden käytön merkitys on eri maissa tiedostettu, mutta käytännön toimia ei ole tehty. Yhtenäisten periaat- APEx-hankkeen tavoitteet numeroina: arkisto-organisaatiota sisällöntoimittajana kokoelmaa saatavilla käyttöön portaalin kautta 290 miljoonaa digitaalista objektia käytettävissä portaalin kautta Euroopan arkistoportaali tarjoaa pääsyn aineistoihin, jotka ovat peräisin eri Euroopan maiden arkistoinstituutioista. APEx-hankkeessa on mukana 28 maata. APEx on myös eurooppalainen yhteistyöverkosto, joka kehittää yhteisiä ratkaisuja eri aineistoihin ja palveluihin. Yhtenäiset toimintamallit ja tietorakenteet kestävät, vaikka yksittäisten teknisten ratkaisujen ylläpito päättyisikin. Yhteentoimivuuden ja yhteistyön voimistaminen on ollut aiemman työn keskeinen tulos; nyt sitä on tarkoitus rakentaa entistä vahvemmalle pohjalle ja saada lisäksi mukaan useampia toimijoita. Suomen arkistolaitos on tukenut hanketta tarjoamalla kokemustaan aineiston haravointiin arkistotietokannoista OAI-PMH:n avulla sekä siihen liittyvistä parhaista käytännöistä. Vastaavasti hankkeen tuloksia ja työkaluja on kyetty tarjoamaan kansallisiin hankkeisiin. Suomen arkistolaitos odottaa jatkossakin saavansa selkeitä hyötyjä sellaisista tutkimus- ja kehittämistehtävistä, jotka perustuvat yleisten standardien käytettävyyteen ja yhteentoimivuuteen Europeanan kanssa. Käytettävyyttä edistetään käytännössä tiedottamalla ja kouluttamalla sekä aineistoa hallinnoivia että käyttäviä tahoja. Lisäksi laa- Vahva kytkös Europeanaan APEx kytkeytyy vahvasti Europeanaan. Se tukee arkistoaineksen käytettävyyttä ja tarjoaa työkaluja ja palveluja aineiston välittämiseksi Europeanaan. Tämä on erityisen merkittävää sellaisille toimijoille, joilla ei muutoin olisi tähän realistisia mahdollisuuksia. APEx-hanke on asettanut yhdeksi mitattavaksi tavoitteekseen, että sen kautta välitettäisiin 145 miljoonaa digitaalista objektia Europeanaan. Portaalista olisi näin tulossa suurin yksittäinen aineiston tuottaja ja sen merkitys on tiedostettu myös Europeanan kehitystiimissä. Apex:iin on perustettu erityinen työkokonaisuus hankkeiden yhteistyön koordinointia ja teknistä yhteentoimivuutta varten. APEx tukee kansallisia aggregaattorihankkeita aineiston välittämisessä portaalin kautta Europeanaan. Suomen arkistosektorilla tämä tarkoittaisi sitä, että arkistolaitoksen lisäksi muut arkistotoimijat voisivat viedä sen kautta aineistoa Europeanaan.
9 16 17 Sertifioinnilla luotettavuutta ja selkeyttä tietojärjestelmähankintoihin Provinssikonttorin suruvuosi SÄHKE2-sertifikaatilla voidaan osoittaa, että tietojärjestelmässä on huomioitu arkistolaitoksen asiakirjatiedon käsittelyä ja elinkaaren hallintaa koskevat vaatimukset. Sertifioinnin tavoitteena on palvella julkishallinnon organisaatioita, jotka suunnittelevat siirtymistä sähköiseen säilyttämiseen. Sertifiointi yhdistetään yleensä teollisuuteen ja elinkeinoelämään, jossa se on vakiintunut tapa todentaa tuotteen tai prosessin täyttävän tietyn standardin vaatimukset. Sertifiointi on yleistymässä myös julkishallinnossa, kun yhdenmukaisuuden ja standardien noudattamisen vaatimukset kasvavat. Arkistolaitos on kehittänyt sertifiointimenettelyä tukemaan SÄHKE2-normin vaatimusten huomioimista tietojärjestelmissä. Sähköisen tiedon käsittely, hallinta ja säilyttäminen edellyttävät tietojärjestelmiltä ominaisuuksia, jotka tukevat tiedon elinkaaren hallintaa. Arkistolaitos määrää näistä ominaisuuksista SÄHKE2-normissa. Sen vaatimukset koskevat ennen muuta asiakirjatiedon elinkaaren hallintaa käsittelyprosessin aikana ja siirtoa arkistolaitokseen. Sertifiointi kohdistuu tietojärjestelmään SÄHKE2-sertifiointi on tuotesertifiointia, joka kohdentuu yksinomaan tietojärjestelmätuotteeseen ja sen ominaisuuksiin. Sertifikaatti ei siis suoraan kerro, että järjestelmässä käsiteltävä tieto on arkistokelpoista, vaan osoittaa, että tietojärjestelmätuotteessa on määrätyt SÄHKE2-normin edellyttämät ominaisuudet. Myös sertifioitua tietojärjestelmää hyödyntävän julkishallinnon organisaation tulee hakea arkistolaitokselta lupa säilyttääkseen asiakirjatiedot yksinomaan sähköisesti. Tietojärjestelmähankinnat helpottuvat SÄHKE2-sertifikaatti tuo selkeyttä tietojärjestelmähankintoihin. Sertifikaattia hakee aina tietojärjestelmätoimittaja ei tietojärjestelmää käyttävä organisaatio. Sertifioinnin tavoitteena on palvella ennen muuta julkishallinnon organisaatioita, jotka hankkivat näitä järjestelmiä. Tietojärjestelmää hankkiva organisaatio voi varmistua hankintavaiheessa sertifikaatin avulla siitä, että järjestelmä täyttää SÄHKE2- vaatimukset. Näin organisaatio voi keskittyä kehittämään muita ominaisuuksia ja palveluja, jotka ovat sen oman toiminnan kannalta keskeisiä. Sertifikaatti helpottaa myös sähköisen säilyttämisen luvan hakemista, kun organisaation ei tarvitse teettää tietojärjestelmän auditointia. Kuka myöntää sertifikaatin? Arkistolaitos ei itse sertifioi tietojärjestelmiä, vaan sen suorittaa aina akkreditoitu sertifiointiin erikoistunut toimija. Arkistolaitos on kehittänyt SÄHKE2-sertifiointimenettelyä yhdessä Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa. Se on myöntänyt myös kaksi ensimmäistä SÄHKE2- sertifikaattia. Ensimmäinen sertifikaatti myönnettiin Avain Technologies Oy:n X- Archive-ohjelmistolle alkuvuodesta SÄHKE2-sertifikaatti on haettavissa erikseen operatiiviselle tietojärjestelmälle, säilytysjärjestelmälle ja eams-järjestelmälle. Innofactorin Dynasty-tiedonohjausjärjestelmälle myönnettiin ensimmäinen eams-järjestelmää koskeva sertifikaatti keväällä Mitkä ovat sertifioinnin keskeiset hyödyt? Julkishallinnon organisaatioille sertifikaatti kertoo luotettavasti, missä tietojärjestelmätuotteissa SÄHKE2-normin vaatimukset täyttyvät. Sertifioinnin myötä organisaatioille muodostuu myös parempi kokonaiskuva markkinoiden tilanteesta. Organisaation päätettävissä on, miten sitovaksi vaatimukseksi sertifikaatti lopulta asetetaan järjestelmää hankittaessa. Arkistolaitoksen kannalta sertifioinnista on selvää hyötyä: sertifioinnilla edistetään SÄHKE2-normin vaatimusten toteutumista tietojärjestelmissä ja siten organisaatioiden siirtymistä sähköiseen säilyttämiseen. Arkistolaitos ylläpitää kotisivuillaan listaa kaikista myönnetyistä SÄHKE2-sertifikaateista: -> Julkishallinnon sähköiset palvelut -> Sähköisen säilyttämisen lupa -> SÄHKE2-sertifiointi. teksti: Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto Lisätietoja: Brandtavlan. Kopio C. Åbomin taulusta, joka kuvaa kamarikollegion tulipaloa Riddarholmilla vuonna luvulta peräisin olevat perinnöksiostoasiakirjat ovat harvinaisia ja arvokkaita. Kevättalven viimeisessä Antiikkia, antiikkia -ohjelmassa esiteltiin poikkeuksellisesti 1700-luvulta peräisin oleva virallinen asiakirja. Kysyjä kertoi sen olevan rälssikirja, samaa mieltä oli asiantuntija. Hän totesi, että sen kaltaisia on Suomessa paljon eikä arvo ole kovin suuri. Tässä vaiheessa havahduin. Rälssikirja, jossa on maaherran allekirjoitus, ja talonpoika on asiakirjan saaja? Ei se niin voi olla. Katsoin tarkemmin ja huomasin, että kyseessä oli perinnöksiostoasiakirja, jolla kysyjän esi-isä oli ostanut asumansa kruununtilan sukunsa omistukseen. Tämän jälkeen talonpoika oli oikeutettu myymään, kiinnittämään tai antamaan tilan valitsemalleen jälkeläiselle perinnöksi. Asetus perinnöksiostosta annettiin Maanomistustermit tunnetaan huonosti Maanomistukseen liittyvä lainsäädäntö ja maanluonnot tunnetaan harvinaisen huonosti jopa ns. asiantuntijapiireissä. Rälssi-, perintö- tai kruununtila, puhumattakaan säteristä tai augmentista, ovat sanoina ehkä tuttuja mutta merkitykseltään tuntemattomia. Niistä on kuitenkin kirjoitettu paljon, joten ohjelman asiantuntija olisi voinut antaa oikean vastauksen perehtymällä alan kirjallisuuteen. Samalla hän olisi voinut kertoa, että asiakirja on melkoisen harvinainen eikä niitä ole Suomen arkistolaitoksessa tuolta ajalta kuin muutama. Miksi? Tuli tuhosi perinnöksiostoasiakirjat Ruotsin vallan aikana perinnöksiostoasiakirjat lähetettiin maaherran käsittelyn jälkeen kamarikollegioon Tukholmaan. Kollegion kolmas provinssikonttori käsitteli muun muassa suomalaisten anomuksia. Asiakirjat luetteloitiin, ja niistä laadittiin konseptit, joita säilytettiin valtakunnallisesti ensimmäisessä provinssikonttorissa. Suomalaisten kannalta vuosi 1802 oli kohtalokas. Tukholman Riddarholmilla sijainneessa arkistossa syttyi tulipalo, joka tuhosi Suomesta, Baltiasta ja Inkeristä tulleet perinnöksiostoasiakirjat. Todisteiksi jäivät ainoastaan toisessa rakennuksessa olleet konseptit. Siksi maalaistalojen kätköissä säilyneet perinnöksiostoasiakirjat ovat hyvin harvinaisia ja äärettömän arvokkaita tilan omistaville jälkeläisille. Kamarikollegion arkistoa säilytetään Tukholmassa, Riksarkivetin suojissa. Asiakirjoista on tehty kortisto, jonka avulla asiasta kiinnostuneet voivat tilata kopion itselleen. Luettelo konsepteista on mikrokuvattu, ja se on tutkijoiden käytettävissä ainakin Kansallisarkistossa. Konsepteja ei ole kuvattu. Autonomian ja itsenäisyyden ajan perinnöksiostoasiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa. teksti: Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto kuva: Kurt Eriksson, Riksarkivet, Tukholma
10 18 19 Se toinen Lappi Maakunta-arkiston aineistoja pyrittiin aktiivisesti kartuttamaan, jotta paikallishistorialle ja Pohjois-Suomea koskevalle historiantutkimukselle saataisiin lähdeaineistoa ja maakunnalle luotua pikaisesti oma menneisyys. Lapin historian tutkimuksessa näitä aineistoja ei kuitenkaan systemaattisesti käytetty ennen 1960-lukua, paljasti Lapin historiantutkimusta alustuksessaan käsitellyt FT Matti Enbuske. Vasemmalla: Oulun maakunta-arkiston 80-vuotisjuhlaseminaarissa puhuivat Matti Enbuske, Tytti Isohookana-Asunmaa, seminaarin puheenjohtaja Jouko Vahtola sekä Ritva Kylli ja Hannu Mustakallio. Oikealla: Seminaariyleisö sai kuulla kiinnostavia esityksiä maakunta-arkiston merkityksestä alueelliselle identiteetille. Enbuske nosti esiin historiallisen muistin merkityksen. Muistin tarve on hänen mielestään koskettanut erityisesti Lappia ja Lapin historiantutkimusta. Lapin geopoliittinen asema monien valtaintressien ja kulttuurivaikutteiden kohteena, ankarat luonnonolosuhteet sekä saamelaisuus ovat tuottaneet toiseuttavaa kuvaa Lapista ja sen asukkaista; milloin Lapin asukkaita pidettiin tutkimuksissa hitaina, raskasmielisinä, jälkeenjääneinä ja juroina, milloin koko alue nähtiin passiivisena joutomaana. Ymmärrys Lapin historiasta on viimeisen neljän vuosikymmenen aikana muuttunut merkittävästi tutkimuksen laajentuessa arkistolähteisiin. Enbusken mielestä Oulun maakunta-arkiston tarjoaman lähdeaineiston rooli on ollut merkittävä rikottaessa traditioon ja stereotypioihin perustuneita käsityksiä Lapin historiasta ja sen asukkaista. Arkistolla on myös oma identiteetti Arkistot mahdollistavat identiteetin rakentamisen tarjoamalla polun menneeseen, mutta arkistoilla on myös oma identiteetti. Pohjoisen kirkkohistorian tutkimuksesta puhunut professori Hannu Mustakallio ja yksityisarkistoista kertonut FT, dosentti Tytti Isohookana- Tytti Isohookana-Asunmaa puolestaan toivoi, että Oulun maakunta-arkisto profiloituisi edelleen pohjoissuomalaisen aineiston säilyttäjänä. Seuranneessa loppukeskustelussa FT, dosentti Marianne Junila piti tärkeänä, että maakunta-arkistot säilyttävät oman alueensa aineistoa. Hänen mukaansa paikallinen lähteistö synnyttää tutkimusta, joka tuo historian lähemmäksi ihmisten arkea. Historia antaa kokemuksia ja elämyksiä Kokeneina tutkijoina Mustakallio ja Isohookana-Asunmaa kertoivat myös omista kokemuksistaan tutkijoina arkistossa. Seminaarin yllättävintä antia olikin ääneen lausuttu ajatus historian kokemuksellisuudesta ja jopa ruumiillisuudesta. Historiantutkimus voi parhaimmillaan synnyttää posket punastuttavia elämyksiä, kuten Isohookana-Asunmaa kertoi. Esitettiinpä ilmoille ajatus sii- Oulun maakunta-arkisto juhli 80 toimintavuottaan Juhlaseminaarin puheenjohtajana toimi professori Jouko Vahtola, joka avasi seminaarin pilke silmäkulmassaan sanoin: Oulun maakunta-arkisto on paras tutkimusarkisto. Oulun maakunta-arkiston 80-vuotista historiaa juhlittiin kahden päivän ajan maaliskuuta. Muodollisen juhlapäivän jälkeen oli vuorossa seminaari Oulun maakunta-arkisto ja pohjoisen Suomen historiantutkimus. Esitelmät aloitti FT Ritva Kylli otsikolla Oulun maakuntaarkisto ja maakunta-identiteetti. Hän kertoi tarinan siitä, kuinka Helsinkiin muuttaneet ylioppilaat loivat 1900-luvun alkupuolella pohjoispohjalaista eli lappilaista, kainuulaista ja pohjoispohjanmaalaista identiteettiä. Maakunnan identiteettiä, aivan kuten kan- sallistakin, on rakennettu tietoisesti. Suomi ei ole automaattisesti Kolin huipulta kuvattu eikä Hannes Kolehmaisen maailmankartalle juoksema hyvinvointivaltio. Kylli muistutti, kuinka maakunta-arkistojen perustaminen liittyi juuri maakunta-identiteetin ja kansallisuusaatteen nostattamiseen. Tähän saumaan halusivat myös pohjoispohjalaiset omat kulttuurilaitoksensa: -- että tästä laajasta maakunnasta muodostuisi omintakeinen kulttuurialue, joka voisi kehittää itselleen ne laitokset ja keskukset, jotka vapauttaisivat sen joka asiassa turvautumasta etelään, kuten totesi Oulun kaupungin kirjastonhoitaja Samuli Pakkala 1920-luvun lopulla. Asunmaa korostivat Oulun maakunta-arkiston vuosikymmenten aikana kerättyjen yksityisarkistokokoelmien merkitystä tutkimukselle. Oulun maakunta-arkiston aineistossa ja sen käytössä näkyy edelleen muun muassa Aslak Outakosken, Samuli Onnelan ja maakunta-arkiston nykyisen johtajan Vuokko Joen pitkäjänteinen työ yksityisarkistojen keräämisessä, säilyttämisessä ja kuvailussa. Mustakallio nosti esimerkiksi pohjoissuomalaisen, maailman mittapuullakin ainutlaatuisen, lestadiolaisuudesta kertovan Laestadianakokoelman, jonka rungon muodostaa Pekka Raittilan arkisto. Mustakallio muisteli, kuinka Raittila tarkoitti arkistonsa säilytettäväksi nimenomaan Oulun maakunta-arkistossa, osaksi sen vuoksi, että luottamus silloiseen arkiston johtajaan Samuli Onnelaan oli suuri. tä, että asiakirjoja koskettamalla voi saada menneisiin sukupolviin syvemmän henkisen yhteyden. Seminaariesitelmistä ja niiden herättämistä keskusteluista paistoi läpi ajatus muistiorganisaatioiden ja historiantutkimuksen merkityksestä niin yksilölle kuin yhteisölle itseymmärryksen ja identiteetin rakentajana. Loppukeskusteluissa esitettiin muun muassa innostuneita puheenvuoroja, kuinka oman suvun historia voi kietoutua laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. teksti: Anna-Maria Jääskeläinen, tutkija, Oulun maakunta-arkisto kuvat: Satu Kantola, ylitarkastaja, Oulun maakunta-arkisto
11 20 21 Ahvenanmaan maakunnanarkisto tiivistäisi yhteistyötä arkistolain uudistamiseksi Ahvenanmaan maakunnanarkiston johtaja Åke Söderlund kertoo maakunnanarkiston kuulumisia ja näkemyksiään yhteistyöstä arkistolaitoksen kanssa. Miten Ahvenanmaan maakunnanarkisto on sijoitettu maakuntahallinnon organisaatioon ja mitkä ovat sen tärkeimmät tehtävät? Juhani Klemi FM, VK Åke Söderlund aloitti Ahvenanmaan maakunnanarkiston (Ålands landskapsarkiv) johtajana huhtikuussa Aiemmin hän on toiminut arkisto- ja asiakirjahallintotehtävissä muun muassa puolustusvoimissa ja Tullihallituksessa. Ahvenanmaan maakunnanarkisto on aktiivisesti digitoinut asiakirjallista kulttuuriperintöä. Mitkä ovat lähivuosien suunnitelmanne näiltä osin? Olemme päätyneet siihen ratkaisuun, että vanhempaa asiakirja-aineistoa ei digitoida aktiivisesti lähivuosina. Syyt ja taustat ratkaisulle ovat moninaisia. Haluamme jatkossa panostaa myös alkuperäisen aineiston konservointiin ja arkistotilojen laajentamiseen. Nämä painopisteet eivät tosin ole ristiriidassa toisiinsa nähden, mutta pidän tärkeänä perinteisten arvojen esiintuomista. Katsellessani eri suuntiin koen aika ajoin, että digitointiprojekteilta puuttuu toimiva ja ennen kaikkea kansainvälinen ohjaus. Kaipaisin alalle tällaista ohjausta. Miten Ahvenanmaan maakunnanarkiston ja arkistolaitoksen välistä yhteistyötä tulisi kehittää? Ålands landskapsarkiv Ahvenanmaan maakunnanarkisto toimii Ahvenanmaan maakuntahallituksen osastolla, joka vastaa opetus- ja kulttuuritoiminnasta. Organisaation sijoituspaikka ei näin ollen eroa merkittävästi mallista, jossa arkistolaitos toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Ahvenanmaan maakunnanarkiston keskeisiin tehtäviin kuuluu vastata arkistotoimen johtamisesta ja valvomisesta Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan arkistolaki määrää edelleen maakunnanarkiston tehtäväksi Ahvenanmaan kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyttämisen. Maakunnanarkisto vastaa asiakirjojen käytettävyydestä, edistää tutkimusta sekä ohjaa ja kehittää arkistotointa. Näkisin mielelläni arkistolaitoksen edelleen panostavan pohjoismaiseen yhteistyöhön alamme ontologioiden ja käsitteistöjen selvittämisessä. Sisällöllisesti poikkeavaa mutta helposti toisiinsa liitettävää käsitteistöä on jo sen verran liikkeellä, että esimerkiksi sanalla arkivering ei välttämättä tarkoiteta eri yhteyksissä sisällöllisesti samoja toimintatapoja tavatessamme pohjoismaisia kollegoja ei edes yleisemmällä tasolla. Ahvenanmaalla on oma arkistolaki, jolla on tiettyjä liittymäkohtia Suomen arkistolakiin. Mitkä ovat mielestäsi näiden arkistolakien ja muun tietohallintoa säätelevän lainsäädännön tärkeimmät kehittämiskohteet? Ensisijaista on tällä hetkellä arkistolain uudistamiseen liittyvä yhteistyö. Koulutuksen puolella ja näyttelyiden järjestämisen osalta yhteistyöhön on panostettu. Yhteydet ovat toimineet hyvin, ja ehkä ainut juuri nyt näkemäni uhka liittyy taloudellisiin ja ajankäytöllisiin resursseihin, jotka rasittanevat molempia osapuolia. Ahvenanmaalla suhtaudutaan aina rakentavaan ja tällöin myös molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön myönteisesti: Välkommen till Åland och Ålands landskapsarkiv! Miten Ruotsin läheisyys vaikuttaa Ahvenanmaan viranomaisten asiakirjahallintoon? Ruotsin läheisyys ja ruotsinkielisten palveluiden heikentynyt taso joillakin alueilla Suomessa on vaikuttanut siihen, että esimerkiksi tietojärjestelmien hankinnoissa katseet suuntautuvat usein länteen. Tietojärjestelmät kehitetään pääsääntöisesti ja ensisijaisesti erilaisille ruotsalaisille kohderyhmille, joiden lainsäädäntö poikkeaa ainakin osittain niistä toimintatavoista, jotka liittyvät vastaavan lainsäädännön soveltamiseen Ahvenanmaalla. Kaupallisen toiminnan moninaisuus alallamme on myös huomiota herättävää Ruotsissa. Asiakirjahallinnossa käytettävien tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistäminen ja varmistaminen on haasteellista Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja sen alaisten laitosten, kuntien sekä valtion ja kirkon ynnä muiden vastaavien välillä. Tietohallinnon näkökulmat ovat viime vuosina erkaantuneet enenevässä määrin niistä painopistealueista, joita perinteisissä asiakirjahallinnon ja arkistotoimen koulutusohjelmissa on korostuneesti tuotu esille. Lännestä tuulee ja olisiko niin, että mikäli Suomen arkistolakia ei uudisteta riittävän ripeästi, niin poliitikkojen panostukset muuttavat muotoaan rahoituksen siirtyessä enenevässä määrin tiedonkulun sekä sen käytön ja saatavuuden varmistamiseen? Tuolloin perinteinen alallamme vaikuttava henkilö kokisi olonsa tukalaksi, kun esimerkiksi pitkäaikaissäilytys, arvonmääritys ja seulonta saisivat selkeästi vähemmän huomiota osakseen. Nämä digitaaliset agendat ovat näkemykseni mukaan saaneet Ruotsissa näkyvämmän aseman Suomeen verrattuna. Näkisin mielelläni, että arkistolain uudistamistyötä tehtäisiin yhdessä, jotta liittymäkohdat Suomen ja Ahvenanmaan arkistolakien välillä voisivat säilyä. Teksti ja käännös: Veli-Matti Pussinen, johtaja, Turun maakunta-arkisto Yllä: Anni Blomqvistin kirjoittama Stormskärs Maja eli Myrskyluodon Maija on suomalaisille varsin tuttu kirjojen, televisioversion ja musikaalin myötä. Teoksen käsikirjoitusta säilytetään Ahvenanmaan maakunnanarkistossa. Oikealla: Ahvenanmaan maakunnanarkisto on toiminut maakunnanhallinnon tiloissa vuodesta 1978 lähtien. Viime maaliskuussa arkisto järjesti tiloissaan näyttelyn, joka käsitteli teknistä kehitystä Ahvenanmaalla ensimmäisen maailmansodan temmellyksessä. Ålands landskapsarkiv
12 22 23 Arkistouralla Arkistouralla-palstalla eri organisaatioissa työskentelevät arkistoalan ammattilaiset kertovat urastaan ja työstään. Tässä numerossa tutustumme Kansallisarkiston konservaattoriin Arja Jokiniemeen. sua, paikkaamista sekä suojaamista. Työhömme kuuluvat lisäksi makasiinien olosuhdemittaukset sekä home- ja kuituanalyysit. Avustamme myös näyttelytöissä. Missä olet kouluttautunut tehtäviisi? Olin Ammattikasvatushallituksen ja Helsingin yliopiston tutkimusja koulutuskeskuksen järjestämässä konservoinnin koulutuksessa 1980-luvulla. Perehdyin Pohjoismaiden kulttuurirahaston myöntämän stipendin turvin Kööpenhaminan National Archivetissa pergamenttien konservointiin, sinettikopioiden valmistukseen sekä kirjansidontaan. Lisäksi olen ollut mukana eri kursseilla Ewtekin eli nykyisen Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämissä konservaattoreiden koulutusohjelmissa. Sastamalassa suoritin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kirjansitojamestaritutkinnon. Onni on ollut työskennellä myös taitavien kirjansitojien opissa. Kansallisarkistossa olen saanut hyvän käytännön pohjan kirjansitojana ja konservaattorina. Käsitätkö Palstalla arkistolaitoksen asiantuntijat avaavat alan termistöä. Syntysähköinen vai digitoitu? Digitaalinen asiakirja voi olla alun perin digitaalisena luotu asiakirja eli syntysähköinen asiakirja tai digitaaliseen muotoon konvertoitu asiakirja eli digitoitu asiakirja (esimerkiksi tietokoneelle skannattu paperiasiakirja). Syntysähköinen asiakirja on tyypillisimmällään esimerkiksi Wordmuotoinen tekstitiedosto, joka on luotu tekstinkäsittelyohjelmalla. Se voi olla myös tietokannan tiedoista koostettu näkymä eli rakenteisessa muodossa olevaa tietoa. Oleellista on, että syntysähköinen asiakirja on syntynyt digitaalisin välinein ja sitä käsitellään sähköisessä muodossa, esimerkiksi tietojärjestelmässä. Digitoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa analogisessa muodossa oleva informaatio konvertoidaan digitaaliseen muotoon. Näin paperiarkin sivu, paperikartta tai vaikkapa mikrofilmirulla siirtyy yhdeksi tai useammaksi digitaaliseksi kuvatiedostoksi eli biteiksi. Analoginen asiakirja voi tarkoittaa myös vanhaa kaitafilmiä, josta on otettu digitaalinen kopio, jolloin siitä tulee digitoitu asiakirja. Tavallisesti digitoinnin yhteydessä manuaalinen asiakirja säilytetään digitaalisen kopion rinnalla, vaikka sitä ei enää käytetä. Esimerkiksi arkistolaitos ei ole toistaiseksi hävittänyt digitoimiaan asiakirjoja, mutta asiakkaat saavat käyttöönsä ainoastaan digitaaliset versiot asiakirjoista. Digitoinnilla voidaan siis myös suojata vanhoja asiakirjoja käytöltä ja kulumiselta. teksti: Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto Oliko konservaattorin ammatti toiveesi jo nuorena? En edes tiennyt silloiseen Valtionarkistoon tullessani konservaattorin ammatista. Ajauduin erään tuttavani myötävaikutuksella arkistoon pariksi viikoksi töihin. Työurani ei kuitenkaan katkennut siihen, vaan siirryin ensin mikrofilmiosastolle ja myöhemmin kirjastoon. Arkistolöytöjä Palstalla esitellään arkistojen kätköistä löytyneitä kuriositeetteja. Design-juhlavuoden kunniaksi vuorossa on Korpilahden nimismiespiirin arkistoon sisältyvä asiakirja, jota säilytetään Jyväskylän maakunta-arkistossa. "Olen niinikään tietoinen siitä, että mainittu asiaankuulumaton ja ilman asiantuntemusta julkiseen rakennukseen sijoitettu lisäke on maamme kulttuuri- ja sivistysmaineelle vahingollinen. Säynätsalon kunnantaloa erikoisesti sinne matkustaen, käy katsomassa tuhansia ulkolaisia, suurelta osalta asiantuntijoita, korkeakoulujen professoreita ja eri maitten arkkitehtuuri- ja taideopiskelijoita. Asiakirjoja suojelemassa Mitä konservaattorin työ on käytännössä? Minna Mäki Konservaattori on erityisasiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu asiakirja-aineistojen suojaaminen vaurioita aiheuttavilta tekijöiltä. Aktiivinen konservointityö tehdään kuntokartoituksen pohjalta. Työmme on asiakirja-arkkien ja karttojen puhdistusta, pe- Olin tutustunut konservointiosaston toimintaan ja suurena haaveenani olikin päästä sinne töihin. Eikä sitä kauan tarvinnut odotella, pääsin harjoittelijaksi ja 1980-luvun alussa sain vakituisen paikan konservoinnissa. Millaisia ominaisuuksia konservaattorilta vaaditaan? Tärkeimpinä ominaisuuksina pitäisin huolellisuutta, tarkkuutta, pitkäjänteisyyttä, suurta intoa ja halua tehdä tätä työtä. Vaikuttaako digitoinnin lisääntyminen työhösi? Kyllä se vaikuttaa. Konservoimme ja valmistelemme paljon muun muassa kartta-aineistoa digitointiin. Ison osan työpanoksestamme vievät myös digitointiin menevät asiakastyöt. Arkkitehti ilkivallanteossa Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1951 valmistunut Säynätsalon kunnantalo oli ja on edelleen suosittu tutustumiskohde, jota arkkitehtuurista kiinnostuneet ulkomaiset asiantuntijat käyvät katsomassa. Talon valmistumisen jälkeen Nisulan osuuskassa oli vuokrannut kunnantalosta toimitilan konttorilleen, ja kunnan rakennuslautakunta oli myöntänyt luvan neonvalojen kiinnittämiseen huoneiston ulkoseinään. Korpilahden nimismiespiirin kuulustelupöytäkirjan mukaan tapahtumien kulku illalla on ollut seuraava: Silminnäkijä kulki illalla klo kunnantalon ohi ja kuuli rominaa osuuskassan huoneiston luota. Pysähdyttyään katsomaan hän oli huomannut miehen nakkelevan kivillä valokirjaimia. Jos kirjain ei särkynyt ensimmäisellä heitolla, tähtäsi mies uuden kiven samaan kirjaimeen. Todistaja oli aikonut mennä huomauttamaan asiasta miehelle, mutta tunnistettuaan heittäjän professori Alvar Aalloksi luopui aikeestaan. Aallon seurueessa seisoskeli kolme henkilöä, ja ainakin yksi istui lähellä olevassa henkilöautossa. Korpilahden nimismies lähetti virka-apupyynnön Helsingin kaupungin poliisilaitokselle, jossa Aaltoa kuulusteltiin Aalto myönsi rikkoneensa neonvalot, kertoi laatineensa asiasta kirjallisen selvityksen sekä ilmoitti olevansa halukas korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Olen niinikään tietoinen siitä, että mainittu valoreklaami muodostaa tällä hetkellä kiinteän osan pääjulkisivusta, joka osa on vastoin hyväksyttyjä piirrustuksia ja jonka kiinnittämistapa ja paikka on vastoin rakennuskomiteani neuvottelupäätöstä. Se on myös muissa suhteissa lainvastainen ja yhdistelmä kokonaisuudessaan sellainen, että se vahingoittaa ammattimainettani julkisia rakennuksia suunnittelevana arkkitehtinä. Tarvittaessa tulen osoittamaan tämän koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden lausunnoilla." - Alvar Aalto Selvityksessään Aalto toteaa olleensa Säynätsalossa näyttämässä kunnantaloa Milanon Teknillisen Korkeakoulun professori tri Ernesto Rogersille. Aalto kertoo välttäneensä kunnantalon esittelyä ulkomaisille asiantuntijoille, koska rakennus oli vandalisoitu asettamalla pääjulkisivulle mauton, muodollisesti alhaiseen luokkaan kuuluva valoreklaami. Tri Rogersin reaktio oli voimakas hänen nähtyään tämän odottamattoman, kulttuurielämän periaatteita vastaan sotivan tapauksen. Kääntääkseen Rogersin ajatukset muualle ja antaakseen tapaukselle osittain leikillisen sävyn Aalto kertoi rikkoneensa muutamia valoreklaamin kirjaimia. Nisulan osuuskassa ei esittänyt korvaus- tai syytevaatimuksia professori Aallolle, sillä vakuutusyhtiö korvasi neonvalojen rikkoutumisesta aiheutuneet vahingot. teksti: Päivi Hirvonen, johtaja, Jyväskylän maakunta-arkisto
13
Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen
Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan
LisätiedotArkistoala historioitsijan työllist
Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen
LisätiedotSähköisen arkistoinnin reunaehdot
Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen
LisätiedotKansallisarkiston koulutusohjelma 2017
Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,
LisätiedotVAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012
VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut
Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö
LisätiedotKansallisarkiston koulutusohjelma 2017
Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 (Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki Rauhankatu, Hämeenlinna,
LisätiedotLUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä
Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
LisätiedotAsiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä
Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).
LisätiedotJHS 156 suosituksen päivitys
JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät
LisätiedotTekstin digitointi Kansallisarkistossa
Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen
LisätiedotTutkijatapaaminen 11.5.2012
Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotLahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista
Lahden kaupunki Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista SISÄLTÖ: -Sähköisen säilyttämisen lupaprosessi ja kokemuksia siitä -Luvan myöntäminen ja kuinka sähköinen säilyttäminen
LisätiedotKansallisarkisto SÄHKE2-AUDITOINNIT PALVELUKUVAUS. v. 1.0 (18.4.2012)
1 (9) Kansallisarkisto SÄHKE2-AUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 1.0 (18.4.2012) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 1.0 18.4.2012 Mikko Eräkaski ensimmäinen julkaistu versio 2 (9) Sisältö: 1. Yleistä
LisätiedotVoitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka
Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,
LisätiedotT.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen
T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko
LisätiedotTietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen
Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden
LisätiedotAsiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet
Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus
Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen
LisätiedotVALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS
1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto
LisätiedotSÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT
1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan
LisätiedotREKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN
Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
Lisätiedotlaki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS
laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS 16.11.2016 Laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta Kansallisarkistolaki korvaa
Lisätiedot1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet. Arkistolaitos Graafiset ohjeet
1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Arkistolaitos Graafiset ohjeet 2 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Sisältö Graafisen ohjeistuksen tarkoitus... 2 Värit... 3 Tunnukset... 4 Typografia... 6 Sovelluksia... 7
LisätiedotArkistojen ryhmittely pääpiirteissään
Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotSähköiseen säilyttämiseen siirtyminen johdon näkökulmasta
Sähköiseen säilyttämiseen siirtyminen johdon näkökulmasta case Pirkkalan kunta Hallintojohtaja Olli Niemi, Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta Asukkaita 18 071 (31.8.2012) Pinta-ala 104 km², josta maata 81
LisätiedotHE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,
HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin
LisätiedotPÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS
3.8.2009 AL/8001/07.01.01.03.01/2009 1(5) VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Arkistolaitoksen päätös asiakirjojen pysyvästä säilytyksestä Arkistolaitos ilmoittaa arkistolain
LisätiedotRONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS
RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS CGI - Johtava globaalien tietotekniikka- ja liiketoimintapalveluiden tarjoaja Maailman kuudenneksi suurin itsenäinen IT-palvelu- ja liiketoimintayritys Perustettu
LisätiedotDigitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!
Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen
Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotPysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:
Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi
LisätiedotKAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto
KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari 30.1.2018 Jaana Kilkki, Kansallisarkisto Kansallinen Digitaalinen Kirjasto OKM:n hanke 2008-2017 toteuttaa kansallisia
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotVäliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti
Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti Projektipäällikkö Eira Isoniemi eira.isoniemi@ylasavonsote.fi Mitä asianhallinta on? Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin
LisätiedotKoulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille
Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotPääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX
Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi
LisätiedotKansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen
Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:
LisätiedotSuomen kulttuurilaitokset
Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät
LisätiedotKempeleen kunta Rakennusvalvonnan paperiarkiston digitoinnin projektisuunnitelma
Kempeleen kunta Rakennusvalvonnan paperiarkiston digitoinnin projektisuunnitelma 4.5.2018 Sisällys 1 Projektin tavoitteet... 3 1.1 Projektin kuvaus ja tavoitteet... 3 1.2 Digitoinnin vaikutukset... 3 1.3
LisätiedotArkistoaineistojen sisällönkuvailu
Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon
LisätiedotPitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä
Pitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä Tapani Sainio 5.11.2018 Espoo Yhteistyöllä kestävää digitaalista pitkäaikaissäilytystä CC-BY 4.0 Kuva: Volker von Bönin 1960, Helsingin
LisätiedotViranomaisten tietoaineistojen hyödyntämisen edistäminen tutkimuskäytössä
Viranomaisten tietoaineistojen hyödyntämisen edistäminen tutkimuskäytössä Hannele Kerola JulkICT - osasto 19.4.2017 Tiedonhallinta ja tutkijoiden tarpeet (työryhmän asettamiskirje) Tiedonhallinnan kehittämisen
LisätiedotPitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013
Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia
LisätiedotKDK-ajankohtaispäivä museoille
KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden
LisätiedotFMAS-kokonaisuus ja sähköinen käyttölupapalvelu sen osana. Irma-Leena Notkola
FMAS-kokonaisuus ja sähköinen käyttölupapalvelu sen osana Irma-Leena Notkola 24.8.2015 FMAS-hankkeen tausta ja tavoitteet FMAS (< Finnish Microdata Access Services) Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen
LisätiedotLausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista
Lausunto 01.11.2017 2860/00 04 05/2017 Asia: VM/1709/00.01.00.01/2016 VM098:00/2016 Lausuntopyyntö julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista Yleiset kommentit
LisätiedotPalvelukuvaus v Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu
1 (5) Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu 1. Yleiskuvaus Kansallisarkiston lakisääteisenä tehtävänä on ottaa vastaan ja säilyttää viranomaisten pysyvästi säilytettävät
LisätiedotOulun Maanmittauskerho ry. Tietosuojaseloste
Oulun Maanmittauskerho ry Tietosuojaseloste 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIETOSUOJASELOSTE PROJEKTI... 3 2 TIETOSUOJAPERIAATTEET... 4 3 TIETOSUOJAN NYKYTILA... 5 3.1 Henkilötietokartoitus... 5 3.2 Henkilötietovirrat...
LisätiedotKAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.
KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö
LisätiedotMuseoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia
Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotKuntaliiton esitys (KA/27317/ /2017) Kansallisarkistolle
Päätös 1 (5) Kuntaliitto Kuntaliiton esitys 28.9.2017 (KA/27317/07.01.01.03.01/2017) Kansallisarkistolle Päätös varhaiskasvatuksen pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista ja niiden säilytysmuodosta Kuntaliitto
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotTietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus
Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö 2.10.2018, Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus Tiedon käyttö asiakaslähtöisen toiminnan perustana Lait, Linjaukset Toimintatavat Tiedonhallinta Palvelussa
LisätiedotEtäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.
Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.2014 Tutkimusinfrastruktuuri? Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta
LisätiedotAvoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi
Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen
LisätiedotMuseot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri
Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa
LisätiedotAvoimen tiedon keskus
Avoimen tiedon keskus Kun pieni idea kasvaa suureksi Pekka Olsbo JYU. Since 1863. 14.11.2017 1 Mistä kaikki alkoi? Vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö otti vastuulleen yliopiston
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotLiikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012. Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt. Juha Anttila IITC
Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012 Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt Liikearkistoyhdistys, Teemapäivä 6.6.2012 Ohjelma 12.00 Avaus Osmo Palonen, LAY 12.05 Sähke2 TOS, TOJ ja sertifiointi
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen
LisätiedotSolmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011
Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus
LisätiedotAvoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond
Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan
LisätiedotKDK:n ajankohtaiset kuulumiset
KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden
LisätiedotHallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen
Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune
LisätiedotASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI
ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali
LisätiedotArkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10
Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila 9.9.2015 Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistaminen, 19.3.2013-30.04.2015-19.3.2013 asetetun
LisätiedotYhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015
Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty
LisätiedotKAMUT - yhteistyö oululaisittain
KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista
LisätiedotSähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu
Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu toimijana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkeli on historiallisen tiedonhallinnan
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotMaakuntavalmisteluorganisaatioiden arkistojen käsittely
Suositus 1 (5) Maakuntavalmisteluorganisaatioiden arkistojen käsittely Taustaa Aineistokokonaisuudet Hallituskaudella 2015-2019 tehtiin Suomessa laajaa maakuntien perustamiseen tähtäävää valmistelua. Valmistelun
LisätiedotDigitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita
Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen
LisätiedotSähköinen säilyttäminen
Sähköinen säilyttäminen Markus Merenmies / Kansallisarkisto Maanmittauslaitos 6.9.2017 1 Odotuksia esitykselle Viitekehys sähköisele säilyttämiselle mihin tulisi kiinnittää huomiota Sähköinen säilyttäminen
LisätiedotEspoon Kaupunginarkisto EKYL
Espoon Kaupunginarkisto EKYL 9.2.2018 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden asiakirjojen
LisätiedotTutkimuksen tietoaineistot
IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Tutkimuksen tietoaineistot Johanna Blomqvist CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Data challenges Tutkimuksen tietoaineistot keskeisiä haasteita Miten selviämme tietovirran
LisätiedotJHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne
JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Iiro Clouberg Lausunto 27.09.2018 HAK2018659 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotKansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Eduskunnan kirjastossa Annamari Törnwall
Kansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Eduskunnan kirjastossa 21.11.2017 Annamari Törnwall Mitä kulttuuriaineistoa? radio- ja tv-arkisto digitoituja aikakaus- ja sanomalehtiä verkkoarkisto elektronisia
LisätiedotJHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa
JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)
LisätiedotHistorialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus
Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen
LisätiedotSähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus
Sähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus 3.10.2017 @kimmomakinen JulkICT -osasto eidas Sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla Euroopan
LisätiedotKUTSU Yhteinen asiakaspalvelu tulee Ota koppi!
KUTSU Yhteinen asiakaspalvelu tulee Ota koppi! Olet tervetullut kuulemaan ja keskustelemaan yhteisen asiakaspalvelun järjestämisestä ja kertomaan, miten toivot omalla alueellasi järjestämisessä edettävän.
LisätiedotOulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö
Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Turun kaupunki Lausunto 01.10.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotCase Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen
Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu
LisätiedotSähköisen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Sähköisen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus 27.1.2017 Jari Kallela JUHTAi JulkICT prosessikartta 2 Kunnat Skenaario I KDK-PAS-palvelun laajennus Metatiedot metatiedot Valtion viranomaiset
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
Lisätiedot