KAAKON KAKSIKON KOULUVERKKOSELVITYS 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAKON KAKSIKON KOULUVERKKOSELVITYS 2010"

Transkriptio

1 KAAKON KAKSIKON KOULUVERKKOSELVITYS 2010 Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

2 Kaakon kaksikon kouluverkkoselvitys Sisällysluettelo Sivu 1. Johdanto 3 2. Nykytilan kartoitus/lukuvuosi Miehikkälän alakoulut: Suur-Miehikkälän koulu Muurikkalan koulu Kirkonkylän koulu Miehikkälän yläkoulu Virolahden alakoulut: Klamilan koulu Virojoen koulu Virojoen yläkoulu Virolahden lukio 8 3. Huomioon otettavia näkökulmia kouluverkosta päätettäessä 3.1. Maaseutunäkökulma Yhteisöllinen näkökulma Lapsen, nuoren ja vanhemman näkökulma/asiakasnäkökulma Opettajanäkökulma Psyko-sosiaalinen näkökulma oppilaan terveyteen Erityisopetuksen näkökulma Kansainvälisyysnäkökulma Kiinteistönäkökulma Talousnäkökulma Koulujen yhdistämiseen liittyvät resurssien tarkastelut ja niiden taloudelliset vaikutukset Perusopetuksen valtionapu Kaakon kaksikossa Tulevaisuuden visioita Loppupäätelmät 17 Lähteet 18 Liite 1 Miehikkälän oppilasennusteet vuosille Liite 2 Virolahden oppilasennusteet vuosille Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

3 Kaakon kaksikon kouluverkkoselvitys 1. Johdanto Miehikkälän kunnanvaltuusto kokoontui valtuustoseminaariin Mikkeliin Seminaarissa pohdittiin kunnan tulevaisuuden suuntaviivoja ja keskeisimpiä tavoitteita. Kouluverkko nousi esiin yhtenä merkittävimpänä tekijänä. Seminaarissa nimitettiin koulutyöryhmä, joka koostui sivistyslautakunnan miehikkäläläisistä jäsenistä. Koulutyöryhmän tehtäväksi annettiin laatia Miehikkälän kunnalle kouluverkkoselvitys. Työryhmä kokoontui kesän 2009 aikana kolme kertaa. Kokouksissa käytiin läpi koulukohtaisia oppilasennusteita sekä tarkasteltiin mm. ryhmäkokoja, opettajamääriä ja kustannuksia, kuljetuskustannuksia, muita kustannusvaikutuksia sekä merkittävässä määrin sosiaalisia ja yhteisöllisiä vaikutuksia. Miehikkälän kouluverkkoselvitystä esiteltiin Kaakon kaksikon yhteisessä valtuustoseminaarissa , jossa kouluverkkoselvitystä laajennettiin koskemaan kaikkia Kaakon kaksikon kouluja. Koulutyöryhmä muodostui tästä eteenpäin koko sivistyslautakunnasta. Talven ja kevään aikana selvityksen tekoa jatkettiin keräämällä tietoja myös Virolahden kouluista ja oppilasmääristä. Selvityksen takarajaksi sovittiin toukokuun loppu Koulutyöryhmään kuuluvat Tuomo Valjus (puheenjohtaja), Tarja Alastalo, Liisa Hanski, Jari Harju, Kati Huovila, Reetta Husu, Auli Hyttinen, Päivi Jarva, Petri Oikarinen, Virpi Rökman-Pakkanen ja Tero Viljasuo. Pieniä kyläkouluja on karsittu viimeisen 20 vuoden aikana noin Suunta on kohti taajamakouluja. Lakkautuspäätöksiä tehdään kunnissa vetoamalla taloudellisiin syihin. Talouslaskelmissa otetaan kuitenkin harvoin mukaan kaikki tekijät. Lakkautuspäätöstä perustellaan yleensä vain sillä, että palkkaus- ja kiinteistökustannuksissa syntyy säästöä. Monet välilliset vaikutukset, kuten verotulojen väheneminen, erityisopetuksen ja koulukuljetuksen lisätarve ja todennäköinen lisärakentaminen muualle jäävät huomiotta. (Pääkirjoitus Opettaja lehti Hannu Laaksola) Opetushallituksen tilastojen mukaan vuosina perusopetuksen koulujen määrä väheni 17 prosenttia, mutta menot kasvoivat 46 prosenttia. Yhden koulun lakkauttamisesta kunnat laskevat saavansa keskimäärin euron säästön. Kun kaikki tekijät otetaan huomioon, laskettu säästösumma yleensä puolittuu. Lakkautetut koulukiinteistöt jäävät tavallisesti rasitteeksi kunnalle. Lämmitys ja muut ylläpitokustannukset nousevat helposti euroon vuodessa. Joskus kiinteistöt on sitten myyty jopa pilkkahintaan. (Pääkirjoitus Opettaja lehti Hannu Laaksola) Vailla toimintaedellytyksiä olevaa koulua ei kannata ylläpitää. Toimivan pienen koulun lakkauttamisen hyödyt voivat kuitenkin olla kyseenalaiset etenkin lapsille. Pikkukoulussa opettajalla on jättikouluun verrattuna enemmän aikaa jokaiselle oppilaalle, ympäristö on turvallinen ja opetus on tutkimusten mukaan yhtä laadukasta kuin suuressa. Suuret koulut ovat harvoin opetuksen tai kasvatuksen kannalta pikkukouluja parempia. (Pääkirjoitus Opettaja lehti Hannu Laaksola) Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

4 2. Nykytilan kartoitus/lukuvuosi Miehikkälän alakoulut: Suur-Miehikkälän koulu Suur-Miehikkälän koulussa on 44 oppilasta, kolme opettajaa ja yksi koulunkäyntiavustaja. Erityisopettaja käy koululla kerran viikossa. Suur-Miehikkälän koulu palvelee oman kylän lisäksi Salo-Miehikkälän, Pitkäkosken, Lapjärven ja Purhon kylien oppilaita. Kuljetusoppilaita koulussa on 32. Suur-Miehikkälän koulu on laadukasta opetusta tarjoava kyläkoulu. Koulun tehtävänä on antaa oppilaille mahdollisuus omaksua tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Opetus toteutetaan yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa paikalliset arvot huomioiden (Suur-Miehikkälän koulun työsuunnitelma lv ). Koulun opetusmenetelmät korostavat oppilaan aktiivisuutta, arjenhallintaa ja vastuuta omasta oppimisesta. Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan luonnollisissa olosuhteissa yhteistoiminnallisesti. Erityisopetus on Suur- Miehikkälässä integroitu perusopetukseen. Lasten vanhempien mielestä Suur-Miehikkälän koulun työskentelyilmapiiri on turvallinen ja yhteisöllinen sekä oppilaan toiminnallisuutta tukeva. Suur-Miehikkälän koulussa on käytössä erittäin nykyaikaiset tekniset opetusvälineet. Koulun ruokahuolto toimii ostopalveluna Ravintola Sini-Punahilkasta. Koululla työskentelee palveluntuottajan työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu myös koulun siivous. Koulu on 2-kerroksinen rakennus, joka on rakennettu vuonna 1959 ja täysin peruskorjattu vuonna Rakennuksessa on puurunko ja puinen ulkovuori, joka on maalattu Ulkorakennuksessa on koulun varastotilaa. Rakennuksen kuntoluokitus on hyvä. Kuntakeskukseen on matkaa 12 kilometriä (Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma, 2010) Muurikkalan koulu Muurikkalan koulussa on 21 oppilasta, kaksi opettajaa ja kaksi koulunkäyntiavustajaa sekä yksi koulutyöntekijä. Erityisopettaja käy koululla kerran viikossa. Muurikkalan koulun oppilaat ovat pääosin omalta kylältä. Kuljetusoppilaita koulussa on 16. Muurikkalan koulun tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ja kokonaisvaltaista kehitystä yhdessä vanhempien kanssa sekä ohjata oppilaiden monipuolista oppimista. Oppilaille annetaan mahdollisuus omaksua elämässä tarvittavia perustietoja ja taitoja, arvoja ja asenteita. Oppilailla on mahdollisuus kehittää omia opiskelutaitojaan. Oppilaita kannustetaan yhteistoiminnallisuuteen sekä ohjataan itsenäiseen ja monipuoliseen tiedonhankintaan, kriittisyyteen sekä vastuuseen omista tehtävistään, tavaroistaan ja tekemisistään. Hyviin käytöstapoihin, omista ja koulun tavaroista huolehtimiseen sekä toisten huomioonottamiseen kiinnitetään myös erityistä huomiota (Muurikkalan koulun työsuunnitelma lv ). Muurikkalan koulun opetussuunnitelma korostaa luovia menetelmiä esimerkiksi musiikin avulla. Koulun vahvuutena on päiväkodin ja alakoulun Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

5 sijaitseminen samassa pihapiirissä. Kyläkoulussa on tiivis kaveripiiri ja eri-ikäisten oppilaiden keskinäinen kanssakäyminen on luontevaa. Koululla on oma keittola. Ruoan valmistuksesta ja koulun siivouksesta vastaa tukipalvelut. Muurikkalan koulu on 2-kerroksinen rakennus, joka on rakennettu vuonna Koulua on remontoitu vuosina 1974 ja Rakennuksessa on puurunko ja puinen ulkovuori, tiilikate vuodelta 2002, maalaus Rakennuksessa on kaksi luokkaa ja kaksi asuntoa, jotka kaikki ovat koulun käytössä. Pihapiirissä on ½-kerroksinen varastorakennus, jossa sijaitsevat koulun keittola ja ruokala. Ulkorakennukseen on tehty koulun teknisen työn tilat. Rakennuksen kuntoluokitus on tyydyttävä. Välimatkaa kuntakeskukseen on 12 kilometriä (Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma, 2010) Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulussa on 64 oppilasta, viisi luokanopettajaa, yksi erityisopettaja ja kaksi koulunkäyntiavustajaa. Kuljetusoppilaita koulussa on 20. Kirkonkylän koulun tehtävänä on luoda oppilaille oppimisedellytyksiä, kehittää ajattelua, opettaa toimimaan yhteisten pelisääntöjen mukaan, opastaa elämän hallintaan, jakaa tietoja ja taitoja sekä ohjata ja kannustaa tulevaan elämään. Tavoitteena on, että oppilaat kasvavat aktiivisiksi ja oma-aloitteisiksi. Heidän ajattelukykyään, sosiaalisia taitoja ja positiivista asennetta elämään pyritään kehittämään. Oppilaille luodaan mahdollisuuksia kehittää tietojen hankinnan, mielipiteiden ilmaisun, kriittisen ajattelun, elämän eri tilanteissa selviytymisen ja tietotekniikan hallinnan perustaitoja (Kirkonkylän koulun toimintasuunnitelma lv ). Koululla on jakelukeittiö. Tukipalveluiden henkilökunta valmistaa ateriat Palvelukodilla sijaitsevassa keittiössä ja tarjoilee ne koulukeskuksessa. Miehikkälän koulukeskus on rakennettu vuonna 1968 ja remontoitu vuonna 1992 ja siellä toimivat Kirkonkylän koulu (ala-aste) sekä Miehikkälän koulu (yläaste). Rakennus on osaksi 1-kerroksinen ja osaksi 2-kerroksinen rakennus. Rakennuksessa on betonirunko ja tiilivuoraus sekä konesaumattu peltikate. Lämmitysmuotona on kaukolämpö. Rakennuksen kunto on tyydyttävä, talotekniset järjestelmät ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Vuonna 1993 tasakatto on muutettu harjakatoksi, tehty keittiöremontti sekä talon ilmastointi. Suunnitteilla on ilmanvaihto- ja sähköremontti. Rakennuksen kuntoluokitus on tyydyttävä. Sijaitsee keskustassa asemakaava-alueella (Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma, 2010) Miehikkälän yläkoulu Miehikkälän yläasteella on 70 oppilasta, joista 7. luokalla 28, 8. luokalla 18 ja 9.luokalla 24. Aineenopettajia on 11. Erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja ovat yhteisiä alakoulun kanssa. Erityisopettaja toimii apulaisrehtorina. Rehtori on paikalla pääsääntöisesti kerran viikossa. Kuljetusoppilaita koulussa on 49. Miehikkälän koulu on vireä raja-alueen koulu, jossa oppilaille tarjotaan elämässä tarvittavia, tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita. Miehikkälän koulun tehtävänä on luoda Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

6 oppilaille oppimisedellytyksiä, kehittää ajattelua, opettaa toimimaan yhteisten pelisääntöjen mukaan, opastaa elämän hallintaan, jakaa tietoja ja taitoja sekä ohjata ja kannustaa tulevaan elämään. Tavoitteena on, että oppilaat kasvavat aktiivisiksi ja oma-aloitteisiksi nuoriksi. Heidän ajattelukykyään, sosiaalisia taitoja ja positiivista asennetta elämään pyritään kehittämään. Oppilaille luodaan mahdollisuuksia kehittää tietojen hankinnan, mielipiteiden ilmaisun, kriittisen ajattelun, elämän eri tilanteissa selviytymisen ja tietotekniikan hallinnan perustaitoja (Miehikkälän koulun toimintasuunnitelma lv ). Koululla on jakelukeittiö. Tukipalveluiden henkilökunta valmistaa ateriat Palvelukodilla sijaitsevassa keittiössä ja tarjoilee ne koulukeskuksessa. Miehikkälän koulukeskus on rakennettu vuonna 1968 ja remontoitu vuonna 1992 ja siellä toimivat Kirkonkylän koulu (ala-aste) sekä Miehikkälän koulu (yläaste). Rakennus on osaksi 1-kerroksinen ja osaksi 2-kerroksinen rakennus. Rakennuksessa on betonirunko ja tiilivuoraus sekä konesaumattu peltikate. Lämmitysmuotona on kaukolämpö. Rakennuksen kunto on tyydyttävä, talotekniset järjestelmät ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Vuonna 1993 tasakatto on muutettu harjakatoksi, tehty keittiöremontti sekä talon ilmastointi. Suunnitteilla on ilmanvaihto- ja sähköremontti. Rakennuksen kuntoluokitus on tyydyttävä. Sijaitsee keskustassa asemakaava-alueella (Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma, 2010) Virolahden alakoulut: Klamilan koulu Klamilan koulussa on 46 oppilasta, kolme opettajaa ja koulunkäyntiavustaja. Erityisopettaja käy koululla kerran viikossa. Klamilan koulu palvelee oman kylän lisäksi Nopalan, Häppilän, Kattilaisen, Uskin, Ravijoen, Ravijärven, Tinkasen, Sydänkylän, Länsikylän ja Rikon kylien oppilaita. Kuljetusoppilaita koulussa on 25. Klamilan koulu toimii yleissivistävänä kouluna, jonka tehtävänä on antaa oppilaille mahdollisimman hyvät edellytykset selviytyä peruskoulun vuosiluokista 7 9. Opetuksen tavoitteina ovat erilaisuuden hyväksyminen, oppilaan henkinen kasvu, minäkuvan selkiytyminen ja kyky toimia ja selviytyä erilaisissa ympäristöissä (Klamilan koulun toimintasuunnitelma lv ). Koulun oppilaiden vanhemmilta saadun tiedon mukaan koulussa on hyvä henki. Koulun ja kyläkeskuksen välille on muutama vuosi sitten rakennettu kevyenliikenteen väylä, joka turvaa pienten koululaisten koulumatkaa. Tukipalveluiden hallinnoimassa koulun keittolassa valmistetaan lukuvuoden aikana myös vanhusten ateriat Klamilan kotihoidon alueelle ja Klamilan päiväkodille. Klamilan koulu on rakennettu vuonna 1889 ja remontoitu vuosina 1955 ja Koulukiinteistö koostuu kahdesta puurakenteisesta opetusrakennuksesta, joista vanhempi on osa 1800-luvun puolenvälin aikaista kestikievaria. Vanhempaa osaa on laajennettu ja peruskorjattu useaan otteeseen, viimeksi vuonna Uudempi koulu on rakennettu kouluksi 1930-luvulla. Tilat ovat ahtaat, ruokailutilat puuttuvat, LV-tekniikka heikko, pintarakenteet heikossa kunnossa. Koulun vanhempi osa on yleiskaavalla suojeltu kohde, mikä hankaloittaa suunnittelua. Kiinteistö on liitetty kunnallistekniikkaan, mutta sen ylläpito Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

7 on energiataloudellisesti kallista. Hyvät kentät ympärillä, nurmikenttä vaatii laajennusta ja kunnostusta. Vuodelle 2013 on myönnetty valtionosuus peruskorjaukseen ja laajennukseen. Rakennuksen kuntoluokitus on huono (Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma, 2010) Virojoen koulu Virojoen koulussa on 137 oppilasta, 13 opettajaa, joista päätoimisia 8 ja sivutoimisia 5. Lisäksi koulussa työskentelee 2 erityisopettajaa ja 4 koulunkäyntiavustajaa. Virojoen koulu palvelee Virojoen lisäksi Vaalimaan, Pihlajan, Pyterlahden, Säkäjärven ja Kirkonkylän kylien oppilaita. Koulun siivouspalvelut hoidetaan tukipalvelujen kautta. Kuljetusoppilaita koulussa on 56. Koulun tavoitteena on kasvattaa oppilaista sosiaalisia ja omatoimisia yksilöitä. Opetuksessa kannustetaan oppilaita hyviin tapoihin sekä tuetaan oppilaan vahvan itsetunnon muodostumista. Opetuksessa huomioidaan myös kansainvälistymisen haasteet ja rikkaus, jolloin pyritään kasvattamaan oppilaita suvaitsevaisuuteen. Koulun tavoitteena on antaa vahvat perustiedot ja taidot sekä tukea yksilöllistä erilaisuutta ja luovuutta (Virojoen koulun toimintasuunnitelma lv ). Virojoen koulu on rakennettu 1976 ja peruskorjattu vuonna 2002, jolloin uusittiin talotekniikka ja tehtiin harjakatto. Rakennuksessa toimii myös Virolahden kunnan pääkirjasto. Rakennus on yksikerroksinen, betonirunkoinen ja tiiliverhottu. Liikuntasali on mitoitettu myös yläasteelle/lukiolle ja sillä on paljon iltakäyttöä. Koulurakennus on täynnä; lisätilantarvetta on ainakin muutamaksi vuodeksi. Rakennuksen kuntoluokitus on hyvä (Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma, 2010) Virojoen yläkoulu Virojoen yläkoulussa on 124 oppilasta, joista 7. luokalla 33 oppilasta, 8. luokalla 37 oppilasta ja 9. luokalla 54 oppilasta. Virojoen yläkoululla ja lukiossa on yhteensä 26 opettajaa, joista kolme on lukion virkoja. Koulun siivouspalvelut hoidetaan tukipalvelujen kautta. Kuljetusoppilaita koulussa on 90. Virolahden yläasteen ja lukion arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen, suvaitsevaisuus sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa korostetaan rehellisyyteen ja vastuuntuntoiseen elämään kasvattamista. Vastuunottamisella tarkoitetaan vastuunkantamista omasta opiskelusta, omasta itsestä ja omista toimista, kanssaihmisistä sekä ympäristöstä. Opetuksen tavoitteita ovat oppimaan oppiminen, valmius jatkoopintoihin sekä kyky toimia työelämässä ja yhteiskunnan jäsenenä (Virolahden yläasteen ja lukion työsuunnitelma lv ). Rakennuksessa on ruokala, joka toimii myös viereisen alakoulun ja esiopetuksen ruokailutilana. Ateriat valmistetaan Villinrannan keskuskeittiöllä tukipalveluiden toimesta. Virojoen yläkoulu ja lukio toimivat samassa rakennuksessa, joka on alun perin rakennettu vuonna 1954 ja peruskorjattu sekä laajennettu viimeksi vuonna Päärakennuksessa on betoninen pilaripalkkirunko ja tiilimuurit. 1. laajennusosa on puu-/teräsrunkoinen ja Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

8 tiiliverhottu. 2. laajennusosa on harkkorakenteinen. Rakennuksen kuntoisuusluokitus on erinomainen (Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma, 2010) Virolahden lukio Virolahden lukiossa on 46 oppilasta sekä Harjun oppimiskeskuksen kaksoistutkinnon suorittajia n. 20 opiskelijaa. Virojoen yläkoululla ja lukiossa on yhteensä 26 opettajaa, joista kolme on lukion virkoja. Virolahden yläasteen ja lukion arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen, suvaitsevaisuus sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa korostetaan rehellisyyteen ja vastuuntuntoiseen elämään kasvattamista. Vastuunottamisella tarkoitetaan vastuunkantamista omasta opiskelusta, omasta itsestä ja omista toimista, kanssaihmisistä sekä ympäristöstä. Opetuksen tavoitteita ovat jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää, myönteiseen yksilölliseen kasvuun ja elinikäiseen oppimiseen juurruttaminen, kiinnostus eettisten arvojen pohdintaan ja esteettiseen havainnointiin, oppilaan laaja-alaiseen yleissivistykseen kannustaminen sekä lukion jälkeisiin opintoihin liittyvien valmiuksien lisääminen (Virolahden yläasteen ja lukion työsuunnitelma lv ). Rakennuksessa on ruokala, joka toimii myös viereisen alakoulun ja esiopetuksen ruokailutilana. Ateriat valmistetaan Villinrannan keskuskeittiöllä tukipalveluiden toimesta. Koulun siivouspalvelut hoidetaan tukipalvelujen kautta. Virojoen yläkoulu ja lukio toimivat samassa rakennuksessa, joka on alun perin rakennettu vuonna 1954 ja peruskorjattu sekä laajennettu viimeksi vuonna Päärakennuksessa on betoninen pilaripalkkirunko ja tiilimuurit. 1. laajennusosa on puu-/teräsrunkoinen ja tiiliverhottu. 2. laajennusosa on harkkorakenteinen. Rakennuksen kuntoisuusluokitus on erinomainen (Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma, 2010). 3. Huomioon otettavia näkökulmia kouluverkosta päätettäessä Perusopetuslain 2 :n mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. 3 :n mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. (Perusopetuslaki) Lasten kasvuoloja koskeva päätöksenteko, joka painottaa yksipuolisesti taloudellisia näkökohtia, sivuuttaa usein lasten hyvinvoinnin. Tästä syystä kouluverkosta päätettäessä tulee tarkastella yksikkökustannusten ohella myös muita näkökulmia Maaseutunäkökulma Kaakon kaksikossa ei ole suuria keskuskouluja, niiden ei katsota kuuluvan maaseudulle eikä uskota edistävän koulutyötä. Nykyiset koulut istuvat hyvin maaseutuympäristöön. Kotikunnan hyvänä puolena lapset ja nuoret mainitsevat usein koulun ja kaverit. Jos koulut keskitetään vain keskustoihin ja ryhmäkokoja kasvatetaan merkittävästi, on vaarana, että Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

9 lasten ja nuorten käsitys koulusta muuttuu kielteisemmäksi, mikä taas vaikuttaa heikentävästi oppimiseen ja hyvinvointiin. Maaseudun vetovoima ja siellä asuvien ihmisten hyvinvointi riippuu monin tavoin niistä ydinpalveluista, joihin koulu kuuluu. Kyläkoulu on maaseudun vetovoimatekijä. Koulu turvaa kylän elämän sekä pitää maaseudun ja koko Suomen asuttuna. Monen lapsiperheen haave on maaseutumainen elämä. Sen avulla voidaan vastata myös kestävän kehityksen haasteisiin. Kyläkoulun lakkauttamisesta aiheutuu koulurakennuksen ja työpaikkojen menettäminen. Seurauksena on kylän väestökasvun hiipuminen ja pahimmillaan koko kylän ikärakenteen muuttuminen ja sitä kautta kylän eri yhteisöiden toiminnan supistuminen. Pienenä toimintayksikkönä kyläkoulu on edullinen ympäristö erilaisille opetuksen innovaatioille. Moderni tietoteknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet toteuttaa muun muassa etäopetusta, ja eräät kyläkoulut ovat tässä uranuurtajia. Koulujen jatkoa mietittäessä tulee ottaa huomioon koulu tekijänä, joka tukee kuntalaisten toivomaa maaseutumaista kuntaimagoa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä sekä perheläheistä pedagogiikkaa. Koulujen pitäminen toiminnassa vahvistaa paikallisidentiteettiä, sillä koulut ovat toimintakeskuksia ja pitävät kylät elinvoimaisina. Usein muuttajien kriteerinä on koulun läheisyys ja helppo saavutettavuus. Kylä kokee elävänsä, kun siellä asuu kaikenikäisiä ihmisiä. (Ylinen 2009) 3.2. Yhteisöllinen näkökulma Koulu henkilökuntineen on tärkeä osa kyläyhteisöä. Kyläkoulu lisää kylän elinvoimaisuutta sekä tuo kylälle taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista kiinnostavuutta. Koulun ja yhteisön välinen vuorovaikutus on parhaimmillaan tiivistä ja aktiivista, molempia tukevaa toimintaa, joka mahdollistaa sen, että lapset kokevat olevansa tärkeitä yhteisölleen. (Kalaoja 2008) Koulun yhteydessä toimii usein päiväkoti ja kirjastoauton pysäkki, jotka myös osaltaan tukevat ja vilkastuttavat kyläyhteisöä. Lapsia kouluun kuljettavat vanhemmat käyttävät myös kyläkaupan, pankin, asiamiespostin ym. kylän palveluntarjoajien palveluita. Kyläkoulu ei ole ainoastaan lasten oppimisen paikka, vaan se toimii usein kaikille kylän asukkaille avoimena oppimis-, kulttuuri- ja hyvinvointikeskuksena, jossa eri-ikäiset voivat harrastaa ja opiskella yhdessä. Tällä on erityisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten identiteetin kehitykselle sekä kaikkien kyläläisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Samalla kouluun suunnatut materiaaliset investoinnit voidaan hyödyntää tehokkaasti. Kyläkoulu antaa opettajalle mahdollisuuden toteuttaa ongelmanratkaisukeskeistä, eheyttävää opetusta, jossa hyödynnetään ympäristön asiantuntemusta ja elinkeinoelämää. Koulujen pitäminen toiminnassa ja hoitopaikan sijaitseminen omalla kylällä vahvistavat paikallisidentiteettiä, sillä koulut ovat toimintakeskuksia ja pitävät kylät elinvoimaisina. Koulujen lakkautumisen myötä vaarana on myös lasten vieraantuminen kotikylältä, ja omista juuristaan, minkä tiedetään heikentävän yksilön hallinnan tunnetta ja altistavan erilaisille sairauksille. Pienissä kouluissa syntyvä vahva yhteenkuuluvuuden tunne, jolle ominaisia ovat luottamus, välittäminen ja toisten huomioon ottaminen, on osa sellaista yhteisöllisyyttä, jonka tuotteena syntyy niin oppilaan kuin opettajankin hyvinvointia ja terveyttä. (Hyyppä 2005) Koulut toimivat kumppanuusperiaatteella yhdessä kotien kanssa esikoulusta lukioon. Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

10 3.3. Lapsen, nuoren ja vanhemman näkökulma/asiakasnäkökulma Kodin ja lapsen osallisuuden ja kuulemisen kehittäminen ovat asiakasnäkökulman painopistealueita. Lapsiasiainvaltuutettu Maria-Kaisa Aula muistuttaa, että kuntien tulisi kouluasioita koskien ennen päätöksentekoa kuunnella paitsi vanhempia, myös lapsia: "Harvempi kunta kuitenkaan muistaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus, oma perustuslakimme ja nuorisolaki edellyttävät myös lasten mielipiteiden selvittämistä päätöksenteon perusteeksi." (MT ) Lasten ja nuorten mielipiteet tulee selvittää ikäryhmälle sopivalla tavalla. Perusopetuksen opetussuunnitelma pohjautuu moderniin oppimiskäsitykseen, joka korostaa oppilaan aktiivisuutta ja vastuuta omasta oppimisesta sekä yhteisöllisyyden kokemuksia; terveen itsetunnon kehittymistä ja motivaatiota elinikäiseen oppimiseen. Pieni koulu tarjoaa oppilaalle oppimisympäristön, jossa on runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja oppilaan itsenäiseen työskentelyyn. Toisaalta myös tukiopetukseen on paremmat mahdollisuudet. Tutkimusten mukaan oppimistulokset ovat parhaat pienessä noin 15 oppilaan ryhmässä, jossa voi olla eri-ikäisiä ja eritasoisia oppilaita. Oppilaiden itsetunnon ja korkeatasoisen oppimisen kannalta tärkeintä on se, miten paljon jokainen oppilas saa yksilöllistä palautetta opettajaltaan. (Korpinen 2008) Alemman luokan lapset voivat rikastuttaa oppimistaan ottamalla oppia materiaalista, joka on tarkoitettu ylemmille luokille, kun taas vanhemmat oppilaat voivat hyötyä tilaisuuksista esitellä materiaalia nuoremmille oppilaille. Pieni oppilasryhmä turvaa oppilaalle yksilöllistä huomiota opettajan taholta, mutta myös varttuneempi oppilas ohjaa usein toista oppilasta. Pienessä koulussa oppilailla on mahdollisuus muodostaa suhteita useampiin erilaisiin lapsiin kuin perinteisessä saman iän luokassa, ja se johtaa suurempaan yhteenkuulumisen tunteeseen, tukeen, varmuuteen ja luottamukseen. Hitaammin oppivien oppilaiden itsetunto kasvaa, kun heitä pyydetään tutoreiksi nuoremmille lapsille luokassa. Eri-ikäisistä lapsista muodostuva luokka tarjoaa lapsen sosiaaliselle kehitykselle enemmän mahdollisuuksia kuin perinteinen samanikäisistä oppilaista muodostuva luokka sekä lisää yhteistyötä ja muuta myönteistä sosiaalista käytöstä ja siten vähentää kilpailupainetta ja kurin tarvetta. (Peltonen, 2003, Tossavainen, 2008) Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeä osa lapsen kehittymistä omaksi itsekseen. Mitä kiinnostuneempia vanhemmat ovat lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista, sitä turvallisemmaksi lapsi kokee itsensä ja sitä motivoituneempi hän on koulunkäyntiin. Suurempia yksiköitä muodostettaessa on vaarana, että perheläheinen pedagogiikka vähenee ja sitä kautta vanhempien mielenkiinto lapsen koulunkäyntiin ja yhteistyöhön lapsen koulun kanssa hiipuu. (Pulkkinen 2009) Koulun ja kodin välinen ja koulun ja koko kylän välinen yhteistyö on merkityksellistä. Oman kylän koulun toimintaan vanhemmilla on helppo osallistua ja koulun merkitystä koko kylän sosiaalisen kanssakäymisen areenana ei voi vähätellä. Pienemmissä kouluissa ja oppilasryhmissä opettajilla on enemmän aikaa vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön esim. vanhempainvartteihin. Kaakon kaksikon alueella vanhemmat toimivat aktiivisesti erilaisissa vanhempain- ja luokkatoimikunnissa. Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

11 Oppilaalle tulee turvata koulun vaihtaminen hänen kehityksensä tukemiseksi. Vaihtaminen perustuu asiantuntijalausuntoihin ja viranomaispäätöksiin. Tällöin kunta maksaa aiheutuneet matkakulut, muussa tapauksessa huoltaja. Perusopetuslain mukaan oppilaiden koulumatkat tulee järjestää mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi (Perusopetuslaki 2. luku 6. ) Opettajanäkökulma Opettajien kannalta pienet koulut tarjoavat erityisesti ammatillisesti kunnianhimoisille opettajille kentän innovatiivisuuteen ja pilottitoimintaan. Pienen koulun opettajan työ on vaativaa, haasteellista, mutta samalla mielekästä ja motivoivaa. Työ edellyttää laajaalaisten tietojen ja taitojen hallinnan lisäksi organisaattorin, suunnittelijan sekä yhteistyön taitoja. Opettaja voi toteuttaa itseään ja hyödyntää erityistaitojaan sekä luovuuttaan vapaammin pienessä kouluyksikössä kuin suuressa koulussa olisi mahdollista. Opettajien asenteet työhön sekä johtajuus ovat parempia pienissä kuin suurissa kouluyhteisöissä. (Korpinen, 2008) Pieni toimintayksikkö antaa mahdollisuuden hoitaa tehtävää kuin omaa yritystä. Opettajalla saattaa olla useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa hän voi jakaa tehtäviä. Joustavuus henkilökunnan töiden järjestelyssä ja yhdistelmätyöntekijöiden käyttö ovat vahvuus. Usein kriteerit ja normit mm. terveydenhoidon suhteen on asetettu isojen koulujen mukaan, ja pienissä kouluissa ne ovat tarpeettomia. Toki erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat haastavia niin isoissa kuin pienissä kouluissa, eikä kaikkia tukitoimia voida järjestää joka kouluun. (Korpinen, 2008) Tämän kevään opettajahaastatteluissa tuli selvästi esiin nuorten opettajien halu tulla työskentelemään pienelle kyläkoululle. Oma kouluhistoria heillä oli kyläkouluhistoria ja siltä pohjalta oli syntynyt suuri motivaatio työskennellä kyläkoululla Psyko-sosiaalinen näkökulma oppilaan terveyteen Kunnallisessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös laaja psyko-sosiaalinen tutkimustieto lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä niihin vaikuttavista olosuhteista. Koulun yksikkökoolla on tärkeä merkitys yksilönkehitykselle ja yksilön terveydelle. Yksikkökokojen yhteydessä on huomioitava, että samalla termillä puhutaan paitsi koko koulun koosta, myös luokan ryhmäkoosta. (Keltikangas - Järvinen, 2007) Lapsen hyvinvoinnin kannalta fyysisellä ympäristöllä on suuri merkitys. Tutkimusten mukaan lapsen stressihormonitaso liian isossa ryhmässä ylittää normaalirajat. Mikäli lapsi joutuu olemaan liian isossa ryhmässä, hän ei enää hallitse kontakteja ja näin syntyy jatkuvia turhaumia. Silloin lapsi joutuu turvautumaan primitiivisempiin keinoihin eli aggressiivisuus ja levottomuus lisääntyvät. Haitallisilla ympäristötekijöillä on suora yhteys lapsen kykyyn muistaa, havainnoida ja keskittyä. Ne myös heikentävät oppimisen motivaatiota, aiheuttavat oppimisvaikeuksia ja vaikuttavat kielteisesti oppilaan kykyyn selviytyä myöhemmin yhteiskunnassa. (Pulkkinen, 2009) Ihminen kehittyy persoonaksi ihmissuhteittensa kautta. Turvallinen ja terveellinen kasvu- ja oppimisympäristö tukee lapsen suotuisaa persoonallisuuden kehitystä ja hyvinvointia. Pienessä koulussa tai opetusryhmässä opettajat tuntevat kaikki oppilaat nimeltä, joten valvominen ja kontaktien luominen on helpompaa. Tällöin kiusaamisen suhteen Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

12 nollatoleranssi on helpompi toteuttaa. (Korpinen 2008, Pulkkinen 2009) Suomen perustuslaissa on turvattu jokaiselle oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Perusopetuslaissa, lukiolaissa ja laissa ammatillisesta koulutuksesta on vahvistettu näiden oikeuksien toteutumista mainitsemalla, että oppilasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Kaakon kaksikossa kiusaamista ehkäistään kaikilla kouluilla. Pienissä kouluissa kiusaaminen tulee ehkä paremmin esiin, automaattisesti koulun koko ei kiusaamista ehkäise. Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Koulukiusaamisella on tavallisesti tarkoitettu oppilaan oppilaaseen kohdistuvaa kiusaamista, mutta koulukiusaamiseksi voidaan nimittää myös opettajien välistä työpaikkakiusaamista tai oppilaan ja opettajan välistä kiusaamista. (Wikipedia) THL:n tutkimuksen mukaan joka kymmenes peruskoululainen kärsii jatkuvasta kiusaamisesta. Koulukiusaamisen uhrien määrä on lisääntynyt 2000-luvun edetessä. Kouluammuskelutapauksissa on usein yhteisenä osasyynä ollut koulukiusaaminen. (OPM 2008:7,THL, 2009) Koulukiusaamisella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä kiusatun että kiusaajan psyykkiselle hyvinvoinnille sekä persoonallisuuden kehitykselle. Kiusaamisen välittömiä vaikutuksia ovat esimerkiksi kouluahdistus, koulupelko, erilaiset psykosomaattiset oireet. Koulukiusaaminen vaikuttaa heikentävästi oppilaan koulumenestykseen. Koulukiusaaminen voi olla kiusatulle sellainen traumaattinen kokemus, jonka terveydelliset pahoinvointivaikutukset säilyvät koko eliniän. Koulukiusatut kärsivät vielä nuorina aikuisina muita ikätovereitaan useammin masennuksesta ja voivat olla itsetuhoisia. Heillä on vaikeuksia solmia ihmissuhteita ja toimia sosiaalisissa tilanteissa. Masennuskausilla on vaikutusta jatko-opinnoista selviytymiseen. Koulukiusattu tuntee itsensä yksinäiseksi ja epäonnistuneeksi ihmiseksi. Myös kiusaajan rooli on kehityksellinen riski, joka nähdään altistavana kehityskulkuna epäsosiaaliseen ja rikolliseen elämäntapaan tulevaisuudessa. Kiusaaja kärsii myös uhrinsa tavoin usein masennuksesta. Sekä kiusatun että kiusaajan riski syrjäytyä on suuri. (OPM 2008:7) Koulukiusaamisesta johtuvat terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset ovat erittäin merkittäviä. On arvioitu, että viidennes koulukiusatuista vuotiaista sairastuu masennukseen, ja viisi prosenttia ikäluokasta tarvitsee erikoissairaanhoidon tasoista apua. (THL, 2009) Kaakon kaksikon mielenterveyspalveluissa hoidetaan vuosittain lukuisia nuoria, joiden ongelmien taustalta löytyy usein vakavaa koulukiusaamista. Osa heistä on sairastunut vaikeisiin psyykkisiin sairauksiin, joiden hoitoajat ovat pitkiä. Mikäli esimerkiksi vakavasti masentunut nuori tarvitsee psykiatrista sairaalahoitoa, sen keskimääräinen kesto on yksi vuosi. Carean vuoden 2010 hinnoilla yhden vuoden hoito nuorisopsykiatrian hoitoyksikössä maksaa (636 /vrk) eli neljän opettajan ja yhden koulukäyntiavustajan vuosipalkan verran. Vuoden hoitojakso aikuispsykiatrian hoitoyksikössä maksaa (448 /vrk) eli n enemmän kuin kolmen opettajan vuosipalkka. (Kymshp, tuotehinnasto 2010.) 3.6. Erityisopetuksen näkökulma Erityisopetus on erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta. Pääntöisesti erityisopetus on yksilöllisesti tuettua opetusta, jossa erityisoppilaat opiskelevat tavallisessa luokassa muitten mukana. Erityisopetuksen syyt voivat olla moninaisia liittyen oppilaan yksilöllisiin Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

13 ominaisuuksiin. Kysymys voi olla erityslahjakkuudesta, fyysisistä tai psyykkisistä tekijöistä. Oppilas opiskelee pääsääntöisesti yhdessä ikäluokkansa kanssa. Tarpeen mukaan opetus voi tapahtua myös yksityisopetuksena tai pienryhmässä. (Wikipedia) Erityisopetuksessa opiskeltavat asiat opetetaan yksityiskohtaisemmin oppilaan oma edistyminen huomioiden. Koulun yksikkökoon näkökulmasta tarkasteltuna pienissä kouluissa lievemmät oppimisongelmat huomataan ja saadaan hallintaan pienemmillä tukitoimilla kuin suurissa kouluissa. Pienemmissä kouluissa opettajat ja perheet tulevat nopeasti tutuiksi keskenään ja myös ympäröivä yhteisö itsessään on usein tukeva ja salliva tekijä. Erityisopetuksen suunnitelmalla on tärkeä merkitys. Pienissä kouluissa toteutuu hyvin koulutuksellinen tasaarvo, sillä esimerkiksi erityisopetus voidaan hoitaa usein samassa opetusryhmässä. Kun lapsi saa käydä lähikoulua, lapsen ystävyyssuhteet säilyvät, eikä lapsi leimaudu. Pienten kouluyksiköiden etuna on se, että yhdysluokkaopetuksessa erityisesti lahjakkaiden tai hiukan hitaampien lasten erilaiset tehtävät eivät nouse esille, koska koko opetus perustuu siihen, että eri oppilaat tekevät erilaisia asioita. Nimenomaan lasten vahvuuksia esiin nostava, käytännön tekemisen kautta painottuva pedagogiikka tukee erityistä tukea tarvitsevien lasten yksilökehitystä. Samalla voidaan säästää kustannuksissa. (Korpinen, 2009) Meneillään oleva perusopetuksen kehittämishanke korostaa lähikouluperiaatetta ja lähikoulussa toteutettavaa kaikille oppilaille suunnattua yleistä tukea, yksilöllisten tarpeiden pohjalta arvioitua tehostettua tukea ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestettyä erityistä tukea. Pääsääntöisesti erityisopetus on tuettua opetusta, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat integroituna tavallisessa luokassa muitten mukana. Tarpeen mukaan opetus voi tapahtua myös yksilöopetuksena tai pienemmissä ryhmissä. Kaakon kaksikon kouluissa on toteutettu lähikouluperiaatetta hyvin; oppilaissa on erilaisin tuentarpein olevia oppilaita ja siten kouluyhteisöt ovat suvaitsevaisuuteen ja erilaisuutta hyväksyvään asenteeseen ja toimintaan kasvattavia. Kaakon kaksikossa on neljä erityisopettajaa. Miehikkälän koulukeskuksessa ja Virojoen koulussa toimivat avoimet pienryhmät. Kyläkoulujen erityisopetus toteutuu yhtenä päivänä viikossa kiertävän erityisopettajan toimesta. Perusopetuslain uudistus edellyttää lapsille suunnatun tuen monipuolista järjestämistä. Tulevaisuudessa resurssien määrä tulee kasvamaan, koska tuki tulee antaa oppilaalle lähikoulussa opettajan, avustajan ja erityisopettajan yhteistyönä Kansainvälisyysnäkökulma Kaakonkulman koulujen kehittämisessä tulee taata taloudelliset resurssit monipuoliseen kielten opiskeluun. Maahanmuuttajaoppilaita on merkittävässä määrin Virojoella alakoulussa 5 ja Muurikkalassa 6. Heille on järjestetty suomi toisena kielenä opetusta. Muissa kouluissa kotoutuminen on pitkällä ja syntyperä ei ole enää niin päivittäin vaikuttamassa. Maahanmuuttajaoppilaalle tulee taata turvallinen ja sopeutumista tukeva kouluyhteisö. Kansainvälisyys on monipuolista kulttuuria tukeva voimavara. Se luo oppilaille kiinnostuksen kielien opiskelemiseen. Opiskelijoiden maailmakuva avartuu ja näin ollen kiusaamiselta vältytään. Kaakon kaksikon sivistystoimi tukee lasten ja nuorten kansainvälistä vuorovaikutusta ja kehittää sitä edelleen. Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

14 3.8. Kiinteistönäkökulma Koulukiinteistöjen kiinteistöhuolto on toteutettu teknisen toimen tuottamana. Kaakon kaksikon kiinteistönpidon kehittämisprojektiin liittyen on käynnistymässä koulujen kokonaisvaltainen tilaselvitys. Selvityksessä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota perustoimintojen analysointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen, tilahankkeiden valmisteluja päätöksentekoprosesseihin, tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheiden hallintaan, tilamäärien optimointiin, tilankäytön tehokkuustarkasteluihin, kustannussuunnitteluun ja ohjaukseen sekä henkilökunnan informointiin, kuulemiseen ja osaamisen hyödyntämiseen. Kiinteistönäkökulma kouluverkkoselvitykseen tullaan aikanaan saamaan tilaselvityksen kautta Talousnäkökulma Koulujen yhdistämiseen liittyvät resurssien tarkastelut ja niiden taloudelliset vaikutukset Kaikkien Miehikkälän alakoulujen oppilaiden siirtäminen Kirkonkylän kouluun vähentäisi opettajaresursseja o vuonna 2011 nykyisestä 10 opettajasta 9 opettajaan + eo ( ) o vuonna opettajaan + eo ( ) o vuonna opettajaan + eo ( ) Avustajien määrä olisi vuosina neljä, vuodesta 2015 eteenpäin kolme ( ) Ryhmäkoot olisivat oppilaan välillä Miehikkälän koulujen talousarviot vuodelle 2010 o Suur- Miehikkälän koulu o Muurikkalan koulu o Kirkonkylän koulu o Miehikkälän yläkoulu Kuljetuskustannukset talousarvioissa vuonna 2010 o Virolahti , kuljetettavia oppilaita 171 o Miehikkälä , kuljetettavia oppilaita erityiskouluun kuljetettavaa Matkustuskustannukset muuttuisivat nykyisistä kotoa koululle kyydeistä suurimmalla osalla Muurikkalan ja Suur-Miehikkälän oppilaita kaksivaiheiseksi; syöttöliikenne ja jatkoyhteys kirkonkylälle. Matkakustannukset lisääntyisivät Oppilaiden siirtyminen Kirkonkylän kouluun lisäisi opetusryhmiä ja luokkatilojen tarve kasvaisi. Miehikkälän koulukiinteistössä lisätilaa alakoululle tulisi yläkoulun siirtämisellä Virolahdelle. Miehikkälän yläkoulussa oppilasmäärä alenee syksyllä 2014 alle 60 oppilaan ja tuntikehys pienenee niin, että opetuksen järjestäminen muodostuu ongelmalliseksi. Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

15 Yläkoululaisten siirtyminen Virolahdelle nostaa koulumatkakustannuksia noin Opetuspalveluiden ostaminen Virolahdelta maksaa noin Perusopetuksen valtionapu Kaakon kaksikossa Valtionapu tämän hetkisen kotikuntakorvauksen perusteella vuosittaisen oppilasmäärän perusteella ennen verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta on seuraava: Miehikkälä: Kotikuntakorvauksen perusosa vuonna 2010 on 6.360,51 /oppilas Vuosi Oppilasmäärä Valtionapu Talousarvio Suur-Miehikkälän koulu Muurikkalan koulu Kirkonkylän koulu Miehikkälän yläkoulu Virolahti: Kotikuntakorvauksen perusosa vuonna 2010 on 6.044,25 /oppilas Vuosi Oppilasmäärä Valtionapu Talousarvio Klamilan koulu Virojoen koulu Virojoen yläkoulu Kotikunta saa kotikuntakorvauksen kotikunnassa opetettavista lapsista. Muualla opetettavien osuus valtionavusta siirretään opetuksesta vastaavalle kunnalle. 4. Tulevaisuuden visioita Tuleva perusopetuslain uudistus korostaa oppilaan etuja ja yksilöllistä huomioimista läpi koko koulupolun esikoulusta toiselle asteelle. Samalla keskustelussa korostuu Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

16 lähikouluperiaate, siis koulun sisäinen integraatio ja inkluusio. Tällä hetkellä Kaakon kaksikossa on näitä periaatteita noudattava ja kehittävä, taloudellisesti edullinen kouluverkko, jota ei tulisi ilman hyviä perusteita purkaa. Lapset kyllä sopeutuvat siirrettäviksi ja kuljetettaviksi, mutta turvallisen kasvun ja kehityksen takaaminen voi alkaa ja alkaakin lapsen lähiympäristöstä ja lähikoulusta. Suurempiin yksiköihin ja suurempiin opetusryhmiin kokoaminen vaatii äkkiä lisäresursseja kouluun; tuleva lakiuudistus velvoittaa meitä järjestämään kaikille oppilaille yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen. Pienessä ryhmässä, jossa opettaja ehtii tutustua lapseen paremmin, tarpeiden huomioiminen ja yksilöllisen kehityksen tukeminen onnistuu luonnollisesti paremmin. Miehikkälän kunnanvaltuuston voimassa olevan päätöksen mukaisesti opetus koulussa lakkaa mikäli oppilasmäärä laskee pysyvästi alle 20 oppilaan. Virolahdella ei tällaista päätöstä ole. Koulujen yhdistämisen näkökulmasta yhdenkään koulun oppilasmäärä ei pienene alle 20 oppilaan ennen vuotta Muurikkalan koulun ikäluokkakehityksessä tulee kuitenkin vuonna 2014 eteen tilanne että 1 2 luokkalaisia olisi vain 2 (2 lk) oppilasta. 3 6 luokkalaisia koulussa olisi 24. Jos kylän muuttoliike kohenee niin koulun toiminta voi tuolloin vielä jatkua. Samoin vuonna 2014 Miehikkälän yläkoulun oppilasmäärä pienenee lähelle 54, jolloin tuntikehys pienenee ratkaisevasti eikä opetuksen järjestäminen ole mahdollista. Suur-Miehikkälän koulun oppilasmäärän pieneneminen antaa mahdollisuuden tarkastella koulun tulevaisuutta 2-opettajaisena. 3 6 luokka olisi muutamia vuosia kooltaan noin 20 oppilasta. Voimme miettiä säästetäänkö hyvällä tavalla, jos tässä säästetään. Ellei tulevaisuuden painopisteessä ole lapset, niin ketkä sitten? Toisen asteen koulutuksen säilyminen Virolahdella Virolahden lukiossa ja Harjun oppimiskeskuksessa on kunnan palvelurakenteen kannalta erittäin tärkeää. Toisen asteen koulutus tuo paikkakunnalle työpaikkoja, väliaikaista muuttoliikettä sekä paikkakunnalle muuttamista ja tällä pysymistä. Harjun oppimiskeskuksen säilyminen itsenäisenä ja oppilaitosten yhteistyön monipuolinen kehittäminen edelleen on yhteinen, tärkeä tavoite. Koko perusopetuksen oppilasmäärän ennuste tällä hetkellä tiedossa olevien lukujen mukaan on 2010: Miehikkälä 195 oppilasta Virolahti 300 oppilasta Yhteensä: : Miehikkälä 199 oppilasta Virolahti 310 oppilasta Yhteensä: Miehikkälä 186 oppilasta Virolahti 306 oppilasta Yhteensä: Miehikkälä 187 oppilasta Virolahti 307 oppilasta Yhteensä: Miehikkälä 178 oppilasta Virolahti 303 oppilasta Yhteensä: Miehikkälä 171 oppilasta Virolahti 305 oppilasta Yhteensä: 476 Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

17 Oppilasmäärä kehittyy kouluittain vaihtelevasti; Miehikkälän kirkonkylän koulun oppilasmäärä pysyy välillä vuoteen 2015 asti. Sitten oppilasmäärä pienenee 56:een ja oppilaaseen. Muurikkalan oppilasmäärä nousee nykyisestä 21 oppilaasta oppilaaseen ja pienenee 2015 jälleen lähelle 20. Suur-Miehikkälän koulun oppilasmäärä pienenee syksystä 2011 alkaen ensin alle 40 ja sitten vuonna 2016 alle 30 oppilaaseen. Miehikkälän yläkoulun oppilasmäärä pienenee vuonna 2014 lähelle 54 oppilasta. Klamilan oppilasmäärä nousee 2010 vuodesta lähtien 60 oppilaaseen vuoteen 2015 asti. Virojoen koulun oppilasmäärä nousee lähelle 160 oppilasta vuosina Virolahden yläkoulun oppilasmäärä pienenee 2012 alkaen alle 100 oppilaaseen ja nousee sen jälkeen nykyiseen 120 vuonna Loppupäätelmät Kaakon kaksikossa tulee päättää mitä lasten koulunkäynnistä halutaan maksaa? Kouluverkko on rakennettu tällä hetkellä hyvin ja se tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Suuria säästöjä ei ole mahdollista saavuttaa. Mikäli pitää säästää, niin silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtää yläaste Miehikkälästä Virojoelle ja lopettaa Muurikkalan ja Suur-Miehikkälän koulut. Tällöin säästetään kiinteistöt myymällä ja virkojen lakkautuksilla pitkässä juoksussa, mutta lasten hyvinvointi tuskin lisääntyy ja lopulta maksetaan enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon kasvaneina menoina. Jäljelle jäävien koulujen toimintaedellytykset ja resurssit tulee turvata, jotta voidaan ylläpitää monipuolista perusopetusta. Kyläkoulu/ pieni koulu tukee parhaiten lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja voi olla myös päättäjien strateginen valinta lisätä kunnan kiinnostavuutta asuinkuntana. Muurikkalan koulu jatkaa entisellään 2-opettajaisena ja oppilasmäärä säilyy yli 20 oppilaan. Vuodesta 2014 alkaen luokkajakoa muutellaan tarpeen mukaan. Suur-Miehikkälän koulun opettajalukumäärän (2 vai 3) tarkastelu oppilasmäärän kehityksen mukaan. Kirkonkylän koulun opettajalukumäärän (4 vai 5) tarkastelu oppilasmäärän kehityksen mukaan. Miehikkälän yläkoulun säilyttäminen vuoden 2014 kevääseen, jonka jälkeen opetuksen järjestäminen 5-luokkaisena ei ole enää mahdollista mikäli oppilasmäärä ei kasva. Virolahden lukion säilymisen turvaaminen tulee olla molempien kuntien intresseissä tärkeällä sijalla. Haasteena on Virolahden lukion ja Harjun Oppimiskeskuksen yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen sekä peruskoulunsa päättävien nuorten motivointi jatkamaan opintojaan Virolahdella. Kouluverkkoa on tarkasteltu Kaakon kaksikkona, mutta mahdolliset kuntaliitokset vaikuttavat päätöksentekoon. Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

18 LÄHTEET Hyyppä, Markku Me-hengen mahti. PS - kustannus: Jyväskylä. Kaakon kaksikon koulujen työsuunnitelmat lukuvuodelle Kalaoja, Esko Kyläkoulu yhteiskunnallisena ilmiönä Keltikangas Järvinen, Liisa Koulu sosiaalisen pääoman lisääjänä ja elinikäisen oppimisen kasvattajana psykologisen tutkimuksen valossa. Teoksessa: Alatupa, Saija (toim.) Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma - Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Sitran raportteja 75 : Edita Prima. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Tuotehinnasto Korpinen, Eira Kyläkoulu on maaseudun vetovoimatekijä. OPM. Koulukiusaaminen lisääntyy peruskoulun yläluokilla. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:7. Peltonen, Taina Pienten koulujen opetuksen kehittäminen. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Perusopetuslaki PHK Oy Kaakon kaksikko Kiinteistöhallinnan kehittäminen PHK Oy Kaakon kaksikko Rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma Pulkkinen, Lea Lapsesta aikuiseksi, mutta miten ja millaiseksi? Kehityksellinen ja yhteiskunnallinen näkökulma persoonallisuuteen. Teoksessa: Metsäpelto, Riitta- Leena & Feld, Taru (toim.) Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. PSkustannus:Jyväskylä. STM. Terveyden edistäminen kunnassa. STM:n julkaisuja 2006:19. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Tossavainen, Kerttu Terveyden perusta luodaan lapsuudessa. Luento Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Ylinen, Eeva Lähellä rauhallinen maaseutu. Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma Wikipedia. Erityisopetus. Wikipedia: Koulukiusaaminen Kaakon kaksikko/kouluverkkoselvitys (18)

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kouluverkkosuunnitelman muutosten tarkastelua

Kouluverkkosuunnitelman muutosten tarkastelua Kouluverkkosuunnitelman muutosten tarkastelua 20.10.2014 Sakari Brusila, Osikonmäen kyläyhdistys Panu Hynninen, Tuusmäen kyläyhdistys Miia Malinen, Tuusmäen koulun vanhempainyhdistys Sampo Luukkainen,

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä Ohjaus esiopetuksessa Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Koulumaiseen toimintaan perehtyminen Erityisen tuen tarpeiden kartoitus Yhteistyö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011. Arto Nieminen ja Merja Wahra

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011. Arto Nieminen ja Merja Wahra Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011 Arto Nieminen ja Merja Wahra Taustaa TUPO-toiminta alkoi Hatanpäällä syyskuussa 2008 Ammatillisen koulutuksen vetovoima, alle 7 keskiarvolla

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Kouluverkkotyöryhmä toukokuu 2010 1 Johdanto Urjalan sivistyslautakunta asetti 6 / 18.2.2010 työryhmän laatimaan Urjalan kouluverkkoa koskevan

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Perusopetuksen kehittäminen/ kysely huoltajille ja henkilökunnalle Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot