PALOTURVALLINEN PUUTALO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALOTURVALLINEN PUUTALO"

Transkriptio

1 PALOTURVALLINEN PUUTALO

2 PALOTURVALLINEN PUUTALO 1

3 Kustantaja: Wood Focus Oy Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala

4 PALOTURVALLINEN PUUTALO 3

5 SUOMENKIELISEN LAITOKSEN ALKUSANAT Tämä kirja on syntynyt vuosia kestäneen pohjoismaisen yhteistyön pohjalta. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan viranomaiset, tutkimus-, rahoituslaitokset ja teollisuus ovat käyttäneet suuren määrän voimavaroja ja aikaa, jotta puun käyttö rakentamisessa olisi paloteknillisesti turvallista. Samalla tämä kirja liittyy laajaan kampanjointiin puunkäytön edistämiseksi rakentamisessa. Tämä kirja julkaistaan Wood Focus Oy:n julkaisusarjassa. Tässä esitetään myös menetelmiä ja laskentaohjeita, joita ei ole aikaisemmin maassamme käytetty. Niitä käytettäessä on otettava huomioon voimassa olevat rakentamismääräykset. Kirjan tiedot pohjautuvat laajaan tutkimusaineistoon. Tietojen merkitys on opastava ja tukevat monilta osin rakennus- ja puuteollisuuden tuotekehitystyötä. Risto Mäkinen Kehittämisjohtaja Ympäristöministeriö Käsillä oleva teos perustuu yhteispohjoismaisen Nordic Wood projektin tuloksena syntyneeseen ruotsinkieliseen alkuteokseen Brandsäkra trähus. Se julkaistiin vuonna 1998 ja se on osoittautunut paljon käytetyksi puun paloturvallisuutta käsitteleväksi alkuteokseksi eri pohjoismaissa. Tämän vuoksi siitä on päätetty julkaista myös suomenkielinen laitos. Alkuteoksen julkaisun jälkeen on tehty paljon uutta paloturvallisuutta koskevaa tutkimusta. Tämän vuoksi kirjaan on tehty joitain täsmennyksiä ja muutoksia käännöksen yhteydessä. Muun muassa ruotsalaisten palomääräysten kertaamista on rajoitettu ja niiden sijaan on keskitytty enemmän suomalaisiin määräyksiin. Todettakoon, että uusien tulosten perusteella myös alkuperäinen teos tullaan julkaisemaan uudelleen. Kirjan on kääntänyt suomenkielelle diplomi-insinööri Reino Niemimaa. Teoksen julkaisuasusta on huolehtinut arkkit.yo Mikko Lahikainen Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. Sisällöllisistä asioista on vastannut projektipäällikkö Pekka Nurro Wood Focus Oy:stä. Mikko Viljakainen Johtaja, rakentamisen järjestelmät Wood Focus Oy 4

6 PALOTURVALLISET PUUTALOT - NORDIC WOOD-PROJEKTI Nordic Wood on pohjoismaisen puuteollisuuden tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä. Ohjelmaa rahoittavat pohjoismainen puuteollisuus, Nordisk Industrifond sekä kansalliset tutkimus- ja kehitysorganisaatiot: Erhvervsfremmestyrelsen Tanskassa, TEKES Suomessa, Islands forskningsråd, Norges forskningsråd ja NUTEK Ruosissa. Ohjelmassa on viitisenkymmentä projektia. Paloturvalliset puutalot, jonka tavoitteena on vahvistaa puun paloteknistä asemaa, on yksi tämän ohjelman projekteista. Sen päätavoitteena on osoittaa että puu, yhdessä lämmöneristeen ja verhouslevyjen kanssa, on paloteknisesti mitoitettavissa oleva rakennusmateriaali, ja edelleen kehittää tästä syntyviä mahdollisuuksia. Puurakennusten palotekninen mitoitus perustuu aikaisempiin selvityksiin, rationaalisiin perusteluihin ja pitkäaikaiseen kokemukseen. Paloturvallisuutta koskevalla tiedolla täydennetään niitä ympäristöetuja jotka puu materiaalina tarjoaa. Pohjoismainen johtoryhmä: Vidar Sjödin, Brandforsk, ordf. (SE) Bjarne Lund Johansen, Træbranchens Oplysningsråd (DK) Charlotte Micheelsen, By- og Boligminister (DK) Tero Nokelainen, Finnforest (FI) Pekka Nurro, Finnish Wood Research (FI) Olavi Lilja, Ympäristöministeriö (FI) Wiran Bjørkmann, Statens bygningstekniske etat (NO) Stein Johannesen, Forestia (NO) Nils Knutsen, Gjensidige (NO) Rosemarie Lindberg, Träforsk (SE) Anders Paulsson, Bjerking Ingenjörsbyrå (SE) Projektiin osallistuneet tutkimuslaitokset ja tutkijat: Trätek - Institutet för träteknisk forskning: Jürgen König, Joakim Norén, Lazaros Tsantaridis, Lars Walleij, Birgit Östman NBI - Norgens byggforskningsinstitutt: Nils Forsén, Vidar Stenstad VTT - Valtion Tieteellinen Tutkimuskeskus / Rakennustekniikka / Palotekniikka: Tuula Hakkarainen, Jukka Hietaniemi, Esko Mikkola, Tuuli Oksanen LTH - Lund tekniska högskola / Brandteknik: Björn Karlsson, Sven Erik Magnusson, Tomas Rantasalo Raportin laatijat: Birgit Östman, Jürgen König, Esko Mikkola, Vidar Stenstad, Björn Karlsson ja Lars Walleij Kuvat: Helen Alterius, Lars Claesson, NBI ja Trätek 5

7 6

8 ESIPUHE Puun käytön edistämiseksi pohjoismaisen puuteollisuuden on yhtenäistettävä puun ja puutuotteiden kelpoisuutta osoittavat järjestelmänsä ja tekniset ratkaisunsa.tämä on tärkeää erityisesti paloalalla, jolla sekä tutkimusja kehitystoimintaa että viranomaisten määräyksiä harmonisoidaan yhä enemmän. EU:ssa tapahtunut kehitys, joka samalla antaa yhtenäistämiselle perustan, on tästä todisteena. Tämä käsikirja muodostaa käytännön sovellutuksia ajatellen kootun tuloksen pohjoismaisesta projektista Paloturvalliset puutalot joka on Nordic Wood ohjelman osa. Tuloksia on tämän lisäksi julkaistu erillisissä tutkimusraporteissa ja ammattikirjallisuudessa sekä esitelty konferensseissa. Käsikirjaa on myös täydennetty aikaisempien töiden tuloksilla sekä muista lähteistä saaduilla tiedoilla. Tarkoituksena on antaa konkreettisia ohjeita ja neuvoja jotka koskevat oleellisia paloteknisia vaatimuksia täyttävien puurakenteiden ja tuotteiden suunnittelua. Käsikirjassa käsitellään myös uusia eurooppalaisia paloluokkia ja palomitoitusmenetelmiä. Lisäksi siinä korostetaan yksityiskohtia jotka merkittävästi vaikuttavat puurakentamisen paloturvallisuuteen. Ohjeet on ensisijaisesti laadittu tukemaan monikerroksisten puutalojen rakentamista, mutta niitä voidaan luonnollisesti soveltaa myös matalampiin rakennuksiin. Sovellutukset vastaavat ensisijaisesti asuntorakentamisen tarpeita, mutta monet ratkaisuista soveltuvat myös yleisempään käyttöön. Monikerroksisiin puurakennuksiin liittyvien riskien arviointi muodostaa pohjoismaisessa projektissa oman osansa. Sen tuloksena laaditaan erillinen ohjekirja joka käsittelee erilaisten sekä passiivisten että aktiivisten palosuojaustoimenpiteiden arviointia. Tämä käsikirja valmistunee v Pohjoismainen projekti on tehty Nordic Wood-ohjelman puitteissa yhteistoiminnassa Trätek in, Norges byggforskningsinstitutt in, VTT/Rakennustekniikka/Palotekniikan ja LTH/Brandteknik in kanssa. Sitä on johtanut puu- ja rakennusteollisuuden, viranomaisten ja vakuutusyhtiöiden edustajista koottu johtoryhmä. Rinnakkaiseen pohjoismaiseen projektiin Monikerroksiset puutalot on pidetty tiiviisti yhteyttä. Projektiin ovat osallistuneet puu-, rakennus- ja rakennusmateriaaliteollisuus. Nordisk Industrifond ja eri kansalliset rahastot ovat rahallisesti tukeneet projektia. Toivomme että tämä käsikirja omalta osaltaan myötävaikuttaa paloturvallisen puutalorakentamisen lisääntymiseen. Kiitos Monet henkilöt ja organisaatiot ovat kommenteillaan ja ehdotuksillaan auttaneet tämän käsikirjan tekemisessä. Haluamme erityisesti kiittää johtoryhmien jäseniä ja projektiin osallistuneiden teollisuusyritysten edustajia. Arvokkaita näkemyksiä ja ehdotuksia ovat lisäksi antaneet Boverket, Räddninmgsverket, Räddningstjänsten i Göteborg, Brandkonsulten, Consultec, Glasuld, Schaumann ja Oulun yliopisto. Kiitämme lämpimästi kaikesta saamastamme avusta. Tekijät 7

9 LUKUOHJE Tämä käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti suunnitteleville arkkitehdeille ja insinööreille. Sitä voidaan myös käyttää koulutuksessa ja paloalaa koskevan lainsäädännön kehittämistyön tukena, ja siitä on hyötyä rakennus- ja puuteollisuuden tuotekehittäjille. Pohjoismaiset vaatimukset ja vaatimustasot ovat pääpiirteittäin samat, mutta niiden välillä on eroavaisuuksia. On siksi syytä korostaa, että esitettyjä ratkaisuja ja mitoitusmenetelmiä ei sellaisinaan voida soveltaa kaikissa pohjoismaissa. Niitä käytettäessä on huomioitava jokaisen yksittäisen maan rakentamismääräykset. Rakentamismääräykset eivät kuitenkaan aina ole yksityiskohtia ohjaavia tai ehdottomia, vaan niden perustana olevia toiminnallisia vaatimuksia voidaan täyttää eri tavoilla. On odotettavissa että kehitys kohti toiminnallisia vaatimuksia sisältäviä määräyksiä tulee jatkumaan. Käsikirjassa käsitellään pääasiassa niitä toimintoja (palo, ääni, ym) ja viranomaisvaatimuksia jotka välittömästi vaikuttavat puun käyttöön. Se käsittelee ensi kädessä rankarakenteisia kevytrakenteita jotka tehdään yhdistämällä useita materiaaleja, lähinnä mineraalivillaa ja verhouslevyjä. Paloteknilliset erityiskysymykset käsitellään laajemmin yleisissä paloalan käsikirjoissa. Arkkitehtejä ja insinöörejä kiinnostanevat lähinnä kappaleet 5 9, jotka auttavat erilaisia palovaatimuksia täyttävien puusta tehtyjen rakenteiden suunnittelussa. Kappale 6 on tarkoitettu rakennesuunnittelijoille ja esittelee uuden menetelmän rakenteen palonaikaisen kantavuuden laskemiseksi. Kappaleessa 9 luetellaan useita pohjoismaisessa projektissa kehitettyjä puun käyttöä lisääviä ratkaisuja. Tämän lisäksi kappaleessa 3 on tietoja paloteknisistä käsitteistä ja luokista, myös uusista nk. euroluokista, ja kappaleessa 4 annetaan kokonaisvaltaista suunnittelua koskevia ohjeita. Rakenneratkaisujen valinnassa on tärkeätä huomioida myös muut vaatimukset, lähinnä ehkä äänitekniikkaan liittyvät. Nämä eivät yleensä ole ristiriidassa palovaatimusten kanssa, mutta niiden huomioiminen voi joissakin tapauksissa edellyttää erityistoimenpiteitä. Puuteollisuudelle käsikirja antaa puutuotteiden palo-ominaisuuksia koskevia perustietoja ja perustan uusien tuotteiden ja käyttösovellutusten kehittämiselle. Viranomaisille käsikirjasta pitäisi voida muodostua tuki kun puurakennuksia koskevia uusia palomääräyksiä kehitetään ja pohjoismaisten määräysten välisiä eroavaisuuksia poistetaan. 8

10 SISÄLLYS ESIPUHE... 7 LUKUOHJE JOHDANTO Puurakenteiset kerrostalot Palon vaiheet Palon leviäminen Kokemuksia ja tilastotietoja Pohjoismaisia kokemuksia Kerrostaloja koskevat tilastot Pientaloja koskevat tilastot UUSIA MAHDOLLISUUKSIA PUUN KÄYTÖLLE POHJOISMAISSA Toiminnalliset vaatimukset Lyhyt katsaus pohjoismaiden rakentamismääräyksissä 1999 esitettyihin palovaatimuksiin Palosuojausstrategioita Sammutus Sprinklaus Savun ja palon leviämisen estäminen Riskiarviointi Riskeistä ja riskiarvioinnista Puukerrostalojen riskiarviointiin soveltuva indeksimenetelmä Ääneneristys PALOTEKNISIÄ KÄSITTEITÄ JA LUOKKIA Paloluokat Rakennusosat, pintakerrokset ja verhoukset Rakennusosat (seinät, väli/yläpohjat, pilarit ja vastaavat) Seinien ja kattojen pintakerrokset Suojaverhous Lattiapäällysteet PALOTEKNINEN SUUNNITTELU Paloturvallisuuden dokumentointi Suunnittelu, yleistä Paloturvallisuutta koskeva suunnittelu Palonaikainen kantavuus ja stabiliteetti Palon leviäminen rakennuksen sisällä Palon leviäminen muihin rakennuksiin Sammuttamisen helpottaminen Poistumisen turvallisuus ja nopeus

11 5 PALOTEKNINEN OSASTOINTI JA OSASTOIVAT RAKENTEET Osastointi Osastoivuus - Ei-kantavien rakenteiden palonkestävyys Yhteenlaskumenetelmä Rakenneratkaisuja osastoivat seinät PALONKESTÄVYYS KANTAVUUS Tuulikuormat. Runkojärjestelmä ja rungon stabiliteetti Rakennusosakohtainen mitoitus Yleistä Mitoituksen vaiheet Seinärankojen mitoitus Välipohjien (palkkien) mitoitus Kiinnitystarvikkeet ja liittimet Kuormat Materiaalien ja kantavuuden mitoitusarvot Puisia rankarakenteita koskeva laskentamalli Rakenteet Hiiltymisvaiheet Hiiltymissyvyys Palamattomien verhouslevyjen ja akustisten jousirankojen putoamiskriteerit Mallissa tarvittavat vakiot ja parametrit eräille levy-yhdistelmille Jäännöspoikkileikkaus Lujuus- ja jäykkyysarvoja Laskentaesimerkkejä Rakenneratkaisuja Yleistä Kantavat ja osastoivat seinät, yksinkertainen runko Kantavat ja osastoivat seinät, kaksoisrunko Molemmilta puolilta palolle altistetut kantavat väliseinät, yksinkertainen runko Huoneistojen väliset välipohjat Yläpohjat RAKENNEYKSITYISKOHTIA Palokatkot Ullakon osastointi Vesikatto ja räystäät Yleistä Kylmät ullakot Lämpimät ullakot

12 7.4 Parvekkeet ja luhtikäytävät Kantavat rakenteet Uloskäytävä pintakerrokset Uloskäytävissä olevat portaat Kantava rakenne Poistumistie pintakerrokset Läpiviennit ja laiteasennukset Ilmastointikanavat Putkiläpiviennit Sähköasennukset Vesi- ja viemäriasennukset PUU PINTAKERROKSENA/VERHOUKSENA Uloskäytävät Huoneistojen sisäiset seinä- ja kattopinnat Suojaverhous Lattiapäällysteet PUU JULKISIVUMATERIAALINA Yleiset rajoitukset Teknisiä ratkaisuja puujulkisivujen paloturvallisuuden parantamiseksi Sisätilojen sprinklaus Sprinklaamaton rakennus Julkisivuja koskevat hyväksymiskriteerit TYÖSUORITUS JA VALVONTA KIRJALLISUUS Viitteet Muu kirjallisuus Pohjoismaisia rakennusnormeja ja -ohjeita LIITE

13 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Puurakenteiset kerrostalot Puukerrostalojen määrä lisääntyy pohjoismaissa Puun on toimittava palon kaikissa vaiheissa Kokemuksia on lähinnä Yhdysvalloista Turvallisuustaso on säilytettävä Uusiutuvat paloturvallisuusvaatimukset luovat uusia mahdollisuuksia puurunkoisten kerrostalojen rakentamiseen. Aikaisemmin rakentamismääräykset ovat rajoittaneet puurunkoisten kerrostalojen kerrosluvun kahteen (Norjassa kolmeen). Rajoitusta on perusteltu kokemuksilla Pohjoismaissa aikaisemmin tapahtuneista aluepaloista. Tässä on kuitenkin sekoitettu toisiinsa toisaalta tiiviisti rakennetun alueen puisten julkisivujen ja katemateriaalien ja toisaalta rakennusten puisten runkorakenteiden vaikutukset tulen leviämiseen. Nyt tiedetään, että rakennusten runkorakenteet voidaan tehdä puusta yhtä paloturvallisiksi kuin muistakin materiaaleista, kunhan rakenneyksityiskohtiin kiinnitetään riittävästi huomiota. 12 UUDET PALOMÄÄRÄYKSET KORKEAMPIA PUUKERROSTALOJA Tietopohjan parantuessa on pohjoismaissa 1990-luvun puolivälin jälkeen rakennettu useita puukerrostaloja. Puurakenteiden käyttöä on perusteltu lähinnä rakennusajan lyhenemisellä ja puumateriaalin ympäristöystävällisyydellä. Ruotsissa valmistui ensimmäinen nelikerroksinen rakennus vuonna Samana vuonna valmistui Växjössä yksi nelikerroksinen ja yksi viisikerroksinen rakennus. Suomessa ensimmäinen puusta tehty kolmikerroksinen kerrostalo valmistui Tämän jälkeen Suomessa on toteutettu useita kerrostaloprojekteja. Koska ensimmäisten kohteiden rakentaminen aloitettiin ennen uusien määräysten voimaantuloa v. 1997, ne rakennettiin poikkeusluvalla vastaamaan tulossa olevia määräyksiä. Uudet määräykset rajoittavat kuitenkin edelleen puun käyttöä voimakkaasti. Puuta saadaan puurunkoisten kerrostalojen sisäpinnoissa käyttää hyvin rajoitetusti. Muista pohjoismaista poiketen julkisivut voidaan kuitenkin tehdä puusta, koska yli kaksikerroksisissa puurunkoisissa rakennuksissa sisätilojen lieskahdus ja siitä aiheutuva liekkien tunkeutuminen ikkunasta ja tulen leviäminen julkisivuun on estetty sisätilojen sprinklauksella. Tanskassa kahden ensimmäisen kohteen rakentaminen aloitettiin Niiden yhteinen asuinpinta-ala on m 2. Viiden kohteen rakentamista suunnitellaan. Edellä mainitut kohteet muodostuvat pääasiassa asuinrakennuksista. Lasketaan, että puukerrostaloissa (yli kaksikerroksiset rakennukset) valmistunut asuinpinta-ala on Ruotsissa vuoden 1998 loppuun mennessä n m 2, Suomessa n m 2 ja Norjassa 500 m 2 (yli kolmekerroksiset rakennukset).

14 JOHDANTO Lämpötila Lieskahdus Palon alkuvaihe Lieskahtanut palo Jäähtyminen Sisustus- ja pintamateriaalit Kuva 1.1 Palon vaiheet Ensimmäinen toimistorakennus on 5-kerroksinen rakennus, joka rakennettiin Ruotsin Skellefteån ulkopuolelle Siinä palon leviäminen ikkunoiden kautta julkisivuun estettiin paloluokitettujen ikkunoiden avulla. Ratkaisulla voitiin julkisivut kokonaisuudessaan tehdä puupintaisina. Valittua ratkaisua on kuitenkin vaikeata soveltaa asuinrakennuksiin, joissa jatkuvasti kiinnipidettäviä paloluokiteltuja ikkunoita on vaikeata käyttää. Toiminnalliset palovaatimukset tekevät tuloa Pohjoismaihin, mutta niiden käyttöönotossa ollaan vielä eri vaiheissa. Maissa sovellettavissa määräyksissä on muitakin eroja. Käsikirjassa keskitytään eroavaisuuksien vuoksi konkreettisiin ohjeisiin, jotka koskevat olennaisia paloteknisiä vaatimuksia täyttävien rakenteiden ja tuotteiden suunnittelua ja valmistusta. Ohjeissa on mahdollisuuksien mukaan noudatettu eurooppalaisessa standardisointityössä esiin tulleita tietoja ja hyödynnetty valmisteilla olevia eurostandardeja. Käsikirjan tietoja voidaan siten käyttää nykyisiä rakentamismääräyksiä täydentävänä tietona, ja varsinkin, kun uusia rakennus- ja rakenneratkaisuja tuodaan markkinoille. 13

15 JOHDANTO 1.2 Palon vaiheet Erityyppisten palovaatimusten ymmärtämisen helpottamiseksi seuraavassa selostetaan lyhyesti palon eri vaiheita. Palon alkuvaihe alkaa syttymisestä ja päättyy lieskahdukseen. Alkuvaiheen pituuteet vaikuttaa mm. palotilassa olevan palavan materiaalin määrä ja laatu sekä tilan ilmanvaihto (palon hapensaanti). Lieskahduksen jälkeen alkaa täysin kehittyneen palon vaihe, jossa huonetilan lämpötila pysyy suhteellisen vakiona. Palon jäähtymisvaihe alkaa, kun kaikki huonetilassa oleva palava aine on kulutettu loppuun, Palotilasta on poistuttava palon alkuvaiheen aikana. Alkuvaiheessa huonetilan yläosassa olevat kuumat palokaasut ja alaosassa oleva kohtalaisen raikas ilma muodostavat vielä toisistaan selvästi erottuvat vyöhykkeet. Lieskahdus, eli hetki jolloin kaikki palotilassa oleva palava aine syttyy, tapahtuu ylemmän kaasupatjan lämpötilan noustua n C:een. Tässä vaiheessa lattiaan kohdistuvan lämpösäteilyn intensiteetti on n kw/m 2. Ihmiset eivät kestä näin suuria lämpö- ja säteilyrasituksia, joten tiloista on poistuttava paljon aikaisemmin. Yleisesti katsotaan että tiloista on oltava poissa ennenkuin palokaasujen lämpötila nousee yli C. Tällöin lattiaan kohdistuva lämpösäteily on n. 2,5 kw/m 2 ja alemman vyöhykkeen lämpötila n. 80 C. Näitä rasituksia ihminen pystyy kestämään lyhyen ajan, vaikkakin kipua tuntien. Jotta poistuminen varmasti olisi mahdollista, palokaasuvyöhykkeen on lisäksi oltava vähintään noin kahden metrin korkeudella lattiasta Lieskahduksen jälkeinen täysin kehittyneen palon vaihe on rakenteiden säilymisen kannalta määräävä. Tässä vaiheessa korostuvat puun hyvät ominaisuudet, kuten suhteellisen hidas pinnasta etenevä tuhoutuminen, korkea palonaikainen lujuus ja pienet palonaikaiset muodonmuutokset. 14 Palon alkuvaiheessa on tärkeää saada poistumiseen käytettävissä oleva aika mahdollisimman pitkäksi ja poistumisolosuhteet mahdollisimman hyviksi. Puulle tyypillinen kohtuullinen savunmuodostus ei yleensä muodostu ongelmaksi, mutta puupintojen osallistuminen paloon muun palotilassa olevan palokuorman rinnalla tulisi ottaa huomioon paloteknisessä kokonaissuunnittelussa. Puurakenteiden palonkestävyyttä käsitellään lisää kappaleissa 5 (osastoivat ei-kantavat rakenteet) ja 6 (kantavat rakenteet). Detaljiratkaisuja (esim. palosulut) esitetään kappaleessa 7, pintamateriaalit/ verhoukset kappaleessa 8 ja puujulkisivut kappaleessa 9.

16 JOHDANTO 1. Seinän läpi 2. Aukon, esim. oven, läpi 3. Vesikatteen yli 4. Vesikattorakenteen kautta 5. Sisäkaton läpi tai kautta 6. Lattian alta 7a. Vaakasuoran kanavan kautta, esim. ilmastointi 7b. Pystysuoran kanavan kautta, esim. ilmastointi 8. Porrashuoneiden, hissikuilujen ym. kautta 9. Välipohjien läpi 10. Ikkunoiden kautta 11. Julkisivun sisällä 12a. Julkisivun pintaa pitkin Lentopalo Lämpösäteily 12b. Räystään kautta vertikaali- tai horisontaalisuunnassa Lentopalo Liekkien leviäminen Lämpösäteily Lähellä olevaan rakennukseen 14. Ulkoisesta palolähteestä Kuva 1.2 Palon leviäminen rakennuksen sisällä ja rakennuksesta toiseen.

17 JOHDANTO 1.3 Palon leviäminen Palo leviää usealla eri tavalla sekä rakennuksessa että eri rakennusten välillä. Tärkeimmät leviämisreitit on koottu edellä olevaan kuvaan 1.2. Tätä kuvaa ontäydennetty kuvalla 12b, joka on ISOasiakirjasta /1-1/. Numerointi noudattaa ISO-asiakirjan numerointia. Esitettyjä leviämisreittejä löytyy kaikista rakennuksista. Puurakennuksissa jotkut reitit saattavat kuitenkin olla kriitillisempiä kuin muissa rakennuksissa. 1.4 Kokemuksia ja tilastotietoja Pohjoismaisia kokemuksia Puurakenteet eivät sorru palossa kovin helposti, joten ne ovat pelastus- ja sammutustyön kannalta turvallisia ratkaisuja. Rakenteiden ontelot, joita mahdollisesti on erityisesti vanhoissa rakenteissa, voivat kuitenkin muodostaa palonleviämisreitin, jossa palon sammuttaminen on erittäin vaikeata. Siksi palo-osastosta toiseen johtavia onteloita ei saa tehdä. Ontelot on aina katkaistava asianmukaisin palokatkoin, katso 7.1. Norjassa on muita pohjoismaita pidemmät kokemukset yli kaksikerroksisista puurakennuksista. Myös puujulkisivut ovat Norjassa tavallisia. Oslon palolaitoksen kokemusten /1-2/ mukaan sisäpuolinen palo leviää ensisijaisesti avonaisten tai epätiiviiden ovien, putki- ja kanavaläpivientien sekä roilojen kautta. Rakennuksen ulkopuolelta palo leviää ensisijaisesti kattorakenteiden, ikkunoiden ja ulkoseinän onteloiden kautta. 16 Oslon ja muiden suurempien kaupunkien palolaitosten mukaan vielä neljä kerrosta korkeat puujulkisivut eivät ole vaikeita sammuttaa. Maasta käsin paloa voi sammuttaa noin 12 m korkeuteen asti (noin neljä kerrosta). Soveltuvalla kalustolla päästään vielä tätäkin korkeammalle kunhan rakennuksen viereen on kaikissa olosuhteissa esteetön pääsy.

18 JOHDANTO Kerrostaloja koskevat tilastot Puurakenteisissa kerrostaloissa tapahtuneita tulipaloja koskevaa tilastoaineistoa on löytynyt ainoastaan Yhdysvalloista. (NFPA, National Fire Protection Association, palotilastot) /1-2, 1-3/. Siellä käytetyt rakenneratkaisut poikkeavat kuitenkin niin paljon pohjoismaissa viimeisen vuosikymmenen aikana käytetyistä ratkaisuista, että tämän aineiston perusteella tehtyjä arvioita ei voi suoraan siirtää meidän oloihin. Tilastosta on kuitenkin voitu tehdä johtopäätöksiä, joita on hyödynnetty pohjoismaisessa rakennekehittelyssä. Mm. rakenteissa oleviin onkaloihin ja automaattisten sammutuslaitteistojen antamiin mahdollisuuksiin on tällä perusteella kiinnitetty huomiota /1-9/ Pientaloja koskevat tilastot Lundissa Ruotsissa tehdyn laajan pientalopaloja koskevan selvityksen /1-5/ mukaan kuolemaan johtavien tulipalojen todennäköisyys on riippumaton runkomateriaalista. Aineelliset vahingot voivat kuitenkin muodostua suuremmiksi rakennuksissa joiden runko on tehty palavasta materiaalista. Samaan tulokseen tullaan myös suomalaisessa tutkimuksessa /1-6/. Siinä huomautetaan lisäksi, että tutkitut puurakennukset olivat keskimäärin vanhempia, mikä osaltaan on vaikuttanut aineellisia vahinkoja lisäävästi. Norjassa on tutkittu vuosina tapahtuneita rivitalopaloja /1-7/. Tässä todettiin mm. että palo levisi palo-osastosta toiseen yleisimmin kiertämällä osastoivat seinät ullakon ja/tai kattorakenteiden kautta. Raportista löytyy kuitenkin myös joitain tapauksia, joissa osastoiva rakenne oli pettänyt. Rakenteiden yksityiskohtiin ja eri rakenteiden välisiin liitoskohtiin on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Ruotsissa pientalojen ja kerrostalojen paloturvallisuustasot vaikuttavat tilastojen valossa olevan samansuuruiset /1-8/. 17

19 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA 2 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA PUUN KÄYTÖLLE POHJOISMAISSA Toiminnallisten palomääräysten merkitys kasvaa Pohjoismaiset palomääräykset poikkeavat osittain toisistaan Esimerkiksi sammuttamisen osalta voidaan valita erilaisia palosuojausstrategioita Sprinklereitä ollaan tuomassa Pohjoismaihin Riskiarvioinnista tulee uusi tapa paloturvallisuuden arvioinnissa Ääneneristyksen vaatimat ratkaisut ovat usein samansuuntaiset paloturvallisten ratkaisujen kanssa, mutta tarkistus on aina suoritettava 2.1 Toiminnalliset vaatimukset Siirtyminen toiminnallisiin vaatimuksiin perustuviin rakentamismääräyksiin johtaa usein muutoksiin myös palomääräysten tavoitteissa /2-1, 2-2/. Tällä hetkellä useissa maissa kuten Ruotsissa ensisijaisena tavoitteena on henkilövahinkojen estäminen. Esimerkiksi vakuuttamalla hoidettavissa olevaa omaisuusarvojen suojelua pidetään omistajan tehtävänä. Muissa maissa, esimerkiksi Suomessa ja Norjassa, rakentamismääräysten säännöksillä pyritään suojaamaan myös omaisuutta ja ympäristöä. Näissäkin maissa omaisuuden suojaa lisätään vakuutuksiin liittyvillä ehdoilla. Pohjoismaat ovat edistyneet vaihtelevasti siirtymisessä toiminnallisiin vaatimuksiin perustuviin rakentamismääräyksiin. Ruotsissa uudet rakentamismääräykset, BBR 94, otettiin käyttöön Vaatimukset esitetään toiminnallisina eikä puun käyttöä materiaalina rajoiteta. Käytännön rakennustekniikka rajoittaa kuitenkin puun käytön yleensä korkeintaan 6 8-kerroksisiin rakennuksiin. Yleisimmin puukerrostalojen kerrosluku rajoittuu 4 6:een kerrokseen. Norjassa uusimmat rakentamismääräykset ovat vuodelta Niiden mukaan korkeiden rakennusten rungon on säilyttävä tuhoutumatta koko palon ajan jäähtymisvaihe mukaan lukien. Muilta osin Norjan määräykset ovat suhteellisen lähellä Ruotsin BBR 94:n määräyksiä. Suomen nykyiset määräykset astuivat voimaan Ne rajoittavat edelleen jossain määrin puun käyttöä. Puurunkoisissa rakennuksissa suurin sallittu kerrosluku on neljä. Puukerrostalot on myös sprinklattava. Tanskassa on tehty periaatepäätös toiminnallisiin määräyksiin siirtymisestä. Ensimmäisten muutosten jälkeen palomääräykset sallivat nelikerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. Alustavan aikataulun mukaan seuraavat muutokset saatetaan voimaan vuoden 2001 aikana. Toiminnallisissa rakentamismääräyksissä rakennusten yksityiskohtiin kuten materiaalivalintaan kohdistuvat vaatimukset korvataan yleisillä usein laadullisilla ehdoilla, jotka koskevat käyttäjien turvallisuutta, mukavuutta ja vastaavia seikkoja. Materiaalivalintoihin ei puututa kunhan voidaan osoittaa, että toiminnalliset vaatimukset täyttyvät. Tällä käsikirjalla pyritään helpottamaan osoittamiseen tarvittavan dokumentaation laatimista sekä periaatetason että rakenteiden yksityiskohtien osalta. 18

20 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Alustava suunnittelu Käyttäjien itsensä määrittelemät ja viranomaisten määrittelemät tarpeet (Rakentamismääräykset) TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Esisuunnittelu Annettu tulkinta (määräysten ohjeteksti) tai kohdekohtainen, seikkaperäiseen dokumentaatioon perustuva tulkinta TULKINNAT / YKSITYISKOHTAISET VAATIMUKSET Pääsuunnittelu Ennalta hyväksytyt ratkaisut (Rakennusmääräysten ohjetekstit ym.) ja/tai seikkaperäinen dokumentaatio (laskelmat, kokeet, asiantuntija-arviot) TEKNISET RATKAISUT Taulukko 2.1 Tarpeet ja vaatimukset 2.2 Lyhyt katsaus pohjoismaiden rakentamismääräyksissä 1999 esitettyihin palovaatimuksiin Pohjoismaiden palovaatimukset ovat yleisesti ottaen samanlaiset. Eroavaisuuksia löytyy mm. puukerrostaloja koskevien sovellutusten osalta. Määräyksiin on tehty useita muutoksia vuosina Seuraava katsaus kattaa hyvin lyhyesti tilanteen kesällä Katsauksessa on erityisesti huomioitu ne määräykset joilla puun käyttöä asuntorakentamisessa säädellään. Tarkemmat tiedot löytyvät ao. maan rakentamismääräyksistä. Kappaleessa 3 on enemmän tietoja paloteknisistä käsitteistä ja luokista. Näiden luokkien mukaisia puurakenteita ja -tuotteita annetaan kappaleissa

21 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Tanska Suomi Norja Ruotsi Puisia kerroksia -nyt 2 kerrosta 4 kerrosta (yleensä max 5 6 kerrosta) -uudet rakentamismääräykset 3 4-kerroksisia puurakennuksia koskeva lisäys marraskuussa 1999; toiminnallisuuteen perustuvat määräykset 2001 Kehittymässä toiminnalliseen suuntaan Rakenteita koskevat vaatimukset useampikerroksisissa rakennuksissa Toistaiseksi poikkeusluvan perusteella 3 4 kerrosta; R60, palamaton lämmöneriste ja sprinklaus 3 4 kerrosta: poistumiseen riittävä >4 kerrosta; selvittävä täydellisestä palosta 3 4 kerrosta: R kerrosta: R60/ R90 tai vaihtoehtoisesti täydellistä paloa koskevat laskelmat tai kokeet Taulukko 2.2 Puisten kerrosten lukumäärä asuinrakennuksissa ja kantavaa runkoa koskevat vaatimukset pohjoismaisissa palomääräyksissä. 2.3 Palosuojausstrategioita Kappaleessa kolme annetaan enemmän tietoa paloteknisistä käsitteistä ja luokista. Kappaleissa 5 9 kuvataan puurakenteita ja puutuotteita jotka täyttävät yllämainittuja paloteknisiä vaatimuksia. Palosuojausstrategiaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. paikallisen pelastuslaitoksen resurssit, aktiivisten suojausmenetelmien kuten sprinklauksen käyttö ja savun- ja palonleviämisen rajoittamista koskevat valinnat. Nämä kaikki vaikuttavat luonnollisesti palotekniseen suunnitteluun, josta tarkemmin kappalessa Sammutus Pelastuslaitoksen resurssit ja muut edellytykset on otettava huomioon suunnittelun kaikissa vaiheissa Sammutusyksiköiden lähtövalmius, toimintavalmiusaika, kalusto, miehistö ja sammutusveden saatavuus, rakennuksen saavutettavuus ja sammutusmahdollisuudet ulkoa ja sisältä ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat rakennusta koskeviin suunnitteluratkaisuihin. Esimerkkejä näistä tekijöistä ovat: Hälytysjärjestelmä, asennetaanko, minkä tyyppinen Automaattinen sammutuslaitteisto (sprinklaus), asennetaanko Poistumistiet Rakennusosien palonkestävyys 20

22 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Tanska Suomi Norja Ruotsi Yhden perheen talot (1 2 kerrosta) Puupinnat sallitaan Kerrostalot (>2 kerrosta) -huonetiloissa Puupinnat (luokan 2 verhous) sallitaan seinissä 8 kerrosta Luokan P1 rakennukset: puupinnat sallitaan (luokka 2/- ) Luokan P2 rakennukset: ainoastaan vähäisiä puupintoja tai palosuojattua puuta (luokka 1/I) Puupinnat sallittuja palo-osastoissa tai 200 m³ Ainoastaan pienehköjä puupintoja tai palosuojattua puuta ( luokka II seinät, luokka I katot) -poistumisteissä Puupintoja ei yleensä sallita. Palosuojattu puu joka täyttää pintakerros- ja verhousvaatimukset voidaan käyttää. Taulukko 2.3 Seinien ja kattojen sisäpuoliset puusta tehdyt pintakerrokset ja verhoukset pohjoismaisten rakentamismääräysten mukaan. Tanska Suomi Ruotsi Yhden perheen talot (1 2 kerrosta) Puulattiat sallitaan Kerrostalot (>2 kerrosta) Puulattiat sallitaan sekä asunnoissa että poistumisteissä/porrashuoneissa Taulukko 2.4 Asuntojen puulattiat pohjoismaisissa rakentamismääräyksissä Tanska Suomi Norja Ruotsi Yhden perheen talot (1 2 kerrosta) Puiset julkisivut sallitaan Kerrostalot (>2 kerrosta) Enintään 20% julkisivupinnasta ja enintään 50% jokaisen kerroksen korkeudesta 3 4 kerrosta: 100% rakenteellisilla suojauksilla ja sprinklauksella Ei rajoituksia, jos on tavoitettavissa sammutuskalustolla (runkomateriaalista riippumatta) ja on saanut paikallisen palolaitoksen hyväksynnän. Puiset julkisivut sallitaan: -sprinklaamatta: rajoitetusti (n.20%) -sprinklattu: 100% -julkisivu-palokoe SP105 Taulukko 2.5 Puujulkisivut pohjoismaisissa rakentamismääräyksissä. 21

23 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Sammutusedellytykset ovat usein puutteelliset. Syitä voivat olla: Palo kehittyy toimintavalmiusaikaan nähden liian nopeasti Palo leviää rakenteen onteloissa, joissa siihen on vaikeata päästä käsiksi Sammutusveden puute Ihmisten pelastaminen tai palon rajoittaminen on priorisoitava sammutustyötä korkeammalle. Palokunnan toimintamahdollisuudet on otettu huomioon kansallisissa palomääräyksissä. Palokunnan kalustolla on esteettä päästävä ikkunoiden luo, jos näitä käytetään varateinä. Suurempia rakennuksia on voitava sammuttaa kaikista suunnista. Ullakko- ja ontelopaloihin on päästävä käsiksi. Rakenteiden verhouslevyt on tarvittaessa voitava poistaa. Sammutusveden saatavuus on myös oltava turvattu vuoden kaikkina aikoina Sprinklaus Pohjoismaissa asuntoihin ei yleensä asenneta sprinklereitä. Yhdysvalloissa asuntojen henkilöturvallisuutta kuitenkin parannetaan yleisesti sprinklereillä. Rakennuksen rungon materiaaliin ei silloin kiinnitetä huomiota, koska irtaimen sisustuksen palo-ominaisuudet joka tapauksessa ovat henkilöturvallisuuden kannalta merkittävin tekijä. Yhdysvalloissa käytetään kustannusten saamiseksi hyväksyttävälle tasolle yleisesti yksinkertaisia vesijohtoverkkoon kytkettyjä sprinklerijärjestelmiä. Asuntoihin asennetut sprinklerit sammuttavat tai tukahduttavat palon hyvin aikaisessa vaiheessa, jolloin palokunnan toimintaedellytykset paranevat. Yhdysvalloissa saadut kokemukset osoittavat myös, että sprinklerit selvästi vähentävät palokuolemariskiä. Sprinklattujen talojen tulipaloissa ei ole rekisteröity yhtään tai hyvin harvoja kuolemantapauksia /2-3, 2-4/. Sprinklauskysymyksessä Pohjoismaiden kannat eroavat toisistaan. Norjassa ja Ruotsissa paloturvallisuusvaatimukset täytetään ilman sprinklausta. Suomen rakentamismääräyksissä sprinklausta vaaditaan joissakin tapauksissa. Tanska ei vielä ole muodostanut kantaansa. Jos talot sprinklataan muita vaatimuksia voidaan lieventää eli tehdä nk. teknisiä kompensaatioita. Mahdollinen lievennyksen kohde on pintakerroksia koskevat vaatimukset. Kun palo jo sen alkuvaiheessa sammutetaan sprinklereillä, eivät pintakerrokset ehdi osallistua paloon. 22

24 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Sprinklerin vaikutus tulee selvimmin esille julkisivumateriaalia koskevissa valinnoissa. Sprinklattu tila ei todennäköisesti kehity lieskahdusasteelle, jolloin myöskään ikkunoista ei työnny lieskahduksen synnyttämiä liekkejä. Julkisivuun kohdistuvia vaatimuksia voidaan tällöin nieventää. Sprinklattuihin taloihin voidaan siten tehdä puuverhoiltuja julkisivuja. Tällä perusteella suomalaisten puukerrostalojen julkisivut on voitu tehdä puusta, kun taas ruotsalaisissa puukerrostaloissa julkisivut on rapattu Kokemuksia Yhdysvalloista /2-3/ Yhdysvalloissa panostettiin 1980-luvun alusta lähtien erittäin voimakkaasti sprinklaukseen liittyvien teknisten ratkaisujen kehittämiseen. Tavoitteena oli ensisijaisesti henkilöturvallisuuden lisääminen. Yhdysvallat kuuluu niihin teollisuusmaihin, joissa paloissa kuolleiden lukumäärä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti katsottuna on suurin luvun alkuvuosina kuoli paloissa vuosittain yli ihmistä, joista noin 70 % olivat asuntopalojen uhreja. Kuolemantapausten vähentämiseksi ryhdyttiin kehittämään sprinklerijärjestelmiä, jotka aikaisempia järjestelmiä paremmin sammuttaisivat tai tukahduttaisivat palon jo sen alkuvaiheessa. Toisena tavoitteena oli vähentää asennuskustannuksia niin paljon, että sprinklerijärjestelmät tulisivat taloudellisesti kiinnostaviksi. Tämä saavutettiin mm. käyttämällä järjestelmissä muovi- ja kupariputkia tavanomaisten teräs- tai rautaputkien sijasta, vähentämällä järjestelmän toimivuusaikaa, kytkemällä sprinklerijärjestelmä rakennuksen käyttövesiputkistoon ja asentamalla sprinklerit ainoastaan syttymisen kannalta riskialtteimpiin tiloihin. Sprinklerjärjestelmien luomiin mahdollisuuksiin herättiin myös paikallisella tasolla. Kaliforniassa useat kunnalliset palokunnat olivat oma-aloitteisesti ryhtyneet selvittämään asuinrakennusten sprinklaukseen liittyviä kysymyksiä. Nopeasti kasvavissa kunnissa asuntojen sprinklaus nähtiin myös vaihtoehtona uusien paloasemien rakentamiselle. Asuntojen sprinklausta koskevat vaatimukset olivat aluksi paikallisia ja saatettiin voimaan paikallisilla määräyksillä. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa sprinklereitä vaaditaan noin 200:ssa kunnassa. Asunto- ja rakennustyypit, joita vaatimukset koskevat, vaihtelevat kuitenkin kunnasta toiseen. Arviolta 1 % kaikista Yhdysvalloissa olevista yhden ja kahden perheen taloista ja n. 10 % kaikista useamman perheen taloista on varustettu asuntosprinklerillä v

25 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Paloviranomaisilla on paikallisesti oikeus myöntää helpotuksia muista paloturvallisuuteen liittyvistä vaatimuksista, jos asunnot sprinklataan. Tavallisimmin helpotukset kohdistuvat palo-osastojen kokoon tai rakennusosia koskeviin vaatimuksiin. Myös kunnan infrastruktuuria koskevista vaatimuksista voidaan poiketa sprinklaamalla asunnot. Nämä helpotukset voivat koskea tien leveyttä (vaikuttaa raskaan palokaluston liikkuvuuteen), pussikatujen suurinta sallittua pituutta, katupalopostien keskinäistä etäisyyttä, pelastuspalvelun ajoneuvojen ajoteitä, ajoneuvojen kääntöpaikkoja tai suurinta kadun ja talon välistä etäisyyttä. Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto on laatinut kaksi sprinklereiden teknisiä ohjeita koskevaa julkaisua, Sammutuslaitteistot enintään 4-kerroksisissa P1- ja P2-luokan asuinrakennuksissa ja Sprinklerisäännöt. Näistä ensimmäinen käsittelee puukerrostaloissa käytettäviä ns. asuntosprinklereitä ja toinen varsinaisia automaattisia sammutuslaitteistoja, joiden vesimäärä riittää alkavan palon sammuttamiseen. Ruotsissa noudatetaan asuntosprinklereiden asennuksissa tavallisesti kahta NFPA:n julkaisemaa suositusta, NFPA 13D ja 13R. NFPA 13D sovelletaan yhden ja kahden perheen taloihin ja NFPA 13R rakennuksiin joiden kerrosluku on korkeintaan 4. Suositukset ovat saatavissa ruotsinkielisinä käännöksinä /2-5, 2-6, 2-7, 2-8/. Joissakin kunnissa suosituksia täydennetään esim. paluuvirtaussuojia koskevilla vaatimuksilla. Tällä halutaan estää sprinklerijärjestelmässä olevaa vettä sekoittumasta juomaveteen. On syytä huomata, että asuntosprinklerikonseptiin myös kuuluu savuilmaisimilla aktivoituva hälytysjärjestelmä luvulta lähtien on paloissa kuolleiden lukumäärä laskenut selvästi luvun ensimmäisen puoliskon aikana asuntopaloissa kuoli vuosittain keskimäärin n ihmistä. Palovaroittimien lisääntyneen käytön uskotaan vaikuttaneen huomattavasti tähän kehitystrendiin. Yksiselitteistä tilastoa sprinklauksen vaikutuksesta ei ole. Suhteellisen harvat asunnot on varustettu sprinklerillä, joten mahdolliset tilastot ovat myös sen vuoksi epävarmoja. NFPA:n vuosina kerättyyn aineistoon perustuva analyysi viittaa kuitenkin siihen, että asuntopaloissa kuolleiden määrä olisi vähentynyt 9,44 kuolleesta 3,89:ään kuolleeseen 1000 paloa kohti. 24

26 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Sprinklauksella olisi siten vähennetty kuolemantapausten määrää 59%. Samantyyppisiä kokemuksia on saatu suoraan sprinklausta vaativista kunnista. Sprinklatuissa asunnoissa palokuolemat ovat hyvin harvinaisia. Asuntosprinklereiden käytön lisäämiseksi niiden aiheuttamia kustannuksia pyritään jatkuvasti vähentämään. Vedentarpeen vähentämiseksi on tutkittu mm. vesisumuun perustuvien järjestelmien soveltuvuutta asuntojen sprinklaukseen. Tulosten mukaan vesisumu soveltuu hyvin käytettäväksi asuntopaloissa esiintyvien palotilanteiden sammuttamiseen. Tehdyt kustannuslaskelmat osoittavat kuitenkin, että vesisumuun perustuvat järjestelmät ovat tavanomaisia asuntosprinklereitä kalliimpia. Jos veden saatavuus on heikko, nämä järjestelmät voivat kuitenkin olla kiinnostava vaihtoehto. Paloilmaisimien avulla aktivoitavia sprinklerijärjestelmiä on myös tutkittu. Ne on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäviksi liikuntarajoitteisten henkilöiden käyttämissä tiloissa kuten esimerkiksi vanhusten asuntoloissa ja hoitolaitoksissa. Asuntojen sprinklaus on herättänyt kiinnostusta monissa maissa, mm. Kanadassa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Englannissa ja Pohjoismaissa. Mallia on haettu Yhdysvalloista, mutta tekniikka on sovellettu paikallisiin olosuhteisiin. Asennettujen sprinklerien määrä on kuitenkin vielä pieni Pohjoismainen sovellutus Suomessa puukerrostalot on sprinklattava /2-6/. Vuoden 1996 jälkeen rakennetut puukerrostalot on siksi kaikki sprinklattu. Ensimmäisissä kohteissa käytettiin suhteellisen järeitä järjestelmiä, mutta sovellutuksia on myöhemmin kevennetty. Muissa pohjoismaissa valmistellaan yksinkertaisten sprinklerjärjestelmien käyttöönottoa. 25

27 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Leviämisreitti Toimenpiteet A. Sisäpuoliset ovet (avoimet/epätiiviit) pystysuorat putki- ja kanavaläpiviennit roilot ja asennuskuilut itsesulkeutuvat ovet ovilevyn ja karmin välin tiivistyminen palosulku palo-osaston rajalla eri kanavat eri palo-osastoille/huoneistoille palosulku palo-osaston rajalla B. Ulkopuoliset kattorakenne ikkunat ulkoseinien ontelot räystään tiivistäminen lämmöneristetty vesikatto/lämmin ullakko ullakon osastointi riittävä ikkunoiden välinen etäisyys pystysuunnassa, esim. ikkunan korkeus paloluokitetut ikkunat itsesulkeutuvat ikkunaluukut julkisivuverhous ilman ilmarakoa palosulku ilmaraossa jokaisen kerrostason kohdalla Taulukko 2.6 Vastaavat rakenneratkaisut annetaan lähinnä kappaleissa 7 ja Savun ja palon leviämisen estäminen Savun ja palon leviäminen voidaan estää muutamalla suhteellisen yksinkertaisella toimenpiteellä. Nämä kohdistetaan ensisijaisesti yleisimpiin savun leviämisreitteihin. 2.4 Riskiarviointi Rakennusteollisuudessa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneen kehityksen seurauksena rakennukset ovat jatkuvasti tulleet monimutkaisemmiksi ja aikaisemmin totutusta poikkeavammiksi. Rakentamismääräysten aikaisemmin yksityiskohtaiset ja/tai hyväksyttyjä teknisiä ratkaisuja sisältävät vaatimukset on osittain korvattu toiminnallisilla vaatimuksilla, joissa vaatimustasot kuvataan ohjetekstien avulla. Vaatimustasojen asettaminen tällä tavoin on nykyisen tiedon avulla kuitenkin vaikeata, usein mahdotonta. Soveltuvien laskentamenetelmien puuttuessa on myös vaikeata osoittaa, että esitetty ratkaisu täyttää määräysten edellyttämän turvallisuustason. Käynnissä olevissa tutkimusprojekteissa selvitetään, miten paloriskit tulisi puurunkoisissa rakennuksissa ottaa huomioon /2-9/. Tavoitteena on myös tehdä vertailuja samanlaisiin palamattomalla rungolla 26

28 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA tehtyihin rakennuksiin. Riskiarviointimenetelmiä ja lähtötietoja koskevan inventoinnin antamien tulosten perusteella päätettiin kehittää semi-kvantitatiivinen menetelmä, ns. indeksimenetelmä. Tässä kappaleessa annetaan lyhyt selostus riskiarviointimenetelmistä yleensä ja kuvataan lyhyesti Nordic Wood -projektissa kehitettyä riskiarviointimenetelmää. Puu- vai kivitalo? Riskeistä ja riskiarvioinnista Käsitettä riski käytetään hyvin erilaisissa yhteyksissä ja käsitteen sisältö vaihtelee samaten käsittelijän mukaan /2-9/. Useita termejä, kuten riskin suuruuden arviointi (riskanalys, risk analysis), riskin merkittävyyden arviointi (riskbedömning, risk evaluation) ja riskin hyväksyttävyyden arviointi (riskvärdering, risk assessment) käytetään riskien kvantifiointiin liittyvän työn eri osien kuvaamiseen. Käsite riskin hyväksyttävyyden arviointi määritellään kirjallisuusviitteessä /2-10/ seuraavasti: riskin hyväksyttävyyden arviointi muodostaa kootun arvioinnin riskin siedettävyydestä, kun samanaikaisesti huomioidaan riskin suuruus, toiminnasta saatava hyöty ja riskin arvioinnin epävarmuudet. Riskin hyväksyttävyyden arviointiin käytetyt menetelmät voidaan ryhmittää seuraavasti Laadulliset eli kvalitatiiviset menetelmät Määrälliset eli kvantitatiiviset menetelmät Yhdistetyt eli semikvantitatiiviset menetelmät 27

29 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Laadullisia menetelmiä on jo kauan käytetty mm. vakuutusteollisuudessa. Näissä menetelmissä työkaluina käytetään kirjallista aineistoa, jossa laadullisesti selostetaan eri tapahtumien esiintymisriskejä, ja tarkistusluetteloita, joissa tärkeät riskitekijät tunnistetaan. Kohdekohtaisten tarkistusluetteloiden laatiminen on kuitenkin vaikeata. Lisäksi puhtaasti laadullisissa menetelmissä eri riskitekijöiden merkitystä ei myöskään voida verrata keskenään. Tästä syystä tarvitaan myös määrällisiä menetelmiä. Määrällisissä menetelmissä hyväksyttävälle riskille määritetään kvantitatiivinen mitta, epävarmuudet kvantifioidaan ja riskiä kuvaava mittaluku arvioidaan sopivalla menetelmällä (yleensä laskentamallilla). Eräiden puukerrostalorakentamisen kannalta kiinnostavien vaatimusten osalta tarvittavat todennäköisyyksiä koskevat lähtöarvot, laskentamenetelmät ja hyväksyttävää riskiä koskevat kvantitatiiviset lukuarvot kuitenkin puuttuvat. Puhtaasti kvantitatiivisilla menetelmillä voitaisiin siten esittää ainoastaan osa asetettavista vaatimuksista. Yhdistetyissä menetelmissä valitaan ammattitaitoon perustuvan arvioinnin ja kokemuksen perusteella muutama tarkasteltavan ongelman kannalta tärkeäksi katsottu muuttuja. Paloturvallisuustarkastelussa valitaan sekä turvallisuutta lisääviä että sitä heikentäviä muuttujia, joille annetaan numeerinen arvo. Näistä lasketaan riskille indeksiarvo, joka verrataan muihin vastaavilla arvioinneilla saatuihin arvoihin tai sovittuun standardiarvoon. Nordic Wood -projektissa kehitetty indeksimenetelmä on tätä tyyppiä Puukerrostalojen riskiarviointiin soveltuva indeksimenetelmä Erityyppisissä rakennuksissa esiintyvien paloriskien arvioimiseksi on kehitetty useitakin indeksimenetelmiä. Nordic Wood -projektissa käytetään yleistä indeksimenetelmää jossa paloturvallisuuteen liittyvät parametrit asetetaan keskinäiseen tärkeysjärjestykseen /2-11/. Menetelmässä paloturvallisuuteen liittyvät tekijät järjestetään hierarkisiin tasoihin. Ylimpänä on valittu kokonaistavoite, (esim. talon on oltava paloturvallinen), sen jälkeen määritellään osatavoitteet (esim. henkilövahingot ja omaisuusvahingot tulee estää). Seuraavalla tasolla määritellään strategiat (esim. palon leviäminen palo-osastosta toiseen estetään, savun leviäminen palo-osastosta toiseen estetään, jne.). Viimeisenä määritellään lukuisa määrä rakennukseen ja sen sijaintiin liittyviä parametrejä (esim. mahdollisen sprinklerijärjestelmän ominaisuudet, rakenteiden kantavuus, palokunnan sijainti ja kalusto, jne.) 28

30 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Parametrit voidaan edelleen jakaa kvantifioitavissa oleviin alaparametreihin. Nämä voidaan ryhmittää päätöstaulukoiksi tai niille voidaan muulla tavalla antaa arvosana. Jokainen parametri saa siten mitattavissa olevan arvosanan. Kun indeksimenetelmän rakenne on vahvistettu, annetaan osa- ja kokonaistavoitteille sekä eri parametreille painoarvot suhteessa toisiinsa. Indeksimenetelmän rakenne sekä tavoitteiden, strategioiden ja vaikuttavien tekijöiden painoarvot kehitettiin ns. Delphi-menetelmällä / 2-12, 2-13/. Tämä on hyväksi todettu menetelmä asiantuntijoista kootun ryhmän näkemysten yhdistämiseksi kokonaisnäkemykseksi. Tässä tapauksessa Delphi-paneeliin oli jokaisesta kehitystyöhön osallistuneesta pohjoismaasta (Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi) koottu viisi asiantuntijaa, joiden asiantuntemus koski mitoitusta, testausta, pelastuspalvelua, vakuutusta ja tutkimusta, eli yhteensä 20 asiantuntijaa. Pohjoismaista koottu projektiryhmä kehitti indeksimenetelmän rakenteen lähettämällä Delphi-panelille kyselyjä joilla indeksimenetelmän rakenne asteittain tarkennettiin. Kun rakenne saatiin valmiiksi, määriteltiin samalla tavalla kokonais- ja osatavoitteiden sekä parametrien painoarvot. Kohteen parametrien painoarvoista ja parametreille annetuista arvosanoista voidaan kohteen paloturvallisuudelle laskea indeksiarvo. Tätä indeksiarvoa voidaan käyttää erilaisten paloturvallisuuteen vaikuttavien parametrien kuten runkomateriaalin tai erilaisten paloturvallisuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutuksen vertailuun. Nordic Wood projektissa kehitetty menetelmä on toistaiseksi alustava, koska sitä ei ole verifioitu tai verrattu muihin menetelmiin. Menetelmän antamat tulokset on jatkotyössä tarkoitus verrata mm. tietokonelaskelmien ja kokeiden antamiin tuloksiin. Indeksimenetelmän nykyinen versio esitellään yksityiskohtaisesti internetissä saatavilla olevissa julkaisuissa /2-14/. Valmis indeksimenetelmä on julkaistu v

31 PALOTEKNISIÄ KÄSITTEITÄ JA LUOKKIA 2.5 Ääneneristys Pohjoismainen projekti Trähus i flera våningar on kehittänyt joukon ääntä hyvin eristäviä rakenteita. Erityisesti keveät puuvälipohjat on onnistuttu kehittämään entistä paremmiksi. Kehitettyjen rakenteiden askelääneneristys on hyvä myös matalilla alle 100 Hz taajuuksilla. Hyvät äänitekniset ominaisuudet on osoitettu sekä mittauksin että haastattelemalla rakennettujen kerrostalojen asukkaita. Äänitekniikkaa koskevat suunnitteluohjeet selostetaan erillisessä pohjoismaisessa käsikirjassa jota NBI Norjassa valmistelee /2-15/. Rakenteille asetetut ääneneristysvaatimukset saavutetaan usein ratkaisuilla, jotka perustuvat usean päällekkäisen rakennekerroksen yhteisvaikutukseen. Tällaisten rakenteiden palotekniset ominaisuudet, erityisesti palonkestävyys, ovat useimmiten hyvät. Joskus palo- ja ääniteknisten vaatimukset kuitenkin asettavat rakenneratkaisuille ristiriitaisia vaatimuksia. Esimerkiksi paloteknisten vaatimusten asettamat tiiveysvaatimukset voivat joissain tapauksissa heikentää rakenteiden ääniteknisiä ominaisuuksia. Toinen esimerkki on rakennuksen jäykistäminen suurilla yhtenäisillä levypinnoilla, joka ratkaisu kuitenkin väliseinien kohdalla voi sivutiesiirtymän johdosta heikentää seinän erottamien tilojen välistä ääneneristävyyttä. On siis syytä tarkistaa, että valitut ratkaisut täyttävät kaikki niille asetetut vaatimukset. 30

32 PALOTEKNISIÄ KÄSITTEITÄ JA LUOKKIA 3 PALOTEKNISIÄ KÄSITTEITÄ JA LUOKKIA 3.1 Paloluokat Rakennusten paloluokka määräytyy erilaisin perustein eri pohjoismaissa. Koska rakennuksiin kohdistuvat vaatimukset perustuvat paloluokkiin, myös vaatimukset ovat maittain erilaiset. Seuraavassa esitetään tiivistelmä eri pohjoismaiden käytännöstä. Tarkemmat yksityiskohdat käyvät ilmi ao. maan rakentamismääräyksistä. Tanska Tanskassa rakennuksia ei jaeta luokkiin. Suomi Palotekniset vaatimukset määräytyvät rakennuksen paloluokan mukaan Rakennusosien palnkestävyyttä koskevat merkinnät ovat samat kaikissa EU:n jäsenmaissa Pintakeroksille ja rakennusmateriaaleille on olemassa sekä pohjoismaisia että EU:n uusia euroluokkia P1: Paloluokkaan P1 kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden oletetaan pääsääntöisesti kestävän palossa sortumatta. Rakennuksen kokoa tai henkilömäärää ei rajoiteta. P2: Kantavien rakenteiden vaatimukset voivat olla paloteknisesti edellisen luokan tasoa matalampia. Riittävä turvallisuustaso saavutetaan asettamalla vaatimuksia erityisesti pintakerrosten ominaisuuksille. Kerroslukua ja henkilömäärää rajoitetaan käyttötarkoituksen mukaan. P3: Luokassa ei ole palonaikaiseen kantavuuteen kohdistuvia vaatimuksia. Riittävä turvallisuustaso saavutetaan rajoittamalla rakennuksen kokoa ja henkilömäärää sen käyttötarkoituksen mukaan. Norja Norjassa rakennukset jaetaan sekä riski- että paloluokkiin (ks. taul. 3.1). Riskiluokituksessa rakennukset jaetaan henkilöturvallisuuteen liittyvien riskien mukaan kuuteen riskiluokkaa, 1 6. Rakennusluokka (BKL) huomioi henkilöturvallisuuden lisäksi yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvat riskit. Rakennusluokkia on neljä, 1 4. BKL4:ssä ei ole minimivaatimuksia, vaan hyväksyntää varten tulee tehdä kohdekohtainen täydellisesti dokumentoitu palotekninen selvitys. Ruotsi Br 1: Rakennukset joissa on enemmän kuin 2 kerrosta. Kaksikerroksiset rakennukset: tilapäiseen yöpymiseen, sairaille tai liikuntarajoitteisille tarkoitetut rakennukset, rakennukset joiden toisessa kerroksessa on kokoontumistiloja. Br 2: Kaksikerroksiset rakennukset: rakennukset joissa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa, tai kokoontumistila pohjakerroksessa, tai ovat pinta-alaltaan yli 200 m 2. Yksikerroksiset rakennukset: hoitolaitokset. Br 3: Muut rakennukset (esim. yhden ja kahden perheen talot). Kuva 3.1 Rakennuksen luokka määräytyy mm. sen korkeuden, kerrosluvun ja käyttötarkoituksen perusteella. 31

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola 2 Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muualla Määräyksissä olevia vaatimuksia kysyttiin seuraavista

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta Uudistuvien rakentamismääräysten vaikutukset rakennusteollisuuden näkökulmasta Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.2016 Timo Pulkki Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräykset uusitaan

Lisätiedot

Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa

Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa 1 Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa 01.04.2015 19.11.2015 5 Uusien palomääräysten kehityskaari RTT E1 taustaselvityshanke Teollisuuden

Lisätiedot

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Jorma Jantunen Paloseminaari 19 7.2.2017 Johdanto Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 21.12.2012/958,

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN

Lisätiedot

Palon leviämistä estävät räystäät

Palon leviämistä estävät räystäät TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06706-12 Palon leviämistä estävät räystäät Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (12) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Julkisivumateriaalien ja räystäiden vaikutus

Lisätiedot

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen Taustaa Puun paloturvallista käyttöä koskeva tutkijoiden ja teollisuuden verkosto,

Lisätiedot

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.

Lisätiedot

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola Taustaa Pohjoismainen komitea "Nordiska Kommitten för byggbestämmelser" (NKB) valmisteli aikanaan rakennustuotteiden tyyppihyväksyntää

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO Rakenteellisen paloturvallisuuden huomioon ottaminen lupakäsittelyssä Vanhempi opettaja Heikki Nupponen PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN

Lisätiedot

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Hietaniemi J. & Rinne T. SISÄLTÖ Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 KAAPELIEN PALOTURVALLISUUS JA PALOKATKOT Esityksen sisältö: paloturvallisuutta koskevat määräykset kaapelit palokatkot 1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_talo

Puu pintamateriaalina_talo 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan

Lisätiedot

PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta

PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki 26. 27.5.2010 Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta Norja teki sen..... eli sääti rakentamismääräyksissä sprinklauksen pakolliseksi asuinkerrostaloissa

Lisätiedot

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE Otto Tuominen 27.10.2011 E1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennusosat Kantavat ja osastoivat rakennusosat (esim. ulko-ovet ja ikkunat) jaetaan luokkiin sen perusteella, miten

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puurakentamisen tutkimustarpeita Jouni Hakkarainen, T&K johtaja Metsä Wood, Rakentamisen ja teollisuuden tuotteet 9.12.2015 Puurakentamisen tutkimustarpeita Järjestelmäkehitys:

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Puurakenteiden turvallinen tuulettaminen ja palon välitön pysäyttäminen tuuletusraoista. Renotech Oy, Jari Koivisto

Puurakenteiden turvallinen tuulettaminen ja palon välitön pysäyttäminen tuuletusraoista. Renotech Oy, Jari Koivisto Puurakenteiden turvallinen tuulettaminen ja palon välitön pysäyttäminen tuuletusraoista Renotech Oy, Jari Koivisto Myyntipäällikkö Jari Koivisto Raunistula marraskuu 2014 Onnettomuustutkintakeskusta kiinnosti

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO TEKNINEN TIEDOTE PUUJULKISIVUN PALOKATKO 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 REI ITETTY PALOKATKOPROFIILI...3 5.0 ONTELOVENTTIILIT...6 6.0 PALOKATKOJEN SIJOITTELU...7

Lisätiedot

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen

Lisätiedot

KANTAVIA RAKENTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET. Tilannekatsaus Eurokoodi 2013 seminaari, Yli-insinööri Jukka Bergman

KANTAVIA RAKENTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET. Tilannekatsaus Eurokoodi 2013 seminaari, Yli-insinööri Jukka Bergman KANTAVIA RAKENTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Tilannekatsaus Eurokoodi 2013 seminaari, 11.12.-13 Yli-insinööri Jukka Bergman Tausta määräyskokoelman uudistamiselle MRL 13, MRL 117 (=> 1.1.2013) MRL:ia täydentävät

Lisätiedot

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio KAIKKEIN VAATIVIMMISTA INNOVAATIOISTA Suomessa

Lisätiedot

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK Tekniikka ja turvallisuus Ilpo Leino SPEK 1 Turvallisuus EI ole pelkkää tekniikkaa 2 Turvallisuus ON tekniikkaa 3 Turvallisuus ON tekniikkaa ja OIKEAA asennetta sekä osaamista! 4 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 1 Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 19.11.2015 2 Sisältö Vuosi 2016 Palomääräykset - YM asetusluonnos rakennusten paloturvallisuudesta Jatkuva sortuma - YM asetus rakenteiden onnettomuuskuormia

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen: OHJE 1 (7) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma (jatkossa toteuttamissuunnitelma) tarkoittaa toiminnanharjoittajan laatimaa suunnitelmaa siitä,

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA Johtaja Matti Orrainen SPEK 15.2.2013 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU

PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU Päivi Myllylä PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 24. 25.8.2015, Hanasaaren kulttuurikeskus Suunnitteluohje

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015 Pelastusalan neuvottelupäivät 2015 Korkean rakentamisen paloturvallisuusriskejä Pekka Ronkainen Korkean rakentamisen paloturvallisuusriskejä Korkea rakentamisen paloturvallisuusriskejä Haasteita tänä päivänä:

Lisätiedot

Ajankohtaista YM Teppo Lehtinen

Ajankohtaista YM Teppo Lehtinen Ajankohtaista YM 28.5.2008 Teppo Lehtinen Normitalkoot 2008 Normitalkoot YM asetti 1.4.2008 Rakentamisen normitalkoot -hankkeen projektiryhmän (1.4.08-31.1.09) Tehtävänä on selvittää, millaiset kaavamääräykset

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari & Tuomas Paloposki 2 TAUSTA (1/3) t Palokuolemien määrä Suomessa korkea (n. 100 henkeä vuodessa).

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Kerrostalorakentaminen Suomessa

Kerrostalorakentaminen Suomessa PUUKERROSTALORAKENTAMINEN PUUIDEA 2016 Original Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa 17.3.2016 klo 9.30 10.00 Kerrostalorakentaminen Suomessa Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi)

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:

Lisätiedot

Rakenteellisen paloturvallisuuden kurssi SPEK Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun

Rakenteellisen paloturvallisuuden kurssi SPEK Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun Rakenteellisen paloturvallisuuden kurssi SPEK 21.3.2013 Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun Sampo Martiskainen Riskipäällikkö Riskienhallintapalvelut Palo-, murto- ja vuotovahingot 1988-2011 (kpl)

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39

Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39 Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39 Tuotenumero: 412135 67,00 (+ alv 10%) normaalihinta 50,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Kaapelointien paloturvallisuuteen suoraan tai epäsuorasti liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010 Dno: YM268/6221/2006 1 (5) Annettu: 28.3.2007 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

TURVALLISEEN HUOMISEEN

TURVALLISEEN HUOMISEEN TURVALLISEEN HUOMISEEN perheen pelastautumissuunnitelma 1 Poistu palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun! Tulipalo yllättää aina, ja huonetilaan alkaa heti muodostua tultakin vaarallisempaa savua.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen Johtava tutkija Kai Valonen Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva: Poliisi Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus

Lisätiedot

Finnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio 11.11.2010

Finnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio 11.11.2010 Mika Kallio 11.11.2010 1 2 Pitkät perinteet Euroopan vanhoissa kulttuurimaissa Pilari-palkkityyppiset ristikkorakenteet näkyvinä rakenteina hyvin tyypillisiä niin Saksassa, Ranskassa kuin Englannissakin

Lisätiedot

PUUMERA KIVISTÖ

PUUMERA KIVISTÖ PUUMERA KIVISTÖ 1 2015-11-28 Teolliset puurakenteet monimuotoisessa rakentamisessa Aiheet Teollinen puurakentaminen PuuMERA järjestelmä Ratkaisut Opit hyötykäyttöön 2 28/11/2015 Teollinen puurakentaminen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

KODIN TURVALLISUUS Puutaloalueet

KODIN TURVALLISUUS Puutaloalueet KODIN TURVALLISUUS Puutaloalueet päällikkö Tomi Honkakunnas 112 Sivu 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLIIKELAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN Noin 310 vakinaista ja noin 450 sivutoimista

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Tomas Fagergren

Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Tomas Fagergren Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Savukaasujen leviämisen estäminen Luoko palo painetta tai virtausta? Palo aiheuttaa aina ilman laajenemista riippuen palon tehosta ja

Lisätiedot

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Kim Johansson Eityisasiantuntija, DI Kirja on päivitetty ja siinä on että ohjeet ovat ajantasaisia ja vastaavat nykyistä käsitystä hyvästä korjaustavasta ja että ne

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus CPR. Ja miten se vaikuttaa Rekan kaapeleihin

Rakennustuoteasetus CPR. Ja miten se vaikuttaa Rekan kaapeleihin Rakennustuoteasetus CPR Ja miten se vaikuttaa Rekan kaapeleihin Tärkein ensin: Sinun ei tarvitse huolehtia! Voit huoletta käyttää kaikkia kaapeleitamme, jotka on valmistettu ennen ja jälkeen uusien säännösten

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Savua porrashuoneessa. Pelastuslaitosten teematutkinta

Savua porrashuoneessa. Pelastuslaitosten teematutkinta Savua porrashuoneessa Pelastuslaitosten teematutkinta Savua porrashuoneessa Asuinrakennusten palovahingoista kerrostalot muodostavat merkittävän osuuden Sekä henkilö- että omaisuusvahingoissa Vuodesta

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. 28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen

Lisätiedot

Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo

Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo Komponenttiluettelo ikkuna yleistä Täytetään KATSAssa yksittäishyväksynnän yhteydessä Ikkunalle pääsee siirtymään Navigointi-, Perustiedot - ja Katsastustapahtuma

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT 15.9.2016 Mikko Viljakainen Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2016 Mikko Viljakainen, Toimitusjohtaja, PUUINFO PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT Rakentamisen kokonaisvolyymi ja puun markkinaosuus vuonna 2009

Lisätiedot