Energiaa säästävä pientalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiaa säästävä pientalo"

Transkriptio

1

2

3 Matalaenergiarakentaminen Energiaa säästävä pientalo Suunnitteluohje matalaenergiarakentamiseen Versio 1.0 1

4 Matalaenergiarakentaminen Alkusanat Suomessa kiinteistöjen energiankulutus on lähes 30 % energian kokonaiskulutuksesta. Noin 40 % tästä kuluu rakennusten tilojen lämmitykseen. Suurin lämmitysenergian kuluttajaryhmä noin 30 % osuudellaan ovat pientalot. Kiinteistöjen energiatalouteen vaikuttaminen onkin yhteiskunnan kannalta merkittävä keino hillitä energiankulutuksen kasvua ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sillä rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö aiheuttavat noin 40 % osuuden Suomen hiilidioksidipäästöistä. Energiankulutuksen pienentämiseen pyrkii myös EU, joka kehittelee mm. energiatodistuskäytäntöä rakennusten energiankulutuksen toteamiseksi. Yksityiselle henkilölle pientalohanke on usein elämän suurin investointi. Näin ollen pientalon ominaisuuksia kannattaa harkita huolella myös energiankulutuksen kannalta. Rakennuksen energiankulutusta pienentämällä vaikutetaan merkittävästi asumiskustannuksiin vuosikymmenten ajan ja samalla talon arvo säilyy. Matalaenergiatalo on muutenkin miellyttävä. Siltä edellytetään hyvää suunnittelua mm. ulkovaipparakenteiden ja LVIS-järjestelmien suhteen. Ulkovaipan hyvä lämmöneristys ja oikein mitoitettu ilmanvaihto tasaavat lämpötilaeroja ja lisäävät viihtyvyyttä. Matalaenergiatalossa ei ole kylmiä pintoja eikä vedon tunnetta. Puu sopii erityisen hyvin matalaenergiatalon rakennusmateriaaliksi. Kun rakennuksen käytön aikainen energiankulutus puolitetaan, korostuu vastaavasti rakennusmateriaaleihin ja rakentamiseen sitoutuvan energian merkitys. Puutalon rakennusmateriaaleihin ja rakentamiseen sitoutuva energia on esimerkiksi alle puolet betonirakennukseen sitoutuvasta energiasta. Rakentamisen ja käytön aikaisen energiankulutuksen pienenemisen lisäksi ilmastomuutokseen vaikuttaa itse puumateriaalin sitoma hiilidioksidi (n. 1 tonni hiilidioksidia/kasvava puu-m 3 ), joka varastoidaan rakennukseen vuosikymmeniksi. Uusiutuva puumateriaali on kierrätettävää ja poltettunakin se vapauttaa vain sitomansa hiilidioksidin ja korvaa samalla fossiilisia polttoaineita. Tämän ohjeen tarkoituksena on esittää mitä matalaenergiarakentaminen käytännössä tarkoittaa, kuinka lämmitysenergiankulutusta vähennetään 50 % nykyisestä peruspientalon tasosta ja kuinka matalaenergiapuutalo toteutetaan. Esitetyt energiankulutustiedot perustuvat VTT:n laskelmiin. Rakennuskustannuslaskelmat on tehty Mittaviiva Oy:ssä. Tämän ohjeen lopussa esitetyt rakennetyypit ja rakenteiden liittymät perustuvat avoimeen puurakennusjärjestelmään. Kesäkuussa 2006 Wood Focus Oy 2

5 Matalaenergiarakentaminen Sisällys Käsitteitä Matalaenergiarakentaminen Mikä on matalaenergiatalo Lämpöhäviöt Lämmitysenergiankulutuksen pienentäminen Rakenteiden lämmöneristyksen parantaminen Rakenteiden ilmanpitävyyden merkitys Ikkunoiden merkitys Ilmanvaihdon merkitys Lämmitysjärjestelmän merkitys Pientalon energiankulutus Lämmitysenergiankulutuksen vertailulaskelmat Rakentamismääräyskokoelman mukaisen pientalon lämmitysenergiankulutus Matalaenergiapuutalon lämmitysenergiankulutus Talon arkkitehtuurin vaikutus lämmitysenergiankulutukseen Puurakenteiden vaikutus sisäilman laatuun Huoneilman lämpötilan ja ilmankosteuden vaikutus asumisviihtyvyyteen Huoneilman kosteuden hallinta Hygroskooppinen pintaverhousmateriaali huoneilman kosteuden tasaajana Rakennus- ja energiakustannukset Kustannuslaskelmien lähtötiedot Kustannuslaskelmien tulokset Lisäkustannusten takaisinmaksuaika Johtopäätökset matalaenergiatalon rakennus- ja energiakustannuksista...34 Lähteet LIITE 1 3

6 Matalaenergiarakentaminen Käsitteitä Normitalo Pientalon lämmöneristys on toteutettu Suomen rakentamismääräyskokoelman vähimmäisvaatimusten mukaan. Ulkovaippa Alapohjan, ulkoseinien, yläpohjan, ikkunoiden ja ulko-ovien muodostama kokonaisuus. Lämmöntalteenottolaite (LTO-laite) Ilmanvaihtokoneessa oleva lämmönsiirtolaite, jolla saadaan poistoilmassa olevaa lämpöä talteen. U-arvo Lämmönläpäisykerroin, joka kuvaa rakenteen lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi lämmönläpäisykerroin on sitä parempi on rakenteen lämmöneristyskyky. Lämmitysenergiankulutus Rakennuksen lämmitykseen kuluva energia [kwh/m 2 ]. Lämmitysenergiankulutus ilmoitetaan pinta-alan suhteen, jossa pinta-ala lasketaan kuten kerrosala, mutta rajapintana käytetään lämmöneristeen ulkopintaa (puuseinässä tuulensuojan ulkopinta) Lämpöhäviö Lämmitystehontarve, joka syntyy lämmön siirtymisestä rakenteen läpi tai ilmanvaihdon ja ilmavuotojen kautta. Lämpöviihtyvyys Kuvaa sitä, että kuinka miellyttävänä tai epämiellyttävänä ihminen aistii välittömän ympäristönsä lämpöolot. 4

7 Matalaenergiarakentaminen 1.0 Matalaenergiarakentaminen 1.1 Mikä on matalaenergiatalo Matalaenergiatalolla tarkoitetaan pientaloa, jonka tilojen lämmitysenergiankulutus on vähintään 50 % pienempi kuin Suomen rakentamismääräyskokoelman vähimmäisvaatimusten mukaan toteutetun talon (normitalo). Kun matalaenergiatalo kuluttaa tavanomaiseen taloon nähden huomattavasti vähemmän energiaa, energiamuodolla ja sen hinnalla ei ole niin ratkaisevaa vaikutusta. Matalaenergiarakentamisessa käytetään mahdollisimman yksinkertaisia rakenne- ja laiteratkaisuja kustannustehokkuus huomioiden, jolloin syntyy merkittäviä seurannaisvaikutuksia. Matalaenergiarakentamisen seurannaisvaikutuksia Energialasku pienenee. Hyvä ja tarpeenmukainen sisäilmasto ja sen hallinta ovat helppoja toteuttaa. Lämmitystehontarpeet, liittymistehot, perusmaksut, lämmönsiirtimet ja lämmönluovuttimet pienenevät, kun rakennuksen talotekniikka on mitoitettu vastaamaan kulutusta. Hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden alla ei tarvita lämmityspattereita. Matalaenergiarakentamisessa tärkeimmät energiansäästöperiaatteet ovat rakennuksen ulkovaipparakenteiden sekä ilmanvaihdon lämpöhäviöiden pienentäminen, koska suurin osa lämmitysenergiasta häviää näiden kautta. Tämän lisäksi matalaenergiarakentamisessa pyritään pienentämään myös vedenlämmittämisen sekä valaistuksen ja kodinkoneiden energiankulutusta taloteknisillä suunnittelu-, mitoitus- ja laiteratkaisuilla. 5

8 Matalaenergiarakentaminen 1.2 Lämpöhäviöt Pientalon lämpöhäviöt muodostuvat kolmesta tekijästä, joita pienentämällä saadaan toteutettua matalaenergiatalo. Pientalon lämpöhäviöt Lämpöhäviöt ulkovaipparakenteiden läpi. Lämpöhäviöt ilmanvaihdon ja ilmavuotojen kautta. Lämpöhäviöt järjestelmien kautta. Ulkovaipparakenteiden lämpöhäviöt kuluttavat eniten lämmitysenergiaa. Siksi rakenteiden hyvä lämmöneristys on tärkein energiankulutusta pienentävä tekijä. Ilmanvaihdon ja rakenteiden ilmavuotojen osuus lämmitysenergiankulutuksessa on myös suuri. Järjestelmien lämpöhäviöillä tarkoitetaan esimerkiksi lämpimän käyttöveden kiertojohtojen lämpöhäviötä, jonka osuus käyttöveden lämmitysenergiasta voi olla jopa lähes 50 %. Kiertovesijohtojen lämpöhäviö on talvisin osa rakennuksen lämmitystä, mutta suuren osan vuotta se kuluu hukkaan. 6

9 Matalaenergiarakentaminen Ilmanvaihto ja ilmavuodot Painovoimainen ilmanvaihto: HÄVIÖ 57 % Koneellinen ilmanvaihto (LTO 65 %): HÄVIÖ 35 % Yläpohja HÄVIÖ 8 % HÄVIÖ 12 % Ulkoseinät HÄVIÖ 13 % HÄVIÖ 19 % Ikkunat ja ovet HÄVIÖ 15 % HÄVIÖ 24 % Alapohja HÄVIÖ 7 % HÄVIÖ 10 % Tekstin värien selite Rakennuksessa painovoimainen ilmanvaihto Rakennuksessa koneellinen ilmanvaihto Kuva 1. Tyypillinen jakauma ulkovaipparakenteiden ja ilmanvaihdon kautta tapahtuvista lämpöhäviöistä pientalossa. 7

10 Matalaenergiarakentaminen 2.0 Lämmitysenergiankulutuksen pienentäminen Lämpöhäviöiden pienentämiseksi matalaenergiatalon rakenteet ja talotekniikka tulee suunnitella kokonaisuutena. Tällöin varmistetaan, että saavutetaan energiankulutuksen ja kustannusten näkökulmasta optimaaliset ratkaisut. 2.1 Rakenteiden lämmöneristyksen parantaminen Ulkovaipparakenteiden läpi tapahtuvia lämpöhäviöitä pienennetään lämmöneristystä parantamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa lämmöneristepaksuuden suurentamista sekä paremmin lämpöä eristävien ikkunoiden ja ulko-ovien käyttöä. Suunniteltaessa puurakenteisen pientalon lämmöneristys Suomen rakentamismääräyskokoelman U-arvovaatimusten mukaan, saadaan esimerkiksi ulkoseinän lämmöneristepaksuudeksi tällöin noin 175 mm (villaeriste). Matalaenergiatalossa vastaavasti ulkoseinän lämmöneristepaksuus on mm (ks. taulukko 1). Lämmöneristepaksuus on luonnollisesti riippuvainen lämmöneristeen lämmönjohtavuudesta, joten esimerkiksi polyuretaanilämmöneristeillä voidaan saavuttaa edellä mainittuja eristepaksuuksia ohuempia ratkaisuja. Normaalia paksummat ulkoseinät eivät kuitenkaan vaikuta rakennuksen kerrosalan laskentaan, joten matalaenergiarakentaminen ei pienennä talon hyötypintaalaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 115 Kerrosala Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen yläpuolella. Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. 8

11 Matalaenergiarakentaminen Taulukko 1. Rakentamismääräysten mukaiset U-arvot ja ohjeelliset eristepaksuudet sekä vastaavat matalaenergiatalon arvot. RakMK, osa C3 Matalaenergiatalo Rakennusosa U-arvo Eristepaksuus 2) U-arvo Eristepaksuus 2) Ulkoseinä Yläpohja Maanvarainen alapohja 0,25 W/m 2 K 175 mm 0,20.0,11 W/m 2 K mm 0,16 W/m 2 K 300 mm 0,14.0,08 W/m 2 K mm 0,25 W/m 2 K 150 mm 0,25.0,15 W/m 2 K mm Tuuletettu alapohja tuuletusaukot perustuksissa 1) ulkoilmaa vasten oleva lattia Ovi Ikkuna 0,20 W/m 2 K mm 0,20.0,10 W/m 2 K mm 0,16 W/m 2 K 400 mm ,40 W/m 2 K -- 0,40 W/m 2 K -- 1,40 W/m 2 K -- 0,80.1,20 W/m 2 K -- 1) Perustusten tuuletusaukkojen yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 8 alapohjan pinta-alasta. 2) Villaeriste tai polystyreenieriste. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C3 esitettyjen U-arvovaatimusten täyttyminen osoitetaan U-arvolaskelmalla. Tällaisessa laskelmassa tarkastellaan 1 m 2 :n suuruista aluetta rakenteesta ja siinä tulee huomioida sellaiset rakenteessa toistuvat kylmäsillat, jotka osuvat tälle tarkasteltavalle 1 m 2 :n alueelle. Määritettäessä rakenteen lämpöhäviötä, tarvitaan rakenteen tarkka U-arvo. Tämä tarkoittaa sitä, että U-arvolaskelmassa tulee huomioida kaikki rakenteen pinta-alalla olevat kylmäsillat, kuten ikkunapalkit ja rakenteiden väliset liitosalueet. U-arvon määritysalue, kun osoitetaan rakenteen lämmöneristyksen määräystenmukaisuutta U-arvon määritysalue, kun määritetään rakenteen lämpöhäviötä 1 m 2 Tarkastellaan koko rakenteen pinta-alaa Kuva 2. U-arvon määritysalue eri tapauksissa. 9

12 Matalaenergiarakentaminen U-arvojen vaikutus ulkovaipan lämpöhäviöön Kuva 3. U-arvojen vaikutus ulkovaipan lämpöhäviöön sisä- ja ulkoilman yhden asteen lämpötilaerolla (ikkunoiden ja ulko-ovien lämpöhäviöitä ei ole huomioitu). 2.2 Rakenteiden ilmanpitävyyden merkitys Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan sekä asumisviihtyvyyden kannalta on erityisen tärkeää, että ulkovaipparakenteet ovat ilmanpitäviä. Rakenteiden ilmanpitävyydestä tulee huolehtia kaikessa rakentamisessa, mutta matalaenergiarakentamisessa siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ulkovaipparakenteiden heikko ilmanpitävyys lisää energiankulutusta monesta syystä. Se mm. heikentää lämmöneristyksen toimintaa, lisää vuotoilman lämpöhäviötä, viilentää rakenteiden pintoja ja heikentää ilmanvaihdon sekä lämmöntalteenoton toimintaa. Näistä on seurauksena asumisviihtyvyyden heikkeneminen ja vedon tunne asunnossa. Jos asumisviihtyvyyttä tällöin pyritään korjaamaan nostamalla asunnon lämpötilaa, lisää se lämmitysenergiankulutusta edelleen, koska sisäilman lämpötilan kohottaminen yhdellä asteella lisää lämmitysenergian tarvetta noin 5 %. 10

13 Matalaenergiarakentaminen Huonon ilmanpitävyyden seurannaisvaikutuksia Rakenteeseen pääsevä ulkoilma heikentää lämmöneristystä ja alentaa pintalämpötilaa. Ullakon puhalluseristeet saattavat siirtyä ilmavirtauksen mukana. Vuotoilmavirrat ohittavat ilmanvaihdon lämmöntalteenoton. Ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti, koska korvausilmaa tulee taloon hallitsemattomasti. Asunnossa on vedon tunnetta. Asunnon mukavuuslämmityksen tarve lisääntyy. Kosteusriskit rakenteissa. Suomen rakentamismääräykset eivät aseta vaatimusta rakenteiden ilmanpitävyydelle, mutta suositeltavana rakennuksen ilmavuotolukuna pidetään n 50 = 1,0 1/h. Ilmavuotoluku kuvaa ulkovaipan läpi tapahtuvaa ilmavirtausta rakennuksen ali- ja ylipaineessa ja se mitataan 50 Pa:n ulko- ja sisäilman paine-erolla. Ilmavuotoluku n 50 = 1,0 1/h tarkoittaa siis sitä, että rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi rakennuksen ilmatilavuus tunnissa, kun paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä on 50 Pa. Ilmanpitävyyden vaikutus tilojen lämmitysenergiantarpeeseen on esitetty kuvassa 4. 11

14 Matalaenergiarakentaminen Ilmavuotoluvun vaikutus lämmitysenergiankulutukseen kwh / m 2 = Lämmitysenergiankulutus rakennuksen pinta-alan suhteen. Pinta-ala lasketaan kuten kerrosala, mutta rajapintana käytetään lämmöneristeen ulkopintaa (puuseinässä tuulensuojan ulkopinta). Kuva 4. Ulkovaipan ilmanpitävyyden vaikutus rakennuksen lämmitysenergiankulutukseen. Rakennuksen ilmanpitävyydestä puhuttaessa, tulee helposti esille termi pullotalo. Kyseinen termi syntyi 1970-luvulla, kun alettiin rakentaa tiiviitä taloja, joista puuttui toimiva ilmanvaihto. Tuolloin koneellinen ilmanvaihto teki vasta tuloaan ja painovoimaista ilmanvaihtoa ei kehitetty. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen oli muutenkin ongelmallinen, koska tuolloin oli muodikasta rakentaa yksikerroksisia ja matalia pientaloja. Ilmanvaihdon puutteiden lisäksi 1970-luvun pientaloissa sisäilmanongelmia lisäsi rakennustarvikkeiden päästöt. Nykyisin ilmanvaihtolaitteet, rakennustapa ja materiaalit ovat kehittyneempiä, joten pullotalo käsite voidaan unohtaa. 12

15 Matalaenergiarakentaminen Pientalon ulkovaipan tyypillisiä ilmavuotokohtia on esitetty kuvassa 5. Hyvän ilmanpitävyyden toteuttaminen puutaloon ei vaadi rakenteilta mitään erikoista. Riittää, kun rakenteet tehdään huolellisesti ja oikein. 1 Ilmansulun ulkopuolelle tehtyjen IV-asennusten läpiviennit 2 Ilmansulun ulkopuolelle tehtyjen sähköasennusten läpiviennit 3 Viemäreiden läpiviennit alapohjassa 4 Viemärin tuuletusputken läpivienti yläpohjassa 5 Savuhormin läpivienti yläpohjassa 6 Sähköpääkeskuksen johtojen läpiviennit alapohjassa 7 Kantavien väliseinien liittymät 8 Ulkovaipparakenteiden liittymät 9 Elementtien saumat 10 Tuulettuvan ja maanvaraisen alapohjan liittymä 11 Ikkunoiden ja ovien liittymät Kuva 5. Pientalon tyypillisiä ilmavuotokohtia. 13

16 Matalaenergiarakentaminen Kuva 6. Ilmanpitävyyden toteuttaminen ala- ja välipohjaliittymissä. 14

17 Matalaenergiarakentaminen Kuva 7. Ilmanpitävyyden toteuttaminen yläpohjaliittymissä. 15

18 Matalaenergiarakentaminen Kuva 8. Ilmanpitävyyden toteuttaminen nurkka- ja ikkunaliittymissä. 16

19 Matalaenergiarakentaminen Kuva 9. Ilmanpitävyyden toteuttaminen läpivienneissä. 17

20 Matalaenergiarakentaminen Esimerkkejä toimenpiteistä puutalon ilmatiiveyden varmistamiseksi Rakenteen ilmansulun tulee olla yhtenäinen koko ulkovaipan alueella. Ilmansulkuna voi olla esimerkiksi höyrynsulkumuovi tai rakennuspaperi, joka asennetaan lämmöneristyksen sisäpintaan tai lämmöneristyskerrokseen korkeintaan yhden neljäsosan syvyydelle koko eristyspaksuudesta rakenteen sisäpinnasta lukien. Sähköasennukset on hyvä tehdä ilmansulun sisäpuolelle ja rajoittaa rakenteen läpi johtavia johdotuksia. Ilmanvaihtokoneelta huoneisiin johtavat putket tulisi asentaa ilmansulun sisäpuolelle alas laskettuun kattoon tai väliseiniin. Yläpohjan lämmöneristekerros ei ole oikea paikka LVI-asennuksille. Ilmansulun läpiviennit tulee tiivistää tähän tarkoitukseen olevilla läpivientikappaleilla tai muulla hyväksi havaitulla tiivistysmenetelmällä. Rakenteen tuulensuojan tulee olla yhtenäinen koko lämmöneristetyllä ulkovaipan alueella. Tuulensuojan läpiviennit tulee tiivistää tähän tarkoitukseen olevilla läpivientikappaleilla tai muulla hyväksi havaitulla tiivistysmenetelmällä. 2.3 Ikkunoiden merkitys Ikkunoiden ominaisuuksilla on merkitystä energiatalouteen, asumisviihtyvyyteen ja taloteknisiin ratkaisuihin. Tavallisen kolmilasisen puuikkunan karmi on lämmöneristävyydeltään lasirakennetta parempi, mutta uusimmilla lasirakenteilla varustetuissa ikkunoissa (U-arvo noin 1,0 W/m 2 K) tilanne on päinvastainen. Tavallisia ikkunoita käytettäessä niiden alle tarvitaan tavallisesti lämmönlähde, jotta vältetään sisäilman kosteuden tiivistyminen talvella ikkunoiden sisäpintaan. Lisäksi tavallisten ikkunoiden viileä sisäpinta saattaa aiheuttaa ns. kylmävedon tunteen, mikä taas vaikuttaa tarpeeseen lisätä lämpöä. Energiatehokkaat ikkunat ovat hieman kalliimpia kuin tavalliset ikkunat, mutta vastaavasti energiankulutuksessa saadaan säästöä ja esimerkiksi lämmityspatteriverkoston rakentaminen voidaan välttää. 18

21 Matalaenergiarakentaminen 2.4 Ilmanvaihdon merkitys Ilmanvaihdon lämpöhäviötä pienennetään lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihdon avulla, joten ilmanvaihtolaitteen valintaan ja ilmanvaihtojärjestelmän suunnitteluun kannattaa sijoittaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota lämmöntalteenottolaitteen vuosihyötysuhteeseen, jolla kuvataan laitteen todellista tehokkuutta (ks. kuva 10). Laitteen lämpötilahyötysuhde eli lämpötilakerroin - valmistaja ilmoittaa (parhaimmillaan %) - määritetään mittauksella (tulo- ja poistoilmamäärä yhtä suuri) - tuloilman ja poistoilman lämpötilakertoimet ovat samat Laitteen vuosihyötysuhde - valmistaja ilmoittaa (parhaimmillaan %) - voidaan laskea myös kaavalla 0,6 x lämpötilakerroin - huomioi esimerkiksi LTO-laitteen jäätymiseneston aiheuttaman hyötysuhteen alenemisen Esimerkki lämpötilakertoimesta Esimerkki erään LTO-laitteen vuosihyötysuhteesta Ulkoilma t u = 0 C Sisäilma t s = 21 C Likimääräismenetelmä Laitteen lämpötilakerroin: 58 % (mittaustulos) Lämmöntalteenottolaite Vuosihyötysuhde: 0,6 x 58 % = 35 % Tuloilman lämpötilakerroin η T = Jäteilma t j = 7 C ( 14 C 0 C) ( 21 C 0 C) = 67 % Poistoilman lämpötilakerroin η P = Tuloilma t tlto = 14 C ( 21 C 7 C) ( 21 C 0 C) = 67 % Valmistajan ilmoittama tarkka vuosihyötysuhde Paikkakunta: Helsinki Jäätymisenestosuojausasetus: + 5 C Vuosihyötysuhde: 53 % Likimääräismenetelmä antaa siis varmalla puolella olevan vastauksen Kuva 10. Esimerkki lämmöntalteenottolaitteen hyötysuhteiden määrittymisestä. Tuloilma Poistoilma 1 kwh Kulutus 5.10 kwh lämpöenergiaa takaisin Kuva 11. IV-laitteen lämmöntalteenotto palauttaa 5.10 kwh lämpöenergiaa takaisin 1 kwh:n sähköenergiankulutusta vastaan. 19

22 Matalaenergiarakentaminen LTO-laitteen vuosihyötysuhteen vaikutus lämmitysenergiankulutukseen kwh / m 2 = Lämmitysenergiankulutus rakennuksen pinta-alan suhteen. Pinta-ala lasketaan kuten kerrosala, mutta rajapintana käytetään lämmöneristeen ulkopintaa (puuseinässä tuulensuojan ulkopinta). Kuva 12. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen vaikutus matalaenergiatalon tilojen lämmitysenergiankulutukseen. 2.5 Lämmitysjärjestelmän merkitys Matalaenergiatalossa ulkovaippa on hyvin lämmöneristetty ja ilmanpitävä, jolloin myös lämmöntarve on pieni. Tällöin ei lämmitysjärjestelmänkään tarvitse olla suuri. Matalaenergiatalon lämmitystapa voidaan valita monista eri vaihtoehdoista ja lämmityksessä voidaan soveltaa erilaisia lämmönjakotapoja. Esimerkiksi perinteinen lämmityspatteriverkosto voidaan korvata vaihtoehtoisilla, yksinkertaisemmilla ja taloudellisemmilla tavoilla. Matalaenergiataloissa on varsin yleisesti lattialämmitys. Se voidaan toteuttaa myös kevytrakenteiseen tuuletettuun alapohjaan (rossipohja). Varteenotettava lämmönjakotapa on tehdä lämmönjako suoraan ilmanvaihdon osana. Tällöin sisään puhallettava ilma lämmitetään huonekohtaisesti, jolloin termostaatit säätävät sopivan lämpötilatason. Tällainen lämmönjako reagoi nopeasti esimerkiksi takan luovuttamaan lämpötehoon, jolloin ylilämpöä ei synny helposti. 20

23 Matalaenergiarakentaminen 3.0 Pientalon energiankulutus 3.1 Lämmitysenergiankulutuksen vertailulaskelmat Seuraavassa on esitetty laskelmia, joilla on arvioitu pientalon lämmitysenergiankulutusta. Ensimmäisenä tapauksena tarkastellaan taloa, joka on toteutettu Suomen rakentamismääräyskokoelman vähimmäisvaatimusten mukaan ja sitten kyseiseen taloon tehdään erilaisia energiankulutusta vähentäviä toimenpiteitä. Toisena tapauksena tarkastellaan matalaenergiatalon lämmitysenergiankulutusta erilaisilla ulkovaipan ja talotekniikan ratkaisuilla. Tarkasteltava talo on molemmissa tapauksissa kuvan 13 mukainen puurunkoinen pientalo. Huoneistoala on sama kaikissa laskelmissa ja rakenteiden U-arvot sisältävät myös kylmäsiltojen vaikutuksen. NORMIPUUTALON PINTA-ALAT Kerrosala 135 m 2 Huoneistoala 121,5 m 2 Energialaskelma-ala 1) 133 m 2 MATALAENERGIAPUUTALON PINTA-ALAT Kerrosala 135 m 2 Huoneistoala 121,5 m 2 Energialaskelma-ala 1) 137 m 2 1) Pinta-ala laskettuna tuulensuojan ulkopinnan mukaan Kuva 13. Lämmitysenergiankulutuksen vertailulaskelmissa käytetty puutalo. 21

24 Matalaenergiarakentaminen 3.2 Rakentamismääräyskokoelman mukaisen pientalon lämmitysenergiankulutus Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C3 on määritelty vähimmäisvaatimukset ulkovaipan U-arvoille. Vähimmäisvaatimusten mukaan suunniteltu ulkovaippa yhdessä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton kanssa määrittelevät rakennukselle lämmitysenergiankulutuksen (taulukossa 2 talo 1). Tätä lämmitysenergiankulutuksen tasoa käytetään vertailutasona, kun osoitetaan lämmöneristyksen määräystenmukaisuuden täyttymistä. Mikäli jokin rakennusosa ei täytä U-arvon vähimmäisvaatimusta, voidaan käyttää kompensaatioperiaatetta. Tällöin U- arvoltaan heikomman rakennusosan vaikutus korvataan esimerkiksi ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa parantamalla. Tyypillisen suomalaisen peruspientalon lämmitysenergiankulutus on sijainnista riippuen kwh/m 2. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on merkittävässä osassa, kun osoitetaan rakennuksen lämmöneristyksen määräystenmukaisuuden täyttymistä. Mikäli rakentaja haluaa tehdä painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetun talon, edellyttää se matalaenergiarakenteiden käyttöä (taulukossa 2 talot 4 ja 5). Tällöin ulkovaipan rakenteiden paremmalla lämmöneristyksellä korvataan ilmanvaihdon lisäämä lämmitysenergiankulutus, jotta voidaan saavuttaa määräysten mukainen ratkaisu (taulukossa 2 talo 1). Taulukko 2. Normitalojen vaihtoehdot energiankulutuslaskelmissa. Tekijä Ulkoseinä Yläpohja Alapohja Ikkuna LTO:n vuosihyötysuhde Ilmanvuotoluku n 50 Normitalo 1 Normitalo 2 Normitalo 3 Normitalo 4 Normitalo 5 0,25 W/m 2 K 0,25 W/m 2 K 0,25 W/m 2 K 0,166 W/m 2 K 0,138 W/m 2 K 0,16 W/m 2 K 0,16 W/m 2 K 0,16 W/m 2 K 0,094 W/m 2 K 0,080 W/m 2 K 0,20 W/m 2 K 0,20 W/m 2 K 0,20 W/m 2 K 0,137 W/m 2 K 0,090 W/m 2 K 1,40 W/m 2 K 1,40 W/m 2 K 1,40 W/m 2 K 1,0 W/m 2 K 1,0 W/m 2 K 30 % 30 % 50 % /h 1 1/h 1 1/h 1 1/h 1 1/h Selityksiä Normitalo 1: Suomen rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset täyttävä talo Normitalo 2: Kuten talo 1, mutta ilmatiiveyttä parannettu Normitalo 3: Kuten talo 1, mutta ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa ja ilmatiiveyttä parannettu Normitalo 4: Matalaenergiarakenteet ja painovoimainen ilmanvaihto Normitalo 5: Matalaenergiarakenteet ja painovoimainen ilmanvaihto 22

25 Matalaenergiarakentaminen Normitalojen lämmitysenergiankulutus Vertailutaso (normitalo) kwh / m 2 = Lämmitysenergiankulutus rakennuksen pinta-alan suhteen. Pinta-ala lasketaan kuten kerrosala, mutta rajapintana käytetään lämmöneristeen ulkopintaa (puuseinässä tuulensuojan ulkopinta). Kuva 14. Määräystenmukaisten pientalojen lämmitysenergiankulutus (kuvan 13 talo taulukon 2 periaatteilla). Rakentamismääräyksissä edellytetään lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihdon käyttöä ellei rakennuksen lämpöhäviötä pienennetä muilla keinoilla. 3.3 Matalaenergiapuutalon lämmitysenergiankulutus Matalaenergiapientalon lämmitysenergiankulutus on vähintään 50 % pienempi kuin rakentamismääräyskokoelman osan C3 vähimmäisvaatimusten mukaan toteutetun pientalon. Tämä tarkoittaa, että matalaenergiapientalon lämmitysenergiankulutus tulisi olla luokkaa 80 kwh/m 2. Lämmitysenergiankulutuksen pienentämiseen on monia keinoja. Mikäli hyödynnetään kaikki pientalomarkkinoiden parhaat ratkaisut, saadaan pelkästään lämpöhäviöitä pienentämällä pientalon lämmitystarvetta laskettua liki 60 %. Taulukossa 3 on esitetty erilaisia puutalojen matalaenergiaratkaisuja, joiden lämmitysenergiankulutuksen laskentatulokset on esitetty kuvassa 15. Laskennassa on käytetty kuvan 13 pientaloa, jossa on matalaenergiarakenteet. 23

26 Matalaenergiarakentaminen Taulukko 3. Matalaenergiapuutalojen vaihtoehdot energiankulutuslaskelmissa. Tekijä Matalaenergia- Matalaenergia- Matalaenergia- Matalaenergia- Matalaenergia- Matalaenergiatalo 1 talo 2 talo 3 talo 4 talo 5 talo 6 Ulkoseinä 0,166 W/m 2 K 0,166 W/m 2 K 0,166 W/m 2 K 0,138 W/m 2 K 0,138 W/m 2 K 0,153 W/m 2 K Yläpohja 0,094 W/m 2 K 0,080 W/m 2 K 0,094 W/m 2 K 0,080 W/m 2 K 0,094 W/m 2 K 0,080 W/m 2 K Alapohja 0,137 W/m 2 K 0,090 W/m 2 K 0,137 W/m 2 K 0,090 W/m 2 K 0,137 W/m 2 K 0,090 W/m 2 K Ikkuna 1,0 W/m 2 K 1,0 W/m 2 K 1,0 W/m 2 K 1,0 W/m 2 K 1,0 W/m 2 K 1,0 W/m 2 K LTO:n vuosihyötysuhde 50 % 50 % 65 % 50 % 65 % 65 % Ilmanvuotoluku n /h 1 1/h 1 1/h 1 1/h 1 1/h 1 1/h Selityksiä Matalaenergiatalo 1: Perusratkaisu Matalaenergiatalo 2: Kuten talo 1, mutta ala- ja yläpohjan lämmöneristystä parannettu Matalaenergiatalo 3: Kuten talo 1, mutta ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa parannettu Matalaenergiatalo 4: Kuten talo 1, mutta ulkoseinän sekä ala- ja yläpohjan lämmöneristystä parannettu Matalaenergiatalo 5: Kuten talo 1, mutta ulkoseinän lämmöneristystä sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa parannettu Matalaenergiatalo 6: Kuten talo 1, mutta ulkoseinän sekä ala- ja yläpohjan lämmöneristystä sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa parannettu Matalaenergiapuutalojen lämmitysenergiankulutus Vertailutaso (normitalo) kwh / m 2 = Lämmitysenergiankulutus rakennuksen pinta-alan suhteen. Pinta-ala lasketaan kuten kerrosala, mutta rajapintana käytetään lämmöneristeen ulkopintaa (puuseinässä tuulensuojan ulkopinta). Kuva 15. Matalaenergiapuutalojen lämmitysenergiankulutus (kuvan 13 talo taulukon 3 periaatteilla). Eri vaihtoehtojen energiankulutusta voi edelleen pienentää lämmitystaparatkaisuilla. 24

27 Matalaenergiarakentaminen 3.4 Talon arkkitehtuurin vaikutus lämmitysenergiankulutukseen Matalaenergiataloa suunniteltaessa tulisi välttää ylimääräisiä nurkkia ja erkkereitä ulkovaipassa. Tämä johtuu siitä, että nurkat saattavat olla joissakin tapauksissa lämmöneristykseltään ja ilmanpitävyydeltään oleellisesti ulkovaippaa huonompia. LVI-tekniikka-asennusten kannalta huonejärjestys kannattaisi suunnitella siten, että ilmanvaihtoputket voitaisiin asentaa alas laskettuihin kattoihin ja LVI-putkivedot saataisiin mahdollisimman lyhyiksi. Ikkunapinta-ala tulisi pitää sellaisena, ettei se oleellisesti lisää ulkovaipan lämpöhäviötä. Matalaenergiatalon ei kuitenkaan tarvitse olla suorakaiteen muotoinen laatikko, vaan monimuotoinenkin talo voi olla matalaenergiatalo. Tämä edellyttää, että ulkovaipan nurkat suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti matalaenergiarakentaminen huomioiden. Kuvassa 16 on osoitettu, että nurkkien hallitulla lisäämisellä ei ole käytännössä olennaista merkitystä, kun ulkovaippa on hyvin lämmöneristetty ja nurkat on suunniteltu oikein. MATALAENERGIATALO 6 (ks. taulukko 3) Kerrosala 135 m 2 Huoneistoala 121,5 m 2 Energialaskelma-ala 1) 137 m 2 Lämmitysenergiankulutus 63 kwh / m 2 MATALAENERGIATALO 6 (ks. taulukko 3) Kerrosala 136 m 2 Huoneistoala 121,5 m 2 Energialaskelma-ala 1) 139 m 2 Lämmitysenergiankulutus 69 kwh / m 2 1) Pinta-ala laskettuna tuulensuojan ulkopinnan mukaan Kuva 16. Talon muodon vaikutus lämmitysenergiankulutukseen. 25

28 Matalaenergiarakentaminen 4.0 Puurakenteiden vaikutus sisäilman laatuun 4.1 Huoneilman lämpötilan ja ilmankosteuden vaikutus asumisviihtyvyyteen Huoneilman lämpötilan ja kosteuden vaihteluilla on hyvin suuri vaikutus asumisviihtyvyyteen. Tyypillisesti asuintilojen lämpötila on + 22 C ja pienetkin lämpötilanvaihtelut suuntaan tai toiseen aiheuttavat tavallisesti toimenpiteitä. Jos huoneessa tuntuu olevan kylmä, lisäämme lämpöä ja vastaavasti liian lämmintä huonetta yritämme viilentää lisäämällä ilmanvaihtoa. Nykyisin asuintilojen fyysinen lämpötila on melko helppo pitää vakiona, koska lämmityslaitteissa on termostaatit. Lämpötilan aistimiseen vaikuttaa kuitenkin myös huoneilman suhteellinen kosteus. Vaikka lämpötila huoneessa olisi + 22 C, niin korkea huoneilman suhteellinen kosteus saa lämpötilan tuntumaan korkeammalta ja sisäilman tunkkaiselta. Näin ollen sisäilman kosteuden hallinnalla voidaan vaikuttaa hyvinkin paljon sisäilman aistittavuuteen, mutta myös sisäilman laatuun. Kuvassa 17 on esitetty liian kostean tai kuivan sisäilman aiheuttamia ongelmia. Kuva 17. Ilmankosteuden vaikutus eräisiin terveyteen ja huoneilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin /1/. 26

29 Matalaenergiarakentaminen 4.2 Huoneilman kosteuden hallinta Huoneilman kosteutta voidaan hallita ilmanvaihdon avulla, mutta se saattaa joissakin tapauksissa oleellisesti lisää energiankulutusta. Tämä johtuu siitä, että ilmanvaihdon lisääminen perusasetuksia suuremmaksi lisää ilmanvaihdon lämpöhäviötä. Energiankulutusta saattaa lisätä myös se, että ilmanvaihdon lisääminen saattaa aiheuttaa vedontunnetta, jonka haittavaikutusta taas pyritään vähentää lisäämällä lämpöä. Huoneilman kosteuden hallinta ilmanvaihdon avulla on ns. aktiivinen menetelmä, mutta tähän on olemassa myös ns. passiivisinen menetelmä. Tällainen passiivinen menetelmä on hygroskooppisten pintaverhoilumateriaalien käyttäminen huoneilman kosteuden tasaajana. 4.3 Hygroskooppinen pintaverhousmateriaali huoneilman kosteuden tasaajana Puu ja puupohjaiset rakennusmateriaalit ovat hygroskooppisia aineita. Hygroskooppisella aineella on kyky sitoa itseensä vesihöyryä ympäröivästä ilmasta ja luovuttaa sitä takaisin, kun ympäröivän ilman suhteellinen kosteus alenee. Tämä ilmiö on selvästi nähtävissä asuinhuoneessa, jossa on puupohjaiset pintamateriaalit. Kuten kuvasta 18 havaitaan, on puupohjaisilla materiaaleilla verhotussa huoneessa selvästi tasaisempi kosteuden vaihtelu vuorokauden aikana. Tämä johtuu siitä, että huoneessa oleva ylimääräinen ilmankosteus varastoituu puupintoihin ja vapautuu takaisin huoneilmaan, kun huoneen suhteellinen kosteus alenee. Tällä tavalla puupinnat vaimentavat äkillisiä ilmankosteuden vaihteluita, joita asunnossa esiintyy vuorokauden aikana. Kuvassa 19 sisäpintojen hygroskooppisuuden vaikutusta sisäilman kosteuden vaihteluun on tutkittu laskelmilla siten, että laskenta-aika on yksi vuosi ja kuvassa jokainen piste on yksi tunti. Kuvasta 19 havaitaan, että hygroskooppisella materiaalilla verhoillussa huoneessa ilman suhteellinen kosteus pysyy ympäri vuoden optimialueella. Hyödyntämällä puupohjaisten pintamateriaalien vaikutus huoneilman kosteuden tasaajana, voidaan saavuttaa asuintiloihin tasainen ilmankosteus ympäri vuoden. Tällöin lämpöviihtyvyys asunnossa pysyy miellyttävänä, eikä ilmanvaihtoa ja lämmitystä tarvitse säädellä perusasetuksista miellyttävän lämpöviihtyvyyden saavuttamiseksi. Tulee kuitenkin muistaa, että rakennuksessa tulee aina olla vaatimukset täyttävä perusilmanvaihto eikä sitä voida vähentää kyseessä olevan ilmiön perusteella. Sen sijaan huonosti toimivan ilmanvaihdon aiheuttamaa lämpöviihtyvyyden alenemista voidaan korjata hygroskooppisilla pintamateriaaleilla. 27

30 Matalaenergiarakentaminen INFO Tutkimustapa ja paikka - laboratoriomittaus - Fraunhofer Institut Bauphysik, Saksa Koehuoneet 1 ja 2 - tilavuus 50 m 3 - seinien ja katon yhteispinta-ala 67 m 2 - yksi ikkunallinen ulkoseinä (etelään) - ulkoseinän U-arvo 0,4 W/m 2 K - ikkunan U-arvo 1,1 W/m 2 K Koejärjestelyt - kaksi identtistä koehuonetta - tutkittavat pintamateriaalit seinissä ja katossa - huoneessa 1 kipsilaastiverhous (vertailuhuone) - huoneessa 2 puupaneeli (koe 1) - huoneessa 2 huokoinen puukuitulevy (koe 2) Koeolosuhteet huoneissa - sisäilman lämpötila vakio 20 C - koneellinen ilmanvaihto vakio 0,5 1/h - kosteuden tuotto huoneissa vaihteli vuorokausittain seuraavasti klo 6:00-8:00 8,0 g/m 3 h (aamujakso) klo 16:00-22:00 4,0 g/m 3 h (iltajakso) muina aikoina 0,5 g/m 3 h Tulokset - puupaneeli alensi ilman suhteellisen kosteuden vaihtelun n. 45 %:iin - huokoinen puukuitulevy alensi suhteellisen kosteuden vaihtelun aamujaksolla n. 18 %:iin ja iltajaksolla n. 25 %:iin Kuva 18. Sisäpintojen vaikutus huoneilman suhteelliseen kosteuteen vuorokauden aikana (laboratoriomittaus) /2/. Tutkimustapa - tietokonelaskelma INFO Hygroskooppinen pintamateriaali Ei hygroskooppinen pintamateriaali Teoreettinen huone - tilavuus 32,4 m 3 - yksi ikkunallinen ulkoseinä (länteen) - ikkunan koko 1,2 m x 1,5 m - kaikkien seinien rakenne sama Laskentajärjestelyt - tutkittavat pintamateriaalit seinissä ja katossa - tutkittu sekä hygroskooppista että ei hygroskooppista pintamateriaalia - laskenta suoritettu joka tunti vuoden ajan Helsingin säätiedoilla vuodelta 1979 Laskentaolosuhteet huoneessa - koneellinen ilmanvaihto vakio 0,5 1/h - lämmityskausi 1. syyskuuta 31. toukokuuta - kosteuden tuotto huoneessa seuraavasti 9 tuntia päivässä 60 g/h - valaistusteho huoneessa 100 W tunnin ajan Tulokset - hygroskooppisen pintamateriaalin ansiosta ilman suhteellinen kosteus pysyi alueella 30 % - 60 % kevään, kesän ja syksyn aikana - ainoastaan keskitalvella suhteellinen kosteus oli alle 30 % Kuva 19. Sisäpintojen vaikutus huoneilman suhteelliseen kosteuteen vuoden aikana (tutkittu laskelmilla) /1/. 28

31 Matalaenergiarakentaminen 5.0 Rakennus- ja energiakustannukset Matalaenergiarakentamisessa tulee usein esille kysymyksiä, että kuinka paljon matalaenergiatalo on kalliimpi verrattuna minimivaatimukset täyttävään normitaloon ja saadaanko matalaenergiatalon rakentamisesta aiheutuneita lisäkustannuksia koskaan takaisin säästämällä lämmitysenergiankulutuksessa. Näihin kysymyksiin on etsitty vastauksia vertailemalla normipuutalon rakentamis- ja lämmitysenergiakustannuksia vastaavanlaiseen matalaenergiapuutaloon. Lisäksi kustannusvertailua on tehty vastaavanlaiseen matalaenergiaharkkotaloon. Rakennuskustannuslaskelmat vertailutaloihin on tehty Klara.biz kustannuslaskentaohjelmalla Mittaviiva Oy:ssä. 5.1 Kustannuslaskelmien lähtötiedot Kustannuslaskelmissa on käytetty kuvan 13 pientaloa, johon on vaihdeltu erilaisia ulkovaipan rakenteita. Kyseiset ulkovaipan rakenteet on esitetty kuvassa 20. Näin ollen samasta talosta on saatu kolme erilaista vaihtoehtoa: normipuutalo, matalaenergiapuutalo ja matalaenergiaharkkotalo. Talon sisämitat ovat kaikissa tapauksissa samat, jotta energiankulutuslaskelmat eri talojen välillä olisivat vertailukelpoisia. Samoin vertailukelpoisuuden takia matalaenergiaharkkotaloon on valittu tuulettuva alapohjarakenne. Rakennuskustannukset on laskettu siten, että talo on paikalla rakennettu ja urakoitsijoiden toteuttama. 29

32 Matalaenergiarakentaminen Normipuutalo Matalaenergiapuutalo Matalaenergiaharkkotalo Yläpohjan U-arvo 0,16 W/m 2 K Yläpohjan U-arvo 0,094 W/m 2 K Yläpohjan U-arvo 0,094 W/m 2 K Ulkoseinän U-arvo 0,25 W/m 2 K Ulkoseinän U-arvo 0,179 W/m 2 K Ulkoseinän U-arvo 0,15 W/m 2 K Alapohjan U-arvo 0,20 W/m 2 K Alapohjan U-arvo 0,137 W/m 2 K Alapohjan U-arvo 0,137 W/m 2 K Ikkunoiden ja ovien U-arvo 1,4 W/m 2 K Ikkunoiden ja ovien U-arvo 1,0 W/m 2 K Ikkunoiden ja ovien U-arvo 1,0 W/m 2 K Kuva 20. Kustannuslaskelmissa käytetyt ulkovaipparakenteet. 30

33 Matalaenergiarakentaminen 5.2 Kustannuslaskelmien tulokset Kuvan 13 mukaisen pientalon tapauksessa normipuutalon ja matalaenergiapuutalon hintaeroksi muodostui 2.3 % (pääkaupunkiseudulla 5886 ), kun taas vastaava vertailu matalaenergiaharkkotaloon muodosti hintaeroksi % (pääkaupunkiseudulla ). Verrattaessa matalaenergiapuutaloa matalaenergiaharkkotaloon muodostui hintaeroksi noin 10 % (pääkaupunkiseudulla ). Kustannuslaskelmien tulokset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kustannuslaskelmien tulokset. Rakennuksen sijainti Normipuutalo Matalaenergiapuutalo Matalaenergiaharkkotalo Pääkaupunkiseutu Edullisen rakentamisen alueet / hym / hym / hym / hym / hym / hym Lisäkustannusten takaisinmaksuaika Seuraavassa on tutkittu laskelmin normipuutalon ja matalaenergiapuutalon sekä normipuutalon ja matalaenergiaharkkotalon hintaerojen takaisinmaksuaikaa siten, että talojen rakennuskustannusten päälle on lisätty lämmityskustannukset vuosittain. Näin ollen on saatu talon hankintaja lämmitysenergiakustannukset tietyllä aikajänteellä, joka tässä tarkastelussa on 50 vuotta. Laskelmissa on käytetty kuvan 13 pientaloa ja edellä esitettyjä rakennuskustannuksia. Normipuutalossa lämmitysenergiankulutuksena on käytetty 140 kwh/m 2, matalaenergiapuutalossa 73 kwh/m 2 ja matalaenergiaharkkotalossa 70 kwh/m 2. Energian hinnan nousuennusteeksi laskelmissa on arvioitu 1,33 % per vuosi (20 % per 15 vuotta). Matalaenergiaratkaisujen takaisinmaksuajat verrattuna normipuutaloon on esitetty kuvissa 21 ja 22, joissa harkkotalon lämmönvarauskyvyn eli massiivisuuden vaikutusta lämmitysenergiansäästöön ei ole huomioitu. Kivirakentamisen yhteydessä esitetään usein rakenteiden massiivisuuden vaikuttavan olennaisesti rakennuksen lämmitysenergiankulutukseen ja sitä kautta rakentamisen valintoihin. Lähteiden /3/ ja /4/ mukaan massiivisuuden vaikutus Suomen ilmastossa on kuitenkin vain noin 1 %:n luokkaa. Jos kuitenkin oletetaan massiivisuuden vaikutukseksi 10 %, voidaan kuvista 23 ja 24 todeta, että sen merkitys kokonaisuuden kannalta on edelleen marginaalinen eikä se vaikuta tehtyihin johtopäätöksiin. 31

34 Matalaenergiarakentaminen Edullisen rakentamisen alueet noin 9 vuotta noin 36 vuotta Euroa Normipuutalo Matalaenergiapuutalo Matalaenergiaharkkotalo Vuotta Kuva 21. Matalaenergiapuutalon ja matalaenergiaharkkotalon lisäkustannusten takaisinmaksuajat normipuutaloon verrattuna. Pääkaupunkiseutu noin 10 vuotta noin 40 vuotta Euroa Normipuutalo Matalaenergiapuutalo Matalaenergiaharkkotalo Vuotta Kuva 22. Matalaenergiapuutalon ja matalaenergiaharkkotalon lisäkustannusten takaisinmaksuajat normipuutaloon verrattuna. 32

35 Matalaenergiarakentaminen Edullisen rakentamisen alueet (harkkotalon massiivisuuden vaikutukseksi oletetaan 10 %) noin 9 vuotta noin 33 vuotta Normipuutalo Euroa Matalaenergiapuutalo Matalaenergiaharkkotalo Vuotta Kuva 23. Lisäkustannusten takaisinmaksuajat, kun harkkotalossa massiivisuuden oletetaan säästävän 10 % lämmitysenergiaa Pääkaupunkiseutu (harkkotalon massiivisuuden vaikutukseksi oletetaan 10 %) noin 10 vuotta noin 37 vuotta Euroa Normipuutalo Matalaenergiapuutalo Matalaenergiaharkkotalo Vuotta Kuva 24. Lisäkustannusten takaisinmaksuajat, kun harkkotalossa massiivisuuden oletetaan säästävän 10 % lämmitysenergiaa. 33

36 Matalaenergiarakentaminen 5.4 Johtopäätökset matalaenergiatalon rakennus- ja energiakustannuksista Edellä on pyritty yksinkertaisesti ja havainnollisesti tarkastelemaan vertailutalojen rakennusja lämmitysenergiakustannuksia. Muita elinkaaritalouteen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ei ole tässä yhteydessä huomioitu. Tulosten perusteella voidaan todeta, että puutalon rakentaminen matalaenergiaratkaisuna on aina kannattavaa. Pienen noin 3 %:n lisäkustannuksen takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta. Sen sijaan, jos hankintahintojen ero on suurempi, kuten verrattaessa edullista puurakentamista harkkorakentamiseen, takaisinmaksuaika venyy yli 30 vuoteen, mitä ei voi pitää taloudellisesti kannattavana. Kannattamattomin vaihtoehto on aina harkkotalo normien mukaisella lämmitysenergiankulutuksella, mitä ei ole tarkasteltu tässä selvityksessä. Hintaero puurakentamiseen pysyy suurehkona ja lämmitysenergiakustannus huomioiden kustannusten kehittyminen vastaa normipuutaloa eli ratkaisu on aina kalliimpi kuin puutalovaihtoehdot. Kannattavuutta voidaan tarkastella myös siten, että matalaenergiarakentamisen lisäkustannuksia tarkastellaan sijoituksina lämmitysenergiansäästöön ja verrataan yleensä sijoitusten tuotto-odotuksiin. Tällöin havaitaan, että 2 %:n vuotuisella tuotolla sijoitus matalaenergiapuutaloon kannattaa ja se tuottaa 50 vuodessa noin euroa. Vastaavasti sijoitus matalaenergiaharkkotaloon ei tule koskaan kannattavaksi, vaan sijoittamalla hintaero 2 % korolla muualle ansaitaan 50 vuodessa noin euroa. 34

37 Matalaenergiarakentaminen Lähteet 1. Simonson, C. J., Salovaara, M. & Ojanen, T., Improving Indoor Climate and Comfort with Wooden Structures, VTT Julkaisuja 431, Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Espoo 2001, 200 s + liitteet 91 s. 2. Kunzel, H., Holm, A., Sedlbauer, K., Antretter, F., Ellinger, M., Moisture buffering effects of interior linings made from wood or wood based products, Fraunhofer Institut Bauphysik, Holzkirchen 2004, 48 s. 3. Jokisalo, J., Kurnitski, J., Effect of the thermal inertia and other building and HVAC factors on energy performance and thermal comfort in Finnish apartment buildings, Raportti B79, Teknillinen korkeakoulu, Espoo 2005, 58 s + liitteet 1 s. 4. Jokisalo, J., Kurnitski, J., Simulation of energy consumption in typical Finnish detached house, Raportti B74, Teknillinen korkeakoulu, Espoo 2002, 54 s. 35

38 LIITE 1 Seuraavassa matalaenergiapuurakenteista on koottu kolme suositeltavaa pakettia ja esitetty kuinka suuri on kyseisillä rakenteilla tehdyn pientalon lämmitysenergiankulutus. Lämmitysenergiankulutuksen vertailulaskelmissa on käytetty kuvan 13 pientaloa. Lisäksi esitellään yleispäteviä avoimen puurakennusjärjestelmän mukaisia matalaenergiarakenteita. Kyseiset matalaenergiarakennetyypit ja niiden liittymät löytyvät myös pdf- ja dwg-tiedostoina osoitteesta osasta PuuCAD-detaljikirjasto.

39 PAKETTI 1: ESIMERKKI SUOSITELTAVASTA MATALAENERGIARATKAISUSTA Rakennuksen tiedot ja laskentatulokset Laskelmassa käytetty rakennepaketti Rakennuksen tiedot Kerrosluku: 1 Huoneistoala: 121,5 m 2 Kerrosala: 135,0 m 2 Ilmanvaihdon tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla Ilmanpitävyys: n 50 = 1,0 1/h Rakenteiden tiedot Yläpohjan tyyppi: YP001P3e U-arvo 1) : 0,094 W/m 2 K Ulkoseinän tyyppi: US001P3e U-arvo 1) : 0,166 W/m 2 K Alapohjan tyyppi: AP001P3e U-arvo 1) : 0,137 W/m 2 K Ikkunoiden tyyppi: U-arvo: 1,0 W/m 2 K Ulko-ovien tyyppi: U-arvo: 1,0 W/m 2 K 1) U-arvon määrityksessä on otettu huomioon rakenteiden liitosten vaikutus. Ilmanvaihdon tiedot Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde: 65 % Lämmitysenergiankulutus (Jyväskylä): 72 kwh/m 2 Laskelmassa käytetty talo

40 PAKETTI 2: ESIMERKKI SUOSITELTAVASTA MATALAENERGIARATKAISUSTA Rakennuksen tiedot ja laskentatulokset Laskelmassa käytetty rakennepaketti Rakennuksen tiedot Kerrosluku: 1 Huoneistoala: 121,5 m 2 Kerrosala: 135,0 m 2 Ilmanvaihdon tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla Ilmanpitävyys: n 50 = 1,0 1/h Rakenteiden tiedot Yläpohjan tyyppi: YP001P3e U-arvo 1) : 0,094 W/m 2 K Ulkoseinän tyyppi: US002P3e U-arvo 1) : 0,179 W/m 2 K Alapohjan tyyppi: AP001P3e U-arvo 1) : 0,137 W/m 2 K Ikkunoiden tyyppi: U-arvo: 1,0 W/m 2 K Ulko-ovien tyyppi: U-arvo: 1,0 W/m 2 K 1) U-arvon määrityksessä on otettu huomioon rakenteiden liitosten vaikutus. Ilmanvaihdon tiedot Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde: 65 % Lämmitysenergiankulutus (Jyväskylä): 73 kwh/m 2 Laskelmassa käytetty talo

41 PAKETTI 3: ESIMERKKI SUOSITELTAVASTA MATALAENERGIARATKAISUSTA Rakennuksen tiedot ja laskentatulokset Laskelmassa käytetty rakennepaketti Rakennuksen tiedot Kerrosluku: 1 Huoneistoala: 121,5 m 2 Kerrosala: 135,0 m 2 Ilmanvaihdon tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla Ilmanpitävyys: n 50 = 1,0 1/h Rakenteiden tiedot Yläpohjan tyyppi: YP001P3e U-arvo 1) : 0,094 W/m 2 K Ulkoseinän tyyppi: US003P3e U-arvo 1) : 0,185 W/m 2 K Alapohjan tyyppi: AP001P3e U-arvo 1) : 0,137 W/m 2 K Ikkunoiden tyyppi: U-arvo: 1,0 W/m 2 K Ulko-ovien tyyppi: U-arvo: 1,0 W/m 2 K 1) U-arvon määrityksessä on otettu huomioon rakenteiden liitosten vaikutus. Ilmanvaihdon tiedot Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde: 65 % Lämmitysenergiankulutus (Jyväskylä): 74 kwh/m 2 Laskelmassa käytetty talo

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :

Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä : Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneeli Säästää merkittävästi lämmityskuluissa Vähentää hiilidioksidipäästöjä Nostaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Passiivitalon rakennesuunnittelu. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen

Passiivitalon rakennesuunnittelu. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen Passiivitalon rakennesuunnittelu Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen PEP PEP eli Promotion of European Passive Houses on eurooppalainen hanke, jonka tarkoituksena on edistää passiivitalojen rakentamista.

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali Miimu Airaksinen, TkT Tontin hankinta Markkinointi ja T&K Suunnittelu Käyttöönotto Rakentaminen

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Energiaselvityksen tulosten yhteenveto

Energiaselvityksen tulosten yhteenveto Energiaselvityksen tulosten yhteenveto Rakennuskohde: Demokohde Rakennustyyppi: Omakotitalo Pääsuunnittelija: Pekka Pääsuunnittelija Selvityksen tekijä: Demo2 Käyttäjä Rakennuslupa Nro: Osoite: Pvm: Allekirjoitus:

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö

Lisätiedot

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä TkT, Jarek Kurnitski TKK LVI-tekniikan laboratorio 16.5.2009 Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä Seuraavat 1-krs pientalon ja 2-krs kompaktin pientalon esimerkit osoittavat tehontarpeet

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /

Lisätiedot

Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia

Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia ESPOO 2005 TUTKIMUSRAPORTTI RTE627/05 Lämmityskustannus, 50 vuodessa 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 Ilmavuodot Ilmanvaihto Ulko-ovet Ikkunat Katto

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1

5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1 Rakennukset mukaan ilmastokamppailuun Virolais Suomalainen yhteistyöseminaari Tallinnassa ja Kuresaaressa 13. 14.09. 2007 Lämpökuvaus rakennusten toimivuuden ja energiatehokkuuden arvioinnissa. Timo Kauppinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Karkkilan Linja-autoasema Oy Talo B Huhdintie Karkkila. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Karkkilan Linja-autoasema Oy Talo B Huhdintie Karkkila. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Karkkilan Linjaautoasema Oy Talo B Huhdintie 6 Karkkila Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4546 989 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liikerakennus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Puukattila / Varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot