Lahti Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Lahti. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahti Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Lahti. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne?"

Transkriptio

1 Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 38,84 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 955,60 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies ,99% 2. nainen ,01% Yhteensä % 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa ,01% 2. naimaton 27 9,96% 3. muu (leski/eronnut) 38 14,02% Yhteensä % 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosentt i 20% 40% 60% 80% 100% Kansa-/peruskoulu 8 2,90% Ammattikoulu/kurssi 28 10,14% Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 6 2,17% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto 71 25,72% Sivu 1

2 . 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou lu 59 21,38% Ylempi korkeakoulututkinto 98 35,51% Muu, mikä 6 2,17% Yhteensä % 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 37 13,50% 2. Ylempi toimihenkilö 48 17,52% 3. Alempi toimihenkilö 33 12,04% 4. Työntekijä 31 11,31% 5. Yrittäjä 26 9,49% 6. Maatalousyrittäjä 0 0,00% 7. Opiskelija 8 2,92% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 4 1,46% 9. Työtön/lomautettu 6 2,19% 10. Eläkeläinen 76 27,74% 11. Muu, mikä 5 1,82% Yhteensä % 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 86 31,50% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 6 2,20% 3. Valtio/ muu julkinen 6 2,20% 4. Järjestö/yhdistys 11 4,03% 5. Yritys 51 18,68% Sivu 2

3 6. Oma yritys/itse työllistynyt 22 8,06% 7. Ei työelämässä 87 31,87% 8. Muu, mikä 4 1,47% Yhteensä % 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 51 18,61% Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia ,92% 67 24,45% 9 3,28% 5. Muu, mikä 2 0,73% Yhteensä % 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto - ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 13 4,80% ,30% ,20% ,84% 5. Oikeisto 43 15,87% Yhteensä % 10. Miten tyytyväinen olette Yhteensä Sivu 3

4 Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin tyytyväinen (Arvo: 5) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 4,00) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,66) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 4,17) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,92) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 2,90) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 3 % 8 % 23 % 42 % 23 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 1 0,36% 2. Etelä-Suomen Sanomat ,94% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti ,91% 4. Käytän vain internettiä 15 5,43% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 38 13,77% ,45% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän (Arvo: 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä paljon (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) Sivu 4

5 Lähin naapurusto (avg: 3,06) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,22) Seurakunta (avg: 2,32) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,79) 100 % 100 % 100 % 100 % Maakunta (avg: 2,84) 100 % Lääni (avg: 2,19) 100 % Suomi (avg: 4,31) 100 % Pohjola (avg: 3,27) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,89) 100 % Yhteensä 13 % 19 % 26 % 29 % 13 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 80 29,52% 2. Kyllä ,48% Yhteensä % 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella 96 34,78% ,77% 3. Kylän keskustassa 3 1,09% 4. Haja-asutusalueella 1 0,36% Yhteensä % 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä ,75% ,72% Sivu 5

6 ,86% ,25% 5. Erittäin epätodennäköistä 26 9,42% Yhteensä % 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa en kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 3 1,11% ,54% ,87% ,28% 5. Erittäin hyvin 90 33,21% Yhteensä % 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin hyvin huonosti (Arvo: 2) 3) 4) (Arvo: 5) 1) Yhteensä tuttu (avg: 4,35) 100 % turvallinen (avg: 3,60) tunnettu (avg: 4,11) läheinen (avg: 3,57) välittävä (avg: 2,78) auttava (avg: 2,78) yhteisöllinen (avg: 2,88) urheilullinen (avg: 4,46) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % kulttuurinen 100 % Sivu 6

7 (avg: 4,04) avoin (avg: 2,92) 100 % Yhteensä 3 % 14 % 29 % 33 % 21 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei ,01% 2. Kyllä 65 23,99% Yhteensä % 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei ,54% 2. Kyllä 90 33,46% Yhteensä % 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 18 6,72% 2. Kyllä ,28% Yhteensä % 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta ,62% 2. rakennuksista ,61% 3. ihmisistä ,83% 4. historiasta ,99% 5. saavutuksista ,83% 6. muusta, mistä ,99% Yhteensä 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7

8 1. On ,89% 2. Ei ,11% Yhteensä % 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 11 4,06% ,27% ,44% ,39% 5. En koskaan 5 1,85% Yhteensä % 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 41 20,00% 2. Kotiseutuyhdistys 16 7,80% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) 15 7,32% 4. Liikunta- tai urheiluseura 71 34,63% 5. Kulttuurijärjestö 59 28,78% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö 6 2,93% Poliittinen järjestö tai puolue Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 90 43,90% 10 4,88% 47 22,93% 10. Eläkeläisjärjestö 31 15,12% 11. Ympäristöjärjestö 9 4,39% 12. Vapaaehtoisjärjestö 52 25,37% 13. Maanpuolustusjärjestö 32 15,61% Sivu 8

9 Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä 26 12,68% 35 17,07% 39 19,02% Yhteensä 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä ,76% 2. Ei 36 13,24% Yhteensä % Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä ,26% 2. Ei 46 19,74% Yhteensä % 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä ,88% 2. Ei 19 7,12% Yhteensä % 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,50) 100 % tansseja (avg: 1,89) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,41) 100 % kuvataidetta (avg: 1,31) 100 % Yhteensä 48 % 52 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Sivu 9

10 Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 51 18,75% 2. Ei ,25% Yhteensä % 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 63 24,32% 2. Ei ,68% Yhteensä % 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä ,00% Yhteensä % 66. Tunnetteko en maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä ,31% 2. En ,69% Yhteensä % Sivu 10

11 Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 56 vuotta 47 vuotta 40 vuotta 37 vuotta 32 vuotta 42 vuotta 9 vuotta 11 vuotta 22 vuotta 18 vuotta 25 vuotta 8 vuotta 58 vuotta 15 vuotta 42 Sivu 1

12 vuotta 62 vuotta 31 vuotta 24 vuotta 11 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 63 vuotta 3 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 63 vuotta 53 vuotta 9 vuotta 20 vuotta 5 vuotta 4,5 vuotta 4 vuotta 4 vuotta 19 vuotta 17 Sivu 2

13 vuotta 43 vuotta 65 vuotta 25 vuotta 37 vuotta 37 vuotta 45 vuotta 1 vuotta 43 vuotta 56 vuotta 40 vuotta 34 vuotta 0,5 vuotta 20 vuotta 11 vuotta 4 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 2 vuotta 60 vuotta 35 Sivu 3

14 vuotta 13 vuotta 22 vuotta 3 vuotta 20 vuotta 40 vuotta 50 vuotta 73 vuotta 26 vuotta 20 vuotta 9 vuotta 50 vuotta 27 vuotta 41 vuotta 34 vuotta 26 vuotta 21 vuotta 35 vuotta 27 vuotta 61 vuotta 17 Sivu 4

15 vuotta 43 vuotta 4 vuotta 10 vuotta 68 vuotta 68 vuotta 24 vuotta 32 vuotta 16 vuotta 57 vuotta 47 vuotta 5 vuotta 43 vuotta 26 vuotta 5 vuotta 21 vuotta 14 vuotta 52 vuotta 42 vuotta 46 vuotta 35 Sivu 5

16 vuotta 40 vuotta 55 vuotta 64 vuotta 47 vuotta 51 vuotta 20 vuotta 68 vuotta 17 vuotta 17 vuotta 43 vuotta 10 vuotta 35 vuotta 61 vuotta 54 vuotta 22 vuotta 55 vuotta 18 vuotta 46 vuotta 69 vuotta 38 Sivu 6

17 vuotta 6 vuotta 35 vuotta 4 vuotta 35 vuotta 33 vuotta 43 vuotta 39 vuotta 18 vuotta 46 vuotta 27 vuotta 40 vuotta 1941 vuotta 35 vuotta 27 vuotta 23 vuotta 40 vuotta 45 vuotta 57 vuotta 38 vuotta 45 Sivu 7

18 vuotta 32 vuotta 4 vuotta 9 vuotta 67 vuotta 30 vuotta 2 vuotta 40 vuotta 40 vuotta 40 vuotta 40 vuotta 5 vuotta 46 vuotta 20 vuotta 64 vuotta 54 vuotta 34 vuotta 14 vuotta 69 vuotta 57 vuotta 1 Sivu 8

19 vuotta 25 vuotta 24 vuotta 40 vuotta 43 vuotta 14 vuotta 26 vuotta 27 vuotta 9 vuotta 54 vuotta 47 vuotta 6 vuotta 3 vuotta 60 vuotta 49 vuotta 45 vuotta 3 vuotta 40 vuotta 34 vuotta 53 vuotta 20 Sivu 9

20 vuotta 30 vuotta 48 vuotta 25 vuotta 47 vuotta 7 vuotta 61 vuotta 40 vuotta 50 vuotta 19 vuotta 64 vuotta 21 vuotta 59 vuotta 33 vuotta 2 vuotta 60 vuotta 5 vuotta 29 vuotta 20 vuotta 56 vuotta 30 Sivu 10

21 vuotta 51 vuotta 12 vuotta 8 vuotta 48 vuotta 61 vuotta 46 vuotta 23 vuotta 64 vuotta 20 vuotta 43 vuotta 42 vuotta 49 vuotta 48 vuotta 46 vuotta 47 vuotta 16 vuotta 5 vuotta 51 vuotta 33 vuotta 35 Sivu 11

22 vuotta 35 vuotta 50 vuotta 33 vuotta 33 vuotta 22 vuotta 43 vuotta 5 vuotta 17 vuotta 18 vuotta 19 vuotta 30 vuotta 10 vuotta 60 vuotta 5 vuotta 4 vuotta 26 vuotta 1,5 vuotta 35 vuotta 11 vuotta 52 Sivu 12

23 vuotta 42 vuotta 60 vuotta 5 vuotta 35 vuotta 42 vuotta 28 vuotta 20 vuotta 35 vuotta 35 vuotta 13 vuotta 27 vuotta 16 vuotta 24 vuotta 40 vuotta 25 vuotta 10 vuotta 36,5 vuotta 25 vuotta 38 vuotta 45 Sivu 13

24 vuotta 38 vuotta 38 vuotta 25 vuotta 3 vuotta 40 vuotta 29 vuotta 3 vuotta 3,5 vuotta 6 vuotta 25 vuotta 55 vuotta 31 vuotta 35 vuotta 40 vuotta 10 vuotta 43 vuotta 73 vuotta 39 vuotta 48 Sivu 14

25 2. Minä vuonna olette syntynyt Sivu 15

26 Sivu 16

27 Sivu 17

28 Sivu 18

29 Sivu 19

30 Sivu 20

31 Sivu 21

32 Sivu 22

33 Sivu 23

34 Sivu 24

35 Sivu 25

36 Sivu 26

37 Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä et-psykoterapeutti lääketieteen tohtori ay-opisto tutkijakoulutus vanha keskikoulu 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä kansanedustaja lehtori asiantuntija opettaja Sivu 27

38 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä säätiö kotiäiti srk Eläkkeellä 8. Nykyinen perhemuotonne? Muu, mikä Yhden aikuisen ja täysi-ikäisen lapsen talous kaksi aikuista, ei lapsia 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä Viikko-Häme Keski-Häme, Viikko-Häme Kuhmoisten Sanomat, Oriveden Sanomat Kotiseudun sanomat Orimattilan Sanomat puolueen lehti Viikko-Häme Padasjoen Sanomat Orimattilan Sanomat Sivu 28

39 Lähi-, Orimattilan Sanomat, Hollolan seutu jne Viikko-Häme Sampo Kauhajoen kunnallislehti Sunnuntai Hesari, joka päivä Ilta-Sanomat Orimattilan Sanomat Vakka-Suomen Sanomat Savon Sanomat Joutsan Seutu Koiviston Viesti Etelä-Hämeen Sanomat kaikki maakunnan tilattavat sanomalehdet Iitin seutu Viikko-Häme Omalähiö Kuhmoisten Sanomat Lapuan Sanomat viikko-häme ViikkoHäme Koillis-Savo Kuhmolainen Iitin Seutu Sivu 29

40 Kuhmoisten Sanomat Viikko-Häme Uusi, Hollolan sanomat 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Helsingin sanomat Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Hesari hs Hesari Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin sanomat, Demari Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsinin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin sanomat Sivu 30

41 HS Hesari, Demari, Maaseudun Tulevaisuus Helsingin sanomat Helsingin Sanomat HS, IL, IS Helsingin Sanomat Hesari, kaikki päivälehdet Kauppalehti Nykypäivä Helsingin Sanomat HS Helsingin sanomat Helsingin Sanomat Kotimaa HS Helsingin Sanomat Helsingin sanomat, kesällä aamulehti HS HS HS HS HS Sivu 31

42 HS HS, useita suom. ja ulkom. lehtiä HS HS HS HS HS HS, joskus iltapäivälehtiä Kanmsan Uutisten Viikkolehti HS HS HS HS Helsingin Sanomat Hesari, Vihreä lanka HS Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat HS HS HS Helsingin Sanomat Sivu 32

43 HS HS Helsingin sanomat HS HS Helsingin sanomat hs KU-viikkolehti HS Hesari Hesari HS HS Helsingin Sanomat HS HS Helsingin Sanomat HS HS HS Helsingin sanomat HS Sivu 33

44 HS HS HS HS HS HS HS, Kansan Uutiset HS HS HS HS HS HS HS, Hufvudstadsbladet Hesari HS Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat metsälehti HS Hesari HS Sivu 34

45 Hs HS Kotimaa UutispäiväDemari HS hesari hesari Helsingin sanomat,ku viikkolehti Hesari Helsingin sanomat HS Helsingin Sanomat Helsingin sanomat en paljasta hesari HS Ilta-Sanomat, Iltalehti Hesari HS Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin sanomat Sivu 35

46 Helsingin Sanomat HS, Demari HS; Kansan Uutiset HS HS HS Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? Loimaa, Helsinki isä: Orimattila, äiti: Viipuri Viipurin maalaiskunta Kangasala Elimäki Luumäki Lahdessa Kortesjärvi, Loimaa Vehkalahti ja Viipuri ulkomaat, Bialystok/Puola ja Hyvinkää Hyvinkää, Sysmä Pukkila/Pukkila Pello Sivu 36

47 Viipurissa Keuruu Jalasjärvi ja Asikkala Isä Jyväskylässä Äiti Viipurissa Ilomantsi ja Lammi Askolassa ja Taipalsaarella Pirkkala, Orivesi Sortavalan mlk ja Käkisalmi Padasjoki, Helsinki Viipuri, Askola Helsinki, Rautalampi ja Helsinki Helsinki, Korpilahti Kuusankoski Johannes, Uusikirkko Orivesi, Kurkijoki, Kouvola En tiedä Viipurissa Kirkkonummi ja Jääski Tornio, Kajaani Vuoksela, Lauritsala Sivu 37

48 Viipuri, Rautu Nokia, Oulu Kirvu, Orimattila Tervola, Luhanka ja Ylistaro Orivesi, Mouhijärvi Porvoo, Tukholma Suojärvi, Kerimäki, Loppi Siuntio, Hausjärvi Jääski, Harjavalta lahti Hämeenlinnassa ja Mikkelissä siuntio ja nummi-pusula Ylistaro Sievi Sysmä Hiitolassa (Karjalassa, jäi Venäjän puolelle) Mäntsälässä, Hämeenlinna Äiti Lahdessa, isä Iitissä Perho, Kivijärvi Utajärvi, Parkano Sivu 38

49 Pyhäjoki Jääski, Hiitola Mikkelin mlk Käkisalmi Hollola, Sysmä Karuna, Pertteli Hollola, Nastola Kauhajoki, Helsinki Rautjärvi, Saari Sysmä Kanneljärvi, Hanko Jyväskylä, Kurkijoki Halsua Asikkala, Sysmä Antrea, Savonranta Asikkala, Viipurin mlk Alavus, Honkajoki Kirvu, Sulkava Kuusamo, Kuopio, Lapinlahti Hollola, Viipuri Sivu 39

50 Hartola, Asikkala Alahärmä, Ylihärmä Hausjärvi, Ruovesi, Koivisto, Mikkeli Viipuri, Riihimäki Kuortane, Vihti Lappee, Savitaipale Kuorevesi, Orivesi Lapua Iitti Äiti Pielisjärvellä (liitetty Lieksan kaupunkiin), isä Lapualla Iitti, Metsäpirtti Kortesjärvi, Loimaa Äetsä, Sääminki Ruovesi ja Kauhajoki Lemi, Mäntsälä, Mäntyharju Hollola, Jaala, Kitinoja Venäjällä Kalvola Sivu 40

51 Padasjoki, Sysmä, Valkjärvi (Karjala) Rauma, Pori Uusikirkko, Eesti, Helsinki Kuusankoski, Kauhajoki Kuusankoski, Imatra Orimattila, Jämsänkoski Suonenjoella ja Imatralla Harlu, Viipuri Kauhava, Liperi Mäntyharju, Joutsa Lammi, Asikkala Hollola, Laitila Molemmat ovat syntyneet Rantasalmella. Saarijärvi Multia Vesilahti, Toijala Orivesi, Oulu Pirkkala, Tampere Äänekoski ja Artjärvellä kumpikin. Lieksa, Joensuus Sivu 41

52 Lammi Jämsä Helsinki, Lieksa Äiti Luumäellä, isä Kuusankoskella., Jämsä Nastolassa ja Hauholla toinen vanhemmistani on syntynyt Impivaaralla, Karjalassa ja toinen Savonrannalla Köyliö, Piippola Jyväskylä, Viitasaari Jämsä (isä) Naantalin mlk (äiti) Heinola mlk, Pyhäjärvi Alastaro, Ruovesi Sysmä, Hartola Hämeenlinna, Helsinki Suolahti, Äänekoski Ähtäri, Rauma Nastola ja Korpilahti Asikkala, Varkaus Vieremä Koski Hl, Pohja Äyräpää, Forssa Sivu 42

53 Jääski ja Miehikkälä Mouhijärvi/Tampere Rytkönmäki Piikkiö Urjala Helsinki, Myrskylä Helsinki, Tampere Turku, Ruovesi Joutsa, Paltamo Orimattila, Hollola Helsinki, Luopioinen Joensuu, Pitkämäki Helsinki ja Inkoo Kotkassa Turku, Mynämäki Heinävesi, Koivisto Simo, Ylitornio Koivisto (luovutettu) Kangasniemi Kärkölä, Karttula Kuiruvesi, Iisalmi Vierumäki, Jokioinen Mikkeli, Lappajärvi Sivu 43

54 Suojärvellä (nyk Venäjän karjala) Miehikkälä, Sortavala Iitti Laukaa Mouhijärvi, Karkku Nilsiä Orimattila, Vehkalahti Viipuri, Renko, Teisko Karstula, Kyyjärvi Suonenjoki, Koivisto Kirvu, Muhos Viipuri, Kuhmoinen Kurikka, Antrea Säkkijärvi, Nastola Luopioinen Jämijärvi Säkkijärvi, Parikkala Kärkölä Sommee, Luleå Helsinki Sivu 44

55 Räisälä, Tampere (Hollola) Hämeenlinna Molemmat Lapualla Kalvola, Hämeenlinna Isäni on Hollolanlahlessa syntynyt ja Äitini syntyi Lopella mutta jo sylivauvana muutti Lahteen.. Isäni Karungissa Tornion kupeessa, äitini Tervolassa Kemin ja Rovaniemen välillä Räisälä, Viipuri Tuusniemi Äiti : Isä: Elimäki Äiti Kärkölä, isä Ylivieska Askola, Taipalsaari Kalanti ja Pernaja Helsinki, Vihti Värtsilä, Kuusankoski Sysmä, Sievi Ylistaro Jääski Sulkava Toivakka ja Lievestuore Nastola Janakkala, Hausjärvi Eura, Joutseno ja Hollola Sivu 45

56 espoo ja asikkala kaavi ja mäntyharju Iitti helsinki ja pertunmaa Johannes ja Kuolemajärvi luovutetuilla alueilla Kaarina, Asikkala Sysmä, Terijoki Raahe ja Helsinki Nastola, Käkisalmi Suonenjoki Metsäpirtti Isä Anjalassa ja äiti Sippolassa Pudasjärvi, Kuusamo Lahdessa sekä Helsingissä Padasjoki, Sysmä ja Orimattila Karjalassa ja Hämeessä Isä Lapualla, äiti Muhoksella. kalajoki, typpö Liperi, Iisalmi Kuhmo Sivu 46

57 Hartola Iitti, Asikkala Hartola ja Sysmä Keski-Suomi Anjalankoski ja Imatra Karjalassa Hollolassa ISÄ JA ÄITI LAHDESSA Riihimäki, Lappee Perniössä ja Orimattilassa Kitee Padasjoki Pohjois-Karjala Paltamo, Oulu Perhossa ja Räisälässä, Teisko Elimäki, Säkkijärvi Kuusamo Terijoella, Haapalan kylässä Kuhmoinen Pusula, Nummi Nastola, Orimattila Sivu 47

58 Nastola ja Iitti Sysmä, Mäntsälä Haapajärvi, Varpaisjärvi Urjala,Valkjärvi Merijärvi, Pyhäntä Jäppilä, Valkeala Mikkeli ja Vaasa Sysmä/Hartola Nivala, Iitti Viipuri Orimattila, Kannonkoski Impilahti, Joutsa Pielisjärvi Tampere ja Hämeenlinna Äiti Orimattilassa Isä Sahalahdessa (nyk. Kangasala) Kurkijoki, Karjala Lahdessa ja isä Karjalassa, 14. Mikä on syntymäkuntanne? Sivu 48

59 Jyväskylä Kouvola Tampere Vehkalahti Bialystok, Puola Jyväskylä Hyvinkää Pukkila Rovaniemi Keuruu Helsinki Orivesi Pihtipudas Helsinki Rautalampi Sivu 49

60 Helsinki Kuusankoski Nastola Käkisalmi Tampere Hollola Helsinki Kemi Lauritsala Savitaipale Nokia Helsinki Orimattila Tervola Järvenpää Helsinki Hausjärvi Hämeenlinna Sivu 50

61 nastola asikkala siuntio Kalajoki Hollola Jyväskylän mlk Vaala Pyhäjoki Joutseno Mikkelin mlk. Käkisalmi Jääski Vaasa Rautjärvi Säynätsalo Sivu 51

62 Tammisaari Jyväskylä Leppavirta Sysmä Kurikka Seinäjoki Parikkala Orimattila Kuopio Ylihärmä Hollola Hollola Lappee Tampere Lapua Iitti Sivu 52

63 Tampere Kiikoinen Viiala nykyään Akaa Tuusula Elimäki Tuutari Venäjällä Hämeenlinna Oulu Kajaani Viipuri Nastola Kauhajoki Orimattila Janakkala Kauhava Sivu 53

64 Mäntyharju Lammi Riihimäki Rantasalmi Saarijärvi Toijala Juupajoki Nokia Artjärvi Helsinki Lammi Jämsä Helsinki Kuusankoski Hämeenlinna Joensuu Pori Kuopio Helsinki Sivu 54

65 Mietoinen Sysmä Hämeenlinna Kuopio Helsinki Helsinki Asikkala Vieremä Viipuri Tampere Rytkönmäki Tampere Helsinki Joutsa Kajaani Sivu 55

66 Helsinki kotka Turku Viipuri Simo Hamina Kangasniemi Kärkölä Joensuu Ruoholahti Sonkajärvi Suistamo Iitti Laukaa Kankaanpää Nilsiä Nastola Hattula Karttula Sivu 56

67 Helsinki Kuhmoinen Loimaa Nastola Jämijärvi Viipuri Kärkölä Viipurin mlk Oulu Rauma Lapua Hämeenlinna Porvoo Nastola Tuusniemi Kuhmo Kärkölä Sivu 57

68 Vihti Kuusankoski Helsinki Kalajoki Parikkala kärkölä mäntyharju posio Maaria Helsinki Helsinki Nastola Sivu 58

69 Suonenjoki Kouvola Pudasjärvi Hollola ent.viipurinlääni (kouvola ) Tampere rovaniemi lahti Liperi Kuhmo Hartola Iitti Anjalankoski LAHTI Hyvinkää Orimattila Sivu 59

70 lahti Uusimaa Kokemäki Elimäki Trollhättan, Ruotsi Tornio Kuhmoinen Pusula Kuorevesi lahti Haapajärvi Urjala Oulainen Kouvola Helsinki Hartola Sivu 60

71 Tampere Joutsa Pielisjärvi Tampere 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? Kouvola Lahtea Tampere Vehkalahti Bialystok, Puola Sivu 61

72 asun Lahdessa joten se olkoon kotikuntani, oli tunnesidettä tai ei Lahtea Kuhmoinen, (Padasjoki) ja Rautalampi, tasaveroisia Lahtea Vaasa Sivu 62

73 Jyväskylä kulloistakin asuinkuntaani / Orimattila Helsinki lahti lahti Lahtea lahti Lahtea Sivu 63

74 En oikeastaan mitään, vaikkakin konkreettisesti se on toki Lahtea ja Pyhäjokea "en ole mistään kotoisin" Tammisaari /Hollola Sivu 64

75 Orimattila (asuin 25 v.) Lahtea, osittain Kuopiota, voisi olla Hollola Hollola lahti Sivu 65

76 (ja Oulu) + Kauhajoki (=lomamökkikunta) Pirkkala Sivu 66

77 Artjärveä Lahtea Lahtea Mietoinen (siis teknisesti) Lahtea lahti Asikkala Sivu 67

78 Lahtea Suomen kansalainen Helsinki Rovaniemi henkisesti Kotka.maantieteellisesti (Mynämäki, jossa kesämökki) Kangasniemi Kärkölä Sivu 68

79 Hollola Nastola, Tampere Kärkölä Sivu 69

80 Nyt Lahtea Lahtea Lahtea Kuusankoski Lahtea Sivu 70

81 Lahtea lahti lahti lahti Nastola, Lahtea Pudasjärvi Hollola espoo Sivu 71

82 lahti, Iitti LAHTI Lahtea lahti En mitään Lahtea Sivu 72

83 Kuhmoinen lahti Haapajärvi Helsinki Kannonkoski Lahtea Lahtea Sivu 73

84 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Juuret Tutut paikat, elämän historia, sukulaiset, ystävät, muistot, turvallinen paikka, Lähisukulaiset ja tutut Pitkä yhteinen historia, kodin ympäristön ja koulun vaikutukset, ensimmäiset ihmissuhteet ja ystävät Juuret, ystävät, paikallistuntemus, rakkaat paikat, muistot, samaistuminen, viihtyisyys, tuttuus Asuinpaikka, mutta myös sukulaiset, ilmapiiri, rakkaat rakennukset, nähtävyydet Itselläni vahvoin side tuntuu olevan lapsuuden ja nuoruuden kotiseutuun. Tuttu kieli on merkittävä osa tätä tuttuuden tunnetta. perhe 22 vuoden asuminen Asuinpaikka, ystävät, lapset, työpaikka Oman suvun juuret ovat tärkeät. paikallinen kulttuuri, murre, suku, kyllä myös yhteisöllisyys on tärkeä. Tunne kuulumisesta tiettyyn paikkaan.. tuttuus, perhe, ystävät tunne syntyy vuosien mittaan jos asuinseutu pysyy samana Juuret, oma historia. Tärkeät paikat, jotka liittyvät merkittäviin hetkiin omassa elämässä. Myös arkinen, jokapäiväinen liikkuminen tutussa maisemassa rakentaa kotiseutukäsitystäni. Ihmiset, joilla on samankaltaisia, tai tyystin erilaisia kokemuksia kunnasta. Ihmisten yhteinen tai ristiriitainen ymmärrys kotiseudun "hengestä". syntyä ja elää samassa kunnassa Asuin- ja työympäristö, muu elämän piiri lapsuudessa vietetty aika, vanhemmat, sukulaiset Juuret ja lapsuuden asuminen Sivu 74

85 Kotiseutu tarkoittaa minulle lapsuuden seutua, varsinkin kun on asunut lapsuuden samalla paikkakunnalla (ei nykyisellä). - tutut ulkoilu/urheilumahdollisuudet - työskentelyn kautta tulleet ystävä-tuttavasuhteet - kulttuuripalvelut (konsertit, museot) - kaupunkimaisemat - vanhat rakennukset, miljööt Kadut, talot, harjut, järvet, IHMISET, kulttuuri Sosiaalinen ympäristö, luonnonympäristö ja palvelut Kunnan tunetmus -paikat, kaupunginosat, päätöksen teko ja -tekijät. Ystävät, sukulaiset. Historian tuntemus. Asunto, työ, sosiaaliset suhteen Juurtuminen henkisesti ja fyysisesti omaan paikkakuntaan seutulippu Koti, ystävät, tuttavat, harrastuskaverit, infra, erilaisuuden hyväksyvä ilmapiiri Viihtyvyys. Se että asuu siellä suurimman osan ajastaan. Asunnut suuremman ajan elämästään paikkakunnalla ja lähisukulaiset ovat myös samalla paikkakunnalla Kokonaisuus, tunne sosiaaliset suhteet Ympäristö, olosuhteet, työpaikka, perhe, ystävät ja sukulaiset Asuminen, työ, kulttuuri tutut paikat, ihmiset, muistot MM:ssa juuret lapsuus, nuoruus, koulut Siellä vietetty lapsuus, on ikäänkuin juurtunut kotiseudulle. Sivu 75

86 koti Sosiaaliset verkostot ja paikkojen henkilökohtaiset merkitykset. Kunnassa eläminen ja toimiminen Koska siellä on leirini ja asumiseni Pitkä osa elämästä Se, että siellä tuntee olonsa tietyllä tavalla turvalliseksi. palveluiden saatavuus, tuttu ympäristö rekisteri Suku, perhe, ystävät, koti viihtyisä ja mukava paikka elää, hyvät yhteydet muualle Olin nuoruudessa asunut Lahdessa ja käynyt suurimman osan koulusta täällä. Neljä polvea lahtelaisia itseni mukaan lukien Viihtyvyys, myönteisyys kutakin omaa elämäntilannetta kohtaan, kuin myös myönteisyys kaikkea muutakin elämää kohtaan, oli kyse sitten liikunnasta, terveydenhuollosta, kulttuurista, lapsista, vanhuksista, tai mistä tahansa näiden kaiken väliltä. Minulle oma talo, joka on asunto, jossa olen asunut yhtäjaksoisesti kauimmin kuin koskaan muualla. Ympäristö on viihtyisä ja tukee sitä, että kotini on sellaisessa lähiympäristössä, jossa viihdyn. Oma perhe ja ystävät ja suku ja myös oma koti sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja muistot juuret, perinteet ensisijaisesti. Jonkin verran tuttuus, rakkat paikat, muistot Asunto, ympäristö, palvelut Olen asunut ja työskennellyt täällä yli 50 vuoden ajan. Ihmiset Sivu 76

87 Tuntee olevansa osa siitä, voi ylpeänä sanoa olevansa Lahesta Juuret, koulut, työt, sukulaiset Yhteydet muihin ihmisiin ja ympäristöön Pitkä asumisaika Tuttuus, turvallisuus Hyvät harrastusmahdollisuudet, vesistöt, ystävät Olen juurtunut tänne puolison myötä. Pidän kaupungista ja sen sijainnista Sijainti Tuttu ympäristö, sukulaiset, ystävät Asuinpaikka, vahvat "juuret". Asuminen, henkinen yhteenkuuluvuus, paikallistuntemus, palvelut, sosiaalinen ympäristö, ihmisten tunteminen, työpaikka alueella Pitkä asuminen Omaan historiaan liittyvät tapahtumat linkittyneet sinne. Ystävät, harrastukset, pitkäaikainen asuminen, seutuun kiinnittyminen Hyvä toimivuus! Muistot, ystävät, tutut paikat Asuinpaikka Henk. koht. historia Juuret, olen lahtelainen monen, monen sukupolven ajalta. Olen ollut monien hollolalaisten ja lahtelaisten yhteisöjen täysjäsen. Elämä Perhe, ystävät Sivu 77

88 Ympäristö Kun muualta muuttanutta paikalliset (mm. lehdistö) puhutella lahtelaiseksi usein vasta kymmenien vuosien kuluttua. Pitkäaikainen asuminen v kaupunginvaltuutettu Muistojen ja elämän monien käänteiden liittyminen asuinympäristöön. Lapsuusmuistot lienevät vahvimmat tekijät tässä yhteydessä. Myöhemmällä iällä eräänlainen paikallistietous vahvistaa kotiseudun tunnetta. Syntymäseutu, verkostot, ihmiset, paljasjalkainen lahtelainen, juuret Asuminen, työ Perhe, ystävät, tutut palvelut, kulttuuri sen eri muodoissa Asunto, asuntoalue, naapuristo, luonto, kulttuuri ja urheilu alueen palvelut, koska useita palveluita saa vain kotikunnassa, tietyt tunnetut henkilöt elävät ja historialliset henkilöt, kunnan historia ja kunnan julkiset rakennukset Eletty elämä lapsuudesta tähän päivään. Asunut ensimmäiset 15 vuotta. Tutut/tuttavuus, vaikutusmahdollisuus Siellä koti missä sydän Lapsuus- ja nuoruusvuodet Kieli, ihmiset Asuinpaikka, elinpiiri, sidosryhmät, tuttuus, tottumus, kaupunki lähellä maaseutua, ennen oli sukulaisiakin. Kauan asutttu Koti, sukulaiset Pitkä asuminen samalla paikkakunnalla ja/tai syntymäpaikka, jossa on juuret. Sivu 78

89 Tuttu, turvallinen, asioihin voi vaikuttaa, jos haluaa. Asunto, ystävät, palvelut, järjestötoiminta, seurakunta Historia ja tunnesiteet Riittävän syvälle ulottuvat juuret, vilpitön henkilökohtainen kiinnostus seudun luontoon, luonnon tilaan, poliittisiin, taloudellisiin ja esteettisiin rakenteisiin, riittävä eri tasojen ihmissuhdeverkosto Työ ja viihtyvyys Koti ja perhe Pitkä n. 70 vuoden asuminen Asunto, työpaikka, sukulaiset, läheiset ihmissuhteet, harrastukset, esi-isien juuret. Oma elämä on kotiseudulla: Koti, työ, ystävät, harrastukset Infra, verkostot Asuinpaikka, ystävät Asuinpaikka ja siihen liittyvä monipuolinen ympäristö Selkeä alueellinen kokonaisuus (talousalue), mutta Lahden ongelma on epämääräiset aluerajat joka suuntaan. Syntymäpaikka muodostaa kotikunnan ja kotikunnan. Juuret säilyvät siellä aina asuinpaikasta tai maasta riippumatta. Kotiseudun tiedostaminen ja sen elämän seuraaminen ja osallistuminen sen toimintaan on tärkeää, vaikka asuisikin muualla. Jokaisen pitäisi palata kotiseudulleen viimeistään eläkepäiviksi. Asunto Hyvä asua Koulunkäyntikunta, työssäolokunta, lasten koulunkäyntikunta Miltei koko ikäni täällä asuneena olen myös tänne juurtunut. Perhe ja valtaosa ystävistä on täällä. Asuinkunta, koulunkäyntikunta Asuinpaikka ja ystävät. Sivu 79

90 Asunto ja ystävät sekä harrastukset ja järjestötoiminta Tuttuus, turvallinen katu, rakennus, ihmiset ja pienet lähiöpalvelut, ei marketit ja ostoshelvetit. on siis kotikuntani ei kotiseutu Tuttu ympäristö ja ihmiset Tutut ihmiset ja muistot Yhteenkuuluvuus, sen palvelut, tuttavuussuhteet, harrastukset Pysyvä asunto Muistot, elämäntilanteet ja kuntaan liittyvät positiiviset asiat Ystävät TUnne lapsuuden jalansijoista, kotiseudun maiseman tuttuus, tottumus Pitkäaikainen asuminen, mielipaikat, ystävät Perhe ja ystävät Asuminen paikkakunnalla, työ, perhe, ystävät On asuttu n. vuodesta 1955, välillä 15 vuotta Hollolassa Juurtuminen, tuttuus, kiintyminen omaan kasvuympäristöön, koulut, tuttavat Se, että siellä asuu. Kiintymys kunnan ympäristöarvoihin, Sosiaaliset suhteet. Sos. siteet ja tavanomaiset vuorovaikutustahot. Kotiseutuylpeys Pitkäaikainen asuminen Perhe, ystävät, työ, koti, seurakunta Pitkäaikainen asuminen, kolmannen polven lahtelainen Lapsuus Eletty lapsuus, nuoruus, tärkeät ihmiset Sivu 80

91 Tuttuus Tuttu, juuret Lahdessa, koulu Lahdessa Tuttu = keskusta, kaupat, palvelut, ympäristö Oma asunto ja ystävät Asun, työskentelen ja vietän viikot siellä sekä lapseni on syntynyt tässä kunnassa historia,lapsuus-ja nuoruusaika,muistot,tutut paikat Ystävät ja asuinkuntaan liittyvät muistot Lapsuuden muistot, kouluaika, työ, harrastukset, ystävät monipuolinen/antoisa elämä, koti ja perhe Pitkähkö oleskelu Suku, perinteet, elämäntyyli Syntymäpaikka, lapsuuden koti ja sukuhaudat Tuttavat, sukulaiset, tutut paikat Kokonaisuus, ystävät, viihtyisyys, turvallisuus. Viihdyn täällä Monet asiat - suureksi osaksi myönteiset. Toimiminen kotiseudun hyväksi tehdystä työstä avartaa näkemystä. Ihmiset ja luonto Pitkä asuminen, hyvät ihmissuhdeverkostot, työ ja toiminta kotiseudun hyväski Harrastukset, ystävät, lähipiiri Koti Koti, ystävät, työ Sivu 81

92 Työ, asuminen Perinteet, lapsuusmuistot Muistot lapsuudesta, elämykset, koti. Kotiseutu on eri asia kuin kotikunta. Kotiseutujani ovat Orimattila, Parikkala, Kotka ja viimeiset 20 vuotta. Asunto, työpaikka ja koulut. Oma koti, perhe, työ Ympäristö, ystävät, tuttavat, harrastukset Lapsuuden ja nuoruuden muistot -> säilyneet hyvät ystävyyssuhteet Ympäristo, ihmiset, opiskelu, kulttuuri Ensimmäinen paikka, jossa olen asunut/saanut asua kauan. Täällä on muistot, perhe, tutut maisemat. Syntymäkoti, työpaikka Kaikki lapsemme perheineen asuvat Lahdessa. Kokemukset, ihmiset, rakennettu ympäristö, luontokohteet Asun täällä Juuret, suku jo neljässä polvessa lahtelaisia. Vaikea erottaa ovatko he olleet Hollolan puolella, mutta nykyrajojen puitteissa Lahtrelaisia Asun täällä niin kauan kuin vaimo pääsee eläkkeelle ja valtuustokausi kestää. Kotikunta on haussa vielä? Missä sydän, siellä koti Missä on sun ihmiset siellä on sun kotisi. Mutta ajansaatossa kaikki entinen tapahtunut paikat ja rakennukset uimarannat jne. alkaa saamaan arvonsa ja tuntee juurensa. En osaa verrata miltä tuntuisi kotipaikka ikävä kun olen koko ikäni ollut täällä kotikulmassa. Kotiseutu on alue jossa on koti, harrastus- ja virikeympäristö, luonto ja sen tarjoamta erikoismahdollisuudet ja kulttuuri Sivu 82

93 Kunnan kokonaisvaltainen tuttuus sekä sukulaiset ja ystävät Asuminen, perhe Kuntaan kiintyy ajan kanssa. Kodin siitä tekee pikku hiljaa se, että alkaa tuntea kaikki paikat, ja osaa mennä tarvittaessa lähes minne tahansa. Myö se, että oppii, mistä mitkätkin kaupalliset ja yhteiskunnalliset palvelut saa, tekee olon kotoisaksi. Tietenkin myös se, että tuntee paljon ihmisiä kunnassa, ja on siellä työssä. Merkittävästi kotikunnan tunnetta tuo myös se, että lapsi/ lapset käyvät koulua kunnassa, ja identifioituvat kuntaan. Paras nuoruus vietetty Lahdessa Pallasmäellä Oma koti, perhe, työ Muistot, eletyt muutokset, oma kasvu kunnan rinnalla, tuttu yhdyskuntarakenne, "omaksi" koettu, ylpeys ja murhe kotikunnan puolesta, vähän kuin isänmaa pienoiskoossa. Asuinpaikka, ystävät, tuttavat, palvelut Tunne, voi olla useita kotiseutuja Riittävän pitkä asuminen ja tähän liittyvä paikkakunnan, ihmisten, asioiden ym. tuttuus. Koti. Perhe. Pitkään asuminen. Suku. Asunto ja/tai identiteetti Ympäristö,luonto,vesi. Tutut ympyrät. Turvallisuus. Tuttu ympäristö, tuttuja ihmisiä muistot, yhteisöllisyys, mukava asua Peruspalveluiden saatavuus asun siellä täällä on koti, perhe ja työ. tuntuu kodilta Ikänsä asunut täällä, työt, sos suhteet jne Sivu 83

94 Mummula on aina ollut hämeessä ja äidin sukulaiset myös, sekä suuremman osan elämästäni olen viettänyt / viihtynyt täällä kadut, rakennukset, nähtävyydet; eri paikkoihin liittyvät tapahtumat elämän varrella. Verkostot, työ, asuminen Koti, työpaikka, sosiaaliset suhteet, yhteinen historia ja tuttuus = turvallisuuden tunne Asuminen, lasten koulunkäynti, työssäkäynti, vapaa-ajan erilaiset viettomadollisuudet Ystävät, sukulaiset, oma aktiivisuus Lapsuuden kotikunta Nastola ja koulupaikkakunta oppikoulussa. Nastolassa molempien vamhempien sukulaisia ja kyläilypaikat. Nastolassa nuoruuden metsät joissa liikuin paljon ja joihin olen palannut ja tunnen kuuluvani. Niissä liikkuvat esi-isien henget. koti Läheiset ihmiset ja koti - sydän on siellä, missä lähimmät. Kodin rakentaminen henkisesti omanlaiseksi ei edellytä paikkakunnalta kuin vastaanottavaisuutta ja palveluita. Syntymäkoti, koulunkäynti, suvun haudat, maisemat, muistot Asuminen Tunne ja sukulaiset, ystävät Asuminen pitkään kunnassa Pitkään samalla paikalla asuminen Karjalaisten ulospäin suuntautuminen,toimeliaisuus,vieraanvaraisuus! Osittain Liian hitaat Hämäläiset eivät kerinneet jatkosotaan!? Ei pelkästään se että oma vuokra-asunto sijaitsee kunnassa vaan myös tutut ihmiset, kaupat, kadut, luonto. Tuttu kieli. Viihtyisä asuinympäristö. Itse olen viihtynyt Lahdessa koska saan asua Mukkulan kaupunginosassa, jossa on idyllinen kartanomiljöö sekä venesatama. siellä elänyt kasvun ja kehityksen kannalta tärkeät vuodet, ja sieltä löytyy "kiintopisteitä". Oma koti, läheiset ihmiset Asuinpaikka ja vakituinen työpaikka. Sivu 84

95 Kotiseutu voi olla lapsuuden kotiseutu, jossa on viettänyt koko lapsuutensa. Mutta nykyinen kotiseutu on se missä kulloinkin asuu pysyvästi, eli ei esim. sellainen jossa asuu jonkun etukäteen tiedetyn määräajan esim. työsuhteen vuoksi. Asuminen ja työ, sukulaisuus, harrastukset, lapsuus, kaverit, koulu/opiskelu Lahdessa (Iitti = vapaaajan asuinkunta) tuttu ympäristö, kieli, ystävät Koti, työ, ysävät, kaupungin hyvät palvelut, hyvät liikenneyhteydet, viihtyisä kaupunkiympäristö, luonnonläheisyys Tuttuus ja turvallisuus Tutut maisemat, sukujuuret, murre, Kotiseutu on se, missä koti ja läheisimmät ovat. alueellinen sijainti, vesistöt, kaupungin koko, kaupungin palvelut, työpaikka Perhe, suku, ystävät En tiedä kun ei ole sellaista tunnetta Juuret ja perhe lähes koko avioliiton asunut täällä Sosiaaliset verkostot, toimintaympäristö: työ, harrastukset ja muu vapaa aika; Olen syntynyt ja kasvanut täällä. Nähnyt kaupungin kehityksen sekä hyvässä että pahassa. Asumisympäristö, viikoittaiset kaupassakäynnit, harrastuspaikat, menestyvät urheilujoukkueet, viihtyminen paikkakunnalla pidempää Asuinpaikka, läheiset, harrastukset Koti, työ,perhe, ystävät Oma koti pihapiireineen, rantoineen ja metsineen Tutut ihmiset, viihtyisä kuntakeskus tai muu yhteinen "olohuone" ja vaihteleva luontoympäristö Sivu 85

96 Kun siellä asuu ja osallistuu tarpeeksi kauan, voi aluetta kutsua kotiseuduksi. tutut ympäristöt Asuminen, tutut ihmiset, hyvät palvelut, kulttuuri Juret ja ihmisten toisten huomioon ottaminen, hyväksyntä. Pitkään vietetty aika paikkakunnalla Jossakin on asuttava Siellä, missä sydän, siellä koti. Läheiset ihmiset, ystävät ja perhe. Se että kunnasta löytyy omaan elämäntilanteesen sopivat julkiset palvelut, rakennettu ja rakentamaton ympäristö, miten viihtyisä se on. Ihmissuhteet Ystävät, oma tuttu kaupunginosa jossa kaikki tarvittava. Tuttu ympäristö ja läheiset ihmiset. Ympäristö, ihmiset, samanlaiset arvot Pitkäaikainen tuttu Kaikki nykyiset yhteydet ovat täällä. Hyvät palvelut, kaunis ympäristö Sukulaiset Se että olen syntynyt jaelänyt täällä Juuret Sukulaiset, ystävät Muistot Ehkä se, ettei ole muusta kokemusta. Historia ja koko kunnan ja muun alueella tapahtuvan suurien muutosten kokeminen ja näkeminen sekä hyvässä että pahassa. Omien lasten syntyminen Lahtelaiseksi. 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? Oikea kaupunki Sivu 86

97 Kaupungin koon ja asukasmäärän aikaansaama vaikutusvalta maakunnan asioissa. Koko Palvelut (muutkin kuin lain edellyttämät peruspalvelut) Lähikunnat ovat maaseutua Koko, kansainvälinen tunnettuus, monipuolinen palvelukirjo, yrittäjyys ja laaja koulutusanti Kaupunkimaisuus, erilaisten ihmisten sietokyky, huumorintaju, jokaiselle jotakin, rempseys, muutos- ja kehityshalukkuus, uudistuminen Palvelujen kirjo ja läheisyys, infrastruktuuri Ympäristön pienemmistä kunnista välittyy paremmin asukkaista välittävä ilmapiiri korkea työtömyys piilorasismi Joidenkin palveluiden heikko saatavuus, pitkät jonot Keskus koko ja näkö. on sopivan kokoinen kaupunki, vaikka isompikin voisi olla:) Kaupunkimaisuus on oikea Kaupunki kaupunkimuotoinen asuminen, kulttuuri- ja liikepalvelut, hyvät liikenneyhteydet kaupunkimaisuus, keskuskaupunki Kaupunkimaisuus, hyvä kultturitarjonta, hyvät palvelut on kaupunki ja toiminnallinen keskus. kaupunkimaisuus (kulttuuri), tiivis yhdyskuntarakenne, monipuoliset palvelut Oikea kaupunki! Toimiva palvelutarjonnaltaan, jokaiselle jotakin on kaupunki! Koko. Sivu 87

98 Koko, näkyvyys Kaikinpuolinen ylivertaisuus Tiivis rakenne innovatiivisuus, monisärmäisyys, porvarillinen omahyväisyys, byrokratian määrä - virkamiesten valta Koko, palveluiden määrä. Kaupunkimaisuus; selkeä kaupunkikeskusta, kulttuurimaailman ja urheilun keskus. Kaupunkilaisuus pitempään Koko Ainoa todellinen kaupunki maakunnassa Enemmän kulttuuritarjontaa, kattavammat palvelut tuttuus, tunnettavuus, kulttuuri, avoimuus suuri kaupunki Kaupunkilaisuus Koko, kulttuuritarjonta, palveluiden runsaus Kaupunkimainen, kaikki palvelut, elävä Kaupunkimaisuus, historia, valtakunnalliset tunnetut kohteet. on muita suurempi, tarjoaa moninaisemmat harrastukset ja kultturipalvelut suuri kulttuuritarjonta rikollisuus Luonto, maisemat, rakennukset, kulttuuri, tapahtumat palvelut, muualla niitä juurikaan enää ole, liian pitkät välimatkat liikkuvalle ihmiselle kun on lapsiakin Lahdesta löytyy kaikkea mitä tarvitsee (paitsi lentokenttä). Sivu 88

99 on kaupunki hyvine ja huonoine piirteineen. Lähikunnat ovat vähän kuin nukkumalähiöitä Lahdessa johdolta tuntuu puuttuvan maalaisjärki ja hyvällä tavalla kansanomaisuus, mitä taas esimerkiksi Hollolan ja Sysmän puolelta löytyy. - koko, sijainti eli yhteydet muualle Suomeen (juna, bussiliikenne) Kaupunkimaisuus, paremmat palvelut, elävä keskusta, monet tapahtumat, liikunta ja kulttuuri kotikuntani on moderni kaupunki taajaman monipuolisine palveluineen Enemmän asukkaita. Ei oikein voi verrata, kun muut ovat niin eri tyyppisiä palvelut, vapaa-ajan palvelut Valtakunnallisesti tunnettu keskus, joka tarjoaa monipuolisia tasokkaita palveluja koko maakuntaan. Kaupunkielämän vilkkaus, seurakunnalliset tapahtumat, harrastus- ja kuntoliikuntamahdollisuudet Rautatieasema, Sibeliustalo Kulttuuritarjonta, urheilu, design, yritykset Alueellinen kauppakeskus Suuruus, monipuoliset palvelut Kaupallinen ja alueellinen keskus Urheilu Marketalueita, betonirakennuksia, liikennealueita, melua, saastetta Suuruus, omahyväisyys, itsekeskeisyys "Oikea kaupunki" Väestömäärä Tunnettu urheilukaupunki, lähellä pääkaupunkia, hyvät juna-ja bussiyhteydet Koko/väestömäärä, kaupunkimiljöö Laajat palvelut (kattavat), suuruuden mukanaan tuomat mahdollisuudet, uudistuksellisuus, päättäjien/korkeiden virkamiesten lyhytjänteisyys (valtaosin) Sivu 89

100 Hyvät peruspalvelut on en keskus, suurin kaikissa muissa paitsi pinta-alassa Maakuntakeskuksen palvelut, paremmat kulkuyhteyden sisäisesti ja Helsinkiin. - riittävä koko - harrastusmahdollisuudet, kulttuuritilaisuudet Iso kaupunki. Holtiton rahankäyttö toisaalla (kulttuuri, urheilu, johtajat) toisaalla pihistely (terveydenhuolto) Kaupunki Kaupunkirakenne Kulttuuriystävällisempi, paljon erilaisia tapahtumia, huonosti hoidettu terveydenhuolto Kulttuuri, urheilu Kaupunki, suuruus, sijainti, VR-asema 1. Koko 2. Alueellinen keskeisyys Iso kunta, joka pyrkii "Uusi kunta" voittajaksi Kehittynyt keskusta ja ikä, muut lähiöitä on maakunnan keskus, joten ulkoisesti eroja on paljon: iso ja vilkas keskusta, liikennemäärät, teollisuus, tapahtumat ym. Toisaalta taas eroaa muista en kunnista historialtaan. Kyseessä on kuitenkin nuori kaupunki, jonka nopea kehitys erottaa sen jopa valtakunnallisesti monesta muusta kunnasta ja kaupungista. on maakunnan veturi, keskiö Ympäristö, infrastruktuuri Monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä kulttuurin että urheilun saralla. Hyvät kaupalliset palvelut. Lahdessa on erilaisia laitoksia, joita kaikki P-H:n kuntien asuk- kaat voivat käyttää, kuten sairaala, teatterit, konserttitalot, urheilulaitokset, erilaiset tavaratalot, joista osa erikoistuneita esimerkiksi autokauppaan, raennustarvikkeisiin, huonekaluihin, koulutuslaitoksia laidasta laitaan, erikoislääkäreitä, liikenteelli- sesti on naapureiden keskustassa Ainoa kaupunki! Sivu 90

101 Suuri, alueen keskus ja edelläkävijä, "veturi" Voimakas keskus, urbaani, oikea kaupunki, kaikki kattavat palvelut Museotoiminta, teatteri, urheilu Keskuspaikka Kaupunkimaisuus Koko, hyvät palvelut Kaupunki><pikkukunnat, kulttuuripalvelut, kaupan palvelut Kunnon kaupunki! Riittävän suuri moni-ilmeiseksi Kulttuurilaitokset, urheilupalvelut, monipuoliset kaupat Lähikunnat ovat kuntia, on kaupunki Kaupunkimaisuus, monipuoliset palvelut, saastuttavin, syrjäytyneitä eniten, huonovointisia eniten, urheilupainotteisuus päättäjiä myöten Suuruus, tunnettavuus, talviurheilu Kaikki tarpeellinen saatavissa Suurkunta (> ) verrattuna muihin. Kelvollinen infrastruktuuri, kulttuurianti, kaupunkimainen vilkkaus, monipuoliset palvelut ja työpaikat. Kaupungin koko: Suurempi kuin muut kunnat, yksilönä täällä voi olla anonyymi oma itsensä, eivätkä kaikki tunne kaikkia. Urheilu, kulttuuri Iso kaupunki, elinkeinoelämä, kaupan ja vapaa-ajan palvelutarjonta, kansainvälinen kaupunki, kasvava ja uudistuva kaupunki Kulttuurin ja urheilun monipuolinen tarjonta ja mahdollisuudet Sivu 91

102 Päättäjien juurettomuus ja kehno kompetenssitaso s.o. pyrkyryys Suuruus ja kaupunkimainen keskusta. Lisäksi ihmisten käyttäytyminen, joka on piittaamattomampaa, ylimielistä ja jurompaa kuin ympäröivissä maalaiskunnissa. Yhteiset hankkeet ovat vähäisiä ihmisten kesken, verrattuna ympäristökuntiin. Palvelutarjonta Koko, palvelut, liikenneyhteydet, kaupunkielämä, tunnettuus, tapahtumat Muita lähikuntia suurempi, maakunnan keskus - veturi. Kunnon kaupunki pienempien kuntien ympäröimänä. Hyvät palvelut ulottuvilla. Kaupunkimaisuus, monipuolisuus -> kulttuuri/urheilu/kaupallinen tarjonta, dynaamisuus Lahdessa asuu eniten oudoti ja huonosti käyttäytyviä ihmisiä. koko ja kaupunkimaisuus laajemmat mahdollisuudet niin urheiluharrastuksissa, kulttuurissa, koulutuksessa kuin ostoksissa ja erilaisissa palveluissa. tunnettuus myös Suomen ulkopuolella Asukasluku suurempi, toimintamahdollisuudet monipuolisemmat, liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle Sen koko ja palvelut - urheilu ja kulttuuri. Lähikuntien kotikutoisuus usein viehättää ajatustasolla. ei tunnu riittävän isolta eikä riittävän pieneltä. on kaupunki, muut ovat kuntia eli ainakin koko. Kotoiset maisemat, tutut kadut ja ihmiset. Väestön määrä ja kaupunkimaisuus Maakunnallinen keskus, kaikkea saatavilla, hyvät liikenneyhteydet on oikea kaupunki, myös lähikuntien "moottori" Alueen suurin kuntakeskus, joka tosin on yhtä junttila kuin muutkin kunnat mutta täällä luullaan muuta. Kaupunkimaisuus Ainoa kunta, jolla ei ole rajaviivaa kaupunkien kanssa maakunnan keskus Sivu 92

103 Urheilu, kulttuuri Suuruus, vanhusväestöongelmat Koko ennen kaikkea, siis asukasmäärä, selkeästi kaupunkimainen tuntu, palvelutarjonnan määrä, joukkoliikennekeskukset (juna, linja-auto) kaupunkimaisuus, luonnon monimuotoisuus, asukkaiden paljous ja tiheys Suuri koko, keskustaajama, en keskus Koko Henkisesti vireä, mielenkiintoisempi, kaupunkimainen, kaunis mm. luonnonoloiltaan Koulutuspaikat ja mahdollisuudet Kulttuuritarjonta ja puitteet, harrastusmahdollisuudet Luontoympäristö vesistöineen Kulttuuri, urheilu Kaupunkimaisuus Kaupunkimaisuus, identiteetin vähäisyys Koko ja urheilullisuus Enemmän kaupunkimainen, enemmän mahdollisuuksia Suuri koko Kulttuuritarjonta, palvelutarjonta Ympäristökunnat ovat "maalaismaisemaisempia" Kaupunki kaupunkipalveluineen Kaupunkimaisuus, palvelutarjonta sisältäen myös kulttuurin ja urheilun on kaupunki, ympäristö maaseutua Ison kunnan monipuolisempi tarjonta Sivu 93

104 Välikuvultaan suurimpana ja resursseiltaan vahvemapana tarjoaa naapurikunnilleen merkittävästi eityisesti urheilu ja kulttuurtipalveluja, joiden järjestämiseen naapureilla ei ole mahdollisuuksia. ei kuitenkaan mustasukkaisesti pidä palveluja ominaan. Kulttuuri- ja urheilupalvelut. Sopiva koko, luonto. Kaupunkimaisuus, tietynlainen persoonattomuus, eloisuus, tapahtumat. Kaupunkimaisuus Terveydenhoitoon liittyvät asiat hoituvat ilman kohtuutonta odostusaikaa, mihin laki jo edellyttää. Korkeatasoisia musiikkiesityksiä on myös tarjolla - kiitos Sibeliustalon olemassaolon. "Taiteen taloa" vielä odotan, mikä mahdollistaisi erityyppiset taidenäyttelyt ja nostaisi Lahden imagoa. Urheilutapahtumia riittävästi. Koko ja sijainti Asukaspohja, tunnettuvuus, kansainvälisyys, yrittäjyys Hajanainen Monipuolisuus "Veturi" Tunnettu, urheilullinen, kulttuurinen Huono koulutustaso Kaupunkimaisuus, monipuolisuus. Kaupunki, jossa monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kovuus ja öykkärimäisyys, rahan mahti, jolla myydään vaikka oma äiti. Hävitysvimma (kaiken vanhan ja kauniin). Alueen keskus, palvelut ja kulttuuri eri luokkaa kuin ympäristökunnissa, samoin työpaikat. Halu lisätä valtaa Kaikki, mitä tarvitsen on lähellä: peruspalvelut, kaupalliset palvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut + Oikorata ja moottoriliikenneyhteydet. Sivu 94

105 Kaupunki Kunnan koko ratkaisee paljon yhdessä yhteiskunnan toimivuuden kanssa. Koko. Asujaimiston moninaisuus: on eri puolilta suome tulleita, on maahanmuuttajia enemmän kuin muualla lähikunnissa. Suurin, kulttuuripalvelut, kaupalliset palvelut. Isänmaallisia, mukavia ihmisiä. Selkeä kaupunkimaisuus, tiivis rakenne, monipuoliset palvelut, mutta osittain heikko palvelutaso (esim. terveyspalvelut). Suurin, vetovoimaisin. on selkeästi kaupunki hyvine ja huonoine puolineen. Kuitenkin ehdottomasti mainettaan parempi. Lähikunnissa osataan arvostaa omia juuria ja asuinpaikkaa paremmin. Lahtelaisilla on paha tapa valittaa ja aliarvostaa sitä hyvää, mitä täällä on. Mistä lie johtuu? Täällä on asiat huonommin kuin eräässä isossa lähikunnassa suuri työttömyys, koulutusaste, ikärakenne Mielestäni täällä asutaan tiheämmässä, kun naapurikunnissa. Kun on asukkaita enemmän mitä naapureissa niin palveluitakin on eri suhteessa. Lahden hyvä sijainti oikoradan varrella, metropolialueella Monipuoliset palvelut Kunnan koko ja monipuoliset palvelut on oikea kaupunki on teodellinen kaupunki, jossa ainoana lähikunnista on todellista kaupunkikultturria. uusittu kauppakeskus Trio ei joudu häpeämään minkään muun suuren kaupungin katettujen, "fiksujen" kauppakeskusten rinnalla. Triossa on useita kahviloita ja melko tyylikkäitäkin putiikkeja, ja paljon tarjontaa. Se, että kaikki on siististi saman katon alla, ja aivan keskustassa, luo todellista kaupunkitunnetta. Tori on kesäisin melko elävä, ja kuukausittaisen markkinatapahtuman aikaan myös hyvi kansoitettu. Juna- ja linja-autoyhteydet pääkaupunkiin ja lentokentälle ovat erinomaiset. Se, että raideliikennen on erittäin vilkasta, tuo luonnollisesti tunteen elävästä kaupungista, josta lähdetään ja jonne tullaan. Kaunis, kompakti, hyvät yhteydet, liikuntamahdollisuudet hyvät Sivu 95

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 2882009 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1 Mikä on nykyinen asuinkuntanne? 1 Artjärvi 29 3,36% 2 Asikkala 49 5,68% 3 Hartola 25 2,90% 4 Heinola

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

ELÄKELIITON KÄVELYTAPAHTUMA - TUNNISSA MAAPALLON YMPÄRI

ELÄKELIITON KÄVELYTAPAHTUMA - TUNNISSA MAAPALLON YMPÄRI ELÄKELIITON KÄVELYTAPAHTUMA - TUNNISSA MAAPALLON YMPÄRI Tulosluettelo Piiri Yhdistyksen nimi Osallistujapisteet Kierrokset Pisteet Jäsenmäärä 31.12. Tulos Etelä-Häme Humppila 630 443 1073 213 5,038 Etelä-Häme

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2017

Yhdistysluettelo 2017 Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Kunta Perukirjoja Tietokannassa N =

Kunta Perukirjoja Tietokannassa N = 1 of 7 Hämeenlinnan maakunta-arkiston perukirjatietokanta Kunnat, niistä tuomiokuntiin jätetyt perukirjat sekä tallennustilanne tietokannassa. Hämeenlinnan maakunta-arkistoon luovutetuista perukirjoista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Jokin muu kunta Sivu 1

Jokin muu kunta Sivu 1 Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Jokin muu, mikä Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 6,10 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 965,50

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

Two-person household, EUR per month

Two-person household, EUR per month Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Päätös 1 (7) Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Päätös 1 (7) Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen Päätös 1 (7) Kotipalvelu Mehiläinen Oy Pohjoinen Hesperiankatu 17 C 00260 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Kotipalvelu

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu) Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka:

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka: Ilmoitus 1 (5) 02.10.2017 Coronaria Kuntoutus Oy c/o Cor Group Oy Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 2646026-7 ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen Coronaria

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Yhteensä

Yhteensä 7.11.2012 Laskelma verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta vuonna 2013 Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 30.10.2012 Vuoden 2013 kuntajaolla. Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Visbyn metsäristeily,

Visbyn metsäristeily, Visbyn metsäristeily, 9.6.2012 Bussien lähtöpaikat ja ajoreitit. Liityntäkuljetusten hintoihin sisältyy ennen ruokailutaukoa bussiin nouseville aikatauluihin merkityt ruokailut: lounas menomatkalla ja

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain SUOMEN KULTTUURIRAHASTO LEHDISTÖTIEDOTE 13.4.2012 Liite korj.17.4.2012 * hankintayhteistyö Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain keskiarvo 2005-06, Kirjahankintakulut toteutunut 2011, Muutos

Lisätiedot

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto STM / 4.12.2014, Kuntien sote-maksulaskelma Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto Sairastavuuden yksikköhinta 1 119 Paino1 0,20 väkiluku 20% +nousee Vuoden 2014 kuntajaolla Paino2 0,80

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja 8.-9. luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Perusopetuksen 4.-5. luokat Akaa 313 70 % 191 49 % Alajärvi 203 82 % 157 66 % Alavieska

Lisätiedot