Turrin asemakaavan liikenneselvitys

Transkriptio

1 Laura Mansikkamäki Juha Mäkinen Tero Backman Antti Räikkönen

2 2 (21) SISÄLTÖ 1 SUUNNITTELUALUE Tavoite Liikenneverkko Liikenneonnettomuudet LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENNE-ENNUSTE Nykytila Liikenne-ennuste VAIHTOEHTOTARKASTELU LIITTYMIEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Perusteet Nykytilanne Yön yli -tilanne Vuoden 2030 ennustetilanne SUOSITELTAVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Naistenmatkantien liittymäjärjestelyt Kaava-alueen liikenneverkko ja pysäköinti VAIKUTUKSET Ajoneuvoliikenne Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne LIITTEET... 21

3 (21) 1 Suunnittelualue 1.1 Tavoite Tehtävänä oli selvittää suunnitteilla olevan Turrin asemakaava-alueen nro 241 vaikutukset liikenteeseen ja esisuunnitella kaava-alueen liittyminen nykyiseen liikenneverkkoon. Lähtökohtana on noin asukkaan kaava-alue. Alueen kerrosalatavoite on alustavasti kem2. Liikenneselvityksellä tarkennetaan ja tarkistetaan alueen liikenteellistä toteutettavuutta. Alueen rakentaminen tulee merkittävästi vaikuttamaan Naistenmatkantien liikennevirtaan. Asemakaava-alueen vaikutuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti aina valtatien 3 rampeista Turrintien risteysalueelle. Liikenne-ennusteessa huomioidaan Soljan alueen toteutuminen, keskustan lisärakentaminen ja Turkkiradan nykytilanne. 1.2 Liikenneverkko Kuva 1, Maankäyttöluonnos ( ) Turrin asemakaava-alue sijaitsee Pirkkalan kunnassa keskustan länsipuolella. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja edelleen Vaasaan. Alueen eteläpuolella sijaitsee Pirkkalan aluerakenteen lävitse kulkeva Naistenmatkantie (mt 3022). Naistenmatkantie on alueellinen pääväylä, johon liittyvät asuinalueiden kokoojakadut, ja se toimii tällä hetkellä valtatien 3 rinnakkaistienä. Lisäksi Naistenmatkantie toimii joukkoliikenteen laatukäytävänä, yhdistäen linjaautoyhteyksin Pirkkalan Tampereeseen ja Tampereen mm. Pirkkalan puolella olevalle lentoasemalle. Kuvassa 2 on esitetty kaava-alueen sijainti. Tarkemman tarkastelun kohteeksi työssä rajataan Turrintien ja valtatien 3 idän puoleisen ramppiliittymän välinen osuus Naistenmatkantietä.

4 4 (21) Kuva 2, Turrin kaava-alueen sijainti Valtatie 3 on suunnittelualueen kohdalla kaksiajoratainen moottoritie, jonka nopeusrajoitus on 100km/h. Moottoritien liittymä Naistenmatkantieltä sijaitsee aivan kaavaalueen itäreunalla. Pirkkalan yleiskaavan liikenneselvityksessä on määritetty Pirkkalan tärkeimpien väylien nopeusrajoitukset tavoitetilanteessa vuonna Naistenmatkantiellä pidetään lähtökohtana, että nopeusrajoitus tullaan laskemaan nykyisestä 60 km/h 50 km/h. Turrintie on nykyisin olemassa olevan Turrin alueen kokoojakatu, jossa nopeusrajoitus on 30 km/h. Tien varressa ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää tai jalkakäytävää. Kuva 3, Pirkkalan nopeusrajoitukset tavoitetilanteessa (Lähde: Pirkkalan yleiskaavan liikenneselvitys)

5 (21) Asemakaava-alueella ei ole nykyisin kevyen liikenteen verkkoa alueen ollessa rakentamatonta. Naistenmatkantien vartta kulkee Pirkkalan pääpyöräreitti, joka palvelee hyvin sekä kunnan sisäisiä yhteyksiä että työmatkapyöräilyä Tampereelle. Pyöräilyn pääväylä jatkuu valtatien 3 vartta myös Nokian suuntaan. Pirkkalan yleiskaavan liikenneselvityksessä on, Pyhäjärven rantaa pitkin Pirkkalan keskustaan päin, merkitty kevyen liikenteen yhteystarve. Naistenmatkantien ylittävät kevyen liikenteen yhteydet ovat Turrintien liittymän länsipuolinen suojatie sekä valtatien 3 ramppiliittymän kohdalla sijaitseva alikulkukäytävä. Kuva 4, Jalankulku- ja pyöräilyväylät Pirkkalassa (Lähde: Pirkkalan yleiskaavan liikenneselvitys) Asemakaava-aluetta sivuavat joukkoliikennereitit kulkevat Naistenmatkantietä pitkin. Kaava-alueen kohdalta Naistenmatkantieltä liikennöi Tampereen joukkoliikenteen linjat 1 Vatiala - Koskipuisto - Suupantori (- Lentoasema) ja 14 Petsamo - Keskustori - Messukeskus Pere. Aamun ruuhka-aikaan Pirkkalan keskustaan ja Tampereelle pääsee noin 20min vuorovälillä ja iltapäivällä vastakkaiseen suuntaan noin 30 minuutin vuorovälillä. Päivisin ja iltaisin vuoroväli on noin 60 minuuttia.

6 6 (21) Kuva 5, Pirkkalan linja-autolinjasto alkaen (Tampereen joukkoliikenne) 1.3 Liikenneonnettomuudet Pirkkalan kunnassa tapahtuu tilastollisesti vähemmän kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneita liikenneonnettomuuksia kuin Pirkanmaalla ja valtakunnan tasolla keskimäärin. Liikenneonnettomuustiedot on koottu Liikenneviraston Tierekisteriaineistosta, joten niissä näkyvät vain yleisillä teillä tapahtuneet poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Vuosina Naistenmatkantiellä, välillä valtatien 3 rampit - Turrintie, sattui viisi omaisuusvahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Lisäksi valtatien 3 idän puoleisilla rampeilla sattui kaksi omaisuusvahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Rampeissa sattuneet onnettomuudet olivat tyypiltään yksittäisonnettomuuksia. Turrintien liittymässä on sattunut kääntymisonnettomuus, muut onnettomuudet olivat peräänajo- tai yksittäisonnettomuuksia. Kuva 6, Onnettomuudet vuosina Turrin kaava-alueen läheisyydessä

7 (21) 2 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste 2.1 Nykytila Alueella toteutettiin liikennelaskenta Naistenmatkantiellä, Turkkiradalla ja valtatien 3 idän puoleisilla rampeilla kesäkuussa Laskentojen tuloksena saatiin nykytilanteen keskivuorokausi- ja huipputuntien liikennemäärät. Naistenmatkantiellä on nykyään noin ajon/vrk, liikennemäärän ollessa suurimmillaan Turrintien ja valtatien 3 ramppien välillä. Tällainen liikennemäärä aiheuttaa jo huomattavan vilkkaan liikenteen etenkin aamu- ja iltahuipputunnin aikana. Valtatien 3 itäpuolen rampeilla liikennemäärät ovat Nokian suuntaan 3800 ajon./vrk ja Tampereen suunnasta 1600 ajon./vrk. Turrintiellä on nykyisellään noin 200 ajon/vrk ja Turkkiradalla 3600 ajon./vrk. Keskivuorokauden liikennemäärät nykytilanteessa on esitetty kuvassa 7. Kuva 7, Keskivuorokausiliikennemäärä 2015 (ajon./vrk) 2.2 Liikenne-ennuste Työn aikana tarkasteltiin kahta ennustetilannetta. Yön yli -tilanteessa nykytilanteen liikennemäärään on lisätty Turrin asemakaavan mukaisesta maankäytöstä seuraava liikennemäärien kasvu. Ennustetilanteen tarkasteluvuosi on 2030 ja sen perusteella pyritään havainnollistamaan asemakaavan vaikutusta liikenteen sujuvuuteen. Liikennetuotoksen laskenta perustuu Liikenteen tarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa ohjeeseen, Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimukseen 2012 sekä annettuihin arvioihin asukasmäärästä ( asukasta). Turri sijoittuu joukkoliikenne- ja autovyöhykkeen rajalle, jossa henkilöauton osuus matkoista on arviolta 64 % ja matkoja tehdään keskimäärin 2,43 vuorokaudessa. Lisäksi alueelle tehdään 22 % verran erilaisia vierailumatkoja. Joukkoliikenteen osuudeksi arvioidaan 5 % ja kävelyn ja pyöräilyn yhteen lasketuksi osuudeksi 28 % matkoista. Näin ollen Turrin alueen tuottamaksi kokonaisliikennemääräksi arvioidaan ajon./vrk. Tämä tarkoittaa iltahuipputuntina noin 20

8 8 (21) lähtevää (4,9 %) ja noin 54 tulevaa (13,4 %) autoa. Liikenteen arvioidaan suuntautuvan karkeasti seuraaviin pääsuuntiin o Pirkkalan keskustaan 25 % o Kehätielle Tampereen suuntaan 40 % o Kehätielle Porin suuntaan 15 % o Muihin (Turkkirata, Naistenmatkantien länteen) 20 % Jos tulevaisuudessa joukkoliikenteen alueella kohenee siten, että alue voidaan luokitella intensiiviseksi joukkoliikennevyöhykkeeksi, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus voi kasvaa 9 %:iin. Henkilöautomatkojen osuus vastaavassa tilanteessa tippuisi 60 %:iin. Näin laskettuna Turrin alueen tuottama kokonaisliikennemäärä vähenee noin 100 ajon./vrk ollen siten enintään 900 ajon./vrk. Kuva 8, Liikenne-ennuste 2030 (ajon./vrk) Vuoden 2030 liikenne-ennuste perustuu Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennusteeseen 2030, jossa huomioitiin myös Naistenmatkantien osalta Tampereen kaupunkiseudun liikennemalli, mikä huomio koko alueen suunnitellun maankäytön. Vuoden 2030 ennuste on esitetty kuvassa 8. Valtatien 3 liikenteen kasvukertoimeksi saatiin 1,27, kun vuoden 2030 perusennusteen arvo interpoloitiin ja huomioitiin raskaan liikenteen osuus, jonka kasvukerroin on 1,06. Liikenteen kasvu on merkittävintä valtatiellä 3 sekä Naistenmatkantien kehätien koillispuolella.

9 (21) 3 Vaihtoehtotarkastelu Työssä tarkasteltiin kolmea eri vaihtoehtoa Naistenmatkantien liittymien kehittämiseksi maankäytön ja liikennemäärien kasvaessa Naistenmatkantien ympäristössä. Nykyisin jo hyvin vilkasliikenteisen Naistenmatkantien liittymiin liikennemäärien kasvu asetti kehittämistarpeita, jotta liikenteen sujuvuus pysyisi hyvällä tasolla. Vaihtoehtotarkastelussa painopisteenä oli liikenteen sujuvuuden lisäksi liikenneturvallisuus. Vaihtoehdossa 1 Naistenmatkantien ja Turkkiradan liittymään esitettiin valo-ohjausta sekä kanavointia Naistenmatkantien itähaaralle ja Turkkiradalle. Naistenmatkantien ja Turrintien liittymään toteutettaisiin kanavointi pääsuunnalle. Vaihtoehdossa 2 kaava-alueen sisääntuloväylä siirrettiin Turkkiradan liittymän kohdalle Naistenmatkantietä. Liittymään toteutettaisiin kiertoliittymä. Turrintien liittymä säilyisi nykyisellään eikä sitä kautta olisi kulkua kaava-alueelle. Vaihtoehtoisesti liittymä voidaan sulkea kokonaan. Vaihtoehdossa 3 tutkittiin vaihtoehdon 1 toimenpiteiden lisäksi ratkaisua, jossa Naistenmatkantien ja valtatien 3 idän puoleisille rampeille toteutettaisiin liikennevaloohjaus ja kanavointi.

10 10 (21) Kuva 9, Tarkastellut vaihtoehdot

11 (21) 4 Liittymien toimivuustarkastelut 4.1 Perusteet 4.2 Nykytilanne Kaava-alueen aiheuttaman liikennetuotoslisäyksen liikenteellisten vaikutusten arvioimiseksi ja alueen liikenneverkon toimivuuden varmistamiseksi tehtiin toimivuustarkasteluja Naistenmatkantiellä Turrin kohdan liittymiin. Toimivuustarkastelut tehtiin kolmelle liittymälle, Naistenmatkantien ja valtatien 3 itäinen ramppiliittymä, Naistenmatkantien ja Turkkiradan liittymä sekä Naistenmatkantien ja Turrintien liittymä. Toimivuustarkasteluissa tarkasteltiin nykytilannetta sekä kahta ennustetilannetta. Yön yli -tilanteessa nykytilanteen liikennemäärään on lisätty Turrin asemakaavan mukaisesta maankäytöstä seuraava liikennemäärien kasvu. Vuoden 2030 ennustetilanteessa on huomioitu myös muu maankäytön kasvu. Ennustetilanteissa tarkasteltiin nykytilan (VE 0) lisäksi kolmea kehitysvaihtoehtoa. Kehitysvaihtoehdot on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Toimivuustarkasteluissa huomioidut toimenpiteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1, Toimivuustarkasteluissa kuvatut toimenpiteet Naistenmatkantie Valtatien 3 Ramppi Naistenmatkantie Turkkirata VE 0 VE 1 Valo-ohjattu liittymä, kääntymiskaista itähaaralla, kanavointi VE 2 Kiertoliittymä VE 3 Valo-ohjattu liittymä, kääntymiskaista länsihaaralla, kanavointi Valo-ohjattu liittymä, kääntymiskaista itähaaralla, kanavointi Naistenmatkantie Turrintie Kääntymiskaista länsihaaralla, kanavointi Kääntymiskaista länsihaaralla, kanavointi Valo-ohjattujen liittymien kiertoaikana on käytetty 70 sekuntia. Vaihejaot on optimoitu yön yli -tilanteen perusteella. Vaihtoehdossa 3 valo-ohjattujen liittymien valo-ohjelmat on kytketty yhteen. Toimivuustarkastelujen tuloksena on esitetty liittymien ja ajosuuntien kuormitusasteet suhteessa teoreettiseen kapasiteettiin sekä ajosuuntakohtaiset t, jotka perustuvat keskimääräiseen odotusaikaan. Palvelutasot on määritetty kolmen 30 minuutin mittaisen simulaation keskimääräisten odotusaikojen keskiarvojen perusteella. Lisäksi simulaatioiden perusteella on tarkasteltu jonoutumista liittymähaaroilla eri vaihtoehdoissa. Toimivuuden mittarit ja tarkat tulokset on esitetty liitteessä 1. Nykytilanteen liikennemäärät määritettiin liikennelaskentojen perusteella ja liittymien toimivuus tarkasteltiin aamu- ja iltahuipputunnin liikennemäärillä. Kaikissa tarkastelluissa liittymissä toimivuus oli heikompi iltahuipputunnin aikana, joten iltahuipputunti on kohteessa määrittävä liikennetilanne. Ennustetilanteiden toimivuus tarkasteltiin vain iltahuipputunnin aikana. Nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemäärät on esitetty kuvassa 10 ja nykytilanteen liikenteen toimivuus kuvassa 11

12 12 (21) Kuva 10 Liikennemäärät (ajon./h) nykytilanteessa iltahuipputunnin aikana Kuva 10 Liikenteen toimivuus nykytilanteessa iltahuipputunnin aikana Nykytilanteessa iltahuipputunnin aikana kuormitusaste on suurin Naistenmatkantien ja valtatien 3 itäisessä ramppiliittymässä (72 %). Rampilta itään vasemmalle kääntyvän liikenteen on välttävä (keskimääräinen odotusaika noin 30 sekuntia). Lännestä Naistenmatkantieltä vasemmalle rampille kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 20 sekuntia ja ajosuunnan on tyydyttävä Naistenmatkantien ja Turkkiradan liittymän kuormitusaste on 54 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Turkkiradalta vasemmalle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 20 sekuntia ja ajosuunnan on tyydyttävä Naistenmatkantien ja Turrintien liittymän toimivuus on hyvä. Kaikkien ajosuuntien on hyvä tai erittäin hyvä.

13 (21) 4.3 Yön yli -tilanne Myös nykytilanteen aamuhuipputunnin aikana kuormitus on suurin Naistenmatkantien ja valtatien 3 itäisessä ramppiliittymässä (50 %), jonka toimivuus on hyvän ja tyydyttävän rajalla. Kaikkien ajosuuntien on erittäin hyvä. Kuvassa 12 on esitetty iltahuipputunnin liikennemäärät yön yli -tilanteessa. Vaihtoehdossa 2 oletettiin, että uuden alueen liikennetuotos liittyy Naistenmatkantielle Turkkiradan liittymän uuden pohjoishaaran kautta. Turrintien haaranliikennemäärä on uudesta alueesta huolimatta muita pienempi. Kuva 11 Liikennemäärät (ajon./h) yön yli -tilanteessa iltahuipputunnin aikana Taulukossa 2 on esitetty tarkasteltujen liittymien kuormitusasteet sekä pää- ja sivusuunnan eri vaihtoehdoissa yön yli -tilanteessa iltahuipputunnin aikana. Toimivuustarkastelujen tarkat tulokset on esitetty liitteessä 1.

14 14 (21) Taulukko 2, Tarkasteltujen liittymien toimivuus yön yli -tilanteessa eri vaihtoehdoissa Naistenmatkantie VT 3 Ramppi Naistenmatkantie Turkkirata Naistenmatkantie Turrintie Liittymän kuormitusaste Pääsuunnan Sivusuunnan Liittymän kuormitusaste Pääsuunnan Sivusuunnan Liittymän kuormitusaste Pääsuunnan Sivusuunnan VE 0 75,0 % A / B E 56,7 % A C 65,9 % A B VE 1 75,0 % A D 40,7 % A / B C 46,7 % A B VE 2 75,0 % A / B E 49,0 % A A 39,9 % A B VE 3 57,2 % B / C C 40,7 % B / C C 41,8 % A B Kuormitusaste on kaikissa vaihtoehdoissa suurin Naistenmatkantien ja valtatien 3 itäisessä ramppiliittymässä. Vaihtoehdoissa 0 ja 2 liittymän sivusuunnan on huono, jolloin rampille muodostuu lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittain pitkiä jonoja. Naistenmatkantien ja Turkkiradan liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi (VE 1) helpottaa tilannetta, Naistenmatkantielle liittyminen helpottuu pääsuunnan liikenteen rytmittymisen myötä ja sivusuunnan on välttävä. Liittymän toimivuus on paras, kun sekä ramppiliittymässä, että Turkkiradan liittymässä on valo-ohjaus. Tällöin kaikkien ajosuuntien on vähintään tyydyttävä ja liittymässä esiintyy vain pientä ruuhkautumista. Pääsuunnan liikenteelle aiheutuu valo-ohjauksen lisäämisestä pieniä viiveitä. Mitoitusjonopituus valtatien 3 rampilla yön yli -tilanteessa on esitetty kuvassa 13. Kuva 12, Valtatien 3 rampin jonopituus vaihtoehdossa 3 yön yli -tilanteessa Muiden liittymien toimivuudessa ei ole suuria ongelmia, kaikkien ajosuuntien on vähintään tyydyttävä ja kehitysvaihtoehdoissa kaikkien liittymien toimivuus on hyvä. Naistenmatkantien ja Turkkiradan liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi helpottaa Naistenmatkantielle liittymistä myös Turrintieltä.

15 (21) 4.4 Vuoden 2030 ennustetilanne Kuvassa 14 on esitetty iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2030 ennustetilanteessa. Vaihtoehdossa 2 oletettiin, että uuden alueen liikennetuotos liittyy Naistenmatkantielle Turkkiradan liittymän uuden pohjoishaaran kautta. Kuva 13, Liikennemäärät (ajon./h) vuoden 2030 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana Taulukossa 3 on esitetty tarkasteltujen liittymien kuormitusasteet sekä pää- ja sivusuunnan eri vaihtoehdoissa vuoden 2030 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana. Toimivuustarkastelujen tarkat tulokset on esitetty liitteessä 1.

16 16 (21) Taulukko 3, Tarkasteltujen liittymien toimivuus vuoden 2030 ennustetilanteessa eri vaihtoehdoissa Naistenmatkantie VT 3 Ramppi Naistenmatkantie Turkkirata Naistenmatkantie Turrintie Liittymän kuormitusaste Pääsuunnan Sivusuunnan Liittymän kuormitusaste Pääsuunnan Sivusuunnan Liittymän kuormitusaste Pääsuunnan Sivusuunnan VE 0 84,9 % A / B F 65,6 % A D 73,8 % A C VE 1 84,9 % A / B F 46,1 % A / B C 50,6 % A C VE 2 84,9 % A / B F 54,6 % A A 43,8 % A B VE 3 65,3 % B / C C 46,1 % B / C D 45,8 % A C Kuormitusaste on kaikissa vaihtoehdoissa suurin Naistenmatkantien ja valtatien 3 itäisessä ramppiliittymässä. Vaihtoehdoissa 0, 1 ja 2 liittymän sivusuunnan on erittäin huono, jolloin rampille muodostuu pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja. Liittymän toimivuus on hyväksyttävä ainoastaan vaihtoehdossa 3, jossa myös Naistenmatkantien ja valtatien 3 itäisessä ramppiliittymässä on valo-ohjaus. Tällöin liittymän toimivuus on tyydyttävä, samoin kuin pää- ja sivusuunnan. Vaihtoehdon 3 mukaisessa tarkastelussa jono ulottuu liittymän itähaaralla hetkittäin Naistenmatkantien ja Turkkiradan liittymään asti heikentäen erityisesti sen sivusuunnan toimivuutta. Ongelma korjautuu, jos ramppiliittymään lisätään itähaaralle kääntymiskaista oikealle tai vapaa oikea -kaista. Muissa tarkastelluissa liittymissä ei ole merkittäviä toimivuusongelmia myöskään vuoden 2030 ennustetilanteessa. Naistenmatkantien liittymän sivusuunnan on välttävä vaihtoehdoissa VE 0 ja VE 3, jälkimmäisessä Naistenmatkantien ja valtatien 3 itäisen ramppiliittymän jonojen vuoksi. Naistenmatkantien ja Turrintien liittymän toimivuus on välttävä vaihtoehdossa VE 0, mutta hyvä tai tyydyttävä kaikissa kehitysvaihtoehdoissa. Turrintieltä Naistenmatkantielle liittyvän liikenteen on kaikissa vaihtoehdoissa hyvä tai tyydyttävä.

17 (21) 5 Suositeltavat kehittämistoimenpiteet 5.1 Naistenmatkantien liittymäjärjestelyt Naistenmatkantien liittymien muutostarpeista on laadittu kehittämisehdotukset vuoden 2030 liikenne-ennusteella tehtyjen toimivuustarkastelujen perusteella. Ennustetilanteessa parhaaksi ratkaisuksi on todettu Naistenmatkantien ja valtatien 3 ramppiliittymän sekä Turkkiradan liittymän liikennevalo-ohjaus. Turrintien sivuhaara on esitetty valo-ohjaamattomana. Kaikissa kolmessa liittymässä varaudutaan Naistenmatkantien pääsuunnan kanavointiin vasemmalle kääntyvien kaistoilla. Liikenteellisesti tarkastelualueen kuormittunein liittymä on Naistenmatkantien ja valtatien 3 ramppiliittymä. Naistenmatkantien lännen suunnan vasemmalle kääntymiskaistan lisäksi liittymässä varaudutaan toteuttamaan vapaa oikea molemmille ramppiliittymille. Vapaa oikea Naistenmatkantieltä pohjoisen suunnan rampille parantaa liittymän toimivuutta ja vähentää jonoja ramppiliittymän ja Turkkiradan välistä. Vapaa oikea etelän suunnan rampilta ehkäisee jonopituuksien kasvamisen haitallisiksi moottoritien rampilla. Ramppiliittymä toimii hyvin myös kiertoliittymänä, mihin kannattaa säilyttää aluevaraus. Vasemmalle kääntyvien määrät Turkkiradan ja Turrintien liittymissä ovat suhteellisen pienet. Naistenmatkan pääsuunnan sujuvan liikennöinnin ja Turkkiradan liikennevalojen toimivuuden vuoksi molempiin liittymiin esitetään vasemmalle kääntymiskaista pääsuunnalle. Liittymien välinen etäisyys on noin 110 metriä, joka esitetään jaettavaksi tasan molempien ajosuuntien kesken. Ennustetilanteessa Turrintielle kääntyvien määrä on hieman Turkkirataa suurempi mutta Turkkiradan teollisuusalueelle liikennöidään puolestaan suuremmilla ja pidemmillä ajoneuvoilla. Turkkiradan ajorata on leveä Paavontien ja Naistenmatkantien välillä, jossa kaistajärjestelyillä on mahdollista jakaa Naistenmatkantielle saapuva nykyinen ajokaista kahdeksi kääntymiskaistaksi. Turrintien valo-ohjaamattomassa liittymässä ei ole samanlaista tarvetta erillisille kääntymiskaistoille. Linja-autopysäkit sijaitsevat nykytilanteessa Naistenmatkantiellä, Turrintien liittymän molemmin puolin. Lännen suunnan pysäkki sijaitsee olattomana Turrintien liittymän jälkeen, eikä pysäkillä ole varsinaista odotustilaa taikka pysäkkikatosta. Idän suunnan pysäkki on varustettu pysäkkisyvennyksellä, korotetulla odotustilalla ja pysäkkikatoksella. Naistenmatkantien muutosten yhteydessä pysäkit säilyvät pääosin nykyisellä paikoilla mutta Naistenmatkantien suojatieylitys siirtyy Turrintien länsipuolelle. Lännen suunnan pysäkki on syytä varustaa vähintään korotetulla odotustilalla. Kaikki Naistenmatkantielle esitetyt toimenpiteet on mahdollista toteuttaa nykyisellä tiealueella käyttäen järjestelyissä 50 km/h mitoitusnopeutta. Vapaa oikea Naistenmatkantieltä valtatien rampille aiheuttaa nykyisen jalankulun alikulkukäytävän jatkamistarpeen mutta muuten toimenpiteillä ei ole suurta merkitystä nykyisiin jalankulku ja pyöräväyliin. Liittymien mitoitus on tarkastettu moduulirekalla (KAM) ramppiliittymän ja Turkkiradan liittymien osalta, sekä 12 metrisellä kuorma-autolla (KA 12m) Turrintien osalta.

18 18 (21) Kuva 15, Naistenmatkantien liittymäjärjestelyt 2030, VE 1 Valtatien 3 ramppiliittymään tarkasteltiin kanavoidun liikennevalo-ohjatun liittymän vaihtoehdoksi kiertoliittymää. Kolmihaaraisen liittymän liikennemäärät mahdollistavat ennustetilanteessa sujuvan liikenteen myös yksi-kaistaisella kiertoliittymällä. Liittymäpaikka on haastava kiertoliittymän sijoittamiselle, koska Naistenmatkantien eteläpuolella jalkakäytävä ja pyörätie eivät mahdollista kiertoliittymän keskeistä sijoittamista. Kiertotilaltaan 25 metrinen kiertoliittymän on mahdollinen, ilman heikennyksiä ramppigeometriaan. Kiertoliittymäratkaisussa nykyinen Naistenmatkantien alikulkukäytävä on mahdollista säilyttää ennallaan. Kuva 16, Naistenmatkantien liittymäjärjestelyt 2030, VE 2

19 (21) Naistenmatkantien on suunnittelualueella osa erikoiskuljetusten reittiä. Nykyinen reitti kulkee Naistenmatkantietä valtatien 3 itäpuolelta, vanhan valtatien 3 liittymästä, kohti Pirkkalan keskustaa. Valtatien 3 rinnakkaisteiden rakentamisen myötä erikoiskuljetusten reitti siirtyy tulevaisuudessa Naistenmatkantieltä Turkkiradalle. Erikoiskuljetusten liikennöinti täytyy huomioida valtatien ramppiliittymän sekä Turkkiradan liittymän suunnittelussa, sekä erityisesti mahdollisen kiertoliittymän tarkemmassa suunnittelussa. 5.2 Kaava-alueen liikenneverkko ja pysäköinti Turrintie toimii nykytilanteessa rengaskatuna Naistenmatkantien pohjoispuolisella omakotialueella. Turrintien ajorata on noin viisi metriä leveä, eikä kadulla ole erillistä jalkakäytävää. Liikennemäärä Turrintien itäisessä liittymässä on nykytilanteessa noin 200 ajon./vrk. Uuden kaava-alueen liikenne tulee kulkemaan Turrintien liittymän kautta, joka nostaa liikennemäärän ennustetilanteessa 1050 ajon./vrk. Turrintien linjausta muutetaan hieman ja uuden kaava-alueen sekä vanhan asuinalueen väliin muodostuu liittymäalue. Naistenmatkantien liittymään toteutetaan suojatien keskisaareke. Turrintien nopeusrajoitus tulee olla 30-40km/h ja liikenneympäristön on tuettava rajoitusta. Tonttiliittymiä ei tule sijoittaa Turrintiellä 20 metriä lähemmäksi Naistenmatkantien liittymän suojateitä. Uusi kaava-alue on kerrostalopainotteinen asuinalue, jonka arvioitu uusi asukasmäärä on noin asukasta. Kerrostalovaltaisella alueella, jossa liikennemäärät nousevat yli 250 ajon./vrk on jalankulku ja pyöräily syytä erotella autoliikenteestä, Erottelu koskee ainakin Turrintietä Naistenmatkantien ja uuden kaava-alueen väliltä sekä kaava-alueen sisäisiä pääyhteyksiä. Kaava-alueelta voidaan toteuttaa suorat jalankulkuyhteydet Naistenmatkantien pohjoispuoliselle yhdistetylle jalkakäytävälle ja pyörätielle, ilman kulkua Turrintien kautta. Yhteydet varsinkin bussipysäkeille ovat tärkeät. Turrintien varteen toteutettava väylä olisi syytä toteuttaa Turrintien länsipuolelle, jolloin se sijoittuu optimaalisesti bussipysäkkien ja Naistenmatkantien suojatien suhteen. Naistenmatkantien pohjoispuolen yhdistetyn jalankulku ja pyörätien pituuskaltevuus, alikulkukäytävän ja Turrintien välillä, on noin kolme prosenttia (3 %). Turkkiradan liittymän kohdalla väylällä on noin 70 metriä pitkä tasainen osuus (kaltevuus <1 %). Sujuvien jalankulku yhteyksien toteuttamiseksi, uudelta alueelta Naistenmatkantien varteen, voidaan nykyisen väylän tasausta nostaa Turkkiradan liittymän kohdalla noin yhden metrin verran. Tasauksen nousulla ei ole merkittävää vaikutusta väylän laatutasoon, pituuskaltevuus ei nouse yli neljän prosentin (4 %). Pysäköinnin kaava-alueella on ajateltu sijoittuvan kaava-alueen reunoille kadunvarteen sekä mahdollisesti pysäköintitaloon. Kaava-alue sijaitsee verkollisesti houkuttelevien ajoneuvoliikenteen yhteyksien varrella (kehätie, Naistenmatkantie). On oletettavaa että kaava-alueella autonomistus on hyvin yleistä ja pysäköintinormina on syytä käyttää 1ap/80kem2.

20 20 (21) Vaikutukset 6.1 Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Autoliikenne tukeutuu vahvasti Naistenmatkantiehen sekä Tampereen läntiseen kehätiehen (valtatie 3). Naistenmatkantietä pitkin pääsee sujuvasti Pirkkalan keskustaan, Partolaan ja edelleen Tampereelle. Asemakaavan arvioitu liikennetuotos on vähäinen suhteessa nykyisiin kokonaisliikennemääriin Naistenmatkantiellä. Kuitenkin Naistenmatkantien liikennemäärät ovat nykyisin jo suuret, ja jo pienetkin lisäykset niihin aiheuttavat liittymiin parannustarpeita. Tavoitetilanteessa suositeltavaa on Turrintien, Turkkiradan ja kehätien itäisen ramppiliittymän parantaminen luvussa 5 ehdotetulla tavalla. Toimenpide-ehdotusten toteuttamisen myötä liikenteen sujuvuus hieman heikkenee Naistenmatkantien sivusuunnilla mutta liikenneturvallisuus kohenee liikennevalo-ohjauksien ja kanavointien myötä. 6.2 Jalankulku ja pyöräily 6.3 Joukkoliikenne Kaava-alue sijoittuu houkuttelevan kävely- ja pyörämatkan (1-2 km) päähän Pirkkalan keskustasta. Alle viiden kilometrin matka on houkuttelevaa tehdä pyörällä ja 1-2 kilometrin matka sopiva jalan kuljettavaksi. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun kulkumuoto-osuuksien lisääminen hidastaa liikenteen kasvua, mutta myös liikenneratkaisuilla voidaan vähentää alueen katujen henkilöautoliikennettä. Alustava suunnitelma kaava-alueen liikenneverkosta, jossa autoliikenne ohjataan alueen reunoille ja sieltä pysäköintiin on omiaan lisäämään näiden kulkumuotojen houkuttelevuutta. Myös shared space -tyyppiset kadut alueen sisällä lisäävät viihtyisyyttä. Naistenmatkantien ja Turrintien liittymän kanavoinnin vuoksi on Naistenmatkantien ylittävä suojatie tarpeen siirtää Turrintien itäpuolelle. Kahden kaistan ylitys valoohjaamattomassa liittymässä olisi jalankululle ja pyöräilylle turvallisuusriski. Suojatien siirron myötä Naistenmatkantien eteläpuolen asuntoalueilta matka linjaautopysäkeille hieman kasvaa. Tämä aiheuttaa lievän riskin, että Naistenmatkantie ylitetään kohdasta, jossa ei ole suojatietä tai alikulkua kävelymatkan lyhentämiseksi. Uuden alueen ja Turkkiradan välinen jalankulkuliikenne ohjautuu luontevasti virallisille ylityspaikoille Turkkiradan liittymän ja uuden alueen luontaisen korkeuseron vuoksi. Naistenmatkantien pohjoispuolen jalankulku ja pyörätien tasauksen muutos voi lisätä riskiä jalankulkuun liittymäalueella, jos tasausta nostetaan yli metrillä, jolloin nykyinen korkeusero (nykyinen kaksi metriä) tasoittuu. Yhteyksien jatkuvuus ja yhteydet virkistys- ja ulkoilualueille ovat jalankulun ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuksien kannalta tärkeitä. Pyhäjärven rantareitin toteutuessa myös yhteydet Turrin kaava-alueelta rantareitille tulee varmistaa. Pirkkalan nauhamainen yhdyskuntarakenne tukee jo kohtalaisesti joukkoliikennettä, ja uusien asuinalueiden keskittyminen keskustan ja Naistenmatkantien ympäristöön tukee tätä tavoitetta. Turrin alueelta nykyinen joukkoliikenteen mahdollistaa autottomien pakolliset arkiyhteydet. Linja-autopysäkit pysyvät nykyisillä paikoillaan myös kehittämisehdotusten toteuttamisen jälkeen.

21 (21) Liitteet Liite 1, Toimivuustarkasteluiden määritelmät ja toimivuustarkastelujen tarkat tulokset Liite 2, Naistenmatkantien liittymäjärjestelyt 2030, VE 1 Liite 3, Naistenmatkantien liittymäjärjestelyt 2030, VE 2