KOULUTUSPAKETTI E-DECO. OPETTAJIEN COACHING-TAITOJEN KEHITTÄMINEN, SÄHKÖISTEN YMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖ JA YRITTÄJÄHENKISYYS

Transkriptio

1 E-DECO: Opettajien coaching-taitojen kehittäminen, sähköisten ympäristöjen käyttö ja yrittäjähenkisyys DE CO E-DECO. OPETTAJIEN COACHING-TAITOJEN KEHITTÄMINEN, SÄHKÖISTEN YMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖ JA YRITTÄJÄHENKISYYS KOULUTUSPAKETTI E-DECO Project No: FI1-LEO

2 E-DECO-projektista Opetushenkilökunta tarvitsee kaikilla koulutustasoilla uudenlaista asennetta sekä uusia työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla he voivat tukea opiskelijoiden oppimista ja pyrkimystä kohti ammatillisia tavoitteita. E-DECO-projektin (vv ) tarkoituksena on ollut auttaa opettajia toimimaan innovatiivisesti, kehittämään ammattitaitoaan ja tukemaan opiskelijoiden kehittymistä kohti yrittäjähenkisyyttä, jota nykyajan työmarkkinoilla tarvitaan. E-DECO tarjoaa opettajille ja kouluttajille seuraavat työkalut: 1. COACHING-TAITOJEN KEHITTÄMINEN: coaching-työkaluja oppimiseen sitouttamiseksi sekä tukemaan tavoitteiden saavuttamista. 2. E-OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖ: esimerkkejä sähköisen ympäristön perustyökaluista ja niiden käyttämisestä päivittäisessä opetustyössä. 3. YRITTÄJÄHENKISYYS: mm. interaktiivinen E-DECO-virtuaalipeli, joka motivoi sitoutumaan ja tukee yrittäjähenkistä ajattelutapaa. Innovatiivinen ajattelutapa tarkoittaa poistumista mukavuusalueelta ja sitä, että asiat uskalletaan tehdä uudella tavalla. E-DECO-aineisto kehittää ja edistää coaching-työkalujen käyttöä opettamisessa ja ohjaamisessa. Tavoitteena on, että opiskelijat voivat ottaa vastuun omista tavoitteistaan ja kehittävät yrittäjämäistä ajattelutapaa. Työkalut soveltuvat monenlaisiin ohjaustilanteisiin. YHTEISTYÖKUMPPANIT Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Politeknika Ikastegia Txorierri, Espanja Landstede, Alankomaat Norton Radstock College, Iso-Britannia Marijampoles Profesinio Rengimo Centras, Liettua 2

3 Sisällysluettelo E-DECO-koulutuspaketin käyttö... 5 LÄMMITTELYHARJOITUKSIA... 6 MENETELMIÄ PALAUTTEENANTOON... 7 COACHING OHJAUSMENETELMÄNÄ... 8 COACHING-TYÖKALUJA Swot-analyysi Interventiot Vuorovaikutustyökaluja KUUNTELU PEILAAMINEN YHTEENVEDOT KYSYMINEN Tavoitteiden asettaminen ja coaching-prosessin hallinta SMART: Tavoitteen asettaminen GROW-malli TOIMINNAN SUUNNITTELU Arvojen käsittely ARVOYMPYRÄ Päätöksenteko Osaamisen kartoittaminen OSAAMISPYLVÄS NAVIGOINTI KOHTI ONNISTUMISTA Vertaiscoaching E-OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ WhatsApp QR-koodin lukijaohjelma Skype Blogit

4 Sovellukset Sosiaalinen media Verkkohakupalvelut Lisää sähköisiä työkaluja COACHING e-oppimisympäristössä ENNAKKOTEHTÄVIÄ e-oppimisympäristöissä YRITTÄJÄHENKISYYDEN EDISTÄMINEN Yrittäjyystesti Riskinotto Innovaatiot: idean löytäminen ja tarkastelu IDEOINTI MAHDOLLISUUKSIEN AVAAMINEN: KYLLÄ, ja IDEOIDEN ja VAIHTOEHTOJEN LÖYTÄMINEN IDEAN VIEMINEN KÄYTÄNTÖÖN ja TESTAAMINEN IDEAN KEHITTÄMINEN LIIKETOIMINNAKSI PELAAMALLA VISIOIDEN JAKAMINEN - TANGRAM IDEAN MYYMINEN E-DEKO-KOULUTUKSEN RAKENTAMINEN OPETTAJIEN COACHING-TAITOJEN KEHITTÄMINEN, E-OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖ JA YRITTÄJÄHENKISYYS Koulutuksen alkuun Loppuun Lähteet, kirjallisuus ja linkit Projektin rahoitukseen on saatu tukea Euroopan komissiolta. Euroopan komissio ei ole vastuussa julkaisun sisältämien tietojen käytöstä missään muodossa. LLP-Leonardo da Vinci TOI, hankkeen numero: FI1-LEO

5 E-DECO-koulutuspaketin käyttö E-DECO voi auttaa opettajia olemaan edupreneureita eli yrittäjämäisen ajattelun ja oppimisen edistäjiä. E-DECO-koulutuspaketissa on aineistoa ja harjoituksia, joita voi vapaasti hyödyntää erilaisissa koulutuksissa sisällön ja siihen osallistuvien henkilöiden tarpeiden mukaan. Paketti sisältää toiminnallisia harjoituksia erilaisiin tilanteisiin: Lämmittely- ja palautteenantoharjoituksia Coaching-työkaluja E-oppimisympäristöjä Yrittäjähenkisyyden edistäminen E-DEKO-koulutuksen rakentaminen E-DECO-harjoitukset ovat osallistavia. Osallistujien keskinäinen luottamus ja kunnioitus ovat olennaisia koulutuksen onnistumiseksi. 5

6 LÄMMITTELYHARJOITUKSIA Lämmittelyyn ja ryhmäytymiseen kannattaa varata aikaa. Lämmittelystä on hyötyä myös silloin, kun koulutus on hyvin lyhyt. Näin ihmiset heittäytyvät paremmin harjoituksiin ja osallistuvat intensiivisemmin. Kouluttaja voi tietenkin toteuttaa harjoitukset haluamallaan tavalla. Korttipeli Käytä kuvakortteja: Osallistujat saavat satunnaiset 3 5 korttia. Tehtävänä on vaihtaa kortteja muiden kanssa 10 minuutin aikana niin, että kukin osallistuja kerää korttisarjan, joka kuvaa tämän arvoja, kiinnostuksen kohteita, kokemuksia, unelmia ja niin edelleen. Osallistujat esittelevät itsensä ryhmälle. Ihmisbingo Luo helppo bingopeli valitsemalla satunnaisesti erilaisia kiinnostuksen kohteita ja mieltymyksiä kuvaavia kortteja. Tehtävänä on saada selville, mistä kukakin pitää. Vaihtoehto: osallistujat etsivät jokaiseen taulukon kohtaan sopivan henkilön ja kirjoittavat tämän nimen siihen. 3 faktaa Osallistujien tehtävänä on kertoa itsestään kolme asiaa, joista yksi on vale. Seuraavana olevan henkilön tulee arvata, mikä asioista on vale. Osallistujat haastattelevat vasemmalla puolellaan olevaa henkilöä. Parista piirretään kuva ja hänet esitellään ryhmälle. Mielikuvitusleikki Osallistujat kiertävät ja juttelevat lyhyesti kaikkien paikalla olevien kanssa. Tämän jälkeen osallistujat valitsevat sopivat henkilöt seuraaviin: kenen kanssa ryöstäisit pankin/siivoaisit kellarin/matkustaisit maailman ympäri veneellä? Osallistujat luovat henkilöstä profiilin ja perustelevat valintansa. 6

7 MENETELMIÄ PALAUTTEENANTOON Viisi sormea Miten hyvin päivä vastasi odotuksiasi? 1 sormi= ei ollenkaan, 5 sormea = erinomaisesti Palaute kannattaa ainakin joskus kerätä niin, että kaikki sulkevat silmänsä ja vain kurssin vetäjät näkevät palautteen Fyysinen ilmaisu, paikan valinta Miten tyytyväinen olet omaan panokseesi tänään? 1 = ei ollenkaan tyytyväinen (vasen seinä), 5 = täysin tyytyväinen, en olisi voinut toimia paremmin (oikea seinä) Tarrat/merkit, vihreä ja punainen Miten tyytyväinen olet omaan panokseesi tänään? 1 = en ollenkaan tyytyväinen, 5 = täysin tyytyväinen, en olisi voinut toimia paremmin Linjat paikan merkitseminen Missä määrin olisit valmis käyttämään koulutusaineistoa organisaatiossasi? Puhekapula Vapaamuotoinen palautteenanto käyttämällä mitä tahansa viestikapulaa, palloa tms. Asteikko 1 10 Vapaamuotoiset kommentit post-it-lapuille Piirtäminen: miltä tuntuu osallistujat voivat kommentoida esimerkiksi työpajan alussa tehtyä piirrosta. 7

8 COACHING OHJAUSMENETELMÄNÄ ICF:n määritelmä (International Coaching Federation, Coaching on luottamuksellinen, luova ja tavoitteellinen yhteistyösuhde. Se inspiroi asiakasta hyödyntämään kokonaisvaltaisesti henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalinsa. Coaching on läsnä opettajan asenteessa aina, kun hän jättää vastuun tavoitteen määrittelystä opiskelijalle. Tavoitteen asettamista opettaja voi tukea käyttämällä erilaisia harjoituksia ja esittämällä mm. vahvoja kysymyksiä. Kysymykset, keskustelu ja vuorovaikutus tukevat opiskelijaa selkeän tavoitteen asettamisessa ja kannustavat sen saavuttamisessa. Periaate coachingissa on, että opiskelija on itse vastuussa omasta motivaatiostaan, oppimisprosessistaan ja päätöksistään. Opettajan on hyvä tunnistaa, että kaikki opiskelijat eivät etene samalla vauhdilla. Coachaajana opettaja auttaa, muttei tee asioita tai kanna vastuuta opiskelijan puolesta. Opiskelijaa ei kuitenkaan jätetä yksin etenemään tavoitettaan kohden, sillä coachaaja ja kenties myös vertaisryhmä - on tukemassa ja kannustamassa: Rakenna luottavainen suhde opiskelijaan. Pidä kunnioittava asenne ja ole avoin hänen kokemuksensa tuomaan osaamiseen. Tue, motivoi ja herättele opiskelijan omaehtoista kasvua. Tämä auttaa myös tehokkaan henkilökohtaisen oppimispolun / päätöksenteonpolun/ vastuun rakentamisessa. Anna palautteessasi opiskelijalle mahdollisuus omiin oivalluksiin. Tue opiskelijaa hänen oman kehityksensä määrittelemisessä. Keskustele opiskelijan kanssa motivaatioista, kunnianhimoista ja uskomuksista sekä yleensä asioita, jotka johtavat sitoutumiseen ja onnistumisiin. Anna opiskelijan pohtia omaa rooliaan oppimisprosessissa. Käy tätä keskustelua sekä kahden kesken että ryhmässä. Keskustelkaa myös edistymisestä ja tavoitteista. Tutustu coachin ydintaitoihin ja mieti, mikä niissä on haastavinta juuri sinulle ohjaajana/opettajana: 8

9 KESKUSTELU 1: Mitä coaching on? Mitä sana coach merkitsee sinulle? Tämä pohdinta on tärkeä coachingin merkityksen tai tavoitteiden ymmärtämiseksi. Mitä eroa on Coachaamisella ja.. Opettamisella Ohjaamisella Konsultoinnilla Informoimisella Oma rooli coachaajana: ajattelutapa / taidot / työkalut Coaching mahdollistaa uudenlaisen aikuisten tai opettajan ja oppilaan välisen suhteen (ks. transaktioanalyysimalli: Eric Berne) Coachingin elementit: tavoitteiden asettaminen, ratkaisulähtöisyys, keskittyminen resursseihin, vahvuudet ja henkilökohtainen vastuu Tärkeää on uskoa jokaisen yksilön mahdollisuuksiin. 9

10 Opettajan on joskus tarpeen määrittää työskentelyn rajat ja antaa neuvoa, miten tulee toimia. Tällainen neuvominen ei kuulu coachingiin, vaikka se onkin osa opettajan työtä ohjaajana. On hyvä todeta ääneen, milloin siirtyy coachaajasta vaikkapa mentoriksi. KESKUSTELU 2: Eettiset kysymykset coachingissa Millaisia eettisiä kysymyksiä opiskelijoiden coachaaminen voi nostaa esiin? ICF:n eettisen toiminnan standardit: Hyvien käytäntöjen jakaminen. Erilaisista tilanteista voidaan keskustella pienissä ryhmissä: Opiskelija haluaa, että kerrot vastaukset, koska niin opettajat tekevät. Kollegasi pyytää sinua ottamaan vastuullesi oppilaan, jolla on psyykkisiä ongelmia, sillä olethan sinä coach. Olet coachannut opiskelijaa uran valinnassa. Opiskelijan mielestä olet vastuussa päätöksestä, jota hän nyt katuu. Opiskelija haluaa sinun coachaavan häntä yrityksen perustamisessa. Yrityksen liikeidea on vahvasti ristiriidassa arvojesi kanssa. Olet luvannut pitää coaching-keskustelut luottamuksellisina. Olet keskustellut yhdestä tapauksesta kollegasi kanssa, ja nyt opiskelija on saanut tietää, että et ole pitänyt viimeisintä keskustelua omana tietonasi. Opiskelija haluaa vaihtaa coachia, sillä hän ei pidä tyylistäsi (liian suora, hieman haastava tms.). IDEA: Tee QR-ARTIKKELEITA coachingin eettisistä kysymyksistä ja haasteista. Ks. E DECO aineiston kohta E oppimisympäristöt. 10

11 COACHING-TYÖKALUJA Swot-analyysi SWOT-analyysi on hyvä työkalu coaching-prosessissa, sillä sen avulla opiskelija tai coachattava voi tarkastella henkilökohtaisia resurssejaan pyrkiessään kohti tavoitettaan. Seuraavaa mallia voidaan käyttää joko itsekseen pohtien tai coachaajan kanssa keskustellen. HENKILÖKOHTAINEN SWOT-ANALYYSI Sisäiset vahvuudet ja heikkoudet Ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat Vahvuudet OMAT SISÄISET VAHVUUDET Heikkoudet OMAT SISÄISET HEIKKOUDET Mahdollisuudet ULKOISET MAHDOLLISUUDET Uhkat ULKOISET UHKAT SWOT YHDISTELMÄT VAHVUUDET MAHDOLLISUUDET: Miten voin varmistaa, että vahvuuteni tukevat mahdollisuuksiani? Miten hyödynnän vahvuuksiani? (VOIMALINJA) HEIKKOUDET MAHDOLLISUUDET: Miten voin kehittää heikkouksiani tai ottaa ne huomioon niin, että ne eivät estä minua hyödyntämästä mahdollisuuksiani? VAHVUUDET UHKAT: Miten voin hyödyntää vahvuuksiani niin, että ulkoiset uhkat eivät toteudu? HEIKKOUDET UHKAT: Miten voin pienentää riskiä, että heikkouteni ja ulkoiset uhkat alkavat ruokkia toisiaan? 11

12 SWOT-VAIHTOEHTO Hyvä vaihtoehto edellä esitellylle SWOT-analyysille on tehdä SWOT-analyysi mind map - muodossa: 12

13 Interventiot Coaching-tapaamisessa interventio on tapa, jolla coachaaja vaikuttaa keskustelun etenemiseen. Esimerkiksi näin: Kuuntelu Anna palautetta Selvennä Vahvista Innosta Ilmaise, että seuraat opiskelijan puhetta: nyökkää, hymähtele. Toista sana tai pari, hymyile, kurtista kulmiasi. Näytä, että olet kuullut ja ymmärtänyt. Voit esim. omin sanoin tiivistää mitä kuulit. Käytä peilausta. Jäsennä opiskelijan viesti, pistä asioita loogiseen järjestykseen ja kohtaa opiskelijan kanssa ristiriitaisuuksia. Reagoi siihen,mitä opiskelija sanoo. Tee selventäviä kysymyksiä. Hae vastauksia kysymällä esim:"mitä voit kertoa tästä lisää? Rohkaise ja innosta opiskelijaa puhumaan sekä tutkimaan ja hankkimaan lisätietoja. Lisää Löydä lähteitä Keskeytä Informoi Hiljaisuus Esitä lisäkysymyksiä, jos coachina havaitset oleelliseksi saada lisätietoa opiskelijasta. Muista etiikka ja tiedon intressi. Haasta. Esitä vastakohta asialle, jota opiskelija edistää. Tällä tarkistetaan, miten itsenäinen hän on tai stimuloidaan uusia ajatuksia. Keskeytä opiskelija ja ohjaa keskustelu toiseen suuntan Valista (varoen). Kommunikoi joku kriittinen asia. Hiljaisuus antaa opiskelijalle mahdollisuuden ajatella tai jäsentää kysymyksiä tai tietoa rauhassa. Hiljaisuuden interventiota voidaan soveltaa kaikkien vaiheiden aikana. Arvioi Koulumaailmassa coachaamis-prosessiin kuuluu usein arviointia. Arvioi ennalta määrityn kriteeristön tai tunnistettavan raamin mukaan. 13

14 Vuorovaikutustyökaluja KUUNTELU Arkipäivän keskusteluissa muutamme helposti rooliamme puhujasta kuuntelijaksi ja päinvastoin. Muutokset ovat usein nopeita ja yllättäviä, emmekä ole niistä suoraan tietoisia. Kuuntelija ei aina ole passiivinen ja vastaanottava. Hän voi keskeyttää puhujan, kommentoida tai tuomita tämän sanomisia, jättää puheet huomiotta, nauraa puhujalle, esittää kysymyksiä tai väittää vastaan. Coachatessaan ohjaaja tai opettaja omaksuu erilaisen kuuntelijan roolin, jossa hän: kuuntelee opiskelijaa tarkkaavaisesti keskeyttämättä keskittyy keskustelun sisältöön eikä reagoi muihin ärsykkeisiin eläytyy opiskelijan tunnemaailmaan säilyttää empaattisen katseyhteyden opiskelijaan motivoi opiskelijaa jatkamaan puhumista pienillä eleillä ja merkeillä antaa pitkienkin hiljaisten hetkien kulua, jos opiskelija tuntuu olevan omien ajatustensa tai tunteidensa vallassa ei kerro opiskelijalle omaa mielipidettään hyväksyy opiskelijan oman totuuden varauksetta tiedostaa omat ajatuksensa ja painaa ne tietoisesti taka-alalle tiedostaa omat tunteensa ja hallitsee ne pitää ajatuksensa nykyhetkessä ja coaching-tilanteessa pitää yllä pysyvää, mutta näkymätöntä yhteyttä opiskelijaan. Tavoitteena on luoda tilanne, jossa opiskelija tuntee, että hänet hyväksytään ja otetaan vakavasti ja että häntä tuetaan ja arvostetaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi valmentajan on kehitettävä monia ominaisuuksiaan: empatia, herkkyys, omanarvontunto sekä kuuntelu-, havainnointi- ja keskittymiskyky. Kun mainittu tilanne on luotu ja opiskelija kokee coachaajan olevan kiinnostunut, hänen luottamuksensa kasvaa ja hän voi jättää huolensa taakseen. Opiskelija voi tämän jälkeen tuntea olevansa samalla tasolla coachaajan kanssa, jolloin he voivat työskennellä yhdessä opiskelijan oman sisäisen totuuden löytämiseksi. 14

15 KUUNTELUHARJOITUS: Testaa harjoitusta toisen kouluttajan kanssa: Älä kiinnitä ensimmäisellä kuuntelukerralla huomiota kuulemaasi. Kuuntele sama toisen kerran huolellisesti ja tarkkaile eroa. Pariharjoitus Kertokaa tarina 2 3 minuutissa (esimerkki: Mitä tein aamulla / Mistä pidän ja miksi) Ensimmäisellä kerralla: älä kuuntele keskittyneesti Toista tarina Toisella kerralla: kuuntele keskittyneesti Miltä tämä tuntui kertojasta ja kuuntelijasta? Antakaa palautetta. Vaihtakaa rooleja. Keskustelkaa koko ryhmän kanssa, miltä harjoitus tuntui ja kirjoittakaa havaintoja post-itlapuille Miltä tuntuu, kun sinua kuunnellaan? Miltä tuntuu, kun kuuntelet keskittyneesti? Pohdi kuuntelutaitojasi: missä voisit kehittyä? 15

16 PEILAAMINEN Kun keskustelemme toisen ihmisen kanssa, herätämme keskustelukumppanissamme ajatuksia, tunteita, mielleyhtymiä ja parhaassa tapauksessa saamme hyväksynnän käsityksillemme. Tarkkailemme kuuntelijaamme ja olemme kiinnostuneita siitä, miten tämä ottaa sanottavamme vastaan ja reagoi siihen. Havainnoimalla tietoisesti, miten muut ihmiset peilaavat käyttäytymistämme, voimme saada tukea henkilökohtaiseen edistymiseemme. Ympäristömme reaktiot meihin paljastavat jotain niin itsestämme kuin ympäristöstämmekin. Jokapäiväisessä elämässämme emme useinkaan saa peilausta, josta olisi meille hyötyä. Monilla meistä ensimmäiset traumat liittyvät vanhemmilta tai opettajilta tulleeseen negatiiviseen peilaukseen, jonka seurauksena olemme muodostaneet selviytymiskeinoja. Näistä lapsuudessa hyödyllisistä keinoista rakentuu ns. sisäistettyjä malleja. Ne muodostavat käsityskykymme, ajattelutapamme, tunteemme ja käyttäytymisemme. Näiden mallien ymmärtäminen ja empaattinen integrointi on keskeisenä aiheena monissa terapia- ja coaching-istunnoissa sekä itsensä tiedostamiseen keskittyvissä työpajoissa. On monia tapoja reagoida ihmisten puheisiin ja peilata niitä. Alla on lueteltu kuusi erilaista peilausmenetelmää, joista katsomme yhden sopivimmaksi coaching-prosesseihin. Välinpitämätön peilaus Vähättelevä peilaus Liioitteleva peilaus Vakava ja suora peilaus Narsistinen peilaus Arvostava peilaus Esimerkkinä edellisistä: Pieni tyttö juoksee keittiöön ja kertoo innostuneena äidilleen koulupäivän tapahtumista: Äiti, meillä oli tänään kokeet ja minä sain kympin! Opettaja sanoi, että minä sain luokan parhaan tuloksen. Pojat olivat aika kateellisia. Välinpitämätön peilaus (Äiti jatkaa keittiöaskareita reagoimatta lapseen. Hänen olemuksessaan ei tapahdu muutoksia tytön puheen aikana.) Pese kätesi! Ruoka on valmista. Vähättelevä peilaus 16

17 (vaimealla äänellä) Tulet saamaan paljon hyviä arvosanoja vastakin, koska tytöt ovat aina parempia kuin pojat. Minäkin sain koulussa aina parhaita arvosanoja, mutta eipä siitä ole juuri hyötyä ollut. Liioitteleva peilaus (innostuneella äänellä) Tulet saamaan vastaisuudessakin paljon hyviä arvosanoja. Huomisesta lähtien teet ahkerasti töitä, jotta sinusta tulee luokan paras! Muutaman vuoden päästä suoritat ylioppilastutkinnon, menet yliopistoon, saat hyvän työpaikan ja tienaat paljon rahaa! Vakava ja suora peilaus (vakavalla ja välinpitämättömällä äänellä) Oletko jo tehnyt läksysi? Tämän päivän tapahtumilla ei ole mitään merkitystä huomisen kannalta! Narsistinen peilaus (keskeyttää askareensa) Niinkö? Se tuokin mieleeni oman koulumenestykseni sinun iässäsi. Hyvät suoritukset motivoivat minua entistä suurempiin saavutuksiin. Tiesitkös, että minun aikanani koulut olivat (jatkaa oman tarinansa kertomista) Arvostava peilaus (keskittyy lapseen ja ottaa katsekontaktin) Sehän on hienoa, kulta! Olen hyvin ylpeä sinusta! Mitä jos juhlistaisimme tätä tapausta hieman. Mikä sinulle maistuisi? *** Tunnemme luultavasti kaikki nämä tyylit. Käytämme niitä huomaamattamme päivittäisissä tilanteissa emmekä tiedosta tyylien seurauksia ja niiden synnyttämiä tunteita keskustelukumppaneissamme. Coaching-prosessissa on tärkeää peilata opiskelijaa tavalla, joka tukee hänen edistymistään sekä tavoitteen saavuttamista. Valmentajan on olennaisen tärkeää kehittää arvostavaa peilaustekniikkaa ja käyttää sitä coaching-tapaamisissa. On myös hyödyllistä tunnistaa valmentajalle itselleen tutuin peilaustyyli sekä tyyli, jota hän käyttää tiedostamattomasti. Valmentajalle on hyödyksi kokea viisi negatiivista peilaustapaa harjoitusten kautta ja havainnoida, miten ne vaikuttavat hänen omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Näin hän kykenee ymmärtämään paremmin, miksi niitä tulisi välttää. PEILAAMISHARJOITUS: Selitä, mitä peilaaminen on, mikä sen tarkoitus on ja mihin tässä harjoituksessa pyritään. Jaa osallistujille peilaamista käsittelevä aineisto, jonka avulla voitte harjoitella peilaamistyylejä. Harjoitelkaa pareittain aiheita, kuten Työtoveri kertoo haasteistaan oppilaan kanssa. Työskennelkää pareittain ja miettikää, miten opettajat voivat hyödyntää peilaamista opiskelijoiden kanssa. Tunnistakaa peilaamistilanteita päivittäisestä elämästä. Miten omia peilaamistaitoja voi kehittää päivittäisessä vuorovaikutuksessa? Jakakaa kokemuksia ryhmän kanssa. 17

18 YHTEENVEDOT Kun avaudumme ja alamme puhua elämästämme, uskomuksistamme ja tunteistamme, haluamme olla varmoja, että meitä ymmärretään ja että viesti välittyy kuuntelijalle vääristymättömänä. Koemme, että meitä ymmärretään, jos keskustelukumppanimme kuulee puheistamme jotain, mikä pitää paikkansa, mutta mitä emme sanoneet suoraan. Tämä kokemus rakentaa luottamusta ja auttaa meitä havainnoimaan sisäistä totuuttamme ja avaamaan itseämme keskustelun aikana. Kun opiskelija puhuu coaching-prosessin aikana pitkään, valmentajan tulee vetää hänen sanomansa yhteen ja pyytää opiskelijaa vahvistamaan tai korjaamaan johtopäätöstä. Näin coachaaja voi varmistaa ymmärtäneensä opiskelijan puheet oikein. Yhteenveto voi kerätä kokoon ja tuoda esille tärkeitä näkökohtia ja faktoja. On tärkeää käyttää yhteenvedossa opiskelijan sanastoa, mutta samalla muotoilla sisältö uudella tavalla. Myös puheen tunneperäinen sisältö voidaan ottaa esiin yhteenvedon painopisteenä. Coachaaja voi aistia rivien välistä tunteita, joita opiskelija ei välttämättä mainitse suoraan. Molemmissa tapauksissa valmentajan on pyydettävä opiskelijaa vahvistamaan yhteenvedon todenperäisyys omasta näkökulmastaan. Rationaalinen yhteenveto Tässä yhteenvetomuodossa coachaaja keskittyy: erottelemaan opiskelijan puheesta tärkeimmät näkökohdat havainnoimaan avainsanoja kyselemään faktoista ja yksityiskohdista prosessin hahmottamiseksi ymmärtämään loogiset riippuvuudet ja syy-seuraussuhteet toistamaan sisällön neutraalisti eri sanoilla selventämään ja tarkentamaan keskeisimpiä seikkoja jäsentämään tilannetta yhteenvedon yhteydessä kuvailemaan tilanteen kronologisesti käyttämään opiskelijan tyyliä ja sanastoa yhteenvedossa. Coachaaja voi aloittaa yhteenvedot seuraavilla rakenteilla: Mikäli ymmärsin oikein,... Saanko vetää yhteen tähänastisia asioita? Jotta varmistun siitä, että olen ymmärtänyt sinut oikein, haluaisin vetää yhteen tähän asti kuulemiani asioita. 18

19 Emotionaalinen yhteenveto Tässä yhteenvetomuodossa coachaaja keskittyy: havainnoimaan lausuntojen tunneperäistä sisältöä tulkitsemaan piilotettuja tunneperäisiä viestejä tulkitsemaan opiskelijan ruumiinkieltä ja eleitä havainnoimaan opiskelijan intonaatiota, artikulaatiota ja puhenopeutta havaitsemaan ristiriidat ja ottamaan ne puheeksi osoittamaan sanallisesti myötätuntoa opiskelijaa kohtaan kiinnittämään huomiota omiin tunteisiinsa ja niiden syihin pohtimaan tunneperäistä sisältöä seikkaperäisesti. Coachaaja tekee yhteenvedot tunneperäisistä asioista ns. ehdotuslauseiden avulla. Ehdotuslauseet ovat jotain toteamuksen ja kysymyksen väliltä. Niissä ei ole suoria kysymyssanoja, mutta ne esitetään kysyvästi. Yhteenvetojen tekemistä tunneperäisistä asioista voidaan pitää ehdotusten tarjoamisena. Opiskelijan reaktio ilmaisee valmentajalle, osuiko ehdotus oikeaan. Jos näin on, opiskelija vahvistaa toteamuksen ja rentoutuu. Esimerkki: Opiskelija: En tiedä mistä aloittaisin. Kaikki tuntuvat haluavan minulta jotain ja vielä yhtä aikaa! Valmentaja: Tunnet olosi stressaantuneeksi ja uupuneeksi? Opiskelija: Lapseni eivät kuuntele minua! En tiedä, miten voisin motivoida heidät tekemään kotiläksynsä! Valmentaja: Tunnet itsesi päivä päivältä huolestuneemmaksi ja avuttomammaksi? TIIVISTÄMISHARJOITUS: Esittele aihe näyttämällä, miten kysymysten esittäminen, kuunteleminen ja tiivistäminen toimivat yhdessä. Harjoitelkaa esimerkkejä koko ryhmän kanssa. Kysy osallistujilta: mistä pidät eniten työssäsi/kotikaupungissasi/harrastuksessasi? Tiivistä vastaukset. Pyydä muita kokeilemaan. Harjoitelkaa pareittain. Jaa aineisto tämän jälkeen. 19

20 KYSYMINEN Käytämme arkielämässä usein kahdenlaisia kysymyksiä: avoimia ja suljettuja. Coachingprosessissa on hyödyllistä käyttää myös muunlaisia kysymyksiä, jotka auttavat opiskelijaa käymään läpi oman todellisuutensa tutkimattomia alueita. Valmentajan on tärkeää tehdä ero erilaisten kysymysten välillä ja valita oikeat kysymystyypit kuhunkin tilanteeseen. Suljetut kysymykset Kysymyksiä, joihin voidaan vastata suoraan kyllä tai ei, kutsutaan suljetuiksi kysymyksiksi. Valmentajan esittäessä suljetun kysymyksen on ainoastaan rajalliset vastausmahdollisuudet. Opiskelija voi luonnollisesti vastata myös suljettuihin kysymyksiin muutoin kuin vain myöntävästi tai kieltävästi. Suljetut kysymykset eivät kuitenkaan kannustaa opiskelijaa aktiivisuuteen. Tietyissä tilanteissa suljettujen kysymysten esittämisestä on hyötyä: esimerkiksi jos valmentajan on varmistuttava, että hän on ymmärtänyt opiskelijan vastauksen oikein tai jos opiskelija ei kykene vastaamaan avoimeen kysymykseen ja valmentajan on tarjottava valmis vastaus suljetun kysymyksen kautta. Suljettuja kysymyksiä voidaan käyttää myös todellisuutta koskevan tiedon varmistamiseen tai aktiivisten ehdotusten esittämiseen. Tarkoittaako se, että et muuttanut suuntaa? Pyritkö välttämään juuri riippuvuutta? Tukeeko perheesi sinua työnhaussa? Teetkö usein päätöksiä, jotka hylkäät lähes välittömästi? Näetkö itsesi luovana ihmisenä? Ovatko työtoverisi tyytyväisiä uuteen järjestelyyn? Avoimet kysymykset Avoimet kysymykset antavat vastaajalle aktiivisen roolin. Avoin kysymys alkaa yleensä kysymyssanalla mikä, milloin, missä, kuka, miksi tai miten: Mikä motivoi sinut aloittamaan opiskelut? Miten pitkälle ystäväsi ovat tietoisia nykyisestä tilanteestasi? 20

21 Milloin haluaisit nähdä ensimmäiset tulokset? Kuka muu on kiinnostunut coaching-tavoitteestasi? Mikä motivoi sinut hakemaan kyseistä työtehtävää? Keneltä pyysit apua? Ei ole suositeltavaa esittää miksi-kysymyksiä suoraan, sillä ne voivat antaa opiskelijalle vaikutelman, että hänen sanomisiaan ei hyväksytä. Väärinkäsitysten välttämiseksi miksikysymykset voidaan muotoilla uudestaan käyttämällä toisia kysymyssanoja: esimerkiksi Mikä oli syy siihen, että...? Ratkaisukeskeiset kysymykset Siinä missä suljetut kysymykset ovat suuntaavia ja avoimet kysymykset neutraaleja, ratkaisukeskeiset kysymykset painottavat opiskelijan mahdollisuuksia. Ne vapauttavat opiskelijan luovuuden ja kannustavat häntä tutkimaan erilaisia positiivisia mahdollisuuksia. Ratkaisukeskeiset kysymykset ovat avoimia kysymyksiä, jotka tarjoavat työkaluja ratkaisun löytämiseen: Mitä onnistuneita askeleita olet ottanut kohti tavoitettasi? Milloin olit viimeksi tyytyväinen työhösi? Miten arvokasta opintojen päättäminen on sinulle itsellesi? Mitä pitäisi tapahtua, jotta saisit niitä kaksi lisää viikossa? Valmentajan on suositeltavaa pystyä esittämään ratkaisukeskeisiä kysymyksiä aina tilanteen salliessa. On monia tapoja muuttaa suljettu tai avoin kysymys ratkaisukeskeiseksi kysymykseksi. Suljettu kysymys / Avoin kysymys / Ratkaisukeskeinen kysymys Oletko tyytyväinen nykyiseen toimistoosi? Mitä mieltä olet nykyisestä toimistostasi? Miten toimistosi voisi toimia vielä paremmin? Onko sinun selvitettävä tämä ongelma yksin? Miten voit selvittää tämän ongelman? Kuka voi tukea sinua ongelman selvittämisessä? Tunnetko olosi energisemmäksi maanantaisin? Millainen olo sinulla on maanantaisin? Milloin viimeisten viikkojen aikana tunsit itsesi erityisen vahvaksi? 21

22 Tuntuuko sinusta, että suoriudut kokeiden aiheuttamasta stressistä? Millaisen olon kokeiden aiheuttama stressi saa sinussa aikaan? Miten selviydyt kokeiden aiheuttamasta stressistä? Näkökulmaa muuttavat kysymykset Toisinaan on hyödyllistä kysyä vastausta toisen henkilön näkökulmasta. Näkökulmaa muuttavat kysymykset saavat opiskelijan tarkastelemaan tilannetta toisesta perspektiivistä. Tästä voi olla merkittävää hyötyä, jos opiskelija ei salli itsensä vastata tiettyyn kysymykseen. Mitä sisaresi kertoisi minulle lahjakkuudestasi? Jos kysyisin esimieheltäsi toimistonne eilisestä tilanteesta, mitä hän sanoisi? Mitä henkilö, joka ei ymmärrä kieltämme, ajattelisi sinusta puhuessasi työtoverisi kanssa? Miten joku työtovereistasi kuvailisi projektiasi esimiehellesi? Mitä mahdollisuuksia puolueeton tarkkailija näkisi tässä tilanteessa? Vahvat coaching-kysymykset Vahvat coaching kysymykset ovat avoimia kysymyksiä, jotka provosoivat, mutta joiden tavoitteen on lopettaa hankalien asioiden välttely ja tehdä selkeyttä hankaliin aiheisiin. Esittämällä vahvan kysymyksen coachaaja johdattaa opiskelijan kohti selkeyttä ja käytännön toimintaa. Tavoitteena on tuoda ajattelu uudelle tasolle: Laventaa oppimista ja tuoda käsiteltyyn asiaan uutta perspektiiviä. Alla listatut kysymykset, ovat esimerkkejä Ennakointi Mikä on mahdollista? Mitä sitten, jos asiat menevät juuri kuten toivot? Mikä on unelmasi? Mikä tässä on mielestäsi kutkuttavaa? Mikä on (tässä asiassa) polttava tarve? Mitä intuitiosi kertoo? Selvennys Mitä te tarkoitatte? Miltä asia tuntuu? Mikä on vielä epäselvää? Kertoisitko asiasta lisää? Mitä sinä haluat? Arviointi Mitä mieltä olet siitä? Minkä arvelet olevan paras? Miten asia näyttäytyy sinulle? Mitä tunteita se herättää? Mikä tässä on juuri sinulle tärkeää? Yksityiskohtainen tarkastelu Voitteko te kertoa minulle enemmän? Mitä muuta? Mitkä muita ajatuksia/tunteita teillä on siitä? 22

23 Tutkiminen Mikä tässä on aihe, jota haluat tutkia? Mikä osa on sinulta vielä tutkimatta? Mitä muita näkökulmia voisit ajatella? Mikä on viimeinen vaihtoehto/ mahdollisuus? Mitkä ovat sinun muut optiot? Jos voisit tehdä sen uudestaan, mitä tekisit eri tavalla? Miten muuten asiaa voisi käsitellä? Jos voisit tehdä mitä tahansa, mitä tekisit? Inspired by Laura Whitworth, Co-Active coaching, 2007 Arviointi Mikä tässä on mahdollisuus? Mikä on haaste? Miten tämä sopii muihin suunnitelmiisi/ elämäntapaasi/arvoihisi? Mitä se miestäsi tarkoittaa? Mikä on teidän arvionne? MIKSI? Esimerkki Kerro esimerkki? Esimerkiksi? Kuten mikä? Kuten? Miltä se näyttäisi? MIKSI EI PIDÄ KYSYÄ Miksi kysymys on ongelmallinen. Miksi-kysymys voi tuntua uhkaavalta tai jopa syyttävältä. Kysymykset tyyliin: "Miksi teit niin" provosoivat puolustautumaan tai vaativat vastaajaa vastuuvelvollisuuteen. Miksi kysymyksiä käyttäen on hyvin epävarmaa saatko keskustelun ohjattua haluamaasi suuntaan tai tiedon, jota kaipaat. Miksi- sanaa kannattaa siis välttää sanaa jonkin aikaa. Sanan voi korvata miten", "mikä", tai "kertokaa minulle "tai pelkästään lisäämällä kysymysmerkin. "Miksi te olette tehneet sen sillä tavalla?" voidaan muuttaa: - Voitko kertoa minulle, miten sen teit? - Mitä teit sen jälkeen tai myöhemmin? - Ja sen jälkeen? - Mitä tapahtui, kun te teitte (tietyllä tavalla)? - Mitkä olivat syysi tehdä sillä tavalla? Kysymykset liittyen arvioihin Kysymykset, joilla voi työstää opiskelijan arvoja, löytyvät arvoja käsittelevästä kohdasta. KYSELYHARJOITUS: Jaa seuraava linkki tai haluamasi saman tyyppiset linkit osallistujille (esimerkiksi QRkoodien avulla, katso Sähköiset työkalut -osio). - Havainnollista avointen ja suljettujen kysymysten vaikutusta. Selitä niiden erot ja kerro, miten eri kysymystyyppejä käytetään. 23

24 Jaa aineisto. Esittele ratkaisukeskeiset ja kiertävät kysymykset. Harjoitelkaa kolmen henkilön ryhmissä (coachaaja, coachattava, tarkkailija) oikealla tapauksella. - Harjoitelkaa kuuntelemista, peilaamista ja kysymysten esittämistä. - Tarkkailija kirjoittaa ylös kaikki kuulemansa kysymykset ja tarkkailee coachattavan reaktioita. - Antakaa palautetta ja vaihtakaa rooleja. - Keskustelkaa kokemuksista koko ryhmän kanssa: mitkä olivat tehokkaimmat kysymykset ryhmässäsi? 24

25 Tavoitteiden asettaminen ja coachingprosessin hallinta Coaching-prossessissa coachattavalla on vastuu asioiden tekemisestä ja edistämisestä. Coachattava tukee ja kannusta, mutta varoo ottamasta vastuuta siitä, mitä coachattavan pitää tehdä. Yrittäjyyteen ryhtyminen tai ajatuksesta toistaiseksi luopuminen on yrittäjyyttä harkitsevan opiskelijan oma päätös. Tuossa prosessissa opettajan on järkevää (eettistä myös) pitäytyä coachaavan roolissa ja korkeintaan hienovaraisesti ohjata tiedon äärelle. Jossain muissa ohjaustilanteissa opettaja coach voi aina välillä palata puhtaaseen opettajan / ohjaajan rooliin, jolloin on hyvä todeta, mistä roolista käsin ohjaus etenee. Mentorinasi sanoisin Työkaluista SMART-tavoite, GROW-malli ja Toiminnan suunnittelu ohjaavat tavoitteen määrittelemistä ja sen saavuttamista eli coaching-prosessia. Työkalut ovat vaihtoehtoisia tai tosiaan tukevia. Aloittelevan coachin kannattaa ottaa ne haltuun yksi kerrallaan. 25

26 SMART: Tavoitteen asettaminen Coaching-prosessin onnistuminen riippuu paljon siitä, miten selkeästi haluttu tavoite on määritelty. Prosessissa muodostettavia tavoitteita kutsutaan SMART-tavoitteiksi: Specific (tarkka) Measurable (mitattava) Achievable (saavutettavissa oleva) Relevant (asiaankuuluva) Time-based (aikaan perustuva) Specific (tarkka) Jotta tarkka tavoite voidaan asettaa, opiskelijan on tiedettävä, mitä hän haluaa saavuttaa. Mitä tarkemmin tavoite saadaan asetettua, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se saadaan toteutettua. Coachaaja esittää kohdennettuja kysymyksiä, jotka ohjaavat opiskelijaa tarkan tavoitteen määrittämisessä. Mitä haluat saavuttaa? Miten haluat päästä tavoitteeseesi? Mitä sinun on tehtävä etukäteen? Keitä muita on mukana prosessissa? Mitkä ovat työn vaatimukset ja rajoitteet? Milloin tavoite tulisi saavuttaa? Measurable (mitattava) On myös tärkeää kyetä mittaamaan edistymistä ja lopullista suoritusta. Tämä auttaa säilyttämään motivaation ja osoittamaan, milloin tavoite on saavutettu. 26

27 Kuinka paljon..? Kuinka monta..? Mistä tiedät, että tavoite on saavutettu? Mistä muut mukana olevat huomaavat, että olet saavuttanut tavoitteesi? Mikä on muuttunut, kun olet saavuttanut tavoitteesi? Miten voit havainnoida muutoksia? Achievable (saavutettavissa oleva) Opiskelijan asettaman tavoitteen tulisi olla hänen kykyjensä rajoissa. Tavoitetta, joka vaatii muutosta opiskelijan itsensä ulkopuolella ei voi saavuttaa, jos ympäristö ei ole suuntautunut kohti samaa tavoitetta. Tavoitteen tulisi myös olla saavutettavissa opiskelijan käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa. Täysipäiväistä toimintaa vaativan tavoitteen saavuttaminen ei onnistu henkilöltä, jolla on kokopäiväinen työ ja perhe. Miten voit saavuttaa tavoitteen yksin? Mitkä muut muutokset ovat tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi? Miten voit vaikuttaa näihin muutoksiin? Miten paljon henkilökohtaista työtä ja resursseja tavoitteen saavuttaminen vaatii? Miten realistista tavoitteen saavuttaminen on nykyisessä tilanteessasi? Miten voit antaa itsellesi voimaa tavoitteen saavuttamiseen? 27

28 Relevant (asiaankuuluva) Tavoitteen on oltava opiskelijalle merkityksellinen ja sen tulisi tuoda tärkeä muutos hänen elämäänsä. Asioita, jotka ovat tärkeitä vain muille ihmisille, ei voi asettaa henkilökohtaisiksi tavoitteiksi. Tavoitteen tulisi tukea tiettyjen tärkeiden arvojen täyttymistä. Mitä tavoite merkitsee sinulle? Mitä arvoja tavoitteeseen liittyy? Mitä tarpeita ja tunteita tavoitteeseen liittyy? Miten paljon elämäsi on muuttunut tavoitteen saavuttamisen jälkeen? Miten hyvin tavoite sopii näkemykseesi elämästäsi? Mitä tapahtuu, jos et muuta mitään? Time-based (aikaan perustuva) Paraskin tavoite on hyödytön, jos sen toteutumiselle ei aseteta aikarajaa. Vaikka aika ei tekijänä olisikaan opiskelijalle tärkeä, on olennaista asettaa aikaan perustuva tavoite, sillä mieli reagoi eri tavalla tarkkoihin vaatimuksiin. Päivämäärän asettaminen ja toimintasuunnitelman laatiminen konkretisoi tavoitteen merkityksen opiskelijalle. Miten aiot saavuttaa tavoitteen? Milloin tavoitteen saavuttaminen on realistista? Miten paljon aikaa tarvitset tavoitteen saavuttamiseen? Mitä muuta sinun on tehtävä sinä aikana? Miten paljon resursseistasi (aika, energia, työpanos jne.) voit sijoittaa tavoitteen saavuttamiseen? 28

29 GROW-malli Määritetään aluksi keskustelun aihe Mistä haluat puhua? Missä haluaisit saada coachausta? Missä aiheessa haluat päästä eteenpäin? G= Goal (Autetaan opiskelijaa määrittelemään tarkasti omat tavoitteensa käsiteltävän teeman suhteen Mitä haluat saavuttaa tämän session/ vuoden aikana? Mitä oikeasti haluat pitkällä tähtäimellä? Miten haluaisit asioiden olevan toisin? Miten voin coachina auttaa sinua? Missä tarvitset eniten apua? Miten hyödyt tavoitteesi saavuttamisesta? Miltä ympärilläsi näyttää/ sinusta tuntuu kun olet saavuttanut tavoitteesi? Miten sinä itse /ympärilläsi olevat ihmiset tietävät, että olet saavuttanut tavoitteesi? R= Reality (Autetaan opiskelijaa hahmottamaan nykyhetken todellisuus) Missä olet nyt tämän asian suhteen? Millainen on nykyhetken todellisuus? Millainen oma roolisi on? Mikä tässä asiassa on tärkeintä? Millainen on nykytilan ja toivotun tilan välinen kuilu? Mikä estää sinua etenemästä kohti tavoitetta? Mitä haluaisit ensin muuttaa? Mitä resursseja sinulla on käytettävissäsi? Mikä tämän hetken toimintasi vie sinua jo kohti tavoitettasi? O = Opportunities (Autetaan opiskelijaa hahmottamaan mitä mahdollisuuksia hänellä on edetä kohti tavoitettaan ja mitä hän voisi tehdä sen saavuttamiseksi) Mitä vaihtoehtoja sinulla on ratkaista tämä asia? Mitä muita vaihtoehtoja sinulla on? Mitä vaihtoehtoja olet jo kokeillut? Mitä voisit tehdä, jotta pääsisit lähemmäksi tavoitettasi? Mitä aikaisemmin hyväksi havaittua toimintatapaa voisit käyttää hyväksesi? Keneltä voisit saada apua matkallasi? Mitä etenemistapaa uskoisit muiden suosittelevan tässä tilanteessa? Mistä voisi olla hyvä aloittaa? Mitä tekisit, jos voisit aloittaa tyhjältä pöydältä? W=Wrap Up /Will (Vedetään keskustelu yhteen ja sovitaan konkreettisesta toiminnasta 29

30 Mitä aiot tehdä (jo tänään)? Mikä on aikataulusi? Mitkä ovat ensimmäiset askeleesi? Mitkä ovat välitavoitteesi? Mistä tiedät, että olet matkalla kohti tavoitetta? Asteikolla 1-10, kuinka sitoutunut olet toteuttamaan toimesi? Mikä auttaisi sitoutumaan 10:n verran? 30

31 TOIMINNAN SUUNNITTELU Joskus on tarpeen muotoilla pitkän tähtäimen tavoite, jota kohti opiskelija etenee coachingissa hahmotellun toimintasuunnitelman mukaisesti. Coachaaja ohjaa opiskelijaa kohti tarkoituksenmukaista näkökulmaa seuraavasti: 1. Coachaaja kysyy opiskelijalta, mikä tämän (esimerkiksi ammatillinen) tavoite on ja milloin se olisi tarkoitus saavuttaa. Tämän jälkeen coachaaja piirtää aikajanan nykyhetkestä tavoitteen täyttymiseen. Usein opiskelija ei osaa suoralta kädeltä määrittää realistista ajankohtaa tavoitteen saavuttamiselle. Jos näin on, opiskelija voi piirtää janan esimerkiksi kolmen vuoden päähän nykyhetkestä. Janan alkuun ja loppuun merkitään tarkat päivämäärät. 2. Jotta tavoite muodostuisi konkreettisemmaksi, coachaaja pyytää opiskelijaa kuvittelemaan itsensä tavoitteen saavuttamishetkeen tai kolmen vuoden päähän tulevaisuuteen. Sitten coachaaja kysyy opiskelijalta, mitä tämä on saavuttanut ja mikä on mahdollistanut saavutuksen. 3. Coachaaja kysyy opiskelijalta, millaisia toimenpiteitä kuviteltuun tilanteeseen pääseminen vaatii. Tällä pyritään selvittämään tavoitteen täyttämiseen tarvittavat konkreettiset vaiheet. Coachaaja tiedustelee myös, milloin kukin vaihe olisi tarkoitus saattaa päätökseen, ja lisää niihin liittyvät toimenpiteet ja ajankohdat aikajanalle. 4. Seuraavaksi coachaaja esittää samat kysymykset haastattelun viimeisessä osiossa esiin tulleesta toimenpiteestä. Kysymyskiertoa toistetaan, kunnes on saatu laadittua toteuttamiskelpoinen toimintasuunnitelma, jonka aikatavoitteet ovat realistisia. 5. Coachaaja pyytää opiskelijaa tarkastelemaan toimintasuunnitelmaa ja ilmaisemaan kaikki sitä koskevat kysymykset ja huolenaiheet. Nämä huomiot voivat osoittaa, että kaikkia suunnitelman vaatimuksia ei ole tuotu riittävän selvästi esille. Esimerkiksi uusiin toimenpiteisiin johtavat vaiheet tai sisäiset esteet voivat olla vielä epäselviä. Ensimmäisessä tapauksessa coachaaja jatkaa haastattelua toimintasuunnitelman viimeistelemiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa coachaaja voi tarjota opiskelijalle uutta coaching-prosessia, jonka tavoitteena on sisäisestä esteestä suoriutuminen. 31

32 Esimerkki: Mikä on tavoitetilanteesi kolmen vuoden päästä, esimerkiksi heinäkuussa vuonna XXXX? Asianajotoimisto, jossa minulla on yksi tai kaksi kollegaa ja sihteeri. Miten monta opiskelijaa toivoisit sinulla siihen mennessä olevan? Vähintään kymmenen. Missä vaiheessa sinulla on oltava vähintään viisi opiskelijaa, jotta saat kokoon kymmenen opiskelijaa vuoden XXX aikana? Mitä tarvitset opiskelijamäärän lisäämiseen? Toimiston, ensimmäisen opiskelijan, markkinointia jne. Milloin olet suunnitellut muuttavasi toimistoon työtovereidesi kanssa? Mitä toimenpiteitä on oltava tehtynä ennen muuttoa? Minun on selvitettävä, ketkä tulevat työskentelemään toimistossa minun kanssani. Mitä sinun on tehtävä sen selvittämiseksi? Minun on otettava yhteyttä muutamiin kollegoihin, joiden kanssa voisin kuvitella työskenteleväni. Missä vaiheessa se olisi realistista? Mitä muuta sinun on tehtävä ennen muuttoa uuteen toimistoon? 32

33 Arvojen käsittely Arvojen käsittely on välttämätön pohja coaching-prosessille. Arvoanalyysi on kognitiivinen menetelmä, jota hyödynnetään ongelmantunnistusvaiheen alussa osana nykyhetken ja tulevan tilanteen analyysia. Arvoanalyysin kautta coachaaja saa käsiinsä ensimmäisen avaimen opiskelijan tarpeiden ja ihanteiden maailmaan. Yksilö tarvitsee arvoja voidakseen tuntea olonsa tyytyväiseksi. Jos olennainen arvo jää toteutumatta, tunnemme, että jotain puuttuu. Olomme on epämukava, ja pyrimme löytämään menetetyn arvon uudelleen. Arvot ovat osa syvimpiä tarpeitamme, mutta toisaalta ne rakentavat myös ihanteitamme ja ovat toiveittemme kohteita. Arvot motivoivat meitä toimimaan ja kehittämään itseämme. Ne ovat sisäinen kompassi, joka suuntaa askeleitamme. Koemme koko elämämme arvojen kautta ja mittaamme niiden avulla, miten onnellisia olemme. Näin ollen on suuri etu päästä tutustumaan opiskelijan arvoihin. Arvoanalyysin periaatteet Olennaisten arvojen puuttuminen johtaa kokemukseen riittämättömyydestä ja tyytymättömyydestä. Yksilö on valmis panostamaan riittävästi aikaa ja energiaa olennaisen arvon täyttämiseen. Tärkeisiin arvoihin liittyviä päämääriä tavoitellaan ahkerammin kuin muita. Arvojen käsittely on hyvin yksilöllinen prosessi, joka on äärimmäisen tärkeä päätöksenteon kannalta kaikissa elämäntilanteissa. Sisäiset ja ulkoiset arvot Sisäiset arvot muodostavat yksilön sisäisen maailman: hänen luonteensa, ajatuksensa ja tunteensa. Ne voivat myös muodostaa toisen hänelle tärkeän ihmisen näkökulman tai edustaa tekijöitä, jotka ovat hänelle olennaisia ihmisten välisissä suhteissa. Esimerkki: Rakkaus, rauha, optimismi, vapaus, arvostus ja vuorovaikutus Ulkoiset arvot muodostavat havainnoitavat ja henkilölle itselleen tärkeät faktat henkilöstä hänen oman yhteisönsä sisällä tai muissa järjestelmissä, paikoissa tai rakenteissa, joiden sisällä hän elää. Esimerkki: Kauneus, asema, urheilu, luonto, valo, terveys ja demokratia 33

34 Olennaiset ja rinnakkaiset arvot Rinnakkaiset arvot voivat muuttua ja niitä voidaan korvata toisilla arvoilla. Ne ovat sitoutuneita tiettyihin elämänalueisiin tai ajankohtiin. Ne voivat olla olennaisten arvojen alaisia. Olennaiset arvot muodostavat arvorakenteen ylimmän kerroksen. Niitä ei voida korvata, eivätkä ne ole riippuvaisia muista arvoista. Ne luonnehtivat niitä yksilön ihanteita ja tarpeita, jotka pysyvät muuttumattomina ajan kuluessa ja tilanteiden vaihtuessa. Coaching-prosessissa on hyödyllistä selvittää opiskelijan rinnakkaiset arvot perinpohjaisesti, jotta saadaan esille niiden taustalta löytyvät olennaiset arvot. Esimerkki: Opiskelija ilmaisee rahan ulkoiseksi arvoksi. Coachaaja kysyy, miksi opiskelija tarvitsee rahaa ja mitä tapahtuisi, jos rahaa ei olisi riittävästi. Opiskelija tarvitsee rahaa matkusteluun ja talon rakentamiseen. Coachaaja kysyy opiskelijalta, mitä matkustelu ja talo tuovat hänen mieleensä. Haastattelun tuloksena coachaaja saa selville olennaiset arvot: seikkailu ja turvallisuus. 34

35 ARVOYMPYRÄ Coaching-prosessissa arvoanalyysin tulokset kerätään arvoympyrään. Seuraavassa kuvataan arvoympyrän muodostamisen vaatimat vaiheet. 1. Ensimmäisessä vaiheessa kerätään arvot raakana tietona. Tämä onnistuu esittämällä opiskelijalle suoria kysymyksiä tämän tärkeimmistä arvoista tai lähestymällä niitä epäsuorasti kysymyssarjojen avulla. Jälkimmäinen tapa kartoittaa paremmin opiskelijan arvomaailmaa kokonaisuudessaan. Voit käyttää mitä tahansa haastattelutekniikoita ja laatia omat kysymyksesi. Esimerkki: o o o o o o o o Mikä on erityisen tärkeää elämässäsi? o Mitä asioita ilman et voi elää? Mikä sisäinen tila on sinulle erityisen tärkeä? Mikä on sinulle tärkeää ympäristössäsi? Minkä asioiden puuttumisen huomaat välittömästi? Mitä toivot rakastamillesi ihmisille? Mitä teet vapaa-aikanasi? o Palauta mieleesi tilanne, jossa tunsit itsesi onnelliseksi. Mitä tekijöitä oli läsnä siinä tilanteessa? Mitkä sisäiset asiat kehittyivät sinussa itsessäsi siinä tilanteessa? Coachaaja pyrkii löytämään arvot opiskelijan näihin ja vastaaviin kysymyksiin antamista vastauksista. Päästäkseen tähän tavoitteeseen coachaaja ehdottaa vastauksista johdettuja käsitteitä niin kauan, kunnes oikeat käsitteet löytyvät. On tärkeää käyttää opiskelijan ilmaisuja ja sanastoa. Jokainen käsite kirjoitetaan kortille. 2. Coachaaja ja opiskelija luokittelevat jokaisen arvon joko sisäiseksi tai ulkoiseksi arvoksi. 3. Coachaaja pyytää opiskelijaa piirtämään ympyrän, jakamaan sen pinnan 10 tai 20 osaan ja sijoittamaan sillä hetkellä keskeisimmät arvot muodostettuihin osioihin. Harjoitus voidaan tehdä pidemmän istunnon aikana tai se voidaan antaa kotitehtäväksi kahden harjoituskerran välillä. 4. Coachaaja haastattelee opiskelijaa nykyisten arvojen roolista ja siitä, miten pitkälle ne ovat toteutuneet. Kunkin arvon toteutuminen voidaan esittää vastaavan osion kokoa kuvastavalla viivalla tai osion täyttävällä värillä. Kumpi tahansa coachingin osapuolista voi lisätä viivat tai värit. Esimerkki: o o Jos koko ympyrä edustaa arvon täydellistä toteutumista, miten suuren osan siitä katsot toteutuneen tämänhetkisessä elämässäsi? Jos asteikolla 0 10 luku 0 tarkoittaa, että arvo ei ole toteutunut lainkaan tämänhetkisessä elämässäsi, ja 10 tarkoittaa, että se on toteutunut täydellisesti, miten kuvaisit nykyistä tilannettasi? 35

36 5. Vastauksia ja niiden todenperäisyyttä voidaan tarkentaa ajatuksia herättävillä kysymyksillä. Esimerkki: o Mihin perustat arviosi toteutumisen tasosta? o Mikä ilmaisee, miten hyvin arvo on toteutunut elämässäsi? 6. Tuloksena saatava arvoympyrä osoittaa, mitkä osa-alueet opiskelijan elämästä ovat tasapainossa ja millä alueilla on ongelmia. Näistä tiedoista voi olla paljon hyötyä halutun muutoksen ja coaching-prosessin käynnistämisessä. Ne ilmentävät opiskelijan sisäisiä motivaation lähteitä ja esteitä. Arvoympyrän avulla coachaajavoi tarkistaa opiskelijan halukkuuden edetä kohti tavoitetta. 36

37 Keskeisiä kysymyksiä arvoanalyysiin Yleistä o Mikä on sinulle kaikkein tärkeintä? o Mikä on lempivärisi? Mitä se tuo mieleesi? o Mikä on suosikkieläimesi? Mitä se tuo mieleesi? o Mitä harrastuksia sinulla on? Mitä ne antavat sinulle? o Mihin kulutat rahasi? o Mitä saat suosikkiravintolastasi? o Mitä kaipasit edellisessä työpaikassasi? o Millaisista taide-esineistä pidät eniten? Mikä niissä on merkittävintä? Sisäiset arvot o Millaisia sisäisiä piirteitä sinulle läheisimmillä ihmisillä on? o Mitä sisäisiä vahvuuksia arvostat itsessäsi? o Mitä puuttuu sisäisestä maailmastasi? o Keitä historiallisia henkilöitä ihailet? Mitä he tuovat mieleesi? o Mitä ominaisuuksia odotat henkilöltä, jotta tästä voi tulla ystäväsi/kumppanisi/liikekumppanisi? o Millaiset ihmisten väliset suhteet yhteisössä saavat sinut tuntemaan olosi hyväksi? o Mikä tekee perheestäsi sinulle tärkeän? o Mitä lemmikkisi merkitsee sinulle? o Mistä huomaat, kiinnostaako jokin keskustelu sinua? Ulkoiset arvot o Mihin kiinnität huomiota tarkastellessasi omaa kehoasi? o Mistä pidät omassa ulkonäössäsi? o Mikä saa ihmisen näyttämään mielestäsi viehättävältä? o Millaisesta käyttäytymisestä pidät? o Millaisia ulkoisia piirteitä ihmisellä on oltava, jotta voit rakastaa häntä? o Mitä teet/harrastat kaikkein mieluiten? o Mitä asioita punnitsisit, jos olisit palkkaamassa työntekijää? o Mitä odotat yhteiskunnalliselta ja poliittiselta järjestelmältä? o Mikä kaupunki/maa on suosikkisi koko maailmassa? o Mitä vaadit lomakohteelta? o Mihin asioihin kiinnität huomiota valitessasi asuntoa? o Mistä pidät/et pidä tässä huoneessa? o Mitä mielestäsi puuttuu tästä huoneesta? 37

38 3 8 Sisäiset arvot Ulkoiset arvot Hyväksyntä Tunnustus Arvostus Aitous Yhteenkuuluvuus Itseluottamus Sivistys Luovuus Kuri Innokkuus Empatia Eettisyys Oikeudenmukaisuus Usko Joustavuus Vapaus Ystävyys Anteeksianto Kunnia Vieraanvaraisuus Itsenäisyys Rehellisyys Älykkyys Ilo Velvollisuus Rakkaus Uskollisuus Vaatimattomuus Moraali Kunnioitus Vastuullisuus Turvallisuus Henkisyys Tasapainoisuus Sympatia Suvaitsevaisuus Luottamus Totuus Viisaus Tahdonvoima Seikkailu Esteettisyys Eläimet Taide, taiteellisuus Sosiaalinen itsevarmuus Kauneus Kirjat Kantava voima Värit Vuorovaikutus Yhteisö Demokratia Diplomatia Ekologisuus Sitoutuneisuus Perhe Menestys Terveys Koti Talo Hierarkia Huumori Imago Laki, laillisuus Kirjallisuus Valo Raha Musiikki Luonto Järjestys Rauha Kohteliaisuus Yksityisyys Solidaarisuus Rakenne Tahdikkuus Maku Aika Perinne Lämpö

39 19 Lista arvoista englanniksi Accomplishment Excellence Order Accuracy Excitement-Thrill Partnership Achievement Expertise Passion Achieving potential Fairness Peace Acknowledgment Faith Peace of mind Adventure Fame Personal growth Aesthetics/beauty Fast pace Power Animals Forward movementadvances Pioneering Altruism Friendship Privacy Appreciation Fun Recognition Art Harmony Respect Authenticity Helping others service Responsibility Autonomy Honesty Results Balance Honour Risk-taking Belonging Humour Romance Books Imagination Routine Challenges Independence Safety Clarity Influencing Security Commitment Integrity Self-expression Compassion Intellect Sensuality Completion Intimacy Solitude Connection Intuition Spirituality Contribution Joy Status Co-operation Justice Success Creativity Leadership Support Dependability Learning Technology 3 9