Jobeja ja jobin kyttäystä.. Motto: Huoleton on hevoseton poika

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jobeja ja jobin kyttäystä.. Motto: Huoleton on hevoseton poika"

Transkriptio

1 Jobeja ja jobin kyttäystä.. Motto: Huoleton on hevoseton poika Timo Nenonen Musta Otava, joka oli alunperin harmaa Oli vuosi 1959 kesäkuun alkupäiviä, kun saavuimme Suomen Turkuun ja monella meistä oli ulosmaksu mielessä. Laiva, jonka nimi oli Otava, oli ollut vajaat kaksi kuukautta suomalaisilla omistajilla ja olimme suuri osa porukasta ns. yhtiön miehiä. *** Muistan kun kokoonnuimme koko miehistö Helsinkiin eri puolilta Suomea. Siitä matkustettiin junalla Turkuun, josta jatkoimme Aallottarella Tukholmaan. Porukka koostui etupäässä miehistä, mutta joukossa oli kolme naistakin. Turussa kippari jako hyttiliput, eikä huomannut tuota sukupuolijakaumaa vaan sijoitteli meidät sekaisin eri hytteihin. Kovan huudon ja mekastuksen jälkeen asiat saatiin kuitenkin kuntoon. Tuohon aikaan oli matkustajalaivalla I ja II- luokka ja me miehistöön kuuluvat olimme tuossa alemmassa kategoriassa. Oli tarkkaa, että ei menty väärälle puolelle. Sen saimme huomata kun tokaluokassa loppui tarjoilu jo aikaisessa vaiheessa. Mehän tietenkin lähdimme yrittämään lisätarjoilua ekaluokasta siinä kuitenkaan onnistumatta. Jokin meidän ulkonäössä ja käytöksessä paljasti, että ei nämä ole ensi luokan matkustajia. Tarjoilija oli päättäväinen ja näytti ovea. Olihan siitä se hyöty, että kun seuraavana aamuna tulimme Tukholmaan, pää ei ollut ollenkaan niin raskas kuin se olisi ollut jos olisimme saaneet tarjoilua ekaluokassa. Matka jatkui junalla Göteborgiin, johon saavuimme iltapäivällä ja majoituimme Merimieskotiin. Tuo laiva, johon olimme menossa, oli entiseltä nimeltään Helios ja se oli maannut pari vuotta ylös. Jouduimme kuitenkin asumaan vielä muutaman päivän Merimieskodissa, sillä hytit olivat aika ala-arvoisessa 1

2 PROPSIA SUORAAN MERESTÄ... kunnossa kuten koko laiva muutenkin. Oli siinä jotakin uuttakin monelle meistä, jotka olimme seilanneet noissa monttutäkkisissä, kolmen saaren laivoissa, Otava oli tasatäkkipaatti. Kunnostustöitä tehtiin kovasti ja eräänä päivänä sitten seilattiin kohti Englantia ja Medwayjokea, josta lastasimme kolia. Paikan nimi oli Ridham Dock, joka oli taas keskellä ei-mitään. Se mikä kaikissa englantilaissatamissa oli yhteistä, oli tullitarkastus. Haalaripukuiset äijät peileineen ja piikkeineen syynäsivät taas joka paikan. Sanoimme heille, että laiva on maannut pari vuotta ylös, eikä siltä näin ollen löydy mitään. Eivät uskoneet ja ruuvattuaan meidän hytistä peilin seinästä irti, sen takana oli reikä ja skottijemmassa kartsa Chesterfieldiä. Sehän ei ollut minun sen paremmin kuin hyttikaverinkaan, mutta kova oli selittäminen ennen kuin uskoivat. Sen kartongin kunnosta kyllä huomasi, että se oli ollut tuolla jemmassaan ainakin kaksi vuotta. Siitä sitä lähdettiin viemään ensimmäistä kuormaa kohti Haminaa. Kipparina oli Bergman, förstinä Wirèn, kakkosena yks pitkä laiha kuikeli ja kolmosena Aaltosen Kalle. Matruuseina Hemppa ja Pate, puolikkaina Raimo ja minä sekä junkkina Korkman ja Lepistö. Siiffinä oli paksumahainen ukko, jonka nimeä en muista sen paremmin kuin muitakaan mestareita, trissaa tai kokkeja. Useinhan mies tunnettiin jobin mukaan eikä nimellä ollut niin väliä. Lepistö oli hiukan semmoinen hulivilipoika Savosta, joka oli ollut Wandassa lämmittäjänä ja jaksoi kehua sitä jatkuvasti. Meillä kehittyi myöhemmin jonkunlainen kaveruus. Hamina tuli ja meni. Sen jälkeen kävimme lastaamassa propsia merestä, Vaasan saaristosta. Tuo kuorma meni jonnekin Keski-Eurooppaan, Belgiaan tai Englantiin. Tuossakin laivassa meni usein viihteen puolelle ja reilun kuukauden perästä rupesi heräämään ajatus laivan vaihdosta. Muistan kun otimme koksilastia Bremerhavenista. Laiva oli jo lastissa ja meriklaarina kun vielä yksi lämmittäjä puuttui. Olimme juuri lekottamassa köysiä irti kun hän saapui taksilla laivalle. Kraana nosti hänet krabissa laivaan ja vielä ilmassa ollessaan kippari huusi brygältä, että tuokaa vastakirja sisään. Seuraava satama oli Turku. Pekka Tiilikainen olisi varmaan sanonut, että ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua tuona kesäaamuna kun tulimme Turkuun ja joukko meikäläisiä otti ulosmaksun. Olimme lyöttäytyneet Lepistön kanssa yhteen ja päätimme yhdessä lähteä hiukan kokeilemaan siipiämme. Majoituimme erääseen matkustajakotiin, jonka nimi oli muistaakseni Matkamies. Mosel oli hyvin suosittu kapakka merimiesten keskuudessa tuolloin. Sinne meidänkin tiemme johti. Paikkahan tunsi aiemmin nimen Työväentalon alakerta, mutta se oli hiljakkoin vaihtanut nimensä Moseliksi. Siellä soitti joku nahkahousuinen tirolilais-bändi ja pöydillä oli lauluvihkot, joista sai sitten laulella orkesterin säestyksellä. Olihan tuo suuri parannus aikaisempaan, sillä siihen aikaan jos rupesi kapakassa hymyilemään sai varoituksen ja jos nauroi, lensi ulos. Siellä mekin Lepistön kanssa hoilattiin muiden mukana. Sen verran nuoria oltiin, että piti käydä lavatansseissakin Uittamolla. Kuitenkin sitä oli jo niin paljon laitostunut, että tunsi itsensä tuossa joukossa jonkinnäköiseksi kummajaiseksi. Enpä ole montaa kertaa käynyt lavatansseissa tuon kerran jälkeenkään, vaikka aikaa on vierähtänyt noista ajoista jo runsaat 50 vuotta. Muutaman päivän kuluttua, eräänä sunnuntaina, huoneemme oveen koputettiin. Avasimme oven, jonka ulkopuolella seisoi kaksi poliisia kysellen, että onkohan täällä Lepistö-nimistä henkilöä. Kaverini totesi olevansa. Olis vähän sakkoja perässä, jotenka pistättekö päällenne ja lähdette mukaan. No kaverini teki työtä käskettyä ja häipyi kahden poliisin saattelemana. Siihen aikaan kerrottiin, että jos sinulla oli sakkoja perässä ja poliisi nappasi sinut kiinni, sinä 2

3 SAIMME KONTROLLIKORTIT... sait soittaa yhden puhelun. Jos sieltä tuli apu, olit pelastettu, muussa tapauksessa jouduit lusimaan nuo sakot. En tiennyt oliko Lepistöllä riittävästi rahaa sakkoihinsa. Odottelin jonkin aikaa ja sieltähän kundi tuli takaisin. Rahat riittivät ja taas oli aihetta mennä Moseliin. Ryyppy murheeseen. Mielessämme heräsi ajatus, että lähdetäänpä hiukan seikkailemaan. Päätimme ensimmäiseksi suunnata Jyväskylään, jossa perheemme asusteli viitisen vuotta ja minäkin heidän mukana. Tunsin siellä vieläkin porukkaa, vaikka meidän poismuutosta oli jo aikaa. Matkakassa ei ollut mikään suuri ja nuo Lepistön sakot vain lisäsivät tuskaa. Joka tapauksessa ostimme matkaliput Jyväskylään ja hyppäsimme junaan. Perille tultiin ja tuttujakin tavattiin. Nukuimme satamassa puutavaralastissa olevassa proomussa pressun alla. No se menetteli kun ilmakin oli mitä parhain. Kuitenkin kyllästyimme aika pian tuohon päämäärättömänä kuljeskeluun ja päätimme jatkaa matkaa, suuntana Hamina. Aluksi stuuvasimme Jyväskylä-laivalla Lahteen. Olin itse ollut täkkärinä tuossa laivassa kesällä 1954 ja minulla oli eräs tuttu siellä, joka lupasi auttaa meitä. Suunnitelmissa oli jatkaa matkaa pummilla tavarajunalla Lahdesta, mutta siitä luovuttiin. Ostimme matkaliput Haminaan. Tässä vaiheessa viimeistäänkin oli selvää, että uutta jobia piti ruveta hakemaan. Matkakassamme oli huvennut lähes olemattomaksi ja kun vielä maksettiin unionirästit pois, se näytti puhdasta nollaa. Saimme kontrollikortit ja panimme nimemme listalle Haminan myllyyn. Lempiäinen oli muistaakseni nimeltään tuo mies, joka hoiteli myllyä ilmeisesti omakotitalossaan. Etäisyydet olivat aika pitkiä Haminassa, vaikka se ei ole mikään suurkaupunki. Noista matkoista oli pakko suoriutua kävellen, sillä rahaa ei ollut. Vanha sanontahan kuuluu: Ei oo rahaa eikä ruokaa, mutta ei oo pahasti nälkäkään. No nälkä kyllä oli. Nimi oli kuitenkin listalla ja alkoi varsinainen jobin kyttäys. Yöt vietettiin satamassa olevissa laivoissa. Pakstörniä vasten sai kyllä ruokaa ja pummisohvalta löytyi paikka jossa pystyi koisimaan. Tuossa kuviossa tutustuin myös laivatyttöön nimeltään Puukko-Niina. Hänen kanssaan meillä tuli ystävyyssuhde, joka kesti vuosia. Olimme niin sanotusti vain kavereita. Niina totesi, että ei pilata hyvää kaveruutta ja näin toimittiin. Hän esitteli minut muille aina veljenään. Päivät kuluivat, aurinko paistoi ja me kävelimme päivittäin kaupungin sataman väliä. Joskus kun sattui löytymään vähä lantteja taskusta, käytiin Aholaisen baarissa kahvilla. Huudossa käytiin joka päivä ja illalla lintsattiin takaisin satamaan. Eräänä päivänä sitten tärppäsi. Satamaan oli saapunut s/s Hamnö, joka tuli pitkältä reissulta ja ulosmaksajia oli paljon. Kongostakaan ei tullut paljon sakkia, joten Haminasta meitä tuli melkoinen joukko. Olimme Lepistön kanssa puolikkaan listalla. Kaverillani ei kyllä ollut täkkipraktiikkaa kuin vaivaiset pari kuukautta, mutta kun menimme laivalle myllyn lappujen kanssa, försti tiedusteli vielä lisäpapereita. Lepistö näytti sotilaspassiaan, jonka mukaan hän oli ollut j/m Sisussa matruusina muutaman kuukauden. Sisuhan oli jossakin vaiheessa miehitetty laivaston porukalla ja siellä oli mm. varusmiehiä palvelemassa ja laivaston varusmiehethän olivat matruuseita. Se on hyvä, totesi försti ja niin tuli Lepistöstäkin puolikas. Innokkaasti tartuttiin taas töihin, parin viikon huilin jälkeen. Puukko-Niinakin kävi meitä helssaamassa vielä ennen uloslähtöä. Juhannusaattona lähdimme ulos suuntana Viipuri, josta lastasimme propsia Gentiin, Belgiaan. Matkan ei kestänyt kuin muutaman tunnin ja oli mielenkiintoista nähdä tuo vanha suomalainen kaupunki, josta oli niin paljon kuullut tarinoita. Lähdimme Lepistön kanssa maihin. Kovin oli 3

4 HAMINASSA VAIHTUI PORUKKA... ankean näköistä, kuten Neuvostoliitossa yleensäkin. Kaikki rakennukset, joista osa oli Suomen aikakaudelta, olivat surkeassa kunnossa. Rahaahan meillä ei ollut, mutta jotakin pientä kauppatavaraa kuitenkin kuten röökiä vanhoja vaatteita jne. Kaupat syntyi kyllä nopeasti, jonka jälkeen aloimme hakemaan soittoruokalaa. Se oli taas huomattavasti vaikeampi homma. Sloboillahan tuo oli ihan tavallinen aamupäivä ja meillä Juhannuspäivä. Eräässä kioskissa myytiin kaljaa ja sieltä mekin ostimme pullot tuota hyväksi kokemaamme seurustelujuomaa. Ei ollut kyllä hyvää tämä kalja. Väljähtynyttä tynnyrinpesuvettä se muistutti. Täytyy muistaa, että tuolloin vuonna 1959 suomalasia turisteja ei Viipurissa juuri näkynyt. Siellä oli ainoastaan neukkuja. Meitä lastattiin yötä päivää, kuten NL:ssä oli tapana. Tehot olivat mitä olivat, mutta eräänä päivänä lasti oli sisällä ja taas mentiin. Jos uloslähtiessä oli kyynel silmässä, se oli ilon kyynel. Ei tuota paikkaa jäänyt kaipaamaan. Kansiporukka oli Haminassa vaihtunut kokonaan. Poosuna Kutri, timppa oli vanhempi mies Oolannista, matruusina Nalle, puolikkaina Lepistö ja minä sekä junkkeina Henry-Hiiri ja Nikanderin Åke Houtskäristä. Nuo Houtskärin pojat eivät osanneet suomea ollenkaan kun tuo timppa sen sijaan puhui aivan täysin. Konepuolella oli melkein kaikki ruotsikielisiä ja myöhemmin tuo, että me suomenkieliset olimme vähemmistönä, aiheutti jatkuvaa skismaa. Manterelaiset esimerkiksi halusivat stimmisaunan päivittäin, mutta kongolaiset ei. Syyksi sanottiin, että maalipinnat pesuhuoneessa kärsivät. Tämän jälkeen tunkki otti höyryhanat pois. No me avattiin stimmiventtiilit jakarilla ja näin tämä kissanhännän veto jatkui. Joskus myöhemmin Antwerpenissa ollessamme Lepistö tokaisi messissä että: Kyss fittan hela Kongojengen! Tunkki hyppäsi pystyyn ja hetken aikaa näytti siltä, että juttu selvitetään nyrkeillä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan tilanne rauhoittui ja elämä laivalla jatkui entiseen malliin, toinen toisiaan kyräillen. Gentissä painuttiin taas kaljoille. Meidän kantapaikkamme oli joku Stockholm Bar tai ainakin sinne päin. Eräänä iltana kun kapakka oli sulkemassa, meillä tuli päähänpisto, että kuka on ensimmäisenä laivalla. Minä liftasin yhteen henkilöautoon, jossa oli ennestään pari mieshenkilöä. Kysyi, että heittäisivätkö he minut laivalle. Lupasivat heittää, mutta ongelma oli että minä en tiennyt osoitetta. Yritin kännipäissäni heitä neuvoa, mutta siitä ei tullut kerta kaikkiaan mitään. Risteiltiin edes takaisin ympäri satamaa ja kaverit olivat jo kurkkuaan myöten täynnä kyyditettäväänsä. Lopuksi he saivat jollakin tekosyyllä minut ulos autosta ja löivät kaasun pohjaan. Siinä meikäläinen sitten seisoi aamuyön pikkutunneilla jossakin, eikä laivasta ollut tietoakaan. Löytyihän se parkko aikanaan, mutta kello oli jo 4-5 paikkeilla aamulla ja jalat aivan poikki. Sanomattakin on selvää, että minä hävisin tuo kilpailun, sillä muut osanottajat olivat nukkuneet jo tuntikaupalla. 4

5 KUULUIVAT PERHETYTTÖIHIN... Paluulasti oli Gdyniasta. Poosu houkutteli minut mukaansa Gdanskiin, jossa hänellä oli joku tuttu kimuli. Meillä oli uutuuttaan kiiltävät Delbanat ranteissa ja kyllähän niillä saa hauskaa aikaiseksi. Eksyimme poosun kanssa eri teille ja seuraavan kerran kohtasimme taas laivalla. Matka jatkui Suomeen, jossa poosu maksoi ulos. Hän kyllästyi jostakin syystä laivaan ja aikoi mennä kotiinsa Kemiin. Hän oli mukava heppu ja ainakin meikäläiselle menetys. Tilalle tuli ahvenanmaalainen Jalle, Meikäläinen parin eldarin kanssa Ellersmere Portissa kesällä -59 joka oli sekä ulkonäöltään että taidoiltaan oikea vanha kunnon merimies. Pieni, vaalea kiharatukkainen, karvainen, jäänsinisilmäinen ja jäntevä kundi. Opetti minulle mm. vaijerin spleissauksen. Muita muutoksia miehistössä meillä ei muistaakseni ollut. Pääasiallisesti toimme Suomesta Englantiin massaa ja puutavaraa. Preston, Blackpool ja Ellesmere Port. Syyskesällä kuitenkin suuntasimme nokan kohti Pohjois-Venäjää ja siellä Arkangelia. Eihän se saanut mitään hurraahuutoja aikaan, mutta mukana piti roikkua. Matka meni hyvin koska säänhaltija oli meille suosiollinen. Se ympäristö tuolla määränpäässä oli masentavan näköinen. Ilma sen sijaan oli todella upea, suorastaan helteinen. Lastasimme propsia Eurooppaan, ja töitä tehtiin ympäri vuorokauden. Saimme agentilta tietää, että maissa oli Interklubi, jossa sai juomia ja siellä oli myös kaikkia sosialismin ihanuuksia, kuten venäläisiä elokuvia. Kun sitten saimme proopuskat, pitihän tuota klubia lähteä katsomaan. Matka oli älyttömän pitkä. Aluksi käveltiin, sitten otettiin färipaatti ja lopuksi vielä ratikka. Perille tultiin. Talo oli harmaa betonista valettu massiivinen linna. Sisällä salit olivat korkeita ja katossa roikkui mahtavia kattokruunuja. Kauppakin tuntui käyvän, sillä sinksareita vilisi joka nurkassa ja röökit vaihtoivat taas omistajaansa. Illan kuluessa sinne ilmaantui muitakin skönöjä sekä nuoria naisia, jotka olivat opiskelijoita ja kuuluivat perhetyttö-kategoriaan. Myöhemmässä vaiheessa alkoi ohjelmallinen osuus filmeineen ja piirileikkeineen. Meikäläiset tuntuivat juuttuneen kapakan penkkiin niin lujasti, että sieltä ei poistuttu muuta kuin kuselle. Laivalle piti palata ennen puolta yötä, joten sinne oli lähdettävä hyvissä ajoin tuon matkan pituuden vuoksi. Eräänä iltana lauttaa odotellessa tuli yksi vanhempi mies meidän luokse ja kysyi huonolla suomen kielellä, että olimmeko suomalaisia. Saatuaan tietää, että olimme, hän totesi: Suomen poika, hyvä poika, Venäjän poika, hyvä poika. No me kyselimme, että missä hän on oppinut suomea ja hän vastasi olleensa vankina Suomessa sota-aikana. Siihenpä ne keskustelut sitten loppuivat johtuen hänen huonosta suomenkielen ja meidän olemattomasta venäjänkielen taidosta. Eräänä iltana pari sloboa tarjoili meille lauttamatkan aikana kovasti vodkaa. Syynä oli joku Sputnik-seikkailu. Olikohan tuo vempain laskeutunut onnistuneelta matkaltaan vai mitä. 5

6 PAIKKA OLI ENNESTÄÄN TUTTU... Tapa jolla tuota votkaa nautittiin oli hieman erikoinen. Toinen miehistä antoi meille jokaiselle pienen palan hapanlimppua, jonka jälkeen otettiin pullosta huikat ja sitten pantiin tuo leipäpala sierainten alle ja vedettiin ilmaa sen läpi. Oli muuten hyvä konsti. Ei tullut ollenkaan oksettavaa tunnetta tuosta pahanmakuisesta paloviinasta. Lastasimme muistaakseni viikon päivät ja sitten taas mentiin, suuntana Eurooppa. En enää muista missä lossasimme, mutta uutta kuormaa menimme hakemaan taas Arkangelista. Tällä kertaa pitkätavara lastia. Matkalla lastaussatamaan meillä oli Pohjanmerellä paha ilma. Eräänä aamuna, kun olin lopettanut 4-8 vahtini, syönyt aamiaista ja mennyt bunkkani huilaamaan alkoi tapahtua. Laiva rullasi aika rajusti ja yhtäkkiä kuului kova paukaus, ovi lensi auki ja vettä tuli sisään oven täydeltä. Hyppäsin seisomaan sohvan päälle, sillä lattia lainehti vedestä. Kongi oli myös veden vallassa. Ruvettiin tutkimaan, että mikä oli aiheuttanut tuon vedenpaisumuksen. Selvisi, että iso aalto oli lyönyt SB-puolelta ahteritorpasta kaikki kolme ovea karmeineen sisään. Ovet johtivat päivähuoneeseen, miehistön hyttikongille ja vessaan. Onneksi jokaisessa oviaukossa oli myös rautaovet, jotka olivat käytön puutteessa juuttuneet aika tukevasti aukiasentoon. Ne saatiin kuitenkin toimintakuntoon ja ovissa olevien linkkujen avulla nuo oviaukot suljettiin. Timppa korjaili myrskyn tyynnyttyä ovet jälleen alkuperäiseen kuntoon. Kävi siinä kaikenlaista mielessä kun tuo ovi paiskautui auki ja vettä rupesi tulemaan sisään. Muuten matka meni hyvin ja perille saavuttiin. Paikkahan oli ennestään tuttu. Tosin kaija, jossa lastasimme pitkätavaraa, oli jossakin aivan muualla. Kuitenkin vapaa-aikaa vietimme taas Interklubilla. Tällä kertaa lastaus kesti paljon pitempään kuin edellisellä kertaa, sillä sitä ei saanut lastata sateella ja sitä sadetta piisasi. Tavara lastattiin meidän vinsseillä ja ne joutuivat tosi kovalle koetukselle, sillä ryssät ajoivat mahdottoman suurilla hiiveillä. Taljaus oli sekä maista että laivasta. Joka ikinen kappale laskettiin paksuista lankuista rimoihin saakka. Ja taas vedettiin yötä päivää. Yksi meidän lämmittäjistä onnistui iskemään naisen, jonka kämpille hän myös pääsi yöksi. Aamulla kun mies tuli laivalle, häneltä otettiin roopuska pois. Sen jälkeen ei ollut asiaa maihin. Nelisen viikkoa siellä maattiin ja kyllähän tuo kaveri monet kerrat kiroili ryssien systeemiä. Tosin viimeisenä iltana hän meni kaverin papereilla maihin. Hyvin sekin tuntui onnistuvan, vaikka nuo henkilöt eivät muistuttaneet ollenkaan toinen toisiaan. Olivat kuin kaksi marjaa, puolukka ja mustikka. Eräänä iltana meillä oli päällämme monta kartsaa röökiä, tarkoituksena muuttaa ne paikkakunnan paperirahaksi. Ostaja löytyi ja kaupat päätettiin tehdä vessassa. Ahtauduimme kahdestaan yhden slobon kanssa pieneen vessan osastoon ja panimme oven lukkoon. Minä luovutin röökit kaverille, joka työnsi ne paitansa sisään ja antoi rahat minulle. Juuri kun olimme lopettaneet busineksen, ovea alettiin jyskyttämään raskaimman jälkeen. Avasin oven, jonka ulkopuolella seisoi kaksi siviilipukuista henkilöä. He alkoivat kuulustella venäläistä liikemiestuttavaani. Tämän jälkeen he alkoivat kysellä minulta englanniksi, että mitä te teitte tuolla kopissa. No minä sanoin, että pissing, jonka kuulustelijan ymmärsi että kissing. Tämän jälkeen hän kysyi, että kuinka kaksi miestä voi pussailla. Minä oikaisin virheen ja totesin, että me olimme kusella eikä pussailemassa. Se asia tuli selväksi. Kuulustelu jatkui venäjäksi. Kova molotus jatkui ja aina välillä syylliseksi epäilty kaverini veti povestaan kartsan ja ojensi sen kytille. Hän ilmeisesti yritti lahjoa noita virkailijoita kartsa kerrallaan. Kuulustelun lopuksi kaikki kartsat olivat vessan lattiallaa ja minä sain kehotuksen poistua. Mitä liikekumppanilleni tapahtui, en tiedä. 6

7 RUUSAN TUPA JANOISILLE... Lastauksen edistyessä eri konossementit piti aina merkata. Se tehtiin vesiväreillä, joita sekoitettiin laivalla ja suoritettiin sen jälkeen maalaus. Pikkuhiljaa ruumat täyttyivät ja alkoi täkkilastin lastaus. Siinä vaiheessa ei enää tarvinnut huolehtia sateesta, sillä oltiinhan ulkotilassa. Koittihan sekin päivä, että lasti tuli sisään ja surrattua. Suuntasimme kohti Antwerpenia. Kiersimme taas Nordkapin, jossa näimme runsaasti valaita, ja siitä sitten alamäkeen kohti määränpäätä. Antwerpeniin tullessamme kaikilla oli saldoa, sillä tuolla ryssänmaalla rahat kyllä säästyivät. Kaikki ottivat rahaa reilusti. Kiinnitimme laivan Antwerpenissa ns. Siperian kaijaan. Siellä oli paljon puutavaramakasiineja ja ehkä paikan nimi johtui siitä, että noita lasteja tuli sieltä Siperian suunnalta, kuten meidänkin lastimme. Meitä lähti iso joukko porukkaa American basar - nimiseen kauppaan, johon meidät vietiin oikein autolla. Tuon nimen perusteella luulisi kyseessä olevan jonkin suuren supermarketin. No tuohon aikaan ei ollut sen paremmin superia kuin hyperiä. Paikka oli pieni huone, joka oli sullottu täyteen kaikenlaista kamaa, josta merimiehet tykkäävät. Oli gobeliineja, mattoja, dongereita, työhanskoja, jungmannin unelmia (vöitä), sytkäreitä ja muita suveneereja. Ostettiin tavaraa, jotka kauppias lupasi toimittaa laivalle ja sen jälkeen suunnattiin Skipperstreetille. Siellähän merenkulkijoita odottivat lukemattomat kapakat ja luukut. Parhaimpaan aikaan Antwerpenissa oli kapakkaa, jota on pidettävä melko suurena. Tosin tuo määrä pieneni huomattavasti myöhemmin. Virallisesti kapakoista sai vain olutta ja viiniä, mutta epävirallisesti tunnettiin rotanmyrkky, jota myytiin tiskin alta ja joka oli paloviinaa blandattuna kokiksella tai jollakin muulla limsalla. Kävimme myös usein vierailemassa Seitsemän meren baarissa eli Ruusan tupa janoisille. Ruusa (Rosa) oli vanhapiika, joka omisti tuon paikan ja toimi siellä pomona. Hänellä oli joitakin houkutuslintuja, sillä hänen oma viehätysvoimansa oli jo lakastunut. Mikäli sitä oli koskaan ollutkaan. Ihmisenä hän oli kyllä mukava ja seurallinen. Yleensä meidän maareissumme alkoi Ruusan paikasta ja päätyi Skipperstreetille. Aika kului ja rahat loppuivat. Eräänä iltana päätimme ottaa röökiä päällemme ja myydä Ruusalle. Meitä oli iso remmi, kun odottelimme rannassa bussia, joka vihdoin tuli. Olimme juuri astumassa sisään kun erään maksiinin takaa tuli kaksi siviilipukuista miestä, jotka esittäytyivät tulleiksi. Koko meidän revohka otettiin ulos bussista, joka jatkoi matkaansa. Tämän jälkeen meille suoritettiin ruumiintarkastus kadulla. Yksi toisensa jälkeen joutui luopumaan sikareteistaan, jotka pinottiin kadulle. Itselläni oli kolme kartsaa vyön alla selässä. Toinen äijä repi niitä ulos, mutta epähuomiossa unohti yhden ottamatta. Yhteensä meiltä löytyi 11 kartonkia. Nimemme otettiin ylös ja olimme taas vapaita lähtemään. Suuntasimme Ruusan luokse ja rupesimme kukin tahollamme neuvottelemaan pienestä pikavipistä. Kuten sanottu, hän oli reilu ja lainasi meille rahaa. Tämän lisäksi osti tuon minulle jääneen röökikartsan. Tuo käry oli sen veran harmittava takaisku, että kalja taas maittoi. Lossaus Antwerpenissa kesti aikansa, mutta lopuksi tuli valmista. Meillä oli vielä toinen rahalistakin ja pystyimme maksamaan Ruusalle velkamme takaisin. Eräänä päivänä sitten koitti lähdön hetki. En enää muista mistä lastasimme ja mihin, mutta viimeisiä aikoja Hamnössä vietettiin Itämerellä. Kävimme lastaamassa teräslevyjä Leningradista Klaipedaan ja sieltä tyhjänä Rostockiin. Sieltä otimme lastin Raumalle. 7

8 MATKALAUKULLINEN VODKAA... Siihen aikaan Rostockissa oli kaijalla kauppa, josta sai ostaa ulosvientiä ja kamat sai heti mukaansa. Kävin yhden eldarin kanssa hakemassa votkaa, jota meillä oli matkalaukullinen saapuessamme laivaan. Lankongin päässä oli försti vahdissa ja hän totesi että viinaa ei saa tuoda laivaan. No eihän sitä voinut mereenkään heittää ja sovittiin, että kamat pantiin yhteen tyhjään hyttiin ja ovi lukkoon. Saa sitten hakea merellä ne pois, totesi försti. Uloslähdön jälkeen tuo lämmittäjä meni eräänä päivänä omiin nimiinsä ja haki brenkkunsa pois. Siitähän tuli kauhea älämölö, ei niitä olisi saanut ottaa ja ne on heti tuotava takaisin. Tuo eldari totesi, että liian myöhäistä sillä kaikki on juotu. No eiväthän ne uskoneet, vaan hän joutui punaiselle matolle ja sai lemput. Ansiosta vai ei, jokainen päättäköön itse. Totuus oli, että uffariporukka ei tykännyt ollenkaan tuosta lämmittäjästä ja nuo lemput olivat kyllä tekemällä tehdyt. Raumalla meitä maksoi ulos aikamoinen revohka, kuka omasta kuka varustamon tahdosta. Saivatpahan kongolaiset omiaan tilalle. Lähtömaljojen jälkeen mekin hyppäsimme Lepistön kanssa junaan, minä matkustin Ouluun ja kumppanini Savoon. Hänellä olisi ollut junanvaihto Haapamäellä, mutta nukuimme molemmat ja niinpä mentiin ohi. Junailija tuli, sano: Lippunne hei? No Lepistön tikettiä löytynyt ei, ja hän joutui ostamaan lipun seuraavalle asemalle. Sekin oli vähällä mennä pitkäksi samasta syystä, mutta viime tingassa kaverini heräsi ja kompuroi ulos todeten minulle ohi mennessään, että lycka till! Sinne häipyi Lepistö, joka kutsui minua aina Oulun pummiksi. Minä jatkoin matkaani pohjoiseen kohti Pohjolan valkeaa kaupunkia, jossa odotteli jo uusi jobi ruotsalaiseen m/s Enareniin. 8

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tehtävä: Seuraamusajattelusta

Tehtävä: Seuraamusajattelusta Tehtävä: Seuraamusajattelusta TILANNE 1: Haluat ostaa kumppanillesi synttärilahjan. Viikko sitten näit tavaratalossa sopivan lahjan. Kun menet osastolle, jossa sen näit, myyjä kertoo, että sehän myytiin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 13.5. kello 2.45 marttasisar Kaarina soitteli minulle herätyssoiton ja näin tämä Italian matkan alkaminen on todellista.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Hesperus, Ilmatar ja Arcturus 1975

Hesperus, Ilmatar ja Arcturus 1975 Hesperus, Ilmatar ja Arcturus 1975 Heikki Kaasalainen M/S Hesperus, ajeli Välimerelle. Maksettuani Polarlandista ulos niin jäin maihin töihin. Syy taisi olla kihloihin meno. Olin 3kk Partekin levytehtaalla

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Gnesta, Ruotsi Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014 Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Lähdin suoritamaan työssäoppimistani maaseudun rauhaan Ruotsin Gnestaan. Gnesta on noin 10 000 asukkaan

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Estella - Los Arcos 1.5.

Estella - Los Arcos 1.5. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Estella - Los Arcos 1.5. 6. päivä: Estella - Los Arcos 1.5. la pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Estella (alb. Parroquial San Miguel) 14238

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3. TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.2008 Olimme työssäoppimassa Prahassa, jota kutsutaan kaikkien kaupunkien

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 Kevättalvella 2015 aloitimme vaihto-opiskelupaikan hakuprosessin valmistelun. Pohdimme perusteellisesti mihin maahan haluamme matkustaa ja missä maassa voisimme oppia

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

LOPPI 23.4.2013. ja muistoja vuosilta 1961-1967 puhelinasentajaharjoittelijana Lopenkin maisemissa.

LOPPI 23.4.2013. ja muistoja vuosilta 1961-1967 puhelinasentajaharjoittelijana Lopenkin maisemissa. LOPPI 23.4.2013 ja muistoja vuosilta 1961-1967 puhelinasentajaharjoittelijana Lopenkin maisemissa. Nyt oltiin liikkeellä mukavasti Bussarin bussilla ja Matti toivotti ratin takaa mukavaa ja rauhallista

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse? 1 LAKI JA KADONNEEN JUONEN ARVOITUS LAKI kertojaääni Nimeni on Larry Laki, ja sanani on laki. Laki on myös sukunimeni, ja lakia pitää noudattaa. Laki ei ole mikään Lucky Luke (=Lakki Laki), vaan se on

Lisätiedot

Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa

Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa Logistiikka Kuljetus on teollisuuden, kaupan ja logistiikan palvelutarjoajien suurin kotimainen tapahtuma, joka järjestetään

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Pokemon Yellow Läpipeluuopas

Pokemon Yellow Läpipeluuopas Pokemon Yellow Läpipeluuopas Kiitos kun latasit oppaasi pokelandiasta. Tämä opas on tehty huolella ja kaikki sen toiminnot tarkastettu. Toivomme että siitä on sinulle apua kun pelaat Pokemon Yellowia.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot