VANHUSPALVELUIDEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI. Vanhustyön vastuunkantajat -kongressi Finlandia-talo Ulla Taipale-Lehto Opetushallitus

Transkriptio

1 VANHUSPALVELUIDEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Vanhustyön vastuunkantajat -kongressi Finlandia-talo Ulla Taipale-Lehto Opetushallitus

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Ennakointiprosessista 2. Ennakointiryhmä ja alan rajaus 3. Muutostekijät ja skenaariot 4. Osaamistarpeista 5. Ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi 2

3 VOSE- ENNAKOINTIPROSESSI Perustuu asiantuntijatyöskentelyyn, ennakointiryhmät Ennakointiryhmissä edustettuna ainakin työnantajat ja työntekijät, eri koulutusasteet, tutkimussektori, hallinto (mahdollisuuksien mukaan yritysedustus ja opiskelijat sekä asiakkuusnäkökulma) Sopiva ennakointiryhmän koko noin henkilöä Keskiössä ennakointityöpajat 4 koko päivän tapaamista + 2 lyhyempää kokousta Prosessin kesto 4 6 kk Muutosvoimat -> Skenaariot ->Osaamistarpeet ja ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi Tietoa voidaan hyödyntää ammattikoulutuksessa sekä korkea-asteella; tutkintojen perusteet, opetussuunnitelmat, tutkintorakenteet, koulutuksen sisällöt Prosessin tarkempi kuvaus vose-projekti 3

4 VOSE: ENNAKOINTIPROSESSI Ennakointityöpajat Ennakoinnin kohteen rajaaminen (toimiala, klusteri) Tausta-aineistoksi mm. alan tilastotietoa ja aiemmin tuotettua ennakointitietoa sekä tietoa alan kehittämishankkeista 1. Alan keskeisten tulevaisuuden muutosvoimien valitseminen 2. Alaa koskevien skenaarioiden laatiminen tulevaisuustaulukon avulla 3. Tulevaisuuden osaamistarpeiden johtaminen skenaarioista valitun alan eri osa-alueittain 4. Osaamistarpeiden määrittely alan keskeisille ammattiryhmille sekä ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi Etsitään kaikille skenaarioille yhteiset osaamistarpeet sekä etenkin tavoiteskenaariossa tarvittavat osaamiset Tulosten kirjaaminen, osaamistarveraportit 4

5 Ennakoitavaan alaan vaikuttavien muutostekijöiden määrittely VOSE: ENNAKOINNIN PROSESSIMALLI Skenaarioiden laatiminen käyttäen muutostekijöitä ja tulevaisuustaulukkomenetelmää Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely tarkasteltuna ennakoitavan alan osa-alueiden kautta Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely tarkasteltuna ennakoitavan alan ammattiryhmien/ammattien kautta Alan koulutuksen kehittämistarpeiden pohtiminen Osaamistarveraporttiluonnoksen kirjoittaminen tulosten perusteella, raportin kommentointi ja viimeistely Ennakoinnin kohteen valinta ja rajaaminen Taustaselvitykset ennakoitavasta alasta Skenaariot Osaamistarpeet, aloitteet koul. kehittämiseksi Tiedon levitys Työpajavaihe 1

6 VANHUSPALVELUIDEN ENNAKOINTIRYHMÄ Keskeisessä roolissa koulutustoimikunnat Terveysala Sosiaaliala Kuntoutus- ja liikunta-ala Ryhmää täydennetty muilla asiantuntijoilla Tehtävät: Ennakoitavan alan rajaaminen Tulevaisuuden muutostekijöiden valitseminen Skenaarioiden laatiminen Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely alan osa-alueittain Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely ammattiryhmittäin + mahdollisten uusien ammattien syntymisen arviointi Esitysten tekeminen koulutuksen kehittämiseksi 6

7 VANHUSPALVELUIDEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI ENNAKOINTIRYHMÄSSÄ MUKANA OLEVAT TAHOT (1/2) Aalto-yliopisto, Sotera-instituutti Diakonia-ammattikorkeakoulu Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Finpro ry Helsingin Vanhusneuvosto Hiking Travel, Hit Ky Ikäinstituutti Itä-Suomen yliopisto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Jyväskylän yliopisto Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Kotkan kaupunki KT Kuntatyönantajat Laurea AMK Muistiliitto ry 7

8 VANHUSPALVELUIDEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI ENNAKOINTIRYHMÄSSÄ MUKANA OLEVAT TAHOT (2/2) Omnia / Aikuisopisto Opetushallitus Pikonlinna kiinteistöt Oy SAKKI - Suomen ammattiin opiskelevat Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Sosiaalialan Työnantajat ry Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto TAMK Tehy ry Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyspalvelualan liitto Työ- ja elinkeinoministeriö Vanhustyön keskusliitto ry VTT 8

9 ALAN MÄÄRITTELY JA RAJAUS VANHUSPALVELUT Vanhuspalveluiden lähtökohtana on mahdollistaa ikääntyneiden henkilöiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen sekä mielekäs elämää, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Vanhuspalveluilla huolehditaan ikääntyneiden henkilöiden hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä sekä tuetaan itsenäistä elämää. Tämä mahdollistetaan monialaisella osaamisella. 9

10 ENNAKOINTIRYHMÄN VALITSEMAT MUUTOSTEKIJÄT* (1/2) 1. Ikärakenteen muutos 2. Vanhusten diversiteetti kasvaa (mm. ei kronologisen iän mukaan, vähemmistöt, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden lisääntyminen) 3. Palvelujen ja teknologian integroituminen (some, verkkokauppa, verkostot, hyvinvointiteknologia, palvelut kotiin) 4. Taloudellisten resurssien rajallisuus ja kustannustehokkuusajattelu 5. Kansallinen ja kansainvälinen poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnallinen arvomaailma 6. Työelämän monimuotoistuminen (monikulttuurisuus, nuorten odotukset, yrittäjyys, asiakaslähtöisyys, markkinalähtöisyys, erilaiset palvelutuottajat, työntekijöiden ikääntyminen) *Tässä: Alan kannalta merkittävä asia tai tekijä, joka tulee käynnistämään jonkin tapahtumaketjun tai yksittäisen ison tapahtuman tutkittavalla aikavälillä ja antamaan sille kehityssuunnan. Muutostekijä voi olla yksittäinen seikka, mutta yleensä se sisältää runsaasti muitakin tekijöitä. 10

11 ENNAKOINTIRYHMÄN VALITSEMAT MUUTOSTEKIJÄT (1/2) 7. Ikääntyneiden henkilöiden aktivoituminen, vanhuksen oma ääni ja vastuu kasvaa ml. itsehoito 8. Ikääntyvän yhteiskunnan tarvitsema ympäristö ja asumisen uudet muodot 9. SOTE-rakenteet muuttuvat (johtajuus, henkilökunnan diversiteetti kasvaa, medikalisaato) 10. Uudet hoitomuodot 11. Aktiivisen ikääntymisen tuotteet ja markkinat (hopeamarkkinat) kasvavat 12. Muistihäiriöiden lisääntyminen 11

12 SKENAARIOT Laadittu 4 skenaariota kuvaamaan vuotta 2025: 1. Kaikki on hyvin niin kuin käy BAU 2. Villi ja vapaa vanhuus - toivottava 3. Systeemin toimimattomuus, yksilön tyytymättömyys ei toivottava 4. Ikääntyminen on haluttava trendi yllättävä 12

13 SKENAARIOT 1. Kaikki on hyvin niin kuin käy BAU Ulkomaalaista työvoimaa nykyistä enemmän Palveluiden ja teknologian integraatio Yhteiskunnassa arvostetaan vanhuutta Kotona asumista tuetaan lähiyhteisöjen ja teknologian avulla, myös yhteisöasuminen lisääntynyt, mutta sopivista keskusta-asunnoista on pulaa Asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen lisääntynyt Omaisten ja lähiyhteisöjen rooli kasvanut silti vanhuksia vaivaavat turvattomuus ja yksinäisyys Palvelujen valinnaisuus kasvanut ja sosiaalipalvelut, perusterveydenhoito sekä erikoissairaanhoito tiiviissä yhteistyössä Ulkomaalaisten vanhusten osuus kasvanut Tavoitteena, että jokaisella vanhuksella on vastuuhoitaja 13

14 SKENAARIOT 2. Villi ja vapaa vanhuus - toivottava Vanhukset saavat viettää pitkän, itsensä näköisen mielekkään vanhuuden Tarvittava tuki ja palvelut turvataan, syrjäytymistä ei ole Teknologia on käyttäjälähtöistä ja helposti räätälöitävissä Palvelut pystytään tarjoamaan asiakkaille edullisesti Vanhuksilla apunaan nuoria ammattilaisten ja vapaaehtoisten lisäksi Ikääntynyt väestö voimakas poliittinen vaikuttaja, jonka ääni kuuluu yhteiskunnassa Eri ikäpolvet asuvat lähekkäin, yhteiskunta tukee yhteisöllistä asumista mm. kaavoituksen keinoin Erilaisia palvelubusseja maaseudulla Kuntoutuspalveluita tarjolla runsaasti Erityistä huomiota on kiinnitetty mm. aivoterveyden edistämiseen Muistisairauksien tutkimus, hoito ja osaaminen Suomessa huippua 14

15 SKENAARIOT 3. Systeemin toimimattomuus, yksilön tyytymättömyys ei toivottava Demografiseen muutokseen ei ole varauduttu -> mm. paha työvoimapula vanhuspalveluissa NIMBY (not in my backyard) ajattelu yleistyy Naisten asema huonontunut: nuorille sälytetään kohtuuttomasti hoivatehtäviä, vanhat naiset hylätään Yksilöllisiä palveluita ei ole saatavilla, asiakkaat koetaan yhtenä massana Elintarviketeollisuus tarjoaa vanhuksille astronauttiruokaa Ikääntyminen koetaan sairautena Teknologiaa ei osata hyödyntää oikein, hoivapalveluista puuttuu ihmiskontakti Asiakas ei saa ymmärrettävää tietoa tilastaan ja palveluista Vanhuspalvelutyötä eivät arvosta tekijät eivätkä palvelun saajat 15

16 SKENAARIOT 4. Ikääntyminen on haluttava trendi yllättävä Suomen väestö nuorentunut ulkomailta suuntautuneen muuttobuumin myötä Ihminen voi toteuttaa itseään iästä riippumatta Vanhusten oikeudet itsestäänselvyys Suomesta gerontokratia : vanhukset vaikuttavat päätöksiin ja osallistuvat poliittiseen päätöksentekoon Ikäihmisten osaamista arvostetaan Käytössä yksilöllisen palvelumuotoilun periaate, palveluiden tarjonta ikääntyneiden omista lähtökohdista Kreikkalaiset ja espanjalaiset hoitajat ovat yleisiä vanhuspalveluissa Muistihäiriöiden ja dementian ehkäisy edistynyt radikaalisti 16

17 USEIMMAT SKENAARIOT LÄPÄISEVÄT OSAAMISTARPET (1/2) Eettinen osaaminen, ammattietiikan hallinta, työhön liittyvien eettisten arvojen mukainen toiminta Terveyspalvelujen hoitotyön perusosaaminen, etenkin Aivoterveyden edistämiseen liittyvä osaaminen Peruslääkityksen hallinta, lääkehoitotaidot (mm. lääkkeiden sivuvaikutusten, yhteisvaikutusten ja antotapojen tunteminen) Asiakkaan itsehoidon opetus ja ohjaus, osallistaminen ja vastuuttaminen Kuntoutusosaaminen Uuden teknologian hyödyntäminen terveysalan työssä Sosiaalipalvelualojen yhteinen osaaminen, etenkin Sosiaalipalveluihin liittyvien toimintojen tunteminen, kokonaisuuden hahmottaminen Omaisten, läheisten, perheen huomiointi ja yhteistyötaidot heidän kanssaan Uuden teknologian hyödyntäminen sosiaalialan työssä Asiakkaan ohjaamis- ja neuvontataidot sosiaalialan palveluissa Asiakkaan mielekkään arjen ylläpitämiseen liittyvä osaaminen 17

18 USEIMMAT SKENAARIOT LÄPÄISEVÄT OSAAMISTARPET (2/2) Vanhustyön palveluihin liittyvä osaaminen, kuten Vanhustyön palveluprosessin hallinta Vanhenemiseen ja ikääntymiseen liittyvä tietous Vanhustyön lakien, säädösten, määräysten ja standardien tuntemus Vanhuksen ja hänen elämänhistoriansa arvostaminen Asiakasyhteistyötaidot, kuten Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Asiakaspalveluun liittyvä tilanneherkkyys, läsnäolo Asiakaslähtöinen toimintatapa, asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen, tarpeiden ja odotusten tunnistus Asiakkaan osallisuuden tukeminen ja edistäminen. 18

19 TÄRKEIMMIKSI KOKO ALAN LEIKKAAVIKSI OSAAMISTARPEIKSI RYHMÄ VALITSI (VAHVAN OMAAN TEHTÄVÄÄN LIITTYVÄN AMMATTIOSAAMISEN LISÄKSI) Asiakaskeskeisen toimintatavan ja laatuajattelun osaamisen Poikkitieteellisyyden ja moniammatillisuuden (palvelukoordinaatio) Innovaatio-osaamisen (ml. oman työn kehittäminen) Eettisen osaamisen ja vastuullisuuden Ihmisen toimintojen (holistisen) tuntemuksen* Monikulttuurisuusosaamisen Suositusten, määräysten ja lainsäädännön tuntemisen *Biopsykososiaalinen tuntemus, ihmisen perustarpeiden, fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden tunteminen. 19

20 YLEISTÄ POHDINTAA Skenaariokohtaisten pohdintojen jälkeen ryhmä totesi, että suurin ongelma vanhuspalvelualalla on siinä, ettei vanhuutta osata arvostaa ja kunnioittaa riittävästi. Alalla työskentelevillä tulisi olla kyky ymmärtää vanhuksen asemaa konkreettisesti ja kokonaisvaltaisesti. Ihmistä ei pitäisi tyypitellä tai kategorisoida mihinkään ryhmään, vaan palveluiden tulee elää elämäntilanteen mukaan. Kaikissa skenaarioissa tarvitaan oman alan vahvaa substanssiosaamista, mutta myös monialaista ymmärrystä, jotta palvelun tarvitsijan kokonaistilanne osataan hahmottaa eri näkökulmista. Perinteiset alajaot ylittävälle osaamiselle on siis tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää. 20

21 EHDOTUKSIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Ammatillinen koulutus (1/2) Opiskelijoille tarvitaan lisää työssäoppimispaikkoja. Riittävä ja laadukas työpaikkaohjaus tulee varmistaa. Opetusta tiiviimmin yhdessä työelämän kanssa. Työelämän edustajat mukaan opetukseen vierailevina luennoitsijoina ja kouluttajina. Koulutukseen lisää muistiosaamisen opetusta sekä asiakkaan motivointiin ja osallistamisen tukemiseen liittyvää opetusta. Ihmisen toimintojen kokonaisvaltaisen tuntemisen tueksi opintoihin ainakin anatomiaan, sairauksiin, psyykkeeseen ja hyvinvointiin sekä vanhuuden mukanaan tuomiin muutoksiin liittyvää osaamista. Koulutukseen lisää sekä omaan kulttuuriin että muihin kulttuureihin tutustumista. Opintojen aikana varmistettava, että opiskelija tietää velvollisuutensa työntekijänä ja tuntee asiakkaan oikeudet. Tarvitaan myös valmiuksia seurata lainsäädännöllisiä muutoksia ja arvioida niiden vaikutusta omaan työhön ja asiakaspalveluun. 21

22 EHDOTUKSIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Ammatillinen koulutus (2/2) Tulisi lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintoja myös muilta opinto- ja koulutusaloilta. Jo koulutuksen yhteydessä olisi hyvä tehdä aidosti yhteistyötä ja tutustua muidenkin ammattikuntien työhön. Lisää huomiota opiskelijan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Aiemmin hankittu osaaminen pitää huomioida paremmin. Eri koulutusasteille tarvitaan yhteisiä opiskelumoduleja. Aikuisten ja nuorten koulutusten välille tarvitaan enemmän yhteistyötä. Vanhustyötä varten tulisi vahvistaa oma koulutuspolkunsa. Ennakointiryhmä käytti termiä geropolku, jolla tarkoitettiin sujuvaa jatkumoa vanhustyön opinnoissa ammattikoulutuksesta korkea-asteelle. 22

23 EHDOTUKSIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Ammattikorkeakoulutus (1/2) Opintoihin lisää aivoterveyteen liittyvää opetusta sekä erilaisiin kuntouttaviin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin sekä aivotoimintaa tukeviin menetelmiin liittyviä sisältöjä (mm. musiikki- ja draamaterapia). Simulaatio-opetusta tulee lisätä. Opiskelijan tulee opintojen aikana saada kokonaisvaltainen näkökulma kuntoutukseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Osaaminen tulisi pystyä rakentamaan monipuolisesti eri alojen opintoja yhdistellen. Opetukseen tulee lisätä sisältöjä, jotka tukevat muiden kulttuurien tuntemusta ja hyväksyntää. Opiskeluun lisää projektitehtäviä ja projektioppimista. Tutkimus- ja kehittämistyö tulee integroida osaksi opintopolkua, eikä se saa olla erillinen saareke opinnoissa. 23

24 EHDOTUKSIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Ammattikorkeakoulutus (2/2) Opetus tiiviimmin yhdessä työelämän kanssa. Työelämän edustajia tulisi saada enemmän mukaan opetukseen esimerkiksi vierailevina luennoitsijoina ja kouluttajina. Teoria ja käytäntö tulee integroida opetuksessa ja oppimisessa vahvemmin yhteen esimerkiksi toteuttamalla opetusta työelämässä. Osaamisen näyttömahdollisuuksia tulee kehittää. Olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen kiinnitettävä lisää huomiota. Opetussisältöjä laadittaessa tulee hyödyntää enemmän ennakointitietoa, jotta koulutus vastaisi tulevaisuuden työelämän tarpeita. Tulee suosia sellaisia ulkomailla tapahtuvia harjoittelujaksoja, joihin sisältyy sekä teoriaa että työssäoppimista. Tulee varmistaa se, että opettajilla on mahdollisuus seurata alan kansainvälistä tutkimusta ja kehitystä. Geronomikoulutuksen asemaa tulee vahvistaa kansallisessa keskustelussa ja hyödyntää heidän asiantuntemustaan laaja-alaisesti ikäihmisten palveluissa. 24

25 EHDOTUKSIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Yliopistokoulutus (1/2) Opintoihin lisää taloustieteellistä koulutusta, yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta sekä johtamisosaamista vahvistavaa koulutusta. Koulutukseen lisää tutkimuksen eettisyyteen liittyvää opetusta. Opiskelijan tulee opintojen aikana saada kokonaisvaltainen ymmärrys kuntoutuksesta (psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen) sekä oppia tuntemaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuus. Tätä voidaan edistää esimerkiksi yhteistyöllä ammattikorkeakoulujen kanssa. Vahvan oman alan osaamisen varmistamisen lisäksi tulisi parantaa mahdollisuuksia poikkitieteellisiin opintoihin. Opiskelijan tulisi oppia tuntemaan (sosiaalialan) ilmiön kokonaisuus ja prosessimaisuus. Tätä edistäisi muidenkin kuin oman tieteenalan termien ja näkökulmien ymmärtäminen. Tutkintoihin tulisi ottaa mukaan kansainvälisiä osia. 25

26 EHDOTUKSIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Yliopistokoulutus (2/2) Opetukseen tarvitaan lisää työelämän ja erilaisten ammattilaisten kanssa toteutettavia projektitehtäviä ja projektioppimista. Näin voidaan edistää paisti ryhmätyö- vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja myös kulttuuriosaamista, kykyä moniammatilliseen toimintaan sekä yhteistyötä työelämän kanssa. Yliopistojen tulisi tehdä yhteistyötä muun muassa hankerahoituksessa ja tutkimuksen tekemisen suuntaamisessa. Tutkijakoulutukseen tulisi ohjata lisää halukkaita ja vahvistaa näin suomalaista vanhenemisen tutkimusta. Yksityisten yliopistojen lisääntyessä tulee varmistua niiden antaman opetuksen laadusta. 26

27 MUUTA Kaikilla koulutusasteilla tulisi varmistaa se, että opiskelija saa riittävän, suorittamansa tutkinnon tasoon sopivan, etiikkaan liittyvän tiedollisen ja teoreettisen osaamisen. Eettisiin kysymyksiin tulee voida palata eri yhteyksissä läpi opintojen. Ennakointiryhmä ehdottaa, että tämän ennakointiprosessin tuloksille ja esityksille toteutetaan seuranta noin 2 3vuoden päästä niiden julkaisemisesta. Seurannan voisivat toteuttaa esimerkiksi tässä ennakointiprosessissa mukana olleet sosiaali-, terveys- sekä kuntoutusalan ja liikunnan koulutustoimikunnat. 27

28 OSAAMISTARVERAPORTTI Opetushallituksen Raportit ja selvitykset 2013:14 _osaamistarveraportti 28