TILAPÄISET SIIRTOTYÖLÄISET EUROOPAN UNIONIN RAKENNUSALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILAPÄISET SIIRTOTYÖLÄISET EUROOPAN UNIONIN RAKENNUSALALLA"

Transkriptio

1 Siirtotyöläisten sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen Euroopan rakennus- ja puuteollisuudessa TILAPÄISET SIIRTOTYÖLÄISET EUROOPAN UNIONIN RAKENNUSALALLA EFBWW European Federation of Building and Woodworkers Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella.

2 Tämä raportti on laadittu Euroopan rakennus- ja puutyöväen liiton toimeksiannosta. Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosaston rahoitustuella. Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää, tallentaa hakujärjestelmään tai siirtää missään muodossa tai millään tavoin sähköisesti, mekaanisesti, valokopioimalla, nauhoittamalla tai muulla tavalla, ilman julkaisijan antamaa lupaa. Vaikka julkaisussa annettujen tietojen uskotaan olevan oikeita, julkaisija ja tekijät eivät ota vastuuta minkäänlaisista menetyksistä, vahingoista tai muista haitoista, joita tämän julkaisun sisältö voisi aiheuttaa käyttäjälle tai muille henkilöille.

3 Sisällysluettelo 1. Yleiskatsaus. Tilapäisten siirtotyöläisten eri ryhmät EU:ssa Työntekijöiden lähettäminen työhön rakennusalalla EU:ssa Todelliset ja näennäisesti itsenäiset ammatinharjoittajat Euroopan rakennusteollisuudessa Työvoiman vuokrausyritysten rooli EU:n sisäisen, väliaikaisen maahamuuton puitteissa Ammattijärjestöjen rooli ja rakennusteollisuudessa olevia tilapäisiä siirtotyöläisiä koskevat politiikat sekä yhteenveto 10 kansallisen raportin tuloksista Tilapäisten siirtotyöläisten tunnistaminen sekä yhteydenotto Tilapäisten siirtotyöläisten organisointi ja rekrytointi Tukeminen ja auttaminen Parhaat käytännöt SUOMI - RAKENNUSLIITTO OSASTO SUOMI - RAKENNUSLIITON TOIMISTO TALLINNASSA (VIRO) NORJA - TOISEN SUKUPOLVEN LEHTISIÄ JA ESITTEITÄ NORJA - VIRALLISET VIERAILUT JA EPÄVIRALLISET YHTEYDET ALANKOMAAT - CNV PROJEKTI PUOLALAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE ALANKOMAAT - KOHDELLAANKO SINUA OIKEUDENMUKAISESTI? ESITTEET SAKSA - EUROOPPALAISESTA SIIRTOTYÖLÄISTEN LIITOSTA IG BAU SIIRTOLAISYKSIKKÖÖN SAKSA - FAIRE MOBILITAT PROJEKTI SVEITSI - KAHDENKESKEINEN SOPIMUS RAJATYÖNTEKIJÄT JA SIIRTOLAISET SVEITSI - TODELLINEN MONIKULTTUURINEN AMMATTIJÄRJESTÖ BELGIA - VIRALLISTEN JA EPÄVIRALLISTEN VERKOSTOJEN KÄYTTÖ YHTEYDENPITOON SIIRTOTYÖLÄISTEN KANSSA BELGIA - PUOLA-TYÖRYHMÄ ITALIA - SIIRTOLAISASIAMIESTEN PALKKAAMINEN ITALIA - LAINSÄÄDÄNTÖVÄLINE: DURC ESPANJA - NIVELTÄMISMALLI KONFEDERAALISEN JA SEKTORIAALISEN TASON VÄLILLÄ ESPANJA - VALITUKSIA KOSKEVAT MENETTELYT RUOTSI - YHTEISTYÖ KANSALAISJÄRJESTÖJEN KANSSA NORJA, RUOTSI JA MUUT - ILMAISTA AVUSTUSTA SIIRTOTYÖLÄISILLE Seminaari Barcelonassa ( toukokuuta 2013) Keskustelu ja päätelmät 32 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen 3

4

5 1. Yleiskatsaus. Tilapäisten siirtotyöläisten eri ryhmät EU:ssa Siirtolaisuuskysymyksen merkitys Euroopassa on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana, ja siitä on tullut yksi tärkeimmistä ja kiistanalaisimmista kysymyksistä poliittisissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Maahanmuuttovirrat kulkevat useita reittejä, Euroopan ulkopuolelta, mutta myös EU:n sisällä. Erityisesti vuosien 2004 ja 2007 laajentumiset itä-euroopan maihin saivat aikaan suuria muutoksia Euroopan työmarkkinoiden maantieteeseen merkittävien muuttovirtojen kulkeutuessa itä-euroopasta länsi-eurooppaan parempien elin- ja työolojen toivossa. Sisämarkkinoiden puitteissa, työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja palvelujen tarjoamisen vapaus loivat uusia haasteita työnantajille ja työntekijöille. Oikeudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset erot ovat kuitenkin usein haitanneet siirtotyöläisten kotouttamista, ja viime aikojen talouskriisi sekä kasvavat työttömyysluvut koko Euroopassa ovat joskus aiheuttaneet siirtotyöläisiin kohdistuvia rajuja, muukalaisvihamielisiä reaktioita. Rakennusalalla siirtotyöläiset muodostavat merkittävän osan koko työvoimasta. Teollisuudessamme työntekijöiden vapaa liikkuvuus, etenkin EU:n sisällä, on viime vuosina usein ollut ratkaisuna työvoiman kysyntään ja työvoimapulaan. Rakennus- ja puuteollisuudella on erityisen joustavat ja hajanaiset työmarkkinat, joissa suuren osan kysynnästä muodostaa lyhytkestoinen työ ja työntekijöiden liikkuvuus. Valitettavasti nämä ominaisuudet johtavat pimeän ja tilapäisen työn suuntaan, joka yhdessä hajanaisen ja kiistanalaisen eurooppalaisen ja kansallisen oikeudellisen rakenteen kanssa, on luonut olosuhteet toistuvalle hyväksikäytölle ja sosiaaliselle polkumyynnille. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ja palvelujen vapaan tarjoamisen puitteissa on havaittavissa uuden tyyppisiä muuttovirtoja. EU:n sisällä työntekijät eivät siirry vain seuratakseen pitkäaikaisen työn tarjouksia muuttoprojektilla, jolla pyritään sopeutumaan vastaanottavan valtion työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan. Lyhytaikaisiin työllistymismahdollisuuksiin liittyvä väliaikainen muutto on uusi todellisuus Euroopan työmarkkinoilla. On tärkeää korostaa, että väliaikaisella muutolla on tyypilliset ominaispiirteensä ja eroavaisuuksia kestävään maahanmuuttoon nähden. Ensinnäkin, muuton tilapäisestä luonteesta johtuen, ei työntekijällä ole lähes mitään kannustinta tavoitella minkäänlaista kielellistä ja kulttuurista integroitumista vastaanottavassa maassa, paitsi täysin toiminnallisissa kysymyksissä. Tämä saattaa aiheuttaa objektiivista heikkoutta työntekijöille, jotka ovat kielellisesti ja oikeudellisesti kykenemättömiä ymmärtämään oikeuksiaan. Toiseksi, tätä kuplavaikutusta korostaa se, että muutto on usein sidottu tiettyyn työtarjoukseen ja sittemmin työnantajaan, joka hoitaa myös työntekijöiden asuntojärjestelyt. Näin muodostetaan äärimmäisen eristettyjä realiteetteja, ilman minkäänlaisia kontakteja ulkomaailmaan. Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen 5

6 Kolmanneksi, tämän kaltainen työsuhde edellyttää usein kolmatta toimijaa, jonka tehtävänä on saada yhden maan työvoiman kysyntä kohtaamaan toisen maan tarjonnan. Tämän tehtävän hoitavat usein rekrytointi- tai työvoimatoimistot, jotka jakavat lopuksi päätyönantajan kanssa työnantajan roolin yhteisen vastuun. Nämä uudistuneet työmarkkinat asettavat ennennäkemättömiä haasteita myös ammattijärjestöille. Ammattijärjestöt koko Euroopassa ovat hyvin aktiivisesti kehittäneet strategioita uusien työntekijäkategorioiden tunnistamiseksi, tavoittamiseksi, organisoimiseksi ja rekrytoimiseksi yllämainituista erityispiirteistä huolimatta: kulttuuriset ongelmat, eristäytyminen, rekrytonti ja/tai työllistäminen välitystoimistojen kautta. Ennen ammattiyhdistysten roolin tarkastelua esittelemme pääpiirteittäin ne tosiseikat ja oikeudelliset seikat, jotka koskevat tilapäisten siirtotyöläisten kategorioita: lähetetyt työntekijät, todelliset ja näennäisesti itsenäiset ammatinharjoittajat. Kuvaamme myös työvoiman vuokrausyritysten roolia. 1.1 Työntekijöiden lähettäminen työhön rakennusalalla EU:ssa Euroopan komission määritelmän mukaan lähetetyllä työtekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee rajoitetun ajan jossakin muussa EU:n jäsenvaltiossa kuin missä hän yleensä työskentele 1. Periaatteessa työntekijöiden lähettämisen tulisi olla yksi malli palvelujen vapaasta liikkuvuudesta EU:n sisällä. Kilpailukykyisimpien ja pätevimpien palveluntarjoajien olisi voitava työntekijöiden lähettämisellä hoitaa tehtävänsä kaikissa jäsenvaltioissa ilman syrjintää, hyödyttämällä sisämarkkinoita yritysten kansainvälistymisellä, liikkuvuudella, kilpailykyvyllä ja tuottavuudella 2. Todellisuudessa yritykset ovat viime vuosina usein käyttäneet työntekijöiden lähettämistä työvoimakustannusten supistamisen välineenä, etenkin aloilla, joilla on niukasti koulutettu, joustava ja liikkuva työvoima. Rakennusala on se sektori, jossa on eniten lähetettyjä työntekijöitä: yhteensä yli miljoona lähetettyä työntekijää Euroopassa, mikä on noin 0.4 prosenttia EU:n työvoimasta, 25% on töissä teollisuuslaitoksissamme 3. Puola on tärkein lähtömaa, josta 200,000 työntekijää on lähetetty ulkomaille, sitä seuraavat Saksa ja Ranska, kun taas tärkeimmät kohdemaat ovat Saksa, Ranska, Belgia ja Alankomaat. Tiedot lähtömaista lähetettyjen työntekijöiden ja kohdemaahan saapuvien lähetettyjen 1. Vuonna 1996 annettu, työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi on lähde EU:n määritelmille: uri=celex:31996l0071:en:html 2. Selvitys työntekijöiden oikeuksien suojelusta alihankinnassa Euroopan unionissa, Euroopan komissio, Nämä ovat viralliset luvut, jotka voidaan jäljittää. Kenttäasiantuntijat ovat sitä mieltä, että 1 miljoonan lähetettyjen työntekijöiden määrä on vahvasti aliarvioitu todellisuuteen nähden. 6 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen

7 työntejihöiden välisestä nettomäärästä osoittavat Puolan olevan myös tärkein lähtömaa suhteessa saapuviin työntekijöihin, ja sitä seuraavat Portugali, Luxemburg, Unkari ja Slovakia 4. Työntekijöiden lähettäminen on eurooppalaisella tasolla säännelty direktiivissä 96/71/ EY, koskien palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon, joka takaa lähetetyille työntekijöille pakolliset työehdot ja -olot, siinä jäsenvaltiossa, jossa työ suoritetaan. Taattavat työehdot ja -olot ovat: enimmäistyöajat ja vähimmäislepoajat; palkallisten vuosilomien vähimmäiskesto; vähimmäispalkat, myös ylityökorvaukset; erityisesti tilapäistä työvoimaa välittävien yritysten käyttöön asettamia työntekijöitä koskevat ehdot; työturvallisuus, työterveys ja työhygienia; raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden naisten sekä lasten ja nuorten työehtoihin sovellettavat suojatoimenpiteet; miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu sekä muut syrjintäkieltoa koskevat säännökset. Sosiaaliturvan suhteen, EU:n koordinointisäännöt noudattavat yhden sovellettavan lainsäädännön periaatetta silloin, kun henkilö työskentelee kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, ja noudattavat vastaanottavan maan sääntöjä syrjimättömyyden takaamiseksi. Asetuksen 883/ mukaan työntekijöiden lähettäminen on yksi mahdollisista poikkeuksista, ja sosiaaliturva voidaan säännellä lähtömaan lainsäädännön mukaan, jos työskentelyjakso ulkomailla on enintään 24 kuukautta. Täten meillä on kaksi lähetettyjä työntekijöitä koskevaa EU:n lainsäädäntöä: Direktiivi 96/71/EY, jonka mukaan vastaanottavan maan lakia olisi sovellettava lähetetyille työntekijöille, ja asetus 885/2004, joka sallii poikkeuksen sosiaaliturvassa, jos työskentelyjakso on enintään 24 kuukautta. Työntekijöiden lähettämistä koskeva kysymys on erittäin kiistanalainen EU:n poliittisissa ja oikeudellisissa keskustelussa, ja keskittyy lähetetyille työntekijöille sovellettavan lainsäädännön avainkysymykseen: ovatko he lähtömaan lainsäädännön alaisia vai sen maan lainsäädännön alaisia, jossa työskentelevät? Ennen vuotta 1996 EU:n jäsenvaltiot saivat soveltaa kansallista lainsäädäntöään ja työehtojaan heidän aluelleen lähetetyille työntekijöille. Tätä pidettiin oikeutettuna poikkeuksena palvelujen tarjoamisen vapaudelle ns. Gebhard-kaavalla 6. Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 97/71/EY julkaisuhetkellä, sen todellinen lisäarvo oli vastaanottavan maan lainsäädännön perusnormien ytimen identifiointi 4. Työntekijöiden lähettäminen Euroopan unionissa ja EFTA-maissa : Raportti esitettävistä asiakirjoista A1 julkaistu vuosina 2010 ja 2011, Euroopan komissio Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus DG ECJ 55/94, Reinhard Gebhard v Consiglio dell'ordine degli Avvocati e Procuratori di Milano, 1995 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen 7

8 (yllämainittu, direktiivin artiklasta 3.1) jonka soveltaminen lähetettyihin työntekijöihin tuli pakolliseksi. Tämän vuoksi päätöksentekijät ja sidosryhmät katsoivat direktiivin 96/71/EY yleensä olevan hyväksyttävä keino säädellä työntekijöiden lähettämistä ja estää väärinkäytöksiä, vaikka seuraavina vuosina EU:n työmarkkinoilla tapahtuneet rakenteelliset muutokset (lisääntynyt joustavuus, tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen rooli) kyseenalaistivat sen tehokkuutta vastustaa hyväksikäyttöä ja sosiaalista polkumyyntiä. Tilanne muuttui täysin vuonna 2005, kun Euroopan unionin tuomioistuin (edempänä CJEU) kumosi täydellisesti direktiivissä työntekijöille laaditun standardin tulkinnan niin kutsutun Laval kvartetin neljällä lauseella, ja erityisesti itse Laval-lauseella (C- 341/05), joka kyseenalaisti palvelujen tarjoamisen vapauden ja työntekijöiden oikeuksien välisen tasapainon. Tuomioistuin totesi lainvastaiseksi Ruotsin Rakennustyöläisten ammattiliiton, Byggnadsin, nostaman ryhmäkanteen painostaakseen latvialaisen rakennusyhtiö Lavalin soveltamaan Ruotsiin lähetetyille työntekijöille vähimmäispalkkastandardeja, jotka on määrätty alakohtaisessa työehtosopimuksessa. Tuomioistuimen antama tulkinta perustui siihen, että lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin 3 artiklassa viitataan ainoastaan joko lain tukemiin standardeihin tai yleisesti sovellettaviin työehtosopimuksiin. Kyseisen (ei kaikkien) työehtosopimuksen määräämistä ulkomaiselle yritykselle pidettiin täten diskriminoivana sekä laittomana esteenä palvelujen tarjoamiselle sisämarkkinoilla. Tämä tulkinta, jonka eurooppalaiset ammattijärjestöt ja muut sidosryhmät kyseenalaistivat voimakkaasti, johtaa siihen, että vuoden 1996 direktiivin vähimmäisvaatimukset muuttuvat enimmäisvaatimuksiksi, estäen jäsenvaltioita soveltamasta edullisimpia ehtoja työntekijöille. Näin ollen työntekijöiden lähettämistä töihin EU:n sisällä koskeva kysymys on ongelmallinen ainakin kahdesta näkökulmasta, oikeudellisesta ja tosiasiallisesta : Oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna yllämainitut päätökset estävät jäsenvaltioita soveltamasta lähetetyille työntekijöille samaa kohtelua kuin kotimaisille työntekijöille, ja johtavat EU:n laillistetun syrjinnän kehykseen. Tosiasiallisesta näkökulmasta katsottuna EU:n sisällä on edelleen valtavat määrät työntekijöiden näennäistä lähettämistä ja näennäisesti itsenäistä ammatinharjoittamista, joka on kehitetty kiertämään työoikeutta ja velvoitteita. Euroopan toimielinten sidosryhmien kiivaan keskustelun jälkeen, jossa pyydettiin uusia sääntöjä ja laillisia instrumentteja asian käsittelyyn ja suojaamaan Euroopan sosiaalista mallia kasvavalta polkumyynnin ja hyväksikäytön ilmiöltä, Euroopan komissio antoi ehdotuksen täytäntöönpanodirektiiviksi (KOM(2012)131), joka on parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä. On kuitenkin korostettava, että komission ehdotus käsittelee ainoastaan tosiasiallisia ongelmia, tarkentaen vuoden 1996 direktiivissä säädettyjä velvoitteita ja esittää uusia määritelmiä, mutta ei puutu lainkaan Laval-kvartettiin liittyviin oikeudellisiin ongelmiin. 8 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen

9 Tutkimuksemme käsittelee myös lähetettyjen työntekijöiden todellisia asumis- ja työskentelyolosuhteita EU:ssa nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä, ottamatta kantaa eurooppalaiseen poliittiseen ja juridiseen keskusteluun. Kuitenkin haastatteluissamme ja keskustelussa tuli toistuvasti esiin, että Laval-kvartetin aiheuttama epävarmuus näyttää vaikeuttavan lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojelua, ja taas toisaalta helpottavan epärehellisiä ja hämäriä toimia. Lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi 96/71/EY kattaa kolme työntekijöiden ulkomaille lähettämistä koskevaa tilannetta. Määritelmää perinteinen siirto käytetään silloin, kun työntekijä lähetetään toiseen jäsenvaltioon työhön lähettävän yrityksen lukuun ja johdolla tämän ja työntekovaltiossa toimivan palvelun vastaanottajan välillä solmitun sopimuksen nojalla. Puhutaan yrityksen sisäisestä siirrosta, kun yritys lähettää työntekijän toisen jäsenvaltion alueelle työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen. Lopuksi, työvoiman vuokrausyrityksen kautta tapahtuva siirto silloin, kun työvoiman vuokrausyritys lähettää työntekijän toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneeseen tai siellä toimivaan yritykseen. Kaikissa kolmessa käytetään toimenpiteiden kiertämiskäytäntöjä. Yrityksen sisäistä siirtoa, jota vielä muutama vuosi sitten pidettiin suhteellisen turvallisena, koska sen piiriin kuului enimmäkseen korkeasti koulutettuja työntekijöitä, käytetään nykyisin väärin postilaatikkoyhtiöiden ja haarakonttorien myötä. Työvoiman vuokrausyrityksen kautta tapahtuva siirto, mikä oli vielä harvinaista silloin, kun direktiivi laadittiin, ja joka on viime vuosina tullut yleiseksi, on luonnollisesti erittäin vaarallinen työntekijöiden hyväksikäytön suhteen. Työnantajalle ensimmäinen kilpailuetu lähetettyjen työntekijöiden palkkaamisessa paikallisten sijaan, liittyy sosiaaliturvakuluihin. Työntekijöiden lähettäminen maista, joissa on alhaiset sosiaaliturvamaksut, johtaa luonnollisesti työnantajien kustannusten alenemiseen. Koska on vaikeaa tarkkailla objektiivisesti, ovatko sosiaaliturvamaksut lähtömaassa todella maksettu vai ei, tämä johtaa usein laittomiin olosuhteisiin, jolloin vastaava summa poistetaan palkasta, mutta sitä ei koskaan makseta, tai se lasketaan lähtömaan minimipalkan perusteella. Lisäksi epätyypillisten työsopimusten (osa-aika, harjoittelu, sijaisuus, nollatuntisopimukset) lisääntyminen, on saanut aikaan sen, että on äärettömän vaikeaa tarkkailla varsinaisia työoloja vieraassa maassa. Tämä johtaa kahteen suuntaan: lähtömaan viranomaisten on lähes mahdotonta tarkkailla varsinaisia työtunteja, ja vastaanottavan maan työsuojelutarkastajien on erittäin vaikeaa tarkistaa minkä tyyppinen työsuhde on ilmoitettu A1-todistusten saamiseksi. Ja vaikka useissa maissa A1-lomakkeen saaminen kansallisilta viranomaisilta vaatii ennakkomaksua, toisissa maissa ei ole tätä käytäntöä, mikä helpottaa toimenpiteiden kiertämistä. Mitä taas palkkoihin tulee, useimmissa tapauksissa vastaanottavien maiden vähimmäispalkkoja noudatetaan muodollisesti, mutta hyväksikäyttöä tapahtuu muilla tavoilla, esimerkiksi työaikaa, palkallisia vuosilomia ja ylityökorvauksia koskevien Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen 9

10 sääntöjen rikkomista. Usein käy niin, että työntekijälle maksetaan vähimmäispalkkaa 40 työtunnilta ja 5 päivälle viikosta, vaikka hän on itse asiassa työskennellyt 50 tuntia ja 6 päivää viikossa. Lähetettyjä työntekijöitä ei myöskään sijoiteta lähes koskaan oikealle osaamis-/ pätevyystasolle. Kenttätutkijat ovat erottaneet neljä kategoriaa työntekijöiden lähettämiseen liittyville työskentelymuodoille Euroopassa 7. Ensimmäinen on Tavallinen työntekijöiden lähettäminen kun erikoistunut urakoitsija tarjoaa palveluja vieraassa jäsenvaltiossa korkeasti koulutetuilla ja hyvin palkatuilla työntekijöillä. Tällaisissa tapauksissa työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen on usein taattu, sillä perusteena ei ole halvan työvoiman palkkaaminen, vaan tarjottujen palvelujen laatu. Toinen on täysin laillinen työntekijöiden lähettäminen, jota innoittaa kätevyys palkata ulkomailta lähetettyjä työntekijöitä paikallisen työvoiman sijasta. Kuten olemme aikaisemmin maininneet, työntekijöitä lähettävät yritykset ja virastot voivat olla kilpailukykyisiä työvoimakustannusten perusteella, alhaisten palkkojen ja sosiaaliturvan vuoksi. Minimipalkka, jota tulee noudattaa, on usein huomattavasti alhaisempi kuin työntekijöiden keskimääräinen palkka, mutta saattaa vedota työntekijöihin, jotka on lähetetty maista, joiden elintasot ovat vielä alhaisemmat. Lisäksi jotkut maksut eivät ole lähtömaan eivätkä vastaanottavan maan verotuoton alaisia. Kolmas kategoria on laillinen työntekijöiden lähettäminen, jossa esiintyy samanaikaisesti, vakavia sääntöjenvastaisuuksia, kuten sosiaaliturvan puuttuminen, ylityökorvausten maksamattomuus, laittomat ja pakolliset vähennykset hallinnollisista kuluista, majoituksesta ja kuljetuksesta, tai muista kuluista. Näissä tapauksissa työnantajan laillista kilpailuetua on tehostettu osittain laillisilla tai laittomilla eduilla. Palkat ja sosiaaliturva ovat yleisimpiä kiertämisen kohteita. Lopuksi on vielä paljon näennäistä lähettämistä, esimerkiksi kun siirtotyöläinen on jo ollut kohdemaan alueella kun hänet on otettu palvelukseen, tai kun työnantaja on palkannut hänet vai lähettämisen ajaksi. Tämä tapahtuu lähtömaassa perustetun postilaatikkoyhtiön avulla, tai myös E101/A1 lomakkeiden väärentämisellä. Muut epärehelliset työnantajat lähettävät työntekijöitä maista, joissa työntekijä ei ole koskaan ollut tai asunut, mutta joissa A1-lomake voidaan antaa ilman ennakkomaksua ja sosiaaliturvamaksut ovat erityisen alhaiset (esim.: Kyprokselta lähetetyt puolalaiset työntekijät). EU:n sisällä eri maiden välillä esiintyy merkittäviä vakuutuksen ja sosiaaliturvan maksuja koskevia eroja, useiden maiden ollessa tässä suhteessa mukavuuslipun roolissa Cremers J. In Search of Cheap Labour in Europe. Working and Living conditions of posted workers CLR/EFBWW/International Books, Euroopan komission kehittämä MISSOC-tietokanta on täydellinen ja yksinkertainen, kaikkien EU-jäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmää koskeva tiedonlähde: ec.europa.eu/social/main.jsp?catid=815&langid=en 10 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen

11 1.2 Todelliset ja näennäisesti itsenäiset ammatinharjoittajat Euroopan rakennusteollisuudessa Itsenäinen ammatinharjoittaminen muodostaa yhä suuremman osan Euroopan työmarkkinoista: noin 15% koko Euroopan työvoimasta on itsenäisiä ammatinharjoittajia 9, joista 13.5% on rakennusteollisuudessa. Euroopan 13 miljoonasta rakennustyöntekijästä 1 5:stä on itsenäisiä ammatinharjoittajia 10. Itsenäiset ammatinharjoittajat on sijoitettu erityiseen oikeudelliseen kehykseen, joka eroaa merkittävästi työsuhteista: Itsenäiset ammatinharjoittajat työskentelevät oman ammatillisen vastuunsa alaisina, eivätkä siis työskentele pääurakoitsijan valvonnassa; Verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksumenetelmä on erilainen itsenäisellä ammatinharjoiyttajalla ja työntekijöillä; Jotkut työolosuhteet (palkka, työajat, lepoajat...), jotka on säännelty työehtosopimuksilla tai erityisillä laeilla, asetuksilla ja hallinnollisilla määryksillä, eivät koske itsenäisiä ammatinharjoittajia; Tämän johdosta verrattain laaja sosiaaliturva (esim. tilapäisessä työsuhteessa, työtapaturmassa, varhaiseläkkeessä...) on rajoitetumpi itsenäisille ammatinharjoittajille. Viime vuosina olemme voineet todeta EU:n työmarkkinoiden olevan yhä hajanaisemmat ja joustavammat, ja samanaikaisesti rekisteröityjen itsenäisten ammatinharjoittajien kasvaneen määrän voidaan katsoa olevan tämän muutoksen oire ja osa sitä. Perinteisen keskitetyn yrityksen, jossa yksi keskeinen henkilö hallitsee kaikkia prosessiin liittyviä elementtejä, paikalle ovat nyt tulossa monimutkaiset rakenteet, joiden pääurakoitsija yleensä teettää alihankintana tai ulkoistaa tehtävät erikoistuneille yrityksille tai itsenäisille ammatinharjoittajille. Yritykset tarjoavat silloin palveluja työntekijöiden avulla, jotka eivät ole heidän, vaan toisten yhtiöiden palveluksessa. Tällaiseen hajanaisuuteen liittyy myös henkilökunnan palkkaaminen tai laitteistojen omistus, erikoistuneilta yrityksiltä hankittuina. Tavallisen, palveluntarjoajasta, työntekijöistä ja käyttäjästä koostuvan kolmikantarakenteen lisäksi, on havaittavissa uusien ja erilaisten toimijoiden yhä lisääntyvä määrä, mikä vaikeuttaa heidän välisen suhteen tunnistamista. Esimerkiksi, kun työntekijä on palkattu työnvälitystoimiston kautta, sekä välitystoimisto että pääurakoitsija valvovat jossain määrin hänen työskentelyään, jolloin on vaikeaa tunnistaa varsinainen työnantaja. 9. European Employment Observatory Review: Self-employment in Europe EFBWW/FIEC Self-employment and bogus self-employment in the European construction industry, 2008 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen 11

12 EU:n tasolla on äärimmäisen tärkeää tehdä selvä ero itsenäisen ammatinharjoittamisen ja käskynalaisuuden välillä, sillä rajatylittävissä tapauksissa ensimmäinen kuuluu sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden soveltamisalaan, kun taas jälkimmäinen kuuluu työntekijöiden vapaan liikkuvuuden soveltamisalaan. CJEU:n määritelmän mukaan työntekijä on henkilö, (1) joka tekee (2) toiselle (3) tämän johdon alaisena tietyn ajan työtä (4), josta hän saa vastikkeena palkkaa 11. CJEU antaa kansallisille viranomaisille myös ohjeita sen vahvistamiseksi, että itsenäisen ammatinharjoittajan toiminta kuuluu sijoittautumisoikeutta koskevien määräysten soveltamisalaan, jos sitä harjoittaa henkilö, joka tarjoaa kyseistä palvelua (1) ilman minkäänlaista alaisuussuhdetta, joka koskee tuon toiminnan valintaa, työehtoja ja palkkausta (2) henkilön omalla vastuulla (3) hänelle suoraan ja kokonaan maksettua vastiketta vastaan 12. Tällainen kustannustenvähentämisstrategioiden tukema hajaantumisprosessi ja työmarkkinoiden ulkoistaminen, on myös saanut aikaan uusien työsuhdemuotojen lisääntymisen alkuperäisillä sopimusmuodoilla, joita on vaikea asettaa rinnakkain käskynalaisen työn ja itsenäisen ammatinharjoittamisen välisen eron määrittelemisessä. Nykyään voidaan määritellä ainakin kolme työntekijäinluokkaa: työnantajat, itsenäiset ammatinharjoittat, ja kolmas luokka, joka on kahden edellisen välillä. Niin kutsuttujen taloudellisesti riippuvaisten itsenäisten ammatinharjoittajien luokka käsittää sellaiset työntekijät, joilla ei ole säännöllistä käskynalaista työsuhdetta, mutta jotka tekevät työtä suurimmaksi osaksi tai kokonaan, ainakin jonkin ajanjakson, vain yhdelle urakoitsijalle. Kaikkien Euroopan maiden oikeusjärjestelmissä on perinteinen ero palkatun työntekijän ja itsenäisen ammatinharjoittajan käsitteiden välillä. Kuitenkin, vaikka eurooppalaisilla oikeusjärjestelmillä on määritelmät molemmille käsitteille, taloudellisesti riippuvaiseen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen suhtaudutaan eri tavalla jokaisessa maassa, ja useissa tapauksissa sitä ei käsitellä ollenkaan. 11. ECJ 53/81, Levin v. Staatsecretaris van Justitie, 1982; ECJ 133/85, Kempf v. Staatsecretaris van Justitie, 1986; ECJ 66/85, Lawrie-Blum v. Land Baden-Württemberg, 1986; ECJ 197/86, Brown v. the Secretary of State for Scotland, 1988; ECJ 344/87, Bettray v. Staatsecretaris van Justitie, 1989; ECJ 357/89, Raulin v. Minister van Onderwijs en Wetenschappen, 1992; ECJ 3/90, Bernini v. Minister van Onderwijs en Wetenschappen, 1992; ECJ 85/96, Martínez Sala v. Freistat Bayern, 1998; ECJ C-188/00, Kurz v. Land Baden-Württemberg, 2002; ECJ 337/97, Meeusen v. Hoofddirectie van de Informatie Beheer Groep, 1999; ECJ C-138/02, Collins v. Secretary of State for Work and Pensions, 2004; ECJ C-456/02, Trojani v. Centre public d aide sociale de Bruxelles, 2004; ECJ C-109/04, Kranemann v. Land Nordrhein- Westfalen, 2005; ECJ C-228/07, Petersen v. Arbeitsmarktservice Niederösterreich, ECJ C-268/99, Aldona Malgorzata Jany and others v. Staatssecretaris voor Justitie, Note that this case concerns a preliminary ruling related to the interpretation of the Europe Agreement establishing an association between the European Communities and their Member States, on the one part, and the Republic of Poland and the Czech Republic, on the other part. This does not however affect the relevance of the judgement for the purposes of interpreting art. 43 EC. 12 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen

13 Eri maissa käytetään eri kriteerejä käskynalaisuuden aseman ja työntekijän taloudellisen riippuvuuden arvioimiseen: työntekijän prosentuaalinen osuus tulosta, joka saadaan yhdeltä ainoalta urakoitsijalta, työpäivien lukumäärä vuodessa, työasema urakoitsijan toimistossa olevalle henkilölle. Joissakin maissa taloudellisestii riippuvaiset itsenäiset ammatinharjoittajat tunnustetaan ja he ovat oikeutettuja saamaan lisäturvaa sosiaaliturvan ja eläkkeiden muodossa. Todellisen/näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen kysymyksellä on voimakas vaikutus rajojen yli tapahtuvaan muuttoliikkeeseen ja palvelujen tarjoamiseen. Työnantajalle, joka käyttää itsenäisiä ammatinharjoittajia omien työntekijöidensä sijaan, voi olla tästä huomattavia säästöjä työvoimakustannuksissa, veroissa ja sosiaaliturvamaksuissa sekä muissa työvelvoitteissa. Lisäsi Euroopassa viime vuosina tapahtunut markkinoiden vapauttamisprosessi on monissa maissa helpottanut henkilöiden rekisteröintiä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi, mikä nykyään on mahdollista parissa tunnissa, ja johon tarvitaan hyvin vähän, ja joskus epämääräisiä tositteita. Näin ollen, tulkinnanvaraisten taloudellisesti riippuvaisen itsenäisen työn harjoittajien lisäksi, voimme yhä useammin tavata myös naamioituja työntekijöitä, jotka antavat ulkopuolisten ymmärtää olevansa palkattuja, mutta ovat rekisteröityneet itsenäisinä ammatinharjoittajina. Tällaisilla työntekijöillä on alhaisempi suojaustaso ja koska ovat alemmalla portaalla myös maksettujen sosiaaliturvamaksun suhteen, he heikentävät sosiaaliturvajärjestelmän vakautta. Tätä ongelmaa ovat EU:n sisällä luultavasti vielä pahentaneet niin kutsutut siirtymätoimenpiteet. Liittymissopimukset antoivat jäsenvaltioille mahdollisuuden rajoittaa tilapäisesti työntekijöiden vapaata liikkuvuutta niistä maista, jotka olivat liittyneet vuosina 2004 (paitsi Malta ja Kypros) ja Nämä rajoitukset voitiin säilyttää enintään seitsemän vuotta, mikä tarkoittaa, että useissa maissa bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden rajoitukset ovat voimassa vuoteen Toisaalta näitä rajoituksia voidaan soveltaa ainoastaan työntekijöihin, eikä mihinkään muuhun kansalaisryhmään. Itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka tarjoavat vapaasti palveluja toisessa jäsenvaltiossa, eivät kuulu siirtymätoimenpiteiden alaan. Tämä on johtanut ja johtaa edelleen siihen, että kyseisten toimenpiteiden ja muiden velvoitteiden kiertämiseksi, suuret määrät siirtolaisia rekisteröityy alkuperämaissaan itsenäisinä ammatinharjoittajina välittömästi ennen toiseen maahan siirtymistään. Kuten totesimme aikaisemmin, on olemassa väärinkäyttöjä, joissa työnantaja, yritys tai työvoiman vuokrausyritys rekisteröi työntekijän ennen hänen siirtämistään, usein edes ilmoittamatta siitä hänelle. Väärin perustein itsenäisinä ammatinharjoittajina rekisteröidyt vuokratöläiset menettävät minipalkka-, sosiaaliturva- ja työaikasuojansa. Jäsenvaltiot ottavat tietenkin käyttöön toimenpiteitä näennäisyrittäjyyden havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi, mutta valitettavasti ne eivät ole usein tehokkaita. Sitä paitsi, monikansallisella tasolla, ja etenkin EU:ssa, herää kysymys, onko työskentelymaan kansallisilla viranomaisilla oikeus asettaa kyseenalaiseksi työntekijän/itsenäinen ammatinharjoittajan pätevyys, jonka työntekijän lähtömaan viranomaiset ovat määritelleet. Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen 13

14 Toisin sanoen, mitä tapahtuu jos lähetetty työntekijä on luokiteltu itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi lähtömaan antamassa A1-lomakkeessa, mutta vastaanottavan maan viranomaiset katsovat, että hän suorittaa heidän valtionsa alueella tehtäviä, jotka luokittelisivat hänet työntekijöiden vakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmien alaiseksi? Fitzwilliam, Banks ja Herbosch-Kiere 13 tapauksissa ECI täsmensi, että jäsenvaltion työtuomioistuimen tuomari ei saa arvioida toisen jäsenvaltion viranomaisten antaman todistuksen validiteettia. Arvostelijat ovat sanoneet, että tämä päätös tekee A1- todistukset käytännöllisesti katsoen koskemattomiksi ja estää kansallisia viranomaisia suorittamasta tehokkaita kontrolleja näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen torjumiseksi. A1- todistukset (aikaisemmin E101) ovat sitä paitsi usein epätäydellisiä tai virheellisiä. Kohdemaiden viranomaisten on lähes mahdotonta saada lisätietoja tai selventää epäilyttävää tilannetta ilman lähtömaan kansallisten tarkastajien täydellistä yhteistyötä. Tällaiset olosuhteet huomioonottaen, ei ole vaikeaa ymmärtää, miksi epärehelliset työnantajat käyttävät usein näennäisesti itsenäistä ammatinharjoittamista työoikeuden kiertämiseksi EU:n sisällä. 1.3 Työvoiman vuokrausyritysten rooli EU:n sisäisen, väliaikaisen maahamuuton puitteissa Erilaisilla välittäjillä on tärkeä rooli työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa kansainvälisellä tasolla. Tämä rooli on viime vuosien aikana kasvanut vaikuttavasti, pää- ja sivuroolien (kansainvälinen rekrytointi ja työnvälitystoimistot sekä värvääjät) vaikuttavalla lisääntymisellä. Kun lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi annettiin, työvoiman vuokrausyrityksillä oli vielä hyvin vähäpätöinen rooli Euroopan työmarkkinoilla. Vuoratyöntekijänä lähettäminen mainittiin kuitenkin kolmantena typologiana direktiivissä, jonka artiklassa 1.3. viitataan yrityksiin, jotka: kun kyse on tilapäistä työvoimaa välittävästä yrityksestä tai työvoiman vuokrausta harjoittavasta yrityksestä, lähettävät työntekijän jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneen tai siellä toimintaansa harjoittavan yrityksen käyttöön, jos tilapäistä työvoimaa välittävän yrityksen tai työvoiman vuokrausta harjoittavan yrityksen ja työntekijän välillä on työsuhde työntekijän lähetettynä olon ajan. Tälle työllistämisen muodolle on ominaista, että se käsittää kolme aihetta: työntekijä, työvoiman vuokrausyritys, joka on työnantaja, sekä käyttäjäyritys, jolle työntekijä tekee työtä. Viime vuosina työvoiman vuokrausyrityksen työ on ollut nopeimmin kasvava epätyypillinen työmuoto. On arvioitu, että yli kolme miljoonaa EU:ssa olevaa työntekijää työskentelee nykyään vuokratyösopimuksella. Samat laskelmat osoittavat, että nämä ovat enimmäkseen vähän koulutettuja työntekijöitä, etenkin rakennus- ja maatalousaloilla. Heidät yhdistetään usein tilapäiseen ja satunnaiseen työhön. 13. Case C-202/97 Fitzwilliam Executive Search v Bestuur van het Landelijk Instituut Sociale Verzekeringen [2000] ECR I-883;Case C-178/97 Banks v. Théatre royal de la Monnaie [2000] ECR I-205; ks. myös C-3/98 Schacht and others; Case C-2/05 (Herbosch Kiere). 14 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen

15 Ylipäätään yritykset käyttävät usein vuokratyötä palkka-, sosiaaliturva- ja vakuutuskulujen vähentämiseksi. Työntekijöiden huolenaiheet liittyvät usein siihen, että on vähemmän mahdollisuuksia kouluttamiseen ja kehitykseen, sekä siihen että he ovat vähemmän edustettuina ja että palkkataso on yleensä alhainen. Euroopan tasolla on käyty kiivaita keskusteluja tarpeesta säännellä näitä yrityksiä, jotka olivat kiellettyjä useissa EU-maissa vielä jonkin aikaa sitten, kunnes vuonna 2008 annettu vuokratyödirektiivi pakotti kaikki maat poistamaan kiellon. Vuokratyödirektiivi annettiin vuonna , ja siinä säädettiin tasa-arvoinen kohtelu vuokratyölle. Käytännössä tilapäistyöntekijöillä on oikeus samaan kohteluun käyttäjäyrityksessä kuin pitkäaikaisessa työsuhteessa olevilla työntekijöillä, jotka suorittavat samoja tehtäviä. Kuitenkin EU:n sisällä käydään rajat ylittävällä tasolla keskustelua vuokratyödirektiivin ja lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin niveltämisestä 15. Kun työvoiman vuokrausyritys palkkaa henkilön, joka lähetetään toiseen maahan työskentelemään ulkomaalaisessa käyttöyrityksessä, kumpaa direktiiviä tulee soveltaa? Kuten aikaisemmin on mainittu, lähetettyjä työntekijöitä koskevassa direktiivissä (POW) on työvoiman vuokrausyritykset sisällytetty selvästi sen soveltamisalaan (artikla 1.3). Itse asiassa, vuokratyödirektiivi ei käsittele aihetta suoraan. On selvää, että kun työntekijät on lähetetty, heillä on vastaanottavassa maassa oikeus vähintään minimistandardeihin, lähetettyjä työntekijöitä koskevassa direktiivissä esitetyillä aloilla, mikä toisaalta ei ole niiden henkilöiden yhdenvertaista kohtelua, jotka työskentelevät samassa paikassa pitkäaikaisessa työsuhteessa. Tätä niveltämistä ei ole selvästi täsmennetty oikeudellisella ja tosiasiallisella tasolla EU:ssa, ja se saa viime kädessä aikaan epävarmuutta, mikä vahingoittaa Euroopan työmarkkinoita, ja erityisesti työntekijöitä. Työvoiman vuokrausyrityksistä tulee näin usein osa rajatylittäviä alihankintaketjuja, jopa 15 tasolla, ja pääurakoitsijat käyttävät niitä usein kulujen alentamiseen ja välttelemään vastuuta työntekijöiden oikeuksien loukkaamisen tapauksissa, varsinkin niissä maissa, joissa lainsäädäntö ei takaa yhteisvastuujärjestelmää alihankinnoille Temporary agency work in the European Union European Trade Union Institute (ETUI), Isabelle Schömann (ETUI) and Coralie Guedes (University of Lyon), 2012 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen 15

16 2. Ammattijärjestöjen rooli ja rakennusteollisuudessa olevia tilapäisiä siirtotyöläisiä koskevat politiikat sekä yhteenveto 10 kansallisen raportin tuloksista 2.1 Tilapäisten siirtotyöläisten tunnistaminen sekä yhteydenotto Euroopan rakennusteollisuus koostuu suuressa määrin keskisuurista, pienistä ja hyvin pienistä yrityksistä. Huomattava määrä rakennustoiminnasta suoritetaan yksityisissä kodeissa tai rakennuksissa, ja kuitenkin pienillä rakennustyömailla. Yksityisillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on merkittävä rooli tällä sektorilla. Kaikki nämä tekijät saavat aikaan sen, että rakennusala on vaikea sektori työntekijöiden olosuhteiden ja verovelvoitteiden tarkkailemiseksi, sekä ammattijärjestöjen että viranomaisten kannalta katsottuna. Tämän vuoksi informaatiokysymys on hyvin tärkeä ammattijärjestöille tilapäisten siirtotyöläisten suhteen: siirtotyöläisiä tulee informoida vastaanottavan maan työolosuhteista ja ammattijärjestöjä tulee informoida tilapäisten siirtotyöläisten läsnäolosta, jotta voivat ottaa heihin yhteyttä ja organisoida heitä sekä antaa heille tarvittavaa informaatiota. Työntekijöille tulee lisäksi antaa tietoa ammattijärjestöjen olemassaolosta, roolista ja tehtävistä. Euroopan vapaiden markkinoiden puitteissa ei työnantajilta eikä työntekijöiltä voi vaatia minkäänlaista velvoitetta ilmoittaa läsnäolostaan, ja tietojen saaminen työnantajien kautta on vaikeaa kun alihankintaketjut ja työnvälitystoimistojen palvelujen käyttäminen sekoittavat vastuut. Suurin osa tutkimukseemme osallistuvista asiantuntijoista arvioivat, että ammattijärjestöille ilmoitetaan vain pieni vähemmistöosa paikalla työskentelevistä tilapäisistä siirtotyöläisistä, yleensä alle 10%, lukuunottamatta Espanjaa ja Norjaa, joissa ammattijärjestöt arvioivat, että heille ilmoitetaan 60/80% siirtotyöläisistä. Ammattijärjestön asiamiesten kokemus rakennusalalla osoittaa, että hyvin usein tilapäisille siirtotyöläisille ei edes anneta tietoa työoikeuden antamista perusohjeista ja vähimmäispalkkaa, työaikaa ja -olosuhteita, terveyttä ja turvallisuutta sekä muita keskeisiä kysymyksiä koskevista työehtosopimuksista. Ammattijärjestöt ovat jatkuvasti pyrkineet siihen, että voisivat tunnistaa ja ottaa yhteyttä näihin työntekijöihin heidän työskentelynsä alkuvaiheessa vastaanottavassa maassa, mutta siitä huolimatta ne ovat onnistuneet tavoittamaan ainoastaan muutamia. Olosuhteista riippuen saattaa ilmetä erilaisia vaikeuksia: aiempana on jo mainittu hajanaistaminen ja suuntaus pimeään ja puolilaittomaan työhön rakennussektorilla EU:ssa. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa pienten ja hyvin pienten yritysten ja työpaikkojen prosenttiluku on jopa korkeampi kuin muissa EU-maissa. Tämän vuoksi työntekijöiden tunnistaminen ja olosuhteiden tarkkailu on erittäin vaikeaa. 16 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen

17 Toisaalta Euroopassa on usein tavattu väärinkäyttöä voimaloiden suurilla rakennustyömailla ja muissa suurissa infrastruktuuriprojekteissa. Työmaat ovat usein eristetyillä alueilla, useiden kilometrien etäisyydellä lähemmästä kaupungista. Työntekijöitä tulee monesta eri maasta, eri urakoitsijoiden palkkaamina, pitkiin ja monimutkaisiin alihankintaketjuihin liitettyinä. Erittäin tunnettu Eemshavenin voimalaitoksen tapaus Alankomaissa osoittaa selvästi, kuinka suuria rakennustyömaita voi olla vaikeaa tarkkailla sekä suojella siirtotyöläisten oikeuksia. Eemshavenissa hollantilaiset ammattijärjestöt onnistuivat usean väärinkäyttötapauksen jälkeen luomaan tehokkaan järjestelmän jatkuvaa tarkkailua ja edustusta varten, mutta tällaisia mekanismeja ei ole EU:ssa suurien työmaiden järjestelmällisellä tasolla. Ammattijärjestöjen asiamiehet ottavat yhteyttä työntekijöihin ja hankkivat tietoa heidän oleskelustaan ja työolosuhteistaan vierailemalla työpaikoilla. Näitä vierailuja suorittavat useimmiten ammattijärjestöjen paikalliset asiamiehet. Monet ammattijärjestöt palkkaavat suoraan asiamiehiä, jotka puhuvat siirtolaisten kieltä, toiset taas käyttävät tulkkeja. Vierailujen tehokkuus ja tiheys riippuu luonnollisesti ammattijärjestöjen taloudellisesta ja inhimmillisestä pääomasta. Hyvin usein nämä vierailut muodostavat ammattijärjestöjen paikallisten asiamiesten päätehtävän, varsinkin niiden asiamiesten, jotka ovat siirtolaisen maan kansalaisia ja jotka ammattijärjestöt ovat palkanneet hoitamaan tapauksia, joissa esiintyy kielellisiä ja kulttuurisia esteitä. Joka tapauksessa, rakennusteollisuuden piirissä on vaikeaa käydä tehokkaasti läpi kaikki pienet ja suuret työmaat, joissa usein työskennellään vain rajoitetun ajan ja eri paikoissa. Lisäksi, jotta vierailuista olisi hyötyä, niiden tulee olla toistuvia niin että saadaan luottamuksellinen suhde työntekijöihin, jotka yleensä ovat hyvin varuillaan puhuessaan ammattijärjestöjen edustajien kanssa. Ammattijärjestöt käyttävät myös virallisia ja epävirallisia verkostoja ottaakseen yhteyden tilapäisiin siirtotyöläisiin ja jakaakseen tietoa. Suomalaiset ammattijärjestöt vaihtavat tietoja epävirallisesti työsuojeluviranomaisten ja työnantajajärjestöjen kanssa. Ruotsissa ammattijärjestöjen tietojen saamista helpottaa se, että työllistämislupaukset (anställningslöfte) täytyy myöntää työnantajan toimesta, jonka jälkeen viranomaiset rekisteröivät ne. Työntekijöiden lähettämisen suhteen sveitsiläisissä säännöksissä vaaditaan, että viranomaisten täytyy antaa tietoa asianomaiselle kantonien komitealle, joka koostuu tasapuolisesti työntekijöiden ja työnantajien edustajista. Keskustellakseen siirtolaisten kanssa ja jakaakseen lehtisiä ja esitteitä, ammattijärjestön asiamiehet vierailevat maahanmuuttajien yhdistyksissä, työvoiman vuokrausyrityksissä, konsulaateissa, kirkoissa, mutta myös kaupoissa ja baareissa, joihin siirtolaiset menevät työn jälkeen ja viikonloppuisin. Ruotsalainen Byggnads osallistuu yhteistyöhön muiden ammattijärjestöjen kanssa ns. Papperslösas förening järjestössä (paperittomien järjestö), jonka toimitilat ovat Tukholmassa. Näissä tiloissa siirtotyöläiset saavat tukea ja apua epätäydellisiä asiakirjojaan tai karkotuspäätöksiään koskevissa ongelmissa. Kun ammattijärjestöt saavat tietoa tilapäisistä siirtotyöläisistä, ne valmistautuvat ottamaan heihin yhteyttä. Kuten yllä on selitetty, tilapäiset siirtotyöläiset elävät usein kulttuurisesti ja logistisesti eristäytyneissä oloissa, ja heidän lyhytaikainen oleskelunsa Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen 17

18 vastaanottavassa maassa ei motivoi heitä integroitumaan, esimerkiksi maan kieltä oppimalla. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että ammattijärjestöt rakentavat maassaan suhteita siirtolaisten maiden yhteisöihin. Kirkoilla, konsulaateilla ja kulttuurijärjestöillä on tärkeä rooli tässä asiassa. Vuonna 2007 Belgian ammattijärjestö ACV-CSC loi Puola työryhmän, jonka tarkoituksena oli pitää yhteyttä puolalaiseen yhteisöön Antwerpissä, muodostamalla ryhmän sisäisen vapaaehtoisryhmän, antaen heille tietoa työoikeuksista, työehtosopimuksista ja ammattijärjestöjen roolista, tavoittaen tällä tavalla puolalaisia tilapäistyöntekijöitä rakennusteollisuudessa. Toinen tärkeä apuväline on esitteiden ja lehtisten jakaminen, jotka on kirjoitettu siirtotyöläisten äidinkielellä (puola, romania, arabia). Esitteitä ja lehtisiä voidaan jakaa perustietojen antamiseksi (tietoa työoikeudesta ja työehtosopimuksista) tai tähtäämällä siirtotyöläisten osallistumiseen antamalla heille tietoa ammattijärjestöistä ja niiden roolista ja toiminnasta. Norjalainen ammattiliitto, Fellesforbundet, valmisti useita vuosia sitten ensimmäisen sukupolven materiaalia, jossa oli tietoa työehdoista, ja viimeaikoina se on kehittänyt toisen sukupolven, jonka tarkoituksena on levittää tietoisuutta ammattijärjestöjen roolista, ja jäsenyyden eduista. On myös paljon hyvää materiaalia, joka on osoitettu erityisille kohteille, ja sisältää tietoa näiden erityisistä oikeus- ja työolosuhteista. Sveitsiläiset ja saksalaiset ammattiliitot jakavat sans-papiers työntekijöille, eli laittomille työntekijöille, lehtisiä, joissa on tietoa heidän oikeuksistaan. Ammattijärjestöjen toimistojen aukioloajat ja niiden saavutettavuus ovat myös ratkaisevia siirtotyöläisten lähestymisen helpottamiseksi. He voivat käydä toimistoissa töiden jälkeen, jos niitä pidetään auki illalla tai yöllä. Kahdenkeskiset sopimukset jäsenyyden vastavuoroisella tunnustamisella, johon keskitymme myöhemmin, voi saada aikaan positiivisen kierteen, jossa työntekijät jotka eivät ole jäseniä kotimaansa ammattijärjestöissä, voivat nähdä järjestäytymisen käytännön hyödyt kollegoilleen työpaikalla. Useimmissa tapauksissa tilapäiset siirtotyöläiset kääntyvät ammattijärjestöjen puoleen ainoastaan tarpeen vaatiessa, silloin kun heidän oikeuksiaan rikotaan vakavasti. Heidän lyhyen työkokemuksensa vuoksi, he ovat usein kiitollisia työnantajalleen, joka useimmissa tapauksissa antaa heille mahdollisuuden ansaita lyhyessä ajassa paljon enemmän kuin mitä he voisivat ansaita kotimaassaan. He suhtautuvat epäilevästi ammattijärjestöihin, jotka nähdään osana virkavaltaa. Lisäksi he esittävät asiansa ammattijärjestöille vasta työkautensa päätyttyä, koska pelkäävät kostotoimia, tai yksinkertaisesti sen vuoksi, että havaitsevat väärinkäytöksiä vasta työkauden lopussa (esim. saadessaan lopullisen tilinsä, he huomaavat että palkkoihin on tehty odottamattomia vähennyksiä). Joka tapauksessa, useat kampanjassamme mukana olevat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että siirtotyöläisten asenne ammattijärjestöjä kohtaan on viime vuosien aikana parantunut ammattijärjestöjen luottamusta rakentavan työskentelyn ansiosta. 18 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen

19 2.2 Tilapäisten siirtotyöläisten organisointi ja rekrytointi Siirtotyöläisten rekrytointi, varsinkin tilapäiseen työhön, ei ole aina helppoa. Suurimassa osassa tärkeimmistä lähtömaista, etenkin itä-eurooppalaisissa uusissa jäsenvaltioissa, ammattiyhdistysliike on varsin heikko tai sillä on huono maine työntekijöiden keskuudessa. Myös Puolan kaltaisessa maassa, jossa ammattiyhdistysliike on melkoisen vahva, mutta kehittynyt yrityspohjaisessa rakenteessa, sillä on hyvin vähän jäseniä niiden työntekijöiden joukossa, jotka päättävät muuttaa maasta. Täten suuri enemmistö maasta muuttavista työntekijöistä ei kuulu mihinkään ammattijärjestöön lähtömaassaan, ja ammattijärjestöön liittyminen vastaanottavassa maassa ei kuulu heidän suunnitelmiinsa. Näin ollen on periaatteessa olemassa kaksi syytä, jotka saavat tilapäiset siirtotyöläiset liittymään ammattijärjestöihin: kuulopuhe heidän kansallisessa yhteisössään vastaanottavassa maassa, tai vielä useammin, hätätilanne. Luotettavan maineen rakentaminen siirtotyöläisten merkittävimpien kansallisuuksien yhteisöissä on päämäärä, johon kaikki tutkimukseemme osallistuvat ammattijärjestöt pyrkivät konkreettisilla toimenpiteillä. Siirtotyöläisille tarjotaan maksutonta tietopalvelua, ja usein järjestetään erityistapahtumia ja seminaareja ammattijärjestöjen aktiviteettien mainostamiseksi. Näissä puitteissa avainhenkilöitä ovat ne siirtolaiset, joita ammatijärjestöt ovat palkanneet asiamiehiksi, tai jotka toimivat yhteyshenkilöinä vapaaehtoisella pohjalla. Ammattijärjestöt ovat viimeistään viimeisen vuosikymmenen ajan alkanet palkata asiamiehiä tärkeimmistä lähtömaista: Romanialaisia asiamiehiä Italiassa, puolalaisia asiamiehiä Alankomaissa, virolaisia asiamiehiä Suomessa, ja niin edelleen. Antamalla työntekijöille mahdollisuuden tavata joku, joka puhuu heidän kieltään ja jolla on sama kulttuuritausta, tuntuu olevan ensisijainen keino saada heidät vapautumaan vastahakoisuudestaan jakaa ongelmia ja valituksen aiheita. Tämän vuoksi ammattijärjestöt palkkaavat yleensä asiamiehiä myös työpaikalla käyntejä varten. Kuten jo sanottu, tilapäisten siirtotyöläisten ja ammattijärjestöjen väliset sopimukset ovat usein hätätilaan perustuvia. Sama suuntaus on havaittavissa rekrytointia ja jäsenyyttä koskevassa tutkimuksessamme: Useimmissa tapauksissa tilapäiset siirtotyöläiset liittyvät ammattijärjestöjen jäseniksi ainoastaan silloin, kun he tarvitsevat jonkinlaista palvelua. Kuten seuraavassa kohdassa voidaan nähdä, oikeusavun tarve on ratkaiseva tekijä tässä suhteessa. Liittymällä ammattijärjestöön ja maksamalla jäsenmaksut, työntekijät voivat saada oikeusapua ja säästää paljon rahaa. Luonnollisesti tämä tilanne saa aikaan myös vakavia ongelmia: Ensinnäkin, useissa ammattijärjestöissä ei oikeutta oikeusapuun saada heti liittymisen jälkeen. Vaaditaan 3-6 kuukauden pituinen ajanjakso ennen kuin se tulee voimaan, mikä periaatteessa vaarantaa tilapäisten siirtotyöläisten mahdollisuudet hyödyntää näitä palveluita. Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen 19

20 Toisaalta, ne työntekijät, jotka liittyvät ammattijärjestöön erityisen ongelman selvittämiseksi, lopettavat usein jäsenmaksunsa maksamisen heti kun ongelma on ratkaistu. Hollantilainen ammattijärjestö CNV on ratkaissut tämän pyytämällä työntekijöitä maksamaan jäsenmaksunsa etukäteen. Tämä on johtanut ammattiyhdistysliikkeen sisällä keskusteluihin siitä, tulisiko tällaiset työntekijät hyväksyä jäseniksi tai lähettää liikejuristin luokse. Jos kaikki jäsenet käyttäytyisivät tällä tavalla, ammattijärjestöt menisivät nopeasti vararikkoon. Ollaan kuitenkin laajalti yksimielisiä siitä, että suostuminen näiden työntekijöiden organisointiin ja avustamiseen, vaikka olosuhteet ovatkin jonkin aikaa epäedullisia ammattijärjestölle, on ensimmäinen askel luoda luottamuksellisia suhteita siirtolaisyhteisöjen parissa ja saada heidät uskomaan ja luottamaan ammattijärjestöihin. Jotkut tutkimuksemme osanottajista, lähinnä norjalaiset ja ruotsalaiset ammattijärjestöt, ovat aloittaneet antamalla avustusta myös ei-jäsenille voidakseen luoda yhteyksiä ensimmäisten siirtolaisaaltojen kanssa, ja lisäten asteittain myös rajatuimpia kriteerejä. On myös kokeiltu jäsenmaksujen alentamista tilapäisille maahanmuuttajille, virallisella tai epävirallisella tasolla. Suurin osa ammattijärjestöistä tarjoaa mahdollisuuden lykätä jäsenmaksujen maksamista sellaisille työntekijöille, joiden työnantaja ei ole maksanut heille palkkaa, tai heille voidaan tarjota oikeusapua etukäteen, ja jäsenmaksut peritään vasta sitten kun asia saadaan päätökseen ja työntekijälle maksetaan korvaus. Maksuttoman informaation jakaminen, sekä esitteiden ja lehtisten että yhteyshenkilöiden välityksellä, on tietysti tehokas väline ensimmäisen kontaktin luomiseksi siirtotyöläisten kanssa, mikä saattaa myös johtaa heidän jäsenyyteensä. Ammattijärjestöjen ja kohdemaiden väliset Kahdenkeskiset sopimukset jäsenyyden vastavuoroisella tunnustamisella ja oikeudella oikeusapuun, ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia. Kahdenkeskisiä sopimuksia on allekirjoitettu Saksan IG BAU ammattijärjestön ja Belgian ja Hollannin rakennusliittojen välillä vuonna 2003, Italian FILLEA CGIL, FILCA CISL ja FENEAL-UIL järjestöjen kanssa vuonna 2003 ja Puolan Budowlani ja Solidarnosc järjestöjen kanssa vuonna Norjassa kahdenkeskinen sopimus Fellesforbundetin ja Latvian ammattijärjestön, LCA:n kanssa, on johtanut oikeusavun antamiseen sadoille latvialaisille työntekijöille Norjan rakennusteollisuudessa. Valitettavasti ei ole aina helppoa aloittaa tehokasta kahdenkeskistä yhteistoimintaa usean Euroopan maan ammattijärjestöjen heikkouden ja työntekijöiden vähäisen järjestöön liittymisen vuoksi. Rakennusliitolla (Suomi) on virolaisia työntekijöitä koskeva erityiskäytäntö, joka sallii rajoitetuksi ajaksi Viroon työhön palaavien työntekijöiden säilyttää kaikki edut Suomeen palatessaan, edellyttäen että he ovat olleet järjestäytyneitä Suomessa ja pystyvät todistamaan sen. Valitettavasti ammattijärjestöjen heikkous Virossa heikentää voimakkaasti tämän politiikan tehoa. Kahdenkeskinen sopimus saksalaisen IG BAU:n ja aikaisemmin mainittujen puolalaisten ammattijärjestöjen välillä on kohdannut joitakin vaikeuksia näiden kahden maan työnantajajärjestöjen järjestelmän eroavaisuuden vuoksi. Puolassa 20 Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 018, 21/01/1997 s. 0001-0006

Virallinen lehti nro L 018, 21/01/1997 s. 0001-0006 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon Virallinen

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä I. Yleiset kysymykset (1 ja 2 artikla) I.2. Lähettävää yritystä koskevat kysymykset 1. 1. 1 Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä Miten maanne lainsäädännössä määritellään työntekijä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Ulkomaantyö ja sosiaaliturva 17.2.2010 Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Aiheet Kansainväliset sosiaaliturvamääräykset ja periaatteet Vakuuttamista koskevat säännöt eri tilanteissa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 288, 18/10/1991 s. 0032-0035 Suomenk. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. 0097 Ruotsink. erityispainos Alue 5 Nide 5 s.

Virallinen lehti nro L 288, 18/10/1991 s. 0032-0035 Suomenk. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. 0097 Ruotsink. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa työsuhteessa sovellettavista ehdoista Virallinen lehti nro L 288,

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 14. toukokuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista (KOM(2002) 149

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 0633/2006, Christiane Becker, Saksan kansalainen, pyynnöstään saada asianmukaista palkkaa vastaavasta työstä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Auttaa rekrytoimaan Euroopasta

Auttaa rekrytoimaan Euroopasta Auttaa rekrytoimaan Euroopasta Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures auttaa rekrytoimaan Euroopasta Tarve koota monikansallinen ja monikielinen työntekijäjoukko

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0026(CNS) 2002/0027(CNS) 14. maaliskuuta 2003 * MIETINTÖLUONNOS komission ehdotuksesta

Lisätiedot

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville 1 Pohjoismaissa HRCT-alalla on järjestäytyneitä työntekijöitä seuraavissa ammattiliitoissa,

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 19.10.2007 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 5/2007, Verena de Vries, Saksan kansalainen, (Die Frauen der Feurwehrbeamten -yhdistyksen puolesta,) (ja

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNTA Ilmoitus jäsenille Nro 9/2004 Asia: Palveludirektiivin tausta-asiakirja: Komission yksiköiden antama selvitys työntekijöiden lähettämiseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

stressi hallinnassa! Ehdokkaiden nimeäminen Terveellinen työ Euroopan hyvän käytännön palkinnot Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä

stressi hallinnassa! Ehdokkaiden nimeäminen Terveellinen työ Euroopan hyvän käytännön palkinnot Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ #EUManageStress stressi hallinnassa! www.healthy-workplaces.eu Ehdokkaiden nimeäminen Euroopan hyvän

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot