Pohjoismaat ja Baltian maat
|
|
- Esa Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M i k a K e r t t u n e n Strategian laitos Pohjoismaat ja Baltian maat Ennakoitu kehitys Pohjois-Euroopan pienten maiden yhteiskunnalliset haasteet tulevat lähinnä kahdelta suunnalta. Yhteiskuntien sisäinen ja taloudellinen tilanne 76 asettaa haasteita valtioiden toimivuudelle ja rajoittaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista liikkumatilaa. Väestö ikääntyy mikä rasittaa terveydenhoitojärjestelmää, lisää paineita osoittaa tähän suhteellisesti enemmän voimavaroja ja vähentää ns. aktiiviväestön asemaa. Tämä vähentää valtioiden verovaroja ja aiheuttaa paineita vähentää puolustukseen kohdennettavia voimavaroja. Yksityisten yritysten toimintaedellytykset huonontuvat osaavan työvoiman puutteen takia. Ilmiön ratkaisemiseksi paineet lisätä maahanmuuttoa kasvavat. Tämä saattaa toteutuessaan johtaa kansakuntien polarisoitumiseen etnisen alkuperän, kielen tai uskonnon perusteella. Maiden pienuus, osittain syrjäinen sijainti ja kylmä ilmasto rajoittavat myös eniten tarvittavan osaamisen saamista. Toisaalta globalisaation nimellä tunnettu ilmiö haastaa perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja tuo mukanaan uusia uhkia ja ongelmia. Ilmastonmuutoksen välittömät vaikutukset saattavat jopa osoittautua, paikallisista ongelmista huolimatta, kokonaisuudessaan myönteisiksi 77. Tämä tosin edellyttää, että ilmaston lämpeneminen pysyy maltillisena eikä muualta maailmasta suuntaudu hallitsemattomia väestömääriä tai leviä laajoja tartuntatautiepidemioita. Mikäli pohjoiset alueet kylmenisivät esimerkiksi merivirtojen muutosten tai ns. pikku jääkausi -ilmiön seurauksena, maatalouden harjoittaminen vaikeutuisi ja nykyinen elämäntapa tulisi kalliiksi ylläpitää 78. Perinteisen tuotantotalouden menestyksellisimmät ja suurimmat yritykset ovat siirtäneet tuotannon halvempien tuotantokustannusten maihin. Tämä on pakottanut valtiot osittain purkamaan sosiaali- ja työvoimajärjestelmäänsä mahdollistaakseen suurten työvoimamassojen työllisyyden. Toisaalta innovatiivisimmat ja teknisesti vaativimmat yritykset ja toiminnot menestyvät hyvin. Tällaisia ovat mm. 76 Maiden taloudellisen kehityksen arvioinneissa on hyödynnetty Finpron maaraportteja. ( fi/markkinatieto) Tässä esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat kuitenkin kirjoittajan omia. 77 Esimerkiksi merenpinnan arvioidaan nousevan tarkasteluaikana korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä, ja senkin lähinnä veden lämpölaajenemisen takia. Pidemmällä aikavälillä merenpinnan nousu olisi toki selkeästi korkeampi. Lisää ilmaston muutoksesta ja sen arvioiduista vaikutuksista esim. Intergovernmental Panel on Climate Change ( tai Woods Hole Oceanographic Institution ( 78 Yleisestä ilmastonlämpenemisestä saattaa seurata paikallinen, Pohjois-Atlanttia käsittävä lievä kylmeneminen. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen
2 korkean teknologian, huippupalvelujen tai muuten korkeaa jalostusastetta vaativilla aloilla. Yhteiskunnat ja alueet joutuvat entistä enemmän erikoistumaan tietyille suppeahkoille osaamisalueille. Ruotsin osalta tällaisia erikoistumisaloja voivat olla johtamis- ja konsulttipalvelut, tietotekniikan huippuosaaminen ja erikoistunut konepajateollisuus. Norja keskittyy merellisiin toimintoihin ja pyrkii jatkamaan öljyn ja kaasun suurtuottajana. Tanska jatkaa palvelujen sekä korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden ja elintarvikkeiden tuottajana. Norjan ja Tanskan talouksia rasittaa Pohjanmeren energiavarojen väheneminen ja loppuminen 2020-luvulla 79. Kokonaistuotannon lisääminen vanhojen esiintymien ehtyessä keskittyy aluksi Finnmarkin edustalle ja Pohjanmeren eteläosiin sekä kaasuntuotannon kasvattamiseen niin uusilla kaasukentillä kuin vanhoilla öljykentilläkin. Puolet alueen öljyvaroista on nimittäin jo hyödynnetty ennen 2010-lukua, sen sijaan kaasusta vain yksi neljäsosa. Katseet kohdistuvat kuitenkin viimeistään 2010-luvun loppupuolella myös Barentsinmeren kiistanalaisille alueille sekä Venäjän hallinnassa olevien esiintymien hyödyntämiseen. Tuotannon aloittamisaikatauluun vaikuttavat energian hinta ja energian saatavuus Venäjän muilta tuotantoalueilta. Tanska pyrkii paremmin hyödyntämään Grönlannin tarjoamia mahdollisuuksia. Baltian maat kykenevät aluksi houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia ja yrityksiä aggressiivisen finanssipolitiikan avulla ja pienillä työvoimakustannuksilla. Niiltä puuttuu vahva teollinen perinne, mikä vaikeuttaa vakaata kehitystä 2010-luvun jälkipuoliskolla. Erikoistumisesta ja siitä seuraavasta karsinnasta seuraa voimistuvaa taloudellista kahtiajakautumista kaikissa maissa. Yhteiskuntarauhan kannalta oleellista on, siis mikäli kehitystä ei kyetä muuttamaan, että jakolinjat eivät yhdy muodostaen selkeitä karsinoita, joihin kuuluvilla ihmisillä menisi huonosti kaikilla mittareilla. Ulkopoliittisesti maat ovat lähentyneet toisiaan. Kaikki ovat pitkään kuuluneet Euroopan unioniin ja sen yhteisen linjan noudattaminen ei tuota ongelmia muuten kuin ajoittaisissa Venäjän kanssa ilmenevissä ongelmissa. Tällöin Venäjän rajanaapureina sijaitsevat maat ajavat muista maista poikkeavaa politiikkaa. Ongelmia aiheuttavat erimielisyys Barentsin meren energiavarojen omistuksesta ja hyödyntämisestä sekä Itämeren laivaliikenteen kysymykset. Venäjän lisäksi maiden ulkopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä ovat suhteet ja suhtautuminen Euroopan ulkopuolisiin maihin. Kiina ja Intia ovat kaikille maille tärkeitä kauppakumppaneita. Argentiina, Brasilia ja Chile ovat nousseet erityisesti Ruotsille ja Tanskalle taloudellisesti tärkeiksi maiksi. Baltian maat yrittävät panostaa erityisesti Ukrainan ja Valko-Venäjän suuntaan. Suhteessa ilmastomuutokseen ja muihin ympäristökysymyksiin maat harjoittavat tiukkaa ja yhteistä päästö- ja suojelupolitiikkaa. 79 Roger Blanchard, The Impact of Declining Major North Sea Oil Fields upon Future North Sea Production, Northern Kentucky University, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
3 Puolustuspolitiikassaan maat harjoittavat tiivistä ja hyvää työnjakoon perustuvaa yhteistyötä 80. Maiden puolustuspolitiikka perustuu jäsenyyteen kaikissa läntisissä organisaatioissa ja osallistumiseen kaikkiin kriisinhallinnan järjestelyihin. Ne pyrkivät edistämään toimivia kahdenvälisiä suhteitaan Yhdysvaltoihin. Ne pyrkivät samalla laajentamaan yhteistyötä myös Venäjän kanssa. Maiden uhkakuvat kuitenkin poikkeavat toisistaan johtuen erilaisista maantieteellisistä sijainneista. Tämä ei kuitenkaan estä yhteistyötä vaan pikemminkin edistää sitä, koska maat ovat sekä halunneet että joutuneet erikoistumaan niiden kannalta oleellisimmille aloille ja alueille. Laajempi operatiivinen toimintakyky perustuu kansainväliseen yhteistoimintaan sekä sitä kautta saatavaan sotilaalliseen voimaan. Symmetristä, asevoimien välistä kamppailua ei pidetä todennäköisenä. Uhkat ovat sen sijaan asymmetrisiä, mitä silmällä pitäen toimintakyky myös mitoitetaan. Kyse on monimuotoisesta kamppailusta, useiden toimintojen yhdistämisestä ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin varautumisesta. Taistelun intensiivinen vaihe voi olla hyvinkin lyhyt, mutta niiden kokonaisvaikutus ja latentti vaihe saattaa taasen kestää pitkään. Kansallinen suorituskyky mitoitetaan kykenemään lyhytaikaiseen intensiivisen toimintaan ja pitkäaikaiseen kansainvälisen toiminnan johtamiseen ja koordinointiin. Kokonaismaanpuolustus muuttuu pohjoismaissa sotilaallisiin uhkiin ja toimiin keskittyvästä yhteiskunnan toimintoja turvaavaksi ja viranomaisten yhteistoimintaa korostavaksi yhteiskuntapuolustuksen konseptiksi jo 2010-luvun vaihteessa 81. Tarve muodostaa sotilaallisia nopean toiminnan joukkoja yhdessä muiden valtioiden kanssa johtaa Ruotsin kannalta merkittäviin muutoksiin. Tiedusteluyhteistyö syventyy. Yhteisoperaatiokyvyn merkitys korostuu ja se tulee kattamaan puolustuksen kaikki ulottuvuudet sen kaikilla tasoilla. Verkostokeskeiset konseptit eivät tule olemaan kansallisia vaan kansainvälisiä. Verkostopohjainen toiminta mahdollistaa matalammat organisaatiot ja ohuemmat komentorakenteet; Ruotsin puolustusvoimat tulee olemaan pieni organisaatio. Se merkitsee myös keskittymistä ydintoimintoihin. Asevelvollisuus säilytetään, mutta normaaliaikana koulutetaan ainoastaan vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevia. Tämä mahdollistaa rekrytoinnin ammattisotilaiksi ja kansainvälisiin tehtäviin. Se edesauttaa myös yhteiskunnan toimintojen turvaamisessa. Sopimussotilaita käytetään asevelvollisten rinnalla. Kansainvälisissä tehtävissä palvelevien ruotsalaisten määrä vakiintuu noin 2000:een. Puolustusteollisuus erikoistuu johtamisjärjestelmiin, sensoritekniikkaan ja miehittämättömiin ilmaaluksiin. Joko pinta-alusten tai sukellusveneiden rakentamisesta luovutaan luvun puoliväliin mennessä. Teollista yhteistyötä jatketaan suurten eurooppalaisten 80 Maiden puolustuspoliittisen ja puolustusvoimain kehityksen arvioinneissa on hyödynnetty kunkin maan viimeisimpiä virallisia selontekoja ja raportteja. Tässä esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat kuitenkin kirjoittajan omia. 81 Anu Sallinen, Sotilaallinen maanpuolustus ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Pohjoismaissa 2000-luvulla, Puolustusministeriön julkaisuja n:o 2/2005, Helsinki, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen
4 puolustusteollisuusmaiden ja Yhdysvaltojen kanssa, mutta samalla etsitään uusia markkinoita Kiinasta, Intiasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Norja painottaa merellisiä taloudellisia intressejään ja vapaan merenkulun merkitystä. Kansallisen puolustuspolitiikan painopiste on merialueen valvonnassa ja merellisessä läsnäolossa pohjoisilla merialueilla. Norjan puolustusvoimat siirtyy ammattiarmeijajärjestelmään 2020-lukuun mennessä, jolloin myös perinteinen puolustusvoimien kattava aselajirakenne puretaan. Yli sadantuhannen sotilaan reserviä (kodinturvajoukot ml.) ylläpidetään vielä vuoteen 2020 saakka. Tämän jälkeen keskitytään muutamaan avainalueeseen. Näitä ovat elektroninen ja tiedustelujoukkojen suorittama tiedustelu, fregattiaselaji, ilmatulituki merellä 82 sekä erikoisjääkäri- ja terrorismin vastainen toiminta. Jäljellä olevat sotilasyksiköt keskittyvät koulutukseen ja taktiseen toimintaan. Ne kykenevät rajoitettuihin erikoisoperaatioihin; tarvittaessa myös yhteistyössä poliisin ja muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Norja osallistuu kaikkiin unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hankkeisiin ja toimiin, esimerkiksi erilaisiin nopean toiminnan ja kriisinhallinnan joukkoihin. Sillä on tiedusteluun, merellisiin operaatioihin ja ilmapuolustukseen koulutettuja joukkoja ja yksiköitä sekä esikuntaosia useammassa kansainvälisessä operaatiossa. Puolustusteollisuus keskittyy muutamiin yksittäisiin korkeanteknologian tuotteiden ja osajärjestelmien tuottamiseen. Näitä ovat risteilyohjusteknologia sekä yleiset ja merelliset johtamis-, tiedustelu- ja valvontajärjestelmät. Tanskan puolustuspolitiikka on jatkossa entistä integroituneempi osa niin kansallista tai maan sisäisen turvallisuuden edistämistä kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaakin. Sen yleisenä tavoitteena on estää sodan ja konfliktien syntyminen ja siten edistää maailmanlaajuista rauhanomaista kehitystä ja demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista. Uhkina nähdään yhteiskunnan toimintojen vaarantuminen esimerkiksi terrorismin tai järjestäytyneen rikollisuuden seurauksena sekä paikallisten ja alueellisten konfliktien heijastevaikutukset. Vaikkakin merkittävä ja näkyvä osa puolustusvoimien toiminnasta tapahtuu maan rajojen ulkopuolella yleisissä tavoitteissa ja siten suoritevaatimuksissa säilyy Tanskan suvereniteetin, valtion olemassaolon ja loukkaamattomuuden puolustaminen. Puolustuspolitiikkaa ja puolustusvoimia toimivat kahdella alueella: kokonaismaanpuolustuksen osana yhteiskunnan laajan turvallisuuden takaamiseen sekä kollektiivisen puolustuksen ja kriisinhallinnan tehtävistä suoriutumiseen. Kansallinen suorituskyky rajoittuu jo vuoteen 2010 mennessä pelastuspalvelutehtävin, aluevalvontaan, paikallispuolustuksen tehtäviin, terrori-iskujen torjuntaan ja rajoittamiseen sekä rajoitettuihin sotilaallisiin operaatioihin. Laajemmat operatiiviset tehtävät edellyttävät liittolaisten tukea ja osallistumista, koska laajaan liikekannallepanoon perustuva koulutus- ja valmiusjärjestelmä puretaan. Vähennyksistä ja tehtävien uudelleenmuotoilusta huolimatta puolustusvoimat säilyttävät tasapainoisen puolustushaararakenteen; vuoteen 2020 mennessä Tanskassakin erikoistutaan muutamiin erityisosa-alueisiin, jolloin tämä 82 TASMO, Tactical Air Suppression Maritime Operations. 94 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
5 rakenne murtuu. Asevelvollisuus muuttuu entistä vapaaehtoisemmaksi siten että 2015 mennessä on siirrytty ammattisotilasjärjestelmään. Poikkeuksen muodostavat kodinturvajoukot. Baltian maiden puolustusvoimat ovat erikoistuneet ja integroituneet täysin NA- TO:n toimintoihin. Ne tuottavat pieniä huippuyksiköitä vaativiin maavoimien erikoisjoukkojen tehtäviin. Maat osallistuvat varauksetta kansainväliseen kriisinhallintaan ja ovat muodostaneet yhteisen mekanisoidun jalkaväkipataljoonan. Kansallinen toimintakyky rajoittuu poliisille ja rajaviranomaisille annettavaan virka-apuun. Ennakoitua parempi kehitys Maat kykenevät kohtaamaan yhteiskunnalliset ja globalisaation aiheuttamat haasteet ilman vakavia sisäisiä tai taloudellisia ongelmia. Hyvinvointiyhteiskunta ja yhteiskuntarauha säilyvät. Ilmastonmuutos aiheuttaa vain paikallisia ja ajoittaisia tulvia ja myrskyjä, ja matkailu ja maatalous itse asiassa hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Puolustus ei kuitenkaan tule saamaan lisää voimavaroja, joten kuvattu erikoistuminen, toimintojen vähentäminen ja työnjaon ja yhteistoiminnan lisääminen ovat väistämättä edessä. Yhteistyö laajentuu 2010-luvulla koskemaan myös Venäjän kanssa tehtävää Itämeren meritilannekuvan vaihtoa, kriisinhallinnan koulutusyhteistyötä ja asevoimien virka-aputehtäviä. Kansainvälisen yhteistoiminnan lisäksi on huomattava, että vaatimukset kansallista rationaalisesta työnjaosta voimistuvat. Viranomaisten väliset ja julkisen ja yksityisen sektorin väliset raja-aidat madaltuvat. Venäjän ymmärrettyä ettei sillä itsellään ole riittävästi voimavaroja ja teknistä osaamista Barentsin meren energiavarojen tehokkaaksi hyödyntämiseksi, se aloittaa yhteistyön Norjan kanssa 2010-luvun loppupuolella. Tämä johtaa myös rajakiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Yhteistyöllä norjalaisten kanssa Venäjä pyrkii pitämään suuret eurooppalaiset ja amerikkalaiset energiayhtiöt sivussa. Ennakoitua huonompi kehitys Kielteisemmän arvion perustana on Norjan ja Venäjän välisen Barentsin meren erimielisyyden kärjistyminen poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi konfliktiksi. Kyetäkseen haastamaan Norjan suvereniteetin ja taloudelliset intressit Venäjän ei tarvitse kasvattaa poliittista, taloudellista tai sotilaallista voimaansa. Sille riittää kun se vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti Norjan energiatuotantoon. Tämän se voi tehdä vaikuttamalla ostamiensa alun perin norjalaisten tuotantoyhtiöiden kautta, hintakilpailulla ja lisääntyvällä sotilaallisella läsnäololla Barentsin merellä ja Huippuvuorten alueella. Mitä myöhemmin tarkasteluaikana tällainen tilanne ilmentyisi sen vakavammat sen seuraukset olisivat Norjan taloudelle ja sen suurempi ongelma se olisi maan omille puolustusvoimille. Oslon poliittisesta kipukynnyksestä riippuu milloin se ottaa tällaisen toiminnan esille Euroopan unionin ja NATO:n piirissä ja vaatii itselleen Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen
6 tukea. Norjan ongelmana on se, että jos Venäjä on muuten ja muualla käyttäytynyt rauhanomaisesti on muiden jäsenmaiden kovin vaikea lukea tilanne vakavaksi. Jos taas ne ovat jo sitoutuneet Venäjän tai jonkin muun toimijan vastaiseen rintamaan muualla niillä tuskin riittää resursseja suunnattavaksi pohjoiselle Jäämerelle. Norjan ja Venäjän keskinäinen vastakkainasettelu voikin sangen nopeasti johtaa rajoitettuun paikalliseen voimankäyttöön merialueella ja ilmatilassa. On selvää, että järjestöihin tukeutumisen lisäksi Oslo pyrkii hankkimaan tukea myös suoraan Washingtonista. Venäjä pyrkii tilanteen portaittaisen kärjistämisen ja rajoitetun voimankäytön avulla pitämään alueen muut maat ja läntiset järjestöt ulkona konfliktista. Itämeren piirissä tilanne säilyykin pääosin rauhallisena, mutta valtiot lisäävät valvontaa ja sotilaallista läsnäoloaan. Barentsin kriisi asettaa suuren haasteen läntisille ulkopoliittisille ja puolustuspoliittisille yhteistyöratkaisuille. Norja edellyttää saavansa tukea ja asia on tärkeä sen liittolaisille sekä periaatteellisesti että energiahuollon kannalta. ne joutuvat kuitenkin tasapainoilemaan ylläpitääkseen olemassa olevia hyviä kauppasuhteita Venäjään. Vaikutukset Suomeen Pohjoismaiden ja Baltian maiden ennakoitu kehitys vaikuttaa suoranaisesti Suomen puolustuspoliittisiin ja puolustusteollisiin valintoihin sekä Puolustusvoimien kehittämiseen. Kehitys vaikuttaa osaltaan myös maamme harjoittamaan turvallisuuspolitiikkaan; tämän suuruus riippuu oleellisesti Suomen kulloisellakin hetkellä voimassa olevista omista valinnoista ja sitoumuksista. Suomea pyydetään entistä enemmän osallistumaan laajempaan ja syvällisempään yhteistoimintaan. Se laajenee siinäkin tapauksessa, että emme olisi NATO:n jäsenenä. Se tulee aluksi kattamaan laajentuneen merivalvonnan, laajenee käsittämään ilmavalvontaan, johtaa yhteisten joukkojen tai järjestelyiden perustamiseen aluksi Ruotsin kanssa ja myöhemmin Norjan kanssa. Itämeren, ilmatilan ja kansainvälisen kriisinhallinnan lisäksi luonteva yhteistyöalue olisi Lapin, Norrbottenin ja Finnmarkin alue. Kansainvälinen yhteistyö kattaa tulevaisuudessa myös aseriisunta- ja asevalvontaoperaatiot. Suomen kohdalla tämä saattaisi tarkoittaa kansallisesti suoritettuja alustarkastuksia Itämerellä ja yhdessä pohjoismaisten tai läntisten kumppanien kanssa toteutettuja muilla eurooppalaisilla merialueilla. Yhteistyön lisääntymiseen vaikuttaa ja sitä helpottaa läntisten järjestöjen rajojen liudentuminen. Mikäli Venäjä pyrkii aktiivisesti olemaan osallistumatta puolustusyhteistyön laajentamiseen, aiheutuu siitä Suomelle suurempaa haittaa kuin pohjoismais-venäläisen yhteistoiminnan laajentamisesta 83. Syventyneen ja vain läntisen puolustusyhteistyön myötä saattaa syntyä tilanteita, missä Suomi on velvoitettu toimimaan venäläisiä etuja vastaan, esim. tarkastamaan venäläisiä tai Venäjälle liikennöiviä aluksia. 83 Tämän oletuksena on siis suomalaisten kategorinen pidättäytyvyys sotilaallisista harjoituksista venäläisten kanssa. 96 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
7 Työnjaon ja erikoistumisen myötä saattaa suomalaisille yrityksille avautua mahdollisuus edelleen kehittää omaa osaamistaan. Mikäli esimerkiksi Ruotsissa luovutaan pinta-alusten valmistamisesta, voi suomalainen laivanrakennusteollisuus päästä uusille markkinoille. Toisaalta työnjaon paineet saattavat heikentää juuri lähtökohtaisesti pienempien suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin ja Norjan kehityksestä kannattaa kuitenkin huomata, että erilaisista tämän hetken puolustuspoliittisista valinnoista huolimatta, Suomessa vallitsee sama epätasapainon tilanne kuin Norjassa 1990-luvulla ja Ruotsissa vielä 2000-luvun alkuvuosina. Vakaa tai pienentyvä puolustusbudjetti aiheuttaa puolustusvoimille jatkuvan rahoituskriisin. Tämä johtuu kasvavien henkilöstökustannusten ja vuosittain 5-7% vauhdilla kohoavasta materiaalikustannuksista. Suomessa joudutaan täten tekemään samankaltaisia toimenpiteitä mitä läntisissä naapureissamme on jo tehty tai tässä ennakoidaan tehtävän kansalliset voimavarat eivät riitä missään Pohjoismaissa itsenäisen ja täysimittaisen kansallisen puolustuksen ylläpitämiseen. 84 Yksi myönteinen ratkaisu tähän on juuri yhteistyön lisääminen, mikä siis mahdollistaa luopumisen joistain aikaisemmin kansallisista voimavaroista tai toiminnoista. Tämä saattaa johtaa tarpeisiin myös tehdä poliittisia sitoumuksia. Mikäli Barentsin meren alueella syntyy vakava poliittis-sotilaallinen kriisi, on tästä välittömiä seurauksia Suomelle. Poliittisesti Suomi joutuu eturintamaan, mikäli Norja vetoaa Euroopan unioniin (jonka jäsen sen oletetaan olevan) tai NATO:oon (jonka jäsen Suomi saattaa olla). Venäjä voisi tällöin kohdistaa Suomeen poliittista ja taloudellista painostusta, jotta Suomi ei asettuisi avoimesti tukemaan Norjan pyyntöjä näiden järjestöjen kokouksissa. Venäjä kuitenkin varoisi avointa sotilaallista painostusta sillä sen etuna on rajoittaa pohjoisten merialueiden kriisit paikalliseksi ja kahdenväliseksi. Sotilaallisesti em. tilanne johtaa lisääntyvään ilmatilan valvontatarpeeseen myös Suomessa ja, riippuen silloisista sitoutumisista ja mahdollisista jäsenyysvelvoitteista, myös suoranaisen sotilaallisen tuen antamiseen Norjalle. Mikäli olisimme NATO:n jäseniä aiheuttaisi tilanne vähintäänkin yleisen johtamisvalmiuden sekä Lapin/Pohjoiskalotin sotilaallisen valmiuden kohottamista. Merellisen luonteensa takia konflikti ei todennäköisesti leviäisi edes Finnmarkin maa-aluetta käsittäväksi. Eteläisessä Suomessa ja Itämeren alueella riittäisi valvonnan tehostaminen. Taloudellisesti energiantuotantoalueella tapahtuva yhteydenotto ja alueen hyötykäytön viivästyminen aiheuttavat pulaa energiaraaka-aineista ja siten maailmanmarkkinahintojen nousun. 84 Puolustusbudjettien sisäisestä dynamiikasta ja pohjoismaisista esimerkeistä katso tarkemmin Mika Kerttunen, Rahat lopussa. Suomen puolustuksen kritiikki, Suomen Sotilas, n:o 3, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen
Valtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotSuomen ulkopolitiikan hoito
Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotA8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0375/22 22 Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina Johdanto-osan 10 viite ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 päivätyn pohdinta-asiakirjan Euroopan puolustuksen
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Nuoret: - 35 vuotiaat Keski-ikäiset: 36 60 vuotiaat Seniorit: yli 60 vuotiaat Taustatiedot
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotNATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä
NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL)
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotVarautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,
PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi
LisätiedotEvakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys
Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys SARC-Sidosryhmätapaaminen 8.2.2018, Ilmatieteenlaitos SINI HANGASLAMMI Punaisen ristin arktisen valmiuden kehittämishanke Hankkeen
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotAineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012
Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotTEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA. HN Jari Takanen / PLM
TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ - TIIVISTYS 1 Euroopan Komission lähtökohta: Teollinen yhteistyö (IP) vääristää vapaita markkinoita. Laki julkisista
LisätiedotTEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto HN Jari Takanen / PLM
TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 8.3.2017 HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ Maan puolustuksen ja turvallisuuden kannalta keskeisissä puolustushankinnoissa voidaan
LisätiedotMinkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto
Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit
LisätiedotSuomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.
Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotMetsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?
Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotMikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo
Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.
1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT
Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan
LisätiedotValtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)
Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotKestävän kilpailupolitiikan elementit
Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotSuomen puolustusjärjestelmä
Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotAnna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011
Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa
LisätiedotEsko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa
LisätiedotMielipidekartoitus. Risto Sinkko
Mielipidekartoitus Risto Sinkko 3.5.2017 Huolestuneita kansalaisia huolestuttavien johtajien maailmassa Huolenaiheeksi ilmaistu: Presidentti Putinin toimet Venäjällä 40 % Presidentti Putinin ulkopoliittiset
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic
LisätiedotVenäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti
Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotJäsenyys Natossa. "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi
Jäsenyys Natossa "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kuva Kyllä Ei osaa sanoa Ei Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koulutus
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotLokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun
Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotYHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.
11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotMIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN
MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT
LisätiedotMuuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
LisätiedotSuomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua
TuTu-Hesan Ilmastonmuutos-teemailta 10.2.2009 Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua Suomen ympäristökeskus Tausta Valtioneuvosto antoi uuden ilmasto- ja energiastrategian Pitkän aikavälin
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa
PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan
LisätiedotMiehittämätöntä ilmailua koskeva lainsäädäntöhanke. lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus 2.10.
Miehittämätöntä ilmailua koskeva lainsäädäntöhanke lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus 2.10.2017 Työryhmän työstä Ministeri asettanut lainsäädäntötyöryhmän 25.11.2016
LisätiedotLiiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama
Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka
LisätiedotPUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille
PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos Majuri Juha Mäkelä EHDOKKAAT 2.3.2008 PRESIDENTIN VAALISSA Gennadi Zjuganov
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotRakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa
Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima
LisätiedotTalouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan
Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin
LisätiedotIlmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä
MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotVenäjän turvallisuuspolitiikka
Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017
LisätiedotYleinen asevelvollisuus
Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa
Lisätiedot