Pohjoismaat ja Baltian maat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaat ja Baltian maat"

Transkriptio

1 M i k a K e r t t u n e n Strategian laitos Pohjoismaat ja Baltian maat Ennakoitu kehitys Pohjois-Euroopan pienten maiden yhteiskunnalliset haasteet tulevat lähinnä kahdelta suunnalta. Yhteiskuntien sisäinen ja taloudellinen tilanne 76 asettaa haasteita valtioiden toimivuudelle ja rajoittaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista liikkumatilaa. Väestö ikääntyy mikä rasittaa terveydenhoitojärjestelmää, lisää paineita osoittaa tähän suhteellisesti enemmän voimavaroja ja vähentää ns. aktiiviväestön asemaa. Tämä vähentää valtioiden verovaroja ja aiheuttaa paineita vähentää puolustukseen kohdennettavia voimavaroja. Yksityisten yritysten toimintaedellytykset huonontuvat osaavan työvoiman puutteen takia. Ilmiön ratkaisemiseksi paineet lisätä maahanmuuttoa kasvavat. Tämä saattaa toteutuessaan johtaa kansakuntien polarisoitumiseen etnisen alkuperän, kielen tai uskonnon perusteella. Maiden pienuus, osittain syrjäinen sijainti ja kylmä ilmasto rajoittavat myös eniten tarvittavan osaamisen saamista. Toisaalta globalisaation nimellä tunnettu ilmiö haastaa perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja tuo mukanaan uusia uhkia ja ongelmia. Ilmastonmuutoksen välittömät vaikutukset saattavat jopa osoittautua, paikallisista ongelmista huolimatta, kokonaisuudessaan myönteisiksi 77. Tämä tosin edellyttää, että ilmaston lämpeneminen pysyy maltillisena eikä muualta maailmasta suuntaudu hallitsemattomia väestömääriä tai leviä laajoja tartuntatautiepidemioita. Mikäli pohjoiset alueet kylmenisivät esimerkiksi merivirtojen muutosten tai ns. pikku jääkausi -ilmiön seurauksena, maatalouden harjoittaminen vaikeutuisi ja nykyinen elämäntapa tulisi kalliiksi ylläpitää 78. Perinteisen tuotantotalouden menestyksellisimmät ja suurimmat yritykset ovat siirtäneet tuotannon halvempien tuotantokustannusten maihin. Tämä on pakottanut valtiot osittain purkamaan sosiaali- ja työvoimajärjestelmäänsä mahdollistaakseen suurten työvoimamassojen työllisyyden. Toisaalta innovatiivisimmat ja teknisesti vaativimmat yritykset ja toiminnot menestyvät hyvin. Tällaisia ovat mm. 76 Maiden taloudellisen kehityksen arvioinneissa on hyödynnetty Finpron maaraportteja. (www.finpro. fi/markkinatieto) Tässä esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat kuitenkin kirjoittajan omia. 77 Esimerkiksi merenpinnan arvioidaan nousevan tarkasteluaikana korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä, ja senkin lähinnä veden lämpölaajenemisen takia. Pidemmällä aikavälillä merenpinnan nousu olisi toki selkeästi korkeampi. Lisää ilmaston muutoksesta ja sen arvioiduista vaikutuksista esim. Intergovernmental Panel on Climate Change (www.ipcc.ch) tai Woods Hole Oceanographic Institution (www.whoi.edu). 78 Yleisestä ilmastonlämpenemisestä saattaa seurata paikallinen, Pohjois-Atlanttia käsittävä lievä kylmeneminen. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

2 korkean teknologian, huippupalvelujen tai muuten korkeaa jalostusastetta vaativilla aloilla. Yhteiskunnat ja alueet joutuvat entistä enemmän erikoistumaan tietyille suppeahkoille osaamisalueille. Ruotsin osalta tällaisia erikoistumisaloja voivat olla johtamis- ja konsulttipalvelut, tietotekniikan huippuosaaminen ja erikoistunut konepajateollisuus. Norja keskittyy merellisiin toimintoihin ja pyrkii jatkamaan öljyn ja kaasun suurtuottajana. Tanska jatkaa palvelujen sekä korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden ja elintarvikkeiden tuottajana. Norjan ja Tanskan talouksia rasittaa Pohjanmeren energiavarojen väheneminen ja loppuminen 2020-luvulla 79. Kokonaistuotannon lisääminen vanhojen esiintymien ehtyessä keskittyy aluksi Finnmarkin edustalle ja Pohjanmeren eteläosiin sekä kaasuntuotannon kasvattamiseen niin uusilla kaasukentillä kuin vanhoilla öljykentilläkin. Puolet alueen öljyvaroista on nimittäin jo hyödynnetty ennen 2010-lukua, sen sijaan kaasusta vain yksi neljäsosa. Katseet kohdistuvat kuitenkin viimeistään 2010-luvun loppupuolella myös Barentsinmeren kiistanalaisille alueille sekä Venäjän hallinnassa olevien esiintymien hyödyntämiseen. Tuotannon aloittamisaikatauluun vaikuttavat energian hinta ja energian saatavuus Venäjän muilta tuotantoalueilta. Tanska pyrkii paremmin hyödyntämään Grönlannin tarjoamia mahdollisuuksia. Baltian maat kykenevät aluksi houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia ja yrityksiä aggressiivisen finanssipolitiikan avulla ja pienillä työvoimakustannuksilla. Niiltä puuttuu vahva teollinen perinne, mikä vaikeuttaa vakaata kehitystä 2010-luvun jälkipuoliskolla. Erikoistumisesta ja siitä seuraavasta karsinnasta seuraa voimistuvaa taloudellista kahtiajakautumista kaikissa maissa. Yhteiskuntarauhan kannalta oleellista on, siis mikäli kehitystä ei kyetä muuttamaan, että jakolinjat eivät yhdy muodostaen selkeitä karsinoita, joihin kuuluvilla ihmisillä menisi huonosti kaikilla mittareilla. Ulkopoliittisesti maat ovat lähentyneet toisiaan. Kaikki ovat pitkään kuuluneet Euroopan unioniin ja sen yhteisen linjan noudattaminen ei tuota ongelmia muuten kuin ajoittaisissa Venäjän kanssa ilmenevissä ongelmissa. Tällöin Venäjän rajanaapureina sijaitsevat maat ajavat muista maista poikkeavaa politiikkaa. Ongelmia aiheuttavat erimielisyys Barentsin meren energiavarojen omistuksesta ja hyödyntämisestä sekä Itämeren laivaliikenteen kysymykset. Venäjän lisäksi maiden ulkopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä ovat suhteet ja suhtautuminen Euroopan ulkopuolisiin maihin. Kiina ja Intia ovat kaikille maille tärkeitä kauppakumppaneita. Argentiina, Brasilia ja Chile ovat nousseet erityisesti Ruotsille ja Tanskalle taloudellisesti tärkeiksi maiksi. Baltian maat yrittävät panostaa erityisesti Ukrainan ja Valko-Venäjän suuntaan. Suhteessa ilmastomuutokseen ja muihin ympäristökysymyksiin maat harjoittavat tiukkaa ja yhteistä päästö- ja suojelupolitiikkaa. 79 Roger Blanchard, The Impact of Declining Major North Sea Oil Fields upon Future North Sea Production, Northern Kentucky University, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

3 Puolustuspolitiikassaan maat harjoittavat tiivistä ja hyvää työnjakoon perustuvaa yhteistyötä 80. Maiden puolustuspolitiikka perustuu jäsenyyteen kaikissa läntisissä organisaatioissa ja osallistumiseen kaikkiin kriisinhallinnan järjestelyihin. Ne pyrkivät edistämään toimivia kahdenvälisiä suhteitaan Yhdysvaltoihin. Ne pyrkivät samalla laajentamaan yhteistyötä myös Venäjän kanssa. Maiden uhkakuvat kuitenkin poikkeavat toisistaan johtuen erilaisista maantieteellisistä sijainneista. Tämä ei kuitenkaan estä yhteistyötä vaan pikemminkin edistää sitä, koska maat ovat sekä halunneet että joutuneet erikoistumaan niiden kannalta oleellisimmille aloille ja alueille. Laajempi operatiivinen toimintakyky perustuu kansainväliseen yhteistoimintaan sekä sitä kautta saatavaan sotilaalliseen voimaan. Symmetristä, asevoimien välistä kamppailua ei pidetä todennäköisenä. Uhkat ovat sen sijaan asymmetrisiä, mitä silmällä pitäen toimintakyky myös mitoitetaan. Kyse on monimuotoisesta kamppailusta, useiden toimintojen yhdistämisestä ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin varautumisesta. Taistelun intensiivinen vaihe voi olla hyvinkin lyhyt, mutta niiden kokonaisvaikutus ja latentti vaihe saattaa taasen kestää pitkään. Kansallinen suorituskyky mitoitetaan kykenemään lyhytaikaiseen intensiivisen toimintaan ja pitkäaikaiseen kansainvälisen toiminnan johtamiseen ja koordinointiin. Kokonaismaanpuolustus muuttuu pohjoismaissa sotilaallisiin uhkiin ja toimiin keskittyvästä yhteiskunnan toimintoja turvaavaksi ja viranomaisten yhteistoimintaa korostavaksi yhteiskuntapuolustuksen konseptiksi jo 2010-luvun vaihteessa 81. Tarve muodostaa sotilaallisia nopean toiminnan joukkoja yhdessä muiden valtioiden kanssa johtaa Ruotsin kannalta merkittäviin muutoksiin. Tiedusteluyhteistyö syventyy. Yhteisoperaatiokyvyn merkitys korostuu ja se tulee kattamaan puolustuksen kaikki ulottuvuudet sen kaikilla tasoilla. Verkostokeskeiset konseptit eivät tule olemaan kansallisia vaan kansainvälisiä. Verkostopohjainen toiminta mahdollistaa matalammat organisaatiot ja ohuemmat komentorakenteet; Ruotsin puolustusvoimat tulee olemaan pieni organisaatio. Se merkitsee myös keskittymistä ydintoimintoihin. Asevelvollisuus säilytetään, mutta normaaliaikana koulutetaan ainoastaan vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevia. Tämä mahdollistaa rekrytoinnin ammattisotilaiksi ja kansainvälisiin tehtäviin. Se edesauttaa myös yhteiskunnan toimintojen turvaamisessa. Sopimussotilaita käytetään asevelvollisten rinnalla. Kansainvälisissä tehtävissä palvelevien ruotsalaisten määrä vakiintuu noin 2000:een. Puolustusteollisuus erikoistuu johtamisjärjestelmiin, sensoritekniikkaan ja miehittämättömiin ilmaaluksiin. Joko pinta-alusten tai sukellusveneiden rakentamisesta luovutaan luvun puoliväliin mennessä. Teollista yhteistyötä jatketaan suurten eurooppalaisten 80 Maiden puolustuspoliittisen ja puolustusvoimain kehityksen arvioinneissa on hyödynnetty kunkin maan viimeisimpiä virallisia selontekoja ja raportteja. Tässä esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat kuitenkin kirjoittajan omia. 81 Anu Sallinen, Sotilaallinen maanpuolustus ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Pohjoismaissa 2000-luvulla, Puolustusministeriön julkaisuja n:o 2/2005, Helsinki, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

4 puolustusteollisuusmaiden ja Yhdysvaltojen kanssa, mutta samalla etsitään uusia markkinoita Kiinasta, Intiasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Norja painottaa merellisiä taloudellisia intressejään ja vapaan merenkulun merkitystä. Kansallisen puolustuspolitiikan painopiste on merialueen valvonnassa ja merellisessä läsnäolossa pohjoisilla merialueilla. Norjan puolustusvoimat siirtyy ammattiarmeijajärjestelmään 2020-lukuun mennessä, jolloin myös perinteinen puolustusvoimien kattava aselajirakenne puretaan. Yli sadantuhannen sotilaan reserviä (kodinturvajoukot ml.) ylläpidetään vielä vuoteen 2020 saakka. Tämän jälkeen keskitytään muutamaan avainalueeseen. Näitä ovat elektroninen ja tiedustelujoukkojen suorittama tiedustelu, fregattiaselaji, ilmatulituki merellä 82 sekä erikoisjääkäri- ja terrorismin vastainen toiminta. Jäljellä olevat sotilasyksiköt keskittyvät koulutukseen ja taktiseen toimintaan. Ne kykenevät rajoitettuihin erikoisoperaatioihin; tarvittaessa myös yhteistyössä poliisin ja muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Norja osallistuu kaikkiin unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hankkeisiin ja toimiin, esimerkiksi erilaisiin nopean toiminnan ja kriisinhallinnan joukkoihin. Sillä on tiedusteluun, merellisiin operaatioihin ja ilmapuolustukseen koulutettuja joukkoja ja yksiköitä sekä esikuntaosia useammassa kansainvälisessä operaatiossa. Puolustusteollisuus keskittyy muutamiin yksittäisiin korkeanteknologian tuotteiden ja osajärjestelmien tuottamiseen. Näitä ovat risteilyohjusteknologia sekä yleiset ja merelliset johtamis-, tiedustelu- ja valvontajärjestelmät. Tanskan puolustuspolitiikka on jatkossa entistä integroituneempi osa niin kansallista tai maan sisäisen turvallisuuden edistämistä kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaakin. Sen yleisenä tavoitteena on estää sodan ja konfliktien syntyminen ja siten edistää maailmanlaajuista rauhanomaista kehitystä ja demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista. Uhkina nähdään yhteiskunnan toimintojen vaarantuminen esimerkiksi terrorismin tai järjestäytyneen rikollisuuden seurauksena sekä paikallisten ja alueellisten konfliktien heijastevaikutukset. Vaikkakin merkittävä ja näkyvä osa puolustusvoimien toiminnasta tapahtuu maan rajojen ulkopuolella yleisissä tavoitteissa ja siten suoritevaatimuksissa säilyy Tanskan suvereniteetin, valtion olemassaolon ja loukkaamattomuuden puolustaminen. Puolustuspolitiikkaa ja puolustusvoimia toimivat kahdella alueella: kokonaismaanpuolustuksen osana yhteiskunnan laajan turvallisuuden takaamiseen sekä kollektiivisen puolustuksen ja kriisinhallinnan tehtävistä suoriutumiseen. Kansallinen suorituskyky rajoittuu jo vuoteen 2010 mennessä pelastuspalvelutehtävin, aluevalvontaan, paikallispuolustuksen tehtäviin, terrori-iskujen torjuntaan ja rajoittamiseen sekä rajoitettuihin sotilaallisiin operaatioihin. Laajemmat operatiiviset tehtävät edellyttävät liittolaisten tukea ja osallistumista, koska laajaan liikekannallepanoon perustuva koulutus- ja valmiusjärjestelmä puretaan. Vähennyksistä ja tehtävien uudelleenmuotoilusta huolimatta puolustusvoimat säilyttävät tasapainoisen puolustushaararakenteen; vuoteen 2020 mennessä Tanskassakin erikoistutaan muutamiin erityisosa-alueisiin, jolloin tämä 82 TASMO, Tactical Air Suppression Maritime Operations. 94 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

5 rakenne murtuu. Asevelvollisuus muuttuu entistä vapaaehtoisemmaksi siten että 2015 mennessä on siirrytty ammattisotilasjärjestelmään. Poikkeuksen muodostavat kodinturvajoukot. Baltian maiden puolustusvoimat ovat erikoistuneet ja integroituneet täysin NA- TO:n toimintoihin. Ne tuottavat pieniä huippuyksiköitä vaativiin maavoimien erikoisjoukkojen tehtäviin. Maat osallistuvat varauksetta kansainväliseen kriisinhallintaan ja ovat muodostaneet yhteisen mekanisoidun jalkaväkipataljoonan. Kansallinen toimintakyky rajoittuu poliisille ja rajaviranomaisille annettavaan virka-apuun. Ennakoitua parempi kehitys Maat kykenevät kohtaamaan yhteiskunnalliset ja globalisaation aiheuttamat haasteet ilman vakavia sisäisiä tai taloudellisia ongelmia. Hyvinvointiyhteiskunta ja yhteiskuntarauha säilyvät. Ilmastonmuutos aiheuttaa vain paikallisia ja ajoittaisia tulvia ja myrskyjä, ja matkailu ja maatalous itse asiassa hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Puolustus ei kuitenkaan tule saamaan lisää voimavaroja, joten kuvattu erikoistuminen, toimintojen vähentäminen ja työnjaon ja yhteistoiminnan lisääminen ovat väistämättä edessä. Yhteistyö laajentuu 2010-luvulla koskemaan myös Venäjän kanssa tehtävää Itämeren meritilannekuvan vaihtoa, kriisinhallinnan koulutusyhteistyötä ja asevoimien virka-aputehtäviä. Kansainvälisen yhteistoiminnan lisäksi on huomattava, että vaatimukset kansallista rationaalisesta työnjaosta voimistuvat. Viranomaisten väliset ja julkisen ja yksityisen sektorin väliset raja-aidat madaltuvat. Venäjän ymmärrettyä ettei sillä itsellään ole riittävästi voimavaroja ja teknistä osaamista Barentsin meren energiavarojen tehokkaaksi hyödyntämiseksi, se aloittaa yhteistyön Norjan kanssa 2010-luvun loppupuolella. Tämä johtaa myös rajakiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Yhteistyöllä norjalaisten kanssa Venäjä pyrkii pitämään suuret eurooppalaiset ja amerikkalaiset energiayhtiöt sivussa. Ennakoitua huonompi kehitys Kielteisemmän arvion perustana on Norjan ja Venäjän välisen Barentsin meren erimielisyyden kärjistyminen poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi konfliktiksi. Kyetäkseen haastamaan Norjan suvereniteetin ja taloudelliset intressit Venäjän ei tarvitse kasvattaa poliittista, taloudellista tai sotilaallista voimaansa. Sille riittää kun se vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti Norjan energiatuotantoon. Tämän se voi tehdä vaikuttamalla ostamiensa alun perin norjalaisten tuotantoyhtiöiden kautta, hintakilpailulla ja lisääntyvällä sotilaallisella läsnäololla Barentsin merellä ja Huippuvuorten alueella. Mitä myöhemmin tarkasteluaikana tällainen tilanne ilmentyisi sen vakavammat sen seuraukset olisivat Norjan taloudelle ja sen suurempi ongelma se olisi maan omille puolustusvoimille. Oslon poliittisesta kipukynnyksestä riippuu milloin se ottaa tällaisen toiminnan esille Euroopan unionin ja NATO:n piirissä ja vaatii itselleen Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

6 tukea. Norjan ongelmana on se, että jos Venäjä on muuten ja muualla käyttäytynyt rauhanomaisesti on muiden jäsenmaiden kovin vaikea lukea tilanne vakavaksi. Jos taas ne ovat jo sitoutuneet Venäjän tai jonkin muun toimijan vastaiseen rintamaan muualla niillä tuskin riittää resursseja suunnattavaksi pohjoiselle Jäämerelle. Norjan ja Venäjän keskinäinen vastakkainasettelu voikin sangen nopeasti johtaa rajoitettuun paikalliseen voimankäyttöön merialueella ja ilmatilassa. On selvää, että järjestöihin tukeutumisen lisäksi Oslo pyrkii hankkimaan tukea myös suoraan Washingtonista. Venäjä pyrkii tilanteen portaittaisen kärjistämisen ja rajoitetun voimankäytön avulla pitämään alueen muut maat ja läntiset järjestöt ulkona konfliktista. Itämeren piirissä tilanne säilyykin pääosin rauhallisena, mutta valtiot lisäävät valvontaa ja sotilaallista läsnäoloaan. Barentsin kriisi asettaa suuren haasteen läntisille ulkopoliittisille ja puolustuspoliittisille yhteistyöratkaisuille. Norja edellyttää saavansa tukea ja asia on tärkeä sen liittolaisille sekä periaatteellisesti että energiahuollon kannalta. ne joutuvat kuitenkin tasapainoilemaan ylläpitääkseen olemassa olevia hyviä kauppasuhteita Venäjään. Vaikutukset Suomeen Pohjoismaiden ja Baltian maiden ennakoitu kehitys vaikuttaa suoranaisesti Suomen puolustuspoliittisiin ja puolustusteollisiin valintoihin sekä Puolustusvoimien kehittämiseen. Kehitys vaikuttaa osaltaan myös maamme harjoittamaan turvallisuuspolitiikkaan; tämän suuruus riippuu oleellisesti Suomen kulloisellakin hetkellä voimassa olevista omista valinnoista ja sitoumuksista. Suomea pyydetään entistä enemmän osallistumaan laajempaan ja syvällisempään yhteistoimintaan. Se laajenee siinäkin tapauksessa, että emme olisi NATO:n jäsenenä. Se tulee aluksi kattamaan laajentuneen merivalvonnan, laajenee käsittämään ilmavalvontaan, johtaa yhteisten joukkojen tai järjestelyiden perustamiseen aluksi Ruotsin kanssa ja myöhemmin Norjan kanssa. Itämeren, ilmatilan ja kansainvälisen kriisinhallinnan lisäksi luonteva yhteistyöalue olisi Lapin, Norrbottenin ja Finnmarkin alue. Kansainvälinen yhteistyö kattaa tulevaisuudessa myös aseriisunta- ja asevalvontaoperaatiot. Suomen kohdalla tämä saattaisi tarkoittaa kansallisesti suoritettuja alustarkastuksia Itämerellä ja yhdessä pohjoismaisten tai läntisten kumppanien kanssa toteutettuja muilla eurooppalaisilla merialueilla. Yhteistyön lisääntymiseen vaikuttaa ja sitä helpottaa läntisten järjestöjen rajojen liudentuminen. Mikäli Venäjä pyrkii aktiivisesti olemaan osallistumatta puolustusyhteistyön laajentamiseen, aiheutuu siitä Suomelle suurempaa haittaa kuin pohjoismais-venäläisen yhteistoiminnan laajentamisesta 83. Syventyneen ja vain läntisen puolustusyhteistyön myötä saattaa syntyä tilanteita, missä Suomi on velvoitettu toimimaan venäläisiä etuja vastaan, esim. tarkastamaan venäläisiä tai Venäjälle liikennöiviä aluksia. 83 Tämän oletuksena on siis suomalaisten kategorinen pidättäytyvyys sotilaallisista harjoituksista venäläisten kanssa. 96 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

7 Työnjaon ja erikoistumisen myötä saattaa suomalaisille yrityksille avautua mahdollisuus edelleen kehittää omaa osaamistaan. Mikäli esimerkiksi Ruotsissa luovutaan pinta-alusten valmistamisesta, voi suomalainen laivanrakennusteollisuus päästä uusille markkinoille. Toisaalta työnjaon paineet saattavat heikentää juuri lähtökohtaisesti pienempien suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin ja Norjan kehityksestä kannattaa kuitenkin huomata, että erilaisista tämän hetken puolustuspoliittisista valinnoista huolimatta, Suomessa vallitsee sama epätasapainon tilanne kuin Norjassa 1990-luvulla ja Ruotsissa vielä 2000-luvun alkuvuosina. Vakaa tai pienentyvä puolustusbudjetti aiheuttaa puolustusvoimille jatkuvan rahoituskriisin. Tämä johtuu kasvavien henkilöstökustannusten ja vuosittain 5-7% vauhdilla kohoavasta materiaalikustannuksista. Suomessa joudutaan täten tekemään samankaltaisia toimenpiteitä mitä läntisissä naapureissamme on jo tehty tai tässä ennakoidaan tehtävän kansalliset voimavarat eivät riitä missään Pohjoismaissa itsenäisen ja täysimittaisen kansallisen puolustuksen ylläpitämiseen. 84 Yksi myönteinen ratkaisu tähän on juuri yhteistyön lisääminen, mikä siis mahdollistaa luopumisen joistain aikaisemmin kansallisista voimavaroista tai toiminnoista. Tämä saattaa johtaa tarpeisiin myös tehdä poliittisia sitoumuksia. Mikäli Barentsin meren alueella syntyy vakava poliittis-sotilaallinen kriisi, on tästä välittömiä seurauksia Suomelle. Poliittisesti Suomi joutuu eturintamaan, mikäli Norja vetoaa Euroopan unioniin (jonka jäsen sen oletetaan olevan) tai NATO:oon (jonka jäsen Suomi saattaa olla). Venäjä voisi tällöin kohdistaa Suomeen poliittista ja taloudellista painostusta, jotta Suomi ei asettuisi avoimesti tukemaan Norjan pyyntöjä näiden järjestöjen kokouksissa. Venäjä kuitenkin varoisi avointa sotilaallista painostusta sillä sen etuna on rajoittaa pohjoisten merialueiden kriisit paikalliseksi ja kahdenväliseksi. Sotilaallisesti em. tilanne johtaa lisääntyvään ilmatilan valvontatarpeeseen myös Suomessa ja, riippuen silloisista sitoutumisista ja mahdollisista jäsenyysvelvoitteista, myös suoranaisen sotilaallisen tuen antamiseen Norjalle. Mikäli olisimme NATO:n jäseniä aiheuttaisi tilanne vähintäänkin yleisen johtamisvalmiuden sekä Lapin/Pohjoiskalotin sotilaallisen valmiuden kohottamista. Merellisen luonteensa takia konflikti ei todennäköisesti leviäisi edes Finnmarkin maa-aluetta käsittäväksi. Eteläisessä Suomessa ja Itämeren alueella riittäisi valvonnan tehostaminen. Taloudellisesti energiantuotantoalueella tapahtuva yhteydenotto ja alueen hyötykäytön viivästyminen aiheuttavat pulaa energiaraaka-aineista ja siten maailmanmarkkinahintojen nousun. 84 Puolustusbudjettien sisäisestä dynamiikasta ja pohjoismaisista esimerkeistä katso tarkemmin Mika Kerttunen, Rahat lopussa. Suomen puolustuksen kritiikki, Suomen Sotilas, n:o 3, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2170(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2170(INI) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 8.11.2013 2013/2170(INI) MIETINTÖLUONNOS ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset merkitykset (2013/2170(INI)) Ulkoasiainvaliokunta Esittelijä:

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle 10.2.2016 I Kari Laitinen Mistä kysymys: Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen

Lisätiedot

Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005

Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005 Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005 Kuva 1 "Mihin Euroopan unionin mahdollisen sotilaallisen väliintulon pitäisi mielestänne perustua?" Pelkästään EU:n päätökseen YK:n valtuutukseen

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2223(INI) perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2223(INI) perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 19.9.2012 2012/2223(INI) LAUSUNTOLUONNOS perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA 22.10.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme?

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? 05.010.2016 Hallintovaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Suomen turvallisuusympäristö

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Sähköriippuvuuden riskit

Sähköriippuvuuden riskit 1 Sähköriippuvuuden riskit Käyttövarmuuspäivä Fingrid Oyj, 26.11.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 25.11.2009 Mikä ihme energiassa, sähkössä

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot