Pohjoismaat ja Baltian maat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaat ja Baltian maat"

Transkriptio

1 M i k a K e r t t u n e n Strategian laitos Pohjoismaat ja Baltian maat Ennakoitu kehitys Pohjois-Euroopan pienten maiden yhteiskunnalliset haasteet tulevat lähinnä kahdelta suunnalta. Yhteiskuntien sisäinen ja taloudellinen tilanne 76 asettaa haasteita valtioiden toimivuudelle ja rajoittaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista liikkumatilaa. Väestö ikääntyy mikä rasittaa terveydenhoitojärjestelmää, lisää paineita osoittaa tähän suhteellisesti enemmän voimavaroja ja vähentää ns. aktiiviväestön asemaa. Tämä vähentää valtioiden verovaroja ja aiheuttaa paineita vähentää puolustukseen kohdennettavia voimavaroja. Yksityisten yritysten toimintaedellytykset huonontuvat osaavan työvoiman puutteen takia. Ilmiön ratkaisemiseksi paineet lisätä maahanmuuttoa kasvavat. Tämä saattaa toteutuessaan johtaa kansakuntien polarisoitumiseen etnisen alkuperän, kielen tai uskonnon perusteella. Maiden pienuus, osittain syrjäinen sijainti ja kylmä ilmasto rajoittavat myös eniten tarvittavan osaamisen saamista. Toisaalta globalisaation nimellä tunnettu ilmiö haastaa perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja tuo mukanaan uusia uhkia ja ongelmia. Ilmastonmuutoksen välittömät vaikutukset saattavat jopa osoittautua, paikallisista ongelmista huolimatta, kokonaisuudessaan myönteisiksi 77. Tämä tosin edellyttää, että ilmaston lämpeneminen pysyy maltillisena eikä muualta maailmasta suuntaudu hallitsemattomia väestömääriä tai leviä laajoja tartuntatautiepidemioita. Mikäli pohjoiset alueet kylmenisivät esimerkiksi merivirtojen muutosten tai ns. pikku jääkausi -ilmiön seurauksena, maatalouden harjoittaminen vaikeutuisi ja nykyinen elämäntapa tulisi kalliiksi ylläpitää 78. Perinteisen tuotantotalouden menestyksellisimmät ja suurimmat yritykset ovat siirtäneet tuotannon halvempien tuotantokustannusten maihin. Tämä on pakottanut valtiot osittain purkamaan sosiaali- ja työvoimajärjestelmäänsä mahdollistaakseen suurten työvoimamassojen työllisyyden. Toisaalta innovatiivisimmat ja teknisesti vaativimmat yritykset ja toiminnot menestyvät hyvin. Tällaisia ovat mm. 76 Maiden taloudellisen kehityksen arvioinneissa on hyödynnetty Finpron maaraportteja. (www.finpro. fi/markkinatieto) Tässä esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat kuitenkin kirjoittajan omia. 77 Esimerkiksi merenpinnan arvioidaan nousevan tarkasteluaikana korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä, ja senkin lähinnä veden lämpölaajenemisen takia. Pidemmällä aikavälillä merenpinnan nousu olisi toki selkeästi korkeampi. Lisää ilmaston muutoksesta ja sen arvioiduista vaikutuksista esim. Intergovernmental Panel on Climate Change (www.ipcc.ch) tai Woods Hole Oceanographic Institution (www.whoi.edu). 78 Yleisestä ilmastonlämpenemisestä saattaa seurata paikallinen, Pohjois-Atlanttia käsittävä lievä kylmeneminen. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

2 korkean teknologian, huippupalvelujen tai muuten korkeaa jalostusastetta vaativilla aloilla. Yhteiskunnat ja alueet joutuvat entistä enemmän erikoistumaan tietyille suppeahkoille osaamisalueille. Ruotsin osalta tällaisia erikoistumisaloja voivat olla johtamis- ja konsulttipalvelut, tietotekniikan huippuosaaminen ja erikoistunut konepajateollisuus. Norja keskittyy merellisiin toimintoihin ja pyrkii jatkamaan öljyn ja kaasun suurtuottajana. Tanska jatkaa palvelujen sekä korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden ja elintarvikkeiden tuottajana. Norjan ja Tanskan talouksia rasittaa Pohjanmeren energiavarojen väheneminen ja loppuminen 2020-luvulla 79. Kokonaistuotannon lisääminen vanhojen esiintymien ehtyessä keskittyy aluksi Finnmarkin edustalle ja Pohjanmeren eteläosiin sekä kaasuntuotannon kasvattamiseen niin uusilla kaasukentillä kuin vanhoilla öljykentilläkin. Puolet alueen öljyvaroista on nimittäin jo hyödynnetty ennen 2010-lukua, sen sijaan kaasusta vain yksi neljäsosa. Katseet kohdistuvat kuitenkin viimeistään 2010-luvun loppupuolella myös Barentsinmeren kiistanalaisille alueille sekä Venäjän hallinnassa olevien esiintymien hyödyntämiseen. Tuotannon aloittamisaikatauluun vaikuttavat energian hinta ja energian saatavuus Venäjän muilta tuotantoalueilta. Tanska pyrkii paremmin hyödyntämään Grönlannin tarjoamia mahdollisuuksia. Baltian maat kykenevät aluksi houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia ja yrityksiä aggressiivisen finanssipolitiikan avulla ja pienillä työvoimakustannuksilla. Niiltä puuttuu vahva teollinen perinne, mikä vaikeuttaa vakaata kehitystä 2010-luvun jälkipuoliskolla. Erikoistumisesta ja siitä seuraavasta karsinnasta seuraa voimistuvaa taloudellista kahtiajakautumista kaikissa maissa. Yhteiskuntarauhan kannalta oleellista on, siis mikäli kehitystä ei kyetä muuttamaan, että jakolinjat eivät yhdy muodostaen selkeitä karsinoita, joihin kuuluvilla ihmisillä menisi huonosti kaikilla mittareilla. Ulkopoliittisesti maat ovat lähentyneet toisiaan. Kaikki ovat pitkään kuuluneet Euroopan unioniin ja sen yhteisen linjan noudattaminen ei tuota ongelmia muuten kuin ajoittaisissa Venäjän kanssa ilmenevissä ongelmissa. Tällöin Venäjän rajanaapureina sijaitsevat maat ajavat muista maista poikkeavaa politiikkaa. Ongelmia aiheuttavat erimielisyys Barentsin meren energiavarojen omistuksesta ja hyödyntämisestä sekä Itämeren laivaliikenteen kysymykset. Venäjän lisäksi maiden ulkopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä ovat suhteet ja suhtautuminen Euroopan ulkopuolisiin maihin. Kiina ja Intia ovat kaikille maille tärkeitä kauppakumppaneita. Argentiina, Brasilia ja Chile ovat nousseet erityisesti Ruotsille ja Tanskalle taloudellisesti tärkeiksi maiksi. Baltian maat yrittävät panostaa erityisesti Ukrainan ja Valko-Venäjän suuntaan. Suhteessa ilmastomuutokseen ja muihin ympäristökysymyksiin maat harjoittavat tiukkaa ja yhteistä päästö- ja suojelupolitiikkaa. 79 Roger Blanchard, The Impact of Declining Major North Sea Oil Fields upon Future North Sea Production, Northern Kentucky University, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

3 Puolustuspolitiikassaan maat harjoittavat tiivistä ja hyvää työnjakoon perustuvaa yhteistyötä 80. Maiden puolustuspolitiikka perustuu jäsenyyteen kaikissa läntisissä organisaatioissa ja osallistumiseen kaikkiin kriisinhallinnan järjestelyihin. Ne pyrkivät edistämään toimivia kahdenvälisiä suhteitaan Yhdysvaltoihin. Ne pyrkivät samalla laajentamaan yhteistyötä myös Venäjän kanssa. Maiden uhkakuvat kuitenkin poikkeavat toisistaan johtuen erilaisista maantieteellisistä sijainneista. Tämä ei kuitenkaan estä yhteistyötä vaan pikemminkin edistää sitä, koska maat ovat sekä halunneet että joutuneet erikoistumaan niiden kannalta oleellisimmille aloille ja alueille. Laajempi operatiivinen toimintakyky perustuu kansainväliseen yhteistoimintaan sekä sitä kautta saatavaan sotilaalliseen voimaan. Symmetristä, asevoimien välistä kamppailua ei pidetä todennäköisenä. Uhkat ovat sen sijaan asymmetrisiä, mitä silmällä pitäen toimintakyky myös mitoitetaan. Kyse on monimuotoisesta kamppailusta, useiden toimintojen yhdistämisestä ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin varautumisesta. Taistelun intensiivinen vaihe voi olla hyvinkin lyhyt, mutta niiden kokonaisvaikutus ja latentti vaihe saattaa taasen kestää pitkään. Kansallinen suorituskyky mitoitetaan kykenemään lyhytaikaiseen intensiivisen toimintaan ja pitkäaikaiseen kansainvälisen toiminnan johtamiseen ja koordinointiin. Kokonaismaanpuolustus muuttuu pohjoismaissa sotilaallisiin uhkiin ja toimiin keskittyvästä yhteiskunnan toimintoja turvaavaksi ja viranomaisten yhteistoimintaa korostavaksi yhteiskuntapuolustuksen konseptiksi jo 2010-luvun vaihteessa 81. Tarve muodostaa sotilaallisia nopean toiminnan joukkoja yhdessä muiden valtioiden kanssa johtaa Ruotsin kannalta merkittäviin muutoksiin. Tiedusteluyhteistyö syventyy. Yhteisoperaatiokyvyn merkitys korostuu ja se tulee kattamaan puolustuksen kaikki ulottuvuudet sen kaikilla tasoilla. Verkostokeskeiset konseptit eivät tule olemaan kansallisia vaan kansainvälisiä. Verkostopohjainen toiminta mahdollistaa matalammat organisaatiot ja ohuemmat komentorakenteet; Ruotsin puolustusvoimat tulee olemaan pieni organisaatio. Se merkitsee myös keskittymistä ydintoimintoihin. Asevelvollisuus säilytetään, mutta normaaliaikana koulutetaan ainoastaan vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevia. Tämä mahdollistaa rekrytoinnin ammattisotilaiksi ja kansainvälisiin tehtäviin. Se edesauttaa myös yhteiskunnan toimintojen turvaamisessa. Sopimussotilaita käytetään asevelvollisten rinnalla. Kansainvälisissä tehtävissä palvelevien ruotsalaisten määrä vakiintuu noin 2000:een. Puolustusteollisuus erikoistuu johtamisjärjestelmiin, sensoritekniikkaan ja miehittämättömiin ilmaaluksiin. Joko pinta-alusten tai sukellusveneiden rakentamisesta luovutaan luvun puoliväliin mennessä. Teollista yhteistyötä jatketaan suurten eurooppalaisten 80 Maiden puolustuspoliittisen ja puolustusvoimain kehityksen arvioinneissa on hyödynnetty kunkin maan viimeisimpiä virallisia selontekoja ja raportteja. Tässä esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat kuitenkin kirjoittajan omia. 81 Anu Sallinen, Sotilaallinen maanpuolustus ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Pohjoismaissa 2000-luvulla, Puolustusministeriön julkaisuja n:o 2/2005, Helsinki, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

4 puolustusteollisuusmaiden ja Yhdysvaltojen kanssa, mutta samalla etsitään uusia markkinoita Kiinasta, Intiasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Norja painottaa merellisiä taloudellisia intressejään ja vapaan merenkulun merkitystä. Kansallisen puolustuspolitiikan painopiste on merialueen valvonnassa ja merellisessä läsnäolossa pohjoisilla merialueilla. Norjan puolustusvoimat siirtyy ammattiarmeijajärjestelmään 2020-lukuun mennessä, jolloin myös perinteinen puolustusvoimien kattava aselajirakenne puretaan. Yli sadantuhannen sotilaan reserviä (kodinturvajoukot ml.) ylläpidetään vielä vuoteen 2020 saakka. Tämän jälkeen keskitytään muutamaan avainalueeseen. Näitä ovat elektroninen ja tiedustelujoukkojen suorittama tiedustelu, fregattiaselaji, ilmatulituki merellä 82 sekä erikoisjääkäri- ja terrorismin vastainen toiminta. Jäljellä olevat sotilasyksiköt keskittyvät koulutukseen ja taktiseen toimintaan. Ne kykenevät rajoitettuihin erikoisoperaatioihin; tarvittaessa myös yhteistyössä poliisin ja muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Norja osallistuu kaikkiin unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hankkeisiin ja toimiin, esimerkiksi erilaisiin nopean toiminnan ja kriisinhallinnan joukkoihin. Sillä on tiedusteluun, merellisiin operaatioihin ja ilmapuolustukseen koulutettuja joukkoja ja yksiköitä sekä esikuntaosia useammassa kansainvälisessä operaatiossa. Puolustusteollisuus keskittyy muutamiin yksittäisiin korkeanteknologian tuotteiden ja osajärjestelmien tuottamiseen. Näitä ovat risteilyohjusteknologia sekä yleiset ja merelliset johtamis-, tiedustelu- ja valvontajärjestelmät. Tanskan puolustuspolitiikka on jatkossa entistä integroituneempi osa niin kansallista tai maan sisäisen turvallisuuden edistämistä kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaakin. Sen yleisenä tavoitteena on estää sodan ja konfliktien syntyminen ja siten edistää maailmanlaajuista rauhanomaista kehitystä ja demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista. Uhkina nähdään yhteiskunnan toimintojen vaarantuminen esimerkiksi terrorismin tai järjestäytyneen rikollisuuden seurauksena sekä paikallisten ja alueellisten konfliktien heijastevaikutukset. Vaikkakin merkittävä ja näkyvä osa puolustusvoimien toiminnasta tapahtuu maan rajojen ulkopuolella yleisissä tavoitteissa ja siten suoritevaatimuksissa säilyy Tanskan suvereniteetin, valtion olemassaolon ja loukkaamattomuuden puolustaminen. Puolustuspolitiikkaa ja puolustusvoimia toimivat kahdella alueella: kokonaismaanpuolustuksen osana yhteiskunnan laajan turvallisuuden takaamiseen sekä kollektiivisen puolustuksen ja kriisinhallinnan tehtävistä suoriutumiseen. Kansallinen suorituskyky rajoittuu jo vuoteen 2010 mennessä pelastuspalvelutehtävin, aluevalvontaan, paikallispuolustuksen tehtäviin, terrori-iskujen torjuntaan ja rajoittamiseen sekä rajoitettuihin sotilaallisiin operaatioihin. Laajemmat operatiiviset tehtävät edellyttävät liittolaisten tukea ja osallistumista, koska laajaan liikekannallepanoon perustuva koulutus- ja valmiusjärjestelmä puretaan. Vähennyksistä ja tehtävien uudelleenmuotoilusta huolimatta puolustusvoimat säilyttävät tasapainoisen puolustushaararakenteen; vuoteen 2020 mennessä Tanskassakin erikoistutaan muutamiin erityisosa-alueisiin, jolloin tämä 82 TASMO, Tactical Air Suppression Maritime Operations. 94 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

5 rakenne murtuu. Asevelvollisuus muuttuu entistä vapaaehtoisemmaksi siten että 2015 mennessä on siirrytty ammattisotilasjärjestelmään. Poikkeuksen muodostavat kodinturvajoukot. Baltian maiden puolustusvoimat ovat erikoistuneet ja integroituneet täysin NA- TO:n toimintoihin. Ne tuottavat pieniä huippuyksiköitä vaativiin maavoimien erikoisjoukkojen tehtäviin. Maat osallistuvat varauksetta kansainväliseen kriisinhallintaan ja ovat muodostaneet yhteisen mekanisoidun jalkaväkipataljoonan. Kansallinen toimintakyky rajoittuu poliisille ja rajaviranomaisille annettavaan virka-apuun. Ennakoitua parempi kehitys Maat kykenevät kohtaamaan yhteiskunnalliset ja globalisaation aiheuttamat haasteet ilman vakavia sisäisiä tai taloudellisia ongelmia. Hyvinvointiyhteiskunta ja yhteiskuntarauha säilyvät. Ilmastonmuutos aiheuttaa vain paikallisia ja ajoittaisia tulvia ja myrskyjä, ja matkailu ja maatalous itse asiassa hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Puolustus ei kuitenkaan tule saamaan lisää voimavaroja, joten kuvattu erikoistuminen, toimintojen vähentäminen ja työnjaon ja yhteistoiminnan lisääminen ovat väistämättä edessä. Yhteistyö laajentuu 2010-luvulla koskemaan myös Venäjän kanssa tehtävää Itämeren meritilannekuvan vaihtoa, kriisinhallinnan koulutusyhteistyötä ja asevoimien virka-aputehtäviä. Kansainvälisen yhteistoiminnan lisäksi on huomattava, että vaatimukset kansallista rationaalisesta työnjaosta voimistuvat. Viranomaisten väliset ja julkisen ja yksityisen sektorin väliset raja-aidat madaltuvat. Venäjän ymmärrettyä ettei sillä itsellään ole riittävästi voimavaroja ja teknistä osaamista Barentsin meren energiavarojen tehokkaaksi hyödyntämiseksi, se aloittaa yhteistyön Norjan kanssa 2010-luvun loppupuolella. Tämä johtaa myös rajakiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Yhteistyöllä norjalaisten kanssa Venäjä pyrkii pitämään suuret eurooppalaiset ja amerikkalaiset energiayhtiöt sivussa. Ennakoitua huonompi kehitys Kielteisemmän arvion perustana on Norjan ja Venäjän välisen Barentsin meren erimielisyyden kärjistyminen poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi konfliktiksi. Kyetäkseen haastamaan Norjan suvereniteetin ja taloudelliset intressit Venäjän ei tarvitse kasvattaa poliittista, taloudellista tai sotilaallista voimaansa. Sille riittää kun se vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti Norjan energiatuotantoon. Tämän se voi tehdä vaikuttamalla ostamiensa alun perin norjalaisten tuotantoyhtiöiden kautta, hintakilpailulla ja lisääntyvällä sotilaallisella läsnäololla Barentsin merellä ja Huippuvuorten alueella. Mitä myöhemmin tarkasteluaikana tällainen tilanne ilmentyisi sen vakavammat sen seuraukset olisivat Norjan taloudelle ja sen suurempi ongelma se olisi maan omille puolustusvoimille. Oslon poliittisesta kipukynnyksestä riippuu milloin se ottaa tällaisen toiminnan esille Euroopan unionin ja NATO:n piirissä ja vaatii itselleen Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

6 tukea. Norjan ongelmana on se, että jos Venäjä on muuten ja muualla käyttäytynyt rauhanomaisesti on muiden jäsenmaiden kovin vaikea lukea tilanne vakavaksi. Jos taas ne ovat jo sitoutuneet Venäjän tai jonkin muun toimijan vastaiseen rintamaan muualla niillä tuskin riittää resursseja suunnattavaksi pohjoiselle Jäämerelle. Norjan ja Venäjän keskinäinen vastakkainasettelu voikin sangen nopeasti johtaa rajoitettuun paikalliseen voimankäyttöön merialueella ja ilmatilassa. On selvää, että järjestöihin tukeutumisen lisäksi Oslo pyrkii hankkimaan tukea myös suoraan Washingtonista. Venäjä pyrkii tilanteen portaittaisen kärjistämisen ja rajoitetun voimankäytön avulla pitämään alueen muut maat ja läntiset järjestöt ulkona konfliktista. Itämeren piirissä tilanne säilyykin pääosin rauhallisena, mutta valtiot lisäävät valvontaa ja sotilaallista läsnäoloaan. Barentsin kriisi asettaa suuren haasteen läntisille ulkopoliittisille ja puolustuspoliittisille yhteistyöratkaisuille. Norja edellyttää saavansa tukea ja asia on tärkeä sen liittolaisille sekä periaatteellisesti että energiahuollon kannalta. ne joutuvat kuitenkin tasapainoilemaan ylläpitääkseen olemassa olevia hyviä kauppasuhteita Venäjään. Vaikutukset Suomeen Pohjoismaiden ja Baltian maiden ennakoitu kehitys vaikuttaa suoranaisesti Suomen puolustuspoliittisiin ja puolustusteollisiin valintoihin sekä Puolustusvoimien kehittämiseen. Kehitys vaikuttaa osaltaan myös maamme harjoittamaan turvallisuuspolitiikkaan; tämän suuruus riippuu oleellisesti Suomen kulloisellakin hetkellä voimassa olevista omista valinnoista ja sitoumuksista. Suomea pyydetään entistä enemmän osallistumaan laajempaan ja syvällisempään yhteistoimintaan. Se laajenee siinäkin tapauksessa, että emme olisi NATO:n jäsenenä. Se tulee aluksi kattamaan laajentuneen merivalvonnan, laajenee käsittämään ilmavalvontaan, johtaa yhteisten joukkojen tai järjestelyiden perustamiseen aluksi Ruotsin kanssa ja myöhemmin Norjan kanssa. Itämeren, ilmatilan ja kansainvälisen kriisinhallinnan lisäksi luonteva yhteistyöalue olisi Lapin, Norrbottenin ja Finnmarkin alue. Kansainvälinen yhteistyö kattaa tulevaisuudessa myös aseriisunta- ja asevalvontaoperaatiot. Suomen kohdalla tämä saattaisi tarkoittaa kansallisesti suoritettuja alustarkastuksia Itämerellä ja yhdessä pohjoismaisten tai läntisten kumppanien kanssa toteutettuja muilla eurooppalaisilla merialueilla. Yhteistyön lisääntymiseen vaikuttaa ja sitä helpottaa läntisten järjestöjen rajojen liudentuminen. Mikäli Venäjä pyrkii aktiivisesti olemaan osallistumatta puolustusyhteistyön laajentamiseen, aiheutuu siitä Suomelle suurempaa haittaa kuin pohjoismais-venäläisen yhteistoiminnan laajentamisesta 83. Syventyneen ja vain läntisen puolustusyhteistyön myötä saattaa syntyä tilanteita, missä Suomi on velvoitettu toimimaan venäläisiä etuja vastaan, esim. tarkastamaan venäläisiä tai Venäjälle liikennöiviä aluksia. 83 Tämän oletuksena on siis suomalaisten kategorinen pidättäytyvyys sotilaallisista harjoituksista venäläisten kanssa. 96 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

7 Työnjaon ja erikoistumisen myötä saattaa suomalaisille yrityksille avautua mahdollisuus edelleen kehittää omaa osaamistaan. Mikäli esimerkiksi Ruotsissa luovutaan pinta-alusten valmistamisesta, voi suomalainen laivanrakennusteollisuus päästä uusille markkinoille. Toisaalta työnjaon paineet saattavat heikentää juuri lähtökohtaisesti pienempien suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin ja Norjan kehityksestä kannattaa kuitenkin huomata, että erilaisista tämän hetken puolustuspoliittisista valinnoista huolimatta, Suomessa vallitsee sama epätasapainon tilanne kuin Norjassa 1990-luvulla ja Ruotsissa vielä 2000-luvun alkuvuosina. Vakaa tai pienentyvä puolustusbudjetti aiheuttaa puolustusvoimille jatkuvan rahoituskriisin. Tämä johtuu kasvavien henkilöstökustannusten ja vuosittain 5-7% vauhdilla kohoavasta materiaalikustannuksista. Suomessa joudutaan täten tekemään samankaltaisia toimenpiteitä mitä läntisissä naapureissamme on jo tehty tai tässä ennakoidaan tehtävän kansalliset voimavarat eivät riitä missään Pohjoismaissa itsenäisen ja täysimittaisen kansallisen puolustuksen ylläpitämiseen. 84 Yksi myönteinen ratkaisu tähän on juuri yhteistyön lisääminen, mikä siis mahdollistaa luopumisen joistain aikaisemmin kansallisista voimavaroista tai toiminnoista. Tämä saattaa johtaa tarpeisiin myös tehdä poliittisia sitoumuksia. Mikäli Barentsin meren alueella syntyy vakava poliittis-sotilaallinen kriisi, on tästä välittömiä seurauksia Suomelle. Poliittisesti Suomi joutuu eturintamaan, mikäli Norja vetoaa Euroopan unioniin (jonka jäsen sen oletetaan olevan) tai NATO:oon (jonka jäsen Suomi saattaa olla). Venäjä voisi tällöin kohdistaa Suomeen poliittista ja taloudellista painostusta, jotta Suomi ei asettuisi avoimesti tukemaan Norjan pyyntöjä näiden järjestöjen kokouksissa. Venäjä kuitenkin varoisi avointa sotilaallista painostusta sillä sen etuna on rajoittaa pohjoisten merialueiden kriisit paikalliseksi ja kahdenväliseksi. Sotilaallisesti em. tilanne johtaa lisääntyvään ilmatilan valvontatarpeeseen myös Suomessa ja, riippuen silloisista sitoutumisista ja mahdollisista jäsenyysvelvoitteista, myös suoranaisen sotilaallisen tuen antamiseen Norjalle. Mikäli olisimme NATO:n jäseniä aiheuttaisi tilanne vähintäänkin yleisen johtamisvalmiuden sekä Lapin/Pohjoiskalotin sotilaallisen valmiuden kohottamista. Merellisen luonteensa takia konflikti ei todennäköisesti leviäisi edes Finnmarkin maa-aluetta käsittäväksi. Eteläisessä Suomessa ja Itämeren alueella riittäisi valvonnan tehostaminen. Taloudellisesti energiantuotantoalueella tapahtuva yhteydenotto ja alueen hyötykäytön viivästyminen aiheuttavat pulaa energiaraaka-aineista ja siten maailmanmarkkinahintojen nousun. 84 Puolustusbudjettien sisäisestä dynamiikasta ja pohjoismaisista esimerkeistä katso tarkemmin Mika Kerttunen, Rahat lopussa. Suomen puolustuksen kritiikki, Suomen Sotilas, n:o 3, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10. Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.2008, Säätytalo Tulokaslajit Tulokaslajeista voi aiheutua huomattavaa haittaa

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Tiivistelmät. 1. Yhdysvallat. 2. Kiina ja Itä-Aasia

Tiivistelmät. 1. Yhdysvallat. 2. Kiina ja Itä-Aasia Tiivistelmät 1. Yhdysvallat Maailma ei ole vuonna 2030 enää yksinapainen, vaan Yhdysvaltain asema johtavana suurvaltana toteutuu moninapaisessa järjestelmässä. Tähän vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille klo 12.00 alkaen Ilmoittautuminen ja kahvi 13.00 Avauspuhe: Mikä on 17 17 17 ja tuoretta tietoa Norjan markkinoista, Lasse Pohjala, Senior

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot