Pohjoismaat ja Baltian maat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaat ja Baltian maat"

Transkriptio

1 M i k a K e r t t u n e n Strategian laitos Pohjoismaat ja Baltian maat Ennakoitu kehitys Pohjois-Euroopan pienten maiden yhteiskunnalliset haasteet tulevat lähinnä kahdelta suunnalta. Yhteiskuntien sisäinen ja taloudellinen tilanne 76 asettaa haasteita valtioiden toimivuudelle ja rajoittaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista liikkumatilaa. Väestö ikääntyy mikä rasittaa terveydenhoitojärjestelmää, lisää paineita osoittaa tähän suhteellisesti enemmän voimavaroja ja vähentää ns. aktiiviväestön asemaa. Tämä vähentää valtioiden verovaroja ja aiheuttaa paineita vähentää puolustukseen kohdennettavia voimavaroja. Yksityisten yritysten toimintaedellytykset huonontuvat osaavan työvoiman puutteen takia. Ilmiön ratkaisemiseksi paineet lisätä maahanmuuttoa kasvavat. Tämä saattaa toteutuessaan johtaa kansakuntien polarisoitumiseen etnisen alkuperän, kielen tai uskonnon perusteella. Maiden pienuus, osittain syrjäinen sijainti ja kylmä ilmasto rajoittavat myös eniten tarvittavan osaamisen saamista. Toisaalta globalisaation nimellä tunnettu ilmiö haastaa perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja tuo mukanaan uusia uhkia ja ongelmia. Ilmastonmuutoksen välittömät vaikutukset saattavat jopa osoittautua, paikallisista ongelmista huolimatta, kokonaisuudessaan myönteisiksi 77. Tämä tosin edellyttää, että ilmaston lämpeneminen pysyy maltillisena eikä muualta maailmasta suuntaudu hallitsemattomia väestömääriä tai leviä laajoja tartuntatautiepidemioita. Mikäli pohjoiset alueet kylmenisivät esimerkiksi merivirtojen muutosten tai ns. pikku jääkausi -ilmiön seurauksena, maatalouden harjoittaminen vaikeutuisi ja nykyinen elämäntapa tulisi kalliiksi ylläpitää 78. Perinteisen tuotantotalouden menestyksellisimmät ja suurimmat yritykset ovat siirtäneet tuotannon halvempien tuotantokustannusten maihin. Tämä on pakottanut valtiot osittain purkamaan sosiaali- ja työvoimajärjestelmäänsä mahdollistaakseen suurten työvoimamassojen työllisyyden. Toisaalta innovatiivisimmat ja teknisesti vaativimmat yritykset ja toiminnot menestyvät hyvin. Tällaisia ovat mm. 76 Maiden taloudellisen kehityksen arvioinneissa on hyödynnetty Finpron maaraportteja. (www.finpro. fi/markkinatieto) Tässä esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat kuitenkin kirjoittajan omia. 77 Esimerkiksi merenpinnan arvioidaan nousevan tarkasteluaikana korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä, ja senkin lähinnä veden lämpölaajenemisen takia. Pidemmällä aikavälillä merenpinnan nousu olisi toki selkeästi korkeampi. Lisää ilmaston muutoksesta ja sen arvioiduista vaikutuksista esim. Intergovernmental Panel on Climate Change (www.ipcc.ch) tai Woods Hole Oceanographic Institution (www.whoi.edu). 78 Yleisestä ilmastonlämpenemisestä saattaa seurata paikallinen, Pohjois-Atlanttia käsittävä lievä kylmeneminen. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

2 korkean teknologian, huippupalvelujen tai muuten korkeaa jalostusastetta vaativilla aloilla. Yhteiskunnat ja alueet joutuvat entistä enemmän erikoistumaan tietyille suppeahkoille osaamisalueille. Ruotsin osalta tällaisia erikoistumisaloja voivat olla johtamis- ja konsulttipalvelut, tietotekniikan huippuosaaminen ja erikoistunut konepajateollisuus. Norja keskittyy merellisiin toimintoihin ja pyrkii jatkamaan öljyn ja kaasun suurtuottajana. Tanska jatkaa palvelujen sekä korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden ja elintarvikkeiden tuottajana. Norjan ja Tanskan talouksia rasittaa Pohjanmeren energiavarojen väheneminen ja loppuminen 2020-luvulla 79. Kokonaistuotannon lisääminen vanhojen esiintymien ehtyessä keskittyy aluksi Finnmarkin edustalle ja Pohjanmeren eteläosiin sekä kaasuntuotannon kasvattamiseen niin uusilla kaasukentillä kuin vanhoilla öljykentilläkin. Puolet alueen öljyvaroista on nimittäin jo hyödynnetty ennen 2010-lukua, sen sijaan kaasusta vain yksi neljäsosa. Katseet kohdistuvat kuitenkin viimeistään 2010-luvun loppupuolella myös Barentsinmeren kiistanalaisille alueille sekä Venäjän hallinnassa olevien esiintymien hyödyntämiseen. Tuotannon aloittamisaikatauluun vaikuttavat energian hinta ja energian saatavuus Venäjän muilta tuotantoalueilta. Tanska pyrkii paremmin hyödyntämään Grönlannin tarjoamia mahdollisuuksia. Baltian maat kykenevät aluksi houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia ja yrityksiä aggressiivisen finanssipolitiikan avulla ja pienillä työvoimakustannuksilla. Niiltä puuttuu vahva teollinen perinne, mikä vaikeuttaa vakaata kehitystä 2010-luvun jälkipuoliskolla. Erikoistumisesta ja siitä seuraavasta karsinnasta seuraa voimistuvaa taloudellista kahtiajakautumista kaikissa maissa. Yhteiskuntarauhan kannalta oleellista on, siis mikäli kehitystä ei kyetä muuttamaan, että jakolinjat eivät yhdy muodostaen selkeitä karsinoita, joihin kuuluvilla ihmisillä menisi huonosti kaikilla mittareilla. Ulkopoliittisesti maat ovat lähentyneet toisiaan. Kaikki ovat pitkään kuuluneet Euroopan unioniin ja sen yhteisen linjan noudattaminen ei tuota ongelmia muuten kuin ajoittaisissa Venäjän kanssa ilmenevissä ongelmissa. Tällöin Venäjän rajanaapureina sijaitsevat maat ajavat muista maista poikkeavaa politiikkaa. Ongelmia aiheuttavat erimielisyys Barentsin meren energiavarojen omistuksesta ja hyödyntämisestä sekä Itämeren laivaliikenteen kysymykset. Venäjän lisäksi maiden ulkopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä ovat suhteet ja suhtautuminen Euroopan ulkopuolisiin maihin. Kiina ja Intia ovat kaikille maille tärkeitä kauppakumppaneita. Argentiina, Brasilia ja Chile ovat nousseet erityisesti Ruotsille ja Tanskalle taloudellisesti tärkeiksi maiksi. Baltian maat yrittävät panostaa erityisesti Ukrainan ja Valko-Venäjän suuntaan. Suhteessa ilmastomuutokseen ja muihin ympäristökysymyksiin maat harjoittavat tiukkaa ja yhteistä päästö- ja suojelupolitiikkaa. 79 Roger Blanchard, The Impact of Declining Major North Sea Oil Fields upon Future North Sea Production, Northern Kentucky University, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

3 Puolustuspolitiikassaan maat harjoittavat tiivistä ja hyvää työnjakoon perustuvaa yhteistyötä 80. Maiden puolustuspolitiikka perustuu jäsenyyteen kaikissa läntisissä organisaatioissa ja osallistumiseen kaikkiin kriisinhallinnan järjestelyihin. Ne pyrkivät edistämään toimivia kahdenvälisiä suhteitaan Yhdysvaltoihin. Ne pyrkivät samalla laajentamaan yhteistyötä myös Venäjän kanssa. Maiden uhkakuvat kuitenkin poikkeavat toisistaan johtuen erilaisista maantieteellisistä sijainneista. Tämä ei kuitenkaan estä yhteistyötä vaan pikemminkin edistää sitä, koska maat ovat sekä halunneet että joutuneet erikoistumaan niiden kannalta oleellisimmille aloille ja alueille. Laajempi operatiivinen toimintakyky perustuu kansainväliseen yhteistoimintaan sekä sitä kautta saatavaan sotilaalliseen voimaan. Symmetristä, asevoimien välistä kamppailua ei pidetä todennäköisenä. Uhkat ovat sen sijaan asymmetrisiä, mitä silmällä pitäen toimintakyky myös mitoitetaan. Kyse on monimuotoisesta kamppailusta, useiden toimintojen yhdistämisestä ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin varautumisesta. Taistelun intensiivinen vaihe voi olla hyvinkin lyhyt, mutta niiden kokonaisvaikutus ja latentti vaihe saattaa taasen kestää pitkään. Kansallinen suorituskyky mitoitetaan kykenemään lyhytaikaiseen intensiivisen toimintaan ja pitkäaikaiseen kansainvälisen toiminnan johtamiseen ja koordinointiin. Kokonaismaanpuolustus muuttuu pohjoismaissa sotilaallisiin uhkiin ja toimiin keskittyvästä yhteiskunnan toimintoja turvaavaksi ja viranomaisten yhteistoimintaa korostavaksi yhteiskuntapuolustuksen konseptiksi jo 2010-luvun vaihteessa 81. Tarve muodostaa sotilaallisia nopean toiminnan joukkoja yhdessä muiden valtioiden kanssa johtaa Ruotsin kannalta merkittäviin muutoksiin. Tiedusteluyhteistyö syventyy. Yhteisoperaatiokyvyn merkitys korostuu ja se tulee kattamaan puolustuksen kaikki ulottuvuudet sen kaikilla tasoilla. Verkostokeskeiset konseptit eivät tule olemaan kansallisia vaan kansainvälisiä. Verkostopohjainen toiminta mahdollistaa matalammat organisaatiot ja ohuemmat komentorakenteet; Ruotsin puolustusvoimat tulee olemaan pieni organisaatio. Se merkitsee myös keskittymistä ydintoimintoihin. Asevelvollisuus säilytetään, mutta normaaliaikana koulutetaan ainoastaan vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevia. Tämä mahdollistaa rekrytoinnin ammattisotilaiksi ja kansainvälisiin tehtäviin. Se edesauttaa myös yhteiskunnan toimintojen turvaamisessa. Sopimussotilaita käytetään asevelvollisten rinnalla. Kansainvälisissä tehtävissä palvelevien ruotsalaisten määrä vakiintuu noin 2000:een. Puolustusteollisuus erikoistuu johtamisjärjestelmiin, sensoritekniikkaan ja miehittämättömiin ilmaaluksiin. Joko pinta-alusten tai sukellusveneiden rakentamisesta luovutaan luvun puoliväliin mennessä. Teollista yhteistyötä jatketaan suurten eurooppalaisten 80 Maiden puolustuspoliittisen ja puolustusvoimain kehityksen arvioinneissa on hyödynnetty kunkin maan viimeisimpiä virallisia selontekoja ja raportteja. Tässä esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat kuitenkin kirjoittajan omia. 81 Anu Sallinen, Sotilaallinen maanpuolustus ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Pohjoismaissa 2000-luvulla, Puolustusministeriön julkaisuja n:o 2/2005, Helsinki, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

4 puolustusteollisuusmaiden ja Yhdysvaltojen kanssa, mutta samalla etsitään uusia markkinoita Kiinasta, Intiasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Norja painottaa merellisiä taloudellisia intressejään ja vapaan merenkulun merkitystä. Kansallisen puolustuspolitiikan painopiste on merialueen valvonnassa ja merellisessä läsnäolossa pohjoisilla merialueilla. Norjan puolustusvoimat siirtyy ammattiarmeijajärjestelmään 2020-lukuun mennessä, jolloin myös perinteinen puolustusvoimien kattava aselajirakenne puretaan. Yli sadantuhannen sotilaan reserviä (kodinturvajoukot ml.) ylläpidetään vielä vuoteen 2020 saakka. Tämän jälkeen keskitytään muutamaan avainalueeseen. Näitä ovat elektroninen ja tiedustelujoukkojen suorittama tiedustelu, fregattiaselaji, ilmatulituki merellä 82 sekä erikoisjääkäri- ja terrorismin vastainen toiminta. Jäljellä olevat sotilasyksiköt keskittyvät koulutukseen ja taktiseen toimintaan. Ne kykenevät rajoitettuihin erikoisoperaatioihin; tarvittaessa myös yhteistyössä poliisin ja muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Norja osallistuu kaikkiin unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hankkeisiin ja toimiin, esimerkiksi erilaisiin nopean toiminnan ja kriisinhallinnan joukkoihin. Sillä on tiedusteluun, merellisiin operaatioihin ja ilmapuolustukseen koulutettuja joukkoja ja yksiköitä sekä esikuntaosia useammassa kansainvälisessä operaatiossa. Puolustusteollisuus keskittyy muutamiin yksittäisiin korkeanteknologian tuotteiden ja osajärjestelmien tuottamiseen. Näitä ovat risteilyohjusteknologia sekä yleiset ja merelliset johtamis-, tiedustelu- ja valvontajärjestelmät. Tanskan puolustuspolitiikka on jatkossa entistä integroituneempi osa niin kansallista tai maan sisäisen turvallisuuden edistämistä kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaakin. Sen yleisenä tavoitteena on estää sodan ja konfliktien syntyminen ja siten edistää maailmanlaajuista rauhanomaista kehitystä ja demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista. Uhkina nähdään yhteiskunnan toimintojen vaarantuminen esimerkiksi terrorismin tai järjestäytyneen rikollisuuden seurauksena sekä paikallisten ja alueellisten konfliktien heijastevaikutukset. Vaikkakin merkittävä ja näkyvä osa puolustusvoimien toiminnasta tapahtuu maan rajojen ulkopuolella yleisissä tavoitteissa ja siten suoritevaatimuksissa säilyy Tanskan suvereniteetin, valtion olemassaolon ja loukkaamattomuuden puolustaminen. Puolustuspolitiikkaa ja puolustusvoimia toimivat kahdella alueella: kokonaismaanpuolustuksen osana yhteiskunnan laajan turvallisuuden takaamiseen sekä kollektiivisen puolustuksen ja kriisinhallinnan tehtävistä suoriutumiseen. Kansallinen suorituskyky rajoittuu jo vuoteen 2010 mennessä pelastuspalvelutehtävin, aluevalvontaan, paikallispuolustuksen tehtäviin, terrori-iskujen torjuntaan ja rajoittamiseen sekä rajoitettuihin sotilaallisiin operaatioihin. Laajemmat operatiiviset tehtävät edellyttävät liittolaisten tukea ja osallistumista, koska laajaan liikekannallepanoon perustuva koulutus- ja valmiusjärjestelmä puretaan. Vähennyksistä ja tehtävien uudelleenmuotoilusta huolimatta puolustusvoimat säilyttävät tasapainoisen puolustushaararakenteen; vuoteen 2020 mennessä Tanskassakin erikoistutaan muutamiin erityisosa-alueisiin, jolloin tämä 82 TASMO, Tactical Air Suppression Maritime Operations. 94 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

5 rakenne murtuu. Asevelvollisuus muuttuu entistä vapaaehtoisemmaksi siten että 2015 mennessä on siirrytty ammattisotilasjärjestelmään. Poikkeuksen muodostavat kodinturvajoukot. Baltian maiden puolustusvoimat ovat erikoistuneet ja integroituneet täysin NA- TO:n toimintoihin. Ne tuottavat pieniä huippuyksiköitä vaativiin maavoimien erikoisjoukkojen tehtäviin. Maat osallistuvat varauksetta kansainväliseen kriisinhallintaan ja ovat muodostaneet yhteisen mekanisoidun jalkaväkipataljoonan. Kansallinen toimintakyky rajoittuu poliisille ja rajaviranomaisille annettavaan virka-apuun. Ennakoitua parempi kehitys Maat kykenevät kohtaamaan yhteiskunnalliset ja globalisaation aiheuttamat haasteet ilman vakavia sisäisiä tai taloudellisia ongelmia. Hyvinvointiyhteiskunta ja yhteiskuntarauha säilyvät. Ilmastonmuutos aiheuttaa vain paikallisia ja ajoittaisia tulvia ja myrskyjä, ja matkailu ja maatalous itse asiassa hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Puolustus ei kuitenkaan tule saamaan lisää voimavaroja, joten kuvattu erikoistuminen, toimintojen vähentäminen ja työnjaon ja yhteistoiminnan lisääminen ovat väistämättä edessä. Yhteistyö laajentuu 2010-luvulla koskemaan myös Venäjän kanssa tehtävää Itämeren meritilannekuvan vaihtoa, kriisinhallinnan koulutusyhteistyötä ja asevoimien virka-aputehtäviä. Kansainvälisen yhteistoiminnan lisäksi on huomattava, että vaatimukset kansallista rationaalisesta työnjaosta voimistuvat. Viranomaisten väliset ja julkisen ja yksityisen sektorin väliset raja-aidat madaltuvat. Venäjän ymmärrettyä ettei sillä itsellään ole riittävästi voimavaroja ja teknistä osaamista Barentsin meren energiavarojen tehokkaaksi hyödyntämiseksi, se aloittaa yhteistyön Norjan kanssa 2010-luvun loppupuolella. Tämä johtaa myös rajakiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Yhteistyöllä norjalaisten kanssa Venäjä pyrkii pitämään suuret eurooppalaiset ja amerikkalaiset energiayhtiöt sivussa. Ennakoitua huonompi kehitys Kielteisemmän arvion perustana on Norjan ja Venäjän välisen Barentsin meren erimielisyyden kärjistyminen poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi konfliktiksi. Kyetäkseen haastamaan Norjan suvereniteetin ja taloudelliset intressit Venäjän ei tarvitse kasvattaa poliittista, taloudellista tai sotilaallista voimaansa. Sille riittää kun se vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti Norjan energiatuotantoon. Tämän se voi tehdä vaikuttamalla ostamiensa alun perin norjalaisten tuotantoyhtiöiden kautta, hintakilpailulla ja lisääntyvällä sotilaallisella läsnäololla Barentsin merellä ja Huippuvuorten alueella. Mitä myöhemmin tarkasteluaikana tällainen tilanne ilmentyisi sen vakavammat sen seuraukset olisivat Norjan taloudelle ja sen suurempi ongelma se olisi maan omille puolustusvoimille. Oslon poliittisesta kipukynnyksestä riippuu milloin se ottaa tällaisen toiminnan esille Euroopan unionin ja NATO:n piirissä ja vaatii itselleen Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

6 tukea. Norjan ongelmana on se, että jos Venäjä on muuten ja muualla käyttäytynyt rauhanomaisesti on muiden jäsenmaiden kovin vaikea lukea tilanne vakavaksi. Jos taas ne ovat jo sitoutuneet Venäjän tai jonkin muun toimijan vastaiseen rintamaan muualla niillä tuskin riittää resursseja suunnattavaksi pohjoiselle Jäämerelle. Norjan ja Venäjän keskinäinen vastakkainasettelu voikin sangen nopeasti johtaa rajoitettuun paikalliseen voimankäyttöön merialueella ja ilmatilassa. On selvää, että järjestöihin tukeutumisen lisäksi Oslo pyrkii hankkimaan tukea myös suoraan Washingtonista. Venäjä pyrkii tilanteen portaittaisen kärjistämisen ja rajoitetun voimankäytön avulla pitämään alueen muut maat ja läntiset järjestöt ulkona konfliktista. Itämeren piirissä tilanne säilyykin pääosin rauhallisena, mutta valtiot lisäävät valvontaa ja sotilaallista läsnäoloaan. Barentsin kriisi asettaa suuren haasteen läntisille ulkopoliittisille ja puolustuspoliittisille yhteistyöratkaisuille. Norja edellyttää saavansa tukea ja asia on tärkeä sen liittolaisille sekä periaatteellisesti että energiahuollon kannalta. ne joutuvat kuitenkin tasapainoilemaan ylläpitääkseen olemassa olevia hyviä kauppasuhteita Venäjään. Vaikutukset Suomeen Pohjoismaiden ja Baltian maiden ennakoitu kehitys vaikuttaa suoranaisesti Suomen puolustuspoliittisiin ja puolustusteollisiin valintoihin sekä Puolustusvoimien kehittämiseen. Kehitys vaikuttaa osaltaan myös maamme harjoittamaan turvallisuuspolitiikkaan; tämän suuruus riippuu oleellisesti Suomen kulloisellakin hetkellä voimassa olevista omista valinnoista ja sitoumuksista. Suomea pyydetään entistä enemmän osallistumaan laajempaan ja syvällisempään yhteistoimintaan. Se laajenee siinäkin tapauksessa, että emme olisi NATO:n jäsenenä. Se tulee aluksi kattamaan laajentuneen merivalvonnan, laajenee käsittämään ilmavalvontaan, johtaa yhteisten joukkojen tai järjestelyiden perustamiseen aluksi Ruotsin kanssa ja myöhemmin Norjan kanssa. Itämeren, ilmatilan ja kansainvälisen kriisinhallinnan lisäksi luonteva yhteistyöalue olisi Lapin, Norrbottenin ja Finnmarkin alue. Kansainvälinen yhteistyö kattaa tulevaisuudessa myös aseriisunta- ja asevalvontaoperaatiot. Suomen kohdalla tämä saattaisi tarkoittaa kansallisesti suoritettuja alustarkastuksia Itämerellä ja yhdessä pohjoismaisten tai läntisten kumppanien kanssa toteutettuja muilla eurooppalaisilla merialueilla. Yhteistyön lisääntymiseen vaikuttaa ja sitä helpottaa läntisten järjestöjen rajojen liudentuminen. Mikäli Venäjä pyrkii aktiivisesti olemaan osallistumatta puolustusyhteistyön laajentamiseen, aiheutuu siitä Suomelle suurempaa haittaa kuin pohjoismais-venäläisen yhteistoiminnan laajentamisesta 83. Syventyneen ja vain läntisen puolustusyhteistyön myötä saattaa syntyä tilanteita, missä Suomi on velvoitettu toimimaan venäläisiä etuja vastaan, esim. tarkastamaan venäläisiä tai Venäjälle liikennöiviä aluksia. 83 Tämän oletuksena on siis suomalaisten kategorinen pidättäytyvyys sotilaallisista harjoituksista venäläisten kanssa. 96 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

7 Työnjaon ja erikoistumisen myötä saattaa suomalaisille yrityksille avautua mahdollisuus edelleen kehittää omaa osaamistaan. Mikäli esimerkiksi Ruotsissa luovutaan pinta-alusten valmistamisesta, voi suomalainen laivanrakennusteollisuus päästä uusille markkinoille. Toisaalta työnjaon paineet saattavat heikentää juuri lähtökohtaisesti pienempien suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin ja Norjan kehityksestä kannattaa kuitenkin huomata, että erilaisista tämän hetken puolustuspoliittisista valinnoista huolimatta, Suomessa vallitsee sama epätasapainon tilanne kuin Norjassa 1990-luvulla ja Ruotsissa vielä 2000-luvun alkuvuosina. Vakaa tai pienentyvä puolustusbudjetti aiheuttaa puolustusvoimille jatkuvan rahoituskriisin. Tämä johtuu kasvavien henkilöstökustannusten ja vuosittain 5-7% vauhdilla kohoavasta materiaalikustannuksista. Suomessa joudutaan täten tekemään samankaltaisia toimenpiteitä mitä läntisissä naapureissamme on jo tehty tai tässä ennakoidaan tehtävän kansalliset voimavarat eivät riitä missään Pohjoismaissa itsenäisen ja täysimittaisen kansallisen puolustuksen ylläpitämiseen. 84 Yksi myönteinen ratkaisu tähän on juuri yhteistyön lisääminen, mikä siis mahdollistaa luopumisen joistain aikaisemmin kansallisista voimavaroista tai toiminnoista. Tämä saattaa johtaa tarpeisiin myös tehdä poliittisia sitoumuksia. Mikäli Barentsin meren alueella syntyy vakava poliittis-sotilaallinen kriisi, on tästä välittömiä seurauksia Suomelle. Poliittisesti Suomi joutuu eturintamaan, mikäli Norja vetoaa Euroopan unioniin (jonka jäsen sen oletetaan olevan) tai NATO:oon (jonka jäsen Suomi saattaa olla). Venäjä voisi tällöin kohdistaa Suomeen poliittista ja taloudellista painostusta, jotta Suomi ei asettuisi avoimesti tukemaan Norjan pyyntöjä näiden järjestöjen kokouksissa. Venäjä kuitenkin varoisi avointa sotilaallista painostusta sillä sen etuna on rajoittaa pohjoisten merialueiden kriisit paikalliseksi ja kahdenväliseksi. Sotilaallisesti em. tilanne johtaa lisääntyvään ilmatilan valvontatarpeeseen myös Suomessa ja, riippuen silloisista sitoutumisista ja mahdollisista jäsenyysvelvoitteista, myös suoranaisen sotilaallisen tuen antamiseen Norjalle. Mikäli olisimme NATO:n jäseniä aiheuttaisi tilanne vähintäänkin yleisen johtamisvalmiuden sekä Lapin/Pohjoiskalotin sotilaallisen valmiuden kohottamista. Merellisen luonteensa takia konflikti ei todennäköisesti leviäisi edes Finnmarkin maa-aluetta käsittäväksi. Eteläisessä Suomessa ja Itämeren alueella riittäisi valvonnan tehostaminen. Taloudellisesti energiantuotantoalueella tapahtuva yhteydenotto ja alueen hyötykäytön viivästyminen aiheuttavat pulaa energiaraaka-aineista ja siten maailmanmarkkinahintojen nousun. 84 Puolustusbudjettien sisäisestä dynamiikasta ja pohjoismaisista esimerkeistä katso tarkemmin Mika Kerttunen, Rahat lopussa. Suomen puolustuksen kritiikki, Suomen Sotilas, n:o 3, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA. HN Jari Takanen / PLM

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA. HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ - TIIVISTYS 1 Euroopan Komission lähtökohta: Teollinen yhteistyö (IP) vääristää vapaita markkinoita. Laki julkisista

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017) Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017

Lisätiedot

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto HN Jari Takanen / PLM

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 8.3.2017 HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ Maan puolustuksen ja turvallisuuden kannalta keskeisissä puolustushankinnoissa voidaan

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Yleinen asevelvollisuus

Yleinen asevelvollisuus Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko Mielipidekartoitus Risto Sinkko 3.5.2017 Huolestuneita kansalaisia huolestuttavien johtajien maailmassa Huolenaiheeksi ilmaistu: Presidentti Putinin toimet Venäjällä 40 % Presidentti Putinin ulkopoliittiset

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos Majuri Juha Mäkelä EHDOKKAAT 2.3.2008 PRESIDENTIN VAALISSA Gennadi Zjuganov

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Jäsenyys Natossa. "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi

Jäsenyys Natossa. Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi? Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi Jäsenyys Natossa "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kuva Kyllä Ei osaa sanoa Ei Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Sota kylmän sodan jälkeen janne.malkki@gmail.com Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Historiaa tutkittaessa tapahtumien seuraukset paremmin selvitettävissä Nykypäivää tutkittaessa teorioiden

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle aeuroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0207(COD) 4.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat

Lisätiedot

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälinen strategia

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälinen strategia Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälinen strategia 2018-2021 Liiton kansainvälisen strategian yleiset periaatteet 1/2 Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL) on osa kansainvälistä korkeasti

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta 10.2.2017 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta

Lisätiedot

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle 10.2.2016 I Kari Laitinen Mistä kysymys: Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot