ItäMaidon markkinoilla sattuu ja tapahtuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ItäMaidon markkinoilla sattuu ja tapahtuu"

Transkriptio

1 ItäMaito tiedotuslehti Pekka Laaksonen Kiinnostukaa Valion asioista Arvi Lind arvostaa maitoa Maitoauton mukana Kantolan tilalla Risto Sonninen hoitaa lehmiä ja tuottajien etuja. ItäMaidon markkinoilla sattuu ja tapahtuu ItäMaito

2 ItäMaito ItäMaito ItäMaito tiedotuslehti Pekka Laaksonen Kiinnostukaa Valion asioista Arvi Lind arvostaa maitoa Maitoauton mukana Kantolan tilalla Risto Sonninen hoitaa lehmiä ja tuottajien etuja. ItäMaidon markkinoilla sattuu ja tapahtuu Syöksyvirtauksia ja turbulenssia...3 Merkkituotteissa Valion vahvuus...4 Prosenttiosuudet eivät tee tulosta...6 Kokonaisuudessa maitoketjun vahvuus...7 ItäMaito vahvistaa maidon kilpailukykyä...8 Maitoedunvalvonnan polttopisteessä...10 Edullisia tarvikkeita maitotiloille...12 ItäMaito myymälät toimivat...14 Kuuden maakunnan meijeri...16 Sata vuokralaista kattojen alla...21 Ruokinnassa välitarkastelun aika...22 Tilasäiliöiden huolto nykyaikaan...24 Tiina Sirkjärvi esittäytyy...25 ARTTURI uusin numeroin...26 ItäMaito monessa mukana...28 ItäMaito avasi www-sivut...30 Mainio maito...31 Kannen kuvat: Tapani Lepistö, Tuomo Kautonen, Risto Sonninen ja Eero Jokisaari TOIMITUSKUNTA Päätoimittaja Ilpo Lukkarinen Toimitussihteeri Eevakaisa Parviainen Jarno Kämäräinen Riitta Pasanen Kari Piironen Arja Rissanen Tuotanto Pellervon Julkaisupalvelu PJP Taitto Kaija Rinkinen Painopaikka Suomen Painotuote Oy, Joensuu 2010 pääkirjoitus Syöksyvirtauksia ja turbulenssia Kädessäsi on Osuuskunta ItäMaidon ensimmäinen tiedotuslehti. Lehti tulee ilmestymään jatkossa kahdesti vuodessa, ensimmäinen numero keväällä äitienpäivän tienoilla ja toinen syksyllä isänpäivän aikoihin. Tiedotuslehti on teemapainotteinen, tämän numeron teemoja ovat maitomarkkinat, ItäMaito tutuksi ja säilörehu. Antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa. Mennyt kasvukausi oli kuin vuoristorata; sadetta, hallaa, hellettä ja kuivuutta. Opimme myös uuden termin, syöksyvirtaus. Syöksyvirtaukset saivatkin aikaan historiallisen helteen päätteeksi isoja vahinkoja kaatamalla metsää kuin heinää. Maitotiloille aiheutui runsaasti kustannuksia ja lisätyötä piloille menneestä maidosta ja puuttuvista sähköistä sekä tietoliikenneyhteyksistä. Vieläkin löytyy liian paljon maatiloja, joilta puuttuu aggregaatti. Vähimmäisvaatimuksena tulisi jokaisella maitotilalla olla aggregaattivalmius ja myös tieto siitä mistä aggregaatin hädän hetkellä löytää. Ääri-ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen myös markkinataloudessa. Kustannusten nopea nousu alkoi viljasta ja siirtyi tietysti väkirehuihin. Perässä tulevat lannoitteet ja polttoaineet. Seuraavaksi nousevat arvaten energian ja kasvinsuojeluaineiden hinnat. Myös valtion- ja kuntatalouden alijäämät vaativat paikkausta, eivätkä palkatkaan todennäköisesti laske. Kustannusten nousu tulee rassaamaan merkittävästi maitotilojen taloutta seuraavan vuoden aikana. Voiko menojen kasvuun varautua? Ostojen ajoituksen merkitys kasvaa, kun vain tietäisimme milloin olisi oikea aika ostaa. Olisiko varastojen määrää raaka-aineiden osalta tilatasolla kasvatettava, jos haluaa tasata nopeita raaka-aineiden hintamuutoksia? Viljan, lannoitteiden ja polttoaineiden sekä kaiken kiinteän materiaalin varastointi on kohtuukustannuksin järjestettävissä, mutta miten varastoida sähköä? Valion menestyminen maitomarkkinoilla ratkaisee, millaiseksi tulojen ja menojen välinen erotus maitotiloilla muodostuu. Valio onkin pärjännyt vientimarkkinoilla hyvin. Venäjän merkitys kauppakumppanina kasvaa jatkuvasti. Myös ruotsalaiset kuluttajat ovat lisänneet valiolaisten elintarvikkeiden, erityisesti laktoosittoman maidon, jogurtin ja voin määrää ostoskoreissaan. Sen sijaan kotimarkkinat eivät kovasta kilpailutilanteesta johtuen ole kehittyneet suotuisasti. Erityisesti tuontijuustojen ja -jogurtin sekä kaupan omien merkkien markkinaosuus kasvaa jatkuvasti ja järjetön tuontimaito sotkee edelleen kulutusmaitomarkkinat. Valion vahvuutena ovat hyvät merkkituotteet ja vahva brändi. Tulonlähteitä on useita ja tuotekehitys huolehtii siitä, että kuluttajat saavat nauttia valiolaisista innovaatioista myös tulevaisuudessa ja silloin kun Valio menestyy, mekin tuottajina menestymme. Historia osoittaa kymmenen vuoden ajalta, että Valio on pystynyt maksamaan maidosta parempaa hintaa kuin kilpailijat. Laman ja kovan kotimaisen kilpailun aiheuttama maidon hinnan alin aallonpohja ajoittui tämän vuoden alkupuoliskolle. Tällä hetkellä olemme menossa kohisten kohti parempaa. Toivottavasti pysymme hintojen nousurallissa mukana. Meijerien välisiä hintavertailuja tehtäessä on huomioitava myös jälkitili, osuuskuntien palvelujen arvo sekä osuuspääoman korko ja osuuden nettovarallisuusarvo. Siinä vertailussa olemme vahvoilla. Myös tämän vuoden jälkitili tulee olemaan mieluisa yllätys. Missään tapauksessa ei sovi unohtaa myöskään sitä, että koko Valioryhmän omistavat suomalaiset maidontuottajat. Valio ja ItäMaito ajavat suomalaisten ja itäsuomalaisten maidontuottajien etua ja menestymistä! KARI PIIRONEN MAITOTILAN ISÄNTÄ NURMEKSESTA ITÄMAIDON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, VALION HALLINTONEUVOSTON JÄSEN ItäMaito ItäMaito

3 Toimitusjohtaja Pekka Laaksonen, Valio Oy Merkkituotteissa on Valion vahvuus TEKSTI: ANTTI ÄIJÖ KUVAT: TAPANI LEPISTÖ Menestyvien omien merkkituotteiden takia valiolaisten tuottajien ei tarvitse olla erityisen huolissaan siitä, mitä tuontipaineiden rasittamilla perustuotteiden markkinoilla tai kansainvälisessä voin ja maitojauheen kaupassa tapahtuu. Suomalaisen tuottajamaidon naapurimaita parempi hinta perustuu täysin Valion merkkituotteisiin, jotka tuovat kuluttajaetua suomalaisille, ruotsalaisille ja venäläisille asiakkaille, painottaa toimitusjohtaja Pekka Laaksonen. Valion kilpailukyky muodostuu keskeisesti kahdesta asiasta, näitä ovat omien merkkituotteiden arvo asiakkaille ja tuotantokoneiston kustannustehokkuus. Molempien suhteen Pekka Laaksonen sanoo olevansa suhteellisen tyytyväinen. En näe lähiympäristössä sellaisia meijeriyrityksiä, jotka pystyisivät luomaan merkkituotteilleen oleellisesti enemmän arvoa. Tietysti jossain tuotteessa joku voi olla parempi, kilpailuun kuuluu, ettei koko ajan voi olla kärjessä. Valion tuotantolaitokset kestävät vertailun kaikkien pohjoiseurooppalaisten yritysten kanssa. Esimerkiksi uutta Seinäjoen rasvatehdasta kilpailukykyisempää en usko Euroopasta löytyvän ja minusta me osaamme ajaakin niitä hyvin. Valiossa on Pekka Laaksosen mukaan vahva usko siihen, että yrityksessä pystytään jalostamaan maito fiksulla tavalla. Ajoittaisia markkinahäiriöitä ja valuuttakurssiheilahteluita ei pidä säikähtää. Uskon että pystymme täyttämään tuottajien Valiolle antaman tehtävän ja Suomen maidon hinta on jatkossakin eurooppalaista huippuluokkaa. Tavoitteena on, että Valion omista merkkituotteista muodostuu vahvoja brändejä ja sitä kautta saadaan todellista lisäarvoa suomalaiselle maidolle. Markkinoinnin tutkimuksessa ja koulutuksessa on alkamassa mittava yhteistyö Valion ja Aalto-yliopiston välillä. Kymmenen vuoden sopimuksella lähdetään viemään suomalaista kuluttajamarkkinointia maailman kärkeen. Maitotuotto tehdään omilla merkeillä Meijerissä voi karkeasti jaotellen tehdä kolmenlaisia tuotteita; voi tehdä teollisuustuotteita maailmanmarkkinoille, jalosteita kaupan merkeillä, jotka kilpailutetaan vähän väliä ja omia merkkituotteita. Tuossa järjestyksessä, paras viimeisenä, menee myös tuotteiden arvojärjestys ja meijerin kyky tilittää tuottajille. Kaikki haluavat tehdä merkkituotteita, mutta se vaatii kymmenien vuosien työn niin kuin me Valiossa on nähty. Merkkituote syntyy omasta tuotekehityksestä ja markkinoinnista. Valiossa mitataan taloudellista tulosta maitotuotolla, joka vaihtelee paljon tuotteittain. Perustuotteiden ja teollisuustuotteiden maitotuotto ei Pekka Laaksosen mielestä voi poiketa eurooppalaisesta tilityshinnasta. Edamjuuston ja voin tapaisten tyypillisten perustuotteiden hinnat heijastelevat Keski-Euroopan markkinoita. Viimeisen kahden vuoden aikana on perusmaito mennyt tähän samaan luokkaan ruotsalaismaidon tuonnin takia. Käytännössä perusmaitojen, perusedamin ja voin hinnat ovat Suomessa laskeneet aika voimakkaasti johtuen juuri tästä kilpailutilanteesta. Halpaa tavaraa on ollut tarjolla paljon. Perustuotteiden osalta Valion vastaus kilpailuun on se, että joidenkin omien tuotteiden hinnat on laskettu kilpailijoiden tasoille markkinaosuuksien pitämiseksi. Tuontikilpailu on lisääntynyt osin tarpeettomasti, siitä Valiossa ollaan erityisen katkeria, että suomalainen osuusmeijeri ryhtyi tuomaan maitoa Ruotsista ja rapautti siten maidon tuottajahinnan. Se me tiedettiin, että voissa ja edamjuustossa rajat ylitetään helposti, mutta maidon tuonti oli ihan turhaa ja sillä ei saatu mitään hyvää aikaiseksi. Se oli heikon valuuttakurssin aikana saatu bisnesidea, jonka kannattavuus hävisi valuuttakurssien muutoksen mukana. Ulkomaantoiminnan osuus kasvussa Valion koko toiminnan keskiössä on Pekka Laaksosen mukaan se, että kuluttaja kokee saavansa etua yhtiön tuotteista ja haluaa ostaa niitä. Tuotteisiin liittyy erilaisia lisäarvoja ja varmuus siitä, että ne on tehty Euroopan puhtaimmasta maidosta. Sekin on tärkeää, että kuluttaja ostaessaan tietää, että kukaan ei vedä välistä, kun koko ketju tuotannosta jakeluun on maidontuottajien hallinnassa. Kotimaan markkinoiden muuttuneen tilanteen takia viennin merkitys on Valion toiminnassa selvästi kasvanut. Kasvussa ovat olleet niin vientimäärät kuin hinta. Ruplan ja kruunun kurssimuutokset tuntuvat Valion kassavirrassa nopeasti, sillä viennin osuus liikevaihdosta tulee tänä vuonna olemaan prosenttia. Ulkomaan toiminnassa haaste on lähinnä se, että vaihtelu on nopeaa ja heikossa markkinatilanteessa ei saa hermostua. Tilanne voi viime vuosien kokemuksien mukaan korjaantuakin yllättävän nopeasti. Valion maitotuoton kannalta oleellisin tekijä on kuluttajille myytävien merkkituotteiden markkina. Se ratkaisee, paljonko jalostusarvoa saadaan aikaiseksi. Suomessa merkkituotteiden hinnassa ei muutoksia ole tapahtunut, mutta myynnin kasvu on ollut takavuosia hitaampaa. Vasta tänä syksynä on alkanut näkyä piristymistä. Tärkeitä merkkituotteita Valiolle ovat esimerkiksi Valio Oivariini, Valio Oltermanni, Valio A+, jogurtit ja Valio Gefilus. Valio Laktoositon on nopeasti noussut arvokkaimpien merkkien joukkoon. Osa tuotteista myydään pelkällä Valio-merkillä. Jalostuksen tulos tuottajien hyväksi Liiketaloudellisesti tarkasteltuna maidontuotanto muodostaa Suomessa täysin integroidun ketjun. Suomalaisten maidontuottajien tulonmuodostus kertyy suoraan markkinoilta, sillä Valio ei kokoa itselleen mitään voittoa, joka ei päätyisi maidontuottajille. Suomalaisen maitotilan todellinen tulonmuodostus tapahtuu siinä vaiheessa, kun Valio myy tuotteen markkinoille. Valion aikaansaamalla tuloksella jotkut tilat pärjäävät erinomaisen hyvin, mutta kaikille ei nykyinen hinta kannattavaan toimintaan riitä. Maidontuotannon kehittämisessä kyse on jatkuvasta parantamisesta ja sitä on Suomessa tehty jo pitkään. Laakereille ei voi jäädä lepäämään, mutta mitään hyppäystä uudelle tasolle ei tarvita. Maidontuotantoon kytkeytyvää tarpeetonta kustannuskuormaa pitäisi toimitusjohtajan mielestä voida keventää. Navetan rakentaminen vaatii paljon rahaa, sen lisäksi pääomaa tarvitaan paljon muuhunkin. Esimerkiksi maan nykyinen hintataso heikentää suomalaisen maatalouden kilpailukykyä. Ei ole tervettä, että hehtaaritukien takia hinnat ovat tuottoarvoon nähden näin korkeat. Maitotiloille intoa kehittämiseen Pekka Laaksonen toivoo, että maidontuotannon kehittämisen into tarttuisi koko ItäMaidon alueelle. Nyt on nähty, että joillakin seuduilla maidontuotanto on laskussa. Tuottajilta toivotaan yhä aktiivista kehittämisotetta yrityksissään, siinä juuri heillä on korkein ammattitaito. Jonkin verran on ollut havaittavissa, että maidontuotannon painopiste on siirtymässä Ei ole olemassa mitään maidontuottajista erillistä Valiota, on vain tuottajien omistama ja hallitsema Valio, jonka tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä maitotuotto omistajille, painottaa toimitusjohtaja Pekka Laaksonen. idästä länteen päin, mutta tälle ei minusta ole mitään välttämättömiä syitä. Enemmän kyse on yrittäjien uskosta itseensä. Itä-Suomessa on luonnonolosuhteiden vuoksi paljon maidontuotannon kannalta haasteellisia alueita, mutta myös paljon edullisia. Toivon, että koko alueella riittää jatkossa maidontuottajia, jotka uskovat omaan yrittämiseen ja maidon tulevaisuuteen. Pekka Laaksonen näkisi mielellään, että tuottajat olisivat aktiivisia osuuskuntien ja Valion hallinnossa. Ihan ensiksi tuottajien olisi hyvä selvittää itselleen, miten Valio pyrkii luomaan maidolle arvoa. On hyvä, että maidontuottajat ovat kiinnostuneita Valion ItäMaito ItäMaito

4 Prosenttiosuudet eivät tee tulosta Maidon tuottaja- ja kuluttajahintoihin vaikuttavista tekijöistä on Valion toimitusjohtajan Pekka Laaksosen mielestä olemassa paljon harhakäsityksiä. Tosiasia on se, että valiolaisen maidontuottajan tuloihin eniten vaikuttavat Valion merkkituotteista saama hinta ja jalostuskustannukset. Maitotuotteiden kuluttajahintoja taas säätelee lähes kokonaan markkinatilanne. Ei pidä rakentaa vastakkainasettelua kaupan ja maidontuottajan välille, jos tuote myy niin hyvin, että siitä riittää katetta kaikille. Valiolla on kymmenittäin merkkituotteita ja tuhansittain hintoja, järkeily menee harhateille kun joukosta poimitaan yksi tuote ja väitetään siitä, että oma osuus on liian alhainen. Pekka Laaksonen sanoo vanhakantaiseksi ajattelua, jossa puhutaan arvoketjun osuuksista; malli pätee vain silloin, jos tuotteita on yksi. Jos tuotat tomaatteja ja laitat niitä laatikkoon, silloin voi keskustella eri tahojen osuuksista. Kun tehdään korkean jalostusasteen tuotteita, tuollainen arvo-osuuskeskustelu on ihan viimeinen asia tuottajan etua ajatellen. Ei kannata ihmetellä eri osapuolten suhteellisia osuuksia arvoketjussa. Eivät prosentit tuo tulosta vaan sentit ja eurot. Kehittämällä kuluttajille hyödyllisiä merkkituotteita, luomme tuotteelle rahassa mitattavaa arvoa. Kun yhteistyössä kaupan kanssa saamme tällaisten tuotteiden määrällisen myynnin hyvälle tasolle, siitä kertyy reilusti tilityshintaa tuottajalle. 20 prosentin osuudella tuottaja voi hyvinkin saada enemmän senttejä litraa kohti kuin 50 prosentin osuudella. Markkina ohjaa toimintaa ja siinä me joko onnistutaan tai epäonnistutaan. Mutta, jos puhutaan vain osuuksista maitopurkin hinnasta, ei nähdä metsää puilta. toiminnasta. Tämä ei ole sen kummempaa kuin tilan pyörittäminen, välillä investoidaan ja sitä varten pitää pistää rahaa sivuun. Toisaalta rahaa on hyvä pistää sivuun, vaikka ei investoidakaan, jotta lainoja voidaan maksaa pois. Teollisuuden kannalta olisi helpointa, että maitoa tulisi mahdollisimman tasaisesti ja mieluummin hiljalleen kasvavia määriä. Joka tapauksessa Valio toteuttaa tehtäväänsä riippumatta siitä, mihin suuntaan maitomäärä Suomessa menee. Toimitusjohtaja uskoo maidontuotannon kehityksessä vahvasti markkinaohjautuvuuteen, siihen että Valion tulos keskipitkällä aikavälillä ohjaa tuotannon määrää. Tämän mukaan Suomessa maidontuotanto olisi kasvussa silloin, kun Valiolla menee oikein hyvin. Meillä on Valiossa kaksi keskeistä periaatetta. Toinen on se, että otamme vastaan kaiken maidon, mitä meidän tuottajat tuottaa ja kaikelle maksetaan sama hinta. Tässä mielessä en näe maitomäärää ongelmana ainakaan niin pitkään kuin Valio pärjää samalla tavalla kuin tähänkin asti, Pekka Laaksonen vakuuttaa. Investoinnit tasaisesti Valiossa on investointitarpeeksi arvioitu miljoonaa euroa vuodessa. Maitotuottolaskelmissa on varauduttu runsaan sadan miljoonan investointeihin, mutta omistajat päättävät mikä on todellinen tarve. Silloin kun ei investoida maksetaan velkoja pois. Tänä vuonna on pikkuisen painettu investointitasoa alas, jotta voidaan lyhentää rahoituslaitoksilta olevia lainoja. Lapinlahden jauhetehtaan uusiminen on iso investointi, joka on tulossa toteutusvaiheeseen. Sen lisäksi Valiossa suunnitellaan sekä juustoloiden että tuoretuotemeijerien uusimisia. Näistä isoista hankkeista on hyvin varhaisessa vaiheessa kerrottu omistajille, mutta toteuttamisaikataulut ovat auki. Jokainen tietää, että joskus se traktori on vaihdettava. Mutta meillä ei ole kotimaassa sellaisia suunnitelmia, jotka veisivät hirveästi rahaa ja ulkomailla vielä vähemmän. Virossa ja Venäjällä tietysti pidetään yllä ja hiljalleen kehitetään siellä olevia tuotantolaitoksia. Kausihinnoittelu toteuttaa toiveita Maidon kausihinnoittelun ensi vuonna toteutettava muutos palvelee Pekka Laaksosen mukaan kahta asiaa. Toisaalta näin saadaan keväällä tiloille enemmän rahaa, kun silloin kustannuksetkin ovat korkeimmillaan. Toisaalta tuottajille tulee parempi tietoisuus siitä, mikä se hinta oikeasti on. Muutos merkitsee myös hinnan korotusta viime kevääseen verrattuna, kun asioita katsotaan lyhyellä tähtäyksellä. Kukaan ei tiedä mikä on ensi syksyn hinta, mutta ensi kevään hinta on kausihinnoittelun vuoksi yli 3 senttiä korkeampi kuin viime kevään hinta ilman mitään perushinnan muutoksia. On se ihan rahanarvoinen asia. Kausihinnoittelun muuttaminen oli tuottajien toivomus, mutta myös toimitusjohtajan mielestä hyvä asia. Hallituksella oli sellainen näkemys, että raju kausihinnoittelu on aikansa elänyt. Kun kuitenkin syksymaito on Valiolle arvokkaampaa, tehtiin muutos niin että kausihinnan lasku keväällä on ainoastaan kaksi senttiä ja syksyllä nousu kaksi senttiä. Valio maksaa osuuskunnille maidosta perushinnan, joka on tällä hetkellä 38,5 senttiä tietyille rasva- ja valkuaispitoisuuksille. Osuuskunnat pidättävät hinnasta 1,7 senttiä omiin kustannuksiinsa, mutta aina seuraavana keväänä maksetaan jälkitiliä, kun Valio maksaa omistajilleen osingot ja osuuspääoman korot. Vuositasolla perushinta peilaa aika hyvin sitä, mitä tuottajat maidosta saavat. Minusta tämä on tärkeä tieto muun muassa investointilaskelmia ajatellen. Laajasti ajateltuna meijerikokonaisuuteen ja kokonaisvaltaisiin maitotuotteisiin kuuluu monenlaisia asioita, joilla kaikilla on oma vahva merkityksensä. Lähtökohtana on tietysti maito. Maidontuottajien yksi merkittävä vahvuus on siinä, kuinka suurelta osin maitoraaka-aine ja sen tuotanto on keskitetysti heidän itsensä käsissä. Mikäli maito hajoaa tuottajien käsissä sirpaleisesti, tuottajien vaikutusvalta vähenee. Olen kuullut joidenkin sanovan, että maidon hinta ja siten tuottajien asema olisi parempi, jos olisi kymmenen maidon ostajaa tilojen ovia kolkuttelemassa. Tosiasia olisi, että tuolloin maidon hinta olisi varmasti nykyistä huomattavasti alempi! Maidon lisäksi kokonaisvaltaiseen maitoketjuun ja maitotuotteisiin kuuluu maidon jalostus valmiiksi tuotteiksi meijereissä, maitotuotteiden tuotekehittely, markkinointi, valmiiden tuotteiden jakelu kauppoihin ja tuotemerkki, brändi joiden varassa me tämän päivän kuluttajat ostopäätöksiämme teemme. Mitä enemmän edellä mainitut osatekijät ovat meijerin hallussa ja meijeri maidontuottajien omistuksessa, sitä enemmän itsenäisestä ja tuottajien omissa käsissä olevasta yrityksestä voidaan puhua. Lähihistoria reilun kymmenen vuoden ajalta osoittaa useaan otteeseen, että edellä mainitut tekijät ovat maitotuotemarkkinoilla olemassa. Monet meijerit Suomessa ovat joutuneet vaikeuksiin omien tuotteiden ja tuotemerkkien kanssa ja ajautuneet sitten enemmän tai vähemmän hallitusti toisten kotimaisten ja jopa ulkomaalaisten meijerien syliin. Nämä esimerkit osoittavat, että pidemmän ajan kuluessa kaikkien edellä kuvattujen kokonaisvaltaisen maitoketjun osatekijöiden tulee olla riittävän vahvoja ja yrityksellä tulee olla riittävästi kokoa kokonaisuuden ylläpitoon. Valioryhmä on kansainvälisesti pieni toimija, mutta ainoa meijeriyritys jolla kaikki edellä kuvatut maitoketjun elementit ovat vain ja ainoastaan suomalaisten maidontuottajien käsissä ja omistuksessa. Lisäksi Valioryhmällä on riittävästi kokoa esimerkiksi jatkuviin kansainvälisiin toimiin Suomessa olevan, maitotuotteiden tuonnista johtuvan, kotimaisen ylijäämämaidon markkinoimiseksi ulkomaille. Mikäli Valioryhmä ei edellä mainittua maitomäärää veisi erilaisina tuotteina maasta ulos, olisi kotimaan markkinatilanne katastrofaalinen ja maidon tuottajahinta kaikille sen mukainen. Onko sitten meijeriyrityksen sinivalkoisella omistuksella merkitystä? Tilakohtaisesti lyhyellä tähtäimellä tai maitomarkkinakokonaisuutta vain osittain tarkasteltaessa eivät kaikki välttämättä näe suomalaiselle omistukselle suurta merkitystä. Asiaa kokonaisuutena tarkasteltaessa omistuksella on erittäin suuri merkitys. Onhan nimittäin kiistatta niin, että yritykset pyrkivät luomaan kuluttajille lisäarvoa ja sen kautta viimekädessä hyötyä omistajille. TEKSTI: ILPO LUKKARINEN, toimitusjohtaja, osuuskunta itämaito kuva: Kari jalkanen Maitomarkkinoiden viime vuosien muutokset ovat nostaneet esiin kysymyksiä, kenen tuottama maito mahtaa olla isänmaallisinta. Maitoa ja maidontuottajia ei tietenkään voi luokitella toisia isänmaallisemmiksi, mutta puhuttaessa koko maitoketjusta ja kokonaisvaltaisista tuotteista kysymys muuttuu ihan toisenlaiseksi. Kokonaisuudessa maitoketjun vahvuus Toinen yritysmaailman kiistaton tosiasia on, että yrityksissä päätösvaltaa käyttävät omistajat. Näennäisesti valtaa ja päätöksentekoa voidaan antaa kumppaneille yms. neuvottelukunnille, mutta esimerkiksi meijeriyrityksessä todellista valtaa käyttävät ne, joilla on edellä kuvatut meijeriyrityksen tärkeät elementit omistuksessa ja hallussa. Valioryhmässä on hiukan vajaa maidontuottajatilaa. Yksittäisestä tilasta saattaa joskus tuntua, että omaa ääntä ei saa kuulumaan. Tosiasia on kuitenkin se, että Valioryhmä ja kaikki meijeriyrityksen tärkeät elementit on tiukasti maidontuottajien omistuksessa ja päätäntävallassa. Tietenkin demokraattisesti valittujen hallintohenkilöiden välityksellä, sillä ei näitä asioita voida huutoäänestyksellä hoitaa. Strateginen päätöksenteko on maitomarkkinoiden puristuksessa, mutta tiukasti isäntien ja emäntien käsissä! Valioryhmän ponnistelut tähtäävät vain ja ainoastaan suomalaisen maidon menestymiseen. Valioryhmän ponnisteluista hyötyvät kaikki muutkin suomalaiset maidontuottajat, vaikka eivät sitä aina tunnistakaan. Valiolainen osuustoimintaan perustuva meijeritoiminta on erittäin isänmaallista! ItäMaito ItäMaito

5 ItäMaito vahvistaa maidon kilpailukykyä Tuomo Rytkönen TEKSTI: ANTTI ÄIJÖ Tämän vuoden alussa toimintansa aloittaneen Osuuskunta ItäMaidon pitkän tähtäimen tavoitteena on toteuttaa valioryhmässä hankintaosuuskunnalle kuuluvat tehtävät entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Toimitusjohtaja Ilpo Lukkarisen mukaan alkukokemukset näyttävät, että heti ensimmäisenä vuonna päästään hyvään vauhtiin, vaikka toimintojen yhtenäistäminen onkin aiheuttanut jo etukäteen tiedossa olleita ylimääräisiä kustannuksia. Maidosta tuottajille maksettava hinta tulee markkinoilta Valion menestyksellisen toiminnan kautta. Kuluttajat lopulta määräävät onko tuottajien saama maidon hinta 40 senttiä vai jotain muuta. Kunkin hankintaosuuskunnan osuus, johon esimerkiksi ItäMaidon omin toimin voidaan vaikuttaa, on muutamia sentin kymmenyksiä. Tilakohtaisia maitomääriä ajatellen tälläkin on vuodessa oma merkityksensä. Viiden osuuskunnan fuusion tuloksena saadaan osuutta pienennettyä, kun ItäMaito saa hetken toimia. Sitä kautta osuuskunnan kilpailukyky ja tuottajien saama jälkitili paranevat, Ilpo Lukkarinen lupaa. ItäMaidon ja Valioryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan mukaan luoda edellytyksiä maidontuotannolle ja pitää huolta siitä, että täällä tuotetusta maidosta valmistetaan tuotteita, mielellään lisäarvotuotteita, joista kuluttajat kotimaassa tai viennissä ovat valmiita maksamaan hyvän hinnan. ItäMaidon edustajia on mukana Valion hallinnossa tekemässä strategisia päätöksiä suomalaisten, valiolaisten maidontuottajien mahdollisimman hyvän menestymisen eteen. ItäMaito on tällä hetkellä Antti Äijö Valion suurin omistaja 26 prosentin osuudella. Osuuskunta on Valion hallinnossa mukana omistusosuutensa mukaisella tavalla, hallintoneuvostossa on kuusi ItäMaidon edustajaa ja hallituksessa yksi. Meillä on linjattu, että Itä- Maito on avoin, yhteistyökykyinen ja hyvä kumppani Valion omistukseen liittyvissä asioissa, Ilpo Lukkarinen toteaa. Yhteiset käytännöt koko osuuskunnalle Uuden ItäMaidon haaste alkutaipaleella on se, että viiden perinteisen osuuskunnan lopettaessa toimintansa myös toimintakulttuurit muuttuivat. Yhteen sulautui hyvin erilaisessa vaiheessa olevia osuuskuntia. Osa oli jo usean fuusion läpi menneitä, osa pitkän perinteen omaavia pitäjämeijereitä. Useamman fuusion läpikäyneille tuottajille uuden osuuskunnan alkukoukerot ovat olleet tavallaan tuttuja. Niissä osuuskunnissa, missä on takana reilun sadan vuoden historia pitäjämeijereinä, muutos on koettu isompana. Näkisin, että muutos on ollut ennen kaikkea henkisellä puolella. Ilpo Lukkarinen haluaa, että maidontuottajat kokisivat Itä- Maidon omistamisen arvoiseksi, vaikka uuteen tilanteeseen tullessa ihan kaikkia palveluita ei entisen osuuskunnan tapaan enää voida hoitaa. Palveluiden muutos johtuu osaksi jo siitä, että fyysinen etäisyys on kasvanut. Muutokset eivät ole pelkästään kielteisiä, joissakin asioissa ItäMaito voi palvella entisiä osuuskuntia paremmin, tai ainakin kustannustehokkaammin ja siten paremmalla tilityshinnalla. ItäMaitoa rakennettaessa pohdittiin uudelle organisaatiolle sopivan kokoinen rakenne ja luotiin henkilöstön toimenkuvat omistajien esittämien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Viiden osuuskunnan fuusio merkitsi myös 15 henkilön työsuhteen päättymistä. Minulla on se kuva, että perusasiat on saatu järjestykseen, nyt on aika hienosäätää ja tarkentaa toimintaa, Ilpo Lukkarinen sanoo. ItäMaito ItäMaito Maaseudun selkäranka Itä-Suomessa voi ihan kirkkaasti sanoa, että maito on maaseudun selkäranka. Jos täällä taajamien ulkopuoliselta alueelta otetaan pois maito, mitä sinne jää. Oikeasti sinne jää hyvin vähän, sillä maidontuotanto vaikuttaa niin moneen asiaan. ItäMaidon tavoite on se, että maidon tuotantomäärä säilyisi alueella nykytasolla, eli noin 540 miljoonassa litrassa. Me olemme sillä tavalla vastuullisia ja realisteja, että rajatonta tuotannon kasvua ei tavoitella. C-alueen isoista lisälitroista voisi koitua suuria uhkia pohjoisen tuen säilymiselle. Valioryhmässä kasvua haetaan lisäarvotuotteista, toisin sanoen maitoa pyritään käyttämään yhä enemmän parempaa tilityshintaa antaviin tuotteisiin bulkkituotteiden sijasta. Tämä lienee pidemmän päälle ainoa tie täällä kylmässä pohjolassa tuotetun maidon riittävän hinnan turvaamiseksi. Toisaalta vajaan kymmenen sentin pohjoinen tuki on suomalaisille tiloille äärimmäisen tärkeä. Se jopa puhuu maidontuotannon rajattoman kasvun puolesta C- tukialueella, unohtaa ison maitopelin erittäin tärkeitä palasia. Tuon edellä kerrotun maidon kokonaismäärän puitteissa osuuskunnassa toivotaan, että maidontuotanto kehittyisi edelleen kautta koko toimintaalueen. Kuluvan vuoden aikana Ilpo Lukkariselle on selvinnyt, että luonnonoloista johtuvat erot ovat Itä-Suomessa maidontuotannon kannalta luulemaani pienemmät. Henkisessä ilmapiirissä ja suhtautumisessa tulevaisuuteen erot ovat suuremmat. On paikkoja, joissa nähdään maidontuotannon tulevaisuus positiivisena ja toisaalla näkemys voi olla päinvastainen. Esteet tilojen kehittämiselle ja investoinneille voivat olla henkisellä puolella; kehittäminen on helpompaa alueilla, missä on valmiiksi siihen myönteinen ilmapiiri. Sellaisissa oloissa tuotantoa on henkisesti vaikea lähteä kehittämään, missä on paljon lopettamista suunnittelevia. ItäMaidolle kaiken kokoisilta tiloilta ja kaikista toimialueen osista tuleva maito on yhtä arvokasta. Monta kertaa on todella menestyviä tiloja, jotka vähättelevät itseään. Osuuskunnan näkökulmasta tilanne voi näyttää ihan toisenlaiselta. Investointien ja kehittämisen ei tarvitse tarkoittaa välttämättä mitään isoa, se voi olla myös pientä parannusta olosuhteisiin tai muutaman eläinpaikan lisäystä. Niillä pystytään saavuttamaan erittäin hyviä taloudellisia tuloksia ja mielekkyyttä työhön tulevaisuuttakin ajatellen. Valioryhmä kehittyy ja kehittää Tilojen päätöksillä omasta tulevaisuudestaan on varsin suora yhteys siihen, miten täällä jalostuslaitokset ja jalostuksen työpaikat säilyvät. Kaikkien on hyvä tietää, että täällä ei varmasti olisi Valion tuotantolaitoksia, jos täällä ei olisi maitoa. Ei ole ollenkaan sama asia kenellekään maitoketjussa, mitä isäntien ja emäntien mielessä liikkuu. Suomalaisten maidontuottajien yhtenäisyys on koko alan kannalta hyvin keskeinen asia. Niin isot kuin pienemmätkin suomalaiset tilat ovat kansainvälisesti katsoen syrjässä ja meillä on ihan selvä luonnonhaitta. Toisaalta on meillä paljon vahvuuksiakin. Ajatellaanpa että esimerkiksi Tanskassa maitotilat ovat paljon meitä suurempia ja paremmissa olosuhteissa, mutta ovat erittäin pahojen kannattavuusongelmien kourissa. Siellä maidon hinta on paljon Suomea alhaisempi ja tilat erittäin velkaantuneita. Kyllä meille maltillinen eteneminen, yhtenäisyys ja suomalaisten tuottajien omistama Valioryhmä luovat ne puitteet, joiden avulla on mahdollisuus selvitä tulevaisuudessakin, Ilpo Lukkarinen korostaa.

6 Omat miehet maitoalan etuja valvomassa TEKSTI JA KUVAT: TUOMO KAUTONEN Liperiläinen Olli Laaninen tuntee maitovaltuuskunnan koko sen viisitoistavuotisen toiminnan ajalta. Vain perustava kokous jäi jostain syystä väliin. Kuusi vuotta sitten Laaninen valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi. jäsenet muodostavat "Valtuuskunnan luottamushenkilöiden näkemyksen maitoalasta, meijereiden käytännön liiketoimintaan ei kuitenkaan suoraan puututa", Laaninen kuvaa toimielimen roolia. Vuosien varrella on tehty vaikeitakin linjauksia. Tiukka paikka oli muun muassa silloin, kun tilojen tuotantoa sopeutettiin maitokiintiöihin viime vuosikymmenen alussa maakiintiön rajusti ylittyessä. Vuonna 1990 ei navetoiden rakentamista tuettu nykyisessä laajuudessaan, joten Olli Laaninen investoi lainarahalla. Investoivan tilan ongelmat tulivat kovin läheisiksi, Laaninen sanoo. Useimmat maitovaltuuskunnan käsittelemät aiheet liittyvät keskeisesti EU:n ja kansalliseen maitopolitiikkaan. Pohjoisen tuen rajoitteet, vuonna 2008 alkanut eurooppalainen maitokriisi, kilpailulainsäädännön muutokset ja kiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutukset, Olli Laaninen luettelee valtuuskunnan ajankohtaisia aiheita. Pohjoisen C-tukialueen maidontuotanto on noussut ja tukeen kohdistuu erityisiä paineita, vaikka maakiintiö alittuu. EU:n liittymissopimuksessa on tälle alueelle määritelty kokonaismaitomäärä ja tuen tarkoitus on ylläpitää tuotantoa. Alueen tuotannon kasvattaminen voi merkitä nykymuotoisen tuotantotuen loppumista. Pari vuotta kestäneen maidon tuotantokriisin hoitamisesta antoi eurooppalainen korkean tason työryhmä kesäkuussa suosituksen ja ministerineuvosto päätti jatkovalmisteluista. Tavoitteena on tuottajan aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa. Myös kilpailulainsäädäntöön ajetaan muutoksia. EU:n maatalousministerit odottavat komission antavan jäsenmaille ohjeet tai tekevän lakiesityksen tuottajien sopimusoikeuden parantamiseksi. Useimpien Euroopan maiden kilpailulainsäädäntö on Suomea väljempi. Lakeja onkin tarkistettava ja tulkittava niin että tuottajien tiiviimpi yhteistyö olisi mahdollista. Vuonna 2015 lakkaavien maitokiintiöiden tilalle halutaan järjestelmä, jolla tuotantoa voidaan ohjata ja heikoimpien alueiden tuotantoa edelleen tukea. Kaikki nämä vaikuttavat maidontuottajien toimeentuloon ja jaksamiseen aivan käytännön tasolla, Olli Laaninen painottaa. Investoineiden tilojen ongelmat tuttuja Investoivien tilojen ongelmat Laaninen on itse kokenut konkreettisina rakentaessaan uuden navetan vuonna Investointiavustuksia ei siihen aikaan saanut ja rakennettiin lainarahalla. Rakennusvelkaa oli alussa moninkertaisesti liikevaihdon verran. Tilan 30 lehmäpaikan pihattonavetta rakennettiin ja koneellistettiin ajan silloisten vaatimusten mukaan. Lehmät lypsetään 1 x 5 kalanruotoasemalla. Väkirehu jaetaan kahdesta kioskista ja säilörehu siirretään ruokintapöydälle jakovaunulla. Tuorerehu säilötään siltanosturia käyttäen salvosiiloihin ja viime vuonna rakennettiin lisätilaksi laakasiilo. Laanisen Kalmokangas nimisellä tilalla on peltoa 30 hehtaaria ja lisäksi vuokramaita 22 hehtaaria. Pelloista viljellään 20 hehtaaria suunnilleen puoliksi ohralla ja kauralla ja muu ala nurmella. Viljakoneketjuihin Laaninen ei ole investoinut, puinti ja kuivaus tehdään kokonaan rahtityönä. Säilörehu korjataan omalla niittomurskaimella ja silppuavalla noukinvaunulla. Maitokiintiö on kasvatettu useilla ostoilla litraan. Ruokinnassa käytetään säilörehua, kotoista viljaa ja Liperin 30 - tiivistettä. Viime tarkkailuvuonna Laanisen karja tuotti 9500 kilon keskituotoksen. Ensimmäisen kerran otettiin puhtaasta ayshire-karjasta myös eläin geenivalinnan jälkeen nuorsonnikäyttöön. Maitovaltuuskunnan lisäksi isännän pitävät liikenteessä myös Pohjois-Karjalan tuottajaliiton puheenjohtajuus ja MTK:n valtuuskunnan jäsenyys sekä ItäMaidon hallitus, joten kuutisen vuotta sitten tilalle palkattiin kokopäivätoiminen työntekijä. Puoliso Riitta Laaninen työskentelee sairaalapsykologina. Perheeseen kuuluvat pojat Ville (19 v.) ja Topi ( 17 v.). Maaningalta maitovaliokuntaan Maitovaltuuskunta tekee suuret linjaukset, maitovaliokunta työstää päätökset ja käsittelee myös asioita läheltä maidontuotannon käytäntöjä, muotoilee maitovaliokunnan jäsen Risto Sonninen Maaningalta. Viralliset maatalouden tukineuvottelut käy toki MTK, mutta maitovaliokunta työstää tarkkaan juuri maidontuotantoon liittyvät asiat. Tällä hetkellä ehkä polttavin aihe on Sonnisen mielestä maitokiintiöiden poistuminen vuonna Pohjoisen tuen turvaamiseksti tarvitaan jonkinlainen tuki- ja ohjailujärjestelmä kiintiöiden lakattuakin. Tyhjän päälle jäädään, jos ei saada tuotannon ohjailuun jotain järjestelmää! Myös kilpailulainsäädännössä on remontin paikka. EU:n maitoryhmässä on 22 maata säätelyn ja viisi maata eisäätelyn kannalla. Esimerkiksi Ranskassa voivat tuottajat sopia alueellisesti tuotantomääristä, Risto Sonninen vertaa. Suurten linjojen lisäksi maitovaliokunta ottaa kantaa ja seuraa aivan käytännön maidontuotantoon liittyviä aiheita. Valiokunnan kustannusseurantaryhmän käynnistämä ostoskorivertailu vertaa havainnollisesti yleisimpien maidontuotantotarvikkeiden hintoja eri tarvikeliikkeissä. Valiolaisten osuuskuntien myymälät ovat pärjänneet hyvin kaikissa vertailuissa, Sonninen muistuttaa. Rehujen hintaseurantaa taas tehdään yhteistyössä neuvontajärjestön kanssa siten, että Pro- Agrian neuvojat päivittävät hintatiedot nettiin ja tuloksia voi seurata sivuilta fi/nauta/ostorehujen hinnat. Oman tilansa tarvikehankinnoissa Sonniset suosivat noin 40 kilometrin matkassa sijaitsevaa ItäMaidon Säviän myymälää. Risto Sonninen otti puolisonsa Minnan kanssa Peräniemi-nimisen Riston kotitilan hoitoonsa sukupolvenvaihdoksessa vuonna Vuonna 2000 tilan navetta peruskorjattiin 34 lypsylehmälle ja parsinavetta koneellistettiin monipuolisesti. Lypsimet kuljetetaan kiskoilla ja väkirehuautomaatti annostelee väkirehun kätevästi lehmien eteen. Säilörehu siirretään pöydälle Avantilla. Yhteensä 80 hehtaarin peltoalalla viljellään 30 hehtaaria oman karjan tarvitsemaa viljaa, muu ala on nurmella. Rahtipuimuri pui viljan, joka kuivataan yhteiskuivurissa. Säilörehut korjataan naapurin kanssa kimppakoneilla. Maitokiintiöitä Peräniemessä on hieman vaille litraa ja puhdas ayrshire-karja antaa noin kilon keskituotosta. Tuloslaskelman viivan alle jäävä luku ratkaisee, painottaa Järkevä koneellistaminen helpottaa navettatöissä, Risto Sonninen sanoo. Väkirehuautomaatti jakaa rehun, johon käytetään kotoisen viljan lisäksi Säviän myymälän kautta tilattua viljatonta valkuaistiivistettä. Lypsinkiskot helpottavat lypsyssä ja säilörehu jaetaan Avantilla kätevästi ruokintapöydälle. Risto Sonninen. Risto ja Minna ovat molemmat agrologeja. Tuotantoa jatketaan nyt jo totutulla tavalla ja nykyisessä laajuudessa. Neljän- ja viidenkympin ikävuosien välissä on syytä punnita tulevaisuuden ratkaisuja tarkoin, Risto sanoo. Perheeseen kuuluu kolme lasta, joista nuorin on 11 ja vanhin 16 vuotta. Navettatyöt Risto ja Minna tekevät yleensä yhdessä. Luottamustehtävät Risto on valinnut läheltä omaa ammattia. Maitovaliokunnan lisäksi hän on ItäMaidon hallituksessa ja Valion hallintoneuvostossa. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon tuottajaliitoilla on yhteinen maitovaliokunta, jonka jäsen Risto Sonninen myös on. Perinteisesti hoidettu, niin tavallinen kuin mahdollista, Sonninen kuvaa omaa maatilaansa vaatimattomasti. Luottamustehtävissä hän sanoo työskentelevänsä juuri tavallisten tuottajien asioissa. Maidontuotannon tulevaisuuden Sonninen näkee myönteisenä. Maidolla on mahdollisuuksia - haasteista huolimatta. 10 ItäMaito ItäMaito 11

7 ItäMaito -myymälät palvelevat ItäMaidon omista myymälöistä Edullisia tarvikkeita maitotiloille TEKSTI: ANTTI ÄIJÖ Kauppatoiminta kuuluu Osuuskunta ItäMaidon hallinnon määrittelemiin ydinliiketoimintoihin. Tavoitteena on taata osuuskunnan maidontuottajille mahdollisimman edulliset tuotantotarvikkeet koko alueella. ItäMaito Liperin myymälässä ovat Liperin Myllyn tuotteet hyvin esillä. Kuva: Pentti Potkonen Haastetta ItäMaidon kauppatoimintojen kehittämiselle on esimiehenä toimivan Mikko Leinosen mukaan tuonut se, että toimintakulttuureissa on perustajaosuuskuntien alueilla ollut eroja. Järjestelmät ja tuotteet ovat hyvin samanlaisia, mutta toimintatavat ovat jonkin verran poikenneet toisistaan. Nyt toimintaa on muokattu niin, että kaikissa myymälöissä käytännöt pelaavat yhteen. On rakennettu kokonaan uusi yritys ja katsottu, minkälaiset käytännöt ovat sen toiminnan kannalta parhaita, Mikko Leinonen kertoo. ItäMaidon rakentuessa kauppatoimintojen yhteen liittämistä helpotti se, että kaikki sulautuneet osuuskunnat olivat tiiviisti verkostojakelussa jo aiemmin. Muutamien keskeisten tarvikkeiden osalta apuna on myös valtakunnallisesti keskitetyt ostot. Valiolaiset osuuskunnat kilpailuttavat tavarantoimittajia yhdessä. Tämä mahdollistaa suuret volyymit, jotka tuovat selviä hyötyjä asiakkaille. Kauppatoiminta ja siihen liittyvä myllyliiketoiminta on määritelty ItäMaidon ydinliiketoiminnoiksi. Omien myymälöiden merkitys tulee esiin muun muassa kilpailutilanteen kautta. Osuuskunnan myymälöiden avulla voidaan hintataso pitää mahdollisimman vakaana. Lisäksi laajalla toimialueella on seutuja, missä muita maatalouskauppoja ei oikeastaan ole. Tällainen paikkakunta on esimerkiksi Polvijärvi, jonka myymälää ollaan parhaillaan remontoimassa. Omien myymälöiden määrä on pidetty fuusion jälkeen ennallaan. Jokainen myymälä on oma tulosyksikkönsä, tavoitteeksi on asetettu että toiminta olisi kaikilla kannattavaa pidemmällä aikajänteellä. Kauppatoiminnalla ei pyritä varsinaisesti tekemään tulosta. Tärkein merkitys omasta kaupasta on siinä, että pystymme tarjoamaan maidontuottajien tarvitsemia palveluita mahdollisimman edullisesti. Sulautuneilla osuuskunnilla oli hieman erilaiset strategiat kauppatoiminnan suhteen. Voimavaroja on Mikko Leinosen mukaan nyt suunnattu uudestaan niin, että omat kaupat olisivat mahdollisimman kilpailukykyisiä koko alueella. Iso kauppias kevyellä organisaatiolla ItäMaidon kauppatoiminnan liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan 37 miljoonaa euroa. Palvelua tarjoaa yhteensä 21 myymälää, joista neljä toimii yrittäjävetoisina. Kauppaliiketoimintaan itsenäisenä osana kuuluvan Liperin myllyn liikevaihto on vuodessa 2 miljoonan euron luokkaa. Myymälät palvelevat tuottajia normaalin kaupan tapaan, lisäksi osa pientarvikkeista ja elintarvikkeista voidaan toimittaa suoraan tiloille maitoautojen mukana. Valiolaisten osuuskuntien kesken toiminta on järjestetty niin, että autot voivat palvella myös muiden osuuskuntien tuottajia. Yksi yhteinen järjestelmä helpottaa yhteistyötä, Mikko Leinonen kertoo. Itä-Suomen meijerimyymälät ovat pärjänneet hyvin Maaseudun Tulevaisuuden julkaisemissa tuotantotarvikkeiden hintavertailuissa. Kilpailijat ovat Mikko Leinosen mielestä selvästi terävöittäneet otettaan, kun vertailussa meijerimyymälöille tuli ykkössija jo kolmannen kerran peräkkäin. On mukava nähdä, että kilpailussa on pärjätty. Pärjäämisen hyväksi pitää kyllä tehdä jatkuvasti tiukasti työtä. Kiitos tähänastisesta menestyksestä kuuluu koko henkilökunnalle. Osuuskunnan myymälöissä on käytössä kaikki nykyaikaiset kauppapalvelut ja maksutavat. Tuotetilauksia voi tehdä nykyään myös internetin välityksellä. Valtaosa kaupoista tehdään maitotiliin ja erillisen laskutuksen kautta. Käteiskauppaa ja korttiostoksia tehdään vain kymmenen prosenttia. Kaupankäynti on aika hektistä. Koko ajan pitää olla korvat herkkinä kuuntelemaan mitä eri puolilla aluetta tapahtuu. Kiristynyt kilpailu merkitsee tietysti sitä, että saadaan omistajille mahdollisimman edulliset tuotantopanokset. Valikoima rakentuu lehmän ympärille Meidän pääjuttu pyörii lehmän ympärillä, kaupoista löytyy kaikkea mikä liittyy välittömästi tai välillisesti maidontuotantoon, Mikko Leinonen kertoo. Kaupan liikevaihdon kannalta tärkeimpiä tuotteita ovat rehut, jotka tuovat yli puolet liikevaihdosta. Pääosa rehuista kulkee irtotoimituksina suoraan tehtaalta tiloille, säkkitavaraa on tarjolla kaikissa myymälöissä. Keskeiset karjataloustarvikkeet hankitaan valiolaisten osuuskuntien yhteisostoina. Hinta ja laatu painavat tavarantoimittajien valinnassa eniten. Tuotevalikoiman suhteen päälinja on se, että kaikissa Itä- Maidon myymälöissä on samat tuotteet, valikoiman laajuus vain vaihtelee. Kiuruveden myymälässä valikoima on laajin, siellä myydään huomattavia määriä muun muassa rakennustarvikkeita. Pyrkimyksenä ItäMaidossa on, että kaikki tuottajat voivat mahdollisimman tasapuolisesti käyttää palveluita. Laajalla alueella rahdilla voi kuitenkin olla suuri vaikutus kustannuksissa. Edullisuus perustuu siihen, Mikko Leinonen. että myymälöiden ei tarvitse tuottaa voittoa, kun omistajat ovat samalla asiakkaita. Asiakkaille myönnetään Itä- Maidon kautta tehdyistä hankinnoista ostohyvitystä, joka voi olla enimmillään 1,25 prosenttia. Kilpailussa hyvitysjärjestelmä on nykyään käytännössä välttämättömyys. Nykypolvi maidontuottajista on erittäin tuote- ja hintatietoista. Maidontuottajat pyrkivät mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimintaan, perinteinen osuuskuntauskollisuus ei paina entiseen tapaan. Myymälät ovat kaikille avoinna, mutta vain noin viisi prosenttia liikevaihdosta tulee muualta kuin maidontuottajilta. Esimerkiksi suurtalouspakasteet ovat tuotteita, joita ItäMaidon myymälöistä ostavat muutkin kuin maidontuottajat. Palaute on tärkeää kaupan kehittämiseksi Maidontuottajat ovat Mikko Leinosen mukaan aktiivisia antamaan palautetta. Palautteita käsitellään säännöllisesti pidettävissä myyjäpalavereissa ja kehitysryhmässä, johon kuuluu myös hallinnon edustajia. Jotain on pielessä, jos palautetta ei tule. Kaupankäynti perustuu vuorovaikutukseen, aktiivisuutta tarvitaan molemmin puolin. Kauppiaan pitää kuunnella ja osata tarttua asioihin pientenkin vihjeiden perusteella. Tuottajilta on tullut viestiä, että myymälöissä pitää panostaa koulutukseen ja ammattitaitoon. ItäMaidossa alkoikin tänä syksynä jo toinen myyntivalmennuskoulutus. Ensimmäiset koulutukset järjestivät Kainuun Osuusmeijeri ja Alueosuuskunta Promilk yhdessä. Tämä koulutus päättyi alkuvuodesta ja sen läpäisi 12 ammattilaista. Haasteelliseksi työssä olen kokenut sen, että toimipaikkoja on paljon ja ne ovat etäällä toisistaan, kertoo Sotkamosta käsin esimiehen tehtävää hoitava Mikko Leinonen. Kauppiaan omalla meijeriuralla on mittaa kymmenen vuotta. Pohja maatalouskaupan tekoon on vahva, sillä ennen kaupallista koulutusta Mikko suoritti maamieskoulun ja toimi muun muassa maatalouslomittajana. Tämän vuoden alkuun asti työnantaja oli Kainuun Osuusmeijeri. 12 ItäMaito ItäMaito 13 Kuva: Antti Äijö

8 ItäMaito -myymälät palvelevat Koillis-Savossa kilpaillaan tiukasti Jorma Rajakankaan mielestä markkinapäivien tärkeintä antia on tuottajilta saatava suora palaute. Markku Lipponen toimii Osuuskunta ItäMaidon Nilsiän myymälän vastuumyyjänä. Nilsiän myymälä on ItäMaidon kaupan toimipaikoista toiseksi suurin. Toimialueella asuu noin kuudesosa kaikista ItäMaidon jäsenistä ja myymälän liikevaihto lähentelee 4 miljoonaa euroa. TEKSTI JA KUVAT: ANTTI ÄIJÖ karjatalouden tarvikkeet ja peltoviljelyssä tarvittavat Rehut, tuotantopanokset ovat meille tärkeimpiä myytäviä. Lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja siementen kauppa on lisääntynyt voimakkaasti sen jälkeen, kun tulin ItäMaidon palvelukseen, Markku Lipponen kertoo. Elintarvikkeita myydään myös paljon. Niiden osuus on noin neljännes myymälästä suoraan myytävistä tuotteista. Nilsiäläiset ovat hyvin löytäneet tämän myymälän ja se näkyy erityisesti markkinapäivinä. Meijerin markkinoilla lokakuun lopussa oli tänäkin vuonna paljon kävijöitä. Tavallisesti markkinapäivinä kassatapahtumia tulee , mikä tarkoittaa että kävijöitä on vähintään kaksinkertainen määrä. ItäMaidon Nilsiän myymälä palvelee erityisesti perinteistä Koillis-Savon aluetta. Toimialueeseen kuuluu noin 500 maidontuotantotilaa, joista vajaa puolet käyttää myymälän palveluita aktiivisesti. Maitotilat voisivat käyttää myymälää enemmänkin hyväkseen. Toisaalta osa tuottajista sijaitsee jo sen verran etäällä, että säännöllinen asiointi myymälässä ei ole luontevaa, kauppias arvioi. Markku Lipponen on toiminut ItäMaidon Nilsiän myymälän vastaavana kesästä 2009 lähtien. Maatalouskauppiaana miehellä oli vahva pohja ennestään Kaavilla. Maatalouskaupan kilpailu on Nilsiän myymälän alueella tiukkaa. Toimialueelle mahtuu seitsemän muuta maatalouskauppaa, näistä kaksi on keskusliikkeen omia suuria yksiköitä. Meijeriosuuskuntien fuusio, jonka tuloksena ItäMaito muodostui, toi muutoksia myös osuuskuntien omiin kaupan toimipisteisiin. Nilsiässä muutos oli Markku Lipposen mukaan pieni, asiakkailta on muutoksista tullut vain myönteistä palautetta. Tuottajat pitävät osuuskunnan omia myymälöitä tärkeinä muun muassa niiden kätevien maksutapojen vuoksi. Lisäksi omistajat arvostavat sitä, että oma kauppa pitää yllä kilpailua tarvikekaupassa. Ostokorivertailussa meijereiden myymälät ovat pärjänneet hyvin. Yksi syy tähän on valiolaisten osuuskuntien yhteinen ostojen kilpailuttaminen. Pientarvikkeiden toimitukset kilpailutetaan vuosittain. Kauppa toteuttaa omistajien toiveita Pääasia näissä markkinatapahtumissa on selvittää omistajien toiveita, miten kauppapalveluita voitaisiin kehittää. Tällä tavalla saatu palaute on suoraa ja sitä tulee paljon, sanoo ItäMaidossa kaupan ostoista ja markkinoinnista vastaava Jorma Rajakangas. Jorma on aktiivinen markkinoilla kävijä, sillä ne antavat paljon suoria kontakteja maidontuottajiin ja kauppojakin syntyy. Tuottajia tavattaessa on hyvä kertoa myös ajankohtaisia asioita. Juuri nyt pidetään esillä muun muussa vuodenvaihteessa tapahtuvaa polttoöljyn veron korotusta. Ajoittamalla ostot ennen vuodenvaihdetta tuottajat saavat selvää säästöä. ItäMaidon ensimmäisenä toimintavuonna pyritään Jorma Rajakankaan mukaan tuomaan uutta osuuskuntaa esille monin erilaisin tavoin. Omat www-sivut ovat saaneet paljon kiitosta tuottajilta. Netissä tiedottamisen lisäksi lähetetään perinteistä tonkkapostia ja pyritään olemaan esillä alueellisissa lehdissä. Markkinapäiviä on joka myymälässä keskimäärin kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näihin tapahtumiin otetaan mukaan yhteistyökumppaneita, jotka antavat tapahtumille lisäarvoa omalla asiantuntemuksellaan. Massatarvikkeissa meillä on hyviä isoja yhteistyökumppaneita esimerkiksi rehu- ja lannoitekaupassa. Tuottajat ovat pitäneet tärkeänä, että näitä molempia on osuuskunnan kautta saatavana. Markkinat ovat avoimia kaikille. Tapahtumat tuovat aina selvän lisän kauppaan ja vaikutus tuntuu pitkään eteenpäin. Yleensä markkinapäivien asiakasmäärät ovat vähintään kaksinkertaiset tavallisiin kauppapäiviin verrattuna. Jorma Rajakankaalla on osuuskuntauraa takana jo 32 vuotta. Työ alkoi aikanaan Kiuruveden Osuusmeijerissä, jatkui Alueosuuskunta Promilkissa ja tämän vuoden alusta lähtien ItäMaidossa. ItäMaito -myymälät toimivat jäsenten eduksi ItäMaito Kiteen myymälä palvelee Keski-Karjalan aluetta, jossa toimii vielä satoja maitotiloja, vaikka rakennemuutos on edennyt täälläkin reippaasti. Asiakkaat myymälään tulevat pääasiassa kilometrin säteeltä. Maatalouskauppoja on Kiteellä niin monta, että tuottajat eivät aina muista kysyä kaikilta edes tarjouksia. kannattaa pyytää ItäMaidon Tarjous myymälästä. Meidän kauttamme saa kaikki maitotilan tarvikkeet edullisesti", sanoo myymälän toiminnasta vastaava Juhani Kurki. Juhani Kurki on palvellut maidontuottajia jo 39 vuotta, aluksi Kiteellä toimineessa Joensuun Ympäristön Osuusmeijerin myllyssä. Myymäläuraakin on takana jo kolmatta vuosikymmentä. Tärkeimmät myyntituotteet Kiteellä ovat elintarvikkeet, rehut, navetan pientarvikkeet ja rehunteossa tarvittavat muovit ja kaikki muu. Rehuja on myytävänä sekä omassa varastossa että tehtaiden irtotoimituksina. Tilanne maatalouskaupassa on tiukka, mutta se on tuottajien etu, Juhani Kurki sanoo. Meijerin marraskuun alussa pidetyillä markkinoilla kauppa kävi tasaiseen tahtiin, suosittuja olivat muun muassa paikalla olleiden yhteistyökumppaneiden tarjoukset. ItäMaidon Kiteen myymälässä on vireillä remonttisuunnitelmia. Suunnitelmat ovat vielä keskeneräisiä, eikä päätöksiä remontin suhteen ole tehty. Jos asiat etenevät hyvin, saattaa olla mahdollista, että jo tulevana vuonna Keski-Karjalan tuottajia palvellaan samalla paikalla entistä ehommissa tiloissa. Tuottaja kaipaa ripeää toimintaa Kiteen Puhoksessa monipuolista yritystoimintaa harjoittava Pekka Partanen tuli ItäMaidon Kiteen myymälän markkinoille tutustumaan ajankohtaisiin tarjouksiin. Karjatalouden tarvikkeet reilut puoli vuotta maidontuotantoa harjoittanut yrittäjä hankkii ItäMaidon kautta. Meijerin myymälä on hänen Pekka Partanen (oik.) on ItäMaidon Kiteen myymälän palveluihin tyytyväinen. Juhani Kurki on palvellut maidontuottajia Kiteellä jo 39 vuotta. mielestään tarpeellinen muun muassa kilpailun ylläpitämisen takia Meijerin myymälä on ollut hinnaltaan kilpailukykyinen ja täältä on saanut kaiken tarvittavan. Pekka Partasen tie maidontuottajaksi ei ollut ihan tavanomainen. Maidon toimittaminen ItäMaitoon alkoi, kun hänen edustamansa yhtiö Koivikon kartano Oy osti Koivikon koulutilan pellot ja navetan karjoineen. Uuden yrittäjän velvollisuuksiin kuuluu myös oppilaitoksen opetusnavetan ylläpito. Koivikon kymmenen vuotta vanhassa navetassa on nyt noin 30 lypsävää. Rakennus ei enää ole aivan ajanmukainen, esimerkiksi työnmenekki on yrittäjän mielestä eläinmäärään nähden liian suuri. On aikamoinen haaste hoitaa opetusta ja harjoittaa samalla kannattavaa maidontuotantoa nykyisellä maidon hinnalla. Navetassa on kaksi palkattua työntekijää, oppilaiden varassa se ei voisi toimia. Pekka Partanen innostui hankkimaan Koivikon maatilan haltuunsa, koska se sijaitsi lähellä hänen omaa emolehmäkasvatusta harjoittavaa tilaansa. Maatalouden lisäksi nuorta yrittäjää työllistää vasta käynnistynyt biokaasulaitos, jonka energialähteinä ovat karjanlannan lisäksi kaupoista ja elintarvikealan yrityksistä peräisin olevat biojätteet. Laitoksen tarkoituksena on tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon ja kaukolämpöä Kiteen taajamaan. Yrittäjän kokemukset Osuuskunta ItäMaidosta ovat tähän asti olleet myönteisiä. Esimerkiksi tilasäiliöhuolto on toiminut todella hyvin, sillä kohdin minulla on yksi huolen aihe vähempänä. Viljelijälähtöisyyttä hankintaosuuskunnan toimintaan kaivataan kuitenkin aina vaan enemmän, Pekka Partanen toteaa. Kunnollinen maidon hinta on kaikista tärkein asia. Maidontuotanto on nuoren yrittäjän mielestä aliarvostettua vaadittavaan ammattitaitoon ja työmäärään nähden. Ei tällaista sitoutumista ja monipuolista osaamista vaativaa työtä tehdä muilla aloilla tällaisella korvauksella. 14 ItäMaito ItäMaito 15

9 Kuuden maakunnan meijeri Osuuskunta ItäMaito huolehtii maidon keräilystä laajalla alueella itäisessä Suomessa. Maitoa osuuskunnalle toimittaa kaikkiaan 2700 tilaa, joista eteläisimmät sijaitsevat Etelä- Savossa ja pohjoisimmat Koillismaalla. Länsisuunnassa tuottajia on Pohjanmaan rajoille Ilomantsin Hattuvaara löytyy kartalta Suomi-neidon uumalta aivan Venäjän rajalta. Kylän pinnassa on muutama emolehmätila ja kolme Osuuskunta ItäMaidon maitotilaa. Näistä yksi on Maksimaisen Teuvon ja Ritvan hoitama parinkymmenen lehmän ja noin 50 peltohehtaarin tila. Kaartaessani pihaan isäntä odotteleekin jo pihakeinussa ossuuskunnan lehtimiestä. Aurinko paistaa syksyisen kirkkaasti ja hiehot nautiskelevat viimeisistä laidunpäivistä navetan nurkalla. Tervehdysten jälkeen siirrymme sisälle taloon, jossa Ritvaemäntä laittelee kahvia pöytään. Samaan aikaan maitoauto pyörähtää pihaan tyhjentämään tilasäiliötä. Tila on Teuvon kotipaikka. Pariskunta aloitti tilan pidon virallisesti omissa nimissä 1982, vaikkakin olivat tuolloin jo kymmenisen vuotta tilan asioita hoidelleet. Alkuvaiheessa peltoa oli 20 hehtaaria ja lehmiä kappaletta. Maitoa laitetaan meijeriin vuosittain toistasataa tuhatta litraa. Huipputuotoksia ei ole tavoiteltu. Lehmien ruokinta perustuukin pitkälti omiin rehuihin. Tärkeintä on se mitä pussin pohjalle jää, luonnehtii isäntä tilan pitoa. Ritva pitää tärkeänä sitä, että lehmät pysyvät terveinä ja pitkäikäisinä, jolloin vältytään turhilta rahanmenoilta. Tilalla on maidontuotannon lisäksi tulonlähteinä muutama mökki majoitusta varten. Teuvo Maksimainen tekee jonkin verran konetöitä tilan asti, idässä rajana on pitkältä matkaa valtakunnan raja. Valio-ryhmään kuuluvista maidonhankintaosuuskunnista Osuuskunta ItäMaito on tällä hetkellä suurin. Sen maidonhankinta-alueeseen kuuluu 68 kuntaa Kainuusta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta, Pohjanmaalta, Keski-Suomesta ja Etelä-Savosta. Osuuskunta ItäMaidon omistavat maidontuottajat tuottavat noin 25 % Suomen maidosta. ItäMaito myy kaiken keräilemänsä maidon jalostettavaksi Valio Oy:lle. Suurin osa maidosta jalostetaan hankintaosuuskunnan alueella sijaitsevilla Valion tuotantolaitoksilla. Osuuskunnan tärkeimpiä tehtäviä on maidonkeräily. Se huolehtii myös aukottomasta laatuketjusta maitotiloilta jalostukseen saakka. Osuuskunnan maidonkeräilystä vastaa 28 liikennöitsijää, maitoautojen kuljettajina alueella toimii noin 150 henkilöä. Suomen itäisin maitotila rajan pinnassa TEKSTI JA KUVAT: Tapani Ylisiurua Kehittämisneuvoja ulkopuolella. Isäntä on myös aktiivisesti mukana luottamustehtävissä. Työtä ja menemistä piisaa joka päivälle kummallekin yrittäjälle. Onneksi työapua saadaan niin Riku-pojalta kuin naapurin isännältäkin. Naapuriavun lisäksi myös Ilomantsin nykyinen lomitustoiminta saa Maksimaisilta kiitosta. Tila oli aikoinaan lomarenkaassa, johon saatiin hyvä lomittaja. Sama henkilö on vieläkin hoitanut tilan lomaaikaisia töitä. Muutoin asiat ovat kyllä muuttuneet kolmessa vuosikymmenessä paljon luku on jäänyt Teuvolle mieleen aikana, jolloin isommatkin investoinnit sai tehtyä hyvin tulorahoituksella. Nykyisin tarvitaan investointeihin lähes aina lainarahoitusta - jota onneksi on saatavissa kohtuudella järkeviin kohteisiin. Osuuskuntien yhdistymistä ja uuden isomman ItäMaidon perustamista tilalla pidetään luonnollisena kehityksenä kuten tilakoon kasvamistakin. Osuuskunnan myymälässä asioidaan paljon varsinkin kun muut maatalouskaupat ovat omaa toimintaansa vähentäneet. Maitotilan pitäminen Ilomantsissa on Teuvon ja Ritvan mielestä mahdollista siinä missä muuallakin Suomessa. Tosin pitkien välimatkojen takia toiminnot on suunniteltava ennakoiden ja muun muassa laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava, jotta turhia kulkemisia kaupunkiin ei tulisi esim. konerikkojen takia. Tällä hetkellä Ilomantsissa on maitotiloja kaikkiaan 21 kpl ja maitoa tuotetaan noin 2,9 miljoonaa litraa vuodessa. Pari isompaa investointia on vireillä tuleville vuosille. Teuvon ja Ritvan mielestä kylälle tulevasta kultakaivoksesta huolimatta maidontuotanto on vakaa tuotantomuoto, kunhan investoinnit tehdään jalat maassa. Hattuvaaralle kultakaivos on kieltämättä tuonut mukavan piristysruiskeen kyläkaupassa maitoa ja muuta ruokatarviketta kuluu moninkertaisesti entiseen verrattuna. Syötävä se on kultamainarinkin. Jalostuksen tulokset näkyvät Ruskosalmella ItäMaidon hankinta-alueen eteläisin nurkka on Juvalta vajaat 50 kilometriä etelään päin Leskelän kylässä. Käännyttäessä Hirvensalon tielle alkaa maisemallisesti kaunis tieosuus, joka kiemurtelee monen mutkan ja mäen kautta Ruskosalmen tilalle. Tilaa isännöivät Sari ja Martti Pesonen. Lapsia heillä on kaksi, Eliisa (20 v) ja Erik (18 v). Martin isä on ostanut tilan 1960-luvulla, nykyinen isäntäväki on tilalla toista sukupolvea. Leskelän kylä on pieni ja sieltä löytyy enää tämä yksi maitotila. Kyläläisten pääasialliset yhteydet ovat Anttolan suuntaan niin maatalousnaisten kuin metsästysseurankin toiminnassa. Kauppamatkoja tehdään myös Anttolaan, jonne on puolta lyhyempi matka kuin Juvalle. Pesosilla on parsinavetassa kolmisenkymmentä holsteinlehmää. Navettaa on laajennettu viimeksi vuonna Nuorkarjalle on tehty oma pihattorakennus, jonne mahtuu saman verran hiehoja. Sari Pesonen on intohimoinen karjanjalostaja. Tehty työ näkyy karjan lehmistä, jotka ovat raamikkaita ja hyvin lypsäviä. Keskituotos on ollut yli kymppitonnin ja viime vuonna karjan paras, Ruskolammen Rita, lypsi kg maitoa. Pyrkimyksenä on ollut tasainen maidontuotanto, pientä vaihtelua toki kuukausittain on ollut. Kaikilla lehmillä on sama ruokinta ja hoito, joten osa lehmistä on vaan parempia tuottamaan maitoa, Martti Pesonen toteaa. Lehmät saavat säilörehua ja väkirehuksi annetaan täysrehua. Kaikki pellot, niin omat kuin vuokratut, yhteensä noin 50 hehtaaria, ovat nurmella. ItäMaito on hyvä asia Martilta tulee vakuuttava kommentti uudesta ItäMaidosta. On erittäin hyvä asia, että osuuskunta toimii isompana yksikkönä, ei pienillä olisi ollut kauan tulevaisuutta. Pesosilla ei ole mitään negatiivista sanottavaa uuden osuuskunnan toiminnasta, palvelut ovat pelanneet niin kuin ennenkin. Martti kertoo olevansa ylpeä, kun kuulumme yhteiseen valiolaiseen perheeseen. Siihen pitäisi hänen mielestään kuulua kaikkien suomalaisten maidontuottajien. Ruotsalaista maitoa me emme täällä tarvitse ja loppupelissä kaikki kilpailu koituu maidontuottajien haitaksi, isäntä painottaa. Juvan ItäMaito -tuottajamyymälä on Pesosten ahkerassa käytössä. Sieltä on saatu mitä on tarvittu elintarvikkeista hygieniatuotteisiin ja rehuihin. Maitoauton mukana tulee lähinnä elintarvikkeita ja säkkitavara haetaan suoraan myymälästä. Lisäksi tila on käyttänyt laboratoriopalveluja, jotka nekin ovat toimineet moitteettomasti. Apua on tarvittaessa saatu tilasäiliö- ja pesuautomaattiasioissakin. Martti Pesosen mielestä maidosta maksettava hinta saisi olla korkeampi, kun kustannukset nousevat ja viivan alle jää siten vähemmän. Periaatteessa jokaisen pitää saada palkkaa tekemästään työstä. Kausivaihteluhinnan tasoittumista pidetään tilalla positiivisena asiana. Kesän sadoissa suuret erot Menneen kesän ensimmäinen säilörehusato oli määrällisesti tosi hyvä, laadusta ei tätä kirjoitettaessa vielä tiedetä, kun analyysia ei ole teetätetty. Rehunkorjuun jälkeen sateesta ei ollut tietoakaan, muutama milli silloin tällöin puhdisti vain ilmaa. Kuivuudesta johtuen toinen säilörehusato jäi sitten todella pieneksi, määrää tuli noin 20% TEKSTI JA KUVA: Arja Rissanen Tuotantoneuvoja ensimmäiseen satomäärään verrattuna. Paniikki olisi tullut alkaneelle sisäruokintakaudelle lähdettäessä, ellei varastossa olisi ollut edellisen vuoden rehuja, joita riittää ainakin marraskuulle saakka. Noiden rehujen turvin on ollut hyvä ja turvallista lähteä sisäruokintaan. Sarilla ja Martilla on selkeät vastuualueet tilan töissä. Sari vastaa lypsystä sekä tilan kirjanpidollisista asioista, kun Martti hoitaa ruokinnan ja peltopuolen. Säilörehu-urakointiakin on tehty useampana kesänä, pisimmät matkat 40 kilometrin päähän. Liikkeelle on lähdetty kahden traktorin voimin, Martti on paalannut ja Sari hoitanut käärinnän. Viime kesänä Erikpoika tuurasi Saria. Vaikka maatalouspolitiikka on epävarmaa tällä hetkellä, maidontuotannolla uskotaan tällä tilalla olevan tulevaisuutta. Erik on kiinnostunut niin lehmistä kuin traktoritöistä ja on parasta aikaa opiskelemassa Otavassa maataloutta. Hänestä saataneen muutaman vuoden kuluttua Ruskolammen tilalle uusi jatkaja. 16 ItäMaito ItäMaito 17

10 Kantolan tilalle tehtiin parsinavetta TEKSTI JA KUVA: EERO JOKISAARI, tuotantoneuvoja Kantolan tilalle Siikalatvaan on juuri valmistumassa uusi kolmirivinen parsinavetta 40 lehmälle, hiehoille ja nuorkarjalle. Maidontuottajat Jari Pinolehto ja Leena Niskanen ovat molemmat toimineet maatalouslomittajina ennen kuin ryhtyivät maatalousyrittäjiksi nelisen vuotta sitten. Jari ja Leena kertovat päätyneensä parsinavettaratkaisuun lomitustyössä saamiensa kokemusten perusteella. Suunnitteluvaiheessa myös parsipihatto oli esillä vaihtoehtona, mutta parsinavettaan kuitenkin päädyttiin, koska se tuntui omalle tilalle sopivan parhaiten. Parsinavetoissa vaadittu eläinten ulkoiluttaminen kesäaikaan ei ole tällä tilalla ongelma, koska suuri osa pelloista on heti navetan takana. Pulkkilan kylän Laakkolassa sijaitseva tila on ItäMaidon tuottajista läntisimpiä. Saman Latvan tien tuntumassa on vielä kahdeksan toimivaa maitotilaa, joista viisi on ItäMaidon tuottajia ja kolme Pohjolan Maidon tuottajaa. Kantolan tilalla on peltoa viljelyksessä tällä hetkellä 43 hehtaaria, joista omia on 30 hehtaaria. Lehmiä tilalla on lypsyssä tällä hetkellä 18. Lähiajan tavoitteena on saada uusi tuotantorakennus toimintaan ja lehmämäärä nousemaan. Hiehoja on tilalle hankittu ja jos poikimiset onnistuvat ja ylimääräistä vähentämisen tarvetta lehmien osalta ei tule, niin päästään nopeasti jo yli 30 lehmän karjaan. Jatkossa on myös tavoitteena keskituotoksen nostaminen. Investoinnin myötä pyritään siihen, että molemmille riittäisi työtä ja toimeentuloa omalta tilalta. Leena on vielä tällä hetkellä lomatoimen kirjoilla hoitovapaalla. Tavoitteena on myös kohtuullinen työmäärä, jotta lomat voidaan pitää ja harrastaakin jotain työn teon lisäksi. Juttua tehtäessä navetan rakennus oli loppusuoralla, tavoitteen mukaan eläimet piti saada uuteen navettaan lokakuun loppuun mennessä. Navetassa lehmät ja vanhimmat hiehot ovat kahdessa rivissä takapuolet vastakkain ja vasikat ja nuorikarja omassa rivissään karsinoissa, joissa on kiinteä makuualusta. Lypsy suoritetaan kiskoilla kulkevilla kuudella lypsy-yksiköllä, joissa on irroittimet ja maidonmittaus- ja tuotannonohjausjärjestelmä. Navettaa on rakentanut neljä rakennusmiestä. Lisäksi on palkattu rakennustyön valvoja. Samassa yhteydessä rakennetaan katolliset laakasiilot, lietesäiliö ja maidonhuoltotilat sekä tarvittavat laite-, sosiaali- ja toimistotilat. Viime kesä oli Siikalatvalla sadon osalta normaali. Säilörehun kevätsatoa pienensi kevään pitkä kylmä kausi, mutta toinen sato oli taas vastaavasti parempi, koska sateita tuli sopivasti kesän aikana. Ohrasato jäi jonkin verran tavanomaista pienemmäksi, mutta kaurasta saatiin hyvä sato. Tilalla on tehty säilörehu pyöröpaaleihin yhteistyössä kahden muun tilan kanssa. Jatkossa lähimmiltä pelloilta säilörehu tehdään laakasiiloihin, kaukaisimmalta lohkolta jatketaan pyöröpaalausta tulevaisuudessakin. Säilörehu siirretään välivarastosta pienkuormaimella ruokintapöydälle. Kiskoruokkija jakaa uudessa navetassa ohra-kauraseoksen sekä puolitiivisteen ja kivennäiset. Jari ja Leena olivat aikaisemmin Kainuun Osuusmeijerin maidontuottajia, heidän mielestään nykyiset ItäMaidon tuottajapalvelut eivät poikkea merkittävästi aikaisemmasta käytännöstä. Kuukausittain tuleva tuottajatiedote on Jarin mukaan mennyt sekavammaksi, kun siinä on niin paljon asiaa. Asiointipaikkana tällä tilalla käytetään ItäMaidon Kestilän myymälää. Matkaa kertyy Laakkolasta Kestilään noin 43 kilometriä. Matkan pituudesta johtuen pienempää tavaraa ja elintarvikkeita tilataan myös maitoauton kautta. TEKSTI ja kuva: Timo Mikkola tuotantoneuvoja Polojärven suku muutti kuusi kilometriä pitkän Kovion järven saarelle 1800 luvulla. Järven säännöstelyn myötä veden pinta laski ja saarelle tehtiin tie. Nykyinen asuinpaikka on muutaman kilometrin päässä saaresta kauniin harjun rinteessä järven rannalla. Tilan kokonaispinta-ala on 250 hehtaaria, josta metsää on noin 170 hehtaaria ja omaa peltoa 16 hehtaaria. Kaikki pellot sijaitsevat kahden kilometrin sisällä talouskeskuksesta. Vuokrapeltoa tilalla on kymmenen hehtaaria. Tilan rakennuskantaan kuuluvat vuonna1975 peruskorjattu ja laajennettu navetta, jossa on paikat 18 lehmälle ja nuorkarjalle. Sauli on uudistanut navettaa kolme vuotta sitten lypsykoneremontilla ja viime vuonna parsiremontilla. Parhaillaan navetan ja asuinrakennuksen väliin rakennetaan lämpökeskusta, josta johdetaan lämpö molempiin rakennuksiin. Seuraavaksi suunnitelmissa olisi rakentaa nuorkarjan tiloja ladon puolelle entiseen Pohjoisessa maidontuotanto perustuu nurmiviljelyyn Osuuskunta ItäMaidon alueen pohjoisimpia tiloja on Sauli Polojärven omistama Tyvelän tila Taivalkoskella, Koillismaalla. Matkaa Taivalkosken kirkonkylään kertyy rapiat 40 kilometriä ja Kuusamoon 60 kilometriä. laakasiiloon, jolloin navetan puolelle saataisiin lisää lehmäpaikkoja. Isännäksi viisi vuotta sitten Sauli otti tilan isännyyden käsiinsä viisi vuotta sitten isänsä äkillisen kuoleman jälkeen ostamalla osuudet perikunnalta. Vanhempiensa Erkin ja Eilan viisilapsisessa poikasarjassa Sauli sijoittui toiseksi nuorimmaiseksi. Yksi veljeksistä asuu Saulin kanssa tilalla, kaksi Taivalkoskella ja yksi Oulussa. Veljekset ovat omissa ammateissaan, mutta auttavat tilan nuorta isäntää etenkin kesän peltotöissä. Tyvelän nuori isäntä harjoittaa koneyhteistyötä lähellä olevan toisen Osuuskunta Itä- Maidon keräilyyn kuuluvan tilan kanssa muun muassa peltoviljelykoneiden, kaivinkoneen ja metallintyöstökoneiden käytössä. Kuten yhteiskoneista ja laitteista voi päätellä, Sauli on saanut metallipuolen koulutuksen, mutta tilan oston jälkeen opiskellut myös maatalouspuolen alalla. Tilan koko peltoala on nurmella, sillä vilja ei enää näin pohjoisessa tahdo menestyä. Säilörehuksi korjattava ala kääritään pyöröpaaliin omalla paalaimella ja käärimellä. Navetan lähellä olevia peltoja laidunnetaan. Väkirehuruokinta perustuu täysin täysrehuruokintaan joka jaetaan käsityövälinein. Valmasta paljon apua Sauli seuraa yrityksensä ja meijerinkin toimintaa paljon Valman kautta. Sieltä näkee kätevästi maitotilit, voi seurata maidon laadun kehitystä ja rehuanalyysejä ja paljon muuta. Tuottajatiedote on monipuolinen ja laaja, erikoisesti osto- ja myyntipalstalle on helppo ilmoittaa tarpeitaan. Maatalouskaupan ostokanavan kautta on helppo tilata tavaraa monipuolisesta valikoimasta. Maitoauton mukana tuleva tavara tulee perille asti eikä sitä tarvitse lähteä kaukaa hakemaan. Palvelua voisi Saulin mielestä parantaa nykyisestä laittamalla esimerkiksi työvaatteiden tapaisista tuotteista enemmän kuvia tai linkin, josta pääsisi tarkemmin tutustumaan tuotteisiin. Sauli Polojärven mielestä maidontuotanto on antanut kohtuullisen toimeentulon ja riittävästi työtä ja touhua. Kustannusten nousu on kuitenkin ollut viime aikoina suhteessa maidon tuottajahintaan liiankin nopeaa. Ajantasaisten tilan asioiden seuraamista helpottaa se, että Sauli tekee tilan paperityöt itse. Osuuskunta ItäMaidon käynnistymisessä tilan isäntä ei ole havainnut mitään moitittavaa. Maidon keräily pelaa ja tuottajapalvelutkin ovat hyvällä tasolla. Viime kesän säilörehusadoista puhuttaessa Sauli totesi, että heillä hikevät maat tuottivat hyvät sadot. Vapaa-aikana Sauli mielellään metsästää ja kalastaa. Lähellä ovat metsästysmaat ja kalaisat järvet Kovion järvi mukaan lukien. Toivalan tilalla eläinten hyvinvointi on tärkeä, lehmiä muun muassa ulkoilutetaan ympäri vuoden. Keskeltä ItäMaitoa löytyy Toivalan tila Rautavaaran Ala-Luostassa Karin kylällä ovat Taina(43v.) ja Juhani Toivanen(42v.) isännöineet Toivalan tilaa jo parikymmentä vuotta, itse tila on ollut suvulla vuodesta 1870 lähtien. Valion maitotilaopaste on tilalla ollut kymmenisen vuotta. Isäntäväki on halunnut säilyttää tilakoon heidän tarpeitaan vastaavana eikä laajen- TEKSTI: Taina Toivanen, toivalan tilan emäntä kuvat: tuomo rytkönen, tuotantoneuvoja taminen näinä epävarmoina aikoina ole suunnitelmissa. Tilalla on peltoa 32 hehtaaria ja metsää 120 hehtaaria sekä lehmiä maksimissaan 23. Karjan keskituotos on , mutta korkeaa tuotosta tärkeämpänä Toivaset pitävät karjan terveyttä ja hyvinvointia; se kun heijastuu heti isäntäväen hyvinvointiin. Karjan kestävyyteen tilalla panostetaan, siitä hyvä osoitus on oma satatonnari. Tällä hetkellä vallassa olevaan trendiin, jossa tilat siirtyvät kohti yhä suurempia yksikköjä, Toivaset suhtautuvat epäillen. "Onhan se ristiriitaista, kun muu yhteiskunta haluaa yhä enemmän elämänlaatua ja vapaa-aikaa esimerkiksi sapattivapaina, niin viljelijät hankkivat lisää velkaa ja töitä!" Ala-Luostan Karin kylää Toi- vaset pitävät hyvänä paikkana asua ja viljellä. Vaikka yleisen tien sijainti peltojen keskellä tuo karjan laiduntamiseen oman stressinsä, on myönteistä että lähellä on hyviä naapureita, joiden kanssa on esimerkiksi kimppakoneita. Kylätoiminta on sopivan vilkasta ilman sitovuutta. Seuran talo on kylän yhteinen kokoontumispaikka, siellä voi harrastaa esimerkiksi sählyä ja jumppaa. Tärkeänä Toivaset pitävät myös lähellä asuvia Juhanin vanhempia. "Onhan se helpompaa lähteä lomalle, kun vs. toimitusjohtaja jää paikalle!" Luotettavan lomittajan saanti on onnistuneen loman tae, sellaisia vielä onneksi löytyy. Sen sijaan sijaisapulomitus ontuu, koska lomittajan saa harvemmin tilalle heti sairausloman alussa, jolloin se olisi kaikkein tärkeintä. Tämä taas pitkittää paranemista ja toipumista. Edellinen asia maitotilan sitovuuden kanssa on varmasti tämän ammatin varjopuolia, viljelijä on kiinni tilassa 365 päivää vuodessa. Samoin epävarmuus maitomarkkinoilla tuo uhkakuvia tuottajan arkeen. Työn vastapainoksi Toivaset viettävät vapaa-aikaa kulttuuriharrastusten, matkailun, liikunnan ja brittisarjojen parissa. Perheeseen kuuluvat vanhempien lisäksi musiikkia harrastavat lukiolainen Venla (16 v.) sekä koululainen Johannes (13v.). Unohtaa ei sovi lemmikkejäkään: Bongo-collie-koiraa sekä neljää kissaa, joista viimeisimpänä on perheeseen tullut Amerikassa jalostettu Rag-doll-rotuinen Ginger. Toivaset toivovat uudelta Itä- Maidolta osuuskunta-aatteen mukaista toimintaa, tilojen tasapuolista kohtelua koosta riippumatta sekä tuottajien välistä "Me henkeä". Valiolaisen tuottajan on kauppaostoksia tehdessään pyrittävä laittamaan ostoskärryynsä oman firman tuotteita. "Olemme esimerkki muille kuluttajille, sen lisäksi: pienistä puroista syntyvät suuret joet". 18 ItäMaito ItäMaito 19

11 Kiinteistöselvitys hallinnon käsittelyyn Sata vuokralaista osuuskunnan katon alla TEKSTI JA KUVA: ANTTI ÄIJÖ Osuuskunta ItäMaito sai fuusioituneilta meijereiltä perinnöksi huomattavan kiinteistöomaisuuden. Vuonna 2008 tehdyssä kiinteistöarviossa omaisuuden arvoksi saatiin 11,6 miljoonaa euroa. Taavi Tainijoki on tänä vuonna viimeistellyt kiinteistöselvityksen, ja se tulee hallinnon käsittelyyn näinä aikoina. Samalla laaditaan osuuskunnan kiinteistöstrategia tuleville vuosille. TUTUSTU UUSIIN REHUIHIN REHUETSIVÄLLÄ Rehuraision nautojen täysrehut uudistuvat. Uudet täysrehut on jaettu kolmeen ryhmään: Perus-Maitureihin, Opti-Maitureihin ja Pro- Maitureihin. Täysrehun valintaan vaikuttavat säilörehun D-arvo, raakavalkuaisprosentti sekä tilan tuotannon tavoitteet. Oikea rehuvalinta auttaa pääsemään huipputuloksiin. Tutustu Rehuetsivään ja voita miniläppäri osoitteessa Löydät uudesta valikoimasta tilallesi tuottavimman ruokintaratkaisun ammattitaitoisen Rehuetsivän avulla. Voit tutustua Rehuetsivään osoitteessa tai pyytää lähimmän rehuraisiolaisesi tilakäynnille. osuuskunnalla on noin sata Yhteensä vuokralaista. Puolet vuokrien maksajista asuu meijerin omistamissa asunnoissa, toinen puoli vuokranmaksuista tulee muista kuin asuinkiinteistöistä eli mm. liikehuoneistoista, maanvuokrista jne. Kiinteistöistä ei juurikaan jää tuottoa ylijäämäksi. Ei vuokratuotolla voida merkittävästi tukea tilityskykyä jatkossakaan, Taavi Tainijoki arvioi. Keskeinen osa ItäMaidon kiinteistöomaisuudesta on omien myymälöiden käytössä. 21 kauppapaikasta kuusi toimii vuokratiloissa, muut ovat osuuskunnan omia. Kiinteistöissä on kunnoltaan hyvin erilaisia kohteita. Osa on hyvässä kunnossa, joissakin on selvästi remonttitarvetta. ItäMaidon kiinteistöomaisuuteen kuuluvat myös yhteensä yli 1300 hehtaarin metsätilat. Näiden osalta päätöksenteko on keskitetty toimitusjohtajalle ja metsätoimikunnalle. Metsien hoitotyöt on annettu paikallisille metsänhoitoyhdistyksille tehtäväksi. Metsistä voidaan saada vuosittain hakkuutuloja muutamia satojatuhansia euroja. Vaikutus osuuskunnan tilityskykyyn on kuitenkin litraa kohti pieni, kun maitomäärä on lähes 550 miljoonaa litraa. Metsätilojen hankinta juontaa alkunsa siihen, että meijerit pyrkivät aikanaan omien metsien avulla varmistamaan polttoainehuoltoaan. Jossain vaiheessa metsätiloja voitiin hankkia myös sijoitustarkoituksin. Osuuskunnan omistamat tilat ovat hajallaan eri puolilla ItäMaidon toimialuetta. Sulautuneista osuuskunnista eniten metsäomaisuutta oli Promilkillä. Tehdyn selvityksen jälkeen omistajat tietävät, minkälaisia kiinteistöjä ItäMaidolla on hallussaan. Siltä pohjalta voi tehdä linjauksia, miten tätä omaisuutta tulevaisuudessa hyödynnetään. Kiinteistöt pyörivät omillaan Tänä syksynä valmistunut yksityiskohtainen kiinteistöselvitys tulee näinä aikoina osuuskunnan hallinnon käsittelyyn. Selvityksen laatineen Taavi Tainijoen mielestä ItäMaidolla ei ole mitään kiirettä pyrkiä kiinteistöistä eroon. Kauppoihin kannattaa ryhtyä vasta, jos tarjoukset ovat järkeviä. Kokeneella meijerimiehellä on selvä näkemys, miten kiinteistöomaisuutta on hyvä tarkastella. Talouden kannalta kiinteistöt eivät saa olla rasite, mutta tarvittavien remonttien takia suurta rahallista hyötyäkään niistä ei voi odottaa. Karkea periaate on se, että kiinteistöjen pitäisi pystyä toimimaan terveellä pohjalla. Tuloa pitää tulla sen verran, että kunnossapitoon riittää varoja. Jos tähän ei pystytä, pitää miettiä miten tappiollisesta kiinteistöstä irtaudutaan. Kiinteistöjen hallinta vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja ajoittain nopeaakin päätöksentekoa. ItäMaidon ensimmäisen toimintavuoden kiinteistöasiat ovat olleet Taavi Tainijoen huolena muiden tehtävien ohella ja toimintaa on selkeytetty muun muassa palveluita kilpailuttamalla. Vuoden 2011 alusta lähtien tehtävien hoito on järjestettävä uudelleen. Sellainen periaate tässä on kiteytynyt, että kiinteistöjen hallintaan ei ole syytä palkata erikseen henkilökuntaa eikä tehdä isompia kalustohankintoja. Osuuskunnan ensimmäinen toimintavuosi on vaatinut huomattavaa panosta myös kiinteistöjen hallinnan yhtenäistämiseksi. Vielä vuosi sitten tilanne oli sellainen, että ItäMaitoon fuusioituneet osuuskunnat ostivat sähköä kuudelta eri yhtiöltä ja kiinteistöjä koskevia vakuutuksia oli neljässä eri firmassa. Nyt palvelujen tarjoajia on kummassakin tapauksessa vain yksi. Heti näkyvää säästöä saatiin erityisesti vakuutusmaksuissa. Kilpailuttamisen jälkeen kiinteistöjen vakuutusmaksut putosivat noin puoleen. Välttämättömät huoltopalvelut on jo nyt ulkoistettu niin pitkälle kuin se on järkevää. Huoltopalvelut hankitaan aina siltä paikkakunnalta, missä kiinteistö sijaitsee. Joitakin talonmiehiä on vielä osa-aikaisina osuuskunnan palkkalistoilla. Kussakin myymälässä on vastuullinen hoitaja, joka pitää silmällä myös kiinteistöjen kuntoa. Tänä vuonna investoinnit kiinteistöihin ovat olleet pääosin välttämättömiä peruskorjauksia, mittavimpana hankkeena käynnistyi Polvijärven myymälän uudistus lokakuussa. Polvijärvellä ei ollut myymälän käytössä ollenkaan lämmintä tilaa. Nyt myymälä laitetaan siltäkin osin ajanmukaiseen kuntoon. Joitakin kiinteistöjä on tämän vuoden aikana jo myyty. Vanhat meijeritontit ovat Taavi Tainijoen mukaan herättäneet huomattavasti kiinnostusta, mutta niitä tullaan myymään vain avoimen tarjouskilpailun perusteella. ItäMaito 21

12 Ruokinnassa välitarkastelun aika Varmuutta rehumäärän arviointiin saadaan laskelmalla tähän saakka kuluneet ja jäljellä olevat rehukuutiot tai paalit. Eri rehuerien näytteet on hyvä lähettää analysoitavaksi viimeistään nyt. Jos rehuerät ovat kuiva-ainepitoisuudeltaan erilaisia, se on syytä huomioida. Kuivaa rehua kuluu kuutioina vähemmän kuin märkää. Maidontuotannon kannattavuus Tarja Jalkanen TEKSTI: KATRI KARJALAINEN, palvelupäällikkö, pro-agria pohjois-karjala Tuleeko maitoa tavoitteen mukaisesti, onko valkuaispitoisuus hyvä ja miltä näyttää rasvapitoisuus? Jos näihin perustuloksiin ei ole tyytyväinen, on hyvä katsoa tilannetta yhdessä maitotilaneuvojan kanssa. Ruokintasuunnitelman päivitys on aina ajankohtaista. Ostorehujen hintavaihtelut ovat tänäkin syksynä aiheuttaneet keskustelua. On hyvä muistaa, että suurin osa lypsylehmän rehustuksesta on kotoista säilörehua. Sen rehuarvot vaikuttavat väkirehuvalintaan ja määriin. Hyvin sulavan ja maittavan säilörehun täydennys on helppoa ja edullista. Heikosti sulavan tai heikosti maittavan säilörehun täydennykseen ei useinkaan kannata aina valita kalleinta täydennysrehua. Ostorehuja kannattaa aina vertailla. Esimerkiksi 20 euron ero puolitiivisteen tonnihinnassa merkitsee 30 lehmän karjassa kolmessa kuukaudessa noin euroa. Jos hyvin suunnitellulla rehunjaolla saadaan keskimäärin puoli litraa enemmän maitoa per lehmä, se lisää maitotuloja reilut 500 euroa samalla jaksolla. Realistisen arvion kunkin säilörehuerän tuotantovaikutuksesta ja käyttöarvosta saa Karjakompassi- laskelmilla. Maitotilaneuvojilla on käytössä laaja Rehuvaste- vertailu ja nopea yhden päivän rehulaskelma. Niissä molemmissa lasketaan ravintoaineiden saannin lisäksi rehuyhdistelmien tuotantovaikutukset ja kustannukset. Erityisen tärkeää on selvittää lehmien syöntiä ja mitä sen lisäämiseksi on tehtävissä. Maidon tuotantomäärä nimittäin riippuu siitä miten paljon Ennätyksellisen hellekesän satoa on nyt syötetty muutaman kuukauden ajan. Säilörehun määrä ja kuivaainepitoisuus - samoin kuin sulavuuskin - saattaa poiketa merkittävästi totutusta. Alueja tilakohtaiset säilörehujen ja viljojen laatuvaihtelut ovat suuria ItäMaidon alueella. Sen vuoksi on tärkeää tarkistaa rehujen laatu ja menekki tähän saakka sekä riittävyys koko sisäruokintakaudella. lehmät syövät. Isosta syödystä rehumäärästä tulee paljon maitoa. Hellekesä toi yllätyksiä Lämpimän sään vaikutus apiloiden menestymiseen nurmissa oli heinä-elokuussa silminnähtävä. Samaa todistavat myös toisen sadon säilörehuanalyysien tulokset. Kulunut kesä osoitti senkin, että monipuoliset nurmiseokset varmistavat sadon määrää ja laatua poikkeusoloissa. Apilaisen rehuerän syötössä on tärkeää huolehtia kuidusta, eikä apilarehun tuotantovaikutusta kannata aliarvioida. Samoin sokeriset säilörehut edellyttävät huolehtimista kuidun saannista, näin pötsihajoavan raakavalkuaisen hyväksikäyttö paranee. Vähäinen sokerin määrä rehussa kertoo runsaasta käymisestä säilönnän alkuvaiheessa, mutta sokerin vähyys ei ole ruokinnallinen ongelma, jos säilörehun sulavuus ja syönti-indeksi ovat hyvät. Jos säilörehun sulavuus on heikko, on syytä panostaa energian riittävyyteen herumisvaiheessa esimerkiksi panostamalla energiapitoiseen täydennysrehuun. Jos säilörehussa on niukasti valkuaista, on edullisempaa hankkia rypsirehua sen sijaan, että valitsee valkuaisrikkaamman täysrehun tai puolitiivisteen. Viljan hehtolitrapainot vaihtelevat, ja sitä mukaa niiden energia-arvot ja valkuaispitoisuus. Jyväkoko vaihtelee rajusti, Säilörehun kuiva-ainekilot kuutiota kohden eri kosteusluokissa Kuiva-ainepitoisuus, esim. *siilorehun lämpiämisvaara! ja se vaikuttaa sekä viljan tärkkelyksen että valkuaisen määrään. Karkeasti laskien viljan valkuaispitoisuuden kolmen prosenttiyksikön vaihtelu (esim. 11,5-14,5%) tarkoittaa 30 lehmän karjassa vuositasolla noin kiloa rypsirehua. Katse myös tulevaan kesään Paalin paino ja sen sisältämä kuiva-aine, kiloa (vaihtelu eri paalainmerkeillä) Talven mittaan on hyvä tehdä tilit selviksi myös säilönnän onnistumisesta. Rehuanalyysit ja satotasot antavat hyvää osviittaa siihen, mitä pellolla voisi ensi kesänä tehdä paremmin. Säilörehuanalyysissä on hyvä mittaristo säilyvyyden arviointiin. Jos säilörehun D-arvo on heikko, on ensi kesänäkin syytä seurata Artturi-korjuuaikapalvelua, mutta erityisesti käyskennellä kesäiltoina nurmilohkojen laitamilla ja tutkia kasvustojen kehitystä. Talven mittaan saamme myös ensimmäisiä tuloksia Siilorehukuution paino ja sen sisältämä kuiva-aine, kiloa (rehupatsaan korkeus n 2,5 m) / / / / / * / * Luvut ohjeellisia ja keskimääräisiä, lähteet Tila-Artturi hanke ja Rehuntuotanto-muistiinpanokirja Pellot Tuottamaan -hankkeen havaintokokeista, joissa selvitetään erilaisten nurmikasvustojen satoja ja rehuarvoja. Säilörehun happamuus on kohdallaan, mutta sokereita niukasti? Se tarkoittaa, että rehu on käynyt korjuun jälkeen ja silloin myös haihtuvien rasvahappojen määrä saattaa olla koholla, samoin kuin ammoniakkiluku. Tällaisen säilörehun maittavuus heikkenee, niin myös sulavuus ja valkuaisen hyväksikäyttö ja näistä syistä johtuen tuotantovaikutus on heikko. Maitomäärät eivät vastaa odotusta kahdesta syystä: lehmät eivät halua syödä paljon, eikä rehu muutu mahdollisimman hyvin maidoksi. Korjuun ja säilönnän jälkeistä käymistä saadaan vähennettyä, kun käytetään riittävästi säilöntäainetta, huolehditaan tiivistämisestä ja peittämisestä, eikä märissä rehuerissä käytetä biologisia säilöntäaineita. 22 ItäMaito

13 Tilasäiliöiden huolto nykyaikaan TEKSTI: ANTTI ÄIJÖ Osuuskunta ItäMaidon tilasäiliöpalvelut on uudistettu kuluvan vuoden aikana. Säiliöiden hankinta on keskitetty ja huoltopalvelut rakennettu uuden osuuskunnan tarpeita vastaaviksi. Maitosäiliöiden huoltoa varten otettiin käyttöön Valion Lapinlahden kunnossapitojärjestelmä, jonka avulla tiedot säiliöistä ja varaosista ovat aina ajan tasalla. ItäMaito ostaa keskitetysti maidon tilasäiliöt edelleen tuottajille vuokrattavaksi. Samalla edullisella hinnalla maitotilat voivat halutessaan lunastaa säiliöt omistukseensa. Kilpailutuksen jälkeen tuottajille tarjotaan vain yhtä säiliömerkkiä, tämä selkiyttää jatkossa huoltoa huomattavasti. Wedholms-säiliömerkki valittiin laajan tarjouskilpailun perusteella. Saman toimittajan säiliöt olivat jo aikaisemmin Kainuun Osuusmeijerin ja Promilkin käyttämä vaihtoehto. Säiliöhankintoihin osuuskunta käyttää arviolta miljoona euroa vuodessa. Tiloille toimitettujen maitosäiliöiden keskikoko on ollut huimassa kasvussa. Tänä vuonna hankittujen säiliöiden keskikoko lähentelee jo litraa. Tänä vuonna selvitetään muun muassa ensimmäisiä ulos sijoitettavia maitosiiloja. Keskitetyllä hankinnalla saadaan merkittävä hintaetu. Tilojen pääomatarpeesta johtuen suurin osa tuottajista hankkii säiliön vuokralle, kertoo Taavi Tainijoki. ItäMaidon ensimmäisen toimintavuoden aikana on myös tilasäiliöiden huolto järjestelty uudelleen. Maitosäiliöiden vaihdot ja huoltopalvelut tarjotaan osuuskunnan omana työnä riippumatta siitä, kenen omistuksessa säiliö on. Maitosäiliöiden huoltopalvelut on tänä vuonna ryhmitelty kahteen huoltovastuualueeseen. Eteläisen alueen tilasäiliöasentajien sijaintipaikat ovat Joensuu, Juva ja Kuopio. Pohjoisella alueella on myös kolme tilasäiliöasentajaa, joiden kotipaikat ovat Sotkamossa, Valtimolla ja Vieremällä. Sijaintipaikkakuntia valittaessa on katsottu maidontuotannon alueellista jakautumista ja osuuskuntien palveluksessa olleiden tilasäiliöasentajien asuinpaikkoja. Omien tilasäiliöasentajien lisäksi ItäMaito käyttää hyväkseen sopimusyrittäjien panosta tarpeen mukaan. Osalla sopimusyrittäjistä on varsin kattava varaosavalikoima. Jossain määrin pystytään ongelmia ratkaisemaan puhelimitse isännän ja huoltomiehen kesken. Varaosat kulkevat tällöin tarvittaessa maitoautojen mukana. Taavi Tainijoen toiveena on, että tilasäiliöhuollossa päästäisiin pidemmän päälle ennaltaehkäisevään malliin, kun huoltomiehet nykyään tekevät lähes Tykkään työstä. Se on vaihtelevaa ja haasteellistakin, sanoo Tuomo Kärkkäinen, yksi kuudesta ItäMaidon tilasäiliöasentajasta. Kärkkäisen vastuualue kattaa hieman laajennettuna entisten Juvan, Rantasalmen ja Varkauden seudun Osuusmeijereiden toimialueet, joten päivittäin varataan huoltokeikoille mukaan monen mallisten tilasäiliöiden osia, ja huoltomatkat suunnitellaan mahdollisimman järkevästi välimatkat huomioiden. Soitattehan tilaukset ajoissa, mielellään aamuisin heti kahdeksan jälkeen, niin reitin voi suunnitella järkevästi ja palvelu tulee ajoissa, Kärkkäinen lähettää terveisiä tuottajille. Tuomo Kärkkäinen aloitti tilasäiliöiden huoltajana vuonna Viime kesästä tuli kuumuutensa vuoksi hänen työhistoriansa kiireisin. Huoltoauto nieli kilometrejä noin vuodessa. TEKSTI ja kuva: TUOMO KAUTONEN yksinomaan vikakeikkoja. Huoltoautot ajavat vuodessa yhteensä yli kilometriä. Tavoite on, että ajot voitaisiin pudottaa alle kilometrin. Merkittävä tulevia huoltotoimia palveleva uudistus oli se, kun säiliöitä koskeva tietokanta rakennettiin tänä vuonna yhdessä Valion Lapinlahden henkilöstön kanssa kokonaan uusiksi. Kaikki tilasäiliöt ja niiden tarvitsemat varaosat on nyt saatu yhteen tietokantaan. Tämä selkeyttää varaosapalvelua huomattavasti. Varasto pysyy jatkuvasti ajan tasalla, kun sitä päivitetään tehtyjen huoltotoimien mukaan. ItäMaidossa selvitettiin tämän vuoden aikana myös ulkoistetun huollon vaihtoehto. Hallitus päätti kuitenkin, että omaa huoltopalvelua on hyvä jatkaa. Uusi säilörehuasiantuntija palveluksessanne Aloitin Valio Oy:n alkutuotantoryhmässä elokuun lopussa uutena säilörehuasiantuntijana. Motivaatiota uuteen tehtävään minulta löytyy runsaasti. On hienoa olla mukana talkoissa suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuden turvaamisessa. Maidontuotantoketjussa mukanaolosta voi olla aidosti ylpeä. Valio on brändinä innovatiivinen ja kansainvälisesti hyvin arvostettu, maito on lisäksi tuotteena mielenkiintoinen ja terveellinen. Valmistuin vuonna 2008 agronomiksi pääaineenani kotieläinten ravitsemus. Ehdin ennen nykyistä tehtävääni työskennellä kolmisen vuotta Suomen Rehun siipikarjan rehujen tuoteja kehityspäällikön tehtävissä. Yliopistotutkintoon kuuluvan opinnäytetyöni tein lypsylehmien ruokinnasta. Säilörehun laatu merkitsee paljon tilan kannattavuuteen ja maidon laatuun. Tietoa hyvistä korjuutavoista ja kannattavista ruokintatavoista tarvitaan ja niiden on oltava helposti saatavilla. Silmät ja korvat on pidettävä auki uuden tutkimustiedon osalta. Tieto on osattava myös siirtää konkreettisella tavalla käytäntöön. Lyhyen aikavälin tavoitteena työssäni on muun muassa kartuttaa urakoitsijoiden ammattitaitoa säilörehun hyvistä korjuutavoista. Urakoitsijoilla on ensi vuonna mahdollisuus suorittaa Artturi-passi, jonka suoritusmerkintä julkaistaan Valion tiedonvälityskanavissa. Näin maidontuottajat saavat puolueetonta tietoa säilörehun asiantuntemusta omaavista urakoitsijoista ja urakoitsijat saavat näkyvyyttä asiantuntijuudestaan. Valio järjestää ensimmäisen urakoitsijakoulutuksen Jyväskylässä. Syksyn mittaa on koostettu myös nettiin julkaistava video säilörehun näytteenotosta. Video kertoo hyvästä näytteenottotekniikasta ja se julkaistaan lähiaikoina. Työskentelen pääsääntöisesti Valion pääkonttorilla Helsingissä, mutta työmatkoja tiloille kertyy usein ympäri Suomea. Olin muun muassa mukana ItäMaidon myymälöiden syysmarkkinoilla Nurmeksessa, Lapinlahdella ja Suomussalmella. ItäMaidon maidontuotantoalueeseen olen voinut tutustua myös ennen Valiolla työskentelyä vieraillessani välillä Nurmeksessa hyvien ystävien Samuli ja Virva Hakalan tilalla. Hakaloilla on aina mukava käydä. Lypsyajan koittaessa laitetaan haalarit niskaan, hanskat käteen ja ruvetaan hommiin. Tiina Sirkjärven saa kiinni sähköpostiosoitteesta ja numerosta Säilörehuasiantuntija Tiina Sirkjärvi. teksti: Tiina Sirkjärvi Säilörehuasiantuntija, valio oy Tiina Sirkjärvi ja Hakalan tilan väkeä Nurmeksesta. 24 ItäMaito ItäMaito 25

14 ARTTURI-analyysin tulostus uuteen muotoon TEKSTI: Maija Hellämäki ja Juha Nousiainen Valio Alkutuotanto KUVA: TARJA JALKANEN Nautojen rehuarvojärjestelmä uudistui syyskuussa. Uudistuksen pääasiallisena tavoitteena oli päivittää uusin tutkimustieto hyödyntämään käytännössä sovellettavaa rehuarvojärjestelmää. Oleellisin sisällöllinen päivitys tuli rehujen valkuaisarvoihin sekä ruokintasuosituksiin. Lisäksi muutoksia tuli rehuarvojen esittämistapaan. Kovin suuria käytännön vaikutuksia uudistuksella ei ole. Tärkein niistä lienee se, että lypsylehmien valkuaislisä jakautuu tasaisemmin sekä lypsykauden mittaan että tuotantopotentiaaliltaan erilaisten lehmäyksilöiden välillä. Tämä ilmiö on tunnettu ruokintakokeissa jo pidemmän aikaa, mutta nyt tieto on sisällytetty myös käytännön suosituksiin. Sisällöllisten muutosten lisäksi uudistuneessa rehuarvojärjestelmässä siirrytään käyttämään rehuarvoissa kansainvälisiä SIyksiköitä. Eniten totuttautumista vaatii muutos rehuyksiköstä megajouleen. Muut muutokset ovat helpompia hahmottaa, koska niissä käytännössä siirtyy vain desimaalipilkun paikka. Rehujen muuntokelpoinen energia ilmaistaan uusissa taulukoissa megajouleina (MJ) entisten rehuyksiköiden sijasta märehtijöille ja hevosille. Kyseessä on vain yksikön muutos, rehujen energian määritystapa ja rehujen keskinäiset suhteet säilyvät entisellään. Muuntokelpoinen energia lyhennetään ME ja sen yksikkö on megajoulea kilossa kuiva-ainetta (MJ/kg ka). Käytännössä säilörehun vanha ry-arvo, esimerkiksi 0,92 ry/kg ka, ilmaistaan nyt 10,8 MJ/kg ka. Entinen rehuyksikköarvo saadaan tästä jakamalla ME-arvo luvulla 11,7, (eli 10,8/11,7=0,92). Rehujen koostumusmääritysten tulokset ilmoitetaan nyt johdonmukaisesti grammoina kilossa kuiva-ainetta, kun aikaisemmin tämän yksikön lisäksi käytettiin paljon myös suhteellista lukua, prosentteja kuivaainekilossa. Tämä muutos tulee vaatimaan myös totuttelua. Muutos on kuitenkin pieni, pilkun paikkaa on vain siirrettävä ja arvot ovat kymmenkertaisia aikaisempaan verrattuna. Jos esimerkiksi D-arvo-tulos oli entisissä raporteissa 69 %/ka, niin nyt se on 690 g/kg. D-arvon mittaustapa ei ole muuttunut mitenkään, pelkästään tuloksen ilmoittamistapa. Myös ammoniakkiluku esitetään uusissa taulukoissa kymmenkertaisena aikaisempaan verrattuna. Ennen tavoitteena säilörehussa pidettiin ammoniakkitypen pitoisuutta alle 7 prosenttia kokonaistypen määrästä (%/kok N). Nyt tavoitteena on alle 70 grammaa ammoniakkityppeä typpikiloa kohti (g/kg N). Todellisuudessa määrä on sama, yksiköt vain muuttuivat SI-järjestelmän mukaisiksi. Valkuaisarvoissa muutoksia OIV- PVT -valkuaisjärjestelmää on kehitetty tutkimuksissa vuosien varrella ja nyt uusimman rehuarvopäivityksen yhteydessä on tehty muutoksia OIV- ja PVT -arvojen laskentaperusteisiin. Nämä muutokset on huomioitu ARTTURI -rehuanalyysin valkuaisarvojen laskennassa elokuun alusta lähtien. Uudet nurmisäilörehujen PVT -arvot ovat korkeampia kuin aikaisemmin, mutta vastaavasti negatiivisia ruokinnan PVT -arvoja ei enää lypsylehmille suositella. Uudistuksella korjataan jo pidempään tiedetty ongelma, että OIV -arvot ovat liian korkeita ja vastaavasti PVT liian matala. Tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi lehmille pitäisi syöttää entistä enemmän (tai vähemmän) valkuaista, koska rehuarvojen lisäksi on tehty vastaava muutos myös ruokintasuosituksiin. Tavoitteena on ollut vain se, että järjestelmä vastaa mahdollisimman hyvin märehtijöiden valkuaisaineenvaihdunnan prosesseja. Näin yksiköt muuttuvat ARTTURI -rehuanalyysissä: Omien rehujen laadun hallinta Onnistuneen ruokinnan suunnittelun perusta on omien rehujen laadun hallinta. Säilörehun laatu vaihtelee eri rehuista eniten. Myös sellaisen rehuerän laatu, joka on säilötty samaan siiloon samalla korjuukerralla voi vaihdella huomattavasti enemmän kuin yleisesti luullaan. Rehun laadun vaihtelu on suurelta osin luonnollista ja väistämätöntä. Ainoa keino säilörehun laadun vaihtelun hallintaan ja huomioimiseen ruokinnan suunnittelussa on ottaa riittävä määrä näytteitä jokaista rehuerää kohden. On laskettu, että kun säilörehun laatu vaihtelee normaalilla tavalla, pitäisi 50 lehmän karjassa ottaa näyte rehusta noin kerran kuussa. Mikäli on aihetta epäillä laadun vaihtelun olevan normaalia suurempaa muun muassa säilöntätekniikasta johtuen, tulee näytteenottoa tihentää. Samoin karjakoon kasvaessa tulee näytteenotto tihentää, jotta minimoitaisiin riski, että maidontuotanto jäisi alemmaksi kuin karjan potentiaali on, tai riski että ruokintakustannus on suurempi kuin optimitilanteessa olisi mahdollista. Näytteenoton huolellisuuteen kannattaa panostaa sekä aikaa että vaivaa. Oleellisin tekijä on se, että näyte edustaa mahdollisimman kattavasti sitä rehua joka aiotaan syöttää karjalle. Perussääntö näytteenotossa on se, että otetaan useasta kohtaa rehuvarastoa useita osanäytteitä, jotka sekoitetaan sitten lopulliseksi analyysinäytteeksi ja lähetetään laboratorioon. Laakasiilosta tai aumasta tulisi ottaa noin 5-8 osanäytettä siltä siilon alueelta, joka aiotaan syöttää seuraavaan näytteenottokertaan mennessä. Osanäytteiden määrälle ei ole ylärajaa, eikä niitä voi ottaa liikaa. Näyte otetaan joko kairaamalla siilon/paalin päältä, tai sitten keräämällä näytettä rehunottopinnasta. Ne rehuerän osat jotka erotellaan pois syötöstä, mm. pilaantunut siilon pintarehu, voidaan jättää pois näytteestä. Mutta kaikki muu rehu mikä syötetään, tulee sisällyttää satunnaisesti osanäytteisiin ja siten varsinaiseen analyysinäytteeseen. Rehuarvojen uudistuksista vastaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Lisätietoa asiasta saa mm. Artturi-palvelusta (www. mtt.fi/artturi) tai rehutaulukkosivuilta (www.mtt.fi/rehutaulukot). ARTTURI-sivuilta saa tietoja rehuanalyysistä, näytteenotosta ja tulosten tulkinnasta. Samasta osoitteesta voi tulostaa myös näytesaatteen. Uusi yksikkö Esimerkki lukuarvosta Vanha yksikkö Esimerkki lukuarvosta Kuiva-aine g/kg 315 % 31,5 Raakavalkuainen g/kg ka 142 %/ka 14,2 Kuitu (NDF) g/kg ka 612 %/ka 61,2 D-arvo g/kg ka 680 %/ka 68 Energia-arvo MJ/kg ka 11,2 ry/kg ka 0,96 Liukoinen ja ammoniakkityppi g/kg N 50 %/kok N 5 26 ItäMaito ItäMaito 27

15 Tapani Ylisiurua Osuuskunta ItäMaito ja tuottajat mukana monessa Osuuskuntamme alue on maantieteellisesti laaja ja kuten tiedetään Suomi on kaikenlaisia tapahtumia täynnä. Eipä siis ole ollenkaan ihme, että maidontuottajammekin ovat monessa mukana. Toimintaa on riittänyt jo entisten osuuskuntien aikaan kiitettävästi ja uuden osuuskunnan myötä tahti ei ainakaan hiljene. Tämän ensimmäisen vajaan vuoden aikana olemme olleet mukana useissa tilaisuuksissa milloin esittelemässä uusia navetoita tai toimintaamme, milloin kouluttamassa tuottajia tai sponsorin ominaisuudessa maistattamassa valiolaisia herkkuja. Seuraavassa on pieni katsaus kuluneen vuoden tapahtumiin ja hiukan tulevaankin. Kiuruveden myymälän virkeä Kiitos hyvästä maidosta -joukkue valmiina kakkutarjoiluun. Myymälämarkkinat ja aluekokoukset ja Kiitos hyvästä maidosta! Perinteitä jatkaen uudessa osuuskunnassa on järjestetty kevään 2010 aikana useita myymälämarkkinatilaisuuksia ja aluekokouksia. Kevään aluekokouksissa palkittiin tuottajia laatumaidosta viimeistä kertaa vanhojen osuuskuntien palkitsemisperusteilla. Walter Ehrström Säätiön kultamitalistit palkittiin perinteisesti Helsingissä. Myymälämarkkinoita pidettiin niin keväällä kuin syksylläkin. Päivissä oli mukana osuuskunnan neuvonta teemoineen ja useita yhteistyökumppaneita hyvine tarjouksineen. Tavoitteena on, että vuosittain joka myymälässä on vähintään yksi markkinapäivä. Uutena tilaisuutena keväällä järjestettiin Kiitos hyvästä maidosta -päivä, jolloin tuottajille ja läheisille yhteistyökumppaneille tarjottiin kakkukahvit. Seuraava vastaavanlainen tilaisuus on vuoden 2011 alkupuolella. 28 ItäMaito Navetan avajaiset Maitohovilla Alueellamme on tällä hetkellä lähes maitotilaa ja tähän joukkoon mahtuu paljon niitä tiloja, jotka remontoivat ja laajentavat navettaansa. Kokonaan uuden navetan rakentajiakin löytyy useampia vuosittain. Osuuskunta yhteistyökumppaneineen on tukemassa navetan rakentajia monilla tavoin suunnittelusta navetan käyttöönottoon ja jälkiseurantaan asti. Kannustamme myös uuden navetan rakentajia pitämään avajaisia, jotta voimme esitellä tulevien vuosien navettainvestoijille viimeisimpiä rakennusratkaisuja ja vaihtoehtoisia navettamalleja. Kesäkuussa pidettiin Vesannolla Maitohovin yhteisnavetan avajaiset ja kävijöitä oli lämpimässä kelissä useita satoja. Syystalven aikana on tiedossa useampia navetanavajaisia, joihin toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi. Farmari Suomen maatalousnäyttely TEKSTIT: Tapani Ylisiurua Osuuskunta ItäMaidon Farmarinäyttelyvierailijat - tilakohtaisesti nuppineuloilla kuvattuna. Kesän kuumimpana aikana ( ) Mikkelissä pidettiin Farmari maatalousnäyttely, jossa valiolaiset osuuskunnat olivat mukana omalla osastollaan. ItäMaidon puolelta esittelijöinä olivat mukana niin toimitusjohtaja kuin hallinnon henkilöitäkin. Tuottajiamme näyttelyosastolla kävi reilulta 600 tilalta. Kävijät jakaantuivat aika tasaisesti koko alueelta, kuten nuppineuloilla täydennetty karttakuva osoittaa. Torstaina riehunut myrsky oli viikonlopun puheenaiheena ykkönen, mutta paljon ehdittiin maailmaa parannella muutoinkin. Tuottajapalaute uudesta osuuskunnastamme oli pääosin myönteistä - saimme myös paljon hyviä ehdotuksia osuuskunnan toimintaan liittyen. Muurikki karjanäyttely Kiteellä Pilvisenä elokuun lauantaina (28.8.) Muurikkinäyttely kokosi Kiteen Koivikkoon innokasta karjaväkeä ympäri Suomen. Järjestelyistä vastasi Pohjois-Karjalan karjakerho. ItäMaito oli mukana tarjoten kuumaa mehua, mikä olikin tarpeen syksyn viileissä ensi tuulahduksissa. Väkeä riitti karjaa ihastelemassa, koska samaan aikaan Koivikon koulutilan alueella oli joka syksyinen markkinatapahtuma. Teltassamme järjestimme lapsille ja lapsenmielisille mahdollisuuden piirtää lehmäaiheisen taideteoksen. Paljon niitä syntyikin - kuvassa muutaman pienen taiteilijan näkemys lehmästä. Tilaisuudessa ItäMaito lahjoitti palkinnot Holstein hiehot 5-9 kk -sarjaan. Lisäksi oltiin palkitsemassa yhteistyökumppanien kanssa niin reippaita Junior Handlereita kuin satatonnareitakin. Muut tapahtumat Sinin, Satun, Anniinan ja Emmin upeat näkemykset lehmästä Muurikki-näyttelyn yhteydessä. Monessa muussakin isommassa ja pienemmässä tapahtumassa olemme olleet mukana kuluneen vuoden aikana. Kiuruvedellä pidettiin perinteiset Elomessut, joiden yhteydessä maistatimme osuus-kunnan toimesta valiolaisia laatujogurtteja kuluttajille. Samalla pidettiin navetan avajaiset Halosen Markuksen tilalla, jossa myös olimme mukana neuvonnan ja kaupan osastolla. Nilsiän Tahkolla järjestettiin Maitotanssit samana iltana, jolloin oli Muurikki-tapahtuma Kiteellä. Tanssitapahtumassa oli entiseen malliin väkeä tungokseen asti. Ihmekös tuo, kun huippusolistina esiintyi Mikael Konttinen. Sotkamon Naapurivaaran tanssilavalla oli vuorostaan syyskuun puolessa välissä tarjolla tanssia - ja tietysti karaokea. Tanssin tahdeista Sotkamossa vastasivat Jore Kärki ja Salaiset Akentit. Elokuun alussa oli tuottajillemme tarjolla reipasta kesäteatteria Tohmajärvellä. Vaikka tapahtuma oli keskellä viikkoa iltatilaisuutena, niin paikalle ehti lähes 200 henkilöä ihastelemaan nuorekkaan teatteriporukan esittämää Afrikan morsianta. Lokakuun lopussa osuuskunnat yhdessä Valion kanssa järjestävät vuosittaisen tutustumistilaisuuden uusille tuottajille. Tilaisuudessa vieraillaan Valiolla, kuullaan ajankohtaista asiaa maitoalalta ja tutustutaan uusiin tuotteisiin asiantuntijoiden opastamana. Lehden painoon mennessä syksyn 2010 matka on vielä tulollaan - tilaisuuteen on ilmoittautunut mukaan 35 tuottajaamme, joten mukavan kokoinen ryhmä osuuskunnastamme matkaan lähtee. Tulevan vuoden tapahtumista saat tietoa kuukausittain jaettavasta tuottajatiedotteesta ja uusilta nettisivuiltamme (www.itamaito.fi). Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin! Tohmajärven kesäteatterin yleisöä mieli rentoutui Afrikan morsiamen parissa. Maitosatu Olipa kerran kaukana pohjolassa maidontuotantoon erikoistunut kylä. Kylän väki oli ahkeraa ja he elivät onnellista elämää kukin omalla tilallaan. Maidontuotannon he olivat valinneet siksi, että he rakastivat lehmiä ja ymmärsivät että maitotuotteilla oli etelässä ja idässä kysyntää. Koska he eivät jaksaneet syödä ja juoda kaikkea sitä mitä he lehmien maidosta jalostivat, vaihtoivat he maitotuotteet käypään tavaraan, aina kulloinkin siihen mitä he tarvitsivat. Jo aikojen alussa he olivat sopineet, että kaikille maksetaan maidosta sama hinta riippumatta siitä, missä tila sijaitsee tai miten paljon kukin tuottaa. Pienen meijerin he olivat kunnostaneet vanhaan navettaan ja palkanneet meijeriin muutaman oivan ammattilaisen. Koska kylä oli laaja, sopivat kyläläiset, että maitoa kannattaa kerätä jatkuvasti, jotta juuri kunnostettua juustokattilaa ei tarvitsisi suurentaa. Maidon keräilyn he järjestivät niin, että kylän parhaat kuljettajat keräisivät maidon suureen säiliöön, jolla maito kuljetettiin meijeriin vietäväksi. Keräilystä aiheutuneet kulut he tasasivat, jotta keräilyn kustannuksista ei aiheutuisi eripuraa eikä kiistoja kaukana toistaan sijainneiden tilojen kesken. Elämä oli onnellista ja kaikki pärjäsivät. Kylän väki vaurastui. Lapset saivat uudet pukimet, emäntä sai uuden mekon ja isäntä uuden piipun, vanha kun oli pudonnut kaivoon viime juhannuksena. Silloin kun juhannuskokon kipinä oli lentänyt meijerin vinnillä sijainneisiin puuvillakääreisiin ja sytyttänyt tulipalon. Onneksi palo saatiin sammumaan, eikä piloille mennyt kuin muutama liina, joita käytettiin myöhemmin raejuuston valmistuksessa. Sitten eräänä keväänä kaikki muuttui. Eräs talollinen oli saanut lahjaksi helmitaulun ja opetellut ahkerasti sitä käyttämään. Hän keksi, että hänen täytyisi saada maidosta enemmän hintaa, koska hän tuotti enemmän kuin muut. Kyläläiset pitivät ajatusta hyväksyttävänä ja maksoivat hänelle enemmän kuin muut saivat. Pian kuitenkin meijerin vieressä asuva maidon tuottaja oivalsi, että hänen pitäisi saada enemmän, koska hänen maitoansa ei tarvinnut kauaksi kuljettaa. Kyläläiset hyväksyivät hänen vaateensa ja maksoivat hänelle enemmän kuin muille. Eikä mennyt kauan kun eräs maidontuottaja keksi, että hänen tilansa sijaitsee paremman tien varressa, eikä kärryjen laakerit, eikä hieno säiliö kuluisi niin paljon kuin huonon tien varrella asuvilla tapahtui. Siihenkään vaatimukseen ei voinut olla kuin suostumatta, koska perusteet olivat hyvät. Kävi kuitenkin niin, että hyvin perustellut ja oivat ratkaisut olivat kylän yhteishengelle vahingollisia. Enää ei pidetty talkoita eikä juhlia. Kyläläiset riitaantuivat ja moni muutti pois, koska ilmapiiri oli ahdistava. Maitoa ei tullutkaan enää meijeriin niin kuin ennen. Ja koska ei tullut maitoa, ei juustoakaan voitu valmistaa eikä viedä markkinoille. Meijerin kassa tyhjeni. Mikä neuvoksi, kyläläiset pohtivat. Pian he oivalsivat, että mikä riidan ja epäsovun aiheutti. Helmitaulu. Sen he lahjoittivat kylän kerholle. Helmistä valmistettiin äitienpäiväksi kaulakoruja ja langoista sai hyviä virkkuukoukkuja, kunhan ne ensin väännettiin sopivalle mutkalle. Mutta miten kävi maidontuotannolle? Sopu ja rauha palasi pian sen jälkeen, kun sovittiin taas, että kaikille maksettiin maidosta sama hinta tilan koosta ja sijainnista riippumatta. Kyläläiset ja meijeri voivat hyvin vielä tänäkin päivänä. Satusetä ItäMaito 29

16 ItäMaito avasi www-sivut TEKSTI: MIKKO LEINONEN ITÄMAIDON KAUPPOJEN ESIMIES ItäMaito www -sivut ja uudistuneet Liperin Myllyn verkkosivut valmistuivat syyskuun alussa. Sivujen kehittäminen ja sisällön rakentaminen veivät aikaa muutamia kuukausia. Tavoitteenamme oli saada ulkoasultaan selkeät ja ytimekkäät sivut, joilta on löydettävissä tärkeimmät ja keskeisimmät asiat osuuskunnan eri toiminnoista mielestämme onnistuimme tuossa hyvin. Sivut ovat selkeät ja raikkaat ja niistä kuvastuu heti ensi silmäyksellä, millaisen toimialan yrityksestä ItäMaidossa on kyse. Verkkosivut toimivat myös tiedotus- ja markkinointikanavana yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Arvi Lind Liperin Myllyn värit ja ilme pidettiin ennallaan, sillä ne ovat olennainen osa Liperin Myllyn tuotteistoa. Liperin Myllyn tuotemerkki on tunnettu erityisesti Pohjois- Karjalan alueella ja leipomoiden piirissä. Viestinnässä ItäMaito pyrkii läpinäkyvyyteen, siksi verkkosivuiltamme löytyy paljon tietoa. ItäMaito verkkosivut ovat nopea, ajantasainen ja edullinen tiedotuskanava tuottajille, yhteistyökumppaneille, yrityksille, yhteisöille ja asiakkaille. ItäMaidon verkkosivuilta löydät tietoa osuuskunnan palveluista, joista omiksi osioiksi on jaettu neuvonta, tilasäiliöasiat, maidonkeräily, jäsenasiat ja maidontilitys. Kauppatoiminnasta sivuilla ovat esillä niin ItäMaito myymälät kuin Liperin Myllykin. Sivustossa on tietoa myös osuuskunnan hallintorakenteesta sekä hallinnon ja henkilöstön yhteystiedot. ItäMaito sivuille on lisäksi tallennettu hyödyllistä tietoa tuottajille ajankohtaisista koulutuksista, tapahtumista, kaupallisista tarjouksista ja uutisista. Kauppatoiminta on merkittävää ydinliiketoimintaa ItäMaidossa. Kaikkien 21 myymälän yhteystiedot osoitteineen ja puhelinnumeroineen ovat helposti löydettävissä muutamalla napin painalluksella. Sivuilta saat tietoa ajankohtaisista kauppatoiminnan tarjouksista, ostohyvityksestä, yhteistyökumppaneista sekä myymälöissä järjestettävistä tapahtumista. Liperin Myllyn sivuilla toistuvat Liperin Myllyn oman tuotemerkin värit ja logot. Sivulta saat tietoa elintarvikejauhojen lisäksi rehuista, joita Liperin Mylly valmistaa. Liperin jauhoista ja Valion tuotteista valmistuu herkullisia tuotteita, joiden reseptejä saat helposti tulostettua Liperin Myllyn sivuiltamme. Tiesitkö, että Liperin Mylly valmistaa myös luomutuotteita? Verkkosivuja päivitämme oman henkilöstön toimesta, näin pidämme ne edullisesti ja nopeasti ajan tasalla. Päivitämme verkkosivuja vähintään kerran kuukaudessa. Tervetuloa ItäMaidon ja Liperin Myllyn sivuille. Maito on meikäläisen ikäluokan sodan aikana syntyneiden mielikuvissa elämän eliksiiri, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjä, joskus jopa lääke. Monet lapsuuden miellyttävät muistikuvat liittyvät maitoon. Maito on jo sanana kaunis. Siinä on diftongi, kahden eri vokaalin yhteenliittymä. Diftongit ovat etu sanojen kauneuskilpailussa. Sana twilight (lausutaan tvailait) on joskus äänestetty englannin kielen kauneimmaksi sanaksi juuri siksi, että siinä on kaksi diftongia. Maito esiintyy myös myönteisissä vertauksissa. Jos sää on erityisen kaunis ja leppeä tai juoma suloisen makuinen, ne ovat kuin linnunmaitoa. Voidaan myös sanoa, että hyvät tavat, ammatillinen osaaminen, musiikillinen tai liikunnallinen lahjakkuus imetään jo äidinmaidossa. Maidon parantavasta voimasta on muistiin jäänyt myyttejä, joiden lääketieteellisestä totuudenmukaisuudesta en ole aivan varma. Tarinat iskivät kuitenkin väkevästi lapsen mieleen ja ovat siellä yhä. Muistan, miten heti sodan jälkeen pulaaikana serkkuni lapsi kuoli vauvana ripuliin. Äitini kertoi ihan tosissaan, että syynä oli se, että lapselle ei saatu kaupunkioloissa imettämisen loputtua kunnollista maalaismaitoa. Toinen utuinen muistikuva on se, miten hinkuyskää hoidettiin juottamalla sairaalle lapselle kuumennettua tamman maitoa. Mainio maito Nämä ovat siis mielikuvia. Ruokaan ja juomaan liittyviä tosiasioitakin meillä seitsemänkymppisillä toki riittää. Maidon ja ravinnon riittävyys ei ole aina ollut itsestään selvä asia. Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli yli neljäkymmentämiljoonaa sodasta kärsivää lasta. Heistä yli puolet oli aliravittuja ja vammaisia ja neljäsosa oli menettänyt joko toisen tai molemmat vanhempansa. Suomessa heikkokuntoisia lapsia arvioitiin olleen neljäkymmentäviisituhatta ja kouluhallituksen tiedon mukaan lukuvuonna kaksikymmentätuhatta lasta, jotka eivät voineet mennä talvella kouluun, koska heillä ei ollut kenkiä. Avuksi tuli YK:n lastenapujärjestö UNI- CEF, joka auttoi Suomen lapsia melkein neljä vuotta aina vuoteen 1951 asti. Tänne saatiin maitojauhetta ja kalanmaksaöljyä sekä rasvaa, lihaa ja kalaa. Toinen pelastava tekijä oli kouluruokailu, joka säädettiin Suomessa lailla pakolliseksi vuonna Muistan kiitollisena kouluruokaa, joka oli usein lihakeittoa tai akanaista kauravelliä. Eväspalat ja maitopullo otettiin mukaan kotoa. Meillä oli 1950-luvulla kesämökki Savitaipaleella. Siellä päivän toimiin kuului maidonhakumatka veneellä Ristniemen talosta. Muistojen kaiuttimista soivat vieläkin lakean tuvan nurkasta kuuluneet separaattorin urraava ääni ja metallikellon kilahtelu. Nykyihmisille lienee kerrottava, että käsin kierrettävällä separaattorilla erotettiin maito ja kerma toisistaan. Kermasta kirnuttiin sitten voita. Tarina kertoo, että vaimoni oli pienenä evakkotyttönä seisonut sukulaistalossa aina separaattorin vieressä kahvikuppi kädessä saadakseen tilkkasen ihanaa kermaa. Jo alle kouluikäisenä sain olla kotikauppalassani Lauritsalassa maitomiehen apulaisena. Kaukaan tehtaan hevosmies Iivari Kivistö jakoi tehtaan kartanosta tinkimaitoa tilaajille. Minä istuin Iivarin kanssa Leikki-nimisen tamman vetämässä punaisessa reessä ja juoksutin täydet maitokannut ihmisten eteisiin ja otin tyhjät kannut tilalle. Toinen töihin liittyvä maitomuisto on se, kun tein televisiouutisiin jutun maidon pakkaamisesta muovipusseihin. Tammikuussa 1967 tehty maatalousneuvos Heleniuksen haastattelu on tallella Yleisradion arkiston aarreaitassa. Pula-ajan lapsen suhde maitoon on lämmin ja arvostava. Nykyisen yltäkylläisyyden keskellä ei aina muisteta, että asiat ovat olleet joskus toisin. Hyvän huomaa vasta silloin, kun se puuttuu. Maito saattaa olla juuri sellainen. 30 ItäMaito ItäMaito 31

17 Oikea satsaus vie menestykseen Startti on Suomen suosituin juottorehu. Eikä turhaan! Se sisältää suomalaista maitoa ja sen ravintosisältö varmistaa vasikkasi voimakkaan ja terveellisen kasvun heti alusta saakka. Tarkemmat tiedot ja tietysti meijeristä ja rehukauppiaalta. Startti_MaitojaMe_185x270_aikkari.indd 1 9/10/10 4:17 PM

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj.

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. 1 Paltamo 18.11.2010 Omistajastrategia Tehtävä: Valiolaisten maidontuottajien elinkeinon

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Osuustoiminta maitoketjussa ja maidontuotannon merkitys Etelä Karjalalle. Päivi Ylä Outinen 27.09.2011

Osuustoiminta maitoketjussa ja maidontuotannon merkitys Etelä Karjalalle. Päivi Ylä Outinen 27.09.2011 Osuustoiminta maitoketjussa ja maidontuotannon merkitys Etelä Karjalalle Päivi Ylä Outinen Osuuskunta Tuottajain Maito 27.09.2011 Osuuskunta Tuottajain Maito 27.9.2011 Valion tehtäväja arvot Tehtävä: ä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Marko Puhto Pohjolan Maito Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 31.12.2014 Osuuskunta Omist usosuus % Maitomä ärä 2014 1. Evijärven Osm. 0,1

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Maitoa Suomesta. NURMIPÄIVÄT 9.-10.01.2014 Jouko Lifländer www.ranuanmeijeri.fi

Maitoa Suomesta. NURMIPÄIVÄT 9.-10.01.2014 Jouko Lifländer www.ranuanmeijeri.fi Maitoa Suomesta NURMIPÄIVÄT 9.-10.01.2014 Jouko Lifländer www.ranuanmeijeri.fi Arla Ingman -ryhmä Jalostaa ja markkinoi n. 800 suomalaisen maitotilanmaidon Maidon yhteiskeräilytoteutetaan Arla Ingmanin

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Maitotalous tuotteiden myyntiratkaisut

Maitotalous tuotteiden myyntiratkaisut Maitotalous tuotteiden myyntiratkaisut Saammeko esitellä, maitotalous tuotteiden myyntiratkaisujen kerma! Huurre tuo nyt markkinoille uuden ajan myyntiratkaisut maitotaloustuotteille Yhteistä Huurteen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä YLE TOHLOPPI NYT n. 400 henkilöä YLE Tohloppi 2013 Koko Suomen näkökulmasta: Lapsille Pikku kakkonen Galaxi Draamaa Uusi päivä Taivaantulet Pirunpelto Ajankohtaista Ajankohtainen kakkonen YLE Tohloppi

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Millaiselle asiantuntijuudelle on kysyntää maidontuottajan toimintaympäristön muuttuessa. Valio Oy Vesa Kaunisto

Millaiselle asiantuntijuudelle on kysyntää maidontuottajan toimintaympäristön muuttuessa. Valio Oy Vesa Kaunisto Millaiselle asiantuntijuudelle on kysyntää maidontuottajan toimintaympäristön muuttuessa Valio Oy Vesa Kaunisto Maidon tulevaisuus on valoisa Lehmä muuttaa ruohon ruoaksi! Maito on monipuolista ravintoa

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot