2/2002. toukokuu maj

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2002. toukokuu maj"

Transkriptio

1 2/2002 toukokuu maj

2 Sisältö Perusturva / Grundtrygghet Nro / nr 2/2002 Tiedote ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisija Suomen Kuntaliitto Sosiaali ja terveys -yksikkö Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Heli Sahala Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Kerava Kannen kuva Jarmo Nummenpää Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton kotisivulla tietopalvelut/kuntatiedotteet/perusturva Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna-Lena Wilenius Puh./Tel. (09) Seuraava tiedote Ilmestyy syyskuussa Terveyshanke ja vaalibudjetti 3 Hälsovårdsprojektet och valbudgeten 4 Uutta lainsäädäntöä 5 Muutoksia vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymisen säädöksiin 5 Toimeentulotukilain väliaikainen muuttaminen 6 Mielenterveyspotilaiden oikeusturvaa parannetaan 8 Oikeuslääkeopillisten ja -tieteellisten tutkimusten hintoihin muutoksia 9 Opiskelijan oikeus toimia lääkärin ja hammaslääkärin tehtävissä 10 Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä euroa 10 Ajankohtaista 11 Puolisoiden väliset elatussopimukset 11 Pitkäaikaishoitomaksujen niin sanottu kohtuullistaminen 12 Kansallisen terveyshankkeen esityksistä 14 BSC SUHAT -hanke jatkuu 15 Yhteistyö ja työnjako asumispalvelujen järjestämisessä 15 Työryhmä seuraa pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen soveltamista 17 Sosiaalihuollon konsultaatiohanke 18 Talous 19 Käyttövaran laskemistapa pitkäaikaishoidossa 19 Omaishoidon tuki ja perhehoitajalain mukainen perhehoito työnantaja- ja työntekijämaksut 20 Arvonlisäverolain mukainen laskennallinen palautus 20 Perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän uudistamisen tilanne 22 Työryhmiä 23 Asumisperusteista sosiaaliturvaa selvittävä työryhmä 23 Sosiaalimenotoimikunta ennakoi sosiaalimenojen kehitystä 23 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietouudistus 2005 valmisteluun 24 Lapset ja nuoret 24 Ruotsissa vahvistettuja elatusapuja korotetaan lähtien 24 Havaintoja lastensuojelun kustannusten tasausjärjestelmästä 24 Lastensuojelun suurten kustannusten tasauksen uusia kysymyksiä 26 Harava-hanke kehittää lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluja ja toimintoja 28 Päivähoidon allergia- ja astmaohjelma 29 Vanhukset 29 Vanhusneuvosto toimii 256 kunnassa 29 Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille ja tietosuoja 30 Norjan kokemuksia ehkäisevistä kotikäynneistä vanhuksille 31 Svenska sidor 32 Ändringar i lagstiftningen om sysselsättning for handikappade 32 Hur räkna ut dispositionsmedlen för patienter i långvarig anstaltsvård 33 Makars inbördes avtal om underhållsbidrag 34 Arbetsgrupp för uppföljning av den nordiska konventionen om socialt bistånd 35 Projektet Förebyggande hembesök hos äldre och frågor kring datasekretess 36 Uusia julkaisuja 37 RAVA-toimintakykymittari opas sisältöön ja käyttöön 37 Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille 37 Kuntien ja kolmannen sektorin projektiyhteistyö sosiaali-ja terveydenhuollossa 37 Vastaamme vanhusten hyvinvoinnista 37 Tapahtumia 38 Pohjoismaiden terveys- ja sairaanhoitokonferenssi Nordisk hälso- och sjukvårdskonferens Koulutusta Lappeenrannassa 38 Kuntakoulutus kouluttaa 38 Tie julkisiin palveluihin 41 samlar offentliga webbtjänster under en adress 41 ISSN

3 Terveyshanke ja vaalibudjetti Vuoden 2003 budjetin kehysneuvottelussa ja terveydenhuollon kehittämishankkeen päätöksessä hallitus on sitoutunut kuntien valtionosuuksien puolitettuun indeksitarkistukseen sekä 104 milj. euron valtionosuuslisäykseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Luvassa on myös pieniä korvamerkittyjä eriä. Terveyshankkeen lukuisista suosituksista hintalappu on unohtunut. Jos vuotuinen kuntien terveysmenojen kasvu olisi 3,9 prosenttia, tämä merkitsisi noin 900 miljoonan euron lisäystä vuoteen 2007 mennessä. Kehittämistavoitteet vaativat tämän lisäksi uutta rahaa. Kuntien menojen kasvu vuoteen 2007 on arvioitu nopeammaksi kuin kuntien verotulojen kehitys. Menoja lisäävät etenkin kunnille jo säädetyt uudet tehtävät. Ilman valtion vastaantuloa terveydenhuollon pelastusoperaatio uhkaa pudota kuntien kasvavien menojen ja supistuvien tulojen kuiluun. Ensi vuoden budjettikehysten tiimoilla syntyi keskustelu vakuutetun sairausvakuutusmaksun korotuksesta. Sairausvakuutusmaksun korotus ei jääne ainoaksi toimeksi, kun veroastetta halutaan mieluummin alentaa kuin nostaa. Kompensaatiota on jo vaadittu tuloveron kevennyksestä. Sairausvakuutuksen rahoitustarvetta lisää mm. aikuisväestön hammashoidon laajennus, työterveyshuollon uudistus ja yksityisten palvelujen kysynnän kasvu. Jos sairausvakuutusmaksut eivät peitä menoja, rahoituksen tasapaino turvataan valtion budjettivaroin. Vastaavaa rahoituksen tasapainotavoitetta ei ole kunnallisissa palveluissa. Verojen ja veroluonteisten maksujen kokonaistarkastelussa sairausvakuutusmaksun korotus voikin merkitä ehtyvää rahoitusta kuntien palveluille. Hoitotakuun oloissa on pelättävissä, että työvoima ja raharesurssit siirtyvät yksityiselle sektorille, jos terveyspalvelujen kysyntää ei kyetä kuntien terveystoimessa tyydyttämään. Takuita hoitoon pääsyn takarajoista ei tulisi antaa ennen kuin kunnallisen terveydenhuollon riittävä lääkärityövoima ja muut voimavarat on turvattu. Terveyshankkeen suositus lähipalvelujen järjestämisestä seudullisina kokonaisuuksina on kiinnostava. Kunnallisen terveydenhuollon tehtävät ovat lakisääteisiä. Niiden hoitaminen edellyttää kuntalain mukaista hallintoa kansalaisten oikeusturvan ja valitusoikeuden turvaamiseksi. Mitä uutta seudullinen kokonaisuus voisi tuoda kuntayhtymän tai muun kuntalaissa säädetyn kuntien yhteistoiminnan rinnalle? Lakisääteinen tehtävä ei voi jäädä epämääräisen seutukunnallisen yhteenliittymän vastuulle. Toiminnan organisointia on arvioitava taloudellisen vastuun ja päätöksenteon rinnalla. Pyrkimys suurempiin yksiköihin lähipalvelujen järjestämisessä voi lisätä tuotannon tehokkuutta, mutta toisaalta myös tehottomuutta, kun palvelut keskittyvät ja etääntyvät osalta väestöä. Onkohan viimeisen vuosikymmenen aikana juututtu liikaa suoritehintoihin ja tuotantoprosesseihin (jotka ovat toki tärkeitä) ja unohdettu julkisten palvelujen yhteiskunnallinen tehtävä ja niiden laajempi vaikutus kansantalouteen? Tuula Taskula Perusturva 2/2002 3

4 Hälsovårdsprojektet och valbudgeten Vid förhandlingarna om rambudgeten för 2003 och vid beslutet om projektet för utveckling av hälso- och sjukvården har regeringen gått med på en halverad indexjustering i statsandelarna till kommunerna och ett tillägg på 104 miljoner euro till statsandelarna för social- och hälsovården. Även små öronmärkta rater har utlovats. I många rekommendationer inom hälsovårdsprojektet har priset glömts bort. Om kommunernas utgifter för hälsovården ökar med 3,9 procent per år innebär det en ökning på 900 miljoner euro före år Utvecklingsmålen kräver också nya medel. Före 2007 beräknas kommunernas utgifter öka snabbare än skatteinkomsterna. Orsaken är framför allt de nya uppgifter som kommunerna påförts genom lag. Om inte staten kommer emot hotar räddningsoperationen inom hälso- och sjukvården att falla ner i klyftan mellan kommunernas ökade utgifter och krympta inkomster. Vid budgetförhandlingarna för nästa år diskuterades en höjning av de försäkrades sjukförsäkringspremie. Höjningen av sjukförsäkringspremien blir sannolikt inte den enda åtgärden, eftersom man hellre vill sänka än höja skattenivån. Det har redan framförts krav på kompensation i form av lättnader i inkomstbeskattningen. Finansieringsbehovet för sjukförsäkringen ökar bl.a. på grund av den utbyggda tandvården för vuxna, reformen inom företagshälsovården och den ökade efterfrågan på privata tjänster. Om sjukförsäkringspremierna inte täcker utgifterna, tryggas balansen i finansieringen med statliga medel. Något motsvarande mål för balansering av finansieringen finns inte när det gäller kommunala tjänster. I helhetsgranskningen av skatter och avgifter av skattenatur kan höjningen av sjukförsäkringspremien i själva verket innebära sinande finansiering för kommunala tjänster. Vårdgarantier medför risk för att arbetskraften och penningresurserna överflyttas till den privata sektorn, om efterfrågan på hälsovårdstjänster inte kan tillfredsställas av den kommunala hälsovården. Garantier för vård inom en bestämd tid borde inte ges förrän ett tillräckligt antal läkare och andra resurser tryggats inom den kommunala hälso- och sjukvården. Hälsovårdsprojektets rekommendation om anordnande av närservice i form av regionala helheter är intressant. Uppgifterna inom den kommunala hälso- och sjukvården är lagstadgade. Skötseln av dessa uppgifter kräver förvaltning enligt kommunallagen för att medborgarnas rättsskydd och rätt att överklaga ska kunna tryggas. Vad skulle då regionala helheter tillföra för nytt vid sidan av samkommuner och andra former av kommunalt samarbete enligt kommunallagen? Ansvaret för en lagstadgad uppgift kan inte överlåtas på en diffus regional sammanslutning. Verksamhetens organisation måste bedömas vid sidan av det ekonomiska ansvaret och beslutsfattandet. Strävan efter större enheter vid anordnandet av närservice kan visserligen ge större effektivitet i serviceproduktionen men också leda till ineffektivitet då servicen koncentreras och fjärmas från en del av befolkningen. Har man under det senaste decenniet i alltför stor utsträckning fastnat i prestationspris och produktionsprocesser (som likafullt är viktiga) och glömt bort de offentliga tjänsternas samhälleliga uppgift och deras effekt på samhällsekonomin i ett bredare perspektiv? Tuula Taskula 4 Perusturva 2/2002

5 UUTTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Muutoksia vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymisen säädöksiin Suojatyötä koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Aiemmin invalidihuoltolakiin sisältyneet suojatyötä koskeneet pykälät on kumottu ja suojatyö on käsitteenä poistettu lainsäädännöstä. Muutokset tulivat voimaan Uudistuksen tavoitteena on parantaa vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä ja nostaa heidän työhön osallistuvuutta. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta käsittää työhön sijoittumista edistävien erityisten tukitoimenpiteiden järjestämisen, jos henkilöllä on vaikeuksia työllistyä pelkästään työvoimapoliittisten toimien ja työvoimapalvelujen avulla. Lainsäädäntö on uudistettu vastaamaan monipuolistuneita työllistämistoimia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoi lausunnossaan, että suojatyö-termi on vanhentunut ja leimaava ja sen säilyttäminen laissa on tarpeetonta. Sosiaalihuoltolain 17 on muutettu siten, että kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaalipalvelujen palvelujen luetteloon on lisätty 8. kohta: vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Hallituksen esitys lähtee siitä, että näillä sosiaalihuoltolain muutoksilla kunnille ei tule uusia tehtäviä eikä lainmuutoksilla ole taloudellisia vaikutuksia. Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämispalvelut ovat osa kunnan sosiaalipalveluja. Kunta järjestää tätä toimintaa voimavarojensa puitteissa. Muutos laventaa ja monipuolistaa mahdollisuuksia vammaisten työllistämispalvelujen järjestämiseen Paketin yhteydessä on muutettu myös työllisyyslakia, kansaneläkelakia, vammaistukilakia, kuntoutusrahalakia ja sairausvakuutuslakia TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVA TOIMINTA Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 27 d :n mukaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä. Pykälän 2 momentin mukaan työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilöille, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden lisäksi tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan osana voidaan järjestää työtä, jossa työntekijä on työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 pykälässä tarkoitetussa työsuhteessa palvelujen tuottajaan. Mainitussa työssä noudatettavasta palkasta saadaan sopia työehtosopimuslaissa (436/1946) tarkoitetulla työehtosopimuksella, jota noudatetaan sen estämättä, mitä työsopimuslain 2 luvun 7 :ssä säädetään työehtosopimusten yleissitovuudesta. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan palvelun tuottajilla on oikeus irtisanoa työntekijän työsopimus työsopimuslain 7 luvussa säädettyjen perusteiden ohella myös silloin, kun työn järjestäjä katsoo, että työntekijä ei ole 2 momentissa tarkoitetuin tavoin työn tarpeessa. Lain muutos lähtee siitä, että mahdollisimman monet työllistymistä tukevat toimintamuodot olisivat käytettävissä. Tavoitteena on, että toimenpiteillä voitaisiin edistää vammaisten henkilöiden siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään. TYÖTOIMINTA Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa (ShL 27e ). Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d :ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelujen tuottajaan. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan sovelletaan, mitä työturvallisuuslaissa ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa sekä niiden nojalla annetuissa säännöksissä säädetään. Vammaisten henkilöiden työtoiminnan järjestäjän on otettava tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 mom. mukainen vakuutus työtoimintaan osallistuvalle. Vakuutuksen vuosityöansiona käytetään tapaturmavakuutuslain 28 :n 6 momentin mukaista vähimmäisvuosityöansiota. Perusturva 2/2002 5

6 Huomattava on, että vaikka työtoimintaan osallistuvat henkilöt eivät ole työsuhteessa toiminnan järjestäjään, työtoimintaan sovelletaan kuitenkin työturvallisuuslainsäädäntöä ja nuorista työntekijöistä annettua lainsäädäntöä. Työtoiminnan sisältöä ei laissa ole tarkemmin määritelty. KANSANELÄKELAKI JA VAMMAISTUKILAKI Kansaneläkkeen lepäämään jättäminen on tehty houkuttelevammaksi pidentämällä lepäämäänjättämisaikaa nykyisestä kahdesta vuodesta viiteen vuoteen. Kansaneläkelain 22 :n 4 momentin mukaan eläke voidaan jättää lepäämään vähintään kuuden kuukauden ja enintään viiden vuoden ajaksi. Eläkkeen lepäämään jättäminen riippuu työstä saatavan ansiotulon määrästä. Kansaneläkelaissa on säädetty 588,66 euron suuruinen tuloraja. Tulorajan suuruisen ansiotulon jälkeen täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän kansaneläke jää lepäämään. Palkan lisäksi vajaakuntoinen voi saada Kelasta erityisvammaistukea 329,17 euroa kuukaudessa kahden vuoden ajan. KUNTOUTUSRAHALAKI Lain muutoksella rohkaistaan vajaakuntoisia nuoria kuntoutukseen ja koulutukseen. Kuntoutusrahan maksamisaikaa pidennettiin 20 vuoteen. Edellytyksenä on, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma. Alle 20- vuotiaalle ei yleensä myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, vaan heidän ensisijainen toimeentuloturva on kuntoutusraha. Eläke voidaan kuitenkin myöntää, jos selvityksen perusteella katsotaan, että ammatilliseen kuntoutukseen ei ole mahdollisuuksia tai kuntoutus on sairauden vuoksi päättynyt tai keskeytynyt tuloksettomana. SAIRAUSVAKUUTUSLAKI Lakia on muutettu siten, että työkyvyttömyyseläkettä saavalla työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuksen päivärahaa, jos hän tulee työkyvyttömäksi siihen työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista on tehnyt. TYÖLLISYYSLAKI Työhallinnon toimet ovat aina ensisijaisia myös vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa. Työllisyyslakia (16 ) on muutettu siten, että vammaiset ja vajaakuntoiset asetetaan työllistämistukia myönnettäessä etusijalle yhdessä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tähän asiaan liittyvän kuntatiedotteen Lain valmisteluun liittyvät asiakirjat on nähtävissä eduskunnan Internet-sivuilta: (169/2001, StVM 38/2001, EV 171/2001) Lisätiedot: Sirkka-Liisa Karhunen, p. (09) Sami Uotinen, p. (09) Marja Tast, p. (09) (työsuhteisiin ja palkkaan liittyvät kysymykset) Toimeentulotukilain väliaikainen muuttaminen tulee voimaan laki toimeentulotuesta annetun lain 11 ja 15 :n väliaikaisesta muuttamisesta (1410/2001). Säädösmuutoksilla toteutetaan koko maata koskeva kolmivuotinen kokeilu, jossa on tarkoitus selvittää, mitä vaikutuksia toimeentulotukea saavien työllistymiseen ja tuen määrään on sillä, että osa tukea saavien ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Kokeilun keskeisenä tavoitteena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä. Kokeilun aikana toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 100 euroa kuukaudessa jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Säännösmuutokset ovat voimassa ajalla TOIMEENTULOTUKILAIN 11 :N MUUTOS Toimeentulotukilain 11 :ssä säädetään toimeentulotukea määrättäessä huomioon otettavista tuloista. Pykälän 1 momentin mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Pykälän 2 momentissa säädetään niistä tuloista, joita tukea myönnettäessä ei oteta huomioon. Momentin 3 kohta muuttuu lukien siten, että tuloina ei oteta huomioon vähintään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 100 euroa kuukaudessa. Tuen hakijan saamasta nettoansiotulosta vähennetään siis niin sanottuna etuoikeutettuna tulona vähintään 20 % ja toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon loppuosa nettotulosta. Etuoikeutetun tulon määrä voi kuitenkin olla enintään 100 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden. Tuensaajataloudella tarkoitetaan yhden henkilön taloutta tai toimeentulotukilain 3 :n määritelmän mukaista perhettä. Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on siten kotitalouskohtainen. Esimerkiksi kahden henkilön taloudessa voi tuloja olla molemmilla, mutta puoli- 6 Perusturva 2/2002

7 soiden yhteenlaskettu etuoikeutettu tulo voi olla korkeintaan 100 euroa kuukaudessa. Etuoikeutetun tulon enimmäismäärä on siten sama riippumatta siitä, onko samassa taloudessa tulonsaajia yksi vai useampia. Lakiesityksen perustelujen mukaan säännöksen tarkoittamaksi ansiotuloksi katsotaan muun muassa työsuhteen perusteella maksettava palkka ja siihen rinnastettava tulo. Lisäksi ansiotuloa on ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo. Ansiotulona pidetään myös esimerkiksi luonnontuotetuloa ja omaishoitajalle maksettavaa palkkiota. Sen sijaan lasten kotihoidon tuki, eläke tai vastaavat etuudet eivät ole tässä kohdassa tarkoitettua tuloa. Lisäksi edelleen on voimassa lain 11 :n 2 momentin 1 kohta, jonka mukaan vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansiotuloja ei toimeentulotukea myönnettäessä oteta huomioon. Vähäisiksi katsottavien tulojen sisältö ja määrä ovat tuen myöntäjän harkittavissa. STM muistuttaa maahanmuuttopolitiikan ja etnisten suhteiden ministerityöryhmän päättämien linjausten mukaisen suosituksesta, että natsivallan aikana pakkotyössä olleille Saksan kertasuorituksena maksamaa pakkotyökorvausta ei otettaisi tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Samoin ministeriö suosittaa edelleen, että tulona ei otettaisi huomioon äidinmaidon luovutuksesta saatavaa tuloa eikä eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavaa rintama-avustusta. TOIMEENTULOTUKILAIN 15 :N MUUTOS Edellä selostetun 11 :n muutoksen yhtenä tarkoituksena on kannustaa toimeentulotuen saajatalouksia ottamaan vastaan myös lyhytaikaista työtä. Tällaiset, tuen myöntämisajanjaksoon kohdistuvat ansiotulot eivät aina ole tukea myönnettäessä tiedossa eikä niitä siten ole voitu ottaa huomioon toimeentulotukea koskevassa laskelmassa. Tällä hetkellä voimassa olevien säännösten mukaan, kun tukipäätös on tehty ja tuki maksettu tiettyä ajanjaksoa koskevana, päätöksen tekemisen jälkeen saadun ansiotulon huomioon ottaminen jälkikäteen saattaa olla ongelmallista. Ansiotulojen huomioon ottamisen joustavan menettelyn mahdollistamiseksi ja yhdenmukaisten menettelyjen aikaansaamiseksi lain 15 :ään on lisätty väliaikaisesti uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi. Uusi 3 momentti on sisällöltään seuraava: Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Lakimuutoksen mukaan ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos tukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voinee tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä. Lakiesityksen perustelujen mukaan muutoksella ei ole tarkoitus vaikuttaa sellaisten suurien kertaluontoisten tulojen huomioon ottamiseen, joita oikeuskäytännön mukaan on katsottu voitavan jaksottaa useammalle kuukaudelle. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot, veikkausvoitot tai muut näihin verrattavat tulot. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JA KOKEILUN SEURANTA Lakiesityksen perustelujen mukaan säädösmuutosten arvioidaan osin vähentävän kuntien toimeentulotukimenoja (aktivoiva vaikutus). Toisaalta uudistuksen arvioidaan myös lisäävän kustannuksia (nykyiset ansiotuloja omaavat asiakkaat, mahdolliset uudet asiakkaat). Kaiken kaikkiaan uudistuksen on arvioitu lyhyellä tähtäyksellä lisäävän toimeentulotukimenoja vuositasolla keskimäärin noin kolme prosenttia vuoden 2001 tasosta. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia on korotettu tämän arvion mukaisesti. Koska uudistuksen vaikutusten ennakointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä, se toteutetaan tässä vaiheessa kolmivuotisena kokeiluna. Kokeilun aikana uudistuksen vaikutuksista tehdään seurantatutkimus, jossa pyritään selvittämään uudistuksen vaikutuksia erityyppisten tuensaajatalouksien osalta. Seurantatutkimuksen suorittaa STAKES vuosina Seurantatutkimuksen perusteella päätetään uudelleenjärjestelyn mahdollisesta pysyvästä käyttöönotosta. Lisätiedot: Sirkka-Liisa Karhunen, p. (09) Sami Uotinen, p. (09) Perusturva 2/2002 7

8 Mielenterveyspotilaiden oikeusturvaa parannetaan Hallituksen esityksessä mielenterveyslain ja hallinto-oikeuslain 7 :n muuttamisesta (HE 113/2001) määritellään esityksen tavoitteet: potilaan ja henkilökunnan oikeusturvan parantaminen saattamalla lainsäädäntö vastaamaan perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vaatimuksia; itsemääräämisoikeuden rajoittamista psykiatrisessa sairaanhoidossa pyritään rajoittamaan ja yhdenmukaistamaan; sekä pyritään turvaamaan potilaan hyvä hoito rajoituksia käytettäessä. Esityksessä kiinnitetään erityistä huomiota lapsipotilaan asemaan sekä oikeusturvan että hoidon laadun osalta. Sen sijaan esityksellä ei puututa hoitoon määräämistä koskeviin edellytyksiin. Eduskunnassa perustusvaliokunta on antanut esityksestä lausunnon (PeVL 34/2001 vp) ja sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnön (StVM 35/ 2001 vp). Laki mielenterveyslain (1423/2001) ja hallintooikeuslain (1424/2001) 7 :n muuttamisesta annettiin 21 päivänä joulukuuta Lakimuutokset tulevat voimaan 1 päivänä kesäkuuta Lakia sovelletaan niihin 24 :n 1 momentissa tarkoitettuihin päätöksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen (tahdosta riippumattomaan hoitoon määrääminen tai sellaisen hoidon jatkaminen, potilaan omaisuuden haltuunotto, yhteydenpidon rajoittaminen 22 j :n 2 momentin nojalla). ASETUKSENANTOVALTUUS JA OHJEET Lain 34 :n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarvittaessa säännöksiä tahdosta riippumattoman hoidon järjestämisestä. Ministeriö vahvistaa asetuksella myös laissa tarkoitetuissa lausunnoissa, päätöksissä ja ilmoituksissa käsiteltävien lomakkeiden kaavat. Lisäksi ministeriö voi antaa ohjeita tahdosta riippumatta annettavan hoidon järjestämisestä sekä mielenterveyspalvelujen sisällöstä ja järjestämisestä. LAKI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA Perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vaatimukset edellyttivät potilaan perusoikeuksien rajoittamisesta säätämistä täsmällisemmin tahdosta riippumattoman hoidon ja tutkimuksen aikana. Laissa on määritelty potilaan käsite sekä perusoikeuksien rajoitusten yleiset edellytykset (22 a ). Samassa pykälässä on määritelty hyväksyttävät perusteet itsemääräämisoikeuden ja muiden perusoikeuksien rajoituksille rikoksesta syytetyn mielentilan tutkimisen ja tahdosta riippumattoman hoidon aikana 8 Perusturva 2/2002 sekä rangaistukseen tuomitsematta jätetyn tahdosta riippumattoman hoidon aikana. Jäljempänä selostetaan tarkemmin mielenterveyslain 4 a luvun säännöksiä, joka koskee potilaan perusoikeuksien rajoittamista tahdosta riippumattoman hoidon ja tutkimuksen aikana. PSYYKKISEN SAIRAUDEN HOITO Psyykkisen sairauden hoidossa (22 b ) tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä yhteisymmärrykseen potilaan kanssa hoidosta, josta on myös laadittava hoitosuunnitelma. Säännöksessä rajoitetaan potilaan koskemattomuuteen vakavasti ja peruuttamattomasti puuttuvien toimenpiteiden suorittamista, esimerkiksi psykokirurgisia toimenpiteitä ja potilaan sukupuoliviettiin pysyvästi vaikuttavaa lääkehoitoa. RUUMIILLISEN SAIRAUDEN HOITO Oikeus ruumiillisen sairauden hoitoon määräytyy potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/ 1992) mukaisesti. Hoito on pääsääntöisesti annettava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Jos potilas ei kykene päättämään hoidostaan tai vastustaa ruumiillisen sairauden hoitoa, voidaan hoitoa antaa vain, jos se on tarpeen potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTEEN JA PERUSOIKEUKSIIN PUUTTUMINEN Lain 22 d 22 e :ssä ja 22 g 22 j :ssä on säännelty rajoituksia sekä omaisuuden haltuunottoa ja henkilöntarkastusta ja -katsastusta. Rajoituksia ja perusoikeuksiin puuttumisia ovat liikkumisvapauden rajoittaminen (22 d ); erityiset rajoitukset eli eristäminen, kiinnipitäminen ja vyöllä sitominen (22 e ); omaisuuden haltuunotto (22 g ); potilaan omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen (22 h ); henkilöntarkastus ja -katsastus (22 i ); ja yhteydenpidon rajoittaminen (22 j ). Kaikkien rajoitusten on perustuttava suhteellisuusperiaatteen mukaiseen oikeaan arviointiin ja toimenpiteiden välttämättömyyteen. Potilaan eristämisestä ja sitomisesta päättää potilasta hoitava lääkäri suorittamansa tutkimuksen perusteella. Hoitohenkilökuntaan kuuluva saa kuitenkin kiireellisissä tapauksissa väliaikaisesti eristää tai sitoa potilaan, josta on kuitenkin välittömästi ilmoitettava lääkärille. Yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä kirjallinen päätös. Ennen päätöksen tekoa on potilaalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi samoin kuin muulle sairaalan tiedossa olevalle asianosaiselle mahdollisuuksien mukaan. Rajoitusta koskevan päätöksen tulee olla määräaikainen, ja se on voimassa enintään 30 päivää kerrallaan.

9 Pykälissä on tarkemmin säädelty rajoitusten edellytyksistä sekä potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä sekä menettelystä. ERITYISTEN RAJOITUSTEN KESTO JA NIIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANON VALVONTA (22 F ) Potilaan kiinnipitämistä, eristämistä ja sidottuna pitämistä ei saa enää jatkaa, kun se ei ole välttämätöntä. Hoitavan lääkärin tulee arvioida eristetyn tai sidotun potilaan tila niin usein kuin potilaan terveydentila edellyttää. Hoitava lääkäri päättää myös toimenpiteen jatkamisesta tai lopettamisesta. Eristetylle tai sidotulle potilaalle on määrättävä vastuuhoitaja, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että potilas saa toimenpiteen aikana riittävän hoidon ja huolenpidon sekä mahdollisuuden keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Sidotun tai alaikäisen potilaan tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen. Säännöksessä säädetyt määräajat jatkuneista potilaan eristämisestä (yli 12 tuntia) ja sitomisesta (yli 8 tuntia) on viipymättä ilmoitettava potilaan edunvalvojalle tai lailliselle edustajalle. Potilaiden eristämisistä ja sitomisista on ilmoitettava lääninhallitukselle kahden viikon välein mainiten potilaan tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteen määränneen lääkärin nimi. Näin mahdollistetaan lääninhallituksen itsemääräämisoikeuden rajoitusten valvonta (2 2 mom.) Lain 22 f :ssä on parannettu potilaan oikeusturvaa siten, että lääninhallituksen tulee hävittää potilasta koskevat tunnistetiedot kahden vuoden kuluttua tietojen saamisesta. RAJOITUSTEN TOTEUTTAMISTA KOSKEVAT OHJEET JA RAJOITUKSISTA PIDETTÄVÄ LUETTELO (22 K ) Sairaalan psykiatrista hoitoa antavassa yksikössä tulee olla kirjalliset, riittävän yksityiskohtaiset ohjeet itsemääräämisoikeuden rajoitusten toteuttamisesta. Seurannan ja valvonnan turvaamiseksi hoitoyksikössä on myös pidettävä erillistä luetteloa rajoituksista. Luetteloon merkitään potilaan tunnistetiedot, rajoitusta koskevat tiedot sekä rajoituksen määränneen lääkärin ja rajoituksen suorittajien nimet. Luettelon tiedot poistetaan kahden vuoden kuluttua merkinnän tekemisestä. MUUTOKSENHAKU (24 ) Valitus hallinto-oikeuteen saadaan tehdä sairaalan lääkärin päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä hoitoon tai hoidon jatkamista hänen tahdostaan riippumatta tai potilaan omaisuuden haltuunottoa taikka yhteydenpidon rajoittamista 22 j :n 2 momentin nojalla. Valitusaika on 14 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus voivat määrätä tahdostaan riippumatta hoitoon määrätylle avustajan hoitoon määrätyn pyynnöstä tai kun tuomioistuin harkitsee sen määräämisen muutoin tarpeelliseksi (27 ). Samassa pykälässä viitataan maksuttomasta oikeudenkäynnistä annettuun lakiin. Ilman hoitoon määrätyn pyyntöä määrätyn avustajan palkkioon ja korvaukseen sovelletaan kuitenkin aina maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain säännöksiä. Muutoksenhakuasiassa voidaan tietoja potilaan terveydentilasta antaa muulle asianosaiselle kuin potilaalle vain potilaan suostumuksella tai potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 9 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Muutoksenhakuun oikeutettuja alaikäisten osalta ovat alaikäinen 12 vuotta täyttänyt potilas itse, hänen vanhempansa ja huoltajansa sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinenon välittömästi ennen hoitoon määräämistä ollut, kuitenkin siten, että alaikäisen yhteydenpidon rajoittamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta 12 vuotta täyttänyt alaikäinen itse sekä hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustajansa sekä muu asianosainen, jonka yhteydenpitoa lapseen on päätöksellä rajoitettu. Varsinaisen muutoksenhaun ohella käytettävissä ovat kantelu sekä potilaslain tarkoittama muistutus. TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEN KESKEYTTÄMINEN Tahdosta riippumatta annettavaan hoitoon määräämistä tai sellaisen hoidon jatkamista tai omaisuuden haltuunottoa taikka yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön alistuksesta tai muutoksenhausta huolimatta. Lisätiedot: Sami Uotinen, p. (09) Synnöve Amberla, p. (09) Oikeuslääkeopillisten ja -tieteellisten tutkimusten hintoihin muutoksia Valtioneuvoston asetus oikeuslääkeopillista tutkimuksista suoritettavista korvauksista on muuttunut vuoden 2002 alusta. Samalla kumoutui aikaisempi asetus oikeuslääkeopillisten tutkimusten toimitta- Perusturva 2/2002 9

10 misesta tulevasta korvauksesta 689/1956. Asetus on annettu kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 17 :n, kansanterveyslain 49 :n ja erikoissairaanhoitolain 59 :n nojalla. Korvaukset ovat euromääräisiä eikä niihin ole tehty kustannustasokorotusta, vaan markkamääräiset hinnat ovat pääosin muunnettu kertoimella euromääräisiksi. Asetuksen numero on 1425/2001. Uudella valtioneuvoston asetuksella eräiden veri- ja muita periytyviä ominaisuuksia koskevien oikeuslääketieteellisten tutkimusten korvausperusteista kumotaan isyyslaissa (700/75) sekä veri- ja muita periytyviä ominaisuuksia koskevista tutkimuksista annetussa laissa (702/75) tarkoitettuja oikeuslääketieteellisten tutkimusten korvausperusteista annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (842/1976). Uusi asetus (1426/2001) on tullut voimaan Lisätiedot: Sinikka Huhtala, puh. (09) Opiskelijan oikeus toimia lääkärin ja hammaslääkärin tehtävissä Valtioneuvoston asetuksella on muutettu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 :ää, jossa säädetään lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijan oikeudesta toimia lääkärin ja hammaslääkärin tehtävissä. Asetus (293/2002) on tullut voimaan Muutoksella rajoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijan oikeutta toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävissä enää sen jälkeen kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Erityisestä syystä tällainen opiskelija voi kuitenkin toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä enintään saakka. Erityisenä syynä, jonka työnantaja arvioi, voidaan sosiaali- ja terveysministeriön mukaan pitää sitä, että asianomaisella opiskelijalla on erinomainen kyky ja ammattitaito hoitaa tehtävää ja että potilaiden hoidon saanti tätä järjestelyä vaatii. Asian on esitellyt sosiaali- ja terveysministeriössä hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen. Lisätiedot: Sinikka Huhtala, p. (09) Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä 10,09 euroa Sairauspäivärahan vähimmäismäärä on 10,09 euroa alkaen. Tähän vähimmäismäärään on oikeus hakijalla, jonka työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti 55 päivää ja jonka päivärahan määrä muuten olisi pienempi kuin 10,09 euroa. Huhtikuun alusta parannetaan myös työttömän, opiskelijan ja kuntoutujan sairauspäivärahaa. Myös kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 1.4. lukien 10,09euroa. Kuntoutusrahaan ei kuitenkaan sovelleta 55 päivän odotusaikaa, vaan se maksetaan kuntoutusrahalain mukaisen 1 10 päivän omavastuuajan täytyttyä. Sairausvakuutuslain ja kuntoutusrahalain muutokset liittyvät hallituksen ns. köyhyyspakettiin eli niistä hyötyvät tulottomat ja pienituloiset henkilöt. Pienillä tuloilla tarkoitetaan henkilön vuosityötuloa, joka jää alle euroa, sen jälkeen kun siitä on vähennetty tulonhankkimiskustannukset ja siihen on tehty 4,8 %:n vähennys työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun vuoksi. Puolison tulot eivät enää vaikuta hakijan päivärahan tai kuntoutusrahan määrään. Hakijalla on edelleenkin oikeus sairauspäivärahaan vasta, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt omavastuuajan, joka on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Päivärahaa maksetaan noin 300 päivän enimmäisajalta. Jos hakija on sairastunut ollessaan työtön tai opiskellessaan, hänen sairauspäivärahansa voidaan laskea hänen aiemmin saamansa työttömyysturvan tai opintotuen perusteella, kun hakija on saanut työttömyysetuutta tai opinto- tai aikuisopintorahaa neljän kuukauden aikana ennen työkyvyttömyyden alkamista. Aiemmin tämä aika oli kuukausi. Jos hakija on kuntoutusrahan alkamista edeltävien neljän kuukauden aikana saanut näitä etuuksia, hänen kuntoutusrahansa on vähintään hänen aiemmin saamansa työttömyysetuuden tai opinto- tai aikuisopintorahan suuruinen lisättynä 10 prosentilla. Muutosten jälkeen opiskelijan sairauspäiväraha suurenee, niin että se on vähintään opinto- tai aikuisopintorahan kuukausimäärän 25. osa.. Jos hakija on saanut työkyvyttömyyden alkamista edeltävien kuuden kuukauden aikana joko Kelan tai työeläkelaitoksen kuntoutusrahaa, hänen päivärahansa on vähintään kuntoutusrahan suuruinen. Myös Kelan maksama kuntoutusraha voi määräytyä vastaavalla tavalla edeltäneen työeläkelakien mukaisen kuntoutusrahan suuruisena. 10 Perusturva 2/2002

11 Huhtikuun alusta Kela voi maksaa sairauspäivärahaa myös hakijalle, joka ei ole ollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Lisätiedot: Sairauspäiväraha Lakimies Annaliisa Vento, Kela, p , Kuntoutusraha lakimies Pirkko Rinne, Kela, p , AJANKOHTAISTA Puolisoiden väliset elatussopimukset Puolisoiden välisiä elatussopimuksia ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksuja on käsitelty aikaisemmin Perusturvan numerossa 2/1999. Seuraavassa on käsitelty Korkeimman hallinto-oikeuden asiaa koskevaa viimeaikaista oikeuskäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus antoi kaksi päätöstä, jotka käsittelevät puolisoiden välisiä elatussopimuksia. SOPIMUS VASTAISUUDEN VARALLE Tapauksessa KHO:2002:3 oli kysymys siitä, voidaanko avioliittolain 50 :n mukainen puolisoiden välinen elatussopimus jättää vahvistamatta, jos sopimus on esitetty vahvistettavaksi ennenaikaisena. Korkeimman hallinto-oikeuden kanta on, että näin ei voitu menetellä. Puolisoiden välisen elatussopimuksen tekemistä ei ole rajoitettu tilanteisiin, joissa elatusvelvollisuus on laiminlyöty tai puolisot asuvat erillään. Elatussopimus voidaan tehdä myös vastaisuuden varalle. Sosiaalilautakunnan on ennen sopimuksen vahvistamista harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena avioliittolain 46 :n 1 momentti huomioon ottaen. KHO kiinnitti nimenomaan huomiota myös asiakasmaksulain säännöksiin puolisoiden elatusvelvollisuuden huomioimisesta asiakasmaksuja määrättäessä. KHO:n mukaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa tarkoitettuihin maksuihin tulee, niin puolisoiden velvollisuus osallistua toistensa elatukseen avioliittolaissa säädetyllä tavalla tulee ottaa aina huomioon maksua määrättäessä riippumatta siitä, onko sopimus vahvistettu vai ei. MUUTOKSENHAKU Tapauksessa KHO:2002:2 oli puolestaan kysymys muutoksenhausta elatussopimuksen vahvistamista koskevaan päätökseen. Viranhaltija oli jättänyt elatussopimuksen vahvistamatta, koska elatusavun määrää ei voida pitää kohtuullisena ottaen huomioon elatuksen tarve ja toisaalta toisen puolison elatusmaksukyky. Puolisot olivat hakenee muutosta viranhaltijan päätökseen. Lautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto oli käsitellyt puolisoiden muutoksenhakemuksen sosiaalihuoltolain 45 :n 2 momentissa tarkoitettuna oikaisuna ja hylännyt sen. Puolisot hakivat muutosta jaoston päätökseen. Hallinto-oikeus poisti jaoston päätöksen ja siirsi asian sosiaalilautakunnalle oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus katsoi, että muutoksenhausta kunnallisen viranomaisen elatusapusopimuksen vahvistamista koskevassa asiassa tekemään päätökseen ei ole erikseen säädetty. Kuntalain 88 :n säännökset huomioon ottaen tällaiseen päätökseen on siten haettava muutosta kuntalain osoittamassa järjestyksessä. Kuntalain 89 :n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään edellä tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Sosiaalija terveysjaoston sekä lautakunnan alaisen viranhaltijan päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus siten lautakunnalle. Korkein hallinto-oikeus totesi kyseessä olevan sosiaalihuoltolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun tehtävän, joka on muussa laissa säädetty sosiaalilautakunnan tehtäväksi. Sosiaalihuoltolain 46 :n säännökset huomioon ottaen puolisoiden elatussopimuksen vahvistamista koskevan sosiaalilautakunnan päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Sosiaali- ja terveysjaoston päätöksestä puolisot olivat hakeneet muutosta hallinto-oikeudelta, jonka olisi tullut tutkia valitus hallintovalituksena eikä palauttaa asiaa sosiaalilautakunnalle käsiteltäväksi kuntalain mukaisena oikaisuvaatimuksena. Näin ollen KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja pa- Perusturva 2/

12 lautti asian hallinto-oikeudelle hallintovalituksena käsiteltäväksi. Lisätiedot: Sami Uotinen, p. (09) Pitkäaikaishoitomaksujen niin sanottu kohtuullistaminen Hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen (HE 49/2002 vp) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muuttamiseksi. Pitkäaikaishoidettavalta perittävä maksu määräytyisi 40 prosenttina puolisoiden yhteenlasketuista tuloista, jos hoidossa on suurempituloinen puoliso (www.eduskunta.fi). Nykyisin maksu on 80 prosenttia hoidettavan omista nettotuloista. Varallisuus ei vaikuta maksun määrään. Kunnat voivat harkintansa puitteissa alentaa maksua tai jättää sen kokonaan perimättä, jos siihen on syytä muun muassa hoidettavan elatusvelvollisuuden vuoksi. Suoritettavat elatusavut pienentävät sellaisenaan maksua. Nykyinen käytäntö on ollut voimassa vuodesta 1980 lähtien. Tuolloin kritiikki kohdistui siihen, etteivät varallisuus tai puolison tulot vaikuttaneet hoitomaksuun. Hallituksen esitys on monilta osin puutteellinen. Lähtökohtana on avioliittolain mukainen elatusvelvollisuus, joka ulottuisi nyt myös avosuhteisiin. Näissähän ei ole lakiin perustuvaa elatusvelvollisuutta eikä oikeutta elatukseen. PUOLISON TULOT VAIKUTTAVAT VAIN, JOS SUUREMPITULOINEN ON LAITOKSESSA Tavoitteena on yhden ryhmän - pienempituloisten avio- ja avopuolisoiden saavutetun elintason turvaaminen, kun puoliso on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Perusteluna on esitetty vailla työhistoriaa olevat pienituloiset kotirouvat, joiden puolisot ovat elättäneet perheen tuloillaan. Muutoksen seurauksena esim. hoidettavan omien tulojen mukaan määrätty euron maksu putoaa euroon, jos kotona olevan puolison tulot ovat 925 euroa (5 500 mk). Maksualennus, 471 euroa tulee kotona olevan hyväksi. Esitys lisäisi kotiin jäävän puolison käytettävissä olevia tuloja siitä riippumatta, mikä hänen todellinen elatuksentarpeensa on. Aiottu muutos vaatii erityistä harkintaa, koska tulevaisuudessa myös naiset ovat laajasti työeläkejärjestelmän piirissä ja saavat tyydyttävän toimeentulon omista eläkkeistään. Lisäksi monilla eläkeläisillä on pääomatuloja. Lainsäädäntö on pysyvä, joten sen vaikutuksia on arvioitava pitkälle tulevaisuuteen, jolloin laitoshoitoa vaativien vanhusten määrä kasvaa ja verotukseen kohdistuu hoivamenojen kasvusta johtuvia paineita. Esitys luo uudenlaista epätasa-arvoa, kun hoidettavan maksu määräytyy eri perustein sen mukaan, onko hoidettavalla puoliso ja miten suuri tuloero puolisoiden välillä on. Maksu alenee sitä enemmän, mitä suurempi puolisoiden välinen. Jos kysymyksessä on kansaneläkeläispariskunta kotona oleva puoliso saa selviytyä kansaneläkkeellään. KOKONAISNÄKEMYS TARPEEN Verotus, maksut ja sosiaaliturva pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Maksupoliittinen linja on ollut, että palvelun kohdistuessa yksilöön tulojen mukaan määräytyvä maksu määrätään yksilön tulojen perusteella. Tämä periaate vastaa myös verotuksen erillisverotusta. Uusi maksuperuste kohentaisi kotiin jäävän taloutta, vaikka tulot ja varat olisivat niin suuret, ettei Kela myöntäisi esim. eläkkeensaajan asumistukea. Perusturvan pitäisi yksin olla riittävä turvaamaan toimeentulo. Jos ongelmana on kansaneläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen pienuus, ei ongelmaa pidä ratkaista alentamalla kunnallisia maksuja, vaan korottamalla Kelan etuuksien tasoa. Esityksessä on sivuutettu muutoksen suhde verotukseen ja sosiaaliturvaan. Pitkäaikaissairauden ohella kansalaiset kohtaavat monenlaisia riskejä, jotka alentavat heidän elintasoaan. Työttömyys yleensä heikentää työttömän kykyä vastata perheensä elatuksesta. Vastaavia saavutetun elintason takuita, mistä nyt on kyse, ei yleensä ole katsottu yhteiskunnan voivan antaa. Suhteellisen hyvässä asemassa olevien vanhustalouksien maksukevennyksiä tulisi tarkastella myös rinnan heikoimmassa asemassa olevien ryhmien kanssa. Edelleen maassamme on vuosittain lähes puoli miljoonaa kunnallisen toimeentulotuen asiakasta. Kaikilla pelkällä kansaneläkkeellä elävällä ei ole suurituloista puolisoa ja he saavat selviytyä kansaneläkkeellä. AVOSUHTEISIIN TUODAAN OIKEUS ELATUKSEEN Avopuolisolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta saada elatusta kumppaniltaan. Pitkäaikaishoidettavan avopuoliso rinnastettaisiin nyt aviopuolisoon. Ongelmalliseksi tulee ratkaista, milloin avoliitto on rauennut, kun kumppani on pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja avoliiton tunnuksena pidettävä yhteistalous on purkautunut. On mahdollista, että maksualennuksen kautta tuleva tuki jatkuu vuosia. Näin voi syntyä täysin perusteettomia tilanteita, jossa avokumppani saa hyväkseen osan toisen tuloista, vaikka eläminen yhteistaloudessa on lakannut aikaa sitten. 12 Perusturva 2/2002

13 Myös esityksen siirtymäsäännös on ongelmallinen. Kun pitkäaikaishoidossa olevien maksut on säädettävään päivämäärään mennessä muutettava, joudutaan naimattomien potilaiden mahdolliset avopuolisot ja heidän tulonsa selvittämään. Tehtävän hoitamista vaikeuttaa, ettei kunnalla tai kuntayhtymällä olisi lakiin perustuvaa oikeutta saada avio- tai avopuolison taloudellista asemaa koskevia tietoja muilta viranomaisilta. Laki antaisi siten mahdollisuuden maksimihyödyn ulosmittaamiseen, kun kotona oleva osapuoli ilmoittaa omat tulonsa mitättömän pieninä tai esiintyy tulottomana. KUNTIEN MAKSUTULOT VÄHENISIVÄT Muutos vähentäisi kuntien maksutuloja. Kuntien tulomenetystä ei esitetä kompensoitavaksi. Vastaavia maksualennuksia on säädetty viime vuosina useita, viimeksi säätämällä esiopetus maksuttomaksi. Kaikkiaan kuntien saamat sosiaali- ja terveydenhuollon maksutulot ovat jääneet kustannustason kehityksestä siten, että vielä vuonna 1996 maksuin katettiin 9,4 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, kun vastaava osuus oli vuonna 2000 enää 8,4 prosenttia. Tämä on tapahtunut samalla kun kuntien lakisääteisiä tehtäviä on lisätty, valtionosuutta leikattu, edellytetty laadukkaampia vanhuspalvelujen ja hoitotakuita. HARKINTAVALTA VÄHENEE Kunnallisen harkinnan tarkoituksena on tähän asti ollut todellisesta elatuksen tarpeesta johtuva toimeentulon turvaaminen. Nyt tavoitteena on kaavamainen alennus, josta suurin hyöty koituisi keskimääräistä varakkaammille pariskunnille perillisineen. Järjestely ei takaa, että maksualennus ohjautuisi kotona olevan puolison elatukseen, vaan se voi jäädä hoidettavan ns. käyttövaroiksi. Kunnalla ei ole mahdollisuutta vaatia näin säästyviä varoja hoidon kustantamiseen, vaan ne ovat irrotettavissa esimerkiksi sijoitustoimintaan. Kunnallinen harkinta maksun alentamisessa on perusteltua säilyttää, koska elinkustannukset, ennen kaikkea asumismenot, vaihtelevat eri puolilla maata. Se, mikä tuntuu Helsingissä mahdolliselta, voi näyttää muualla epäkohdalta. Pienituloisten asukkaiden kunnassa muutaman hyvätuloisen hoitomaksun puolittaminen puolison elintason turvaamiseksi ei voi tuntua oikealta, kun pienituloinen maksaa tuloistaan täyttä maksua. Yleensä näissä kunnissa kunnallisvero on verraten korkea johtuen väestön heikosta tulotasosta. Nykyinen maksulaki ja asetus ohjaavat kuntaa harkintavallan käytössä. Kunnallisen viranomaisen harkintavalta ei ole mielivaltaa, vaan julkisen hallinnon periaatteiden mukaisesti päätösten tulee olla objektiivisesti perusteltavissa ja puolustettavissa. Maksuja koskeviin kunnallisiin päätöksiin voi hakea muutosta. Kaavamainen, laissa säädetty maksun alentaminen johtaa paikallisen harkintavallan näivettymiseen. Siten esitetty muutos alentaessaan suurituloisten hoitomaksuja koituisi heikoimpien menetykseksi. Suurituloisten keinottelu tuomioistuinten vahvistamilla elatussopimuksilla maksun alentamiseksi on toki perusteltua lopettaa lainsäädäntötoimin. Tämä tulisi ratkaista siten, että tuomioistuinten vahvistamien sopimusten kohtuullisuus voidaan ottaa huomioon maksuja määrättäessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin on viime vuosina tehty lukemattomia muutoksia, joiden yhteydessä ei ole arvioitu muutosten kokonaisvaikutuksia. Kansallisen terveysprojektin toimenpide-ehdotuksissa on otettu kantaa maksujen kokonaisuudistukseen. Tässä tilanteessa ei ole perusteltua laajentaa säädösviidakkoa uusiin epäkohtiin johtavin yksittäisratkaisuin. Lisätiedot: Tuula Taskula, p. (09) Kansallisen terveyshankkeen esityksistä Terveydenhuollon kehittämisen lähtökohdat linjattiin valtakunnallisessa projektissa, jonka esitykset julkistettiin Esityksiä terveydenhuollon palvelujen ja toimivuuden kehittämiseksi on 18 ja tavoitteet on asetettu vuoteen 2007 saakka. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän lähtökohdat ovat edelleen verorahoitteisuus sekä valtion ohjaus ja kuntien järjestämisvastuu Suomessa tuotetaan väestöön suhteutettuna runsaasti terveyspalveluja muihin Pohjoismaihin verrattuna. Työntekijöitä on yhtä paljon tai enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Terveydenhuollon kustannukset ovat Pohjoismaista selvästi alhaisimmat ja terveydenhuollon kokonaismenojen BKT-osuus läntisten teollisuusmaiden pienimpiä. PALVELUJEN PAREMPI SAATAVUUS Valtiovalta edellyttää palvelujen saatavuuden turvaamista ja tätä koskevat periaatteet tullaan kirjamaan lakiin. Kuitenkin kohtuuton jonotus ja odotus koskevat vain pientä osaa kaikista potilaista (arvio 2 5 %). Kiireellinen hoito annetaan viivytyksettä. Muissa kuin päivystystilanteissa potilaan on saatava terveyskeskuslääkärin tai hoitajan ensiarvio kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta ja erikoissairaanhoidon lääkärin ensiarvio kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Perusturva 2/

14 Lääketieteellisesti perusteltu hoito on annettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Mikäli kunta tai kuntayhtymä ei voi järjestää hoitoa määräajassa omassa yksikössään, sen on järjestettävä se muualla (toisessa kunnallisessa yksikössä, yksityisellä tai kolmannella sektorilla) potilaan omavastuuosuuden muuttumatta. Periaate hoitoon pääsystä kohtuuajassa kirjataan lakiin vuoteen 2005 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto laativat yksityiskohtaisemmat kriteerit jonoon asettamiselle ja tarvittaessa laaditaan potilasryhmäkohtaisia suosituksia. LISÄRAHOITUS Kunnat rahoittavat ja järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden rahoitusvastuusta valtio on selvästi vetäytynyt ja sen osuus terveyspalvelujen kokonaisrahoituksesta on enää noin viidennes. Palvelutarpeen kasvu ja resurssien rajallisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa voidaan esittää aiheellista kritiikkiä kuntien vastuulla olevista palveluista. Eduskunta ja viranomaiset ovat lisänneet kuntien velvoitteita, mutta eivät ole osoittaneet niiden hoitamiseen lisäresursseja. Esitetyn kritiikin vuoksi on ryhdytty luomaan laatusuosituksia, joissa otetaan kantaa esimerkiksi henkilöstömitoituksiin. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin tarkoitettuja valtionosuuksia ehdotetaan nyt korotettavaksi portaittain ottaen huomioon välitön lisärahoitustarve ja palvelutarpeen kasvu. Kunnallisen terveydenhuollon välitön lisävoimavaratarve on 0,35 miljardia euroa. Tällä panostuksella voidaan olennaisesti lyhentää leikkaus- ja toimenpidejonoja ja syövän hoidon viivettä, toteuttaa mielenterveystyön ja vanhustenhuollon laatusuositukset ja kehittää perusterveydenhuoltoa. Vuosina tarvitaan joka vuosi lisää 50 milj. euroa ikärakenteen muutoksesta ja 50 milj. euroa uuden teknologian käyttöönotosta johtuviin lisäkustannuksiin. Muutos otetaan huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannusjaossa korottamalla valtionosuusprosenttia. Valtionosuuden korotuksen suuruudesta päätetään sen jälkeen, kun on arvioitu kuntien taloustilanne ja ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen. Valtakunnallisen hankkeen johtoryhmän raportissa ja hallituksen periaatepäätöksessä terveydenhuollon rahoitusta tarkastellaan seuraavan laskelman mukaan. Laskelman toteuttaminen merkitsee noin 15 % lisärahoitusta terveydenhuoltoon vuoteen 2007 mennessä. Tavoitetason saavuttaminen 350 milj. euroa Ikääntyminen 500 miljoonaa euroa Lisäkoulutus 50 miljoonaa euroa Rationalisointihyödyt 200 miljoonaa euroa Veronmaksajille 700 miljoonaa euroa. 14 Perusturva 2/2002 TOIMINNALLISIA MUUTOKSIA Valtion lisärahoituksen ehtona ovat rationalisointitoimet sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuolto (terveyskeskustoiminta) tulee pääsääntöisesti järjestää seudullisina kokonaisuuksina niin, että väestöpohja on asukasta ja yksiköissä toimii lääkäriä. Matkat ja muut paikalliset erityisolosuhteet on otettava huomioon. Hyvin toimivia pieniä terveyskeskuksia ei ole syytä yhdistää isompiin. Aluesairaalat joko yhtyvät alueensa terveyskeskusten kanssa yhdeksi toiminnalliseksi ja hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, terveydenhuoltoalueeksi, tai toimivat osana alueensa keskussairaalaa. Sairaanhoitopiirit lisäävät työnjakoa ja toiminnallista yhteistyötä tai yhdistyvät. Sairaanhoitopiirit esittävät tätä koskevat suunnitelmansa mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle. Kuntien tulee asettaa toiminnalliset, palvelukykyä ja saatavuutta koskevat tavoitteet. Näiden tulisi muodostaa pohja palvelujen tuottamiselle tuotantotavoista riippumatta. Väestön ikääntyessä ja hoitomahdollisuuksien kehittyessä resurssien rajallisuus tulee vaikeuttamaan kuntien mahdollisuuksia vastata asukkaidensa odotuksiin. Väestön tietämys erilaisista mahdollisuuksista ja laadusta johtaa uusiin haasteisiin. Asiakkaan valinnanvapaus eri vaihtoehtojen välillä on tärkeä eurooppalainen lähtökohta, johon suomalaisen terveydenhuollon tulee pystyä vastaamaan. Terveysprojekti esittää myös, että erikoismaksuluokkajärjestelmästä luovutaan asteittain. Sairaaloiden henkilökunta voisi käyttää varsinaisen työajan jälkeen sairaalan poliklinikkatiloja lisätyöhön, jonka ehdoista sovittaisiin työnantajan kanssa. Poliklinikalla voitaisiin hoitaa päiväkirurgisia potilaita ja pitää tavanomaista poliklinikkavastaanottoa. Hoidon maksaisi joko potilas itse, vakuutusyhtiö, työnantaja tai kunta. HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS Terveydenhuoltohenkilöstön koulutusmääriä ehdotetaan lisättäväksi. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä nostetaan syksystä 2002 alkaen 550:stä 600:aan. Sairaanhoitajakoulutuksen ja lähihoitajakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään. Terveydenhuoltohenkilöstölle järjestetään systemaattinen täydennyskoulutus, jonka kustannuksista vastaa työnantaja. Tätä varten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ehdotetaan lisättäväksi 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Terveydenhuollon johtamiskoulutusta kehitetään tavoitteena se, että jokainen terveydenhuollon johtaja keskijohdosta alkaen on saanut systemaattisen, moniammatillisen johtamiskoulutuksen.

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi palvelusetelilaki - taustaa Aiemmat palvelusetelisäännökset voimaan 2004 Sääntely keskittyi kotipalvelun

Lisätiedot

Hallitus 214 16.12.2015. Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214

Hallitus 214 16.12.2015. Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214 Hallitus 214 16.12.2015 Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214 Hallintosäännön 5 :n 5 kohdan mukaan hallitus päättää kuntayhtymän toiminnasta perittävistä maksuista. Suurin osa sosiaali-

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.12.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 5 26.01.2016 5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 SOSTER 78 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/22014)

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia siten, että

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimiala

NURMIJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimiala NURMIJÄRVEN KUNTA PITKÄAIKAISESSA LAITOSHOIDOSSA OLEVALTA PERITTÄVÄN MAKSUN PERUSTEET 2.4.2015 LUKIEN Sosiaali - ja terveyslautakunta 18.3.2015 19 NURMIJÄRVEN KUNTA 2 PITKÄAIKAISESSA LAITOSHOIDOSSA OLEVALTA

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 197/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseksi ja eräiksi muiksi lisäeläkettä koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

2. perimällä korvaus muista lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (7 3 mom.)

2. perimällä korvaus muista lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (7 3 mom.) Lastensuojelun asiakasmaksut ohjeistus 1.3.2014 Lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetuista perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalveluista

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

MAKSUJEN PERUSTEET 1.8.2014

MAKSUJEN PERUSTEET 1.8.2014 1 MAKSUJEN PERUSTEET 1.8.2014 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN päiväkoti- tai perhepäivähoidosta voidaan määrätä kuukausimaksu enintään 11 kuukaudelta toimintakauden (1.8. 31.7.) aikana. Heinäkuu on maksuton kuukausi,

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot