HYVINVOINNIN PULLONKAULAT (erityisesti Pohjanmaalla)

Transkriptio

1 HYVINVOINNIN PULLONKAULAT (erityisesti Pohjanmaalla) Esitelmä Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa seminaarissa Vaasassa Tutkimusprofessori Jussi Simpura, THL, Strategia- ja kehittämisyksikkö Hyvinvoinnin pullonkaulat/ Jussi Simpura 1

2 HYVINVOINNIN PULLONKAULAT (erityisesti Pohjanmaalla) 1 Avaus: syksy Sosiaaliset pahat ja hyvät Hyvinvointi ja kestävyys: ajankohtaiskäsitteitä 4 Pullonkaulat käsitteenä: yleisiä esimerkkejä ja ratkaisun avaimia 5 Paikalliset ahdingot maailmanlaajuisten ilmiöiden heijastumina: annos Pohjanmaata 6 Miten rakennettaisiin sopeutumistehokkuutta ja sosiaalista kestävyyttä? 7 Pullonkauloja ennen ja nyt: Suomi ja Pohjanmaa 8 Aktiivinen kuntalainen, globaalit heilahdukset ja pullonkaulojen politiikka Hyvinvoinnin pullonkaulat/ Jussi Simpura 2

3 Sosiaaliset pahat ja hyvät William Beveridge 1940-luvulla: viisi pahaa PUUTE, TIETÄMÄTTÖMYYS, TOIMETTOMUUS, KURJUUS, SAIRAUS Anthony Giddens ja 2000-luvuilla: viisi hyvää TOIMEENTULO, KOULUTUSMAHDOLLISUUDET, TYÖ, MUKAVA ASUMINEN, TERVEYS 2010-luku: entä LUOTTAMUS ja KOOSSA PYSYMINEN? Hyvinvoinnin pullonkaulat / Jussi Simpura 3

4 Hyvinvointi ja kestävyys: ajankohtaiskäsitteitä ja -julkaisuja Hyvinvointi suomen kielessä monimerkityksinen: Well-being, welfare, wellness Välfärd, välbefinnande, välstånd Ajankohtaisjulkaisuja Stiglitzin komission raportti 2009: Talouden suorituskyky ja sosiaalinen edistys ( Bkt ja kestävä hyvinvointi, VNK 2011 Juho Saari (toim.)(2011): Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus STM:n strategia (2011): Sosiaalisesti kestävä Suomi Hyvinvoinnin pullonkaulat/ Jussi Simpura 4

5 Hyvinvointi ja kestävyys: lisää ajankohtaiskäsitteitä Kaksi nousevaa näkökulmaa hyvinvointikeskustelussa: Koettu hyvinvointi (subjektiivinen hyvinvointi, onnellisuus) Alan kansainvälinen seminaari tänään Helsingissä Kestävyys Stiglitz & co: taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys MITÄ se kestävyys on: esimerkkinä STM:n strategia > yhteiskunnan yhteenkuuluvuus pullonkaulana? Hyvinvoinnin pullonkaulat/ Jussi Simpura 5

6 Pullonkaulat käsitteenä: yleisiä esimerkkejä Pullonkaula ei ole tutkimuksen laajalti käyttämä käsite, ei varsinkaan hyvinvointitutkimuksessa Tuotantotekniikan alalla kyllä tutkitaan erilaisten prosessien pullonkauloja: tuotantoketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki Toinen esimerkkiala: populaatiogenetiikka ja väestölliset pullonkaulat (esim. Suomi pikku jääkaudella ) ARKISEMPI määritelmä (JS): Pullonkaulat ovat tilanteita, joissa vaaditaan uudelleen suuntautumista, kun vanhoissa jäljissä ei enää voi jatkaa -> sekä HAASTE että MAHDOLLISUUS Hyvinvoinnin pullonkaulat/ Jussi Simpura 6

7 Pullonkaulojen ulottuvuuksia ja ratkaisun avaimia MAKRO- ja MIKROtasot - käsi kädessä? MAKRO: globaalit, kansakuntia, kansantalouksia, elinkeinohaaroja ja maakuntia koskevat pullonkaulat MIKRO: yksittäiset ihmiset ja heidän perheensä: Molemmmilla tasoilla sosiaaliset pahat pullonkaulojen ilmentyminä, sosiaaliset hyvät ratkaisun avaimina (YRITYSTOIMINNASSA pullonkaulat ovat yleisiä, mutta jätän ne tämän esityksen ulkopuolelle) AIKAULOTTUVUUS: kaikkia aikamittakaavoja muutamasta päivästä vuosikymmeniin Hyvinvoinnin pullonkaulat / Jussi Simpura 7

8 Pullonkaulojen ilmentymiä hyvinvointikysymyksissä Toimintakapasiteettiin ja hyvinvointikysymyksissä erityisesti väestölliseen kapasiteettiin liittyvät pullonkaulat Työvoimapula Osaamisen ja ammattitaidon riittäminen Huoltosuhteen muutokset (joskus ikääntyminen) Syrjäytyminen ja marginalisoituminen (panosten menetys) Institutionaaliseen kapasiteettiin liittyvät pullonkaulat Kansakuntien varallisuus on inhimillisessä, institutionaalisessa (ja sosiaalisessa) pääomassa (Maailmanpankki 2006) Inhimillinen pääoma: osaaminen Institutionaalinen pääoma: toimivat instituutiot, joihin luotetaan (markkinat, julkinen valta) Sosiaalinen pääoma: ihmisten välinen luottamus NYT: olemme törmänneet maailmanlaajuisesti institutionaalisen luottamuksen pullonkaulaan Hyvinvoinnin pullonkaulat / Jussi Simpura 8

9 Pullonkaulat ja selviytyminen Pullonkaulojen ilmeneminen riippuu myös toiminnan yleisistä tavoitteista: jatkuva kasvu, ylläpito vai pelkkä selviytyminen? Sopeutumistehokkuus (adaptive efficiency) Juho Saari (2010): Pitkälti on kyse siitä, missä määrin julkinen valta pystyy lisäämään sopeutumistehokkuutta. Samalla tarkastellaan muutokseen liittyviä sopeutumiskustannuksia Esimerkiksi kuntarakenteen muutos voi lisätä sopeutumistehokkuutta, mutta muutoksen toimeenpanosta aiheutuvat sopeutumiskustannukset voivat viedä suurimman osa saaduista tehokkuushyödyistä Hyvinvoinnin pullonkaulat / Jussi Simpura 9

10 Paikalliset ahdingot maailmanlaajuisten ilmiöiden heijastumina: annos Pohjanmaata Pääesimerkki: maatalouden, maaseudun ja muiden niihin liittyvien elinkeinojen muutos on koskettanut ja koskettaa Pohjanmaata MAKROTASON pullonkaula: maaseudun ja maatalouden totaali markkinoistuminen MIKROTASOLLA yritysmuotoisen maatalouden (tilojen) selviytymisvaikeudet ja ihmisten jaksamisen ongelmat Pohjanmaalla on iloittu siitä, että alueella ei ole liikaa globaalille rakennemuutokselle ja suhdanteille herkkää teollisuutta (vrt. Kymenlaakso), mutta onko kotimarkkinasuuntautunut tuotantokaan enää turvasatama? Hyvinvoinnin pullonkaulat / Jussi Simpura 10

11 Vielä annos Pohjanmaata ja pullonkauloja Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009 Esimerkkiongelmia: taloudellinen toimeentulo sekä päihde- ja mielenterveyskysymykset Menee hyvin verrattuna moneen muuhun alueeseen: pullonkaulat siis vähemmän ahtaita BKT (joka kuvaa vuosittaista arvonlisäyksen tuottamista) : pohjalaismaakunnat maan keskitason molemmin puolin (järjestys ylhäältä alas Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) Harjoituslaskelmia GPI-indeksillä (Alueellisen kestävän hyvinvoinnin seuranta): Etelä-Pohjanmaan vertailu Päijät-Hämeeseen ja Kainuuseen - EPO pärjäsi hyvin Väestöennusteet: Pohjanmaalla tilanne helpompi kuin monilla muilla alueilla Hyvinvoinnin pullonkaulat/ Jussi Simpura 11

12 Miten rakennettaisiin sopeutumistehokkuutta ja sosiaalista kestävyyttä? Hyvinvoinnin rakentaminen alkaa sosiaalisista investoinneista ja voimavarojen liikkeelle saamisesta (vrt. pullonkaulat: osaamisen riittävyys ja voimavarojen mobilisointi). Mitkä ovat sopeutumistehokkuuden ja sosiaalisen kestävyyden rakennusaineita: Väestön (ei vain yksilöiden) osaamisen ja taitojen jatkuva kehittäminen -> jatkuva OPPIMINEN OPPIMAAN Yhteiskunnallisen luottamuksen pitäminen vahvana: TODELLA VAIKEA ASIA, jos luottamus alkaa horjua. rehellisyys ja asioiden kutsuminen niiden oikeilla nimillä olisiko globaalin sääntelyn politiikka mahdollinen? Hyvinvoinnin pullonkaulat /Jussi Simpura 12

13 Pullonkauloja ennen ja nyt: Suomi ja Pohjanmaa Pohjanmaa 1800-luvulla Liikaväestö pullonkaulana Pelastuksena Amerikan siirtolaisuus Suomi sodan jälkeen Pullonkaulana väestön elatuksesta ja mukana pitämisestä huolehtiminen (siirtoväki, rintamamiehet) Pelastuksena maaseutu, joka tarjosi puskurin pariksikymmeneksi vuodeksi (ja elää vieläkin Pohjanmaalla) Suuren muuton Suomi 1960-luvulla Pullonkaulana pienviljelijöiden ja suurten ikäluokkien nuorison toimeentulo Pelastuksena Ruotsiin muutto ENTÄ nyt: GLOBAALIT pullonkaulat puristavat alueellisesti ja paikallisesti, eikä näkyvissä ole Amerikkaa, maaseutua, eikä Ruotsia -> tällä kertaa on selvittävä vieläkin enemmän täällä ja omin avuin Hyvinvoinnin pullonkaulat / Jussi Simpura 13

14 Aktiivinen kuntalainen, globaalit heilahdukset ja pullonkaulojen politiikka Tämän päivän seminaarin alaotsikko: Aktiivisen kuntalaisen ääni voimavarana Kaksi rinnakkaista päätoimintalinjaa Yksilöä painottava toimintalinja: vastuu ja velvollisuudet Näyttäisi liittyvän esim. siihen, että hyvinvointia ja terveyttä tuotteistetaan vahvasti: hyvinvointia, jota aktiivinen ja osaava asiakas voi ostaa Yhteisöjen hyvinvoinnin rakentamista (ei vain ostamista) painottava toimintalinja Kuntalainen yhteiskuntalaisena, aktiivisena mukana olevana tahtojana globaalissa myllerryksessä AKTIIVISESTI TAHDON ASIALLA HYVINVOINTIKYSYMYKSISSÄ Hyvinvoinnin pullonkaulat / Jussi Simpura 14