ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE, 1. VAIHE

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE, 1. VAIHE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Kallisenkylän kaavatonta aluetta. Asemakaavan muutos koskee Kallisenkylän kylän kortteleita 1 ja 5, osaa korttelista 4 sekä puisto- ja tiealueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu 280. kaupunginosan korttelit 13 ja 14, yleisen tien aluetta ja katualuetta sekä 17. kaupunginosan suojaviheraluetta. Kaavan tunnus:280/4 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut, PL 43, Kokkolan kaupunki / kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen Kaavan suunnittelija: asemakaavasuunnittelija Mikko Hyyppä, p , sähköposti: etunimi.sukunimi@kokkola.fi Kaavavalmistelija: Sirkka Surma-Aho Kaupunkirakennelautakunta OAS Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: Kaupunkirakennelautakunta: luonnosvaihe Kaupunkirakennelautakunta: ehdotusvaihe Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Heinolan liike- ja työpaikka-alueen eteläreunassa Jyväskyläntien, Mestarintien jatkeen ja Ventuksentien kulmauksessa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Asemakaavan muutos Heinolan työpaikka-alueen eteläosa ja Koppisentie, 1. vaihe. Asemakaavan muutoksella tarkastellaan alueen katuverkkoa sekä korttelialueiden rajoja ja käyttötarkoitusta. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liitteistä TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavatyön sisältö Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITTEET

4 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 A Liite 9 B 2 TIIVISTELMÄ Ote maakuntakaavasta Ote yleiskaavasta Ote ajantasa-asemakaavasta Pohjakartta Maanomistuskartta Heinola-Linnusperä-Indola kaavarunkoluonnos Heinola-Linnusperä-Indola hulevesiselvitys, suunnitelmakartta Ote aluevaraussuunnitelmasta Havainnekuvaluonnos Asemapiirrosluonnos 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Kokkolan kaavoituskatsaus 2014:n, johon asemakaavan muutostyö sisältyy. Heinolan työpaikka-alueen eteläosa: Alueen asemakaava on vanhentunut. Luhta-kiinteistöt Oy ja Aaltopuu Oy ovat jättäneet kaavamuutosaloitteen. Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja ilmoittaa osallisille asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Ilmoitus vireille tulosta julkaistiin paikallisissa lehdissä sekä kaupungin Internet -sivulla virallisten ilmoitusten palstalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatiin kaksi lausuntoa ja yksi huomautus. Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo - K.H.Renlundin museolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Museovirasto toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Tomas Mattsson on tehnyt katusuunnitelmaa koskeneen kunnallisvalituksen. Vaasan hallinto-oikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväksi. MRL 66 edellyttämä viranomaisneuvottelu pidettiin

5 Kaavaprosessin tulevat vaiheet on kuvattu kappaleessa Asemakaavatyön sisältö Asemakaavan muutoksella muodostuu 280. kaupunginosan korttelit 13 ja 14 ja osa korttelista 15 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta ja yleisen tien aluetta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteutus alkanee ainakin osittain kortteleiden jatkosuunnittelun ja katusuunnittelun osalta vuonna LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on osa Kaarlelan kunnan aikana muodostettua Teollisuustien työpaikka-aluetta. Teollisuus- ja varastokiinteistöt on rakennettu luvulla. Jyväskyläntien varressa olevat kaksi kiinteistöä ovat huonokuntoisia ja purettaneen uuden liikerakentamisen tieltä. Mestarintien jatkeen länsipuolella oleva varastokiinteistö tullee säilymään. 5

6 Ilmakuva Blom 2014 I 6

7 3.1.2 Luonnonympäristö Tonttien rakentamattomilla osilla on säilynyt jonkin verran lehtipuustoa, muuten alue on rakennettua teollisuusympäristöä Hulevesiselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima Heinolan-Linnusperän-Indolan alueen hulevesiselvitys on valmistumassa. Työssä on laadittu Suntin varren pyörätien, Heinolan työpaikka-alueen eteläosan ja Koppisentien, Linnusperän ja Indolan työpaikka-alueen kaavarunkoalueen hulevesiselvitys. Tarkasteltavan kaavarunkoalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 2,9 km2. Kaavarunkoalueen ulkopuolella on huomioitu keskustaajaman 2030 yleiskaavaluonnoksen maankäyttömuutokset tarkasteltavan valuma-alueen osalta. Työssä on laadittu nykytilanneselvitys alueen hydrologiasta, maaperästä ja topografiasta, maankäytöstä, pohjavesiolosuhteista ja luontoarvoista. Vaikutusarvioinnit laadittiin myös suunnitellun maankäytön mukaiselle tilanteelle. Vaikutusarvioiden ja tarkastelujen perusteella on laadittu yleissuunnitelma hulevesien hallinnasta. Tavoitteena oli laatia ympäristöolosuhteet ja luonnonarvot huomioiva, mutta samalla teknistaloudellisesti hyvin toteutettava ratkaisu. (liite 6) Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima kaupallinen selvitys valmistui keväällä Työn tavoitteena oli laatia Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys ja sitä tarkentava Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys ovat lähtökohtana Keski-Pohjanmaan kaupan vaihemaakuntakaavassa sekä Kokkolan keskustaajaman yleiskaavassa ja asemakaavoissa tehtäville kaupan sijoittumista ja mitoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Selvitysten kohteena on koko kaupallinen rakenne: päivittäistavarakauppa, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja muu erikoiskauppa. Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys palvelee ennen kaikkea Kokkolan keskustaajaman yleis- ja asemakaavoitusta, mutta myös muita Kokkolan yleiskaava- ja asemakaavahankkeita. Kaupan sijoittumista ja mitoitusta koskevat suositukset on laadittu yleiskaavaa palvelevalla tarkkuustasolla. Näin tarkastelussa on painotettu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi myös merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisperiaatteita. Selvityksessä on otettu huomioon Kokkolan asema maakunnallisena kaupan keskuksena. MRL:n voimaan tulleeseen muutokseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Kaikki yli kerrosneliömetrin myymälät ovat lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riippumatta (MRL 71 a ). Myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaisen myyntiin käytettävän osan kerrosala sekä myymälän edellyttämät muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilat ja muut tähän rinnastettavat tilat 7

8 3.1.5 Kokkolan liikenneverkkosuunnitelma, Valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma (liite 8) Suunnitelma valmistui marraskuun lopulla Suunnitelman tavoitteissa on mainittu mm. Nykyinen valtatie 8 kulkee Kokkolan keskustan halki ja valtatie 13 päättyy Kokkolan keskustassa valtatiehen 8. Nykytilanteessa valtateillä on sujuvuus- ja turvallisuusongelmia niin keskusta- kuin maaseutujaksollakin. Kokkolan kaupunki on laatimassa keskustaajaman yleiskaavaa Tämä selvityksen tavoitteena on määrittää yleiskaavoitusta ja jatkosuunnittelua varten tie- ja katuverkon pää- ja kokoojaväylät jalankulun ja pyöräilyn tärkeimmät väylät nykyisille valtateille tarvittavat toimenpiteet ja ohikulkutien eritasoliittymien sijainnit ja geometria. Valtateiden laatutasoa halutaan parantaa. Tavoitteena vanhoilla teillä on tyydyttävä- ja uusilla väylillä hyvä-laatutaso. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kokkolan kaupunki käyttävät suunnitelmaa ohjeellisena jatkosuunnittelun pohjana ja maankäyttösuunnittelun taustaselvityksenä. Kiireellisimpien hankkeiden jatkosuunnittelu, rahoituksen järjestely ja toteutuksen järjestelyt käynnistetään mahdollisimman nopeasti Maanomistus Suunnittelualue on yksityisten ja kaupungin omistuksessa.(liite 5) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. (liite 1). Maakuntakaavan 5. vaihekaava on parhaillaan laadittavana. Keski- Pohjanmaan vähittäiskaupan mitoitusselvitykseen perustuva vähittäiskaupan vyöhyke kattaa nyt käsillä olevan asemakaava-alueen. 8

9 Vähittäiskaupan vyöhykkeet laadittujen selvitysten perusteella. Asemakaava-alue osoitettu ympyrällä. 9

10 YLEISKAAVA Yleiskaava 2010 (oikeusvaikutukseton): Suunnittelualue on yleiskaavassa yksityisten palveluiden ja teollisuuden aluetta (PT). (liite 2) ASEMAKAAVA Suunnittelualueella on voimassa Kaarlelan kunnan aikainen asemakaava (rakennuskaavana laadittu). (liite 3) POHJAKARTTA Suunnittelualueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. (liite 4) 4 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen voimassa oleva asemakaava on vanhentunut ja ristiriidassa alueen kehittämistarpeiden kanssa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet yksityiset yritykset. Asemakaavatyö on mukana kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmana toimivassa kaavoituskatsauksessa, "Kokkolan kaavoituskatsaus Osallistuminen ja yhteistyö Kaavoitusmenettely järjestetään ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedotetaan niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko asemakaavatyön valmistelun ajan. (MRL 62 ) Osalliset Maanomistajat, asukkaat: lähiympäristön kiinteistönomistajat ja asukkaat 10

11 Viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan liitto K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Rakennus- ja ympäristölautakunta Kenet Oy Kokkolan Energia Oy Liikelaitos Kokkolan Vesi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Asemakaavatyön vireilletulo Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja ilmoittaa osallisille asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Ilmoitus vireille tulosta julkaistiin paikallisissa lehdissä sekä kaupungin Internet -sivulla virallisten ilmoitusten palstalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatiin kaksi lausuntoa, joissa ei ollut huomautettavaa hankkeen suhteen Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tulevat vaiheet: Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavan ja asemakaavan muutosluonnoksen kokouksessaan ja päätti lähettää asemakaavaluonnoksen keskeisille osallisille valmisteluvaiheen kuulemista varten. Valmisteluvaiheen kuuleminen suoritettiin välisenä aikana. Kuulemisen aikana jätettiin kaksi lausuntoa ja yksi huomautus. Museovirastolla eikä K.H.Renlundin museolla-keski-pohjanmaan maakuntamuseolla ollut huomautettavaa asemakaavatyöhön. 11

12 Veikko Gröhn, G-Ark, toimii muutaman alueen maanomistajan konsulttina. Hän haluaa, että Suntin latvaosana toimiva iso veto-oja putkitetaan tai laitetaan kannen alle. Tällä ratkaisulla saataisiin sekä tonttien paikoitus että huoltoajo toimimaan paremmin ja yhtenäisesti. Ojan säilyminen viheralueena katkaisee yhtenäisen kokonaisuuden joka ulottuu Käyttöauton tontilta ns. Rukan alueelle. Maankäyttöryhmä käsitteli ojan putkitusta kokouksessaan ja ryhmän kanta oli, että veto-oja tulee säilyttää omana alueenaan eikä sitä liitetä tontteihin. Kaupunkirakennelautakunta päättää kokouksessaan xx hyväksyä kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi ja lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä xx.xx. - xx.xx Asiasta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kaupunginhallitus päätti xx.xx.2016 xxx esittää valtuustolle, että se hyväksyy asemakaavaehdotuksen. Kaupunginvaltuusto päätti xx.xx.2016 xx hyväksyä asemakaavaehdotuksen Kaavamuutoksen hyväksymisestä koskevasta päätöksestä ilmoittaminen ja tiedottaminen: kuulutus lehdessä kirje niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa päätös viivytyksettä tiedoksi alueelliselle ELY -keskukselle ja ilmoitus muille maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :ssä mainituille tahoille Kaavan lähettäminen tiedoksi: Vahvistunut asemakaava lähetetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 :ssä mainituille tahoille Viranomaisyhteistyö MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen rakentaminen tämän päivän maankäyttötarpeiden mukaisesti. 12

13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on n. 4,5 ha, josta K-aluetta on n. 3,1 ha sekä katualuetta ja liikennealuetta n. 1,1 ha ja suojaviheraluetta 0,2 ha. K-korttelialueella rakennusoikeus on e=0,5 ja kerrosluku kaksi Palvelut Alueella olevista rakennuksista yksi on tyhjänä, yksi on varastorakennuksena ja yhdessä toimii puuntyöstöalan yritys. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE, KTY Muut alueet katualue suojaviheralue yleisen tien alue 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella alue liittyy rakenteeltaan Heinolan alueen laajempaan liike- ja työpaikka-alueeseen. Alueen kaupallinen mitoituspohja on selvitetty erillisessä aiemmin kuvatussa (3.1.4) selvityksessä. Liikenteelliset ratkaisut perustuvat samoin erilliseen selvitykseen (kohta 3.1.5). Lisääntyvän liikenteen aiheuttamat vaikutukset ovat hallittavissa selvityksen mukaisin toimenpitein. Asemakaavan toteutumisella on merkittävä vaikutus valtatien 13 kaupunkikuvaan kun vanhat huonokuntoiset teollisuusrakennukset korvautuvat uusilla liikerakennuksilla. Alueen tulevaa ilmettä on hahmotettu havainnekuvien avulla (Liite 9a ja 9b) 13

14 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. Hulevesien hallinnan tulee perustua erillisen selvityksen suosituksiin. Muut Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi tai niitä ei synny ollenkaan. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Vt 13:n eli Jyväskyläntien liikenne tuottaa melua, jonka taso päiväaikaan on enimmillään noin 55 db. Alueen pohjoisreunassa on Suntin latvaosan uoma, johon johdetaan kuivatusvesiä laajalta alueelta. Uoman putkitusta selvitetään Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty asemakaavakartassa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava-alueen toteuttaminen alkanee ainakin osittain kortteleiden jatkosuunnittelun ja katusuunnittelun osalta vuonna KOKKOLASSA Jouni Laitinen kaavoituspäällikkö 14

15 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 15

16 LIITTEET BILAGOR Liite 1, Ote maakuntakaavayhdistelmästä Bilaga 1, Utdrag ur landskapsplanesammanställning 16

17 Liite 2, Ote yleiskaavasta, Yleiskaava 2010 Bilaga 2, Utdrag ur Karleby generalplan

18 Liite 3, Ote ajantasa-asemakaavasta Bilaga 3, Utdrag ur uppdaterad detaljplan 18

19 Liite 4, Pohjakartta Bilaga 4, Baskarta 19

20 Liite 5, Maanomistuskartta, kaupungin maanomistus sinisellä Bilaga 5, 20

21 Liite 6, Kaavarunkoluonnos Bilaga 6, Utkast till dispositionsplan 21

22 Liite 7, Hulevesiselvitys, suunnitelmakartta Bilaga 7, Dagvattenutredning, bräddavloppskarta 22

23 Liite 8 Ote aluevaraussuunnitelmasta 23

24 Liite 9 A Havainnekuvaluonnos 24

25 Liite 9 B Asemapiirrosluonnos 25