Sukupolvet Stakesissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupolvet Stakesissa"

Transkriptio

1 avaukset Sukupolvet Stakesissa Stakesin oletetaan olevan eräänlainen hyvinvointivaltion lipunkantaja tai oikeammin arvojen vaalija (value guardian). Jos näin on, eikö se automaattisesti tarkoita peräpeiliin tähyilemistä? Eikö loogisesti voisi päätellä, että meidän ymmärryksessämme se kaikki hyvä, joka nyt on, on luotu 1970-luvun alussa käynnistyneellä suurella hyvinvointivaltion modernisaatioprojektilla, joka siis saavutti päätepisteensä vuonna 1994? Edelleen voisimme myös kysyä, mikä talon ikäkohortti oikean vision omistaa. Puhumme mielellämme tulevaisuuden hyvinvointipalveluista ja ihmisten maailmankuvasta vuonna 2030, mutta mitä vikaa oikeastaan nykyisessä on? Miksi sitä pitää alati ruuvata johonkin mystisen innovatiiviseen suuntaan? Sitoutuuko uusi innovaatio- tai vaikkapa tuottavuuspuhe jotenkin sosiaalisen sukupolven käsitteeseen? Ilmeisesti ei sitoudu. Sukupolven käsite on nykysosiologiassa osoittautunut kelpo välineeksi asemoida eri-ikäisten suomalaisten arvoja, odotuksia ja kokemuksia. Näin myös suhteessa hyvinvointivaltioon. Sosiologisen sukupolvikäsitteen keskeinen yhteen kutova elementti on yhdistävä kokemus tai kokemusmaailma. Sitä, mitä tällä tarkemmin ottaen tarkoitetaan, selvitetään tämän kirjoituskokonaisuuden alussa. Oleelliseksi katsotaan se, mitä kukin kohortti on kokenut herkimmässä nuoruudessaan ennen astumistaan vastuulliseen aikuisuuteen. Tästäkin määrityksestä voidaan olla monta mieltä. Muistan sen henkilökohtaisen ällistyksen, joka ymmärrykseni valtasi, kun kuuntelin 1990-luvun sosiaalitutkimusyksikön nuorten doktorandien kokemuksia hyvinvointivaltiostamme. Väitökseensä valmistautuva (nyt jo professor ordinarius) nuori mies kertoi meille silmät palaen saaneensa selville, että vuonna 1983 Suomessa tuli voimaan järjestelmä, jossa kunnille maksettiin kantokykyyn perustuva valtionosuus kaikkiin hyväksyttäviin sosiaali- ja terveydenhuollon todellisiin kustannuksiin ja valtio päätti kustannusten hyväksyttävyydestä (eli ns. VALTAVA-uudistus). Me keski-ikäiset tuota uudistusta toimeenpanneet ja arvioineet kollegat hymyilimme partoihimme. Edelleen ällistelin todetessani, että useat nuoret kollegat tunsivat paremmin Pariisin asemakaavan kuin Pieksämäen pohjoispuolella olevan Suomen asutusrakenteen. Uskoin, että kysymys on todella sukupolvieroista tosin hyvin lyhyellä havaintovälillä. Mutta laajemmin. Ihmiset, joiden aktiivisesta elämänajasta Urho Kekkosen presidenttikausi kattaa puolet tai enemmän ja joiden muistissa pälyilevät äskettäin kuolleen Antti-Veikko Perheentuvan johtaman komitean lanseeraamat sosiaalihuollon periaatteet tai kansliapäällikkö Kari Puron johtama sosiaali- ja terveydenhuollon dynaaminen uudistustyö tasaisen talouskasvun vuosina, näkevät asiat varmasti toisin kuin Mauno Koiviston tasavallan tuotteet. Näitä kaikkia kausia (Sorsasta Vanhaseen) yhdistävä ainoa tekijä näyttääkin olevan Paavo Väyrynen, poliittinen ihmelapsi likimain vailla vertaa Suomen historiassa. Mutta kaikessa tässä puhun hyvinvointivaltion myöhäisestä kehitysajasta. Olen vaarassa sortua historiattomaan tarkasteluun. Syksyllä 2007 käynnistimme Stakesissa pienimuotoisen projektin sukupolvitematiikasta. Ekskursio tuotti viisi erillistä, kuitenkin toisiinsa kietoutuvaa paperia tai kontribuutiota. Matti Virtanen selvittää kirjoituksessaan mannheimilaisen sukupolvikäsitteen ulottuvuuksia ja maastouttaa niitä johonkin mittaan suomalaiseen sosiaalihistorialliseen todellisuuteen. Seuraavassa kirjoituksessa, jos annetaan kunnia ensiksi nuorille, 1970-lukulaiset Timo Kauppinen ja Helka Raivio pohtivat laman ja itäblokin romahduksen merkityksiä päätyen omakohtaiseen Stakes-tarkasteluun. Tuukka Tammi pohtii puudelisukupolveen samastuen sukupolven itsemäärittelyä erilaisten negaatioiden kautta. Tässä hän tukeutuu kahteen viimeaikaiseen kontribuutioon, Jarkko Ton 652 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6

2 tin tuoreeseen romaaniin ja Osku Pajamäen pamflettiin ahneesta sukupolvesta. Lopuksi hän paikantaa Stakesin suurten ikäluokkien projektiksi. Kokonaisuuden kaksi viimeistä kirjoitusta eli Marjatta Bardyn ja Marja Pajukosken osuudet edustavat ajallisesti toista kohorttia, 1940-luvulla syntyneitä. Oikeastaan heillä on edelleen vahva asiantuntijavalta suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, varsinkin jos pidennämme kohorttia aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Toisaalta juuri tämä kohortti, johon itsekin kuulun, jättää vaikuttavat positionsa lähivuosina, viimeistään 10 vuoden kuluessa. Iso intellektuaalinenkin muutos on odotettavissa. Sekä Bardy että Pajukoski kirjoittavat painotetusti nuoruudestaan ja enintään varhaisaikuisuudestaan. Marjatta Bardy on Helsingin lapsi alusta alkaen, hän jakaa monessa mielessä urbaanin nuoruuden kuohuvat vuodet 1960-luvulla. Marja Pajukosken kirjoitus piirtää aivan toisenlaisen sukupolvikokemuksen. Se ankkuroituu kauas Pohjois-Pohjanmaalle, jossa subjektiivisia avainkokemuksia olivat mm. Ruotsiin muutto, vahva uskonnollinen liike ja henkinen ahtaus, josta piti päästä pois. Kaksi vallan erilaista kokemusmaailmaa samasta ikäkohortista vai ovatko ne aivan erilaisia? Tämä viiden kirjoituksen kokonaisuus ei pyrikään olemaan kattava tai edustava. Ainakin se on ponteva yritys päästä keskusteluun siitä kiinnostavasta dynamiikasta, joka vaikuttaa monessa suomalaisessa asiantuntijayksikössä, niin sektoritutkimuslaitoksessa kuin yliopistossakin. Ja lisäksi onhan tällä kaikella vahvaa selittävää voimaa suhteessa suomalaisen hyvinvointivaltion uusiin modifikaatioihin. MATTI HEIKKILÄ (s. 1947) Suuri näyttämö ja Tennispalatsi Mannheimilainen sukupolvi on ikäkohortti, joka jakaa yhdistävän kokemusmaailman. Erityisen leimaavaa on, mitä kohortti kokee herkimmässä nuoruudessaan (suunnilleen ikävuoden aikana). Yhdistävä kokemus ei kuitenkaan tarkoita, että kokemus olisi yhtä ja samaa. Sukupolvikokemuksen luonnetta voi metaforien avulla tyypitellä seuraavasti. Toinen ääripää eli jyrkkä murros kuten sota: kaikki ovat ikään kuin kaupunginteatterin suuressa salissa, katsomassa samaa näytelmää. Näkökulmat ovat kuitenkin erilaisia: osa on näyttämöllä (rintama), osa katsomossa (kotirintama), ja siellä permannolla (sotateollisuudessa) tai parvekkeella (sodanjohto). Silti: yhdistävä kokemus (sota) on ilmeinen. Toinen ääripää eli rauhallinen, murrokseton aika: teatteri, joka toimisi kuin Tennispalatsi, parikymmentä erikokoista näyttämöä esittää samaan aikaan näytelmiä, jotka eivät erityisesti liity toisiinsa; ihmisten elämismaailmat eivät varsinaisesti resonoi. Yhdistävää kokemusta eli sukupolvea ei vahvassa mielessä synny. Tässä välissä ovat syvät, mutta hiipivät murrokset (suuri muutto, 1990-luvun alun lama), jotka toimivat myös kuin Tennispalatsi, mutta valtaosa näytelmistä limittyy toisiinsa. Näytelmät ovat tavallaan komplementaarisia: ne katsovat samaa prosessia samanaikaisesti eri puolilta. Kaikki murrokset tuottavat jakoja sukupolvien sisälle ja niiden ulkopinnoille. Joillekin ryhmille murrokset avaavat suuria mahdollisuuksia, joiltakin näköalat sumenevat tai häviävät kokonaan. Esimerkiksi ja 1970-luvun suuri muutto: valtaosa suurista ikäluokista kasvoi maalla ja kävi yhdessä kansakoulun. Sitten osa muutti kaupunkeihin, heistä osa kouluttautui ja toimihenkilöistyi, osa jäi maalle maanviljelijäksi tai työläiseksi. Usein jaot kulkivat keskeltä perheitä. Komplementtitarinat: lähtöpään ja tulopään ryhmät olivat ja ovat monin säikein jännitteisessä yhteydessä tai sidoksissa toisiinsa (vrt. tv-sarja Metsolat). Poliittisesti tämä ilmeni yleisenä aktiivisuutena ja lähes samanaikaisena radikalismina kummallakin laidalla: 60-lukulaisuutena ja taistolaisuutena tulopäässä, vennamolaisuutena lähtöpäässä luvun lama: vertautuu suureen muuttoon, jolloin pienviljelijätalous surkastui ja vähitellen kuoli, mutta tulopäässä nuorilla meni lujaa luvulla (useimmiten suuria ikäluokkia edustanut kaupunkien) sekatyömies poistettiin työttömäksi lähiöihin. Samaan aikaan nuoren polven keskuudessa jako kahteen: it-ala tukiverkostoineen eli jyrkkää nousubuumia, kun taas perinteinen teollisuus ja julkinen sektori syöksyivät supistuskierteeseen ja pätkätöihin. Poliittinen ilmeneminen: uuden visionäärisen liikkeen synty keskellä lamaa (nuorsuomalaiset) samaan aikaan, kun ympärillä savuaviin raunioihin laskeutui hiljaisuus (äänestysprosentin jyrkkä lasku). Murroskaudet tuottavat poliittisia sukupolvia ja muutosvoimaa: aktivismia, idealismia ja radikalismia, jotka usein läikkyvät reippaasti yli. Riehu YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6 653

3 vien ja rienaavien polvien varjoon jäävät helposti rauhallisempien kausien kohortit, jotka edustavat toista ja historian valossa paljon konstruktiivisempaa voimaa: perusideoiden ja -toimintatapojen jatkuvuutta. Toisaalta paradoksi on, että nuorista kapinallisista tulee aikanaan useimmiten oikein hyviä ja joustavia konservatiiveja. MATTI VIRTANEN (s. 1949) Laman lapset Me kaksi 1970-luvun alkupuolella syntynyttä stakeslaista mietimme vapaasti assosioimalla, mitä keskeisiä sukupolvikokemuksia meillä ja meidän ikäisillämme voisi olla ja kuinka nämä mahdollisesti näkyvät tai voisivat näkyä Stakesissa. Keskeisimmältä sukupolvikokemukselta tuntuu 1990-luvun alun lama. Meidän ikäluokkamme oli siihen mennessä käynyt vähintään peruskoulun loppuun, mahdollisesti jo lukion tai ammattikoulunkin. Koulua käydessä oli tottunut ajatusmalliin, jonka mukaan ensin käydään koulut ja sitten mennään töihin. Sen piti olla näin yksinkertaista. Töihin menemisen vaiheen lähestyessä kävikin sitten niin, että tuo malli romahti. Aikuistumisen kynnyksellä koko maailma tuntui synkkenevän, ja ympärillä olikin yhtäkkiä ahdistusta ja leipäjonoja. Lama jätti jonkinlaisen pysyvän epävarmuuden tunteen: jos asiat alkavat mennä mukavasti, kohta on varmaan uusi romahdus edessä. Konkreettisena ainakin osittain lamaan liittyvänä ilmiönä on joutunut sietämään työuran alusta lähtien aiempaa epävarmempia työmarkkinoita, joilla pysyvän työpaikan saaminen on vaikeata, ja yhtäkkiä työpaikka saattaa muuttaa Kiinaan. Hieman ennen lamaa tapahtui toinen mullistus, jota sitäkin voitaneen pitää yhtenä sukupolvikokemuksenamme. Olimme kasvaneet kylmän sodan maailmaan, jossa maailman kahtiajako oli selvä, ja yllä leijui ydinsodan uhka. Neuvostoliitto ja DDR tuntuivat ikuisilta ja blokkien välinen muuri murtumattomalta. Sitten itäblokki romahti hetkessä. Suhtautuminen tuohon murrokseen riippuu varmaan osittain poliittisesta suuntautumisesta, mutta ainakin maailma muuttui kertaheitolla toisenlaiseksi ja ennen kaikkea kolmannen maailmansodan uhka haihtui (joskin tilalle tuli uudenlaista epävarmuutta, kun maailma ei ollut enää yhtä selkeä kuin ennen). Muun muassa itäblokin romahduksen ja EY:hyn liittymisen myötä Suomi alkoi avautua ja muuttua kansainvälisemmäksi. Vaikka meidän ikäpolvellamme on kokemuksia aiemmasta vain lapsen tai nuoren näkökulmasta katsottuna, varmaankin moni meistä kokee, että ennen meidän aikuistumistamme Suomi oli sulkeutuneempi paikka. Kasvaneen maahanmuuton ja muiden kansainvälisten vaikutteiden sekä matkustuksen ja muiden yhteyksien myötä kansainvälisyys tuntuu luontevalta. Toisaalta meitä myöhemmin syntyneet ovat ehkä vielä selvemmin kansainvälinen sukupolvi. Ammatillisesta näkökulmasta voidaan nostaa esille, että meidän ikäluokkamme alkoi saada maisterinopintoja suoritetuksi suunnilleen siitä alkaen, kun tohtorituotantoa alettiin tehostaa muun muassa tutkijakoulujen avulla. Tohtorin tutkinnon suorittaminen yhteiskuntatieteissäkin suhteellisen nuorena alkoi tulla tavallisemmaksi, ja siitä lienee tulossa eräänlainen tutkijan perustutkinto. Lopuksi voidaan miettiä, miten nämä seikat näkyvät tai voisivat näkyä Stakesissa tai omassa työssämme. Ainakin lama kiinnitti huomiota huono-osaisuuteen, ja tämä on saattanut ohjata tutkimusintressejämme: huono-osaisuuteen liittyvien ilmiöiden tutkiminen tuntuu tärkeältä. Toisaalta epävarmemmat työmarkkinat näkyvät myös Stakesissa pätkätöinä, joskin Stakesista myös tutkijan on mahdollista saada pysyvä työpaikka. Kansainvälisyyteen tottuminen näkyy ainakin siten, että tutkijan työltä Stakesissa odotetaan kunnollisia mahdollisuuksia kansainvälisten yhteyksien ylläpitoon suomalaisiin yhteyksiin rajoittumisen sijaan. Lisäksi maahanmuuttajien läsnäolon suomalaisessa yhteiskunnassa olisi hyvä näkyä myös Stakesin tutkimuksissa. Tohtorien määrän kasvu näkyy varmaankin ainakin työhönotossa, kun epävarmaan postdoc-vaiheeseen siirtyneet tohtorit hakevat suuntaa väittelyn jälkeiselle elämälleen. Ehkä se asettaa uusia haasteita myös Stakesin sisällä tohtoreiden osuuden mahdollisesti kasvaessa, ellei tohtoreista sitten tule vain uusia maistereita. TIMO M. KAUPPINEN (s. 1974) HELKA RAIVIO (s. 1972) Puudelisukupolven itsemäärittelyyrityksiä Sukupolveni (karkeasti: ennen lamapolvea syntyneet suurten ikäluokkien lapset) positiivinen itsemäärittely liittyy EU-Suomeen globalisaatioon, 654 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6

4 internetiin, maailman avautumiseen. Osa meistä pitää sukupolveamme myös ensimmäisenä aidosti individualistisena ikäryhmänä, jonka elämäntapa on postmodernisti atomisoitunutta ja joka siksi pakenee kollektivistisia määrittely-yrityksiä. Mannheimilaisittain taustalla on herkän iän ajoittuminen 1980-luvun lopun Suomeen: kasvun ja kasinotalouden, suhteellisen vakauden ja hyvinvointivaltion ekspansion aikaan (lamakokemus ajoittuu herkkään ikään vasta minua nuoremmilla). Negatiivisemman määrittelyn mukaan me olemme puudelisukupolvi tai pullamössösukupolvi poliittisesti laiska ja elämäntavallisesti mulle-kaikki-heti-sukupolvi, jonka merkitystä ei tulevassa historiankirjoituksessa ennakoida suinkaan suureksi. Sukupolvi ei vaadi tietoisuutta itsestään ollakseen sukupolvi, mutta sukupolvien itse tekemät määrittely-yritykset voivat silti olla informatiivisia. Eri sukupolvet voidaan nähdä ideaalityyppisellä jatkumolla, jonka toisessa päässä ovat reaaliset sukupolvet ja toisessa päässä konstruoidut sukupolvet. Tällä tarkoitan sitä samaa eroa, johon Matti Virtanen viittaa teatteri- ja Tennispalatsi-vertauksellaan. Toisilla tuntuu todellakin olevan selkeärajainen, vahva ja läpäisevä yhteinen kokemus (kuten sota), toisilla taas on käytössään tätä epämääräisempi tai moniaineksisempi (avain)kokemus maailmasta. Kun edelliset kykenevät suhteellisen vaivattomasti viittaamaan meihin ja meidän yhteiseen lapsuuteemme, nuoruuteemme, saavutuksiimme tai toiveisiimme, on se jälkimmäisellä, heterogeenisemmän kokemuspohjan omaavilla sukupolvilla työn ja vaivan takana ja näyttää luontevimmin tapahtuvan negaation kautta. Negaation kautta tapahtuvasta itsemäärittelystä on kaksi hiljattaista esimerkkiä omasta sukupolvestani. Kuukausi sitten ilmestyneessä romaanissaan Jarkko Tontti määritteli meidät väliinputoajasukupolveksi ja sukupolveksi, joka on ensimmäistä kertaa köyhempi kuin vanhempansa. Väliinputoamisella Tontti viitannee osattomuuteen suurista yhteiskunnallisista käänteistä; olemme eläneet valmiiksi pedattua elämää ilman muutosvoimaa tuottavia kriisejä. Näin puudelisyytös vaihtuu toteamukseksi, että eipä ollut paljon tehtävissäkään. Tontin toinen väite sukupolvisuhteellisesta deprivaatiosta on läheistä sukua toiselle yritykselle antaa sukupolvellemme identiteetti, joka sekin tavallaan tapahtuu negaation kautta: vaikka Osku Pajamäen pamfletti Ahne sukupolvi (2006) käsitteli suuria ikäluokkia eli hyökkäsi niitä vastaan, vähintään rivien välissä oli kyse puudelisukupolven puolustautumisen kautta tapahtuvasta itsemäärityksestä. Pajamäki antaa nimittäin ymmärtää, että flegmaattisuutemme on vanhempiemme sukupolven syytä he ovat luoneet pullonkaulan ja tukkineet sen sukupolvensa tulpalla. Yritä siinä sitten olla rautaa syövä rottweiler. Negaation kautta tapahtuvassa itsemäärittelyssä on siten kyse identiteettivajeesta tai sitten goffmannilaisittain sellaisesta kasvotyöstä, jossa vuorovaikutuksen yksi osapuoli on tyytymätön hänelle annettuihin kasvoihin eli identiteettiin ja pyrkii siitä eroon. Sukupolvemme dilemma on, että vaikka pyrimme yksistä kasvoista irti, meillä on suuria vaikeuksia päättää, minkälainen sitten olisi se positiivisempi vaihtoehto, jonka riittävän monet sukupolvestamme suostuvat allekirjoittamaan. Stakes on leimallisesti tietyn sosiaali- ja terveyspoliittisen sukupolven aikaansaannos. Se on hyvinvointivaltion institutionalisoituma ja myös suurten ikäluokkien projekti ja 1970-luvulla aloitetut suuret sosiaalipoliittiset uudistukset etenivät ja vakiintuivat 1980-luvulla, ja luvun alussa perustettu Stakes on näiden uudistusten lipunkantaja ja vahtitorni. Millainen sitten on oman sukupolveni suhde tällaiseen instituutioon? Edellä kirjoittamani valossa vastaan: se on epäilevä, valittava, mutta lopulta nöyrtyvä ja affirmatiivinen. Helpot ajat tuottavat helppoja sukupolvia. TUUKKA TAMMI (s. 1969) Ulkopuolisten sukupolvi Vartuin aikuiseksi Pohjois- Pohjanmaalla, Ylivieskassa, maatalouspitäjässä, jossa oli alle asukasta, Oulu Ylivieska heistä keskustassa asui noin Vielä tuolloin Ylivieska oli rautateiden ris Vaasa teysasema ja VR merkittävä (ja lähes ainoa) työllistäjä. Varsinaista teollisuutta ei ollut lukuun ottamatta neljä kuukautta vuodessa toimivaa perunajau YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6 655

5 hotehdasta. Elanto saatiin maataloudesta, tilakoko oli kuitenkin pieni. Myös isäni ja yksi hänen veljistään oli VR:llä, heidän isänsäkin (isoisäni) oli jäänyt eläkkeelle VR:ltä. Ikäluokkani näytelmiä Matti Virtasen tarkoittamassa mielessä oli Ruotsiin muutto. Minun kokemusmaailmani lähdöt tapahtuivat kahdessa osassa. Niistä ensimmäinen ajoittui vuosiin Muutto vei sukulaisia, naapureita, puolituttuja, kokonaisia perheitä samanikäiset serkut niiden mukana. Ensimmäinen muuttoihin liittyvä muistikuva, jonka myöhemmin ymmärsin Ruotsiin-muuttoprosessin osaksi, on äitini serkun, Vieno-tädin, itku. Itkun syy oli, että perheen isä joutui luopumaan ammatistaan (ja autostaan) taksiautoilijana, koska se ei enää tuonut riittävää elantoa perheelle. Kun kokeilu kuorma-autoilijana ei onnistunut, perhe ja sen kolme lasta muuttivat Ruotsiin. Ruotsiin muuttivat myös äidin nuorempi veli, jolla oli kolme lasta, isän nuorin veli, jolla ei vielä ollut perhettä, ja isän vanhempi, eronnut sisko. Lähdöt kirpaisivat sekä vanhempia että meitä lapsia. Äidin serkun perhe työllistyi limsatehtaaseen, isän sisko oli töissä asetehtaassa, jossa noina vuosina tapahtui iso onnettomuus vaikkakaan ei yhtä suuri kuin myöhemmin Lapualla. Kaikista muuttaneista vain isän sisko palasi Suomeen, hänkin pääkaupunkiseudulle, muut jäivät Ruotsiin. Oman ikäluokkani muutto Ruotsiin tapahtui muutama vuosi myöhemmin vuodesta 1961 alkaen, jolloin pääsimme oppikoulusta. Koulunkäyntinsä kansakouluun lopettaneet tai oppikoulun keskeyttäneet olivat lähteneet jo aiemmin. En tiedä, muistaisinko tätä muutoin, mutta Ylivieskassa sattui kesällä 1964 auto-onnettomuus, jossa kuoli useita nuoria. He olivat kaikki Ruotsiin muuttaneita, lomalla Suomessa. Kaksi heistä oli ollut kanssani samalla luokalla. Sinä kesäyönä laskin luokkatoverini kanssa, että puolet oppikoulussa luokallamme olleista oli muuttanut Ruotsiin. Se jäi mieleen. Toinen ikäluokkani näytelmä oli uskonto. Ylivieska on vanhaa körttiläisyyden tai herännäisyyden ydinaluetta, malmivaarojen, päivärintojen ja Raudaskylän kristillisen kansanopiston kotiseutu. Körttiläisyyden lisäksi sieluista kamppailivat laestadiolaisuus ja helluntailaiset. Ei riittänyt, että sieluista taisteltiin uskonsuuntien välillä. Sisäiset kamppailut esimerkiksi vanha- ja uuslaestadiolaisten välillä olivat vähintään yhtä kiivaita. Kyse ei ollut vain sieluista, vaan siitä, kuka sai käyttää kirkkoa, rukoushuonetta, minkä uskontosuunnan tai lahkon edustaja oli kirkkoherrana. Seurat, kinkerit, herätysjuhlat olivat itsestään selvä osa lapsuuden mielenmaisemaa meillekin, joiden vanhemmat eivät olleet uskonnollisia. Uskonto kosketti jokaista myös henkilöiden kautta. Minun kohdallani lähimmäs tulivat oppikoulussa tunnettuun körttisukuun kuuluva uskonnonopettaja, ensimmäisessä työpaikassani kirjakaupassa laestadiolainen työtoveri, jolla oli ongelmia sekä vaatteiden pesukoneen valinnassa (alusvaatteiden näkyminen koneen pyöriessä oli synti) että siinä, oliko television katselu sallittua vai ei, sekä sisareni, joka melkein kastettiin helluntailaiseksi. Luultavasti juuri kamppailemisesta johtui, että kukaan ei voinut kokonaan jäädä sivustakatsojaksi. Muiden piti tietää, mihin kuuluit, jotta voi tietää, miten sinua tuli arvostella. Kaikkea ja kaikkia arvosteltiin. Väitän, että sekä 1950-luvun puolivälin jälkeen lähteneet lapsiperheet että oma ikäpolveni jakoivat saman avainkokemuksen mannheimilaisessa mielessä. Se kokemus oli elämän ahtaus, josta piti päästä POIS. Vaihtoehtoja ei ollut. Voi olla, että 1950-luvun puolivälissä mobilisoituneen fraktion mielessä uskonnolla ei ollut yhtä suurta vaikutusta kuin 1960-luvulla lähteneillä ikäluokkani nuorilla. Ehkä itseään etsivä murrosikäinen nuori koki henkisen ilmapiirin ahtauden voimakkaampana kuin jo perheen perustanut, lapsiperheen elämää viettävä aikuinen. Näkymä taloudellisten mahdollisuuksien, toimeentulon ja työn suhteen oli tyrmäävän samanlainen, olitpa ammattikoulutusta ja työtä vailla oleva aikuinen tai nuori. Edessä ei ollut mitään, ei yhtään mitään, ellei voinut jatkaa vanhempiensa maanviljelystä tai mennyt lukioon. Muistan epäoikeudenmukaisuuden tunteen, joka syntyi siitä, että jo lapsena ymmärsi, että lähtö oli pakko. Mikä oli se maa, josta oli pakko lähteä ja joka ei pystynyt pitämään huolta omistaan? Kun tätä juttua varten yritin selvittää Tilastokeskuksesta lukuja Ruotsiin muuttaneista, mielikuvat palasivat. Lukuja ei ole saatavissa, vain nettomuutto tilastoidaan. Niinkö vähäpätöistä se siis oli? Ruotsiin muuton tutkimus alkoi vasta luvulla. Historiatutkimusta lukuun ottamatta sitä on tehty lähinnä Siirtolaisinstituutin ympärillä. Luvut osoittavat lapsuuden ja nuoruuden kokemusteni yleisyyttä: 1950-luvulla Ruotsiin muutti noin henkeä/vuosi, vuodesta 1965 alkaen yli /vuosi. Kiivaimmillaan muutto oli vuosina 1969 ja 1970, jolloin lähtijöitä oli 656 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6

6 noin vuodessa, tuolloin muuttaneista 40 prosenttia oli Oulun ja Lapin lääneistä. Suomessa syntyneitä oli Ruotsissa vuonna 1950, vuonna 1960 ja vuonna Matti Heikkilän ensimmäisessä aiheeseen liittyvässä kolumnissa kuulutettiin nuoruuskokemusten yhteyttä omaan arvomaailmaan, kysymyksiin siitä, mikä on tärkeää ja olennaista nyt. Omaan arvomaailmaani vastakkainasettelu epäoikeudenmukaista/oikeudenmukaista jäi pysyvästi. Jos on nimettävä vain yksi elämässä tärkeä arvo, se itsestään selvästi on oikeudenmukaisuus, joka suuntaa paljolti ja ehkä erityisesti myös työtäni. Nuoruuden kokemusteni perusteella en tarvitse erityisiä perusteluja sille, että pakolaisongelmia, siirtolaisuutta tai ns. elintasomuuttoa voidaan ehkäistä vain sillä, että parannetaan oloja niissä maissa, joista pakolaiset tai muuttajat lähtevät. Turha sanoa, mutta työ sosiaalioikeuden ja -politiikan parissa on aina tuntunut mielekkäältä. Miten meille kävi? Pohjanmaalla ei puhuttu politiikkaa. Yksi selitys on, että uskonto on poliittisen heräämisen esivaihe, ehkä korvikekin. Kun lukion käyneet nuoret muuttivat Pohjanmaalta opiskelemaan ja vasemmistolaistumisaallon mukana radikalisoituivat, he erään ikäpolveni edustajan käyttämän ilmaisun mukaan muuttivat sukupolvensa luo. Mitä tapahtui Ruotsiin muuttaneille? Kliseiseksi muuttunut kuva kesäisestä Suomen-lomasta uuden Volvon kanssa ei oman kokemukseni perusteella juuri vastaa todellisuutta. Vanhemmat muuttaneet kävivät harvoin Suomessa (nuoret vieläkin harvemmin). Jos ja kun kävivät, välittyivät ikävä, ulkopuolisuus, kielitaidon puutteeseen liittyvät ongelmat. Politiikalla ei muuttaneiden elämässä ollut sijaa, uskonto oli ollut asumisympäristöön liittyvä tekijä, joka sen vaihduttua oli hävinnyt elämästä. Ulkopuolisuus kuvannee muuttaneiden asemaa myös poliittisina kansalaisina; ainakaan omilla sukulaisillani ei ollut poliittista (ei ehkä muutakaan) kotimaata enempää Ruotsissa kuin Suomessa. Mieleen nousee kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Minkälainen olisi Suomen poliittinen historia tai nykyhetki, jos Ruotsiin muuttaneet olisivat jääneet maahan? Minkälainen tämä maa ylipäätään olisi ja mitä vaikutuksia maahan jäämisellä olisi ollut työvoima- ja sosiaalipolitiikalle, eri alueille maan sisällä, suurimmille kaupungeille? Kun maasta silloin muutti kouluttamaton työvoima ja nyt muuttaa parhaiten koulutettu työvoima, olisiko näillä muutoilla kuitenkin jotakin yhteistä? Kun Suomi nyt on vastaanottava maa, mitä opittavaa meillä olisi muuttaneiden kokemuksista? Epilogi: En tiedä, paljonko meitä Suomessa on, mutta meitäkin on: ei-tilastoituja, ei Ruotsiin muuttaneita, hitaasti opiskelemaan lähteneitä, ikäluokkansa perässä juosseita; lukemassa ylioppilaaksi, opiskelemassa, perustamassa perhettä, vaihtamassa ammattia, aina väärän ikäisinä ulkopuolella. Tätä esitystä varten etsin verkosta tietoa herännäisyydestä. Hämmentävää oli lukea parannuksen olevan lähimmäisen hädän kyselemistä, pyrkimystä oikeudenmukaisemman ja armollisemman maailman rakentamiseen, sitä että kukaan meistä ei täytä onnistuneen mittaa ja että herännäisyydessä ajatus kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta korostuu. Kirkosta eronneelle maallikolle teksti aukeaa uskonnollisista merkityksistä vapaana. Ei se enää ahdista, mutta hyvä piiska se on ollut. MARJA PAJUKOSKI (s. 1945) Sukupolvi- ja avainkokemuksen pitkä sarja Aika muokkaa kaikkia kokemuksia, ja ihminen kertoo elämäänsä monin eri tavoin. Nyt katson nuoruuttani kaukaa ja samalla läheltä, mutta toisin kuin nuorena. Nyt tiedän paljon niistä yhteiskunnallisista murroksista, joihin sukupolveni syntyi, sekä niistä, joissa se aikuistui, toisin kuin näitä vaiheita eläessäni. Nuoruudessa sukupolveani yhdistävän avainkokemuksen kiteytän nyt kolmeen sanaan: yhteiskunta lensi silmille! Afrikkaa myöden. Eteen avautui aivan toisia maailmoja kuin kotona, pihalla ja koulussa. Monenkirjavat rinnakkaiset työ- ja opiskelukokemukset sekä vilkas yhdistystoiminta veivät päin yhteiskuntaa, josta otettiin selvää: millainen on tämä yhteinen yhteisö ja miten sitä voidaan ja pitää muuttaa, että se olisi kaikkien yhteiskunta. Kansalaisuus alkoi tarkoittaa jotain todellista (täysi-ikäisyysraja oli 21 v.). Uusiin asioihin perehtyminen, osallistuminen, ääneen sanominen, kiihkeä yhdessä pohtiminen, mielipiteiden ja kannanottojen muotoilu Se oli huumaavaa ja hämmentävää. Nuoruuteen verrattuna varhaislapsuus on intiimi elämänvaihe ja samaan aikaan kiinni yhteiskunnallisessa. Yhteiskunnan haltuunottoon pyrkinyt nuoriso oli elänyt tietenkin myös varhaisvuotensa samoihin aikoihin. Sota oli päättynyt, YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6 657

7 lapsia oli paljon ja köyhyys oli tavallista. Tottelevaisuuskasvatus oli ankaraa, ja lasten tehtävänä oli auttaa aikuisia. Helsingin Kallion kirjaston takaisilla kumpareilla, joilla lapsuuteni elin, lapset tulivat samankaltaisista kotioloista. Elämän yhteiskunnallisuuteen heräämisen ja kasvamisen avainkokemuksesta voin erottaa useita vaikuttavia yksittäisiä kokemuksia ja pitkältä aikaväliltä lähtien lukioajan teinikunnasta kolmikymppiseksi asti. Loppuivatko ne silloinkaan? Muuttuivat maailmankatsomukseksi? Tasaantuivat ja moninaistuivat terästyäkseen jälleen uudestaan yltiöyksilöllisyyden aikakaudella? Taannoisista huippukokemuksista on helppo palauttaa mieleen fyysisinäkin tuntoina etenkin Lapualaisooppera vuonna Reilu vuosikymmen myöhemmin Kaisa Korhosen Kolme sisarta käänsi nahkat nurin uusin tavoin. KOM-teatterin matkassa on ollut hieno kulkea, se on jatkuvasti uudistuen valaissut yksilöä yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa yksilössä. Yksi järisyttävä lukukokemus oli Doris Lessingin Kultainen muistikirja, jonka luin nuorena äitinä vuonna Se oli silloinen naisten kulttikirja, joka kosketti epämääräisesti mielessäni parveilleita kysymyksiä mm. vapaudesta, tunteista, vaietuista tai kielletyistä teemoista. Tämän vuoden nobelisti on ollut sukupolveni naisille tärkeä yhteiskunnallinen äiti. Sukupolven avainkokemus luo kokemukselliselle minälle ristiriidan, ongelman tai jännitteen, joka vaatii ratkaisua, Matti Virtanen kirjoittaa Fennomanian perillisissä. Yhteiskunnalliseen tietoisuuteen ankkuroituva avainkokemus ratkaisi ristiriitoja vaikkapa juuri Lapualaisoopperalla, joka tarjosi vahvan väylän purkaa jännitteitä. Ratkaisujen myötä syntyi uusia tai tuli näkyviin klassisia ristiriitoja. Näistä sain kestäväksi perinnöksi kiinnostuksen jännitteisiin, jotka kulkevat akselilla marxista freudiin ja päinvastoin; sisäisen ja ulkoisen maailman välinen suhde oli pitkään jonkinlainen tabu, ja kahtia haljennuthan se on edelleen. Yhteiskunnallisen tietoisuuden vahvistuminen synnytti myös hyvin tunnettuja taisteluita eri fraktioiden kesken. Näissä temmellyksissä näin (jälkeenpäin) oman paikkani maailmassa, ja se on välissä: ensin pähkäillen, miten erottaa oikea väärästä, ja sitten yrittäen sovitella yhteen erilaisia näkökulmia, kuilun yli tahi sillalla. Näin on ollut työssä ja muissa toimissa, ja niin oli jo lapsenakin. Kokemisen peruskuviot toistuvat erilaisina variaatioina eri yhteyksissä. Aika muokkaa myös suhdetta aikaan. Nuorena koin olevani ajassa ja ajan sisällä omasta ja ikäpolveni paikasta käsin. Nyt tiedän kuuluvani siihen kuuluisaan sukupolvien ketjuun. Samalla tajuan myös, miten lyhyt on vuosisata; eihän siihen mahdu kuin kolme neljä sukupolvea. Näin ajatellen 1700-luku ja valistusfilosofitkaan eivät ole niin kauhean monen sukupolven takana. MARJATTA BARDY (s. 1945) 658 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

Nuorten näkymätön kansalaisuus? Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen? Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

PAPERITTOMAT -Passiopolku

PAPERITTOMAT -Passiopolku PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät Vavero-hankkeen loppuseminaari: Seniorit vapaaehtoisina - suuret ikäluokat mahdollisuutena Ikäinstituutti, Helsinki, 3.11.2010 Antti Karisto: Suuret ikäluokatkin ikääntyvät Ikihyvä Päijät-Häme Seurantatutkimus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Salin perällä on outoja tekeleitä. Kun menee lähelle katsomaan näkee vinkuroita, kummallisia kulmikkaita piirrelmiä!

Salin perällä on outoja tekeleitä. Kun menee lähelle katsomaan näkee vinkuroita, kummallisia kulmikkaita piirrelmiä! Modernismi kokeili uudenlaista muotoa ja sisältöä. Edwin Lydén toi näyttelyyn esille abstrakteja teoksiaan. Maria ei ollut ainoa, joka ei ymmärtänyt uutta taidetta. Avantgarden etujoukoille ei ollut maassamme

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot