Sukupolvet Stakesissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupolvet Stakesissa"

Transkriptio

1 avaukset Sukupolvet Stakesissa Stakesin oletetaan olevan eräänlainen hyvinvointivaltion lipunkantaja tai oikeammin arvojen vaalija (value guardian). Jos näin on, eikö se automaattisesti tarkoita peräpeiliin tähyilemistä? Eikö loogisesti voisi päätellä, että meidän ymmärryksessämme se kaikki hyvä, joka nyt on, on luotu 1970-luvun alussa käynnistyneellä suurella hyvinvointivaltion modernisaatioprojektilla, joka siis saavutti päätepisteensä vuonna 1994? Edelleen voisimme myös kysyä, mikä talon ikäkohortti oikean vision omistaa. Puhumme mielellämme tulevaisuuden hyvinvointipalveluista ja ihmisten maailmankuvasta vuonna 2030, mutta mitä vikaa oikeastaan nykyisessä on? Miksi sitä pitää alati ruuvata johonkin mystisen innovatiiviseen suuntaan? Sitoutuuko uusi innovaatio- tai vaikkapa tuottavuuspuhe jotenkin sosiaalisen sukupolven käsitteeseen? Ilmeisesti ei sitoudu. Sukupolven käsite on nykysosiologiassa osoittautunut kelpo välineeksi asemoida eri-ikäisten suomalaisten arvoja, odotuksia ja kokemuksia. Näin myös suhteessa hyvinvointivaltioon. Sosiologisen sukupolvikäsitteen keskeinen yhteen kutova elementti on yhdistävä kokemus tai kokemusmaailma. Sitä, mitä tällä tarkemmin ottaen tarkoitetaan, selvitetään tämän kirjoituskokonaisuuden alussa. Oleelliseksi katsotaan se, mitä kukin kohortti on kokenut herkimmässä nuoruudessaan ennen astumistaan vastuulliseen aikuisuuteen. Tästäkin määrityksestä voidaan olla monta mieltä. Muistan sen henkilökohtaisen ällistyksen, joka ymmärrykseni valtasi, kun kuuntelin 1990-luvun sosiaalitutkimusyksikön nuorten doktorandien kokemuksia hyvinvointivaltiostamme. Väitökseensä valmistautuva (nyt jo professor ordinarius) nuori mies kertoi meille silmät palaen saaneensa selville, että vuonna 1983 Suomessa tuli voimaan järjestelmä, jossa kunnille maksettiin kantokykyyn perustuva valtionosuus kaikkiin hyväksyttäviin sosiaali- ja terveydenhuollon todellisiin kustannuksiin ja valtio päätti kustannusten hyväksyttävyydestä (eli ns. VALTAVA-uudistus). Me keski-ikäiset tuota uudistusta toimeenpanneet ja arvioineet kollegat hymyilimme partoihimme. Edelleen ällistelin todetessani, että useat nuoret kollegat tunsivat paremmin Pariisin asemakaavan kuin Pieksämäen pohjoispuolella olevan Suomen asutusrakenteen. Uskoin, että kysymys on todella sukupolvieroista tosin hyvin lyhyellä havaintovälillä. Mutta laajemmin. Ihmiset, joiden aktiivisesta elämänajasta Urho Kekkosen presidenttikausi kattaa puolet tai enemmän ja joiden muistissa pälyilevät äskettäin kuolleen Antti-Veikko Perheentuvan johtaman komitean lanseeraamat sosiaalihuollon periaatteet tai kansliapäällikkö Kari Puron johtama sosiaali- ja terveydenhuollon dynaaminen uudistustyö tasaisen talouskasvun vuosina, näkevät asiat varmasti toisin kuin Mauno Koiviston tasavallan tuotteet. Näitä kaikkia kausia (Sorsasta Vanhaseen) yhdistävä ainoa tekijä näyttääkin olevan Paavo Väyrynen, poliittinen ihmelapsi likimain vailla vertaa Suomen historiassa. Mutta kaikessa tässä puhun hyvinvointivaltion myöhäisestä kehitysajasta. Olen vaarassa sortua historiattomaan tarkasteluun. Syksyllä 2007 käynnistimme Stakesissa pienimuotoisen projektin sukupolvitematiikasta. Ekskursio tuotti viisi erillistä, kuitenkin toisiinsa kietoutuvaa paperia tai kontribuutiota. Matti Virtanen selvittää kirjoituksessaan mannheimilaisen sukupolvikäsitteen ulottuvuuksia ja maastouttaa niitä johonkin mittaan suomalaiseen sosiaalihistorialliseen todellisuuteen. Seuraavassa kirjoituksessa, jos annetaan kunnia ensiksi nuorille, 1970-lukulaiset Timo Kauppinen ja Helka Raivio pohtivat laman ja itäblokin romahduksen merkityksiä päätyen omakohtaiseen Stakes-tarkasteluun. Tuukka Tammi pohtii puudelisukupolveen samastuen sukupolven itsemäärittelyä erilaisten negaatioiden kautta. Tässä hän tukeutuu kahteen viimeaikaiseen kontribuutioon, Jarkko Ton 652 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6

2 tin tuoreeseen romaaniin ja Osku Pajamäen pamflettiin ahneesta sukupolvesta. Lopuksi hän paikantaa Stakesin suurten ikäluokkien projektiksi. Kokonaisuuden kaksi viimeistä kirjoitusta eli Marjatta Bardyn ja Marja Pajukosken osuudet edustavat ajallisesti toista kohorttia, 1940-luvulla syntyneitä. Oikeastaan heillä on edelleen vahva asiantuntijavalta suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, varsinkin jos pidennämme kohorttia aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Toisaalta juuri tämä kohortti, johon itsekin kuulun, jättää vaikuttavat positionsa lähivuosina, viimeistään 10 vuoden kuluessa. Iso intellektuaalinenkin muutos on odotettavissa. Sekä Bardy että Pajukoski kirjoittavat painotetusti nuoruudestaan ja enintään varhaisaikuisuudestaan. Marjatta Bardy on Helsingin lapsi alusta alkaen, hän jakaa monessa mielessä urbaanin nuoruuden kuohuvat vuodet 1960-luvulla. Marja Pajukosken kirjoitus piirtää aivan toisenlaisen sukupolvikokemuksen. Se ankkuroituu kauas Pohjois-Pohjanmaalle, jossa subjektiivisia avainkokemuksia olivat mm. Ruotsiin muutto, vahva uskonnollinen liike ja henkinen ahtaus, josta piti päästä pois. Kaksi vallan erilaista kokemusmaailmaa samasta ikäkohortista vai ovatko ne aivan erilaisia? Tämä viiden kirjoituksen kokonaisuus ei pyrikään olemaan kattava tai edustava. Ainakin se on ponteva yritys päästä keskusteluun siitä kiinnostavasta dynamiikasta, joka vaikuttaa monessa suomalaisessa asiantuntijayksikössä, niin sektoritutkimuslaitoksessa kuin yliopistossakin. Ja lisäksi onhan tällä kaikella vahvaa selittävää voimaa suhteessa suomalaisen hyvinvointivaltion uusiin modifikaatioihin. MATTI HEIKKILÄ (s. 1947) Suuri näyttämö ja Tennispalatsi Mannheimilainen sukupolvi on ikäkohortti, joka jakaa yhdistävän kokemusmaailman. Erityisen leimaavaa on, mitä kohortti kokee herkimmässä nuoruudessaan (suunnilleen ikävuoden aikana). Yhdistävä kokemus ei kuitenkaan tarkoita, että kokemus olisi yhtä ja samaa. Sukupolvikokemuksen luonnetta voi metaforien avulla tyypitellä seuraavasti. Toinen ääripää eli jyrkkä murros kuten sota: kaikki ovat ikään kuin kaupunginteatterin suuressa salissa, katsomassa samaa näytelmää. Näkökulmat ovat kuitenkin erilaisia: osa on näyttämöllä (rintama), osa katsomossa (kotirintama), ja siellä permannolla (sotateollisuudessa) tai parvekkeella (sodanjohto). Silti: yhdistävä kokemus (sota) on ilmeinen. Toinen ääripää eli rauhallinen, murrokseton aika: teatteri, joka toimisi kuin Tennispalatsi, parikymmentä erikokoista näyttämöä esittää samaan aikaan näytelmiä, jotka eivät erityisesti liity toisiinsa; ihmisten elämismaailmat eivät varsinaisesti resonoi. Yhdistävää kokemusta eli sukupolvea ei vahvassa mielessä synny. Tässä välissä ovat syvät, mutta hiipivät murrokset (suuri muutto, 1990-luvun alun lama), jotka toimivat myös kuin Tennispalatsi, mutta valtaosa näytelmistä limittyy toisiinsa. Näytelmät ovat tavallaan komplementaarisia: ne katsovat samaa prosessia samanaikaisesti eri puolilta. Kaikki murrokset tuottavat jakoja sukupolvien sisälle ja niiden ulkopinnoille. Joillekin ryhmille murrokset avaavat suuria mahdollisuuksia, joiltakin näköalat sumenevat tai häviävät kokonaan. Esimerkiksi ja 1970-luvun suuri muutto: valtaosa suurista ikäluokista kasvoi maalla ja kävi yhdessä kansakoulun. Sitten osa muutti kaupunkeihin, heistä osa kouluttautui ja toimihenkilöistyi, osa jäi maalle maanviljelijäksi tai työläiseksi. Usein jaot kulkivat keskeltä perheitä. Komplementtitarinat: lähtöpään ja tulopään ryhmät olivat ja ovat monin säikein jännitteisessä yhteydessä tai sidoksissa toisiinsa (vrt. tv-sarja Metsolat). Poliittisesti tämä ilmeni yleisenä aktiivisuutena ja lähes samanaikaisena radikalismina kummallakin laidalla: 60-lukulaisuutena ja taistolaisuutena tulopäässä, vennamolaisuutena lähtöpäässä luvun lama: vertautuu suureen muuttoon, jolloin pienviljelijätalous surkastui ja vähitellen kuoli, mutta tulopäässä nuorilla meni lujaa luvulla (useimmiten suuria ikäluokkia edustanut kaupunkien) sekatyömies poistettiin työttömäksi lähiöihin. Samaan aikaan nuoren polven keskuudessa jako kahteen: it-ala tukiverkostoineen eli jyrkkää nousubuumia, kun taas perinteinen teollisuus ja julkinen sektori syöksyivät supistuskierteeseen ja pätkätöihin. Poliittinen ilmeneminen: uuden visionäärisen liikkeen synty keskellä lamaa (nuorsuomalaiset) samaan aikaan, kun ympärillä savuaviin raunioihin laskeutui hiljaisuus (äänestysprosentin jyrkkä lasku). Murroskaudet tuottavat poliittisia sukupolvia ja muutosvoimaa: aktivismia, idealismia ja radikalismia, jotka usein läikkyvät reippaasti yli. Riehu YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6 653

3 vien ja rienaavien polvien varjoon jäävät helposti rauhallisempien kausien kohortit, jotka edustavat toista ja historian valossa paljon konstruktiivisempaa voimaa: perusideoiden ja -toimintatapojen jatkuvuutta. Toisaalta paradoksi on, että nuorista kapinallisista tulee aikanaan useimmiten oikein hyviä ja joustavia konservatiiveja. MATTI VIRTANEN (s. 1949) Laman lapset Me kaksi 1970-luvun alkupuolella syntynyttä stakeslaista mietimme vapaasti assosioimalla, mitä keskeisiä sukupolvikokemuksia meillä ja meidän ikäisillämme voisi olla ja kuinka nämä mahdollisesti näkyvät tai voisivat näkyä Stakesissa. Keskeisimmältä sukupolvikokemukselta tuntuu 1990-luvun alun lama. Meidän ikäluokkamme oli siihen mennessä käynyt vähintään peruskoulun loppuun, mahdollisesti jo lukion tai ammattikoulunkin. Koulua käydessä oli tottunut ajatusmalliin, jonka mukaan ensin käydään koulut ja sitten mennään töihin. Sen piti olla näin yksinkertaista. Töihin menemisen vaiheen lähestyessä kävikin sitten niin, että tuo malli romahti. Aikuistumisen kynnyksellä koko maailma tuntui synkkenevän, ja ympärillä olikin yhtäkkiä ahdistusta ja leipäjonoja. Lama jätti jonkinlaisen pysyvän epävarmuuden tunteen: jos asiat alkavat mennä mukavasti, kohta on varmaan uusi romahdus edessä. Konkreettisena ainakin osittain lamaan liittyvänä ilmiönä on joutunut sietämään työuran alusta lähtien aiempaa epävarmempia työmarkkinoita, joilla pysyvän työpaikan saaminen on vaikeata, ja yhtäkkiä työpaikka saattaa muuttaa Kiinaan. Hieman ennen lamaa tapahtui toinen mullistus, jota sitäkin voitaneen pitää yhtenä sukupolvikokemuksenamme. Olimme kasvaneet kylmän sodan maailmaan, jossa maailman kahtiajako oli selvä, ja yllä leijui ydinsodan uhka. Neuvostoliitto ja DDR tuntuivat ikuisilta ja blokkien välinen muuri murtumattomalta. Sitten itäblokki romahti hetkessä. Suhtautuminen tuohon murrokseen riippuu varmaan osittain poliittisesta suuntautumisesta, mutta ainakin maailma muuttui kertaheitolla toisenlaiseksi ja ennen kaikkea kolmannen maailmansodan uhka haihtui (joskin tilalle tuli uudenlaista epävarmuutta, kun maailma ei ollut enää yhtä selkeä kuin ennen). Muun muassa itäblokin romahduksen ja EY:hyn liittymisen myötä Suomi alkoi avautua ja muuttua kansainvälisemmäksi. Vaikka meidän ikäpolvellamme on kokemuksia aiemmasta vain lapsen tai nuoren näkökulmasta katsottuna, varmaankin moni meistä kokee, että ennen meidän aikuistumistamme Suomi oli sulkeutuneempi paikka. Kasvaneen maahanmuuton ja muiden kansainvälisten vaikutteiden sekä matkustuksen ja muiden yhteyksien myötä kansainvälisyys tuntuu luontevalta. Toisaalta meitä myöhemmin syntyneet ovat ehkä vielä selvemmin kansainvälinen sukupolvi. Ammatillisesta näkökulmasta voidaan nostaa esille, että meidän ikäluokkamme alkoi saada maisterinopintoja suoritetuksi suunnilleen siitä alkaen, kun tohtorituotantoa alettiin tehostaa muun muassa tutkijakoulujen avulla. Tohtorin tutkinnon suorittaminen yhteiskuntatieteissäkin suhteellisen nuorena alkoi tulla tavallisemmaksi, ja siitä lienee tulossa eräänlainen tutkijan perustutkinto. Lopuksi voidaan miettiä, miten nämä seikat näkyvät tai voisivat näkyä Stakesissa tai omassa työssämme. Ainakin lama kiinnitti huomiota huono-osaisuuteen, ja tämä on saattanut ohjata tutkimusintressejämme: huono-osaisuuteen liittyvien ilmiöiden tutkiminen tuntuu tärkeältä. Toisaalta epävarmemmat työmarkkinat näkyvät myös Stakesissa pätkätöinä, joskin Stakesista myös tutkijan on mahdollista saada pysyvä työpaikka. Kansainvälisyyteen tottuminen näkyy ainakin siten, että tutkijan työltä Stakesissa odotetaan kunnollisia mahdollisuuksia kansainvälisten yhteyksien ylläpitoon suomalaisiin yhteyksiin rajoittumisen sijaan. Lisäksi maahanmuuttajien läsnäolon suomalaisessa yhteiskunnassa olisi hyvä näkyä myös Stakesin tutkimuksissa. Tohtorien määrän kasvu näkyy varmaankin ainakin työhönotossa, kun epävarmaan postdoc-vaiheeseen siirtyneet tohtorit hakevat suuntaa väittelyn jälkeiselle elämälleen. Ehkä se asettaa uusia haasteita myös Stakesin sisällä tohtoreiden osuuden mahdollisesti kasvaessa, ellei tohtoreista sitten tule vain uusia maistereita. TIMO M. KAUPPINEN (s. 1974) HELKA RAIVIO (s. 1972) Puudelisukupolven itsemäärittelyyrityksiä Sukupolveni (karkeasti: ennen lamapolvea syntyneet suurten ikäluokkien lapset) positiivinen itsemäärittely liittyy EU-Suomeen globalisaatioon, 654 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6

4 internetiin, maailman avautumiseen. Osa meistä pitää sukupolveamme myös ensimmäisenä aidosti individualistisena ikäryhmänä, jonka elämäntapa on postmodernisti atomisoitunutta ja joka siksi pakenee kollektivistisia määrittely-yrityksiä. Mannheimilaisittain taustalla on herkän iän ajoittuminen 1980-luvun lopun Suomeen: kasvun ja kasinotalouden, suhteellisen vakauden ja hyvinvointivaltion ekspansion aikaan (lamakokemus ajoittuu herkkään ikään vasta minua nuoremmilla). Negatiivisemman määrittelyn mukaan me olemme puudelisukupolvi tai pullamössösukupolvi poliittisesti laiska ja elämäntavallisesti mulle-kaikki-heti-sukupolvi, jonka merkitystä ei tulevassa historiankirjoituksessa ennakoida suinkaan suureksi. Sukupolvi ei vaadi tietoisuutta itsestään ollakseen sukupolvi, mutta sukupolvien itse tekemät määrittely-yritykset voivat silti olla informatiivisia. Eri sukupolvet voidaan nähdä ideaalityyppisellä jatkumolla, jonka toisessa päässä ovat reaaliset sukupolvet ja toisessa päässä konstruoidut sukupolvet. Tällä tarkoitan sitä samaa eroa, johon Matti Virtanen viittaa teatteri- ja Tennispalatsi-vertauksellaan. Toisilla tuntuu todellakin olevan selkeärajainen, vahva ja läpäisevä yhteinen kokemus (kuten sota), toisilla taas on käytössään tätä epämääräisempi tai moniaineksisempi (avain)kokemus maailmasta. Kun edelliset kykenevät suhteellisen vaivattomasti viittaamaan meihin ja meidän yhteiseen lapsuuteemme, nuoruuteemme, saavutuksiimme tai toiveisiimme, on se jälkimmäisellä, heterogeenisemmän kokemuspohjan omaavilla sukupolvilla työn ja vaivan takana ja näyttää luontevimmin tapahtuvan negaation kautta. Negaation kautta tapahtuvasta itsemäärittelystä on kaksi hiljattaista esimerkkiä omasta sukupolvestani. Kuukausi sitten ilmestyneessä romaanissaan Jarkko Tontti määritteli meidät väliinputoajasukupolveksi ja sukupolveksi, joka on ensimmäistä kertaa köyhempi kuin vanhempansa. Väliinputoamisella Tontti viitannee osattomuuteen suurista yhteiskunnallisista käänteistä; olemme eläneet valmiiksi pedattua elämää ilman muutosvoimaa tuottavia kriisejä. Näin puudelisyytös vaihtuu toteamukseksi, että eipä ollut paljon tehtävissäkään. Tontin toinen väite sukupolvisuhteellisesta deprivaatiosta on läheistä sukua toiselle yritykselle antaa sukupolvellemme identiteetti, joka sekin tavallaan tapahtuu negaation kautta: vaikka Osku Pajamäen pamfletti Ahne sukupolvi (2006) käsitteli suuria ikäluokkia eli hyökkäsi niitä vastaan, vähintään rivien välissä oli kyse puudelisukupolven puolustautumisen kautta tapahtuvasta itsemäärityksestä. Pajamäki antaa nimittäin ymmärtää, että flegmaattisuutemme on vanhempiemme sukupolven syytä he ovat luoneet pullonkaulan ja tukkineet sen sukupolvensa tulpalla. Yritä siinä sitten olla rautaa syövä rottweiler. Negaation kautta tapahtuvassa itsemäärittelyssä on siten kyse identiteettivajeesta tai sitten goffmannilaisittain sellaisesta kasvotyöstä, jossa vuorovaikutuksen yksi osapuoli on tyytymätön hänelle annettuihin kasvoihin eli identiteettiin ja pyrkii siitä eroon. Sukupolvemme dilemma on, että vaikka pyrimme yksistä kasvoista irti, meillä on suuria vaikeuksia päättää, minkälainen sitten olisi se positiivisempi vaihtoehto, jonka riittävän monet sukupolvestamme suostuvat allekirjoittamaan. Stakes on leimallisesti tietyn sosiaali- ja terveyspoliittisen sukupolven aikaansaannos. Se on hyvinvointivaltion institutionalisoituma ja myös suurten ikäluokkien projekti ja 1970-luvulla aloitetut suuret sosiaalipoliittiset uudistukset etenivät ja vakiintuivat 1980-luvulla, ja luvun alussa perustettu Stakes on näiden uudistusten lipunkantaja ja vahtitorni. Millainen sitten on oman sukupolveni suhde tällaiseen instituutioon? Edellä kirjoittamani valossa vastaan: se on epäilevä, valittava, mutta lopulta nöyrtyvä ja affirmatiivinen. Helpot ajat tuottavat helppoja sukupolvia. TUUKKA TAMMI (s. 1969) Ulkopuolisten sukupolvi Vartuin aikuiseksi Pohjois- Pohjanmaalla, Ylivieskassa, maatalouspitäjässä, jossa oli alle asukasta, Oulu Ylivieska heistä keskustassa asui noin Vielä tuolloin Ylivieska oli rautateiden ris Vaasa teysasema ja VR merkittävä (ja lähes ainoa) työllistäjä. Varsinaista teollisuutta ei ollut lukuun ottamatta neljä kuukautta vuodessa toimivaa perunajau YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6 655

5 hotehdasta. Elanto saatiin maataloudesta, tilakoko oli kuitenkin pieni. Myös isäni ja yksi hänen veljistään oli VR:llä, heidän isänsäkin (isoisäni) oli jäänyt eläkkeelle VR:ltä. Ikäluokkani näytelmiä Matti Virtasen tarkoittamassa mielessä oli Ruotsiin muutto. Minun kokemusmaailmani lähdöt tapahtuivat kahdessa osassa. Niistä ensimmäinen ajoittui vuosiin Muutto vei sukulaisia, naapureita, puolituttuja, kokonaisia perheitä samanikäiset serkut niiden mukana. Ensimmäinen muuttoihin liittyvä muistikuva, jonka myöhemmin ymmärsin Ruotsiin-muuttoprosessin osaksi, on äitini serkun, Vieno-tädin, itku. Itkun syy oli, että perheen isä joutui luopumaan ammatistaan (ja autostaan) taksiautoilijana, koska se ei enää tuonut riittävää elantoa perheelle. Kun kokeilu kuorma-autoilijana ei onnistunut, perhe ja sen kolme lasta muuttivat Ruotsiin. Ruotsiin muuttivat myös äidin nuorempi veli, jolla oli kolme lasta, isän nuorin veli, jolla ei vielä ollut perhettä, ja isän vanhempi, eronnut sisko. Lähdöt kirpaisivat sekä vanhempia että meitä lapsia. Äidin serkun perhe työllistyi limsatehtaaseen, isän sisko oli töissä asetehtaassa, jossa noina vuosina tapahtui iso onnettomuus vaikkakaan ei yhtä suuri kuin myöhemmin Lapualla. Kaikista muuttaneista vain isän sisko palasi Suomeen, hänkin pääkaupunkiseudulle, muut jäivät Ruotsiin. Oman ikäluokkani muutto Ruotsiin tapahtui muutama vuosi myöhemmin vuodesta 1961 alkaen, jolloin pääsimme oppikoulusta. Koulunkäyntinsä kansakouluun lopettaneet tai oppikoulun keskeyttäneet olivat lähteneet jo aiemmin. En tiedä, muistaisinko tätä muutoin, mutta Ylivieskassa sattui kesällä 1964 auto-onnettomuus, jossa kuoli useita nuoria. He olivat kaikki Ruotsiin muuttaneita, lomalla Suomessa. Kaksi heistä oli ollut kanssani samalla luokalla. Sinä kesäyönä laskin luokkatoverini kanssa, että puolet oppikoulussa luokallamme olleista oli muuttanut Ruotsiin. Se jäi mieleen. Toinen ikäluokkani näytelmä oli uskonto. Ylivieska on vanhaa körttiläisyyden tai herännäisyyden ydinaluetta, malmivaarojen, päivärintojen ja Raudaskylän kristillisen kansanopiston kotiseutu. Körttiläisyyden lisäksi sieluista kamppailivat laestadiolaisuus ja helluntailaiset. Ei riittänyt, että sieluista taisteltiin uskonsuuntien välillä. Sisäiset kamppailut esimerkiksi vanha- ja uuslaestadiolaisten välillä olivat vähintään yhtä kiivaita. Kyse ei ollut vain sieluista, vaan siitä, kuka sai käyttää kirkkoa, rukoushuonetta, minkä uskontosuunnan tai lahkon edustaja oli kirkkoherrana. Seurat, kinkerit, herätysjuhlat olivat itsestään selvä osa lapsuuden mielenmaisemaa meillekin, joiden vanhemmat eivät olleet uskonnollisia. Uskonto kosketti jokaista myös henkilöiden kautta. Minun kohdallani lähimmäs tulivat oppikoulussa tunnettuun körttisukuun kuuluva uskonnonopettaja, ensimmäisessä työpaikassani kirjakaupassa laestadiolainen työtoveri, jolla oli ongelmia sekä vaatteiden pesukoneen valinnassa (alusvaatteiden näkyminen koneen pyöriessä oli synti) että siinä, oliko television katselu sallittua vai ei, sekä sisareni, joka melkein kastettiin helluntailaiseksi. Luultavasti juuri kamppailemisesta johtui, että kukaan ei voinut kokonaan jäädä sivustakatsojaksi. Muiden piti tietää, mihin kuuluit, jotta voi tietää, miten sinua tuli arvostella. Kaikkea ja kaikkia arvosteltiin. Väitän, että sekä 1950-luvun puolivälin jälkeen lähteneet lapsiperheet että oma ikäpolveni jakoivat saman avainkokemuksen mannheimilaisessa mielessä. Se kokemus oli elämän ahtaus, josta piti päästä POIS. Vaihtoehtoja ei ollut. Voi olla, että 1950-luvun puolivälissä mobilisoituneen fraktion mielessä uskonnolla ei ollut yhtä suurta vaikutusta kuin 1960-luvulla lähteneillä ikäluokkani nuorilla. Ehkä itseään etsivä murrosikäinen nuori koki henkisen ilmapiirin ahtauden voimakkaampana kuin jo perheen perustanut, lapsiperheen elämää viettävä aikuinen. Näkymä taloudellisten mahdollisuuksien, toimeentulon ja työn suhteen oli tyrmäävän samanlainen, olitpa ammattikoulutusta ja työtä vailla oleva aikuinen tai nuori. Edessä ei ollut mitään, ei yhtään mitään, ellei voinut jatkaa vanhempiensa maanviljelystä tai mennyt lukioon. Muistan epäoikeudenmukaisuuden tunteen, joka syntyi siitä, että jo lapsena ymmärsi, että lähtö oli pakko. Mikä oli se maa, josta oli pakko lähteä ja joka ei pystynyt pitämään huolta omistaan? Kun tätä juttua varten yritin selvittää Tilastokeskuksesta lukuja Ruotsiin muuttaneista, mielikuvat palasivat. Lukuja ei ole saatavissa, vain nettomuutto tilastoidaan. Niinkö vähäpätöistä se siis oli? Ruotsiin muuton tutkimus alkoi vasta luvulla. Historiatutkimusta lukuun ottamatta sitä on tehty lähinnä Siirtolaisinstituutin ympärillä. Luvut osoittavat lapsuuden ja nuoruuden kokemusteni yleisyyttä: 1950-luvulla Ruotsiin muutti noin henkeä/vuosi, vuodesta 1965 alkaen yli /vuosi. Kiivaimmillaan muutto oli vuosina 1969 ja 1970, jolloin lähtijöitä oli 656 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6

6 noin vuodessa, tuolloin muuttaneista 40 prosenttia oli Oulun ja Lapin lääneistä. Suomessa syntyneitä oli Ruotsissa vuonna 1950, vuonna 1960 ja vuonna Matti Heikkilän ensimmäisessä aiheeseen liittyvässä kolumnissa kuulutettiin nuoruuskokemusten yhteyttä omaan arvomaailmaan, kysymyksiin siitä, mikä on tärkeää ja olennaista nyt. Omaan arvomaailmaani vastakkainasettelu epäoikeudenmukaista/oikeudenmukaista jäi pysyvästi. Jos on nimettävä vain yksi elämässä tärkeä arvo, se itsestään selvästi on oikeudenmukaisuus, joka suuntaa paljolti ja ehkä erityisesti myös työtäni. Nuoruuden kokemusteni perusteella en tarvitse erityisiä perusteluja sille, että pakolaisongelmia, siirtolaisuutta tai ns. elintasomuuttoa voidaan ehkäistä vain sillä, että parannetaan oloja niissä maissa, joista pakolaiset tai muuttajat lähtevät. Turha sanoa, mutta työ sosiaalioikeuden ja -politiikan parissa on aina tuntunut mielekkäältä. Miten meille kävi? Pohjanmaalla ei puhuttu politiikkaa. Yksi selitys on, että uskonto on poliittisen heräämisen esivaihe, ehkä korvikekin. Kun lukion käyneet nuoret muuttivat Pohjanmaalta opiskelemaan ja vasemmistolaistumisaallon mukana radikalisoituivat, he erään ikäpolveni edustajan käyttämän ilmaisun mukaan muuttivat sukupolvensa luo. Mitä tapahtui Ruotsiin muuttaneille? Kliseiseksi muuttunut kuva kesäisestä Suomen-lomasta uuden Volvon kanssa ei oman kokemukseni perusteella juuri vastaa todellisuutta. Vanhemmat muuttaneet kävivät harvoin Suomessa (nuoret vieläkin harvemmin). Jos ja kun kävivät, välittyivät ikävä, ulkopuolisuus, kielitaidon puutteeseen liittyvät ongelmat. Politiikalla ei muuttaneiden elämässä ollut sijaa, uskonto oli ollut asumisympäristöön liittyvä tekijä, joka sen vaihduttua oli hävinnyt elämästä. Ulkopuolisuus kuvannee muuttaneiden asemaa myös poliittisina kansalaisina; ainakaan omilla sukulaisillani ei ollut poliittista (ei ehkä muutakaan) kotimaata enempää Ruotsissa kuin Suomessa. Mieleen nousee kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Minkälainen olisi Suomen poliittinen historia tai nykyhetki, jos Ruotsiin muuttaneet olisivat jääneet maahan? Minkälainen tämä maa ylipäätään olisi ja mitä vaikutuksia maahan jäämisellä olisi ollut työvoima- ja sosiaalipolitiikalle, eri alueille maan sisällä, suurimmille kaupungeille? Kun maasta silloin muutti kouluttamaton työvoima ja nyt muuttaa parhaiten koulutettu työvoima, olisiko näillä muutoilla kuitenkin jotakin yhteistä? Kun Suomi nyt on vastaanottava maa, mitä opittavaa meillä olisi muuttaneiden kokemuksista? Epilogi: En tiedä, paljonko meitä Suomessa on, mutta meitäkin on: ei-tilastoituja, ei Ruotsiin muuttaneita, hitaasti opiskelemaan lähteneitä, ikäluokkansa perässä juosseita; lukemassa ylioppilaaksi, opiskelemassa, perustamassa perhettä, vaihtamassa ammattia, aina väärän ikäisinä ulkopuolella. Tätä esitystä varten etsin verkosta tietoa herännäisyydestä. Hämmentävää oli lukea parannuksen olevan lähimmäisen hädän kyselemistä, pyrkimystä oikeudenmukaisemman ja armollisemman maailman rakentamiseen, sitä että kukaan meistä ei täytä onnistuneen mittaa ja että herännäisyydessä ajatus kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta korostuu. Kirkosta eronneelle maallikolle teksti aukeaa uskonnollisista merkityksistä vapaana. Ei se enää ahdista, mutta hyvä piiska se on ollut. MARJA PAJUKOSKI (s. 1945) Sukupolvi- ja avainkokemuksen pitkä sarja Aika muokkaa kaikkia kokemuksia, ja ihminen kertoo elämäänsä monin eri tavoin. Nyt katson nuoruuttani kaukaa ja samalla läheltä, mutta toisin kuin nuorena. Nyt tiedän paljon niistä yhteiskunnallisista murroksista, joihin sukupolveni syntyi, sekä niistä, joissa se aikuistui, toisin kuin näitä vaiheita eläessäni. Nuoruudessa sukupolveani yhdistävän avainkokemuksen kiteytän nyt kolmeen sanaan: yhteiskunta lensi silmille! Afrikkaa myöden. Eteen avautui aivan toisia maailmoja kuin kotona, pihalla ja koulussa. Monenkirjavat rinnakkaiset työ- ja opiskelukokemukset sekä vilkas yhdistystoiminta veivät päin yhteiskuntaa, josta otettiin selvää: millainen on tämä yhteinen yhteisö ja miten sitä voidaan ja pitää muuttaa, että se olisi kaikkien yhteiskunta. Kansalaisuus alkoi tarkoittaa jotain todellista (täysi-ikäisyysraja oli 21 v.). Uusiin asioihin perehtyminen, osallistuminen, ääneen sanominen, kiihkeä yhdessä pohtiminen, mielipiteiden ja kannanottojen muotoilu Se oli huumaavaa ja hämmentävää. Nuoruuteen verrattuna varhaislapsuus on intiimi elämänvaihe ja samaan aikaan kiinni yhteiskunnallisessa. Yhteiskunnan haltuunottoon pyrkinyt nuoriso oli elänyt tietenkin myös varhaisvuotensa samoihin aikoihin. Sota oli päättynyt, YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6 657

7 lapsia oli paljon ja köyhyys oli tavallista. Tottelevaisuuskasvatus oli ankaraa, ja lasten tehtävänä oli auttaa aikuisia. Helsingin Kallion kirjaston takaisilla kumpareilla, joilla lapsuuteni elin, lapset tulivat samankaltaisista kotioloista. Elämän yhteiskunnallisuuteen heräämisen ja kasvamisen avainkokemuksesta voin erottaa useita vaikuttavia yksittäisiä kokemuksia ja pitkältä aikaväliltä lähtien lukioajan teinikunnasta kolmikymppiseksi asti. Loppuivatko ne silloinkaan? Muuttuivat maailmankatsomukseksi? Tasaantuivat ja moninaistuivat terästyäkseen jälleen uudestaan yltiöyksilöllisyyden aikakaudella? Taannoisista huippukokemuksista on helppo palauttaa mieleen fyysisinäkin tuntoina etenkin Lapualaisooppera vuonna Reilu vuosikymmen myöhemmin Kaisa Korhosen Kolme sisarta käänsi nahkat nurin uusin tavoin. KOM-teatterin matkassa on ollut hieno kulkea, se on jatkuvasti uudistuen valaissut yksilöä yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa yksilössä. Yksi järisyttävä lukukokemus oli Doris Lessingin Kultainen muistikirja, jonka luin nuorena äitinä vuonna Se oli silloinen naisten kulttikirja, joka kosketti epämääräisesti mielessäni parveilleita kysymyksiä mm. vapaudesta, tunteista, vaietuista tai kielletyistä teemoista. Tämän vuoden nobelisti on ollut sukupolveni naisille tärkeä yhteiskunnallinen äiti. Sukupolven avainkokemus luo kokemukselliselle minälle ristiriidan, ongelman tai jännitteen, joka vaatii ratkaisua, Matti Virtanen kirjoittaa Fennomanian perillisissä. Yhteiskunnalliseen tietoisuuteen ankkuroituva avainkokemus ratkaisi ristiriitoja vaikkapa juuri Lapualaisoopperalla, joka tarjosi vahvan väylän purkaa jännitteitä. Ratkaisujen myötä syntyi uusia tai tuli näkyviin klassisia ristiriitoja. Näistä sain kestäväksi perinnöksi kiinnostuksen jännitteisiin, jotka kulkevat akselilla marxista freudiin ja päinvastoin; sisäisen ja ulkoisen maailman välinen suhde oli pitkään jonkinlainen tabu, ja kahtia haljennuthan se on edelleen. Yhteiskunnallisen tietoisuuden vahvistuminen synnytti myös hyvin tunnettuja taisteluita eri fraktioiden kesken. Näissä temmellyksissä näin (jälkeenpäin) oman paikkani maailmassa, ja se on välissä: ensin pähkäillen, miten erottaa oikea väärästä, ja sitten yrittäen sovitella yhteen erilaisia näkökulmia, kuilun yli tahi sillalla. Näin on ollut työssä ja muissa toimissa, ja niin oli jo lapsenakin. Kokemisen peruskuviot toistuvat erilaisina variaatioina eri yhteyksissä. Aika muokkaa myös suhdetta aikaan. Nuorena koin olevani ajassa ja ajan sisällä omasta ja ikäpolveni paikasta käsin. Nyt tiedän kuuluvani siihen kuuluisaan sukupolvien ketjuun. Samalla tajuan myös, miten lyhyt on vuosisata; eihän siihen mahdu kuin kolme neljä sukupolvea. Näin ajatellen 1700-luku ja valistusfilosofitkaan eivät ole niin kauhean monen sukupolven takana. MARJATTA BARDY (s. 1945) 658 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):6

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Syyskuu 2006 SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS 2006 KORTTI 1 0 En ollenkaan 1 Alle ½ tuntia 2 ½ - 1 tuntia 3 Yli tunnin, mutta korkeintaan 1 ½ tuntia 4 Yli 1 ½ tuntia, mutta korkeintaan

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät Vavero-hankkeen loppuseminaari: Seniorit vapaaehtoisina - suuret ikäluokat mahdollisuutena Ikäinstituutti, Helsinki, 3.11.2010 Antti Karisto: Suuret ikäluokatkin ikääntyvät Ikihyvä Päijät-Häme Seurantatutkimus

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Oy Sigillum Ab ja Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopisto Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Taustaa Historiaa Ruotsi Tanska Norja

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä Todellisuutta ei ole olemassa. Me luomme sen. Honoré de Balzac (1799-1850) MEISTÄ LYHYESTI E T NOGRAFIA SILTANA TILOJEN KÄYTÖN ARKIPÄIVÄÄN

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot