Selvitys ESR tavoite 4 - ja 6 ohjelmien ennakointihankkeiden vaikuttavuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys ESR tavoite 4 - ja 6 ohjelmien ennakointihankkeiden vaikuttavuudesta"

Transkriptio

1 Kirsti Stenvall & Kirsi Tolonen Ennakoinnin hyöty ammatillisessa koulutuksessa Selvitys ESR tavoite 4 - ja 6 ohjelmien ennakointihankkeiden vaikuttavuudesta Euroopan sosiaalirahasto Työministeriö Suomen Kuntaliitto

2 ESIPUHE Euroopan unionin osarahoituksella kehitetään suomalaisten koulutusta monessa kunnassa. Oppilaitokset ja koulut tarvitsevat tietoa Euroopan unionin kehittämishankkeista ja tulosten vaikutuksista opetukseen. Suomen Kuntaliiton toteuttama selvitys Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman ennakointiprioriteetista antaa ajankohtaista tietoa EU-rahoituksen vaikuttavuudesta ammatillisessa koulutuksessa. Raportissa tarkastellaan vuosina toimineiden ennakointiprojektien suhdetta ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Selvitys on toteutettu projektien vetäjille suunnatulla kyselyllä. Kuntaliitto on ollut selvityksen rahoittaja. Selvityksen ovat toteuttaneet projektipäällikkö Kirsti Stenvall ja projektisihteerinä VTK Kirsi Tolonen. Taulukoiden laadinnassa ja tekstinkäsittelyssä ovat avustaneet tutkija Päivi Kurikka ja sihteeri Rauni Laukkanen. Projektia avustavaan asiantuntijatiimiin ovat kuuluneet erityisasiantuntijat Johan Hahkala ja Mirja Salonen Suomen Kuntaliitosta, neuvotteleva virkamies Rauno Jarnila opetusministeriöstä sekä projektipäälliköt Keijo Mäkelä ja Maija-Leena Uimonen työministeriöstä. Kiitän lämpimästi työministeriötä ja kaikkia, jotka ovat myötävaikuttaneet julkaisun tekemiseen. Helsingissä 24. marraskuuta 1999 Suomen Kuntaliitto Anneli Kangasvieri sivistystoimen päällikkö 2

3 TIIVISTELMÄ Työelämän ja ammattitaitovaatimusten muutosten ennakoinnilla on vaikutuksia ammatilliseen koulutukseen sekä toisella asteella että korkeakoulutuksessa. Tämä raportti selvittää, millä tavalla EU:n sosiaalirahaston tavoite 4 -ohjelman ennakointihankkeet ovat vaikuttaneet ammatilliseen koulutukseen. Miten projektien tulokset ovat hyödyttäneet ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, ja miten hankkeiden tuloksia on käytetty koulutuksen kehittämisessä. Selvitys kysyy, miten sosiaalirahaston osarahoituksella toimivia projekteja tulisi jatkossa hyödyntää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? Selvityksen perustana on ESR tavoite 4 - ja 6 ohjelmien ennakointihankkeille lähetetty kysely, joka tehtiin kesällä Kyselyn kohteeksi valittiin toimenpidekokonaisuuksien hankkeista ne projektit, jotka selkeästi liittyivät ammatilliseen koulutukseen. Hankkeet (72 kpl) valittiin työministeriön ja opetusministeriön rahoituksella toimivista projekteista aina ohjelmakauden alusta (1997) kyselyn ajankohtaan. Kyselyn vastausprosentti oli 71%. Selvityksen mukaan ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja aikuiskoulutuskeskukset voivat hyvin hyödyntää projektien tuloksia. Hankkeiden vetäjien arvion mukaan projektien tulokset ovat kuitenkin tosiasiallisesti vaikuttaneet melko vähän ammatilliseen koulutukseen. Hyödyntämisen esteenä vastaajat pitävät esimerkiksi ammatillista koulutusjärjestelmää, jonka katsotaan olevan jäykkä vastaanottamaan työelämää koskevaa tietoa. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön pelisääntöihin, vastuunjakoon ja tarvittaviin voimavaroihin kaivataan myös valtakunnallisia linjauksia. Kyselyn pohjalta selvitys päätyy ehdottamaan ESR-toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamista ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeiden rahoituspäätöksissä on kiinnitettävä erityistä huomiota projektien tavoitteiden, tulosten ja hyödyn selkeyteen, temaattiseen työnjakoon hankkeiden välillä, tuloksista tiedottamiseen ja tulosten levittämiseen. Ammatillista koulutusta koskeville ESR - rahoitteisille projekteille ehdotetaan tiivistä ja koordinoitua yhteistyöverkostoa ja tukihenkilöä kehittämään verkostoyhteistyötä. Lisäksi ehdotetaan ESR -toimenpiteiden vaikutusten arviointia alueellisella ja paikallisella tasolla. Asiasanat: ammatillinen koulutus, koulutustarve, työelämän ja työmarkkinoiden muutosten ennakointi, Euroopan unionin rakennerahastot 3

4 SISÄLTÖ Esipuhe Tiivistelmä Abstract Taulukko-, kuvio- ja asetelmaluettelo 1. Johdanto 1.1. Selvityksen tausta 1.2 Tavoitteet ja toteutus 1.3 Aineistot 1.4 Raportin rakenne 2. Ammatillinen koulutus ja työelämän muutosten ennakointi 2.1 Ammatillisten koulutustarpeiden ennakoinnista 2.2 Koulutuksen järjestäjien näkemyksiä ennakoinnista 3. Tavoite 4 -ohjelman arvioinnin tuloksia 3.1 Ohjelmatason arviointi 3.2 Ennakointiprioriteetin arviointi 3.3 Opetusministeriön arviointihankkeen tuloksia 3.4 Ennakoinnin hyödystä ja vaikuttavuudesta 4. Ennakoinnin hyöty ammatillisessa koulutuksessa 4.1 Aineisto 4.2 Projektien tulosten tärkeys eri toimijoille 4.3 Tulosten tosiasiallinen vaikutus 4.4 Tulosten levittäminen 4.5 Kenellä on vastuu tulosten hyödyntämisestä? 4.6 Palautetta ESR-ennakoinnista 5. Yhteenveto ja suositukset Kirjallisuus Kyselylomake 4

5 TAULUKKO-, KUVIO- JA ASETELMALUETTELO Taulukko 1. Kyselyn projektit rahoittajan mukaan. Taulukko 2. Projektien pituus. Taulukko 3. Kyselyn projektien tila syyskuussa Taulukko 4. Vastaajat ja kyselyn alkuperäinen joukko projektin toteuttajaorganisaation mukaan Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Projektia toteuttava organisaatio Kuinka tärkeitä projektin tulokset ja niiden hyödyntäminen ovat eri toimijoiden kannalta? Projektien tulosten hyödyntäminen eri koulutusmuodoissa. Mihin ammatillisen koulutuksen osa-alueisiin ennakointihankkeiden tulosten pitäisi vaikuttaa? Miten arvioitte projektinne tulosten tosiasiallisesti vaikuttaneen toimintaan ammatillisessa koulutuksessa? Miten projektinne tulokset on levitetty ammatilliseen koulutukseen? Tyytyväisyys projektin tulosten hyödyntämiseen. Asetelma 1. Ohjausryhmän työskentely. Myönteisiä arviointeja. Asetelma 2. Ohjausryhmän työskentely. Kielteisiä arviointeja. Asetelma 3. Tyytyväisyys projektin tulosten hyödyntämiseen. 5

6 1. Johdanto 1.1 Selvityksen tausta Euroopan unionin rakennerahastojen osarahoituksella on Suomessa toteutettu runsaasti ammatillista koulutusta koskevia kehittämishankkeita. ESR tavoite 4-ohjelmassa on ammatillista koulutusta läheisesti koskeva toimenpidekokonaisuus (prioriteetti 1). Ohjelmaosan keskeisenä tavoitteena on luoda järjestelmä työelämän ja työmarkkinoiden muutosten ennakointiin. Kokonaisuudessaan tavoiteohjelman tavoitteisiin kuuluvat ammatillisten koulutustarpeiden ennakointi sekä osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittäminen. Työelämän, työmarkkinoiden ja ammattitaitovaatimusten muutosten ennakoinnilla on vaikutuksia ammatilliseen koulutukseen sekä toisella asteella että korkeakoulutuksessa. Tämä raportin tarkoituksena on selvittää, millä tavalla ESR tavoite 4 -ohjelman ennakointihankkeet ovat vaikuttaneet ammatilliseen koulutukseen. Miten projektien tulokset ovat hyödyttäneet ammatillisen koulutuksen järjestäjiä (kuntia, kuntayhtymiä, muita)? Miten projektien tuloksia on käytetty koulutuksen kehittämisessä? Selvitys esittää myös muutamia ESR -toimenpiteiden ja ammatillisten koulutustarpeiden ennakoinnin käytännön toimenpiteitä. Miten sosiaalirahaston osarahoituksella toimivia projekteja tulisi jatkossa käyttää paremmin ammatillisen koulutuksen kehittämiseen? ESR -toimenpiteiden toteuttaminen ammatillisessa koulutuksessa edellyttää toimivaa yhteistyöjärjestelmää projektien toteuttajien, rahoittajien ja tulosten hyödyntäjien kesken. Opetusministeriön ja työministeriön (Blomqvist 1999; Hietala 1997; Moisseinen 1999a, b) arviointien mukaan ESR -projektien toteutukseen tulisi jatkossa kehittää yhteistyömalleja parantamaan projektien tuloksellisuutta. Ammatillisen koulutuksen ja koko koulutusjärjestelmän kehittämisen kannalta on tärkeää, että ESR -tavoiteohjelmien toteutuksessa havaitut puutteet korjataan. Uudella ohjelmakaudella käynnistetään uusia koulutus- ja kehittämishankkeita, joiden vaikuttavuus tulisi olla mahdollisimman suuri. Raportin viimeisessä luvussa tehdään ehdotuksia, joiden toteuttaminen tulisi käynnistää uuden ohjelmakauden alussa. 6

7 1.2 Tavoitteet ja toteutus Suomessa ammatillisen koulutuksen ja yleisemmin opetustoimen kentällä on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Opetustoimen hallintoa ja päätösvaltaa on hajautettu, eli päätösvaltaa on siirretty keskushallinnosta paikalliselle tasolle. Toimintaa ohjaavaa normisääntelyä on purettu ja rahoitusjärjestelmiä on koottu yhteen. Uudessa koululainsäädännössä koulutuksen järjestäjälle on asetettu koulutuksen arviointivelvoite. Ohjausjärjestelmän muutosten seurauksena oppilaitokset ja niiden ylläpitäjät voivat nyt päättää entistä itsenäisemmin toiminnastaan ja taloudellisten resurssien jaosta. (Koulutuksen tuloksellisuuden 1998). Päätäntävallan lisääntymisen ja arviointivelvoitteen vuoksi ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarvitsevat yhä enemmän tietoa työelämän ja ammattitaitovaatimusten muutoksista. ESR - toimenpiteillä käynnistetty työelämän muutosten ennakointi on näin ollut ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa välttämätöntä. Tämän selvityksen tarkoituksena on luoda yleisluontoinen katsaus ammatillista koulutusta koskeviin ennakointihankkeisiin. Tavoitteena on selvittää projektien vaikuttavuutta ja tulosten käyttöä koulutuksen kehittämisessä. Selvitys keskittyy seuraaviin kysymyksiin: - miten projektit arvioivat tulosten tärkeyttä ja tulosten hyödyntämistä? - missä koulutusmuodoissa tuloksia voi parhaiten hyödyntää? - miten tuloksia levitetään? - miten ammatillisten koulutustarpeiden ennakointia tulisi jatkossa kehittää? Tässä selvityksessä ammatillisessa koulutuksella tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta, ammatillista korkeakoulutusta, oppisopimus- ja aikuiskoulutusta ja työvoimapoliittista koulutusta. Projektivetäjien vastauksissa tulevat esiin myös oppisopimuskoulutus ja ammattitutkinnoilla hankittu pätevyys. Osa projekteista on selkeästi kohdistunut peruskoulutukseen, osa korkeakoulutukseen. Erityisesti työelämän (toimialojen) koulutus- ja osaamistarpeita selvittävissä projekteissa ei ole selkeästi tehty eroa koulutusasteiden välille. Ennakoinnin vaikuttavuuden selvittäminen ammatillisessa koulutuksessa on vaativa tehtävä. Tässä raportissa on pitäydytty arvioimaan ennakointiprojektien hyötyä sellaisena kuin hankkeita toteuttaneet projektivetäjät hyödyn ymmärtävät. Tavoitteena ei ole arvioida toimenpidekokonaisuuden tai tavoiteohjelman toteutumista sinänsä, vaan tarkastelut keskittyvät enemmän hankkeiden vaikutusten selvittämiseen ammatillisessa koulutuksessa. 7

8 1. 3 Aineistot Selvityksen perustana on tavoite 4 - ja 6 ohjelmien ennakointihankkeille lähetetty kysely, joka tehtiin kesällä Kyselyn kohteeksi valittiin ennakointia koskevan toimenpidekokonaisuuden hankkeista ne projektit, jotka selkeästi liittyivät ammatilliseen koulutukseen. Hankkeet valittiin työministeriön ja opetusministeriön rahoituksella toimivista projekteista aina ohjelmakauden alusta (1997) kyselyn ajankohtaan (kesä 1999). Kyselylomake lähetettiin projektin nimellä ja projektinumerolla varustettuna projektin vetäjälle tai taustaorganisaatiolle (liitteet 1, 2). Perusjoukoksi muodostui 72 projektia, joista 39 opetusministeriön, 15 työministeriön rahoittamaa ja 1 sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama. Mukana perusjoukossa oli myös 17 tavoite 6 -ohjelman projektia (ks. myös luku 4.1). Vastaajia oli yhteensä 51 henkilöä ja vastausprosentti oli 71%. Vastaajista kaksi palautti kyselylomakkeen täyttämättömänä sillä perusteella, että keskeneräisessä hankkeessa ei ole vielä saatu hyödynnettäviä tuloksia. Kyselylomake sisältää 16 kysymystä seuraavasti: a) vastaajien taustatiedot (kysymykset 1-3) b) projektien tulokset ja niiden hyödyntäminen (kysymykset 4-5) c) projektien vaikutus toimintaan ammatillisessa koulutuksessa (kysymykset 6-12) d) ennakoinnin kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa (kysymykset 13-16) Kysymysten ulkopuolelle jätettiin projektien hallinnointiin ja rahoitukseen liittyvät asiat. Avokysymyksissä tiedusteltiin mm. ohjausryhmän ja projektin taustaorganisaation roolia hyödyntämisessä sekä millaiset tekijät ovat auttaneet tai haitanneet hyödyntämistä. Selvityksen perusaineiston lisäksi raportissa on käytetty seuraavia ESR -toimenpidekokonaisuuksien arviointeja: Ohjelmatason arviointia ohjelmakauden puolivälissä (Hietala 1997). OPM-ESR ennakointihankkeet. Hakemusasiakirjoihin ja loppuraportteihin perustuva analyysi (Blomqvist & al. 1999). Arvio ennakoinnin puolimatkasta (Jolkkonen & al. 1998). Ennakointiprioriteetin kokonaisevaluointi (Moisseinen & al. 1999a, b). ESR -toimenpidekokonaisuuksiin tarjoavat näkökulmaa myös muiden tavoiteohjelmien arvioinnit sekä erilliset selvitykset ohjelmatavoitteiden toteutumisesta. Tärkeä on myös tämän raportin kannalta ollut Valtiontalouden tarkastusviraston raportti Koulutuksen ja työllisyyden edistäminen (1998). 8

9 1.4 Raportin rakenne Raportissa esitetään kyselyn tulokset ja arvioidaan saatuja vastauksia ennakoinnin tavoitteita vasten. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen kehittämistavoitteisiin ja - mahdollisuuksiin. Lisäksi luodaan katsaus tavoiteohjelman ja ennakointiprioriteetin arviointien tuloksiin. Luku 2 pohtii ensin ammatillisten koulutustarpeiden ja työelämän muutosten ennakointia. Tarkastelu keskittyy koulutuksen suunnitteluun ja koulutuksen järjestäjien näkemyksiin ennakoinnin tarpeesta ja kehittämismahdollisuuksista. Luku 3 selvittää tavoite 4 -ohjelman ja ns. ennakointiprioriteetin arvioinnin tuloksia erityisesti ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Luku 4 keskittyy kyselyn tuloksiin ja pohtii, miten projektit ovat vaikuttaneet ammatilliseen koulutukseen. Miten projektien taustaorganisaatiot ovat olleet kehittämistyössä mukana, ja miten projektien tuloksista on asiantuntijoille ja muulle yleisölle kerrottu? Luku 5 kokoaa selvityksen keskeiset tulokset ja tarkastelee niitä ammatillisen koulutuksen kehittämisen ja ESR -toimenpiteiden kannalta. Selvitys tuo esille, että Euroopan sosiaalirahastojen osarahoituksella toimineiden ennakointiprojektien yhteys ammatillisen koulutuksen kehittämiseen on ollut heikko. Projektit ovat tuottaneet runsaasti tietoa työelämän alueellisista ja toimialakohtaisista muutoksista, mutta tiedon käyttö koulutuspalveluja tuottavissa organisaatioissa on ollut vähäistä. Raportti päätyy ehdotuksiin nykyisen projektikäytännön tiivistämisestä koordinoiduksi verkostoyhteistyöksi, joka yhdistäisi projektit yhtä teemaa laajemmaksi kehittämistyöksi. 9

10 2. Ammatillinen koulutus ja työelämän muutosten ennakointi 2.1 Ammatillisten koulutustarpeiden ennakoinnista Ammatillista koulutusta koskevassa keskustelussa ennakointi viittaa tulevaisuuden arviointiin, työelämässä ja tuotantotaloudessa tapahtuviin muutoksiin sekä työtehtävien muuttumiseen. Suomessa työvoiman muutoksia ja työelämän edellyttämiä ammattitaitovaatimuksia on ennakoitu pitkään. Aiemmin puhuttiin koulutuksen suunnittelusta. Nyt entinen suunnittelu on muuttunut koulutuksen arvioinniksi ja ennakoinniksi. Ennakointi (anticipation, foresight) on ollut kansainvälisessä koulutuskeskustelussa käytössä jo pitkään sisältäen laajasti koulutuksen ja opetuksen sisällöllisen, määrällisen ja hallinnollisen suunnittelun. EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (CEDEFOP 1998) pitää ammatillisen koulutusjärjestelmän hallinnon hajauttamista alueelliselle ja paikalliselle tasolle yhtenä tulevaisuuden haasteena. Tulevaisuuden muutosten ennakointi ei CEDEFOPin mukaan auta, mikäli koulutuksen ulkoiseen vaikuttavuuteen ei valtakunnallisesti ja alueellisesti kiinnitetä riittävästi huomiota. EU:n rakennerahasto-ohjelmissa koulutustarpeiden ennakointi on laajana projektiverkostona monimutkainen. Hankkeita on rahoitettu tavoite 4 -ohjelman lisäksi muista rakennerahastoohjelmista. Kuten arvioitsijat (Jolkkonen 1998; Moisseinen 1999a, b) toteavat, projektiyhteistyö ennakoinnissa on ollut vähäistä. Yksittäisissä projekteissa työ pohjaselvityksineen on alkanut aina uudestaan hankkeen saatua rahoituspäätöksen. Vaikka tavoite-ohjelmassa projektiyhteistyö on ensimmäisellä ohjelmakaudella parantunut, jatkossa joudutaan arvioimaan yhteistyötä vaikuttavuuden parantamiseksi. 2.2 Koulutuksen järjestäjien näkemyksiä ennakoinnista Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 1997 selvityksen, jossa tarkasteltiin ennakointia koulutuksen järjestäjien ja ammatillisten oppilaitosten näkökulmasta. Selvityksen mukaan koulutuksen järjestäjät voivat ennakoida ammatillista koulutustarvetta eri tavoilla. Alueellisesti työelämän muutosten ennakointia kyllä tehdään, mutta oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut saattavat tehdä erilaisia yritys- ja sidosryhmäkyselyjä satunnaisesti ilman systemaattista tiedonkeruun tai tiedonkäytön suunnitelmaa. (Alueellinen koulutustarve 1997). Koulutuksen uusi lainsäädäntö ja ESR tavoite 4 -ohjelman ennakointihankkeet ovat tukeneet koulutuksen järjestäjien toimesta tapahtuvaa koulutustarpeiden ennakointia. 10

11 Koulutuksen mitoitusta varten on ennakoitu lähivuosien määrällistä koulutustarvetta selvittämällä väestö- ja työvoimarakennetta, ammattirakennetta ja poistumaa työvoimasta. Opetussuunnitelmien toteuttamista varten on ennakoitu yritysten ja muiden toimipaikkojen osaamistarpeita. Työässäoppimista varten oppilaitokset haluavat ennakoida eri työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Kunnissa ja kuntayhtymissä käynnissä olleet koulutustarveselvitykset ovat tuottaneet runsaasti alueellista tietoa työelämän, työvoiman ja ammattitaitovaatimusten muutoksista. Koulutuksen järjestäjän ongelma on, miten tulkita työelämän muutoksia. Miten kääntää tieto sopivaksi koulutustarjonnaksi? Koulutustarjonnan mitoituksessa esiintyy lähes aina ongelmia. Milloin aloituspaikkojen lisääminen tai vähentäminen on perusteltua? Milloin tulisi perustaa uusi koulutusohjelma? Ammatillisessa peruskoulutuksessa ongelmana ovat työelämän alueelliset vaihtelut, eli nousut ja laskut, joiden pysyvyyttä on vaikea ennakoida. Yleisarviota koulutuksen järjestäjien ennakoinnista on myönteinen, joskin ongelmia käytännössä esiintyy. Myönteisiä suuntauksia ovat järjestäjien ja oppilaitosten toimintasuunnitelmien laatimisessa huomion kohdistuminen koulutuksen alueelliseen kysyntään, oppilaitosten ja työelämän yhteistyöhön sekä lähivuosien työvoimatarpeisiin. Ongelmina ovat puolestaan täsmentymättömät tulostavoitteet koulutustarjonnassa sekä rahoituksen ja alueellisen koulutustarjonnan sekä koulutuksen mitoituksen riittämätön yhteys. Tulevaisuutta koskeva ennakointitieto ja tiedon käyttö on aina arvosidonnaista. Koulutuksen uuden lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjän tehtävänä on päättää aloituspaikkatarjonnasta opetusministeriön tekemän koulutustehtäväpäätöksen mukaan. Koulutuksen järjestäjien toimesta tapahtuva työelämän muutosten ennakointi on nykyisen lainsäädännön hengen mukainen. Koulutuksen järjestäjien vastuuna on antaa oma arvonsa tulevaisuuden ennakointitiedolle. Koulutuksen tarjontaan ja mitoitukseen liittyvät asiat asettavat paikalliselle ja alueelliselle työelämän tuntemukselle uusia vaatimuksia, jotka tulisi ottaa huomioon koulutuksen suunnittelua ja hallintoa alueellisesti kehittäessä. Tavoite 4 -ohjelman ennakoinnissa on toteutettu useita alueellisia koulutus- ja osaamistarveselvityksiä. Mitään kokonaiskuvaa projektien toiminnasta ei ole ollut tähän raporttiin käytettävissä. Seuraavissa luvuissa käydään läpi ESR tavoite 4 -ohjelman arviointien tuloksia. Arviointien esittelyissä nostetaan esille vain niitä huomioita, jotka koskevat työelämän ja koulutustarpeiden ennakointia ja ammatillista koulutusta. Tämä on tärkeää, sillä ESR-toimenpiteiden yksi haaste on toimivuuden ja taloudellisuuden lisääminen. 11

12 3. Tavoite 4 -ohjelman arvioinnin tuloksia 3.1 Ohjelmatason arviointi Suomessa toteutetuissa rakennerahastoissa ammatillinen koulutus on yksi ohjelmia läpileikkaava teema, ja tavoite 4-ohjelman kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa on ammatillinen koulutus tavalla tai toisella mukana. Tavoite 4 -ohjelma ei määrää koulutukseen kohdistuvien hankkeiden sisältöä tai laajuutta. Projekteja on rahoitettu työministeriön ja opetusministeriön katsomalla tavalla korostaen työelämän ja ammatillisen osaamisen muutoksia. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on...ennakointiin perustuva jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukainen organisoitu kehittämis- ja koulutustoiminta, jossa kohteena on pienessä ja keskisuuressa tuotannollisessa toiminnassa sekä palvelutuotannossa työskentelevä, elinkeinojen rakennemuutoksen ja tuotantoteknologisten muutosten takia työttömyysuhan alla oleva työvoima (ESR 1995, 1). Ammatillisen koulutuksen kannalta tärkeää on, että ohjelma-asiakirja korostaa koulutusmäärien ja sisällön suunnittelua ja kehittämistä:...uudistuva ammatillinen koulutuksen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä edellyttävät perustakseen näkemystä kansantalouden ja työelämän toimialojen kehityksestä, ammattien muutoksesta sekä tuotantoteknologian kehityksen vaikutuksista työhön (mts. 62). Huomion kohteena ennakointitoimenpidekokonaisuudessa on työelämän murros ja työelämän rakenteelliset heikkoudet. Ohjelman mukaan Suomen työelämä-, kvalifikaatio- ja koulutustarvetutkimuksessa ja ennakoinnissa on päällekkäisyyttä, pirstaleisuutta ja epäsystemaattisuutta ja monilta osin se joutuu pohjautumaan vanhentuneeseen ja huonosti sovellettavaan tilastomateriaaliin. Usein ennakointijärjestelmä tuottaa liian yleiselle tasolle jäävää tietoutta. (Mts. 57). Ohjelma-asiakirjan mukaan toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on luoda uusi, jatkuviin prosesseihin perustuva järjestelmä työelämän/työmarkkinoiden muutosten ennakointiin. Tulokset ovat asiakirjan mukaan tarkoitettu käytettäväksi mm. ammatillisen aikuiskoulutuksen ja koulutustoiminnan suunnitteluun. Toiseksi tulosten tulisi tukea työhallintoa ja muita hallintoelimiä, työmarkkinaorganisaatioita ja oppilaitoksia toimenpiteiden tehokkaammassa kohdentamisessa. Kolmantena, tuloksista hyötyvinä edunsaajina asiakirja mainitsee yritykset ja yritysverkostot. (Mts.). Asiakirja luonnehtii toiminnalla saatavaa lisäarvoa 12

13 ...nykyiseen toimintaa verrattuna...parempi taito ohjata rakennemuutosta ja siihen sopeutumista, paremmin kysyntäohjautuva koulutussuunnittelu, koulutuksen parempi kohdentuminen ja rahansäästö. (Mts.). Ennakointitiedon tuottamista on asiakirjassa (mts. 9) tavoiteltu kolmessa tasossa: tieto työelämän yleisestä kehityksestä, toimintastrategioiden muutoksista yrityksissä ja yritysverkoissa, työmarkkina- ja rekrytointiprosesseista, työ ja tuotantotapojen uudelleenorganisoitumisesta valtakunta- ja aluetason tieto työvoiman, työn ja työorganisaatioiden kehitystrendeistä sekä ammateista ja ammattikuvista systemaattisen käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan ja -analysoinnin järjestelmä, jonka avulla hankitaan tietoa työelämästä, työmarkkinoista ja osaamisvaatimuksista Ohjelma-asiakirjassa luonnehditut toimintatavoitteet on vielä menetelmällisesti jaoteltu kolmeen osa-alueeseen: 1) työmarkkina- ja työelämätutkimus 2) tilastoanalyysit ja ammattien kuvaukset 3) käyttäjälähtöinen tieto. Tavoite 4 -ohjelmatason arviointi (Hietala 1997) kiinnittää huomiota ohjelma-asiakirjan tavoitteiden toteutumiseen. Ennakointiprioriteetin toteutumista ja toimivuutta on ohjelmatason arvioinnin puolivälissä tarkasteltu projektien sisällön (tematiikan), toteutuksen ja vaikuttavuuden toimivuutena. Arvioinnissa ei kiinnitetä erityistä huomiota ammatilliseen koulutukseen tai projektien hyötyyn ammatillisen koulutuksen kehittämisen kannalta. Ammatillinen koulutus on osa ohjelman mukaista työelämän muutosta, johon sisältyy ennakointia tulevista muutoksista. Arviointien (Hietala 1997; Jolkkonen & al. 1998; Moisseinen 1999a, b) mukaan ennakointiprioriteetin toteuttaminen on sisältänyt mm. seuraavia ongelmia: ennakointiprioriteetin vaikuttavuus rakennemuutoksen hallintaan on vaatimaton ennakointiprioriteetin toimijakenttä on hajanainen ennakointiprioriteetissa tuotettua tietoa tulisi hyödyntää myös muissa toimenpidekokonaisuuksissa ennakointimenetelmien tulisi näkyä koulutusmenetelmien kehittämisessä ja koulutuksessa projekteissa tuotetaan liikaa ennakointitietoa yrityksistä projektien tuloksiin sitoutuneita käyttäjiä on harvassa Kaikissa arvioinneissa tuodaan esille myös ennakointitoimenpidekokonaisuuden hyviä käytäntöjä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kannalta on tärkeä kehittää ennakoinnin toimivuutta ja siksi arvioitsijoiden esittämä kritiikki on syytä tässä raportissa vielä ottaa esille. Tässä on myös hyvä 13

14 mainita muiden tavoiteohjelmien arvioinneissa esiin tulleet ongelmat toimenpidekokonaisuuksien ja projektien toteuttamisessa (ks. esim. Haapalainen 1998). 3.2 Ennakointiprioriteetin arviointi Tavoite 4 -ohjelman ennakointiprioriteettia on arvioitu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on käsittänyt vuodet Arvioinnin tulokset on esitelty Jolkkosen & al. (1997) raportissa. Toimenpidekokonaisuuden toisen vaiheen ( ) arvioinneista on tässä selvityksessä ollut käytettävissä Moisseisen & al. (1999a, 1999b) raportit. Opetusministeriön toimesta on arvioitu toimenpidekokonaisuuden suhdetta koulutuksen kehittämisohjelmiin (Blomqvist & al 1999). Ennakointiprioriteetin ensimmäisen vaiheen arvioinnissa on tuotu esille seuraavia ongelmia: projektikokonaisuus on hajanainen ja projektit eivät kohdistu ohjelma-asiakirjan mukaisesti työttömyysuhan alaisille aloille alhaalta ylös -periaate on huonosti toteutunut projekteilla ei ole tiedottamis- ja markkinointisuunnitelmaa Arviointien mukaan rahoitushakemuksissa tavoitteet esitetään yleisellä tasolla eikä vaikutuksista usein keskustella projektin suunnitteluvaiheessa. Arvioinnissa esitetään mm. seuraavia kehittämistoimenpiteitä toteutettaviksi: ennakoinnin yleisstrategiaa parannettava tulosten hyödyntäjät mukaan projekteihin projektitiedottamisen parantaminen tulosten käytännöllisen tiedon parantaminen yritykset mukaan projekteihin projektiyhteistyötä parannettava ennakoinnin hyöty ja suhde muuhun toimintaan ennakointiin liittyvien normien selvittäminen (mm. patentit, tekijänoikeudet) Toimenpidekokonaisuuden kaikissa arvioinneissa on tuotu esille monia projektien hyötyä ja vaikuttavuutta lisääviä tekijöitä. Erityisongelmia ammatillisessa koulutuksessa aiheuttaa se, että projektit ovat olleet löyhästi kiinnittyneitä koulutusorganisaatioihin. Vaikka ammatillinen oppilaitos tai ammattikorkeakoulu toimii projektin taustaorganisaationa, projektin lyhyt kesto saattaa heikentää tulosten hyödyntämistä jo omassa taustaorganisaatiossa. 14

15 3.3 Opetusministeriön arviointihankkeen tuloksia Opetusministeriön hallinnonalalla tavoite 4 -ohjelman ennakointiprioriteetin toimivuutta on arvioitu koulutuksen kehittämisen (Blomqvist 1999 & al.) näkökulmasta. Lähtökohtana arvioinnissa ovat olleet seuraavat osa-alueet: 1) KESU:n painopistealueet 2) Ennakointimenetelmät 3) Koulutusala 4) Koulutusaste 5) Toiminta-alue. Selvityksen mukaan vuoden 1999 alussa päättyneissä hankkeissa on painotettu koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (vuosille ) esiintyviä teemoja. Arvioinnin mukaan projektirahoituksen kohdentuminen eri teemojen välille voisi kuitenkin olla tasaisempaa. Rahoitusta saaneista koulutusaloista tärkeimmäksi nousivat opetusministeriön arvioinnin mukaan tekniikka ja liikenne sekä humanistinen ja opetusala. Vähemmän rahoitusta olivat saaneet hallinnon ja kaupan alan koulutus, ravitsemus- ja talousala sekä kulttuuriala. Arvioinnissa todetaan, että opetusministeriön rahoittamista ennakointihankkeista koulutusalaprojektit on hyvin kohdennettu ESR ohjelma-asiakirjan mukaisiin päämääriin. Ennakointimenetelmistä suosituimpia ovat olleet perinteiset kyselytutkimukset, puhelinhaastattelut ja erityyppisten tilastoaineistojen hyödyntäminen. Harvinaisempia menetelmällisiä tekniikoita ovat olleet SWOT, delfi ja skenaariotekniikka. Koulutusasteittain tarkasteltuna projektit ovat selvityksen mukaan suuntautuneet ohjelman mukaisesti. Valtakunnallisesti ja alueellisesti projektien määrissä ei ole ollut suurta eroa. Selvityksessä esitetyn loppuarvioinnin mukaan puutteita on esiintynyt opetusministeriön rahoittamissa hankkeissa seuraavasti: useassa hankkeessa on tavoitteiden, kohderyhmien, aikataulujen ja toteutuksen osalta tapahtunut muutoksia alkuperäiseen hakemukseen verrattuna arvioitujen hankkeiden innovatiivisuus on alhainen projekteissa kehiteltyjen käytäntöjen jatkuvuus ei ole selvää ennakoinnin käytännöllistä kehittämistä on tapahtunut useassa hankkeessa projekteissa synnytetty hyviä käytäntöjä siirrettäviksi edelleen uusiin ympäristöihin Opetusministeriön arviointimuistion mukaan (Opetusministeriö 1997) ohjelmakauden päättyminen saattaa myös aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi koulutusta toteuttavissa projekteissa. Hankkeiden tukemiseen ja projektien seurantaan tulisi myös jatkuvasti kiinnittää huomiota. 15

16 3.4 Ennakoinnin hyödystä ja vaikuttavuudesta Hyödyn käsitteestä Hyödyn (benefit/utility) käsitteelle on arkikielessä ja kirjallisuudessa esitetty lukuisia määritelmiä, mutta yksiselitteistä hyödyn määritelmää ei ole olemassa. Laajassa merkityksessä hyöty tarkoittaa lähes mitä tahansa annettua tai saavutettua hyvää tai toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa jollekin asialle lisäarvoa. Hyödyllisenä eli vaikuttavana asiana onkin pidettävä sellaista toimintaa, josta voidaan osoittaa vaikuttava tulos, ja jonka taloudellisuutta tai tehokkuutta voidaan erikseen arvioida. Hyödyn arvioiminen taas sisältää tietoisesti asetettujen ja hyödylliseksi katsottujen tavoitteiden saavuttamisen tarkastelun tai mittaamisen. Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmissa hyödynnettävyydellä on tarkoitettu projektin tulosten käyttökelpoisuutta. Hankkeiden valintakriteerien mukaan kaikkien projektien tulee olla innovatiivisia ja vaikuttavia. Hyödynnettävyys edellyttää, että tieto tuloksista ja toiminnasta leviää potentiaalisille käyttäjille (Moisseinen 1999a, b). Innovatiivisuudella tarkoitetaan puolestaan sitä, että projekti on sisällöllisesti tai menetelmällisesti uusi, tai siinä on luovalla tavalla yhdistetty erilaisia toimintatapoja (Blomqvist1999, 14). Hyödyllisen työn lopputulos tai hyödyllinen menetelmä on riippuvainen hyödyntäjätahosta, sillä tulosten potentiaalinen hyödyntäjä vaikuttaa tulosten käytön välityksellä projektin vaikuttavuuteen. Tämä selvityksen tarkoituksena ei ole arvioida tavoite 4 -ohjelman koko ennakointiprioriteetin hyötyä tai vaikuttavuutta. Sen sijaan raportti tarkastelee projektien vaikutusta ja hyötyä ammatillisessa koulutuksessa. Millaista hyötyä projekteista on ollut koulutuksen kehittämisessä, ja miten tulosten vaikuttavuutta tulisi tulevaisuudessa lisätä? Rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa on tärkeää, että ohjelmatavoitteiden toteutumista arvioidaan ja arviointitulokset käytetään hyväksi uusia projektipäätöksiä tehtäessä. Työelämän muutosten ennakoinnista saadut tulokset tulee jatkossa käyttää hyväksi kehittämistyössä. Työelämäläheisen koulutuksen ja opetusmenetelmien kehittäminen on seuraavan ohjelmakauden yksi keskeinen teema, kuten ESR-viitekehys (1999) vuosille korostaa. Seuraavissa luvuissa esitetään projektien vetäjille suunnatun kyselyn tulokset. Tulosten vaikuttavuutta ammatillisessa koulutuksessa suhteutetaan sitten lyhyesti toimenpidekokonaisuuden aiempiin arviointeihin. Lisäksi esitetään työelämän muutosten ennakoinnin vaikuttavuutta lisääviä toimenpiteitä ESR-kokonaisuudessa sekä toimenpiteitä ammatillista koulutusta koskevien ESR - projektien hyödyn parantamiseksi. 16

17 4. Ennakoinnin hyöty ammatillisessa koulutuksessa 4.1 Aineisto Hankkeiden valinta Tavoite 4-ohjelman ennakointihankkeista (syksyllä 1999/152 kpl) on valittu kyselyn kohteeksi otos sillä perusteella, että projektit liittyvät otsakkeensa ja esittelyjensä puolesta ammatillisten koulutustarpeiden ennakointiin. Otokseen valituista 72 hankkeesta osa on hakemusasiakirjassa maininnut projektin hyödyttävän ammatillista koulutusta tai esimerkiksi ammatillisia oppilaitoksia. Kyselyssä on myös ollut mukana tavoite 6 -ohjelman ennakointihankkeita. Taulukko 1. Kyselyn projektit rahoittajan mukaan. Osarahoittaja Alkuperäinen joukko Lopullinen joukko Opetusministeriö (74%) Työministeriö 15 8 (53%) Sosiaali- ja terveysministeriö 1 1 Tavoite 6 -ohjelma (76%) Yhteensä (71%) Vastaajan työtehtävä ja työsuunnitelman tekijä Projektissa kyselyyn on yleensä vastannut projektipäällikkö tai -koordinaattori (noin 40 % vastaajista). Muut vastaajat ovat pääasiassa tutkijoita taikka eivät ilmoita tehtäväänsä hankkeessa. Muutamassa tapauksessa vastaaja on hallinnollinen vastuuhenkilö. Neljäsosa vastaajista (18 kpl) ilmoittaa, että projektin työsuunnitelman on tehnyt joku muu kuin lomakkeeseen vastannut henkilö, eli yleensä projektin käytännön vetäjä. Projektien pituus Ennakointihankkeiden keskimääräinen kesto on ollut 1-2 vuotta tähän kyselyyn vastanneissa ja kaikissa kyselyn saaneissa hankkeissa. Kaksi vastaajaa jätti ilmoittamatta projektinsa keston. Lyhyet hankkeet ovat vastanneet kyselyyn hieman huonommin kuin muut. Pitkät 2-3 vuoden hankkeet taas ovat vastanneet muita paremmin. 17

18 Taulukko 2. Projektien pituus. Projektin kesto Vastanneet (N=49) Ei-vastanneet (N=21) Kaikki (N=70) alle 1 vuosi 12 kpl (24%) 7 kpl (33 %) 19 kpl (27%) 1-2 vuotta 25 kpl (51%) 12 kpl (57%) 37 kpl(53%) 2-3 vuotta 11 kpl (22 %) 2 kpl (10 %) 13 kpl (19 %) yli 3 vuotta 1 kpl (2 %) 0 kpl 1 kpl (<1 %) Hankkeiden tila kyselyn aikana Vastanneista projekteista on ollut syyskuun 1999 alussa keskeneräisiä 23 ja päättyneitä 26. Vanhin kyselyssä mukana ollut hanke on päättynyt jo melkein puolitoista vuotta sitten. Yli neljäsosa kaikista vastanneista hankkeista (13) päättyy joulukuussa 1999 ohjelmakauden päättyessä. Kyselylomakkeen saaneista mutta vastaamatta jättäneistä 21 hankkeesta lähes kaikkien (19 kpl) olisi jo pitänyt loppua syyskuuhun 1999 mennessä. Taulukko 3. Kyselyn projektien tila syyskuussa Hankkeen tila Vastanneet (N=50; yksi puuttuva hanke on keskeneräinen hakemustiedon mukaan) Ei-vastanneet (N=21) Kaikki (N=71) Hanke kesken 23 (46 %) 2 (10 %) 25 (35 %) Hanke päättynyt 27 (54 %) 19 (90 %) 46 (65 %) Taustaorganisaatio Kyselyyn vastanneiden ja vastaamatta jättäneiden hankkeiden jakauma taustaorganisaatioittain ilmenee taulukosta 4. Viisi eri hanketta on ilmoittanut hankkeen toteutuvan yhteistyönä muiden organisaatioiden kanssa. 18

19 Taulukko 4. Vastaajat ja kyselyn alkuperäinen joukko. Frekvenssijakauma hankkeen toteuttajaorganisaation mukaan (kysymys 3). Hankkeen Kaikki hankkeet Vastanneet hankkeet toteuttajaorganisaatio Tiede- ja taidekorkeakoulu Ammattikorkeakoulu 13 9 Aikuiskoulutuskeskus 3 1 Kuntayhtymä 8 5 Kunta 5 5 Työvoima- ja elinkeinokeskus 7 3 Yksityinen yritys 2 2 Maakuntaliitto 2 0 Muu organisaatio*) Yhteensä *) Muu organisaatio (14 hanketta) sisältää neljä työmarkkinajärjestön hanketta, muutamia työministeriön ja Opetushallituksen hankkeita, lääninhallituksen, kauppakamarin, kansanopiston ja Suomen Kuntaliiton hankkeet sekä yhden yksityisen ammatinharjoittajan projektin. 4.2 Projektien tulosten tärkeys eri toimijoille Vastaajat pitivät hankkeensa tuottamia tuloksia laajalti tärkeinä. Eri tahoista ja toimijoista suosituimpia hyödyntäjiä olivat ammatilliset oppilaitokset, joiden kannalta tuloksiaan piti erittäin tärkeänä 60% hankkeista (N=48) eli yhteensä 29 hanketta. Kun tähän lisätään vielä vastaajat, joiden mielestä tulokset ovat melko tärkeitä ammatillisille oppilaitoksille, luku on 83%. Ammattikorkeakoulujen, aikuiskoulutuskeskusten samoin kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjien (kunnat, kuntayhtymät, muut) olisi hyvä perehtyä hankkeiden tuloksiin, sillä lähes 90% vastaajista pitää tuloksiaan joko erittäin tai melko tärkeinä ammattikorkeakouluille. Vastaajista 83% pitää tuloksiaan tärkeinä aikuiskoulutuskeskuksille ja 82% ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaajat arvioivat ylipäätään omien tulostensa merkittävyyden melko korkealle. Kyselyn perustella olisi selvää, että työvoima- ja elinkeinokeskukset (73 %) ja yritykset (77%) hyötyisivät ennakointihankkeiden tuloksista erittäin paljon tai melko paljon. Melkein puolet vastaajista (48%) piti tuloksiaan vähintään melko tärkeinä tiede- ja taidekorkeakouluille. Myös 48% vastaajista oli sitä mieltä, ettei heidän hankkeensa tulosten hyödyntäminen ole tiede- ja taidekorkeakouluissa kovin tai lainkaan tärkeää. Lääninhallituksia hyödyttää vastaajien arvion mukaan 60% hankkeista, ja 19

20 55% hankkeista piti tuloksiaan vähintään melko tärkeinä myös työmarkkinajärjestöille. Muista projektien hyötyjistä tulivat vastauksissa esille ammattiin opiskelevat, opetuksen keskushallinto, yrittäjäjärjestöt, oppisopimuskoulutus ja kansanopistot. Koulutusmuodoittain tarkasteltuna hankkeiden enemmistö eli yli puolet vastaajista arvioi tulostensa hyödyntämisen olevan erittäin tärkeää ainakin ammattikorkeakoulutuksessa, nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Jokaisessa kysytyssä koulutusmuodossa vastaajista selvä enemmistö arvioi omien tulostensa hyödyntämisen olevan vähintäänkin melko tärkeää. Lisäksi yksittäiset vastaajat mainitsivat pitävänsä tärkeänä, että peruskoulut ja lukiot sekä kansanopistot hyödyntäisivät tuloksia. Vastausten perusteella voi todeta, että projektien tulokset näyttäisivät soveltuvan mainiosti erilaisiin koulutusmuotoihin. Juuri kukaan vastaajista ei pitänyt hankkeensa tulosten hyödyntämistä vaikeana missään koulutusmuodossa. Ainoastaan hyödyntämistä korkeakoulutuksessa (37% eli 15 vastaajaa), oppisopimuskoulutuksessa (1 % eli 5 vastaajaa), ammattitutkinnoissa (17% eli 8 vastaajaa) ja yritysten henkilöstökoulutuksessa (20% eli 10 vastaajaa) muutama satunnainen vastaaja epäili hyödyntämisen olevan melko tai erittäin vaikeaa. Oppisopimuskoulutuksen osalta näyttäisi olevan eniten tietämättömyyttä tulosten soveltuvuudesta (10 % eli 5 vastaajaa). Projektien toteuttajat pitävät siis yksimielisesti tulosten hyödyntämistä sekä tärkeänä että mahdollisena oppilaitosten ja useimpien muiden toimijoiden ja koulutusmuotojen kannalta. Tarkemmin projektien toteuttajien toivomia vaikutuskohteita tiedusteltiin lomakkeen kysymyksessä 6. Kaiken kaikkiaan ennakointihankkeiden tulosten pitäisi vastausten perusteella vaikuttaa erityisesti jatko- ja täydennyskoulutustarjonnan suunnitteluun (51 % eli 26 vastaajaa). Edelleen tulosten tulisi näkyä työvoima- ja elinkeinokeskuksille ja lääninhallituksille tehtävissä koulutustarjousehdotuksissa (43% eli 22 vastaajaa), ammatinvalinnanohjauksessa (43 %), opetussuunnitelman toteuttamisessa ja opetuksen painopisteissä (43 %) ja koulutuksen arvioinnissa (43 %). Kaikkien lomakkeessa kysyttyjen ammatillisen koulutuksen alueiden suosio vastauksissa näkyy kuviosta Tulosten tosiasiallinen vaikutus Vaikutus ammatilliseen koulutukseen Ennakointiprojektien vetäjien mukaan hankkeiden tulokset ovat hyvin sovellettavissa ammatilliseen koulutukseen. Silti hankkeiden tosiasialliset vaikutukset ovat vastausten mukaan osin jääneet vähäisiksi ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeiden tulokset ovat siis projektien vetäjien näkökulmasta käyttökelpoisia mutta ovat tosiasiallisesti melko vähän vaikuttaneet toimintaan ammatillisessa koulutuksessa. 20

21 Ennakointihankkeiden vaikutus ammatillisessa koulutuksessa tuntuu kyselyn mukaan selvimmin opetussuunnitelman toteuttamisessa ja opetuksen painotuksissa. Kaikista kysymykseen vastanneista 29 % (13 vastaajaa) arveli, että vaikutusta on ollut paljon, ja ainoastaan kaksi vastaajaa (6%) arvioi, että hänen hankkeensa tuloksilla ei ole ollut tosiasiallista vaikutusta opetussuunnitelmiin. Vastaajista 29 % (13 vastaajaa) tosin ilmoitti, että ei tiedä vaikutuksista. Projektien tulokset ovat toteuttajien mielestä vaikuttaneet tähän mennessä myös jatko- ja täydennyskoulutustarjonnan suunnitteluun ( 27 %; 12 vastaajaa) sekä työssäoppimisen ja työharjoittelun suunnitteluun (20%; 9 vastaajaa). Ammatinvalinnanohjaukseen tulokset ovat vaikuttaneet paljon 11 %:n mielestä (5 vastaajaa). Ainoastaan oppimateriaalien ja opetusvälineiden käytön sekä opinto-ohjauksen ja ammatinvalinnanohjauksen osalta enemmistö eli yli puolet vastaajista joko ei tiennyt vaikutuksista taikka totesi, ettei vaikutusta ole lainkaan ollut. Jokaisen ammatillisen koulutuksen osa-alueen kohdalla suuri joukko vastaajia (18-47 %) ilmoitti, että hänellä ei ole tietoa projektinsa tulosten vaikutuksista kyseiseen toimintaan. Parhaiten tiedettiin, olivatko tulokset vaikuttaneet opiskelijamäärien suunnitteluun koulutusalojen tasolla (8 vastaajaa ei tiedä). Huonoiten vastaajat taas olivat perillä tulosten vaikutuksista opetusvälineiden käyttöön (20 vastaaja ei tiedä). Yleensä noin vastaajaa (reilut 20 %) ei tiennyt vaikutuksista alueille, jotka voidaan tulkita koulutussuunnitteluun kuuluvaksi toiminnaksi. Tästä poikkeuksena kuitenkin on koulutuksen arviointi, johon vaikuttamisesta hieman useampi eli 15 vastaajaa (33%) ei katsonut tietävänsä. Vaikutukset varsinaiseen opetukseen olivat jääneet odotetusti jonkin verran useammin epäselviksi eli vastaajalle (29-47 %). En tiedä -vastausten jakaumat kaikilla lomakkeessa kysytyillä alueilla näkyvät kuviosta Tulosten levittäminen Esitystapa Suosituin keino levittää ennakointihankkeiden tuloksia ammatilliseen koulutukseen näyttää olleen suora koulutuksen järjestäjän informointi. Ainoastaan 5% vastaajista (N=44) ilmoitti, että ei ole suoraan informoinut tuloksista. Toiseksi yleisimpiä levitystapoja ovat vastausten perusteella olleet kongressiesitelmät ja seminaarit. Vain 6% vastaajista (N=48) ei ole pitänyt tuloksista esitelmiä kongresseissa taikka seminaarissa. Seuraavaksi useimmin levityksessä luotettiin kirjallisiin julkaisuihin (8% ei käyttänyt; N=49), lehtiartikkeleihin (12 % ei käyttänyt; N= 50) ja Internetsivuihin (11% ei käyttänyt; N=45). Kyselyn perusteella ennakointiprojektit ovat tiedottaneet tuloksista ammatilliselle koulutukselle suhteellisen monipuolisesti. Kysytyistä tiedotusmuodoista vähiten oli käytetty paikallisradiota ja televisiota (30 % ei käyttänyt; N=43), messuja ja tapahtumia (21% ei käyttänyt; N=44) sekä mediatiedotteita ( 19% ei käyttänyt; N=43). Vastausten jakaumat kaikkien levitystapojen osalta ilmenevät kuviosta 6. 21

22 Levitystapojen tehokkuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös projektissa käytettyjen levitystapojen hyödyllisyyttä. Useimmat vastaajat pitivät erittäin tärkeänä kirjallista julkaisua (63%; N=49). Samoin suoraa koulutuksen järjestäjän informointia pidettiin erittäin tärkeänä (64%; N=44). Huomattava joukko vastaajia piti erittäin hyödyllisenä myös kongressiesitelmiä ja seminaareja (46%; N=48) sekä lehtiartikkeleita (36%; N=50). Levitystapojen hyödyllisyyttä koskevat vastausjakaumat näkyvät kuviosta 6. Yksittäiset vastaajat toivat esille muutamia muita tärkeinä pitämiään levitystapoja. Erilaiset koulutusta koskevat kokoukset mainittiin neljässä vastauspaperissa, ohjausryhmä kahdessa paperissa ja lisäksi sekä sähköposti että projektia koskeva juliste mainittiin kerran. Ohjausryhmän työskentely Vastaajat arvioivat projektinsa ohjausryhmän työskentelyä kokonaisuutena hyvin myönteisesti. Kaiken kaikkiaan ohjausryhmän työskentelyä koskevaan kysymykseen oli vastannut 41 vastaajaa (80%). Vastauksista yli puolessa (24) ohjausryhmän rooli arvioitiin positiivisella tavalla merkittäväksi. Erityisesti kiiteltiin ohjausryhmän ansioita tulosten ja tiedon levittämisessä sidosryhmille sekä tietojen hyödyntämistä ryhmän jäsenten omissa hankkeissa tai organisaatioissa sekä aktiivisuutta ja monipuolisuutta. Useiden hankkeiden ohjausryhmät ovat ideoineet, tukeneet ja ohjanneet hankkeita, ja niiden jäsenet ovat vastaavasti saaneet itsekin ajattelemisen aiheita. Esimerkkejä positiivisista arvioinneista on asetelmassa 1. Asetelma 1. Kuvailkaa lyhyesti projektinne ohjausryhmän työskentelyä tulosten ja niiden hyödyntämisen kannalta (kysymys 9). Myönteisiä arviointeja. Ohjausryhmä on työskennellyt innovoivasti ja toisilleen ideoita ja tietoja antaen. Koska osa projektin piloteista on vasta käynnistynyt, ei kaikkien hyötyjä ole ehditty kokea ja jakaa. Ohjausryhmä on arvioinut omaa työskentelyään kunkin kokouksen jälkeen. Projektin alussa ohjausryhmä antoi jonkun verran neuvoja ja vinkkejä. Yrittäjäjärjestöt antoivat omat jäsenrekisterinsä käyttöömme. Myöhemmin koulutusta tarjottiin ensisijaisesti kyselytutkimukseen osallistuneille. Näin ollen ohjausryhmiin panostus projektiin siirtyi välikäsien kautta loppukäyttäjille eli yrittäjille. Ohjausryhmässä tärkeitä maakunnallisia vaikuttajia, joten projektissa saadaan ainakin annettua tietoa tärkeille sidosryhmille. Ohjausryhmä on aktiivinen toimijataho, joka todella työstää hanketta kokoontuen n. 5 viikon välein. Myös monipuolisesti pitää yhteyttä ulospäin. Ohjausryhmä kokoontui noin puolentoista kuukauden välein. Ohjausryhmä oli tärkeä apu, koska siinä oli myös yritysten edustus. 22

23 Hyvä, asiantunteva ja motivoitunut ohjausryhmä sitoutui loppuun saakka viemään koulutuksen ja projektin läpi. Johtoryhmä keskittyi olennaisten vaiheiden ideointiin ja läpivientiin, kuten esim. tulosten analysointiin ja niiden markkinointiin laajalle kohderyhmälle. Erittäin tärkeä kehittämis- ja ohjaustyökalu. Kielteisiä huomioita ohjausryhmän työstä esitti vain seitsemän vastaajaa (17%). Näitä vastauksia on lueteltu asetelmassa 2. Asetelma 2. Kuvailkaa lyhyesti projektinne ohjausryhmän työskentelyä tulosten ja niiden hyödyntämisen kannalta (kysymys 9). Kielteisiä arviointeja. Ohjausryhmässä tulee kiitettävästi esille koulutuksen ongelmat ja vaikeudet. Ratkaisuehdotukset ovat jääneet valitettavan vähiin. Tulosten jäsentäminen ja parannusehdotukset jäävät liian yleiselle tasolle eli mikään ei käytännössä muutu. Ohjausryhmän jäsenillä on tuntuma hankkeeseen ja sen tuloksiin. Ongelmana on pelijännite poliittisen päätöksenteon ja virkamiesten välillä. Ohjausryhmässä on virkamiehiä. Asiallista työtä. Lisää pohtivaa ja tuloksia arvioivaa toimintaa olisi tarvittu. Ohjausryhmän merkitys jäi valitettavasti vähäiseksi. Melko passiivinen. Loppua kohden ottanut enemmän roolia. Liian iso! Riittävän hyödyntämisen pitkäjänteisyys voi olla ongelma, muuten ryhmä työskennellyt aiheen parissa kiitettävällä aktiivisuudella. Ohjaus - varsin vähän - oli ihan pelkästään teknistä, ei oikeastaan lainkaan sisällöllistä. 4.5 Kenellä on vastuu tulosten hyödyntämisestä? Lomakkeessa tiedusteltiin hankkeiden vetäjien käsitystä siitä, kenellä on päävastuu projektin tulosten hyödyntämisestä. Lähes kaikki vastaajat (49; N=51) olivat ottaneet kantaa tähän kysymykseen. Yleensä ennakointihankkeiden toteuttajat kokivat päävastuun kuuluvan erilaisille hyödyntäjille ja ennakointitiedon tarvitsijoille. Hyödyntäjistä mainittiin mm. koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset, koulutuksen rahoittajat, TE-keskukset asiakkaineen ja työhallinto, maakunnan keskeiset toimijat, maakuntaliitto, yritykset, kuntien elinkeinopolitiikasta vastaavat, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat, Opetushallitus, opetusministeriö ja opetusviranomaiset sekä opettajat. Viidessä tapauksessa (12%) vastaaja itse tunsi olevansa päävastuussa hankkeen toteuttajana ja vetäjänä. Projektin oma taustaorganisaatio mainittiin tavalla tai toisella vastuulliseksi 29 paperissa (71%). Usein taustaorganisaatio on yksi käytännön hyödyntäjätahoista, mutta myös informaation levittäjän rooli tuli esille. 23

24 Muina päävastuullisina mainittiin rahoittaja, hankkeessa mukana olleet toimijat ja esimerkiksi ohjausryhmä. Muutama vastaaja korosti yhteistyötä tai osavastuuta hyödyntämisessä: Päävastuu olisi kaikilla projektiin osallistuvilla. Jokaisen osapuolen toiminnasta on löydetty parantamisen varaa. Paras tulos saadaan pienten parannusten muodostamasta kokonaisuudesta. Hankkeella ja eri toimijatahoilla levityksestä ja koulutuksen keskusorganisaatioilla ja koulutuksen järjestäjillä hyödyntämisestä. Tulosten koonnin ja raportoinnin osalta päävastuu on itselläni ja projektin ohjausja johtoryhmillä. Hyödyntämisen päävastuu on jokaisella ammatillista koulutusta järjestävällä taholla (oppilaitokset, työyhteisöt jne.) Tyytyväisyys tulosten hyödyntämiseen Neljäsosa (26%; N=51) kaikista lomakkeen täyttäneistä ei ottanut kantaa kysymykseen, joka koski yleistä tyytyväisyyttä projektin tulosten hyödyntämiseen. Vastanneista enemmistö eli 22 vastaajaa (58%; N=38) ilmoitti, että ei ole täysin tyytyväinen hyödyntämiseen. Vastaajista 37% eli 14 vastaajaa oli kaiken kaikkiaan tyytyväisiä. Vastausten jakauma ilmenee kuviosta 7. Yleisimpiä syitä tyytymättömyyteen oli se, että projekti on kesken eikä tuloksia ole vielä ehditty hyödyntää taikka vaikutuksia on vastaajan mielestä vielä hankalaa huomata. Toisaalta todettiin, että muutosprosessien toteuttaminen ja asenteiden muuttuminen vie aikaa. Useat vastaajat valittivat resurssien puutetta. Esimerkiksi koulutukseen on hankkeissa ollut liian vähän tai ei lainkaan resursseja. Vastaajien muita perusteluita tyytymättömyyteen on lueteltu asetelmassa 3. Asetelma 3. Oletteko kaiken kaikkiaan tyytyväinen projektinne tulosten hyödyntämiseen ammatillisessa koulutuksessa? (Kysymys 8) I. Projektin tuloksia on esitelty vasta muutamassa ulkopuolisessa seminaarissa. II. III. Koulutuksen kehittäminen on pitkän ideoinnin tulos käytännön toimenpiteitä vaikea toteuttaa, asenteet lyövät vastaan. IV. V. Koska menetelmä ollut niin vähän aikaa käytössä, vaikutuksia ei vielä tiedä. VI. VII. Perusopetuksen liikkuma uusien koulutusten suunnittelussa hidas Täydennyskoulutuspuolella hyödyntäminen tehokkaampaa. VIII. Eri sidosryhmät ovat puolustuskannalla (poliittinen päätöksenteko). I. Osa uudistuksista vaatii aikaa, isot linjaukset eivät hetkessä liikahda. I. Koulutusorganisaatiot eivät kykene riittävästi yhteistyöhön. I. Järjestelmä reagoi hitaasti. 24

25 I. En tiedä onko asiassa tapahtunut mitään. Projektin tarkoitus oli selvittää tilanne oppilaitoksissa ja heidän kiinnostuksensa asioiden kehittämiseen. I. Välittävät forumit puutteellisia. I. Ennakointitiedon muuntaminen koulutussuunnitelmaksi ei ole kovin helppoa. Hyödyntämisen esteet Hankkeiden vetäjät toivat esille monenlaisia ja eri tahoista johtuvia hyödyntämistä haitanneita tekijöitä (kysymys 14). Omaa projektia arvosteltiin muun muassa tiedotuksen vähyydestä. Yksi vastaaja piti projektiaan ja projektin tuloksia liian suppeana hyödyntämistä ajatellen. Hankkeiden suunnittelussa on myös saattanut olla ongelmia. Erään vastaajan mielestä hyödyntäminen olisi onnistunut paremmin, jos pilottikoulutusta olisi toteutettu useamman kuin yhden oppilaitoksen kautta. Myös ennakointitiedon valtavaa määrää harmiteltiin; on vaikeaa löytää punainen lanka kaiken joukosta. Lisäksi hankkeiden kertaluonteisuuden arveltiin aiheuttavan ongelmia hyödyntämisessä. Uusien projektien ja uuden tiedon myötä entiset tiedot unohtuvat. Muutamat vastaajat kritisoivat myös omaa taustaorganisaatiotaan jähmeydestä ja sitoutumattomuudesta. Vastaajat arvostelivat oppilaitoksia passiivisuudesta ja siitä, että niiden organisaatiot ja rakenteet ovat jäykkiä muuttumaan. Oppilaitokset ovat myös tottumattomia ennakointiin ja ennakoinnin työvälineisiin sekä yritysyhteistyöhön, eivätkä läheskään kaikki ole vielä asenteellisesti valmiita osallistumaan hankkeisiin. Ammatillisesta koulutusta koskevassa päätöksenteossa ei ole riittävästi elinkeinopoliittista näkemystä eikä yritystuntemusta. Rehtoreilla ja opettajilla on ennakkoluuloja ja pelkoja, että hankkeet tuottavat nollatutkimusta. Opettajat ajattelevat liiaksi perinteisellä tyylillä. Lisäksi ilmenee luottamuspulaa: ammatillisessa koulutuksessa ei uskota muiden kykyyn tuottaa soveltuvaa tietoa. On myös pulaa resursseista: ajasta ja rahasta. Palkkausjärjestelmä eli se, että opettajille maksetaan vain pidetyistä työtunneista, aiheuttaa ongelmia. Seuraavassa muutamia ammatillisen koulutuksen organisaatioita koskevia vastauksia kysymykseen, mikä on haitannut hyödyntämistä: Asenteet. Luotetaan liiaksi mutu-tuntumaan. Koulutusorganisaatiot eivät halua muuttaa vakiintuneita koulutuspakettejaan. Tähän on syynä esim. opettajien työllisyydestä huolehtiminen. - Alueellisen koulutustarveselvityksen vastuullinen johtaja Kai tiedon puute. Uudet työtaidot ovat vaikeita pukea kurssin muotoon. Niiden sisällyttäminen muihin kursseihin edellyttäisi vanhojen opetusmenetelmien muuttamista. - Toimiala-hankkeen vastaaja 25

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Laadullinen ennakointi JEDU

Laadullinen ennakointi JEDU Laadullinen ennakointi JEDU Ennakointitietojen hyödyntäminen hannu.simi@jedu.fi GSM 040 3120 441 1 Koulutus ja työmarkkinat - kysyntä ja tarjonta Yritykset Oppilaitokset Peruskoulutus 2. asteen koulutus

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015 30.3.2015 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015 Tuloskoonti [Päiväys] SISÄLLYS I Taustatiedot II Alueellinen toiminta III Palvelut/tuotteet IV Yhteistyö ja viestintä V Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp - EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Helsinki, Paasitorni 10.2.2011 Ulla Taipale-Lehto/Opetushallitus VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskustelu hankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät (kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää projektinne

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa?

Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa? Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa? Ajankohtaista OPH:ssa Sote ttk 24.11.2017 Anni Miettunen johtaja, ammatillinen koulutus @MiettunenAnni Ammatillisen koulutuksen uudistussuuntia 1/2 Koulutuksen

Lisätiedot

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä

Lisätiedot

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet 24.3.2010 Pasi Kankare Opetushallituksen valtionavustusten tavoitteet Koulutuspoliittiset tavoitteet Hallitusohjelma Kesu Keskeiset

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Opistojen IlmE -hanke

Opistojen IlmE -hanke Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10 Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä Nov- 10 Mitä ja miten tutkittiin? Mikä on verkostoitumisen aste ammatillisen koulutuksen kentällä? Miten verkostot toimivat? Mikä on verkostoitumisen

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

PALAUTE- JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN

PALAUTE- JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN PALAUTE- JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN Arvioinnin ja kehittämisen yhteensovittamisen ohjausryhmän kokous 18.9.2009 Opetushallitus Erja Kotimäki Oulun seudun ammattiopisto

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Länsi-Suomen ESR-haku 21.12.2015 1.3.2016 20.1.2016 Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä,

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Tarja Turunen Päiväkodin johtaja Jani Munne Projektipäällikkö Osaamiskartoituksen vaiheet 1. Yrityksen perustaminen tietokantaan 2. Kartoituksen rakentaminen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki 30.3.2010 Merja Leinonen Mitä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on?

Lisätiedot