AKVAARIO Interaktiivisen tv-ohjelman äänisuunnittelu ja musiikki. Oskari Martimon lopputyö Medialaboratorio Taideteollinen Korkeakoulu 20.4.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKVAARIO Interaktiivisen tv-ohjelman äänisuunnittelu ja musiikki. Oskari Martimon lopputyö Medialaboratorio Taideteollinen Korkeakoulu 20.4."

Transkriptio

1 AKVAARIO Interaktiivisen tv-ohjelman äänisuunnittelu ja musiikki Oskari Martimon lopputyö Medialaboratorio Taideteollinen Korkeakoulu

2 Sisällysluettelo 1 johdanto 2 - Mitä akvaarion ääni on 2.1 lnteraktiivisen tv-ohjelman äänisuunnittelu; elokuva- vai multimediaääntä? 2.2 Äänen tehtävät 2.3 Mistä äänistä ääni konkreettisesti koostuu? atmot musiikki perusatmot foley eventit 3 - Miten kaikki tehtiin 3.1 Käytettävien termien selostus 3.2 Ohjelmallinen ääni- ja kuvaleikkuri 3.3 Kuvakulmat 3.4 Äänten luokittelu ja metadata 3.5 Äänensoittorutiinit 3.6 Äänituotantoon osallistuneet tai vaikuttaneet henkilöt 3.7 Ääni- ja musiikkituotannon aikataulut 3.8 Foley 3.9 Atmot 4 Miksaus 5 Akvaario toiminnassa, käytännön esimerkki 6 Arviontia ja kritiikkiä 6.1 Lähtökohdat 6.2 Tuotantomallit ja kulttuuri 6.3 Tavoitteet ja lopputulos 6.4 Akvaario toiminnassa 6.5 Interaktio 7 - Liitteet 1. Akvaario 1

3 Tämä on tuotantoraportti lopputyöstäni, joka on äänisuunnittelu ja musiikkituotanto tv-sarjaan Akvaario. Akvaario on interaktiivinen yöaikainen tv-ohjelma, jossa katsojat saavat vaikuttaa reaaliaikaisesti puhelinäänestyksellä ohjelman kulkuun. Akvaario on Medialabin ja YLE1 RTI:n mediapajan iso yhteistyöprojekti, ja se tehtiin 1999 loppuvuodesta ja 2000 alkuvuodesta ja esitettiin Ylen TV1 kanavalla Maaliskuussa Ohjelma lähetettiin kahtenakymmenenäneljänä yönä kuukauden ajan tavallisen tv-ohjelman jälkeen ja se kesti aamuun saakka, yhteensä 135 tuntia. Akvaario kertoo kahdesta yksinäisestä kaupunkilaisesta, Arista ja Eirasta. He asuvat kumpikin yksin ja puuhastelevat omiaan asunnoissaan kärsien unettomuudesta. Ari ja Eira kaipaavat huolenpitoa. Katsojien on tarkoitus ennalta määrätyillä vaihtoehdoilla, puhelinäänestyksen kautta, ohjata henkilöiden toimintaa ja saatta heidät yön yli aamuun. Jouduin tekemisiin projektin kanssa keväällä 1999 kun kurssikaverini, Akvaarion käsikirjoittaja ja ohjaaja Teijo Pellinen kertoi tekevänsä projektista lopputyönsä. Hän pyysi minua liittymään työryhmään äänisuunnittelijaksi. Ohjelmasta oli jo tehty yksi demoversio ja varsinaisesta pilottituotannosta neuvoteltiin. Toiseksi musiikintekijäksi itseni lisäksi oli jo kiinnitetty kokeellisista projekteista kiinnostunut, sävellystä opiskeleva, Ilkka von Böhm Sibeliusakatemiasta. Muu työryhmä oli jo suurelta osin olemassa ja koostui pääosin Media Labin muista opiskelijoista sekä jo olemassaolevan demon muista tekijöistä. Tämän jälkeen varsinaisen ohjelman tuottaminen Yleisradiolle varmistuikin pian ja kesällä aloitimme sen suunnittelun. Tuotanto oli hyvin kunnianhimoinen ja pioneerihenkinen, ja erityisen kiinostavan siitä tekivät juuri nämä hallitsevat kokeeliset piirteet: ohjelma oli poikkeuksellisen pitkä kestäen neljästä kuuteen tuntia kerralla. Sitä ei ollut kuitenkaan lähetyshetkellä valmiiksi leikattu vaan eteni niin kuvan kuin äänen osalta tietokonelogiikan ohjaamana, seuraten katsojien äänestyskäyttäytymistä. Dramaturgialtaan Akvaario oli myös kokeellinen, se ei varsinaisesti kerro tarinaa, siinä vain ollaan. Sitä voi seurata milloin tahansa, minkä verran tahansa ja siihen voi osallistua. Olin työskennellyt musiikin parissa, mutten ollut ennen produktiota tehnyt paljonkaan varsinaisia äänisuunnittelutöitä. Tämän lisäksi Akvaarion kokeelliset piirteet asettivat 2

4 ennenkokemattomia haasteita ja vaatimuksia äänisuunnittelulle, musiikille ja koko tuotannolle. 2. Mitä Akvaarion ääni on 2.1 lnteraktiivisen tv-ohjelman äänisuunnittelu; elokuva- vai multimediaääntä? Perinteisessä tv- ja elokuvatuotannossa äänisuunnittelun kannalta tärkeitä osa-alueita ovat hyvälaatuinen ja selkeä dialogi, tarkka, yleensä kuvassa kiinni oleva äänimaisema sekä tehosteet ja harkittu, dramaturgisesti perusteltu musiikin käyttö. Normaalin av-äänituotannon rakenne on hioutunut vuosikymmenten aikana hyvinkin tarkaksi ja kaavamaiseksi. Tuotannosta voidaan erottaa selkeät vaiheet ja osa-alueet. Kuvausten aikainen dialogiäänitys ja pohjaäänitys (kunkin kuvauspaikan ominaisääni), äänileikkaus, tehosteäänet, foleyt, dialogin.jälkiäänitys, musiikin sävellys ja äänitys ja äänimiksaus. Tv-ohjelman ja elokuvan tuotantorakennne on kokonaisuudessaan melko raskas ja muoto on ollut pitkään samanlainen: lineaarinen ja kestoltaan yleensä korkeintaan kaksi tuntia. Tavat ja käytännöt muuttuvat hitaasti. Digitaalisuus tuotannossa on tuonut mukanaan joustavampia työskentelytapoja, mutta oleellisesti työn luonne on ollut samanlaista. lnteraktiivisen tv-ohjelman äänisuunnittelu poikkeaa perinteisen av-tuotannon äänisuunnittelusta monelta osin, ja vaatii varsin erilaista lähestymistapaa. Akvaarion äänisuunnittelua voisi joltain osin verrata tietokonepelien tai multimediateosten suunnitteluun. Molemmat ovat ei-lineaarisia ja koostuvat selkeistä osioista, ne ovat tietokonejärjestelmän ohjaamia ja usein huomattavasti kevyemmällä budjetilla ja tuotantorakenteella tehtyjä. Tyylillisesti Akvaario on kuitenkin lähempänä taide-elokuvaa kuin tietokonepeliä tai multimediateosta, myös äänen tekniset laatuvaatimukset ovat selvästi korkemmat kuin multimediarompulla. Tvformaatti ja elävä, videollekuvattu kuva leikkauksineen ja kuvan tekninen tarkkuus 3

5 luovat vahvasti elokuvamaisen tunnun ja sen myötä myös elokuvamaisen äänimaailman tarpeen. Nykyaikaista elokuvaa enemmän voisi yhtymäkohtia etsiä mykkäelokuvasta. Akvaario on tietynlainen mykkäelokuva, tempoltaan vain täysin päinvastainen kuin esimerkiksi Chaplinin ja Harold Lloydin varhaiset elokuvat, joissa on vauhtia, ja joita olemme joutuneet katsomaan nopeutettuina kuvaus- ja esitysnopeuden muututtua vuosien myötä. Akvaario taas tuntuu hidastetulta, jopa paikallaan seisovalta. Yhteistä mykäelokuville ja Akvaariolle on dialogin puute ja runsas musiikin käyttö, jolla pyritään ohjaamaan huomioita ja katsojan tunteita sekä rytmitetään tapahtumia. Koska Akvaarion kaltaista ohjelmaa ei ole koskaan aikaisemmin tehty, sille ei ole olemassa valmista vakiintunutta tuotantokulttuuria, eikä edes esimerkkejä siitä, kuinka sen voisi tehdä. Akvaariossa on lisäksi useita erityispiirteitä jotka tekevät äänisuunnittelusta ja musiikin säveltämisestä vaikean. Ohjelma koostuu sadoista, toistuvista ja yksittäisistä yksittäisistä kuvista, klipeistä, joita asetetaan peräkkäin. Samanaiheiset klipit taas muodostavat kohtauksen. Saman aihepiirin klippejä näytetään kolmesta viiteen, jonka jälkeen vaihdetaan aihetta. Nämä kohtaukset saattavat käyttää useinkin samoja klippejä keskenään. Eteneminen ei siis ole lineaarista vaan se on loputon kehä. Näin ollen ääniraitaa ei voi suunnitella normaalisti alusta loppuun. Silti äänen on seurattava kuvaa johdonmukaisesti. Akvaariossa ei myöskään ole lainkaan dialogia ja muutenkin kuvassa on vain vähän toimintaa, josta kuuluu ääntä. Ääntä on siis lähtökohtaisesti hyvin vähän. Ja koska toiminta on minimalistista ja koko ohjelman tempo on hidas, on motiivia äänelle perinteisesti ajatellen liiankin vähän. Akvaario ei kuitenkaan ole tavallinen tv-ohjelma, vaan luonteeltaan tietynlainen takkatuli. Se ei saa olla liian räiskyvä, niinpä äänimaiseman ja musiikin tulisikin olla pääsääntöisesti hidasta ja rauhallista, rauhoittavaa. Ohjelma tulee vain öisin jolloin kaikki on muutenkin rauhallisempaa. Akvaario voi olla päällä kuin taustamusiikki tai kynttilä. Lähetys kestää kerralla neljästä kuuteen tuntia tuntia puolenyön ja aamukuuden välillä, eikä sitä ole tarkoitettukaan katsottavaksi kokonaan. Koska Akvaariossa ei ole varsinaista juonta, sitä voi katsoa minkä verran tahansa. Juonesta ei voi pudota kärryiltä koska sitä ei ole. Ohjelmaa voi katsoa hetken milloin tahansa, tai sitä voi seurata pitempäänkin. Akvaario on ikään kuin Arin ja Eiran 4

6 sielunmaisema. Ohjelmassa on ei-tekemistä ja paljon toistoa. Ei-tekeminen on Pellisen kehittämä käsite, jossa puuhastellaan jotain mutta ei varsinaisesti mitään merkittävää tai erikoista. Siihen on aina yhtä helppo tai vaikea päästä sisään. Materiaalin tutkimisen ja pohdiskelujen tuloksena arvioinkin että öinen katselija voisi katsoa ohjelmaa kerralla keskimäärin noin kaksikymmentä minuuttia. Arvio on täysin subjektiivinen ja perustuu kohtausten pituuteen, kuvien rytmiin ja materiaalin laatuun; tarkkailin omia tuntemuksiani kuvaa katsellessani ja seurasin muiden reaktioita. Tällainen syklimääritys oli käytännössä välttämätön, koska ääniä on toistettava paljon, on arvioitava kuinka usein kutakin ääntä voidaan toistaa, ja pitää toistaa. Katsojalle on pyrittävä väliajoin antamaan tuntemus asioiden alkamisesta ja loppumisesta. Tämä asetti paljon haastetta äänelle, koska perinteistä draamaa sisältämätön Akvaarion kuva ei tarjonnut riittävästi tätä tuntua. 2.2 Äänen tehtävät Kaikkea äänen käyttöä on pystyttävä perustelemaan. Kaikella äänellä on tarkoituksensa, oli se sitten rationaalinen tai tunnepohjainen, varsinkin Akvaarion kaltaisessa minimalistisessa tarinassa. Akvaarion äänen pääasialliset tehtävät ovat edellä mainittu pulssitus kohtauksittain, kuvallisen toiston tunnun minimointi, kohtauksessa tavoitellun tunnelman luominen, fyysiseen ympäristöön sijoittaminen, kellonajan kuvaaminen, Arin ja Eiran mielentilan kuvaaminen, liiallisen tyhjyyden tunteen ja hitauden ehkäiseminen ja ohjelman tutuksi tekeminen katsojille musiikin kautta. Kaupunkiäänillä ja talon äänillä pyrin kertomaan tapahtumapaikasta ja ajasta ja virittämään tavoiteltuun urbaaniin tunnelmaan. Järjestelmä on myös rakennettu siten, että se soittaa eri ääniä eri vuorokaudenaikoihin. Ohjelma seuraa kellon kulkua melkein reaaliaikaisesti. Jos siis käytetään esimerkiksi kadun ääniä, ovat ne yöllä erilaisia kuin aamulla. Yöllä saattaa kadulla reuhata humalaisia joukkioita, kun taas aamulla alkavat raitiovaunut kulkea ja lokit kirkua. Yhden yön jakson on ajateltu kertovan tarinan illasta aamuun n. 22:n ja 8:n välillä, vaikka se ei oikeasti asetu ihan tähän aikaan. Tällä tavalla ohjelmaan saadaan hyvin yön kaari ja ajan kulku esiin äänten avulla. 5

7 Hyvin tärkeä soitettavien äänten ja musiikin ohjaaja on Arin ja Eiran kulloinnenkin mielentila. Akvaariossa on kaksi tärkeää tietokonejärjestelmän ylläpitämää tunneakselia jonka mukaan Ari ja Eira elävät ja tuntevat, ulospäinsuuntautunut - sisäänpäinkääntynyt ja ehjä - särkynyt. Järjestelmän kuvavalinnat perustuvat pitkälti näihin arvoihin, joita taas ihmiset ohjaavat äänestykäytöksensä kautta eli ns. huolenpidollaan. Nämä ovat arvoja jotka määrittävät kuinka Ari ja Eira voivat ja sitä kautta vaikuttavat siihen minkälaisia kuvia ja ääniä järjestelmä esittää viestittääkseen tämän voinnin katsojalle. Ari ja Eira ovat koko ajan tunnetasolla liikkeessä näiden näiden arvojen mukaisesti, joka hetki voidaan määritellä sijainti koordinaatistossa jossa nämä arvot ovat akseleina. (kuva 1). Ari ja Eira eivät jää kiinni yhteen tunteeseen ja olotilaan vaan heidän tunteensa muuttuvat koko ajan ihmisten huolenpidon mukaan. Kohtaukset ja äänet puolestaan taas pyrkivät viestittämään tämän kulloisenkin tunteen katsojalle. Jokainen ääni ja kuvaklippi on siksi luokiteltu erilliseen taulukkoon (liitteet 3 ja 4), jossa kerrotaan tietokonejärjestelmälle minkälaisiin tunteisiin ja tilanteisiin kutakin voidaan käyttää. Atmosfääriäänet on jaettu seuraavasti: kadun äänet, talon äänet, naapurista tulevat äänet, omasta asunnosta tulevat äänet ja päänsisäiset äänet. Näillä pyrittän kuvaamaan mielentilaa sisäänpäinkääntyneestä ulospäinsuuntautuneeseen. Realistinen ulkona tapahtuvien äänten havainnointi ja kuuluminen luo selkeämmän ja tiedostavamman tunnelman kuin esimerkiksi päänsisäinen tummasävyinen kohina tai musikki. Näiden äänten soittoa ohjaavat voimakkaasti myös kuvan fyysiset motiviivit. Omalta osaltaan tärkeää on myös liiallisen tyhjyyden tunteen poistaminen taustaäänillä ja musikilla. Vaikka äänimaisema onkin hillitty ja minimalistinen ei se saa olla painostavan hiljainen. Usein hiljaisuus tuntuu ahdistavalta ja saa ajan seisahtumaan, minkä vuoksi Akvaariossa onkin paljon erilaisia taustaääniä ja pisteääniä, kuten liikenteen ääniä kadulta. Koska kuvallisesti Akvaariossa on tietyt rajalliset aiheet ja kuvat jotka toistuvat jatkuvasti on äänellä pyrittävä liiallisen toiston tunnun välttämiseen. Tämä on hienovaraista ja ristiriitaistakin, koska toiston 6

8 vaikutelmaa on toisaalta tavoiteltu. Liiallista toiston tuntua pyrin ehkäisemään siten, että järjestelmä soittaa eri ääniä vaikka kuva olisi sama kuin viimeksi. Äänet siis eivät voi olla kuvaklipeissä kiinni vaan ovat omia kokonaisuuksiaan, joita järjestelmä voi soittaa tarpeen mukaan. Luonnollisesti tämä järjestely vaatii myös toimivan järjestelmän, jonka perusteella soitettavia ääniä valitaan. Musiikin käytössä taas pyrin tietoiseen toistoon, joka taas synnyttää syklisyyden tuntua ja pulssimaisuutta. Se tuntuu rytmittävän ohjelmaa sopivasti. Samojen teemojen toistuminen tekee myös ohjelmaa tutuksi. Lisäksi se auttaa ymmärtämään tapahtumia; tietyt musiikit assosioituvat ajan myötä tiettyihin tunteisiin ja tapahtumiin. Esimerkiksi Arin uhkaavassa ja huomiota herättävässä solariumkohtauksessa soi lähes aina sama musiikki. 2.3 Mistä äänistä Akvaario konkreettisesti koostuu? Atmoäänet Akvaarion tiedostettavalla tasolla kuunltava äänimaisema koostu pääosin kaupunkiäänistä ja kerrostalosta tulevista äänistä, kuten rappukäytävän ja naapurien äänistä (liite-cd:llä esimerkkejä). Kaupunkiäänet ovat paljolti Arin ja Eiran ikkunoiden alla olevan vilkkaahkon kadun ääniä. Autojen ohiajoja, takseja, humalaisia tulossa baarista, sisään meneviä ja ulos tulevia ihmisiä, poliisiautoja, kaupungin heräämistä aamulla, kiireisiä askeleita, mattojen tamppausta, lehdenjakaja, ensimmäisiä raitiovaunuja, sataman ääniä, laivoja ja lokkeja. Näillä äänillä luodaan kehys tarinalle ja tunnelmalle. Niillä ei pyritä luomaan aktiivista kuvaa jostain tapahtumasta, sellaisiahan Akvaariossa ei ole, vaan ääni on tapahtumisen konteksti: elävä, oikea kaupunki ja taloyhteisö. Kaupunkilaisuus ei kuitenkaan ole juuri kosketuksissa Ariin tai Eiraan. He ovat sivustakatsojia, puuhaavat omia askareitaan, havaitsevat joskus ympärillä olevan maailman, ja aika vain kuluu ja kuluu. Muut 7

9 ihmiset liikkuvat ja tekevät asioita, lähtevät johonkin, käyvät baarissa, tulevat takaisin. Tyylillisesti tumma ja hieman synkeä kuva luo voimakkaan tunteen yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä. Se juuri onkin Akvaarion kaupunkilaisuutta. Atmoäänet ovat voimakkaasti aikaan sidottuja. Äänet ja tapahtumat tuntuvat hitailta, koska ne ovat lähes reaaliaikaisia ja elävät oikean kaupunkitempon mukaan. Kadulla keskellä yötä ajavat autot eivät ajele koko ajan vaan muutaman minuutin välein, silloin tällöin, realisteisen rytmin mukaisesti. Koska kuva ja ääni elävät omaan elämäänsä, voidaan soitettavia ääniä säädellä hyvin mielivaltaisesti. Reaaliaikaisuus tarkoittaa tällöin myös sitä että äänet ovat reaaliseen, todelliseen kellonaikaan sidottuja. Aamuisia tapahtumia kuvaavat äänet tulevat aamuyöstä ja alkuyön äänet alkuyöstä, mikä rytmittää olennaisesti ohjelmaa. Se on myös yksi Akvaarion tärkeistä teemoista: Ari ja Eira on saatettava yön yli aamuun. Äänimaisemien on siis oltava suhteellisen yleisiä, ne eivät saa aiheuttaa suurta ristiriitaa hyvinkin erilaisten kuvien päällä. Atmoäänet ovat pääsääntöisesti sellaisia jotka eivät liity suoranaisesti kuvaan tai ota kantaa kuvan fyysisiin tapahtumiin. Esimerkiksi ikkunan näkyessä voidaan soittaa monenlaisia kadun ääniä ilman ristiriitaa, tai rappukäytävän äänet voivat hyvinkin kuulua olohuoneeseen. Aikasidonnaisuuden lisäksi äänet jaetaan myös tunnetason vaikutuksen mukaan, eli Arin ja Eiran hyvin- tai huonovointisuuden mukaan. Tässäkin tapauksessa kuvat saattavat usein olla lähes samoja. Idea on se että jarjestelmä pitää yllä Arin ja Eiran tunnetilan tietoja joka määrää minkälaista kuvavirtaa esitetään. Kuvat saattavat olla eri tilanteissa samoja koska kyse ei ole yksittäisten kuvien vaikutuksesta, vaan kokonaisuudesta. Järjestelmä pyrkii rakentamaan kokonaisuutta siten, että vaikutelma syntyy pikemmin pidemmällä aikajaksolla. Tässä on äänen ja musiikin rooli hyvin iso. Minimalistisessa kuvavirrassa pienetkin äänet saavat helposti paljon painoarvoa. Kun Eira esimerkiksi kuuntelee sohvalla liikkumatta maaten kadulla meuhkaavien humalaisten rähinää, on tilanne täysin erilainen kun hän kuuntelee samassa kuvassa seinän takana kitaraa soittavan Arin musisointia. Molemmat äänimaiset kuitenkin sopivat kuvaan, mutta viritetty tunnelma on hyvin erilainen. 8

10 2.3.2 Musiikki Musiikin tuottaminen itsessään ei ollut niinkään hankalaa kuin sopivan tyylin ja tempon löytäminen. Erityisesti paljon aikaa meni oikean tuntuman hakemiseen. Musiikki ei saanut olla liian mieleenpainuvaa, eikä ollenkaan jinglemäistä, erityisesti koska musiikkia tulisi paljon, noin % koko ajasta. Myös dialogin puute fokusoi lisää musiikkiin. Musiikkin kanssa kuvan kesto tuntuu usein lyhyemmältä kuin onkaan. Tämänkin vuoksi päädyin runsaahkoon musiikin käyttöön. Akvaarion kuvalla tuntui olevan sellainen tarve. Musiikin toisto myös sitoo kohtauksia yhteen. Tavoittelin noin kahdenkymmenen minuutin jaksoja ja pulssitusta. Musiikki on pääosin itseni sekä Ilkka Von Böhmin säveltämää ja tuottamaa originaalimateriaalia Akvaariota varten (kappaleita liite-cd:llä). Musiikki syntyi kun hahmotimme minkälainen ohjelman rytmi olisi, ja mitä se voisi musiikin kannalta merkitä. Käsityksen muodostuminen meni aika myöhäiseksi ja lähes kaikki musiikki tuotettiinkin noin kuukausi ennen sarjan alkua. Tämä asetti vaikean haasteen, koska lopulta musiikin tuoma tunnelma on yksi merkittävimpiä elementtejä koko ohjelmassa. Niinpä jouduin pohtimaan ja miettimään hyvin monet kerrat jo alkusyksystä 1999 lähtien akvaarion olemusta äänen kannalta ennen kuin edes pääsimme käsiksi varsinaiseen tuottamiseen. Lopulta musiikin rungon muodosti omat kitarablues-pohjaiset tummasavyiset biisini sekä Ilkan hitaat ja aavemaiset piano- ja harppukappaleet. Kokonaisävy muodostui pääosin hyvin ambientmaiseksi ja hitaaksi, sekä tavallaan hyvin taustamaiseksi. Näiden kappaleiden keskimääräinen kesto on noin 4-7 min. Alkuperäisenä ideana oli tuottaa erikseen Arin ja Eiran näköistä musiikkia, ja tähän aluksi pyrittiinkin. Lopulta kuitenkin jako osoittautui huonoksi, koska emme saaneet synnytetystä musiikista jaettua selkeästi kummallikin sopivia kokonaisuuksia. Musiikkia ei siten juurikaan luokiteltu henkilöiden mukaan. Synnytimme myös runsaasti lyhempiä ja nopeampia kappaleita, mutta lopulta päädyimme tasaisesti hidastamaan kappaleiden rytmiä ja nuottien määrää sekä kasvattamaan kestoa, jotta musiikkimaisemasta saatiin hengittävä ja erityisesti Akvaarion kuvien tunnelmaa tukeva. Koko ohjelman kestosta noin 65% ajasta soi musiikki. Ja koska musiikkia on yhteensä noin 1-2 tuntia, josta suuri osa hyvin samankaltaista keskenään, on toiston 9

11 vaikutelma vääjäämätön. Liiallista toistoa pyrittin ehkäisemään siten, etteivät kappaleet ole millään tavalla liian melodisia tai jinglemäisiä jotta ne jäisivät päähän soimaan tai ärsyttämään. Usein soivissa perusbiiseissä vältettiin myös liiallista rytmillisyyttä Perusatmot Perusatmot ovat pitkiä koko kohtauksen kestäviä ääniä. Ne ovat hyvin hiljaisia taustaääniä, pohjakohinaa ja suhinaa, jolla kuvataan tilan ominaissääntä. Perusatmo soi aina taustalla paitsi kohtausten välissä. Muut äänet tulevat sen päälle. Eri tiloille on määritelty luonteeltaan hieman erilaiset äänet. Perusatmo voi määräytyä myös muiden muuttujien mukaan, jos muutos on riittävän aggressiivista. Tällöin perusatmo voi olla surrealistisempi, esimerkiksi päänsisäinen Foley Päätin käyttää projektissa paikoitellen realistista synkkaääntä, koska se toisi piristystä ja vaihteluksi maanläheisempää tuntua. Foleyt ovat Arin ja Eiran toiminnasta lähtevää konkreettista ääntä, esimerkiksi Ari heittelee ilmaan ja ottaa kiinni kiinalaisia metalikuulia. Foleyn tekemisestä lisää myöhemmin Eventit Säännöllisin väliajoin normaaleista kohtauksista ja kuvavirrasta poiketen Akvaario esittää eventtejä. Ne ovat lyhyitä, yhdestä kolmeen minuuttiin kestäviä valmiiksi leikattuja tapahtumia, joissa on myös lineaarinen valmis äänimaisema. Ne ovat usein Arin ja Eiran unia tai Ari tanssikohtauksia tai Eiran harpunsoittoja. Unet sijoittuvat usein ulkotilaan ja paljastavat jotain henkiöiden menneisyydestä ja haaveista. Esimerkiksi Ari saattaa juosta nurmella pikkupoikana tai Eira kävellä nuorena tyttönä kalliolla muurin reunaa tuulessa rannikolla. Eventeissä on realistinen kuvaan sopiva äänimaisema, esimerkiksi luonnonääniä. Tanssi- ja soittokohtauksissa on musiikkia. 10

12 3. Miten kaikki tehtiin 3.1 Käytettävien termien selostus Käytettävät termit eivät ole mitenkään vakiintuneita, eivätkä välttämättä yleisen käytännön mukaisia. Klippi (tai kuvaklippi) Klipillä tarkoitan yhtä kuvatiedostoa. Klippi on Akvaarion kuvan muodostumisessa käytettävä elementti, pienin mahdollinen kuvayksikkö. Kohtaukset rakentuvat klipeistä, koko ohjelma kohtauksista. Klippi ei ole elokuvatermistön varsinaisessa mielessä kuva, koska Akvaarion tapauksessa Klippi voi sisältää montakin kuvaa, eli leikkausta. Klipit ovat kestoltaan viidestä sekunnista viiteen minuuttiin. Kohtaus Akvaarion dramaturgian kannalta tärkein kuvayksikkö, kohtaukset ovat kestoltaan noin 5-15 minuuttia. Kohtaus muodostuu viidestä klipistä joiden välissä on sekunti mustaa. Kohtauksien välissä on hieman pidempi musta. Kohtaukset ovat vuoronperään Arin ja Eiran kohtauksia, vaikka toinen saattakin vilahtaa toisessa. Kohtauksen aikana näytetään päähenkilöä sen hetkissä tilassa ja tekemisessä. Sen jälkeen siirrytään toiseen päähenkilöön. Kohtauksen aikana henkilöä äänestävät soitot kirjaantuvat vaikuttamaan seuraavaan kohtaukseen, ei senhetkiseen. Eli äänestyksen vaikutuksella on viive. Kohtaukseen siirrytään aina kuvaamaan päähenkilöä äänestystuloksen mukaisesti, kuitenkin Aria ja Eiraa vuorotellen. Kohtaus rakentuu klippitasolla kolmesta viiteen klipistä. Ensimmäinen klippi on introklippi ja esittelee katsojalle näytettävän kohtauksen aiheen, paikan ja henkilön. Toinen klippi on ns. Pääkanava joka on kohtauksen aiheen mukaista tekemistä tai ei-tekemistä. Kolmas klippi voi olla ns. mauste, joka on virkistysmielessä aivan jotain muuta kuin kohtauksen varsinaisen aiheen kuvaa. Maustetta ei välttämättä ole kohtauksessa. Mahdolliset kaksi viimeistä klippiä ovat pääkanavan peruskuvaa. Leikkuri on kohtauksen alussa määritellyt myös sivukanavan. Sivukanava otetaan käyttöön kahden viimeisen klipin ajaksi pääkanavan sijasta, jos äänestys kohtauksen aikana on 11

13 ollut poikkeuksellisen radikaalia kohtauksen toimintaa vastaan. Jos esimerkiksi Ari nukkuu ja bailausäänestys on hyvin ankaraa, vo Ari herätä bilettämään kahdeksi viimeisen klipin ajaksi. Äänitiedosto Akvaarion äänimaisema ei rakennu yhdestä lineaarista ääniraidasta, vaan useasta äänitiedostosta. Akvaarion ääni on kuin virtuaalinen moniraituri joka soittaa päällekkäin useita äänitiedostoja. Leikkuriohjelma kutsuu tarpeen mukaan tiettyjä äänitiedostoja ja soittaa niitä määrätyissä kohdissä. Esimerkiksi yksi musiikkikappale on yksi äänitiedosto, samoin yksi perusatmoraita. Myös atmoäänet ovat äänitiedostoina, ei niin että yksi ohiajava auto olisi yksi tiedosto,vaan esim. 15 minuuttia.aamuista katuambienttia jossa on myös äänettömiä kohtia. Koko äänimaisema rakentuu päällekkäisistä äänitiedostoista. Pääkanava Pääkanava on yksi kohtauksen klipeistä. Pääkanava on aina kohtauksen toinen klippi ja kuvaa yleensä kohtauksen aiheen varsinaista toimintaa. Pannaus Pannaus on soittotekninen määre, jonka avulla voidaan estää eli pannata ääniä soimasta. Leikkuri estetään siis soittamasta ääntä vaikka se olisi valittu sopivana äänenä soitettavaksi. Tämä tulee kyseseen jos esimerkiksi halutaan estää jonkun musan soitto koska se on juuri vähän aikaa sitten soinut. Se pannataan esimerkiksi 10 minuutiksi. Ryhmäpannaus Kaikki äänet on luokiteltu ryhmiin, ja ryhmät on numeroitu. Samaa ryhmää ovat esimerkiksi tietyn kappaleen eri versiot tai aamuun sijoittuvat katuatmot. Ryhmäpannauksella estettään esimerkiksi kaikki aamuun sijoittuvia katuatmoja soimasta illalla. Kuvakulma (huonetila) Kuvakulma tarkoittaa mitää osaa Arin tai Eiran asunnosta on kuvattu. Eli käytännössä 12

14 asunnon huone.(liite 5) Metadata Luokitustietoa ja muuta tietoa, joka ei ole varsinaista kuva- tai äänimediaa kutsutaan metadataksi. Metadata on tietoa tiedosta tai mediasta, tässä yhteydessä kuvaa tai ääntä kuvailevaa tietoa.(liitteet 3 ja 4) Mauste Kohtauksen klippi joka kuvaa muuta kuin kohtauksen varsinaista aihetta. Se on piristysruike ja yllätys kuvavirrassa. Yleensä Arin kohtauksessa mauste näyttää mitä Eira puuhailee ja toisinpäin. Leikkuri (leikkuriohjelma) Leikkuri on tietokoneohjelma joka seuraa katsojien äänestytuloksia, pitää kirjaa Arin ja Eiran muutujista ja näiden perusteella valitsee näytettävät kohtaukset ja niiden kuvat. Leikkuri valitsee myös soitettavat äänitiedostot.(kappale 3.2) Luokittelu Kaikki Akavaariossa käytettävät klipit ja äänitiedostot on luokiteltu. Niiden sisältö on siis dokumentoitu, äänitiedostoista on mun muassa seuraavanlaisia tietoja: mikä tiedosto on laadultaan (musa, atmo, foley..?) minkälaisen kuvan kanssa sitä voi soittaa, mihin aikaa vuorokaudesta, mihin kuvakulmaan se sopii, kuinka lujaa se soitetaan, kuinka usein sitä saa soittaa jne. Näitä tietoja leikkuri käyttää hyväkseen etsiessään sopivia tiedostoja kunkin kuvan kanssa soitettavaksi. (liitteet 3 ja 4) Muuttujat Muutujilla tarkoitetaan Arin ja Eiran tunneavaruutta, joka määrittyy erilaisten muuttujien avulla. Äänestystulokset muuttavat koko ajan henkilöiden vointia se määritelläänkin lähinnä muuttujapareilla nousu/tuho (hyvävoiti/huonovointi) ja sulkeutunut/ulospäinsuuntautunut. Niiden kombinaatiosta saadaan koordinaatisto. Kaikki klipit voidaan sijoittaa koordinaatistoon kuvaamaan tiettyä mielentilaa. Myös osa äänitiedostoista, kuten esimerkiksi musiikki voidaan sijoittaa koordinaatistoon. Sijoittelu on hyvin subjektiivinen, Akvaarion estetiikan mukainen arvio. Eiran ja Arin 13

15 mieli on myös koko ajan liikkeessä, joten kordinaateile voidaan määrittää myös suunta, derivaatta. Eli Eira voi hyvin ja on sulkeutunut mutta on menossa huononpaan päin ja pysyy sulkeutuneena, tai: eira Eira voi hyvin, on sulkeutunut ja on menossä vielä parempaan päin (liitteet 1, 3 ja 4). Kuvavirta Kuvavirralla tarkoitetaan yksittäisistä klipeistä ja kohtauksista leikkurin muodostamaa jatkuvaa kuvirtaa. Perusatmo Perusatmot ovat pitkiä koko kohtauksen kestäviä ääniä. Niistä käytetään myös termiä pohjat. Perusatmo on yksinkertaisesti perustilan täyttävää suhinaa tai kohinaa. Se on hyvin yleisesti äänisuunnitelussa käytetty elementti, jota ei ole tarkoitus varsinaisesti huomata, vaan se luo tunteen tilasta, ambienssista. Mikään tila tai paikkahan ei ole äänetön. Käytettyjä perusatmoja on muutama erilainen, erot ovat pieniä, mutta ne luovat hivenen erilaisen tunnelman. Atmot (atmosfääriäänet) Atmot ovat musiikin ohella tärkeimmät äänet Akvaariossa. Atmot ovat usein pistemäistä äänistä koottuja tilasidonnaisia äänimaisemia, esimerkiksi äänitiedosto jossa Eiran asuntoon kuuluu aamulla lehdenjakajan kolistelua, asunnosta lähteviä ihmisiä ja muita rappukäytävän ääniä. Yksittäisistä äänistä on koottu kuviteltu maisema ja mielentila. Atmot on jaoteltu mm. Eiran / Arin mukaan, paikan mukaan. Vuorokaudenajan mukaan: alkuyö, keskiyö, aamu, tunneluokituksen mukaan. Atmot ovat useiden minuuttien mittaisia. Musa Musa on varsinaista musiikkia, kappaleet on tallennettu äänitiedostoiksi. Ambientti Ambient on musiikkia, ja sen ero musa-luokan ääniin on hiuksenhieno ja lähinnä luokittelutekninen. Ambientti on musaa jonkin verran taustamaisempaa ja vähäisempää. Koska ambientti on luokittelutekninen termi, tarkoitan myöhemmin 14

16 muissa yhteyksissä musiikilla myös ambienttia. Foley Foleyt on osaan kohtauksia tehtyjä synkkaääniä, eli ääniä joilla on todellinen ja selkeä kuvallinen motiivi, eli se on tekemisestä syntyvää ääntä. Eventit Eventit ovat poikkeuksellisia kohtauksia, joita ajetaan säännöllisin väliajoin normaalin kuvavirran sekaan. Eventtejä ovat Arin ja Eiran unet, Arin tanssiesitykset ja Eiran harppubiisit. Ne ovat tarinan ja henkilöiden historiaa ja taustaa katsojille. Ne kuvastavat myös henkilöiden mielen tilaa ja haluja. Eventit ovat täysin alusta loppun leikattuja ja äänityöstettyjä perinteisiä kohtauksia ja ne koestävät kahdesta viiteen minuuttia. 3.2 Ohjelmallinen ääni- ja kuvaleikkuri Akvaarion juonen eteneminen, kuvavalinnat ja soitettavien äänien ja musiikin valinnat riippuvat pitkälti katsojien äänestyssoitoista. Tietokoneohjelma pitää koko ajan lukua sisään tulleista puheluista. Soittajalla on mahdollisuus äänestää joko Aria tai Eiraa ja vaikuttaa äänestyksvalinnallaan henkilön tuleviin toimintoihin. Kummallakin on neljä eri vaihtoehtoa. Arilla syö, juo, kaipaa, bailaa ja Eiralla syö, juo, ahkeroi, unelmoi. Koko järjestelmässä on kyse Arin ja Eiran kollektiivisesta huolenpidosta. Katsojat vaikuttavat yhdessä Arin ja Eiran vointiin. Yksi soitto eli äänestys ei sinällään yksin vaikuta merkittävästi järjestelmään vaan tapahtumat etenevät äänestystuloksen kokonaisuuden mukaisesti. Toiminto joka on saanut eniten ääniä 'voittaa' ja alkaa vaikuttaa henkilön käytökseen. Tämä äänestyslaskuri nollautuu joka kohtauksen alussa ja rupeaa laskemaan ääniä seuraavaa kohtausta varten. Äänestyksen tulos vaikuttaa siis vasta seuraavaan äänestetyn henkilön kohtaukseenei juuri äänestyksen hetkellä pyörivään. Äänestys ei vaikuta salamannopeasti heti, vaan siinä on käytännössä useiden minuuttien viive, riippuen kohtauksien kestosta. Käytännössä tämä kaikki tarkoittaa sitä että järjestelmä valitsee 15

17 osittain näiden tuloksien perusteella aina seuraavan kohtauksen kuva-aiheen ja soittetavat äänet. Kohtauksittaisen äänestyksen lisäksi järjestelmä pitää yllä myös suuremman mittakaavan tilastoa, joka kertoo pitemmän aikavälin kehityksestä, ei pelkästään siitä mitä on juuri viimeksi äänestetty. Nämä tiedot sisältävät tietoja mm. soittohistoriasta, eli mitä kuvaa ja ääntä on soitettu ja milloin viimeksi jne. Tällä voidaan kontrolloida mm. toistoa. Henkilöiden muuttujien vaihtelut on myös tilastoitu, jotta saadaan käsitys Arin ja Eiran tilan kehityssuunnasta. Ari ja Eira liikkuvat edestakaisin matriisissa joka kuvaa heidän yleistä vointia ja aktiviteettitasoaan ja niiden suuntaa. Arilla ja Eiralla on kunkin hetkisen voinnin lisäksi myös suunta, mihin he ovat menossa. Eli esimerkiksi sen lisäksi että Ari voi olla sirpaloitunut ja passiivinen, voi ari olla menossa vielä passiivisempaan tai aktiivisempaa suuntaan. Tämä tilasto vaikuttaa myös klippi- ja äänivalintoihin. Valitut kuvat ja äänet muodostuvat siis monen asian summana. Äänet ja on siis luokiteltu näiden arvojen mukaisesti. (liitteet 1, 3 ja 4) Arin ja Eiran valitut toiminnot (syö, juo, kaipaa, bailaa sekä syö, juo, unelmoi, ahkeroi) eivät suoranaisesti vaikuta henkilöiden kyseisiin toimintoihin vaan ovat osittain symbolisia. Ne kuvastavat yleistä tunnelmaa Arin ja Eiran huolenpidossa. Jos Ari on ollut vailla huomiota, voi bailaa-toiminto viedä Arin vointia parempaan päin. Hän voi aktivoitua bailaamaan esimerkiksi pelaten golfia, vaikka golfausta tuskin voi varsinaisesti käsittää bailauksesksi. Toisaalta liiallinen bailauttaminen voi tehdä pahoinvoivaksi ja saada Arin känniseksi kossun lipittäjäksi. Liitteen videoklipissä (VHS-liite ja liite 2) kaipaus saa Arin nauttimaan tunnelmallisen illallisen yksin kynttilän valossa. Ari on yksin ajatustensa kanssa ja kaipaa jotakin. Tämä taas laukaisee äänipuolella musiikin joka määrittelyjen mukaan sopii kyseiseen tunnelmaan. Katsojat ovat siis saanet Arin kaipaamaan aiemmalla äänestyskäytöksellään. Eiralla unelmoi voi olla kylpemistä, ahkeroi diojen kehystämistä. Syö ja juo toiminnot kuvastavat henkilöillä eniten suoranaisesti itseään tarkoittavia toimintoja. Niiden äänestäminen voi usein saada henkilön tekemään varsinaisesti sananmukaista toimintaa. Leikkuriohjelma pitää tietoja yllä numeeristen muuttujien muodossa. Kehityksen 16

18 kannalta tärkeimmät näistä ovat kaksi vastakohtaparia, sisäänpäinkääntynyt / ulospäinsuuntautunut tai passiivinen / aktiivinen sekä ja iloinen / surullinen tai eheä / särkynyt. Myös kehityksen suunta on tärkeä. Näistä muuttujista saadaan matriisi, koordinaatisto, johon kaikki kuvat ja äänet voidan sijoittaa (liite 1). Kaikki äänet atmoja myöten on taulukoitu tunnepohjaisesti kuhunkin tunteeseen ja tilanteeseen sopiviksi. (liitteet 3 ja 4). Tummasävyinen blues sopii Arin alakuloiseen ja passiiviseen illalliseen kun taas kepeä pianoambient toimii paremmin kun ari on aktivoitunut ihmettelemään itseään peilistä. (liitevideo). 3.3 Kuvakulmat Tunnemääritysten lisäksi äänet on luokiteltu yhteensopivuutensa mukaan kuvaaihesiin, käytännössä kuvakulmiin (liite 5). Kadulta kuuluvia ääniä voidaan soittaa parhaiten kun näkyvissä on kadulle johtava ikkuna. Keittiöön ja kotitöihin liityvät äänet käyvät jos jotain siihen liittyvää puuhastelua tai huoneita on näkyvissä Sateenropinaista atmoa voidaan soittaa jos kuvassa näkyy sadetta. Seuraava lista on lainaus vapaamuotoisesta päiväkirjatekstistä tuotannon ajalta. Listasin siihen kaikki Arin ja Eiran huonetilat. Kunkin kohdan edellä oleva kaksikirjaiminen lyhenne on myös äänten luokittelutaulukossa. Lainaus työpäiväkirjasta: Arin huonemäärittelyt (kuvakulmat) ik=ikkunaseinä, nojatuoli, sadeikkuna, puhelimen kanssa ikkuna, leikkii hiluakvaarion kanssa, ke= iso kuva keittiöstö ari menee edestakas, lenkki, kahvi, makkara, nälkä ol= ari pelleilee lattialla gramofonin kanssa, jönglöör, golf, jumppa, varjotanssi, lootusasento, syöminen matolla, neutraalin tyytyväistä (paitsi lotus ja tanssi) aa=luxus-aamiainen, grammarin kaanssa pelleily sängyssä ho= hormi se = seinä ja kitara, oleilut ja soitot ty = työhuone, kirjapöytä, tavaran siirto, fillari, kuitit, alien vesipaaden takana sa = sänky kalamaljan lävitse (twin peaks) ma = mandala, samaa tilaa kuin kirj pöytä il = kaunis tunnelmallinen sade kuva ka = kaapit, ari menee paniikissa piloon (tuho), löytää kitaran (nousu) 17

19 so= solarium pe = ari maalailee (superhorror)itseään, peilailee(perushorror), myös siivous (ihan neutraali) la = lasilla kuuntelu di =diat sn = arin nukkuu, vain nukkumista, kaunista tummaa, usein sadetta Eiran huonemäärittelyt (kuvakulmat) ik= ikkunaseinä, nappien järkkäily, kävelee edestakaisin (hermostunut), ompelukone, lämpöpatteri näkyy, ikkuna näkyy välillä, harpun soitot, kyltit, puhelin ke = keittiö, pulla, safka, kahvi, tiskaus, järkkäys ol = olohuone, aika lailla samaa stuffia kuin ik. kukkien hoito, piipun rassaus, meikkaus ho = hormi ty= työpöytä, diojen järkkäys, kokeiden kortjasus, kirj. kone, härveli sa = sänkyseinä, sänky, menee nukkumaan sänkyyn, lueskelee, nukkuu, eteeristä olemista ma = amme täynnä maito, spekial so = sohva, jooga, soittorasia, eira näkyy tuolinreiän läpi, tumma ja rauhallista, kutoo sängyllä, istuu tuolissa ja lukee, juo viiniä di = diat va=valk huone, harppu, ari kyttää, aika unenomainen sk = seinän kuuntele lasilla am = tyhjä amme, aira on ammeessa silkkipeiton kanssa vp = vaatepuu, valkkailee vaatteita Huonetila on hyvin oleellinen määre soitettavien atmojen ja perusatmojen valinnassa. Kohtauksen läpi soiva perusatmo määräytyy täysin kohtauksen ensimmäisen klipin huonetilan perusteella. Huonetila vaikuttaa määräävästi myös valittaviin atmoihin. Äänien ja musiikin huonetilan mukainen luokitelu on vaatinut kuvatun materiaalin tarkkaa tuntemusta, koska luokitukset sisältävät fyysisen kuvakulmamäärityksen lisäksi tunnepohjaisia arvioita kuvamateriaalin laadusta, ja määritykset jokaisen äänitiedoston sopivuudesta kunkin kuvalman sisältämään aiheeseen. Kohtaus, joka rakentuu viidestä kuvasta, on yhden sen hetkisen tilenteen peili. Äänivalinnat tehdään tällä tasolla. Kohtauksen ensimmäinen kuva ja sen hetkinen tila määräävät pitkälti tulevan äänimaiseman. Aina jokaisen kuvan alussa järjestelmä tarkistaa tarvittavat kriteerit ja päättää äänen soitosta sen mukaan.tärkeimmät kriteerit ovat Ari vai Eira, kuvausuunta, kellonaika, tunnematriisi. 18

20 3.4 Äänten luokittelu ja metadata Kuten kuvat, kaikki käytetyt äänitiedostot on luokiteltu taulukkoon. Luokittelumekanismi on kohtuullisen kompleksi ja sisältää jopa paljon turhaa, koska tarpeellisia arvoja ei vielä määrittelyajankohtana tiedetty. Osa arvoista on hyvin mekaanisia (kesto, kuvaussuunta), osa taas sisältää paljon tunnepohjaisia (liitteet 1, 3 ja 4) 3.5 Äänensoitorutiinit Perusatmot Perusatmon soitto aloitetaan kohtauksen alussa ja lopetetaan kohtauksen lopussa. Soitettava perusatmo määräytyy kohtauksen ensimmäisen klipin huone ja henkilö arvon mukaan. Jos ehdokkaita on useita valittu arvotaan. Ei käytetä ryhmiä eikä painotusta. Atmot Atmon soitto yritetään aloittaa jokaisen klipin alussa. Atmon soitto lopetaan aina klipin lopussa, jolloin siis uuden soitto yritetään aloittaa heti seuraavan klipin alussa. Jos musa tai ambient soi klipin alussa atmon soittoa ei aloiteta vaan sen aloitus siirretään musan/ambientin loppuajankohtaan. Jos atmo soi kun musa/ambient alkaa sitä ei kuitenkaan lopeteta. Soitettava atmo valitaan kriteerein huone, henkilö,vuorokaudenaika, painotus. Ei käytetä ryhmäpannausta. Jos kriteerein ei löydy atmoa niin atmoa ei soiteta. Ambient Ambientin soitto yritetään aloittaa aina kohtauksen alussa eli kohtauksen ekan klipin alussa. Jos vanha musiikki/ambient vielä soi ei ambientia aloiteta sen päälle. Ambientbiisi valitaan kriteerein huone, henkilö, introvertti(arka) ekstrovertti(itsevarma), painotus, ryhmäpannaus, loop (soitetaan kaksi kertaa). Ambientin soitto lopetetaan kohtauksen lopussa. Jos edelisen musiikin/ambientin 19

21 loppumisesta on kulunut vähemmän kuin 3 minuuttia niin ambientia ei aloiteta. Musa Musan soitto yritetään aloittaa joka kohtauksen toisen (pääkanavan alku), kolmannen (mausteen alku) ja neljännen klipin alussa. Jos edelin ambient tai musa vielä soi ei uutta musaa aloiteta, musaa ei myöskään aloiteta jos edelisen musan/ambientin päättymisestä on kulunut vähemmän kuin 3 tai 4 minuuttia. Musa valitaan kriteerein huone, henkilö, T1T2N1N2, painotus, ryhmäpannaus, loop (soitetaan kaksi kertaa). Foleyt Foley eli klippikohtainen synkkaääni soitetaan aina kun se on olemassa. Foley on yleensä juuri videoklipin mittainen. Ylipitkät foleyt Jos foley-ääneen sisältyy musiikkia tai muita erityislaatusia ääniä on klipin foleyraidasta tehty 15 s videoklippiä pitempi. Tällöin foleyn alkaessa kaikki musa/ambient lopetetaan eikä uutta musaa/ambientia aloiteta kyseisen klipin aikana. Jos ylipitkäfoley-klippiä seuraavassa klipissä on foley ylipitkä foley feidataan klipin loppuun jolloin foleyt eivät soi päällekkäin. Eventit Eventit on lyhyitä erillisiä kohtauksia joitka pakotetaan soimaan muusta kuvavirrasta riippumatta kellonajan mukaan. Esim. Arin tanssit, eiran harpunsoitot, lasillakuuntelut, rappukäytävä, unet. Eventeihin määrätään ääniraita osoittamalla tietty hakemisto polku ja wav-file. Kaikki muut äänet (atmot,perusatmo, musa, ambient, foley, ylipitkä foley) tapetaan ja eventiin liittyvää ääntä soitetaan vain eventin ajan. 3.6 Äänituotantoon osallistuneet tai vaikuttaneet henkilöt Tämä lista ei ole mitenkään täydellinen, eikä kata läheskään kaikkia Akvaarion tekemiseen osallistuneita. Olen listannut oman työni kannalta merkittävimmät 20

22 henkilöt. Täydellinen tekijälista on Teijo Pellisen lopputyöraportissa AKVAARIO, interaktiivisen tv-ohjelman ohjaaminen. Teijo Pellinen, käsikirjoittaja /ohjaaja. Yhteistä äänimaisemien ja logiikan suunnittelua Kimmo Kari, Medialab, TAIK. Toinen Akvaarion ohjelmoija Petri Kola, Medialab, TAIK. Toinen Akvaarion ohjelmoija,yhdessä ohjelmoijien kanssa teimme koko äänilogiikan ja rutiinit. Yhteistyöstäni käytin suuren osan ohjelmoijien kanssa Ilkka Von Böhm, SIBA. Teimme yhdessä lähes kaikki Akvaarion musiikit ja pohdiskelimme soittorutiineja. Raimo Lång, Medialab ja YLE RTI. Toinen lopputyöohjaajistani ja samalla Akvaarion medialabin tuottaja. Pohdiskelimme lähinnä rakennetta ja periaatteita. Olli Huhtanen, äänisuunnittelija. Toinen lopputyöohjistani, lähinnä teimme käytännön töitä ja pohdimme käytännön kysymyksiä. Tuukka Paukkunen, YLE RTI, Ulosajon valvontaa, foleyden tekoa, atmojen tekoa, yleistä ääniapua Pertti Venetjoki, ETO, TAIK, kuvausten äänitystä ja foley-äänityksiä Anne Tolkkinen, ETO, TAIK, kuvausten äänitystä ja foley-äänityksiä Tuomas Klaavo, ETO, TAIK, suurin osa unikohtausten äänimaisemista 3.7 Ääni- ja musiikkituotannon aikataulut Käytettyjä työmääriä kokonaisuudessaan on mahdonta tietää kovin tarkasti, mutta seuraavassa kuitenkin arvioni kokonaistyömäärästä osa-aluittain (työviikoittain). Työ ajoittuu kokonaisuudessaan aikavälille Heinäkuu 1999 Maaliskuun puoliväli Lopussa on arvio omasta työmäärästäni joka sisältyy eriteltyihin arvioihin. Loppu on siis yllä mainittujen henkilöiden työpanosta. Yleinen äänisuunnittelu: 12 työviikkoa Ohjelmointi:2 Muu (atk-ongelmat, edustus, palaverit, järjestelyt yms.): 6 Musiikin sävellys: 4 21

23 Musiikin äänitys: 2 Musiikin miksaus: 2 Atmojen ja perusatmojen teko: 2 Foley-äänitys: 5 Lähetyksen valvonta: 3 Kuvausten äänitys: 4 Loppumiksaus: 1 YHTEENSÄ: 43 työviikkoa Oma työmääräni kokonaisuudessaan: 24 työviikkoa, eli noin puoli vuotta 3.8 Foley Kuvaukset olivat pitkät ja kohtuullisen vaikeat äänityksen kannalta, päivät olivat pitkiä ja suunnittelemattomasti eteneviä. Tämän vuoksi äänityksen suunnittelu oli vaikeaa. Lisäksi studiossa oli usein paljon komentoääniä ja muuta meteliä joten suurin osa kuvauksissa äänitetystä materiaalista osoittautui käyttökelvottomaksi. Päädyin Foleylinjalle, kaikki synkkaäänet olisi tehtävä erikseen. Jo foley-äänityksiä suunniteltaessa tiesin että synkkaäänet olisivat äänistä ehkä vähiten tärkeitä. Koko unenomainen tyyli ei välttämättä edes kaipaisi niitä. Ajattelin kuitenkin että muutamissa kohtauksissa, esimerkiksi Arin konttorihommissa, realistisemmat synkkaäänet olisivat virkistävä poikkeus. Lisäksi niiden läsnäolo toisi tunnetta Arin ja Eiran voimakkaammasta läsnäolosta ja kiinniolemisesta reaalimaailmassa, kun kyseessä on ekstrovertti, ulospäinsuuntautunut toiminta. Vaikeimpia päätöksiä oli seuloa hurjasta kuvamateriaalista ne kohtaukset ja aiheet johon synkkaäänet tehtäisiin. Lopulta saimme Pertti Venetjoen kanssa valittua kuvat ja aiheet joihin foley tehtäisiin ja yhdessä Anne Tolkkisen kanssa he äänittivät foleyt ETOn foleystudiossa. Seuraava lista on päiväkirjamerkintä tuotannon ajalta: Arin foleylista Nauha1: Nahkatuolin narinaa Puhelimen käsittelyääniä ja tuuttausta + piipitystä Sätkäkonen ja tulitikut Nukkumisesta tulevaa tuhinaa ja rohinaa 22

24 Nauha2: Ei foleyta Nauha3: Maidon juonti Kahvi Viina Sätkä Nauha4: (Ari soittelee kitaraa tulilla, pelle ei tee vars. Foleyna) Jalkojen pesu vadissa, tästä voisi siirtyä uneen Nauha5: Ei foleyta Nauha6: Muovijäänvaikalojakoneon kalina astiassa ikkunalaudalla Puhelinjutut: käsittely, pönttö päässä, soiminen, tuuttaus.. Nauha7: Aamiaisen syöntiä vuoteessa Sikaaaarin polttoa Nauha8: Grammarin kuuntelua sängyssä ja juoman juontia Akvaarion ääni Gramofonin rohinaiset Viinin avaus Viinin maistelu Nauha9: Ei ole olemassa? Nauha10: Rapen hilpeän grammaribiisin kuuntelu ja jammaus Jönglöörikuulien heittely Nauha11: Ei ole olemassa? Nauha12: Golf- huitelot Diojen katselu, eli koneen kolina yms Nauha13: Ei ole olemassa? Nauha14: Planssissa lukee media offline, taitaa sisältää arin nukkumista Unen rohinaa ja tuhinaa Nauha15 & 16, ääntä kaikilla raidoilla Arin kitara, ei tehdä vars foleyna. Olisi kuitenkin oltava mielellään pian. Teijo huom!!!! nauhan 16 kaikki äänet on tullut jotenkin huonosti, rutisee, pitää digitoida ääni uudestaan. Nauha17: 23

25 Työpöytö puuhat Nauha18: Työpöytö jatkuu + vesipaasi Fillarilla ajelu Nauha19: Fillarilla ajo, myös siten että grammari soi. (mikä biisi laitetaan?) Hiekkamandalan väsäys Nauha20: Ei foleytä Nauha21, ääntä kaikilla raidoilla: Keittiöjuttuja Syönti Nauha22, ääntä kaikilla raidoilla: Keittiöhommat Nauha23, ääntä kaikilla raidoilla: Kahvin keitto Nauha24: Ei foleyta Nauha25: Imurointi Eli foleytä olisi nauhoilla: 1, 3, 4, 6, 7, 8, 10, 12, 17, 18, 19, 21, 22, 23 ja 25 = 15 nauhaa (huh?) Mun on vähän vaikea suoraan asettaa tärkeysjärjestyskseen, joten mieti mitä tehdään. 3.9 Atmot Kun päästiin niin pitkälle, että minulle hahmottui mitä ääniä atmoiksi tarvittiin, oli selvää, ettei niitä ehditä varsinaisesti ruveta tekemään alusta lähtien, eli äänittämään itse. Oli käytettävä valmista materiaalia ja koostettava niistä tarvittavat maisemat. Suurin osa materiaalista löytyi lähinnä YLEn äänitehostosta ja Olli Huhtasen arkistoista, jonka kanssa koostimme Kinotar-tuotantoyhtiössä osan kaupunkiatmoista. 4. Miksaus Akvaarion miksaus oli kohtuullisen suoraviivaista. Kun kaikki äänet ja musiikit oli saatu valmiiksi, tein raakamiksauksen ensin itse koneella jolla olin työskennellyt äänien kanssa. Kun olin suunnilleen hahmottanut sopivat tasot, vietin pari päivää YLEn ÄLY-miksaamossa, jossa kokeneen tv-äänittäjän kanssa arvioimme mikä tulee 24

26 kuulumaan ja mikä ei, ja teimme tarvittavat muutokset. Akvaarion miksauksessa ääniä ei siis miksattu yhdeksi raidaksi vaan tarkastettiin vain millä tasolla kukin ääni tulee soittaa, ja syötettiin arvo luokitukseen. Sen jälkeen äänitiedostot siirrettiin järjestelmään. Äänet olivat miksausvaiheessa sisänsä jo miksattu siinä mielessä ettei niitä tarvinnut juuri enää käsitellä ekvalisaattorin, kaiun tai muun kautta, se oli pelkää tasojen säätöä. Loppuvaiheessa tarkistelin ääniä vielä studer-kelamankan pikkukaiuttimen läpi, jotta sain käsityksen miltä Akvaario kuulostaisi hyvin lo-fi laitteistolla. Aivan lopullisen miksauksen tein lähetyksen aikana. Kuunneltiin ääniä kaikessa rauhassa tv:n kautta muutamana yönä ja säätelin tasokorjauksia tarpeen mukaan luokitukseen. 5. Akvaario toiminnassa, käytännön esimerkki Liittenä olevalla videolla (VHS-kasettilla CD-romilla mpeg-1 formaatissa) on n. 17 minuuttia lähetettyä Akvaariota. Oheisessa taulukossa (liite 2) on kuvattu näytteessä käytetyt äänitiedostot ja niiden soittoajankohdat. Näyte alkaa Eiran kohtauksella, jonka viidestä klipistä näytetään kaksi viimeistä. Tämän jälkeen on kolme kokonaista kohtausta. Kohtaukset: 1. Eira puuhastelee kasvien kanssa, olohuone (ol), kaksi viimeistä klippiä 2. Arin hieno illalliskattaus punaviinin ja kynttilänvalon kera, keittiö (ke). Kohtaus sisältää kolme klippiä. 3. Eira laittelee dioja kehyksiin työpydällään ja istuskelee välillä sohvalla, työpöytä (ty). Kohtaus sisältää neljä klippiä. 4. Arin vääntelee naamaa ja peilailee itseään kokovartalopeilistä, (pe). Kohtaus sisältää neljä klippiä. Kohtaus 1 A. Kello on esityshetkellä joten eletään Akvaarion ajassa keskiyötä. Edellisen kohtauksen aikana Eira on saanut äänestystuloksen unelmoi, joka vaikuttaa paraikaa. Lisäksi Eira on yleisemmällä tasolla aktiivinen ja kohtuullisen eheä. Aktiivisuus ilmenee reippaana puuhasteluna ja Eira vaikutta tyytyväiseltä ja tasapainoiselta, 25

27 eheältä. Eira istuu olohuoneensa lattialla, joten huonetila on ol. Näiden arvojen vaikuttaessa leikkuri käynnistää klipin alussa musan koska edellisen musa tai ambientin soimisesta on kulunut yli kolme minuuttia. Pannaustarkistuksen jälkeen kappaleeksi valitaan Portisblues. J. Samalla hetkellä leikkuri käynnistää perusatmon joka soi kohtauksen loppuun saakka. Se valikoituu huonetilan perusteella. D. Leikkuri yrittää käynnistää atmoa samassa kohdassa kuin musiikkia, mutta koska musiikki ja atmot eivät saa sääntöjen mukaan soida samaan aikaan, siirretään atmon aloitus musan loppumisajankohtaan. Kohdassa A mainittujen arvojen perusteella järjestelmä valitsee neutraalin katuamon, autojen ajelua ym. Kohtaus 2 Kohtausten välissä olevan kolmen sekuntin mustan aikana on hiljaisuus. Ari on saanut tähän kohtaukseen äänestystulokseksi kaipaa. Ari on hyvin passiivinen ja särkynyt. Kohtaukseksi tulee hyvin melankolinen tumma kuva, jossa Ari istuskelee yksin kynttilänvalossa illallispöydässä joka on katettu kahdelle. Ari on apaattinen ja tuijottelee seiniä. Huonetila on ke, lisäksi kuvassa on sadetta, joka on myös taulukoitu metadataan. K. Heti kohtauksen alussa käynnistyy koko kohtauksen kestävä perusatmo. Leikkuri yrittää käynnistä myös ambientia, mutta koska musa on soinut vain n. minuutti sitten ambientia ei käynnistetä E. Sen sijaan heti kohtauksen alussa käynnistyy atmo. Soitettavaksi atmoksi valikoituu etäistä sateen ropinaa ja sen lomassa ankea, Arin sirisevä jääkaappi. Atmo keskeytetään klipin lopussa. F. Heti toisen klipin alussa yritetään aloittaa musaa, mutta edellisen soimisesta on kulunut vieläkin liian vähän aikaa. Leikkuri käynnistää uuden atmon. Kuva on lähikuva Arista ikkunalla, ulkona sataa rajusti ja Ari katselee kadulle. Atmossa kuuluu voimakas sade ja öinen juna jyskyttää ohi viereisellä radalla. Atmo lopetetaan klipin lopussa. B. Arin kolmannen klipin alussa yritetään jälleen soittaa musaa, nyt aikapannaus ei ole enää voimassa ja melankolinen Arin kaihoisan tunnelman mukaan valittu porvoo3 kappale käynnistyy. Kappale on yli viisiminuuttinen ja soi seuraavaan kohtaukseen, Eiran toisen klipin loppuun saakka. 26

28 Kohtaus 3 Kohtauksessa Eira unelmoi, kuten aiemmassa kohtauksessaan, mutta on hieman passiivisempi ja särkyneempi. Kuva on tummempi kuin edellisessä kohtauksessa ja Eira on vakavoituneempi. Hän ei puuhaile koko aikaa vaan istuu välillä rauhallisesti sohvalla katsellen aamun sarastusta ikkunastaan. Toisen klipin aikana siirrytään Akvaarion aamuaikaan, L. Kohtauksen alussa käynnistyy perusatmo. G. Atmo käynnistyy vasta kolmannessa klipissä, koska siihen saakka soi musiikki. Klippi on maustekuva, jossa ari nukkuu ja ikkunasta kajastuu aamun valoa. Atmo on aamuinen katuääni, jossa lokit alkavat kirkua. H. Koska viimeisen klipin atmovalinta on sama kuin edellisen klipin valinta, atmoa ei poikkeuksellisesti katkaista, vaan se jatkuu klipin rajan yli sitoen mausteen ja viimeisen klipin toisiinsa. Soitto katkaistaa klipin ja samalla kohtauksen lopussa. Kohtaus 4 Katsojat ovat äänestäneet Aria bailaamaan, niinpä Ari on piristynyt hieman illalliskohtauksen passiivisuudesta, mutta ei kuitenkaan vielä bailauskuntoon. Ari vääntelee naamaansa ja tuijottaa itseään peilistä. Ari on edelleen särkynyt. Suunta on kuitenkin ylöspäin. M. Kohtauksen alussa leikkuri laittaa perusatmon soimaan. C. Kohtauksen alussa, eli ensimmäisen klipin alussa leikkuri yrittää soittaa ambientia. Edellisestä musasoitosta on yli kolme minuuttia, joten vähäeleminen pianoambient käynnistyy. Vaikka Ari on särkynyt, suunta on ylöspäin, tästä viestittää neutraalin positiivinen pianonsoitto. I. Atmon soitto aloitetaan ambientin loppumiskohdassa. Ari ei enää ole itseensä käpertynyt introvertti, niinpä hän kiinnittää huomiota naapurista kuuluvaan aamuiseen tv:n katseluun. 6. Arviointia ja kritiikkiä 6.1 Lähtökohdat Akvaario oli kaiken kaikkiaan erittäin kunnianhimoinen ja hyvin raskas projekti. 27

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Adobe Premiere Elements ohjeet

Adobe Premiere Elements ohjeet Adobe Premiere Elements ohjeet 1. Käynnistä ohjelma kaksoisnapsauttamalla työpöydän kuvaketta. 2. Avautuvasta Elements-ikkunasa valitse a. New Project jos aloitat uuden videoeditoinnin. b. Open Project

Lisätiedot

DOKKINO-OPETUSMATERIAALI 2014

DOKKINO-OPETUSMATERIAALI 2014 DOKKINO-OPETUSMATERIAALI 2014 Disco Hakunilan Hevoshaan koulun viidesluokkalaiset haluavat järjestää diskon. Jotta lupa heltiää, täytyy heidän kerätä tarvittava määrä tähtiä merkkinä hyvästä käytöksestä.

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Päällekkäisäänitys Audacityllä

Päällekkäisäänitys Audacityllä Päällekkäisäänitys Audacityllä Periaate: äänitetään soitin kerrallaan niin, että kuullaan aina aikaisemmin äänitetyt osuudet ja voidaan tahdistaa oma soitto niiden mukaan. Äänitarkkailu Jos on erikseen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

Cubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus

Cubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus Cubase perusteet pähkinänkuoressa 1. Mikä Cubase on? 2. Projektin aloitus 3. Audion äänittäminen. 4. MIDI-tiedon tallentaminen ja virtuaali instrumentit 5. Miksaus. Mikä Cubase on? Cubase on Windows XP

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

HF1 laitteen käyttöönotto ja asetukset

HF1 laitteen käyttöönotto ja asetukset HF1 laitteen käyttöönotto ja asetukset Laitteen kytkentä 1. Kytke laitteeseen käyttöjännite 12V. Sulakkeelle menevään punaiseen johtoon kytketään +12V. Normaalissa odotustilassa laitteen virrankulutus

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010

Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Gsmreleen päätoiminnat Etälaiteiden kauko-ohjaus vanhan GSM-puhelimen avulla Laitteessa on neljä releettä ja kaksi lisäohjausta. Yhteensä kuusi ohjausta. Releiden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Operator's Panel Välityspöytä

Operator's Panel Välityspöytä Sisällys Operator's Panel Välityspöytä 1. Yleistä...2 1.1 Välityspöydän käynnistäminen...2 1.1.1 VoIP-puhelin...2 1.1.2 Kirjautuminen...2 1.2 Välityspöydän sulkeminen...3 1.3 Käyttöliittymä...4 1.3.1 Puhelut...4

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Tehokas nettivideo. 5.2.2015 MASSIVE Helsinki & TrueStory. Sanasto tinyurl.com/videosanasto

Tehokas nettivideo. 5.2.2015 MASSIVE Helsinki & TrueStory. Sanasto tinyurl.com/videosanasto Tehokas nettivideo 5.2.2015 MASSIVE Helsinki & TrueStory Sanasto tinyurl.com/videosanasto Ohjelma 5.2.2015 08.30 Aamukahvi 09.00 Minkälainen on tehokas video viestinnässä ja markkinoinnissa? Miksi videoiden

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus Rytmit 1 Nuottigrafiikka - Nuottiviivastossa on viisi poikittaissuuntaista viivaa. - Pystysuorat viivat ovat tahtiviivoja. - Tila kahden tahtiviivan välissä on yksi tahti. Tupla tahtiviivoilla merkitään

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Käyttöohje. Painikkeet:

Käyttöohje. Painikkeet: Käyttöohje Painikkeet: 1. PLAY: Päällä/pois päältä Toisto/Pysäytys 2. M: Valinta/Vahvistus 3. ON/OFF: Virtapainike soittimen päällä 4 Vol+: Äänenvoimakkuuden lisäys 5 Vol-: Äänenvoimakkuuden vähennys :

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

Nexetic Shield Unlimited

Nexetic Shield Unlimited Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta

Lisätiedot

Siistit videot ILMAISELLA Windows Movie Maker 2.1 ohjelmalla

Siistit videot ILMAISELLA Windows Movie Maker 2.1 ohjelmalla Siistit videot ILMAISELLA Windows Movie Maker 2.1 ohjelmalla Veikko Pöyhönen Iiro Hirvimäki Teemu Silvennoinen WindowsXP käyttöjärjestelmän mukana tulee vakiona videon editointiin soveltuva Windows Movie

Lisätiedot

Ksenos Prime Käyttäjän opas

Ksenos Prime Käyttäjän opas Ksenos Prime Käyttäjän opas Versio 11.301 Turun Turvatekniikka Oy 2011 Selaa tallenteita. Tallenteiden selaaminen tapahtuu samassa tilassa kuin livekuvan katselu. Voit raahata hiirellä aikajanaa tai käyttää

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Turun seudun TAPAHTUMAKALENTERI

Turun seudun TAPAHTUMAKALENTERI Turun seudun TAPAHTUMAKALENTERI Toistuvan tapahtuman luominen tapahtuu sisällöllisesti täsmälleen samalla tavalla kuin yksittäisenkin tapahtuman luominen. Ero yksittäisen ja toistuvan tapahtuman syöttämisessä

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

OPETUSMATERIAALI 2015

OPETUSMATERIAALI 2015 OPETUSMATERIAALI 2015 LAYLAN SÄVEL Layla ei ole nähnyt äitiään neljään vuoteen ja asuu kotikylänsä sijaan Afganistanin pääkaupungin Kabulin orpokodissa. Orpokodin arki kuitenkin maistuu Laylalle, koska

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla

C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla Digitointiohjeita_Kasetti 10.7.2014 1 C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla I Kasetin tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Kasettisoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nexetic Shield Unlimited

Nexetic Shield Unlimited Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta

Lisätiedot

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaali 10/2005 idvd 5

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto:

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Ennen vanhan puhelimesi käytöstä poistoa, pidäthän huolen, että olet synkronisoinut yhteystietosi Exchange palvelimelle! iphone 4 yhdellä silmäyksellä Purettuasi

Lisätiedot

T 3. Tietotaitotalkoot. Talkoomodulikartta

T 3. Tietotaitotalkoot. Talkoomodulikartta T 3 Tietotaitotalkoot Talkoomodulikartta Liisa Kirves Marja-Liisa Viherä 30.9.2008 Malli 1: Kello 12 - kello 12, yöpyminen paikalla Klo 12 kokoonnutaan kahville ja sämpylä/pulla, jonka aikana kerrotaan

Lisätiedot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy

Lisätiedot

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta 3 Numeeriset taidot Ubah oppaana selittää tehtävät. Erityisesti 3.1.3.3 merkit täytyy selittää + jos opiskelija ei ymmärrä, voi katsoa muutaman ensimmäisen koneen tekemänä Äänet: - 0-100 numerot + euro,

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen HyvinvointiTV Diasarjan sisältö Mikä on HyvinvointiTV? Ohjelman suunnittelu ja otsikointi Ennen lähetystä huomioitavia seikkoja Ohjelman toteutus Lisävinkkejä

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut)

Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) (äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Yleistä säännöistä 6.3.2012. Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) 0-alue: Sisältö- ja mediatyyppi Sisältötyyppi

Yleistä säännöistä 6.3.2012. Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) 0-alue: Sisältö- ja mediatyyppi Sisältötyyppi (äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen

Lisätiedot

Suunnitelmissa mukana mm. näiden yhteistyökumppaniemme tuotteita.

Suunnitelmissa mukana mm. näiden yhteistyökumppaniemme tuotteita. Suunnitelmissa mukana mm. näiden yhteistyökumppaniemme tuotteita. Sisustussuunnitelmasi Hei, Kiitos sisustustilauksestasi, makuuhuoneesi uutta ilmettä oli kiva suunnitella. Lähdin suunnitelmassani kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Käyttöohje EchoChime 300 Langaton järjestelmä

Käyttöohje EchoChime 300 Langaton järjestelmä Käyttöohje EchoChime 300 Langaton järjestelmä 1 Käyttötoimenpiteet Käytä aina hyvälaatuisia alkaliparistoja Vaihda säännöllisesti paristot Pidä ovikellon painonappi kuivana Älä käytä puhdistukseen puhdistusaineita

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Käyttöopas. Confienta Piccolo

Käyttöopas. Confienta Piccolo Käyttöopas Confienta Piccolo Sisällysluettelo 1. Confienta Piccolo... 3 1.1. Piccolon painikkeet... 4 1.2. Piccolon käyttöönotto... 6 2. Karttasovellus... 7 2.1. Sovellukseen kirjautuminen... 7 2.2. Karttanäkymä...

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

SOITTORASIA Business

SOITTORASIA Business SOITTORASIA Business PIKAKÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO: 1. OHJELMAN KÄYNNISTYS...2 2. KÄYTTÖLIITTYMÄ...2 3. ÄÄNIALUEET...3 4. MUSIIKKIPROFIILIN LUOMINEN...4 5. SOITTOLISTAN LUOMINEN...5 6. MUSIIKKIPROFIILIEN

Lisätiedot

EeNet materiaalit ohje

EeNet materiaalit ohje EeNet materiaalit ohje EeNetin materiaaleissa voidaan ladata ja jakaa materiaaleja sekä katsoa ja keskustella materiaaleista. Materiaalit voivat olla teksti-, kuva tai videotiedostoja. Videoihin voidaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 lähde / www.pelastustoimi.fi Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Bluesia. Lue myös sen laitteen ohjeet, jonka kanssa aiot käyttää Bluesia ennekuin yhdistät laitteet.

Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Bluesia. Lue myös sen laitteen ohjeet, jonka kanssa aiot käyttää Bluesia ennekuin yhdistät laitteet. Bluetooth teknologiaa käyttävä vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Bluesia.

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

1. Kuinka kaikki alkoi? 2. Synopsis 3. Käsikirjoituksen lähtökohdat 4. Käsikirjoitus 5. Kuvausten ennakko suunnittelu 6. Kuvauspaikkojen valmistelu

1. Kuinka kaikki alkoi? 2. Synopsis 3. Käsikirjoituksen lähtökohdat 4. Käsikirjoitus 5. Kuvausten ennakko suunnittelu 6. Kuvauspaikkojen valmistelu 1. Kuinka kaikki alkoi? 2. Synopsis 3. Käsikirjoituksen lähtökohdat 4. Käsikirjoitus 5. Kuvausten ennakko suunnittelu 6. Kuvauspaikkojen valmistelu 7. Kuvaukset 8. Ongelmia kuvauksissa 9. Editointi 10.

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot