Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma"

Transkriptio

1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma 2014

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lähisuhdeväkivallan määrittelyä... 4 Lähisuhdeväkivallan muotoja... 5 Henkinen väkivalta... 5 Fyysinen väkivalta... 5 Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö... 5 Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti... 6 Taloudellinen väkivalta... 6 Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta... 6 Vainoaminen... 6 Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja vaikutuksia... 7 Lähisuhdeväkivallan yleisyys... 7 Lähisuhdeväkivallan vaikutuksista... 8 Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja auttamisjärjestelmät Ennaltaehkäisy Tunnistaminen ja puheeksiotto Auttamisjärjestelmät Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Taustaa Lähisuhdeväkivallan yleisyys Paikalliset tavoitteet Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn rakenteet Paikalliset toimijat ja auttamisjärjestelmät Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusturva- / sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut Seurakunta Poliisi Toimintasuunnitelma Seuranta ja arviointi LIITTEET: Työryhmätyöskentely

3 2. Yhteystietoja Kartoitus-, turvasuunnitelma- ja ilmoituslomakkeet Yhteenveto lainsäädännöstä Lähteitä ja materiaalia: Hyväksytty perusturvalautakunnassa

4 Johdanto Lähisuhdeväkivalta on tavallisinta parisuhteessa, mutta väkivaltaa esiintyy myös lasten ja vanhempien välillä sekä perheen lasten välillä. Useimmiten uhrina on nainen, mutta myös naiset käyttävät väkivaltaa miestä ja lapsia kohtaan. Väkivalta lähisuhteessa on tavallisempaa kuin luullaankaan, usein piiloteltua ja kotona tapahtuvaa. Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä sekä kulttuureissa. Lähisuhdeväkivalta jää helposti tunnistamatta ja apu hakematta uhrin tai tekijän häpeän, pelon ja syyllisyyden takia. Lasten ja nuorten väkivallalle altistuminen joko kohteena tai näkijänä on vakava stressitekijä lapsen elämässä. Väkivalta vaikuttaa myös perheen aikuisten kykyyn toimia vanhempina. Väkivaltaongelma jää usein muiden ongelmien taustalle, käsittelemättä ja siten myös näkymättömäksi. Perheenjäseniin ja läheisiin kohdistunut väkivalta on aina rikos ja siihen voidaan ja pitää puuttua. Väkivallan ehkäiseminen ja lopettaminen vähentää asukkaiden inhimillistä kärsimystä ja säästää myös yhteiskunnan kustannuksia. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on suuri haaste palvelujärjestelmille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet sosiaali- ja terveydenhuollolle v lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tunnista, turvaa ja toimi. Suosituksissa on määritelty lähisuhdeväkivaltaan ja sen ehkäisyyn liittyen mm. johtamista, vastuita, tehtäviä, suunnitelmallisuutta, palveluja, toimintojen kehittämistä sekä henkilöstön osaamista ja yhteistyötä. Vuoden 2015 alusta väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneiden tuesta säädettäneen lain tasolla. Sosiaalihuoltolakiluonnoksen mukaan kunnan on järjestettävä sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa mm. väkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta aiheutuneeseen tuen tarpeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ns. järjestämislain pohjalta on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2017 alusta. Uudistuksessa maa jaetaan viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueeseen. Sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan yhteen ja palvelujen tuottamista uudistetaan. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja auttamisjärjestelmien osalta uudistuksen odotetaan merkitsevän osaamisen ja palvelujen vahvistumista. Keuruu on ollut vuosina pilottina Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa (Aarre osaamiskeskus) Hankkeen tavoitteena on tuottaa maakunnallinen malli kehittää läheisväkivallan ennalta ehkäisyä, hoitoa ja palvelurakenteita läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen palveluissa läheisväkivaltaan liittyvien palvelurakenteiden ja ketjujen kehittäminen 3

5 Hankkeen työntekijät ovat merkittävästi tukeneet Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman työstämistä. Ohjelman kokoamisesta on vastannut perusturvan toimiala. Työskentelyssä on ollut edustajia sivistystoimesta, perusturvasta, Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta, Keuruun seurakunnasta, poliisista ja Multian kunnasta (liite 1. työryhmä). Työn tavoitteena on ollut lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisy ja vähentäminen suunnittelemalla ja sopimalla yhdessä toimintakäytännöt lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisyyn, tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja auttamiseen. Toimintaohjelman konkretisoituminen edellyttää tulevina vuosina laajaa henkilöstön lähisuhdeväkivaltaa käsittelevää täydennyskoulutusta. Multian kunta käyttää soveltuvin osin tämän toimintaohjelman käytäntöjä. Lähisuhdeväkivallan määrittelyä Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen avo- tai aviokumppani, seurustelukumppani, sisarus, vanhempi tai lapsi. Lähisuhdeväkivalta on vallan väärinkäyttöä lähisuhteessa tai uhkaa tällaisen vallan väärinkäytöstä. Tässä toimintaohjelmassa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä, tunnistamista ja puheeksi ottoa sekä auttamisjärjestelmiä on lähestytty seuraavasti: ennalta ehkäisyllä on kolmea tasoa: väkivallan ehkäiseminen ennen sen syntymistä (primääripreventio), kohdistuu koko väestöön väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijöihin kohdistuvat toimet, väkivaltaan puuttuminen ja jatkohoitoon ohjaaminen (sekundääripreventio) väkivaltaa jo kokeneiden hoito, asemaa parantavat toimet ja traumojen syntymisen ehkäiseminen (tertiääripreventio) tunnistaminen ja puheeksi otto tunnistamiseen tarvitaan riittäviä tietoja, taitoja ja valmiuksia lähisuhdeväkivaltateemasta sekä asennetta ja rohkeutta ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi kysymällä sekä keskustelemalla asiasta ja tarvittaessa käyttämällä lähisuhdeväkivaltaseulalomaketta apuna auttamisjärjestelmät lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevät edustavat monia eri ammattialoja, joten auttamisjärjestelmillä tarkoitetaan kunnan yleisiä palveluja ja väkivaltaan erikoistuneita palveluja sekä niiden välisiä hoitoketjuja, toimintaohjeita ja työntekijöitä. 4

6 Lähisuhdeväkivallan muotoja Lähisuhdeväkivaltaa voidaan kuvailla ja luokitella monella tapaa esimerkiksi seuraavasti: Henkinen väkivalta Henkinen väkivalta alkaa yleensä vähitellen. Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi toisen nimittelemisenä, nöyryyttämisenä, pelotteluna, huutamisena, mitätöimisenä tai alistamisena ja vähättelynä. Henkistä väkivaltaa voi harjoittaa myös puhumattomuudella tai toisen mielipiteiden huomiotta jättämisellä. Se voi ilmetä myös työnteon ja kodin ulkopuolisten menojen kuten ystävien ja sukulaisten tapaamisten rajoittamisena ja eristämällä uhri sosiaalisista verkostoista tai jättämällä uhri tekijän ja hänen perheensä välisen yhteydenpidon ulkopuolelle. Henkistä väkivaltaa on myös voimakas mustasukkaisuus ja itsemurhalla uhkaaminen. Fyysinen väkivalta Fyysinen väkivalta voi olla lyömistä, tönimistä, liikkumisen estämistä, potkimista, kuristamista, repimistä, kiinnipitämistä, ampuma- tai teräaseen käyttöä tai fyysisellä väkivallalla uhkailua. Usein pahoinpitely kohdistuu ruumiinosiin, joissa ulkopuolinen ei voi havaita vammoja, esimerkiksi käsiin, vatsaan tai selkään. Fyysiseen väkivaltaan liittyy usein tekijän tarve puolustaa toimintaansa joko vetoamalla esimerkiksi stressiin, alkoholinkäyttöön tai parisuhteen ongelmiin tai syyttämällä väkivaltaisuudesta uhria. Fyysinen väkivalta on aina rikos. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen erimuotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen ja insesti. Seksuaalista väkivaltaa on myös seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. 5

7 Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kaltoinkohtelua ovat esim. kovaotteiset hoitotoimet ja toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla. Laiminlyöntiä lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua ja huolenpitoa tilanteissa, missä ao. on ollut muista riippuvainen. Taloudellinen väkivalta Taloudellinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi rahan käytön kontrollointina, kiristämisenä tai toisen rahojen ottamisena omaan käyttöön. Se voi ilmetä myös siten, että toinen tekee tärkeät taloudelliset päätökset yksin tai hallitsee rahattomuudella. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta Väkivalta voi olla myös hengellistä, jolloin henkiseen väkivaltaan liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Sen ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Hengellinen väkivalta voidaan katsoa sellaiseksi uskonnollissävytteiseksi käyttäytymiseksi, jolla pyritään murtamaan tai nujertamaan uskonnollisin uhkauksin, vaatimuksin tai pakottein toisen ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide. Kunnian nimissä tehty väkivalta on vielä toistaiseksi ollut Suomessa vähäistä. Kunniaväkivallassa peruste väkivallalle on sosiaalisen kunniarakenteen suojeleminen ja säilyttäminen, taustalla yhteisöllisyyteen perustuvat perherakenteet. Kunniaan liittyvä väkivalta sisältää käsityksen perheen ja yhteisön häpäisystä. Siveysperiaatteita ja käyttäytymissääntöjä loukannutta tulee rangaista. Yksilön ajatellaan edustavan koko suvun ja yhteisön mainetta. Paine väkivallan käyttöön kasvaa, jos muut saavat tietää tottelemattomuudesta, ja väkivallalla yritetään saada uhri käyttäytymään kuten hänen kuuluu. Useimmiten väkivalta on isän tai veljen harjoittamaa, mutta myös nainen voi olla väkivallan tekijä. Kunniaan liittyvään väkivaltaan voi liittyä äärimmäisiä eristämisen tasoja sekä voimakasta valvontaa. Vainoaminen Myös vainoaminen (stalking) on lähisuhdeväkivallan muoto. Vainoamista on toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai yhteyden ottaminen tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta ja se voi äärimmillään kärjistyä henkeä uhkaavaksi väkivallaksi. Vainoon liittyvissä tilanteissa on tärkeää tehdä viranomaisyhteistyötä kaikkien osapuolten turvallisuuden varmistamiseksi. 6

8 (Siukola 2014, Karhuvaara & Kaitue & Ruuhilahti 2013) Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja vaikutuksia Lähisuhdeväkivallan yleisyys Poliisin tietoon tullut perheväkivalta tilastoidaan vuosittain muuttujina rikos, sukupuoli, perheväkivallan laji ja uhrin ikä. Poliisin tietoon tullut perheväkivalta vuosina uhrin sukupuolen mukaan: naiset miehet yhteensä muutos/v % % % % Vuosina keskimäärin - noin 70 %:ssa tapauksista uhri oli naispuolinen - uhrin ikä / tapausten %-osuus oli: alle 14 v. 20 %, v. 8 %, v. 15 %, v. 19 %, v. 20 %, v. 11 % sekä 60 v. ja yli 7 % - noin 81 %:a tapauksista tapahtui saman ruokakunnan kesken, 19 % lähisukulaisten kesken - noin 95 %:ssa tapauksesta kyse oli pahoinpitelystä, lievästä pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä - tappoja, surmia tai murhia oli noin 10 vuodessa (0,16 %) - edellisten yrityksiä noin 40 vuodessa (0,63 %) - lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä noin 140 vuodessa (2,23 %) - raiskausrikoksia 0,71 % tapauksista - muita seksuaalirikoksia noin 20 vuodessa (0,31 %) - muita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia noin 40 vuodessa (0,64 %) - vuonna 2011 läheisiin kohdistuva lievä pahoinpitely muuttui asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi, joka ilmeisesti kasvatti huomattavasti tapausten määrää, määrä kääntyi laskuun n+ja+sukupuolen+mukaan+2009%2d2013&path=../database/statfin/oik/polrik/&lang=3&multilang=fi 7

9 Lähisuhdeväkivallasta on tehty haastattelututkimuksia. Vuoden 2010 miesuhritutkimuksen mukaan väkivallan kohteeksi oli jossain vaiheessa nykyistä parisuhdetta joutunut 17 % naisista ja 16 % miehistä. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joutunut 14 % molemmista sukupuolista. (Siukola 2014). Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämän Kriisikeskus Mobilen tilastojen mukaan (15 keskisuomalaista kuntaa) yhteydenotoissa (v yhteydenottoa, jotka liittyivät 9536 asiakastilanteeseen) ovat selvästi kasvaneet väkivaltaan liittyneet syyt: v / 982, v.2011 / 975, v / 1371 ja 2012 / 1446 yhteydenottoa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei lähisuhdeväkivaltaa toistaiseksi systemaattisesti tilastoida. Lähisuhdeväkivaltaan liittyviä tietoja on löydettävissä mm. lastensuojeluilmoitusten syistä. Lähisuhdeväkivallan moninaisuuden vuoksi ilmiöstä jää toistaiseksi paljon piiloon ja tilastoimatta. Lähisuhdeväkivallan vaikutuksista Lähisuhdeväkivaltaa on aiemmin pidetty lähinnä tiettyihin sosiaaliryhmiin kuuluvien ongelmana ja siksi siihen puuttuminen on tapahtunut pääosin sosiaalitoimen piirissä ja kolmannen sektorin toimijoiden toimintana. Vasta viime vuosina on havahduttu kiinnittämään huomiota myös väkivallan terveydellisiin vaikutuksiin, mikä on tuonut läheisväkivallan terveydenhuollon toiminnan piiriin. Samalla on pantu merkille, ettei lähisuhdeväkivalta liity ikään, sukupuoleen, etniseen ryhmään, uskontoon eikä yhteiskunnalliseen tai sosioekonomiseen asemaan. Sen uhka on siis kaikille yhtäläinen. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa sekä huomattavia yhteiskunnallisia yleiseen turvallisuuteen liittyviä, juridisia, taloudellisia ja palvelujärjestelmiin liittyviä että yksilötason seurauksia. Yksilötasolla väkivallan uhrin, kuulijoiden ja näkijöiden ja heidän läheistensä jopa vuosikymmeniä kestäneitä kärsimyksiä ei ole kyetty tunnistamaan kyllin hyvin eikä tarjoamaan heille oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita. Väkivaltaa suosiva kulttuurimme on sallinut väkivallan jatkumisen ja sitä on pidetty pitkälle perheen yksityisasiana etenkin, jos lapsi tai lapset eivät ole olleet sen kohteena. Lapsiin kohdistunut kuritusväkivalta on ollut meillä sallittua lainsäädännöllisesti melko pitkään vuoteen 1974 saakka, ja senkin jälkeen huomattava osa kasvattajista on hiljaisesti edelleen hyväksynyt väkivaltaiset kasvatusmenetelmät ja käyttänyt niitä. Myös tekemättä jättäminen voi olla seurauksiltaan väkivaltaan rinnastettavaa kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä kuten ravinnotta tai suojatta jättäminen, taloudellisten varojen riisto tai vapaan liikkumisen estäminen. Usein eri väkivallan muodot yhdistyvät. Terveydelliset seuraukset voivat toteutua hyvinkin pitkällä viiveellä, olla pitkäkestoisia ja välittyä osin myös seuraaviin sukupolviin. Monesti tapahtumien subjektiivinen kokeminen määrittelee enemmän sitä, millaiset vaikutukset siitä seuraavat kuin itse teko. Tästä näkökulmasta myös rajankäynti sen välillä mikä on väkivaltaa ja mikä ei, poistuu subjektiivisella tasolla. Kokemuksellisesti monesti eniten haavoittavia ovat teot, jotka tapahtuvat lähimpien 8

10 ihmisten toimesta: ihmisten, joihin on luottanut eniten ja joista on eniten riippuvainen. Yleensä kodin pitäisi edustaa ihmiselle turvallisinta paikkaa. Jos väkivalta tapahtuu kotona, vieläpä toistuvasti, ei kokijalla ole ehkä mitään muuta korvaavaa paikkaa, missä voisi olla turvassa edes tilapäisesti. Jatkuvassa pelon ilmapiirissä ja sen uhan alla elämisessä tapahtuu ihmisen elimistössä aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka johtavat elintoimintojen pysyviin muutoksiin ajan myötä. Suurimmat vaikutukset tapahtuvat kehittyvien lasten aivojen kohdalla. Mikä tahansa muukin stressi voi aiheuttaa samantyyppisiä biologisia vaikutuksia elimistöön, jos vaikutukset jatkuvat pitkään. Eläinkokeissa on kuvattu pitkäkestoisen stressin vaikuttaneen mm. immuunijärjestelmään, stressihormonitasoihin, aivojen välittäjäainepitoisuuksiin ja jopa kromosomeihin. Sairaustiloina edellä mainitusta voi aiheutua esim. muutoksia verisuoniston seinämiin, sokeriaineenvaihduntaan, luuston rakenteeseen ja aivojen eri osien toimintaan ja rakenteeseen. Biologisten muutosten rinnalla tapahtuu samanaikaisesti myös psyykkisiä ja sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä muutoksia, jotka heijastuvat myös lähipiiriin ja vaikuttavat oppimisja työkykyyn, vuorovaikutukseen ihmissuhteissa, sopeutumiskykyyn muutostilanteissa ja elämänhallintaan yleisesti. Seurannaisvaikutukset riippuvat siitä, millaisia voimavaroja, selviytymiskeinoja ja yksilöllisiä ominaisuuksia uhrilla on, millaisissa olosuhteissa ja elämäntilanteessa asiat tapahtuvat, millaisia turvaverkostoja hänellä on käytettävissään ja miten hän mielessään tapahtuneen tulkitsee. Väkivallan omakohtaisten kokemusten haitallisuuden arviointia vaikeuttaa se, että väkivalta vaikuttaa ajatteluun ja kokemusmaailmaan niin, että se taannuttaa, vie voimia, tekee avuttomaksi ja vähentää luottamusta myös mahdollisiin auttajiin, itsetunto heikkenee eikä uhri näe itseään riittävän arvokkaana hakemaan ja saamaan apua. Tekijän kontrolloiva käytös voi myös heikentää uhrin avun hankkimismahdollisuuksia. Psyykkisistä sairauksista ja oireista ainakin unettomuutta, paniikkihäiriöitä, ahdistusta, masennusta, traumaperäistä stressihäiriötä, psykoosia, dissosiaatiohäiriöitä ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä on kuvattu vakavan väkivallan uhrina eläneillä. Raja sisäisen ja ulkoisen maailman välillä häviää, kun sitä väkivalloin murretaan, yksilön haavoittuvuus lisääntyy ja uhkatekijät ja niiden hallinta vaikeutuvat olennaisesti. Uhrin elämänlaatu heikkenee, kun ei ole mahdollisuutta saada tukea ja turvaa läheisiltä. Monet lääkitsevät pahaa oloaan ja psyykkisten ja sosiaalisten vuorovaikutushäiriöiden oireita alkoholilla, rauhoittavilla lääkkeillä ja muilla päihteillä. Tämä saattaa vaikeuttaa tilannetta edelleen ja syntyy yllykkeitä myös itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Väkivaltakokemuksista jää myös ruumiillisia muistoja kuten ahdistus- tai paniikkioireita, hikoilua, sydämentykytystä ja kipua, jotka palautuvat tietyissä tilanteissa ja muistuttavat alkuperäisistä väkivaltakokemuksista. Näitä oireita tutkittaessa niille ei löydy elimellisiä selityksiä ja oireet saatetaan nimittää luulosairaudeksi tai mitätöidä kokonaan. Lasten kohdalla suojan ja huolenpidon tarve on voimakkaampaa kuin aikuisella jo hengissä selviytymisen kannalta. Lapsen kyky hakea omatoimisesti apua on rajoittunutta ja ymmärrys ja kyky arvioida tapahtunutta samoin. Hänellä ei ole vertailukohtaa normaalin ja epänormaalin erottamisesta toisistaan eikä tietoa lainsäädännöstä ja oikeuksistaan eikä hän pysty itsenäisesti päättämään milloin hakee apua. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä riippuvaisempi lapsi on vanhempien tai huoltajiensa toimista ja sitä voimak- 9

11 kaammat tuhoavat vaikutukset myös fyysisestä näkökulmasta katsoen ovat. Myös läheisten välisen väkivallan näkijänä ja kuulijana lapsi altistuu biologisille, psyykkisille ja sosiaalisille vaurioille varsinkin, jos väkivallan uhka ja kireä ilmapiiri on toistuvaa ja jatkuvaa. Väkivaltaisten vanhempien asema vanhempana lasten silmissä heikkenee väkivallan kokemisen ja todistajana olemisen myötä ja siten myös lapsen luottamus odotettavissa olevaan apuun ja turvaan vanhemmalta romuttuu. Jos vain toinen vanhemmista on väkivaltainen ja toinen uhri, voi lapselle syntyä tarve suojella uhrina olevaa vanhempaa jopa siinä määrin, että lapsen oma elämä ja lapsuus jäävät elämättä ja hän ottaa toisen aikuisen roolin perheessä. Tällä on vakavia seurauksia lapsen normaaliin kehitykseen. Väkivaltaisessa ympäristössä eläminen altistaa samalle käyttäytymistavalle myös omassa elämässä ja toimintamallit siirtyvät sukupolvelta toiselle. Mekanismi välittyy sekä biologisten järjestelmien että sosiaalisten ja psyykkisten toimintamallien kautta. Edellä mainittujen terveyttä uhkaavien ja vaurioittavien seikkojen vuoksi myös terveydenhuolto on aktivoitumassa väkivaltaan puuttumisessa. Siitä osoituksena on THL:n ohjaamat ja rahoittamat terveydenhuoltoon suunnatut kehittämishankkeet ja kehittämistyön tuki ja aihepiiriä käsittelevät materiaalit. (Aiheesta lisää: Minna Juutilainen: Vähemmän väkivaltaa. Väkivaltainterventio sairaanhoidossa: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin VISH- toimintamallin taustat ja toteutus. Kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma THL-Raportti 46/2012, myös Aarre-portaalin kirjallisuusluettelossa paljon asiaan liittyvää tutkimusta ja kirjoituksia https://uusi.medikes.fi/public/default.aspx?nodeid=37075&culture=fi-fi&contentlan=1 (Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen shp) Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja auttamisjärjestelmät Ennaltaehkäisy Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi valtakunnallista lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. Aluehallintovirastot tukevat kuntien työskentelyä. Kunnissa / alueilla läheissuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn perusrakenteita ovat: - lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ohjelma/ -suunnitelma - lähisuhdeväkivallan monialainen työryhmä - lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattori Kunnassa tulee olla lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattori, joka huolehtii poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työn toimivuudesta. Koordinaattori tulee nimetä viralli- 10

12 sesti, jotta tehtävää hoitava saa valtuutuksen ja resursseja tehtävän hoitamiseen. Kunnan velvollisuus on laatia läheisväkivallan toimintaohjelma/-suunnitelma ja sen pohjalta palvelurakenteet ja toimintatavat lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä ja avun tarjoamista varten. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön tulee sisältyä kuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitelmiin. Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen kuuluu kunnassa kaikille hallinnonaloille. Kuntien tulee huolehtia henkilökunnan koulutuksesta liittyen lähisuhdeväkivallan kysymyksiin. Henkilökunnalla tulee olla perustietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä, väkivallan vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen sekä väkivallan uhrin kohtaamisesta. Kunnassa asiakastyötä tekevän henkilökunnan tulee tuntea kuntansa toimintatavat lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Paikallisen palveluverkoston tunteminen ja hyvä yhteistyö eri viranomaisten kesken ovat tehokkaan väkivallan ehkäisytyön edellytyksiä. Palvelujen etsiminen ei saa jäädä asiakkaan vastuulle. Kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat nopeasti kriisiavun ja hoidon väkivallan aiheuttamaan kriisiin. Väkivallan ehkäisyssä ja palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon koko väestö ja erityisesti lapset, ikäihmiset, vammaiset sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Turvataitokasvatuksella voidaan esim. lapsille, nuorille ja vammaisille opettaa taitoja, joiden avulla he osaavat suojella itseään ja puolustaa rajojaan joutuessaan esim. väkivallan, ahdistelun tai seksuaalisen hyväksikäytön tilanteisiin. Tunnistaminen ja puheeksiotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee työssään tunnistaa läheisväkivallan merkkejä ja ottaa asia puheeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee lähisuhdeväkivallan riskin systemaattista kartoittamista. Kartoituksille on nähty erityistä tarvetta mm. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa päihde- ja mielenterveystyössä päivystyksissä lastensuojelussa Puheeksiottamisen tueksi on kehitetty erilaista materiaalia / lomakkeita. Lomakkeiden käyttö edellyttää perustietoa lähisuhdeväkivallasta. Lomakkeet ovat kysymisen ja kirjaamisen apuvälineitä, jotka täytetään vuorovaikutustilanteessa asiakkaan kanssa. Mm. seuraavia työkaluja löytyy STM:n/THL:n nettisivuilta: Puheeksi ottamisen muistilista (STM) Lähisuhdeväkivallasta kysyminen ja uhrin kohtaaminen (THL) Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake (THL) Ohjeistus lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen täyttämiseen (THL) 11

13 Henkilökohtainen turvasuunnitelma (THL) Pahoinpitely ja kehokarttalomake PAKE (THL) Raiskatun akuuttiapu kansio (RAP- kansio) Riskinarviointilomake (MARAK), minkä käyttö edellyttää Marak menetelmän (moniammatillinen riskin arviointi) koulutusta. THL:n lomakkeet on kehitetty yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella käytössä olevat lomakkeet poikkeavat hieman THL:n lomakkeistosta. Keski-Suomessa on tavoitteena käyttää seuraavia VISHhankkeessa kehitettyjä lomakkeita: Lähisuhde- ja kuritusväkivallan suodatin- ja kartoituslomake / Lähisuhde- ja kuritusväkivaltakokemusten vaikutusten ja hoidon tarpeen arviointi (liite 3) Lähisuhde- ja kuritusväkivallan turvallisuusriskin arviointilomake (liite 3) Turvasuunnitelma lähisuhde- ja kuritusväkivaltatilanteisiin (liite 3) Lähisuhde- ja kuritusväkivallan suodatin- ja kartoituslomake sisältää viisi varsinaista suodatinkysymystä. Kun läheisväkivalta todentuu kartoituksella tai muutoin, tärkein tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus väkivallan uhrin ja lasten kannalta. Akuutit toimenpiteet tulee osata tehdä välittömästi. Jatkotoimenpiteissä tärkeää on suunnitelmallisuus ja selkeä vastuutaho. Lastensuojelun tarpeesta ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksella (THL) ja iäkkään henkilön palvelutarpeesta omalla ilmoituksella (liite 3). Auttamisjärjestelmät Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja väkivaltaa kohdanneiden palvelujen järjestäminen kuuluvat kunnille. Koska kuntia on monen kokoisia, ovat myös palvelujärjestelmät erilaisia. Kuntien ja myös seurakuntien työntekijöiden, jotka työskentelevät eri ikäisten ihmisten kanssa tulee tuntea lähisuhdeväkivallan toimintaketjut ja auttamisjärjestelmät. Terveydenhuollossa ydintoimijoita ovat vastaanotot, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jatkohoidon suhteen erilaiset psyko-sosiaaliset palvelut. Sosiaalihuollossa merkittävin toimija on lastensuojelu, mutta aikuissosiaalityössä ja vanhuspalveluissa kohdataan myös lähisuhdeväkivaltaa. Keskustelu- ja kriisiapua tarjoavat myös seurakunnat ja monet järjestöt. Netti tarjoaa asiasta tietoa ja tukea. Vertaistukiryhmä voi toimia toipumisen tukena (liite 2). Valtakunnallisesti lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on noussut kovasti esille ja suunnitelmissa on siirtää turvakodit v alusta valtion vastuulle. 12

14 Apua ja tukea tarvitsee myös lähisuhdeväkivallan tekijä. Tämä tuki järjestetään joko sotepalveluissa tai ohjaamalla asiakas mahdollisiin erityispalveluihin. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä Rikoslakiin sisältyy lähisuhdeväkivaltaan liittyviä säädöksiä kuten: pahoinpitelyrikokset: pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja lievä pahoinpitely seksuaalirikokset: raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen ahdistelu, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö muita rikoksia: kotirauhan rikkominen, viestintärauhan rikkominen, törkeä kotirauhan rikkominen, vapaudenriisto, törkeä vapauden riisto, laiton uhkaus, vainoaminen, pakottaminen Rikoslain mukaan jos työntekijän tietoon tulee suunnitteilla oleva vakava väkivallan teko, joka olisi estettävissä, tulee hänen ilmoittaa siitä poliisille rangaistuksen uhalla. Lähisuhdeja perheväkivallan olleessa kyseessä tällaisia törkeitä väkivallan tekoja ovat: raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa, törkeä terveyden vaarantaminen ja kaappaus. Jo tapahtuneista väkivaltarikoksista ei ole velvollisuutta (eikä oikeutta) ilmoittaa, ellei viranomainen perustellusti sitä pyydä. Pyytävä viranomainen ilmoittaa aina sen lain, johon tiedonantovelvollisuus perustuu. (Salla Hyvärinen & Jari Hautamäki: Katkaise väkivalta. Lähisuhde- ja perheväkivaltarikoksesta epäillyn ohjaaminen esitutkinnasta väkivaltaa katkaisevaan palveluun. THL, Ohjaus 10/2013. Helsinki 2013) Laki lähestymiskiellosta sisältää lähestymiskiellon lisäksi erikseen säädöksen perheen sisäisestä lähestymiskiellosta. Lastensuojelulaissa on laajaa toimijajoukkoa koskeva ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan sosiaalihuollolle on ilmoitettava, jos nämä työntekijät/luottamushenkilöt ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lisäksi näillä laissa mainituilla tahoilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä, että alle 18- vuotiaaseen lapseen on kohdistunut seksuaalirikos. Lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä ja törkeää pahoinpitelyä. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekeminen on mahdollista jo ennen lapsen syntymää, jos lapsen epäillään altistuvan väkivallalle tai laiminlyönnille synnyttyään. Myös jokainen kansalainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos havaitsee lapsen hoidossa laiminlyöntiä tai havaitsee tai epäilee lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Laissa lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä säädetään miten järjestetään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä tervey- 13

15 denhuollossa tehtävä tutkimus epäillyn lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi sairaanhoitopiirin toimesta. Liitteessä 4 on tarkempi yhteenveto lainsäädännöstä, mistä ilmenee mm. rikoksiin liittyvä syyteoikeus (THL Opas 34/2014, lisäykset ) Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Taustaa Keuruulla on asukkaita noin ja Multialla Keuruulle syntyy vuosittain noin 100 lasta ja Multialle lähes 20. Yli 75-vuotiaita on Keuruulla noin 12 %? väestöstä ja Multialla18 % Molemmat kunnat vastaavat itse sosiaalihuollon järjestämisestä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon, minkä tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Keuruun - Multian terveydenhuollon kuntayhtymässä toimi vuosia perheväkivaltatyöryhmä, jonka yhdyshenkilönä toimi terveyskeskuksen psykologi. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen aloitettua toiminnan työryhmä päätyi esittämään, että Keuruun ja Multian sosiaalitoimet nimeäisivät omat yhdyshenkilöt. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa sovittiin vuonna 2012, että perusturvalautakunta nimeää lähisuhde- ja perheväkivaltatyöryhmän ja nimeää yhdyshenkilön sekä tälle varahenkilön. Työryhmään kutsuttiin perusturvan lisäksi edustus seututerveyskeskuksesta, sivistystoimesta, poliisista, Keuruun seurakunnasta ja Multian kunnasta. Yhdyshenkilöksi ja varahenkilöksi nimettiin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät. Työryhmä tiedosti lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvinä paikallisina tavoitteina: osaamisen vahvistamisen, asiakastyön ajantasaiset toimintamallit ja työkalut sekä dokumentoinnin ja tilastoinnin kehittämisen. Aarre-hankkeen aktivoimana ja tuella työryhmää täydennettiin (liite 1) ja ryhdyttiin laatimaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaa. Lähisuhdeväkivallan yleisyys Lähisuhdeväkivallan paikallista yleisyyttä on vaikea arvioida. Poliisin tilastojen mukaan Keuruulla tapahtui henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 1000 asukasta kohden v. 2011; 6,3, v. 2012; 7,3 ja v. 2013; 7,2. Perheväkivaltaan liittyviä kotihälytystehtäviä oli Keuruu Multia Yhteensä

16 Keuruulla ja Multialla ajalla perheväkivaltaan liittyvät rikosnimikkeet olivat: lievä vahingonteko, pahoinpitelyn yritys, pahoinpitely 7 kpl, lievä pahoinpitely 3 kpl ja laiton uhkaus. Vastaavana aikana lähisuhdeväkivallan uhriksi on merkitty 13 tapauksessa nainen ja kolmessa mies. Uhrit olivat iältään vuotiaita, tapauksia oli 3-5 / ikävuosikymmen. Vuonna 2013 tuli Keuruulta Kriisikeskus Mobilen kriisityöhön 100 yhteydenotto ja sosiaalipäivystykseen 31. Yhteydenotoissa syyksi oli kirjattu 28 tapauksessa perheväkivalta ja kahdessa lähisuhdeväkivalta. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan Keuruun peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana 17 % ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 12 %. Seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistaiseksi ilmoitti kokeneensa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 15 % ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 8 %. Keuruun lastensuojeluilmoitusten ilmoitusperusteita ovat olleet mm lapsen pahoinpitely lapsen pahoinpitelyn epäily lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö lapsen väkivaltainen käyttäytyminen lapsen väkivaltakokemus perheväkivalta tai sen uhka Kaikkiaan ilmoitusperusteita oli v. 2011; 290, v. 2012; 340 ja v. 2013;308. Paikalliset tavoitteet Työryhmätyöskentelyssä paikallisiksi tavoitteiksi muotoutuivat: - lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja siihen liittyvien rakenteiden vahvistaminen - lähisuhdeväkivaltaan liittyvien palvelujen / auttamisjärjestelmien selkiyttäminen Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaan sisällytetään vuosittain arvioitava toimintasuunnitelma. Tärkeimmät lähiajan tavoitteet liittyvät tiedottamiseen, henkilöstön koulutukseen ja monialaiseen yhteistyöhön. 15

17 Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn rakenteet Keuruulla toimii lähisuhdeväkivaltatyöryhmä, jonka puheenjohtajan ja jäsenet nimeää toistaiseksi Keuruun perusturvalautakunta eri toimijoiden ehdotusten pohjalta. Multian sosiaali- ja sivistystoimi osallistuu työryhmätyöskentelyyn. Työryhmässä on edustus ainakin kuntien sosiaalihuollosta (lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vanhuspalvelut) ja sivistystoimesta (varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö), perusterveydenhuollosta (äitiys- ja lastenneuvola, vastaanotot, erityispalveluyksikkö, erityistyöntekijät), seurakunnasta ja poliisista. Työryhmän tehtävänä on valtuustokausittain päivittää lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma ja vuosittain arvioida ohjelmaan sisältyvä toimintasuunnitelma. Työryhmän keskeinen tehtävä on varmistaa tiedotusta, koulutusta ja paikallista tiedonkeruuta lähisuhdeväkivallasta. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattorin nimeää Keuruun perusturvalautakunta. Paikalliset toimijat ja auttamisjärjestelmät Keuruulla ja Multialla lähisuhdeväkivaltaa kohdataan mm. peruspalveluissa, seurakuntatyössä ja poliisin työssä. Näissä lähisuhdeväkivalta otetaan tarvittaessa puheeksi, mahdollisesti kartoitetaan ja asiakas/perhe ohjataan sovitusti asiantuntijapalveluihin. Lasten kohdalla merkittävä rooli on lastensuojelulla. Aikuisten osalta hoitava taho löytyy erityispalveluyksiköstä. Hoito-/toimintaketjuilla kuvataan toimintaprosessien eteneminen. Keski-Suomen seututerveyskeskus Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää mm. Keuruun ja Multian erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut. Perusterveydenhuollon tuottajan toimii sairaanhoitopiirin alainen Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Pääterveysasema sijaitsee Keuruun keskustassa, Haapamäen terveysasemalla on sovitusti vastaanottoja. Multialla on oma terveysasema. Äitiys- ja lastenneuvola Keuruun äitiys- ja lastenneuvolan vastaanotot sijaitsevat Keuruun pääterveysasemalla, multialaisten Multialla. Keski-Suomen seututerveyskeskus noudattaa toiminnassaan neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevaa toimintaohjelmaa. Äitiys- ja lastenneuvolassa käytetään systemaattisesti läheisväkivallan suodatin ja kartoituskyselyä. 16

18 Vastaanotot Lääkäreiden vastaanotot toimivat väestövastuuperiaatteella Keuruun pääterveysasemalla. Haapamäellä vastaanottoja on lääkäritilanteesta riippuen sovitusti. Multialla vastaanotot ovat terveysasemalla. Ilta- ja viikonloppupäivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa vaativille. Muun aikana sekä perusterveyden huollon että erikoissairaanhoidon päivystys on Jyväskylän keskussairaalan Nova yksikössä. Sairaanhoitajan vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Vastaanotoilla tehdään hoidon tarpeen arviointia ja ohjantaa, sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja kirjoitetaan sovitusti sairauslomatodistuksia. Aikuisneuvolan terveydenhoitajien vastaanotolla seurataan ja hoidetaan pitkäaikaissairauksia tukien asiakkaan toimintakykyä, itsenäistä selviämistä ja elämälaatua. Pääterveysasemalla työskentelee myös kaksi psykologia ja sosiaalityöntekijä sekä Keski- Suomen sairaanhoitopiirin palkkaamana masennushoitaja. 17

19 18

20 Erityispalveluyksikkö Keuruun pääterveysasemalla toimiva erityispalveluyksikkö (EPY) tarjoaa Keuruun ja Multian väestölle psykiatriset avohoidon palvelut sekä päihdeklinikka- ja perheneuvolapalvelut. EPYstä voi saada yksilö-, ryhmä-, perhe- että kriisiapua sekä tarvittaessa konsultointia. Lähisuhdeväkivaltatapauksissa EPY voi toimia ns. hoitavana tahona. EPY:ssä on käytettävissä sovitusti psykiatrin, lääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdehoitajan, psykologin ja sosiaalityöntekijän osaamista. 19

21 Perusturva- / sosiaalipalvelut Keuruun kaupunki järjestää keuruulaisten sosiaalipalvelut ja Multian kunta multialaisten. Lapsiperhetyö Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelulain mukaan: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Keuruulla lapsiperhetyöhön/lastensuojeluun on käytettävissä sosiaalityön, palveluohjaajan ja perhetyön asiantuntemus. Lastensuojelulla on vahva rooli lapsiin liittyvän väkivallan ehkäisemisessä, hoidossa ja hoitoon ohjauksessa. Lastensuojelun käytössä on Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn tutkimisen ja hoidon malli Keski-Suomessa (http://koskeverkko.fi/wp-content/uploads/2014/10/seri-toimintaohje-2014.pdf ) THL:n opas 30/2013 Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä, antaa lastenvalvojalle seikkaperäistä tietoa lähisuhdeväkivallan kohtaamisesta 20

22 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityössä pyritään tukemaan asiakkaan elämänhallintaa. Aikuissosiaalityö on ohjausta ja neuvontaa, tuen tarpeiden kartoitusta ja taloudellisen tuen jakoa. Aikuissosiaalityössä tehdään yhteistyötä aikuiskoulutus-, työllistämis-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Aikuissosiaalityöhön kuuluvat myös vammaispalvelut sisältäen kehitysvammapalvelut. Aikuissosiaalityöhön on käytettävissä sosiaalityön ja kuntoutus- ja toiminnanohjaajan resursseja. Työllisyyspalvelut ottavat aikuissosiaalityöhön yhteyttä, mikäli asiakastyössä ilmenee lähisuhdeväkivaltaepäily. 21

23 Vanhuspalvelut Vanhuspalvelut koostuvat pääasiallisesti kotihoidosta, tukipalveluista, omaishoidon tuesta, palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja hoivahoidosta. Vanhuspalvelujen piirissä on Keuruulla noin 600 asiakasta kuukausittain. Erityisesti kotihoidossa ja palveluohjaajan tehtävissä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottoon tulee kiinnittää huomiota. Laissa ikääntyneen väestön tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on säädetty iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisesta. 22

24 Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus pitää sisällään päivähoidon, esiopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelut. Päivähoidon piirissä on vuosittain keskimäärin n. 400 lasta, esiopetuksessa n. 95 lasta ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa n. 75 lasta. Varhaiskasvatuksessa väkivallan epäilyt heräävät yleensä lapsen puheiden, käyttäytymisen tai lapsessa näkyvien väkivallan jälkien perusteella. Havaintoja tehdään satunnaisesti ja niihin tartutaan välittömästi päivittäisissä keskusteluissa perheen kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan muita asiantuntijoita. Koulut Keuruun kaupungin perusopetus koostuu peruskouluista (1-10lk) sekä harjaantumisopetuksesta (1-10lk). Keuruulla on kuusi koulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1-6. Näitä ovat Haapamäen, Jukojärven, Keskustan, Pihlajaveden, Pohjoislahden ja Valkealahden koulut. Haapamäen koulu toimii yhtenäiskouluna (luokat 0-9). Keskustassa sijaitsevassa Keuruun yhteiskoulun yläkoulussa järjestetään opetusta vuosiluokilla Koulutuksen tulosalueelle kuuluvat lukio, toisen asteen ammatillinen koulutus sekä aikuiskoulutus. 23

25 Kouluilla on käytössä kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma KiVa Koulu: https://peda.net/keuruu/kyy/kiva-koulu 24

26 Seurakunta Seurakunta näkee ihmisten vuorovaikutuksen tarkoituksen olevan rakkauden, luottamuksen, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden toteuttamisessa. Kaikki väkivalta loukkaa näitä tavoitteita. Läheisväkivallan ilmetessä siitä keskustellaan asianosaisten kanssa. Jos uhrilla on vammoja, häntä rohkaistaan ja ohjataan terveyspalveluihin vammojen dokumentoimiseksi ja tekemään pahoinpitelystä rikosilmoitus. Asianosaisia ohjataan seurakunnan perhetyön, perhe- ja parisuhdetyöhön perehtyneen työntekijän, perheasiain neuvottelukeskuksen tai yhteiskunnan vastaavien palveluiden asiakkaaksi. Alaikäiseen kohdistuvasta väkivallasta tiedon saanut työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen. Silloinkin, kun uhri puolustaa väkivallan tekijää on pyrittävä varmistamaan uhrin turvallisuus ja väkivallan käytön loppuminen 25

27 Poliisi Sisä-Suomen poliisilaitos toimii Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella. Poliisilaitoksen pääpoliisiasema, hallinnollinen ja johdollinen keskus, sijaitsee Tampereella. Sisä-Suomen poliisilaitos palvelee 17 paikkakunnalla. Yksi poliisiasemista sijaitsee Keuruulla. 26

28 Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma sisältää paikallisesti sovitut toimenpiteet ja niiden tavoitteen, sisällön, vastuun, aikataulun ja mittarit. TOIMENPIDE TAVOITE SISÄLTÖ VASTUUT AIKA- TAULU MITTARIT 1. TOIMINNAN RA- KENTEET SEKÄ MONITOIMIJAI- SET VERKOSTOT Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoitaminen tehdään sovitusti ja kaikkien toimijoiden yhteistyönä Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma on hyväksytty ja tarvittaessa päivitetty. Monialainen lähisuhdeväkivaltatyöryhmä ohjaa ja koordinoi toimintaa. Ryhmässä on edustettuna myös johto. Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä päivittää vuosittain toimintasuunnitelman aikatauluineen ja toimenpiteineen. Toimialat vastaavat toimintasuunnitelman toteutuksesta osaltaan. Lähisuhdeväkivallan koordinaattori yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa huolehtii tiedon välityksestä ja paikallisen toiminnan aktivoinnista. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä Lähisuhdeväkivallan koordinaattori Toimintaohjelma hyväksytty. Asetettu lähisuhdeväkivaltatyöryhmä - kokoukset/v. - päivitys/v. Nimetty lähisuhdeväkivallan koordinaattori - osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin 2. HENKILÖSTÖN KOULUTUS Turvataan palvelujen hyvä toteutuminen ja laatu Henkilöstön perehdytys ja sisäinen sekä ulkoinen koulutus. Lähisuhdeväkivalta -koulutukseen tulee osallistua henkilöstö neuvola- ja koulu/opiskelija-terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta, oppilashuollosta, opetustoimesta, nuorisopalveluista, lastensuojelusta, aikuissosiaalityöstä, vammaispalveluista sekä ikäihmisten palveluista. Erityispalvelujen ja keskeisten toimijoiden (lastensuojelu, epy, perheneuvola) osalta huolehditaan tarvittavan syventävän tai erityiskoulutuksen järjestämisestä / koulutukseen pääsystä. Esimiehet vastaavat työntekijöittensä osallistumismahdollisuuksista koulutukseen Koulutus: - osallistujat/v. - koulutuspäivät/v.

29 3. TERVEYDEN EDISTÄMINEN, TURVALLISUUS JA ENNALTA EHKÄISEVÄ TYÖ Terveyttä ja turvallisuutta edistävää ja ehkäisevää työtä tapahtuu kaikissa peruspalveluissa tavoitteena vähentää lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ymmärretään kaikille palveluille kuuluvaksi arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseksi. Äitiys- ja lastenneuvolassa käytetään systemaattisesti suodatin- ja kartoituslomaketta. Muissa palveluissa lomakkeita hyödynnetään tarvittaessa. Toimintayksiköt toteuttavat esimiesten tuella Lähisuhdeväkivallan kartoituslomakkeiden käyttö ja kerätyn tiedon hyödyntäminen 4. HENKILÖSTÖN- HYVINVOINTI Varmistetaan osaava ja jaksava henkilöstö sekä työn jatkuminen. Henkilöstölle turvataan lähisuhdeväkivaltatyössä tarpeellinen koulutus esimiehen tuki työnohjaus debriefing Henkilöstön hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet ja rahoitus ovat toimintayksikköjen vastuulla. Lähisuhdeväkivalta-työryhmä seuraa toteutumista Henkilöstöltä kerätty palaute 5. TARPEISIIN VASTAAVA PAL- VELURAKENNE Lähisuhdeväkivalta palvelut muodostavat palvelurakenteen, jossa on saatavilla perus- ja erityistason sekä akuutti ja pidempi kestoisia palveluja. Palvelut (myös nettipalvelut) ovat yleisesti tiedossa. Peruspalveluissa lähisuhdeväkivalta otetaan puheeksi ja kartoitetaan. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan jatkohoitoon/-palveluihin. MARAK-menetelmän käyttöönottoa selvitetään Toimintayksiköt toteuttavat esimiesten tuella Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä arvioi vuosittain toiminnan toteutumista. Asiakaspalaute mahdollinen 6. TILASTOINTI Tavoitteena on saada tietoa ilmiön laajuudesta, tunnistamisesta ja jatkohoitoon ohjautumisesta Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tilastointia kehitetään ja kerätään hyödyntäen mahdollista valtakunnallista ohjeistusta mm. neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kerättyjen väkivaltalomakkeiden tulokset, lastensuojeluilmoitusten syyt, perheväkivaltaan liittyvät hälytykset, epyn toiminnassa hoidetut lähisuhdeväkivaltatapaukset, sosiaalipäivystykseen tulleet yhteydenotot. Toimintayksiköt toteuttavat esimiesten tuella ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmä käsittelee/kerää tilastot perusturvalautakunnalle Tilastoinnin toteutuminen ja saadut yksikkökohtaiset lukumäärät ja tiedot väkivallasta 28

30 7. TIEDOTUS Kuntalaisille ja henkilöstölle on saatavilla ajankohtaista tietoa lähisuhdeväkivalta-palveluista ja toimintatavoista. Lähisuhdeväkivallan toimintaohjelma on julkaistu kaupungin nettisivuilla. Henkilöstölle suunnattu tiedotus on ajantasaista ja säännöllistä. Osaamisen vahvistaminen toteutetaan koulutusten avulla. Kuntalaiset saavat tietoa, mistä ja mitä väkivaltapalveluita on tarjolla, mm. kunnan nettisivuilta ja paikallislehdestä, ja tietävät, missä kysytään väkivallasta ja missä voi sen itse ottaa puheeksi. Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä Lähisuhdeväkivallan koordinaattori Toimialat tiedot/jutut nettisivuilla, - paikallislehden jutut/v. 8. TOIMINNAN SI- SÄLLYTTÄMINEN MUIHIN OHJEL- MIIN Lähisuhdeväkivaltatyön kytkeminen laajemmin kuntalaisten hyvinvointiin liittyviin suunnitelmiin 1. Keuruun kaupungin hyvinvointikertomus Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma 3. Lasten ja nuorten Keuruu III kehittämisohjelma Oppilashuollon käsikirja, Keuruun kaupunki 5. Keski-Suomen seututerveyskeskus: Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma Keuruun kaupungin päivähoidon turvallisuussuunnitelma Täyttä elämää Keuruulla Vammaisstrategia vuoteen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Keuruun vanhuspoliittinen strategia vuoteen 2020 lautakunnat

31 Seuranta ja arviointi Toimintaohjelman päivittämisen valmistelee lähisuhdeväkivaltatyöryhmä ja hyväksyy Keuruun perusturvalautakunta. Työryhmä vastaa myös toimintasuunnitelman vuosittaisesta päivittämisestä ja toiminnan arvioinnista. LIITTEET: 1. Työryhmätyöskentely 2014 Kuusinen Anneli, asiantuntijalääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö Lahti Tuula, lehtori, Keuruun kaupunki Mikkonen Unto, diakoni, Keuruun seurakunta Mutanen Susanna, atk-asiantuntija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mäkitalo Krista, sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki, lastensuojelu Mäkitalo Krista, sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki, lastensuojelu Mäntylä Erkki, rikosylikonstaapeli v. 2013, Sisä-Suomen poliisilaitos Peltoketo Tuuli, psykologi, Keski-Suomen seututerveyskeskus Pihlajasaari Merja, hankekoordinaattori, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanke Raaska Heini, sairaanhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus, poliklinikka Roivas Mauri, osastonhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus, erityispalveluyksikkö Savukoski Marika, varhaiskasvatuspäällikkö, Keuruun kaupunki Sipilä Heli, perhetyöntekijä, Multian kunta Sipponen Marjo, vastaava sairaanhoitaja, Keuruun kaupunki, Lehtiniemen päiväkeskus Sironen Sanna, sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki, lastensuojelu / Matilainen Minna Uihero Päivi, terveydenhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus, äitiys- ja lastenneuvola Vanhanen Riitta, perusturvajohtaja, Keuruun kaupunki

32 2. Yhteystietoja Puhelinyhteys: Yleinen hätänumero (poliisi, ambulanssi, palokunta) 112 Keuruun pääterveysasema, vastaanotto / päivystys Keski-Suomen keskussairaala, Nova päivystysyksikkö Sosiaalipäivystys, virka-aika, Keuruu Sosiaalipäivystys (virka-ajan ulkopuolella) / Kriisikeskus Mobile Keuruun pääterveysasema, erityispalveluyksikkö, virka-aika: (mielenterveystoimisto, päihdeklinikka, perheneuvola) Keuruun seurakunta, kirkkoherranvirasto Kirkon perheasiainneuvottelukeskus, ajanvaraus Keski-Suomen Ensi- ja Turvakoti Tietoa lähisuhdeväkivallasta ja keskustelua netissä: (seksuaalinen väkivalta, juristipäivystys) (naisille, jotka käyttäytyvät tai pelkäävät käyttäytyvänsä väkivaltaisesti) (maahanmuuttajanaisille, päivystävä puhelin 24 h) 31

33 3. Kartoitus-, turvasuunnitelma- ja ilmoituslomakkeet 32

34 33

35 34

36 35

37 36

38 37

39 38

40 4. Yhteenveto lainsäädännöstä ( , päivitys ) Pahoinpitelyrikokset Pahoinpitely Rikoslaki 21 luku 5 Törkeä pahoinpitely Rikoslaki 21 luku 6 Lievä pahoinpitely Rikoslaki 21 luku 7 Raiskaus Rikoslaki 20 luku 1 Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Jos pahoinpitelyssä 1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, 2) rikos tehdään erityisen raa alla tai julmalla tavalla tai 3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvotellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvotellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästi pahoinpitelystä sakkoon. Syyteoikeus Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat aina virallisen syytteen alaisia rikoksia. Myös läheisiin henkilöihin, lapsiin ja työntekijöihin heidän työtehtäviensä vuoksi kohdistuvat lievät pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia eli käytännössä poliisi voi tutkia ja syyttäjä syyttää myös niistä ilman asianomistajan suostumusta tai pyyntöä. Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Jos raiskaus huomioon ottaen uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähemmän vakava kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut teot, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Samoin tuomitaan se, joka muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos raiskauksessa on käytetty väkivaltaa. (509/ alkaen) Yritys on rangaistava. 39

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma 2014 Sisällysluettelo Johdanto...3 Lähisuhdeväkivallan määrittelyä...4 Lähisuhdeväkivallan muotoja...5 Henkinen väkivalta... 5 Fyysinen väkivalta...5

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

77 Ilmoitus yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta / Vehkoon asumis- ja

77 Ilmoitus yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta / Vehkoon asumis- ja MULTIAN KUNTA Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan kokous Palvelukeskus Poukamassa keskiviikkona 10.12.2014 klo 18.00 19.30 ASIAT 66 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 67 Pöytäkirjan tarkastajien

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnalliset ohjelmat ja suositukset 18.3.2015 Helena Ewalds 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan neuvoston

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta 2 Paikalliset auttajat ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys.

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot