Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma"

Transkriptio

1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma 2014

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lähisuhdeväkivallan määrittelyä... 4 Lähisuhdeväkivallan muotoja... 5 Henkinen väkivalta... 5 Fyysinen väkivalta... 5 Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö... 5 Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti... 6 Taloudellinen väkivalta... 6 Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta... 6 Vainoaminen... 6 Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja vaikutuksia... 7 Lähisuhdeväkivallan yleisyys... 7 Lähisuhdeväkivallan vaikutuksista... 8 Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja auttamisjärjestelmät Ennaltaehkäisy Tunnistaminen ja puheeksiotto Auttamisjärjestelmät Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Taustaa Lähisuhdeväkivallan yleisyys Paikalliset tavoitteet Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn rakenteet Paikalliset toimijat ja auttamisjärjestelmät Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusturva- / sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut Seurakunta Poliisi Toimintasuunnitelma Seuranta ja arviointi LIITTEET: Työryhmätyöskentely

3 2. Yhteystietoja Kartoitus-, turvasuunnitelma- ja ilmoituslomakkeet Yhteenveto lainsäädännöstä Lähteitä ja materiaalia: Hyväksytty perusturvalautakunnassa

4 Johdanto Lähisuhdeväkivalta on tavallisinta parisuhteessa, mutta väkivaltaa esiintyy myös lasten ja vanhempien välillä sekä perheen lasten välillä. Useimmiten uhrina on nainen, mutta myös naiset käyttävät väkivaltaa miestä ja lapsia kohtaan. Väkivalta lähisuhteessa on tavallisempaa kuin luullaankaan, usein piiloteltua ja kotona tapahtuvaa. Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä sekä kulttuureissa. Lähisuhdeväkivalta jää helposti tunnistamatta ja apu hakematta uhrin tai tekijän häpeän, pelon ja syyllisyyden takia. Lasten ja nuorten väkivallalle altistuminen joko kohteena tai näkijänä on vakava stressitekijä lapsen elämässä. Väkivalta vaikuttaa myös perheen aikuisten kykyyn toimia vanhempina. Väkivaltaongelma jää usein muiden ongelmien taustalle, käsittelemättä ja siten myös näkymättömäksi. Perheenjäseniin ja läheisiin kohdistunut väkivalta on aina rikos ja siihen voidaan ja pitää puuttua. Väkivallan ehkäiseminen ja lopettaminen vähentää asukkaiden inhimillistä kärsimystä ja säästää myös yhteiskunnan kustannuksia. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on suuri haaste palvelujärjestelmille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet sosiaali- ja terveydenhuollolle v lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tunnista, turvaa ja toimi. Suosituksissa on määritelty lähisuhdeväkivaltaan ja sen ehkäisyyn liittyen mm. johtamista, vastuita, tehtäviä, suunnitelmallisuutta, palveluja, toimintojen kehittämistä sekä henkilöstön osaamista ja yhteistyötä. Vuoden 2015 alusta väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneiden tuesta säädettäneen lain tasolla. Sosiaalihuoltolakiluonnoksen mukaan kunnan on järjestettävä sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa mm. väkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta aiheutuneeseen tuen tarpeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ns. järjestämislain pohjalta on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2017 alusta. Uudistuksessa maa jaetaan viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueeseen. Sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan yhteen ja palvelujen tuottamista uudistetaan. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja auttamisjärjestelmien osalta uudistuksen odotetaan merkitsevän osaamisen ja palvelujen vahvistumista. Keuruu on ollut vuosina pilottina Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa (Aarre osaamiskeskus) Hankkeen tavoitteena on tuottaa maakunnallinen malli kehittää läheisväkivallan ennalta ehkäisyä, hoitoa ja palvelurakenteita läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen palveluissa läheisväkivaltaan liittyvien palvelurakenteiden ja ketjujen kehittäminen 3

5 Hankkeen työntekijät ovat merkittävästi tukeneet Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman työstämistä. Ohjelman kokoamisesta on vastannut perusturvan toimiala. Työskentelyssä on ollut edustajia sivistystoimesta, perusturvasta, Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta, Keuruun seurakunnasta, poliisista ja Multian kunnasta (liite 1. työryhmä). Työn tavoitteena on ollut lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisy ja vähentäminen suunnittelemalla ja sopimalla yhdessä toimintakäytännöt lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisyyn, tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja auttamiseen. Toimintaohjelman konkretisoituminen edellyttää tulevina vuosina laajaa henkilöstön lähisuhdeväkivaltaa käsittelevää täydennyskoulutusta. Multian kunta käyttää soveltuvin osin tämän toimintaohjelman käytäntöjä. Lähisuhdeväkivallan määrittelyä Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen avo- tai aviokumppani, seurustelukumppani, sisarus, vanhempi tai lapsi. Lähisuhdeväkivalta on vallan väärinkäyttöä lähisuhteessa tai uhkaa tällaisen vallan väärinkäytöstä. Tässä toimintaohjelmassa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä, tunnistamista ja puheeksi ottoa sekä auttamisjärjestelmiä on lähestytty seuraavasti: ennalta ehkäisyllä on kolmea tasoa: väkivallan ehkäiseminen ennen sen syntymistä (primääripreventio), kohdistuu koko väestöön väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijöihin kohdistuvat toimet, väkivaltaan puuttuminen ja jatkohoitoon ohjaaminen (sekundääripreventio) väkivaltaa jo kokeneiden hoito, asemaa parantavat toimet ja traumojen syntymisen ehkäiseminen (tertiääripreventio) tunnistaminen ja puheeksi otto tunnistamiseen tarvitaan riittäviä tietoja, taitoja ja valmiuksia lähisuhdeväkivaltateemasta sekä asennetta ja rohkeutta ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi kysymällä sekä keskustelemalla asiasta ja tarvittaessa käyttämällä lähisuhdeväkivaltaseulalomaketta apuna auttamisjärjestelmät lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevät edustavat monia eri ammattialoja, joten auttamisjärjestelmillä tarkoitetaan kunnan yleisiä palveluja ja väkivaltaan erikoistuneita palveluja sekä niiden välisiä hoitoketjuja, toimintaohjeita ja työntekijöitä. 4

6 Lähisuhdeväkivallan muotoja Lähisuhdeväkivaltaa voidaan kuvailla ja luokitella monella tapaa esimerkiksi seuraavasti: Henkinen väkivalta Henkinen väkivalta alkaa yleensä vähitellen. Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi toisen nimittelemisenä, nöyryyttämisenä, pelotteluna, huutamisena, mitätöimisenä tai alistamisena ja vähättelynä. Henkistä väkivaltaa voi harjoittaa myös puhumattomuudella tai toisen mielipiteiden huomiotta jättämisellä. Se voi ilmetä myös työnteon ja kodin ulkopuolisten menojen kuten ystävien ja sukulaisten tapaamisten rajoittamisena ja eristämällä uhri sosiaalisista verkostoista tai jättämällä uhri tekijän ja hänen perheensä välisen yhteydenpidon ulkopuolelle. Henkistä väkivaltaa on myös voimakas mustasukkaisuus ja itsemurhalla uhkaaminen. Fyysinen väkivalta Fyysinen väkivalta voi olla lyömistä, tönimistä, liikkumisen estämistä, potkimista, kuristamista, repimistä, kiinnipitämistä, ampuma- tai teräaseen käyttöä tai fyysisellä väkivallalla uhkailua. Usein pahoinpitely kohdistuu ruumiinosiin, joissa ulkopuolinen ei voi havaita vammoja, esimerkiksi käsiin, vatsaan tai selkään. Fyysiseen väkivaltaan liittyy usein tekijän tarve puolustaa toimintaansa joko vetoamalla esimerkiksi stressiin, alkoholinkäyttöön tai parisuhteen ongelmiin tai syyttämällä väkivaltaisuudesta uhria. Fyysinen väkivalta on aina rikos. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen erimuotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen ja insesti. Seksuaalista väkivaltaa on myös seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. 5

7 Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kaltoinkohtelua ovat esim. kovaotteiset hoitotoimet ja toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla. Laiminlyöntiä lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua ja huolenpitoa tilanteissa, missä ao. on ollut muista riippuvainen. Taloudellinen väkivalta Taloudellinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi rahan käytön kontrollointina, kiristämisenä tai toisen rahojen ottamisena omaan käyttöön. Se voi ilmetä myös siten, että toinen tekee tärkeät taloudelliset päätökset yksin tai hallitsee rahattomuudella. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta Väkivalta voi olla myös hengellistä, jolloin henkiseen väkivaltaan liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Sen ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Hengellinen väkivalta voidaan katsoa sellaiseksi uskonnollissävytteiseksi käyttäytymiseksi, jolla pyritään murtamaan tai nujertamaan uskonnollisin uhkauksin, vaatimuksin tai pakottein toisen ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide. Kunnian nimissä tehty väkivalta on vielä toistaiseksi ollut Suomessa vähäistä. Kunniaväkivallassa peruste väkivallalle on sosiaalisen kunniarakenteen suojeleminen ja säilyttäminen, taustalla yhteisöllisyyteen perustuvat perherakenteet. Kunniaan liittyvä väkivalta sisältää käsityksen perheen ja yhteisön häpäisystä. Siveysperiaatteita ja käyttäytymissääntöjä loukannutta tulee rangaista. Yksilön ajatellaan edustavan koko suvun ja yhteisön mainetta. Paine väkivallan käyttöön kasvaa, jos muut saavat tietää tottelemattomuudesta, ja väkivallalla yritetään saada uhri käyttäytymään kuten hänen kuuluu. Useimmiten väkivalta on isän tai veljen harjoittamaa, mutta myös nainen voi olla väkivallan tekijä. Kunniaan liittyvään väkivaltaan voi liittyä äärimmäisiä eristämisen tasoja sekä voimakasta valvontaa. Vainoaminen Myös vainoaminen (stalking) on lähisuhdeväkivallan muoto. Vainoamista on toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai yhteyden ottaminen tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta ja se voi äärimmillään kärjistyä henkeä uhkaavaksi väkivallaksi. Vainoon liittyvissä tilanteissa on tärkeää tehdä viranomaisyhteistyötä kaikkien osapuolten turvallisuuden varmistamiseksi. 6

8 (Siukola 2014, Karhuvaara & Kaitue & Ruuhilahti 2013) Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja vaikutuksia Lähisuhdeväkivallan yleisyys Poliisin tietoon tullut perheväkivalta tilastoidaan vuosittain muuttujina rikos, sukupuoli, perheväkivallan laji ja uhrin ikä. Poliisin tietoon tullut perheväkivalta vuosina uhrin sukupuolen mukaan: naiset miehet yhteensä muutos/v % % % % Vuosina keskimäärin - noin 70 %:ssa tapauksista uhri oli naispuolinen - uhrin ikä / tapausten %-osuus oli: alle 14 v. 20 %, v. 8 %, v. 15 %, v. 19 %, v. 20 %, v. 11 % sekä 60 v. ja yli 7 % - noin 81 %:a tapauksista tapahtui saman ruokakunnan kesken, 19 % lähisukulaisten kesken - noin 95 %:ssa tapauksesta kyse oli pahoinpitelystä, lievästä pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä - tappoja, surmia tai murhia oli noin 10 vuodessa (0,16 %) - edellisten yrityksiä noin 40 vuodessa (0,63 %) - lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä noin 140 vuodessa (2,23 %) - raiskausrikoksia 0,71 % tapauksista - muita seksuaalirikoksia noin 20 vuodessa (0,31 %) - muita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia noin 40 vuodessa (0,64 %) - vuonna 2011 läheisiin kohdistuva lievä pahoinpitely muuttui asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi, joka ilmeisesti kasvatti huomattavasti tapausten määrää, määrä kääntyi laskuun n+ja+sukupuolen+mukaan+2009%2d2013&path=../database/statfin/oik/polrik/&lang=3&multilang=fi 7

9 Lähisuhdeväkivallasta on tehty haastattelututkimuksia. Vuoden 2010 miesuhritutkimuksen mukaan väkivallan kohteeksi oli jossain vaiheessa nykyistä parisuhdetta joutunut 17 % naisista ja 16 % miehistä. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joutunut 14 % molemmista sukupuolista. (Siukola 2014). Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämän Kriisikeskus Mobilen tilastojen mukaan (15 keskisuomalaista kuntaa) yhteydenotoissa (v yhteydenottoa, jotka liittyivät 9536 asiakastilanteeseen) ovat selvästi kasvaneet väkivaltaan liittyneet syyt: v / 982, v.2011 / 975, v / 1371 ja 2012 / 1446 yhteydenottoa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei lähisuhdeväkivaltaa toistaiseksi systemaattisesti tilastoida. Lähisuhdeväkivaltaan liittyviä tietoja on löydettävissä mm. lastensuojeluilmoitusten syistä. Lähisuhdeväkivallan moninaisuuden vuoksi ilmiöstä jää toistaiseksi paljon piiloon ja tilastoimatta. Lähisuhdeväkivallan vaikutuksista Lähisuhdeväkivaltaa on aiemmin pidetty lähinnä tiettyihin sosiaaliryhmiin kuuluvien ongelmana ja siksi siihen puuttuminen on tapahtunut pääosin sosiaalitoimen piirissä ja kolmannen sektorin toimijoiden toimintana. Vasta viime vuosina on havahduttu kiinnittämään huomiota myös väkivallan terveydellisiin vaikutuksiin, mikä on tuonut läheisväkivallan terveydenhuollon toiminnan piiriin. Samalla on pantu merkille, ettei lähisuhdeväkivalta liity ikään, sukupuoleen, etniseen ryhmään, uskontoon eikä yhteiskunnalliseen tai sosioekonomiseen asemaan. Sen uhka on siis kaikille yhtäläinen. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa sekä huomattavia yhteiskunnallisia yleiseen turvallisuuteen liittyviä, juridisia, taloudellisia ja palvelujärjestelmiin liittyviä että yksilötason seurauksia. Yksilötasolla väkivallan uhrin, kuulijoiden ja näkijöiden ja heidän läheistensä jopa vuosikymmeniä kestäneitä kärsimyksiä ei ole kyetty tunnistamaan kyllin hyvin eikä tarjoamaan heille oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita. Väkivaltaa suosiva kulttuurimme on sallinut väkivallan jatkumisen ja sitä on pidetty pitkälle perheen yksityisasiana etenkin, jos lapsi tai lapset eivät ole olleet sen kohteena. Lapsiin kohdistunut kuritusväkivalta on ollut meillä sallittua lainsäädännöllisesti melko pitkään vuoteen 1974 saakka, ja senkin jälkeen huomattava osa kasvattajista on hiljaisesti edelleen hyväksynyt väkivaltaiset kasvatusmenetelmät ja käyttänyt niitä. Myös tekemättä jättäminen voi olla seurauksiltaan väkivaltaan rinnastettavaa kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä kuten ravinnotta tai suojatta jättäminen, taloudellisten varojen riisto tai vapaan liikkumisen estäminen. Usein eri väkivallan muodot yhdistyvät. Terveydelliset seuraukset voivat toteutua hyvinkin pitkällä viiveellä, olla pitkäkestoisia ja välittyä osin myös seuraaviin sukupolviin. Monesti tapahtumien subjektiivinen kokeminen määrittelee enemmän sitä, millaiset vaikutukset siitä seuraavat kuin itse teko. Tästä näkökulmasta myös rajankäynti sen välillä mikä on väkivaltaa ja mikä ei, poistuu subjektiivisella tasolla. Kokemuksellisesti monesti eniten haavoittavia ovat teot, jotka tapahtuvat lähimpien 8

10 ihmisten toimesta: ihmisten, joihin on luottanut eniten ja joista on eniten riippuvainen. Yleensä kodin pitäisi edustaa ihmiselle turvallisinta paikkaa. Jos väkivalta tapahtuu kotona, vieläpä toistuvasti, ei kokijalla ole ehkä mitään muuta korvaavaa paikkaa, missä voisi olla turvassa edes tilapäisesti. Jatkuvassa pelon ilmapiirissä ja sen uhan alla elämisessä tapahtuu ihmisen elimistössä aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka johtavat elintoimintojen pysyviin muutoksiin ajan myötä. Suurimmat vaikutukset tapahtuvat kehittyvien lasten aivojen kohdalla. Mikä tahansa muukin stressi voi aiheuttaa samantyyppisiä biologisia vaikutuksia elimistöön, jos vaikutukset jatkuvat pitkään. Eläinkokeissa on kuvattu pitkäkestoisen stressin vaikuttaneen mm. immuunijärjestelmään, stressihormonitasoihin, aivojen välittäjäainepitoisuuksiin ja jopa kromosomeihin. Sairaustiloina edellä mainitusta voi aiheutua esim. muutoksia verisuoniston seinämiin, sokeriaineenvaihduntaan, luuston rakenteeseen ja aivojen eri osien toimintaan ja rakenteeseen. Biologisten muutosten rinnalla tapahtuu samanaikaisesti myös psyykkisiä ja sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä muutoksia, jotka heijastuvat myös lähipiiriin ja vaikuttavat oppimisja työkykyyn, vuorovaikutukseen ihmissuhteissa, sopeutumiskykyyn muutostilanteissa ja elämänhallintaan yleisesti. Seurannaisvaikutukset riippuvat siitä, millaisia voimavaroja, selviytymiskeinoja ja yksilöllisiä ominaisuuksia uhrilla on, millaisissa olosuhteissa ja elämäntilanteessa asiat tapahtuvat, millaisia turvaverkostoja hänellä on käytettävissään ja miten hän mielessään tapahtuneen tulkitsee. Väkivallan omakohtaisten kokemusten haitallisuuden arviointia vaikeuttaa se, että väkivalta vaikuttaa ajatteluun ja kokemusmaailmaan niin, että se taannuttaa, vie voimia, tekee avuttomaksi ja vähentää luottamusta myös mahdollisiin auttajiin, itsetunto heikkenee eikä uhri näe itseään riittävän arvokkaana hakemaan ja saamaan apua. Tekijän kontrolloiva käytös voi myös heikentää uhrin avun hankkimismahdollisuuksia. Psyykkisistä sairauksista ja oireista ainakin unettomuutta, paniikkihäiriöitä, ahdistusta, masennusta, traumaperäistä stressihäiriötä, psykoosia, dissosiaatiohäiriöitä ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä on kuvattu vakavan väkivallan uhrina eläneillä. Raja sisäisen ja ulkoisen maailman välillä häviää, kun sitä väkivalloin murretaan, yksilön haavoittuvuus lisääntyy ja uhkatekijät ja niiden hallinta vaikeutuvat olennaisesti. Uhrin elämänlaatu heikkenee, kun ei ole mahdollisuutta saada tukea ja turvaa läheisiltä. Monet lääkitsevät pahaa oloaan ja psyykkisten ja sosiaalisten vuorovaikutushäiriöiden oireita alkoholilla, rauhoittavilla lääkkeillä ja muilla päihteillä. Tämä saattaa vaikeuttaa tilannetta edelleen ja syntyy yllykkeitä myös itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Väkivaltakokemuksista jää myös ruumiillisia muistoja kuten ahdistus- tai paniikkioireita, hikoilua, sydämentykytystä ja kipua, jotka palautuvat tietyissä tilanteissa ja muistuttavat alkuperäisistä väkivaltakokemuksista. Näitä oireita tutkittaessa niille ei löydy elimellisiä selityksiä ja oireet saatetaan nimittää luulosairaudeksi tai mitätöidä kokonaan. Lasten kohdalla suojan ja huolenpidon tarve on voimakkaampaa kuin aikuisella jo hengissä selviytymisen kannalta. Lapsen kyky hakea omatoimisesti apua on rajoittunutta ja ymmärrys ja kyky arvioida tapahtunutta samoin. Hänellä ei ole vertailukohtaa normaalin ja epänormaalin erottamisesta toisistaan eikä tietoa lainsäädännöstä ja oikeuksistaan eikä hän pysty itsenäisesti päättämään milloin hakee apua. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä riippuvaisempi lapsi on vanhempien tai huoltajiensa toimista ja sitä voimak- 9

11 kaammat tuhoavat vaikutukset myös fyysisestä näkökulmasta katsoen ovat. Myös läheisten välisen väkivallan näkijänä ja kuulijana lapsi altistuu biologisille, psyykkisille ja sosiaalisille vaurioille varsinkin, jos väkivallan uhka ja kireä ilmapiiri on toistuvaa ja jatkuvaa. Väkivaltaisten vanhempien asema vanhempana lasten silmissä heikkenee väkivallan kokemisen ja todistajana olemisen myötä ja siten myös lapsen luottamus odotettavissa olevaan apuun ja turvaan vanhemmalta romuttuu. Jos vain toinen vanhemmista on väkivaltainen ja toinen uhri, voi lapselle syntyä tarve suojella uhrina olevaa vanhempaa jopa siinä määrin, että lapsen oma elämä ja lapsuus jäävät elämättä ja hän ottaa toisen aikuisen roolin perheessä. Tällä on vakavia seurauksia lapsen normaaliin kehitykseen. Väkivaltaisessa ympäristössä eläminen altistaa samalle käyttäytymistavalle myös omassa elämässä ja toimintamallit siirtyvät sukupolvelta toiselle. Mekanismi välittyy sekä biologisten järjestelmien että sosiaalisten ja psyykkisten toimintamallien kautta. Edellä mainittujen terveyttä uhkaavien ja vaurioittavien seikkojen vuoksi myös terveydenhuolto on aktivoitumassa väkivaltaan puuttumisessa. Siitä osoituksena on THL:n ohjaamat ja rahoittamat terveydenhuoltoon suunnatut kehittämishankkeet ja kehittämistyön tuki ja aihepiiriä käsittelevät materiaalit. (Aiheesta lisää: Minna Juutilainen: Vähemmän väkivaltaa. Väkivaltainterventio sairaanhoidossa: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin VISH- toimintamallin taustat ja toteutus. Kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma THL-Raportti 46/2012, myös Aarre-portaalin kirjallisuusluettelossa paljon asiaan liittyvää tutkimusta ja kirjoituksia https://uusi.medikes.fi/public/default.aspx?nodeid=37075&culture=fi-fi&contentlan=1 (Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen shp) Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja auttamisjärjestelmät Ennaltaehkäisy Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi valtakunnallista lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. Aluehallintovirastot tukevat kuntien työskentelyä. Kunnissa / alueilla läheissuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn perusrakenteita ovat: - lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ohjelma/ -suunnitelma - lähisuhdeväkivallan monialainen työryhmä - lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattori Kunnassa tulee olla lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattori, joka huolehtii poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työn toimivuudesta. Koordinaattori tulee nimetä viralli- 10

12 sesti, jotta tehtävää hoitava saa valtuutuksen ja resursseja tehtävän hoitamiseen. Kunnan velvollisuus on laatia läheisväkivallan toimintaohjelma/-suunnitelma ja sen pohjalta palvelurakenteet ja toimintatavat lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä ja avun tarjoamista varten. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön tulee sisältyä kuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitelmiin. Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen kuuluu kunnassa kaikille hallinnonaloille. Kuntien tulee huolehtia henkilökunnan koulutuksesta liittyen lähisuhdeväkivallan kysymyksiin. Henkilökunnalla tulee olla perustietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä, väkivallan vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen sekä väkivallan uhrin kohtaamisesta. Kunnassa asiakastyötä tekevän henkilökunnan tulee tuntea kuntansa toimintatavat lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Paikallisen palveluverkoston tunteminen ja hyvä yhteistyö eri viranomaisten kesken ovat tehokkaan väkivallan ehkäisytyön edellytyksiä. Palvelujen etsiminen ei saa jäädä asiakkaan vastuulle. Kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat nopeasti kriisiavun ja hoidon väkivallan aiheuttamaan kriisiin. Väkivallan ehkäisyssä ja palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon koko väestö ja erityisesti lapset, ikäihmiset, vammaiset sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Turvataitokasvatuksella voidaan esim. lapsille, nuorille ja vammaisille opettaa taitoja, joiden avulla he osaavat suojella itseään ja puolustaa rajojaan joutuessaan esim. väkivallan, ahdistelun tai seksuaalisen hyväksikäytön tilanteisiin. Tunnistaminen ja puheeksiotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee työssään tunnistaa läheisväkivallan merkkejä ja ottaa asia puheeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee lähisuhdeväkivallan riskin systemaattista kartoittamista. Kartoituksille on nähty erityistä tarvetta mm. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa päihde- ja mielenterveystyössä päivystyksissä lastensuojelussa Puheeksiottamisen tueksi on kehitetty erilaista materiaalia / lomakkeita. Lomakkeiden käyttö edellyttää perustietoa lähisuhdeväkivallasta. Lomakkeet ovat kysymisen ja kirjaamisen apuvälineitä, jotka täytetään vuorovaikutustilanteessa asiakkaan kanssa. Mm. seuraavia työkaluja löytyy STM:n/THL:n nettisivuilta: Puheeksi ottamisen muistilista (STM) Lähisuhdeväkivallasta kysyminen ja uhrin kohtaaminen (THL) Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake (THL) Ohjeistus lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen täyttämiseen (THL) 11

13 Henkilökohtainen turvasuunnitelma (THL) Pahoinpitely ja kehokarttalomake PAKE (THL) Raiskatun akuuttiapu kansio (RAP- kansio) Riskinarviointilomake (MARAK), minkä käyttö edellyttää Marak menetelmän (moniammatillinen riskin arviointi) koulutusta. THL:n lomakkeet on kehitetty yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella käytössä olevat lomakkeet poikkeavat hieman THL:n lomakkeistosta. Keski-Suomessa on tavoitteena käyttää seuraavia VISHhankkeessa kehitettyjä lomakkeita: Lähisuhde- ja kuritusväkivallan suodatin- ja kartoituslomake / Lähisuhde- ja kuritusväkivaltakokemusten vaikutusten ja hoidon tarpeen arviointi (liite 3) Lähisuhde- ja kuritusväkivallan turvallisuusriskin arviointilomake (liite 3) Turvasuunnitelma lähisuhde- ja kuritusväkivaltatilanteisiin (liite 3) Lähisuhde- ja kuritusväkivallan suodatin- ja kartoituslomake sisältää viisi varsinaista suodatinkysymystä. Kun läheisväkivalta todentuu kartoituksella tai muutoin, tärkein tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus väkivallan uhrin ja lasten kannalta. Akuutit toimenpiteet tulee osata tehdä välittömästi. Jatkotoimenpiteissä tärkeää on suunnitelmallisuus ja selkeä vastuutaho. Lastensuojelun tarpeesta ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksella (THL) ja iäkkään henkilön palvelutarpeesta omalla ilmoituksella (liite 3). Auttamisjärjestelmät Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja väkivaltaa kohdanneiden palvelujen järjestäminen kuuluvat kunnille. Koska kuntia on monen kokoisia, ovat myös palvelujärjestelmät erilaisia. Kuntien ja myös seurakuntien työntekijöiden, jotka työskentelevät eri ikäisten ihmisten kanssa tulee tuntea lähisuhdeväkivallan toimintaketjut ja auttamisjärjestelmät. Terveydenhuollossa ydintoimijoita ovat vastaanotot, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jatkohoidon suhteen erilaiset psyko-sosiaaliset palvelut. Sosiaalihuollossa merkittävin toimija on lastensuojelu, mutta aikuissosiaalityössä ja vanhuspalveluissa kohdataan myös lähisuhdeväkivaltaa. Keskustelu- ja kriisiapua tarjoavat myös seurakunnat ja monet järjestöt. Netti tarjoaa asiasta tietoa ja tukea. Vertaistukiryhmä voi toimia toipumisen tukena (liite 2). Valtakunnallisesti lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on noussut kovasti esille ja suunnitelmissa on siirtää turvakodit v alusta valtion vastuulle. 12

14 Apua ja tukea tarvitsee myös lähisuhdeväkivallan tekijä. Tämä tuki järjestetään joko sotepalveluissa tai ohjaamalla asiakas mahdollisiin erityispalveluihin. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä Rikoslakiin sisältyy lähisuhdeväkivaltaan liittyviä säädöksiä kuten: pahoinpitelyrikokset: pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja lievä pahoinpitely seksuaalirikokset: raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen ahdistelu, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö muita rikoksia: kotirauhan rikkominen, viestintärauhan rikkominen, törkeä kotirauhan rikkominen, vapaudenriisto, törkeä vapauden riisto, laiton uhkaus, vainoaminen, pakottaminen Rikoslain mukaan jos työntekijän tietoon tulee suunnitteilla oleva vakava väkivallan teko, joka olisi estettävissä, tulee hänen ilmoittaa siitä poliisille rangaistuksen uhalla. Lähisuhdeja perheväkivallan olleessa kyseessä tällaisia törkeitä väkivallan tekoja ovat: raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa, törkeä terveyden vaarantaminen ja kaappaus. Jo tapahtuneista väkivaltarikoksista ei ole velvollisuutta (eikä oikeutta) ilmoittaa, ellei viranomainen perustellusti sitä pyydä. Pyytävä viranomainen ilmoittaa aina sen lain, johon tiedonantovelvollisuus perustuu. (Salla Hyvärinen & Jari Hautamäki: Katkaise väkivalta. Lähisuhde- ja perheväkivaltarikoksesta epäillyn ohjaaminen esitutkinnasta väkivaltaa katkaisevaan palveluun. THL, Ohjaus 10/2013. Helsinki 2013) Laki lähestymiskiellosta sisältää lähestymiskiellon lisäksi erikseen säädöksen perheen sisäisestä lähestymiskiellosta. Lastensuojelulaissa on laajaa toimijajoukkoa koskeva ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan sosiaalihuollolle on ilmoitettava, jos nämä työntekijät/luottamushenkilöt ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lisäksi näillä laissa mainituilla tahoilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä, että alle 18- vuotiaaseen lapseen on kohdistunut seksuaalirikos. Lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä ja törkeää pahoinpitelyä. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekeminen on mahdollista jo ennen lapsen syntymää, jos lapsen epäillään altistuvan väkivallalle tai laiminlyönnille synnyttyään. Myös jokainen kansalainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos havaitsee lapsen hoidossa laiminlyöntiä tai havaitsee tai epäilee lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Laissa lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä säädetään miten järjestetään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä tervey- 13

15 denhuollossa tehtävä tutkimus epäillyn lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi sairaanhoitopiirin toimesta. Liitteessä 4 on tarkempi yhteenveto lainsäädännöstä, mistä ilmenee mm. rikoksiin liittyvä syyteoikeus (THL Opas 34/2014, lisäykset ) Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Taustaa Keuruulla on asukkaita noin ja Multialla Keuruulle syntyy vuosittain noin 100 lasta ja Multialle lähes 20. Yli 75-vuotiaita on Keuruulla noin 12 %? väestöstä ja Multialla18 % Molemmat kunnat vastaavat itse sosiaalihuollon järjestämisestä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon, minkä tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Keuruun - Multian terveydenhuollon kuntayhtymässä toimi vuosia perheväkivaltatyöryhmä, jonka yhdyshenkilönä toimi terveyskeskuksen psykologi. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen aloitettua toiminnan työryhmä päätyi esittämään, että Keuruun ja Multian sosiaalitoimet nimeäisivät omat yhdyshenkilöt. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa sovittiin vuonna 2012, että perusturvalautakunta nimeää lähisuhde- ja perheväkivaltatyöryhmän ja nimeää yhdyshenkilön sekä tälle varahenkilön. Työryhmään kutsuttiin perusturvan lisäksi edustus seututerveyskeskuksesta, sivistystoimesta, poliisista, Keuruun seurakunnasta ja Multian kunnasta. Yhdyshenkilöksi ja varahenkilöksi nimettiin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät. Työryhmä tiedosti lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvinä paikallisina tavoitteina: osaamisen vahvistamisen, asiakastyön ajantasaiset toimintamallit ja työkalut sekä dokumentoinnin ja tilastoinnin kehittämisen. Aarre-hankkeen aktivoimana ja tuella työryhmää täydennettiin (liite 1) ja ryhdyttiin laatimaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaa. Lähisuhdeväkivallan yleisyys Lähisuhdeväkivallan paikallista yleisyyttä on vaikea arvioida. Poliisin tilastojen mukaan Keuruulla tapahtui henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 1000 asukasta kohden v. 2011; 6,3, v. 2012; 7,3 ja v. 2013; 7,2. Perheväkivaltaan liittyviä kotihälytystehtäviä oli Keuruu Multia Yhteensä

16 Keuruulla ja Multialla ajalla perheväkivaltaan liittyvät rikosnimikkeet olivat: lievä vahingonteko, pahoinpitelyn yritys, pahoinpitely 7 kpl, lievä pahoinpitely 3 kpl ja laiton uhkaus. Vastaavana aikana lähisuhdeväkivallan uhriksi on merkitty 13 tapauksessa nainen ja kolmessa mies. Uhrit olivat iältään vuotiaita, tapauksia oli 3-5 / ikävuosikymmen. Vuonna 2013 tuli Keuruulta Kriisikeskus Mobilen kriisityöhön 100 yhteydenotto ja sosiaalipäivystykseen 31. Yhteydenotoissa syyksi oli kirjattu 28 tapauksessa perheväkivalta ja kahdessa lähisuhdeväkivalta. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan Keuruun peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana 17 % ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 12 %. Seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistaiseksi ilmoitti kokeneensa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 15 % ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 8 %. Keuruun lastensuojeluilmoitusten ilmoitusperusteita ovat olleet mm lapsen pahoinpitely lapsen pahoinpitelyn epäily lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö lapsen väkivaltainen käyttäytyminen lapsen väkivaltakokemus perheväkivalta tai sen uhka Kaikkiaan ilmoitusperusteita oli v. 2011; 290, v. 2012; 340 ja v. 2013;308. Paikalliset tavoitteet Työryhmätyöskentelyssä paikallisiksi tavoitteiksi muotoutuivat: - lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja siihen liittyvien rakenteiden vahvistaminen - lähisuhdeväkivaltaan liittyvien palvelujen / auttamisjärjestelmien selkiyttäminen Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaan sisällytetään vuosittain arvioitava toimintasuunnitelma. Tärkeimmät lähiajan tavoitteet liittyvät tiedottamiseen, henkilöstön koulutukseen ja monialaiseen yhteistyöhön. 15

17 Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn rakenteet Keuruulla toimii lähisuhdeväkivaltatyöryhmä, jonka puheenjohtajan ja jäsenet nimeää toistaiseksi Keuruun perusturvalautakunta eri toimijoiden ehdotusten pohjalta. Multian sosiaali- ja sivistystoimi osallistuu työryhmätyöskentelyyn. Työryhmässä on edustus ainakin kuntien sosiaalihuollosta (lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vanhuspalvelut) ja sivistystoimesta (varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö), perusterveydenhuollosta (äitiys- ja lastenneuvola, vastaanotot, erityispalveluyksikkö, erityistyöntekijät), seurakunnasta ja poliisista. Työryhmän tehtävänä on valtuustokausittain päivittää lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma ja vuosittain arvioida ohjelmaan sisältyvä toimintasuunnitelma. Työryhmän keskeinen tehtävä on varmistaa tiedotusta, koulutusta ja paikallista tiedonkeruuta lähisuhdeväkivallasta. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattorin nimeää Keuruun perusturvalautakunta. Paikalliset toimijat ja auttamisjärjestelmät Keuruulla ja Multialla lähisuhdeväkivaltaa kohdataan mm. peruspalveluissa, seurakuntatyössä ja poliisin työssä. Näissä lähisuhdeväkivalta otetaan tarvittaessa puheeksi, mahdollisesti kartoitetaan ja asiakas/perhe ohjataan sovitusti asiantuntijapalveluihin. Lasten kohdalla merkittävä rooli on lastensuojelulla. Aikuisten osalta hoitava taho löytyy erityispalveluyksiköstä. Hoito-/toimintaketjuilla kuvataan toimintaprosessien eteneminen. Keski-Suomen seututerveyskeskus Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää mm. Keuruun ja Multian erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut. Perusterveydenhuollon tuottajan toimii sairaanhoitopiirin alainen Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Pääterveysasema sijaitsee Keuruun keskustassa, Haapamäen terveysasemalla on sovitusti vastaanottoja. Multialla on oma terveysasema. Äitiys- ja lastenneuvola Keuruun äitiys- ja lastenneuvolan vastaanotot sijaitsevat Keuruun pääterveysasemalla, multialaisten Multialla. Keski-Suomen seututerveyskeskus noudattaa toiminnassaan neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevaa toimintaohjelmaa. Äitiys- ja lastenneuvolassa käytetään systemaattisesti läheisväkivallan suodatin ja kartoituskyselyä. 16

18 Vastaanotot Lääkäreiden vastaanotot toimivat väestövastuuperiaatteella Keuruun pääterveysasemalla. Haapamäellä vastaanottoja on lääkäritilanteesta riippuen sovitusti. Multialla vastaanotot ovat terveysasemalla. Ilta- ja viikonloppupäivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa vaativille. Muun aikana sekä perusterveyden huollon että erikoissairaanhoidon päivystys on Jyväskylän keskussairaalan Nova yksikössä. Sairaanhoitajan vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Vastaanotoilla tehdään hoidon tarpeen arviointia ja ohjantaa, sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja kirjoitetaan sovitusti sairauslomatodistuksia. Aikuisneuvolan terveydenhoitajien vastaanotolla seurataan ja hoidetaan pitkäaikaissairauksia tukien asiakkaan toimintakykyä, itsenäistä selviämistä ja elämälaatua. Pääterveysasemalla työskentelee myös kaksi psykologia ja sosiaalityöntekijä sekä Keski- Suomen sairaanhoitopiirin palkkaamana masennushoitaja. 17

19 18

20 Erityispalveluyksikkö Keuruun pääterveysasemalla toimiva erityispalveluyksikkö (EPY) tarjoaa Keuruun ja Multian väestölle psykiatriset avohoidon palvelut sekä päihdeklinikka- ja perheneuvolapalvelut. EPYstä voi saada yksilö-, ryhmä-, perhe- että kriisiapua sekä tarvittaessa konsultointia. Lähisuhdeväkivaltatapauksissa EPY voi toimia ns. hoitavana tahona. EPY:ssä on käytettävissä sovitusti psykiatrin, lääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdehoitajan, psykologin ja sosiaalityöntekijän osaamista. 19

21 Perusturva- / sosiaalipalvelut Keuruun kaupunki järjestää keuruulaisten sosiaalipalvelut ja Multian kunta multialaisten. Lapsiperhetyö Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelulain mukaan: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Keuruulla lapsiperhetyöhön/lastensuojeluun on käytettävissä sosiaalityön, palveluohjaajan ja perhetyön asiantuntemus. Lastensuojelulla on vahva rooli lapsiin liittyvän väkivallan ehkäisemisessä, hoidossa ja hoitoon ohjauksessa. Lastensuojelun käytössä on Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn tutkimisen ja hoidon malli Keski-Suomessa (http://koskeverkko.fi/wp-content/uploads/2014/10/seri-toimintaohje-2014.pdf ) THL:n opas 30/2013 Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä, antaa lastenvalvojalle seikkaperäistä tietoa lähisuhdeväkivallan kohtaamisesta 20

22 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityössä pyritään tukemaan asiakkaan elämänhallintaa. Aikuissosiaalityö on ohjausta ja neuvontaa, tuen tarpeiden kartoitusta ja taloudellisen tuen jakoa. Aikuissosiaalityössä tehdään yhteistyötä aikuiskoulutus-, työllistämis-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Aikuissosiaalityöhön kuuluvat myös vammaispalvelut sisältäen kehitysvammapalvelut. Aikuissosiaalityöhön on käytettävissä sosiaalityön ja kuntoutus- ja toiminnanohjaajan resursseja. Työllisyyspalvelut ottavat aikuissosiaalityöhön yhteyttä, mikäli asiakastyössä ilmenee lähisuhdeväkivaltaepäily. 21

23 Vanhuspalvelut Vanhuspalvelut koostuvat pääasiallisesti kotihoidosta, tukipalveluista, omaishoidon tuesta, palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja hoivahoidosta. Vanhuspalvelujen piirissä on Keuruulla noin 600 asiakasta kuukausittain. Erityisesti kotihoidossa ja palveluohjaajan tehtävissä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottoon tulee kiinnittää huomiota. Laissa ikääntyneen väestön tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on säädetty iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisesta. 22

24 Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus pitää sisällään päivähoidon, esiopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelut. Päivähoidon piirissä on vuosittain keskimäärin n. 400 lasta, esiopetuksessa n. 95 lasta ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa n. 75 lasta. Varhaiskasvatuksessa väkivallan epäilyt heräävät yleensä lapsen puheiden, käyttäytymisen tai lapsessa näkyvien väkivallan jälkien perusteella. Havaintoja tehdään satunnaisesti ja niihin tartutaan välittömästi päivittäisissä keskusteluissa perheen kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan muita asiantuntijoita. Koulut Keuruun kaupungin perusopetus koostuu peruskouluista (1-10lk) sekä harjaantumisopetuksesta (1-10lk). Keuruulla on kuusi koulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1-6. Näitä ovat Haapamäen, Jukojärven, Keskustan, Pihlajaveden, Pohjoislahden ja Valkealahden koulut. Haapamäen koulu toimii yhtenäiskouluna (luokat 0-9). Keskustassa sijaitsevassa Keuruun yhteiskoulun yläkoulussa järjestetään opetusta vuosiluokilla Koulutuksen tulosalueelle kuuluvat lukio, toisen asteen ammatillinen koulutus sekä aikuiskoulutus. 23

25 Kouluilla on käytössä kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma KiVa Koulu: https://peda.net/keuruu/kyy/kiva-koulu 24

26 Seurakunta Seurakunta näkee ihmisten vuorovaikutuksen tarkoituksen olevan rakkauden, luottamuksen, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden toteuttamisessa. Kaikki väkivalta loukkaa näitä tavoitteita. Läheisväkivallan ilmetessä siitä keskustellaan asianosaisten kanssa. Jos uhrilla on vammoja, häntä rohkaistaan ja ohjataan terveyspalveluihin vammojen dokumentoimiseksi ja tekemään pahoinpitelystä rikosilmoitus. Asianosaisia ohjataan seurakunnan perhetyön, perhe- ja parisuhdetyöhön perehtyneen työntekijän, perheasiain neuvottelukeskuksen tai yhteiskunnan vastaavien palveluiden asiakkaaksi. Alaikäiseen kohdistuvasta väkivallasta tiedon saanut työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen. Silloinkin, kun uhri puolustaa väkivallan tekijää on pyrittävä varmistamaan uhrin turvallisuus ja väkivallan käytön loppuminen 25

27 Poliisi Sisä-Suomen poliisilaitos toimii Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella. Poliisilaitoksen pääpoliisiasema, hallinnollinen ja johdollinen keskus, sijaitsee Tampereella. Sisä-Suomen poliisilaitos palvelee 17 paikkakunnalla. Yksi poliisiasemista sijaitsee Keuruulla. 26

28 Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma sisältää paikallisesti sovitut toimenpiteet ja niiden tavoitteen, sisällön, vastuun, aikataulun ja mittarit. TOIMENPIDE TAVOITE SISÄLTÖ VASTUUT AIKA- TAULU MITTARIT 1. TOIMINNAN RA- KENTEET SEKÄ MONITOIMIJAI- SET VERKOSTOT Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoitaminen tehdään sovitusti ja kaikkien toimijoiden yhteistyönä Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma on hyväksytty ja tarvittaessa päivitetty. Monialainen lähisuhdeväkivaltatyöryhmä ohjaa ja koordinoi toimintaa. Ryhmässä on edustettuna myös johto. Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä päivittää vuosittain toimintasuunnitelman aikatauluineen ja toimenpiteineen. Toimialat vastaavat toimintasuunnitelman toteutuksesta osaltaan. Lähisuhdeväkivallan koordinaattori yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa huolehtii tiedon välityksestä ja paikallisen toiminnan aktivoinnista. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä Lähisuhdeväkivallan koordinaattori Toimintaohjelma hyväksytty. Asetettu lähisuhdeväkivaltatyöryhmä - kokoukset/v. - päivitys/v. Nimetty lähisuhdeväkivallan koordinaattori - osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin 2. HENKILÖSTÖN KOULUTUS Turvataan palvelujen hyvä toteutuminen ja laatu Henkilöstön perehdytys ja sisäinen sekä ulkoinen koulutus. Lähisuhdeväkivalta -koulutukseen tulee osallistua henkilöstö neuvola- ja koulu/opiskelija-terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta, oppilashuollosta, opetustoimesta, nuorisopalveluista, lastensuojelusta, aikuissosiaalityöstä, vammaispalveluista sekä ikäihmisten palveluista. Erityispalvelujen ja keskeisten toimijoiden (lastensuojelu, epy, perheneuvola) osalta huolehditaan tarvittavan syventävän tai erityiskoulutuksen järjestämisestä / koulutukseen pääsystä. Esimiehet vastaavat työntekijöittensä osallistumismahdollisuuksista koulutukseen Koulutus: - osallistujat/v. - koulutuspäivät/v.

29 3. TERVEYDEN EDISTÄMINEN, TURVALLISUUS JA ENNALTA EHKÄISEVÄ TYÖ Terveyttä ja turvallisuutta edistävää ja ehkäisevää työtä tapahtuu kaikissa peruspalveluissa tavoitteena vähentää lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ymmärretään kaikille palveluille kuuluvaksi arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseksi. Äitiys- ja lastenneuvolassa käytetään systemaattisesti suodatin- ja kartoituslomaketta. Muissa palveluissa lomakkeita hyödynnetään tarvittaessa. Toimintayksiköt toteuttavat esimiesten tuella Lähisuhdeväkivallan kartoituslomakkeiden käyttö ja kerätyn tiedon hyödyntäminen 4. HENKILÖSTÖN- HYVINVOINTI Varmistetaan osaava ja jaksava henkilöstö sekä työn jatkuminen. Henkilöstölle turvataan lähisuhdeväkivaltatyössä tarpeellinen koulutus esimiehen tuki työnohjaus debriefing Henkilöstön hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet ja rahoitus ovat toimintayksikköjen vastuulla. Lähisuhdeväkivalta-työryhmä seuraa toteutumista Henkilöstöltä kerätty palaute 5. TARPEISIIN VASTAAVA PAL- VELURAKENNE Lähisuhdeväkivalta palvelut muodostavat palvelurakenteen, jossa on saatavilla perus- ja erityistason sekä akuutti ja pidempi kestoisia palveluja. Palvelut (myös nettipalvelut) ovat yleisesti tiedossa. Peruspalveluissa lähisuhdeväkivalta otetaan puheeksi ja kartoitetaan. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan jatkohoitoon/-palveluihin. MARAK-menetelmän käyttöönottoa selvitetään Toimintayksiköt toteuttavat esimiesten tuella Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä arvioi vuosittain toiminnan toteutumista. Asiakaspalaute mahdollinen 6. TILASTOINTI Tavoitteena on saada tietoa ilmiön laajuudesta, tunnistamisesta ja jatkohoitoon ohjautumisesta Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tilastointia kehitetään ja kerätään hyödyntäen mahdollista valtakunnallista ohjeistusta mm. neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kerättyjen väkivaltalomakkeiden tulokset, lastensuojeluilmoitusten syyt, perheväkivaltaan liittyvät hälytykset, epyn toiminnassa hoidetut lähisuhdeväkivaltatapaukset, sosiaalipäivystykseen tulleet yhteydenotot. Toimintayksiköt toteuttavat esimiesten tuella ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmä käsittelee/kerää tilastot perusturvalautakunnalle Tilastoinnin toteutuminen ja saadut yksikkökohtaiset lukumäärät ja tiedot väkivallasta 28

30 7. TIEDOTUS Kuntalaisille ja henkilöstölle on saatavilla ajankohtaista tietoa lähisuhdeväkivalta-palveluista ja toimintatavoista. Lähisuhdeväkivallan toimintaohjelma on julkaistu kaupungin nettisivuilla. Henkilöstölle suunnattu tiedotus on ajantasaista ja säännöllistä. Osaamisen vahvistaminen toteutetaan koulutusten avulla. Kuntalaiset saavat tietoa, mistä ja mitä väkivaltapalveluita on tarjolla, mm. kunnan nettisivuilta ja paikallislehdestä, ja tietävät, missä kysytään väkivallasta ja missä voi sen itse ottaa puheeksi. Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä Lähisuhdeväkivallan koordinaattori Toimialat tiedot/jutut nettisivuilla, - paikallislehden jutut/v. 8. TOIMINNAN SI- SÄLLYTTÄMINEN MUIHIN OHJEL- MIIN Lähisuhdeväkivaltatyön kytkeminen laajemmin kuntalaisten hyvinvointiin liittyviin suunnitelmiin 1. Keuruun kaupungin hyvinvointikertomus Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma 3. Lasten ja nuorten Keuruu III kehittämisohjelma Oppilashuollon käsikirja, Keuruun kaupunki 5. Keski-Suomen seututerveyskeskus: Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma Keuruun kaupungin päivähoidon turvallisuussuunnitelma Täyttä elämää Keuruulla Vammaisstrategia vuoteen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Keuruun vanhuspoliittinen strategia vuoteen 2020 lautakunnat

31 Seuranta ja arviointi Toimintaohjelman päivittämisen valmistelee lähisuhdeväkivaltatyöryhmä ja hyväksyy Keuruun perusturvalautakunta. Työryhmä vastaa myös toimintasuunnitelman vuosittaisesta päivittämisestä ja toiminnan arvioinnista. LIITTEET: 1. Työryhmätyöskentely 2014 Kuusinen Anneli, asiantuntijalääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö Lahti Tuula, lehtori, Keuruun kaupunki Mikkonen Unto, diakoni, Keuruun seurakunta Mutanen Susanna, atk-asiantuntija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mäkitalo Krista, sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki, lastensuojelu Mäkitalo Krista, sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki, lastensuojelu Mäntylä Erkki, rikosylikonstaapeli v. 2013, Sisä-Suomen poliisilaitos Peltoketo Tuuli, psykologi, Keski-Suomen seututerveyskeskus Pihlajasaari Merja, hankekoordinaattori, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanke Raaska Heini, sairaanhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus, poliklinikka Roivas Mauri, osastonhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus, erityispalveluyksikkö Savukoski Marika, varhaiskasvatuspäällikkö, Keuruun kaupunki Sipilä Heli, perhetyöntekijä, Multian kunta Sipponen Marjo, vastaava sairaanhoitaja, Keuruun kaupunki, Lehtiniemen päiväkeskus Sironen Sanna, sosiaalityöntekijä, Keuruun kaupunki, lastensuojelu / Matilainen Minna Uihero Päivi, terveydenhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus, äitiys- ja lastenneuvola Vanhanen Riitta, perusturvajohtaja, Keuruun kaupunki

32 2. Yhteystietoja Puhelinyhteys: Yleinen hätänumero (poliisi, ambulanssi, palokunta) 112 Keuruun pääterveysasema, vastaanotto / päivystys Keski-Suomen keskussairaala, Nova päivystysyksikkö Sosiaalipäivystys, virka-aika, Keuruu Sosiaalipäivystys (virka-ajan ulkopuolella) / Kriisikeskus Mobile Keuruun pääterveysasema, erityispalveluyksikkö, virka-aika: (mielenterveystoimisto, päihdeklinikka, perheneuvola) Keuruun seurakunta, kirkkoherranvirasto Kirkon perheasiainneuvottelukeskus, ajanvaraus Keski-Suomen Ensi- ja Turvakoti Tietoa lähisuhdeväkivallasta ja keskustelua netissä: (seksuaalinen väkivalta, juristipäivystys) (naisille, jotka käyttäytyvät tai pelkäävät käyttäytyvänsä väkivaltaisesti) (maahanmuuttajanaisille, päivystävä puhelin 24 h) 31

33 3. Kartoitus-, turvasuunnitelma- ja ilmoituslomakkeet 32

34 33

35 34

36 35

37 36

38 37

39 38

40 4. Yhteenveto lainsäädännöstä ( , päivitys ) Pahoinpitelyrikokset Pahoinpitely Rikoslaki 21 luku 5 Törkeä pahoinpitely Rikoslaki 21 luku 6 Lievä pahoinpitely Rikoslaki 21 luku 7 Raiskaus Rikoslaki 20 luku 1 Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Jos pahoinpitelyssä 1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, 2) rikos tehdään erityisen raa alla tai julmalla tavalla tai 3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvotellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvotellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästi pahoinpitelystä sakkoon. Syyteoikeus Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat aina virallisen syytteen alaisia rikoksia. Myös läheisiin henkilöihin, lapsiin ja työntekijöihin heidän työtehtäviensä vuoksi kohdistuvat lievät pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia eli käytännössä poliisi voi tutkia ja syyttäjä syyttää myös niistä ilman asianomistajan suostumusta tai pyyntöä. Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Jos raiskaus huomioon ottaen uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähemmän vakava kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut teot, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Samoin tuomitaan se, joka muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos raiskauksessa on käytetty väkivaltaa. (509/ alkaen) Yritys on rangaistava. 39

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma Päijät-Häme Luonnos

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma Päijät-Häme Luonnos Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2017-2020 Päijät-Häme Luonnos 18.11.2016 Työtä turvallisuuden edistämiseksi on tärkeää tehdä koko ajan kaikissa palveluissa ja kaikkien toimesta.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 25.4.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS MIKÄ MARAK ON? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen Tervetuloa Sydän-Suomen saarikaupunkiin! K-S sote sekä aluehallinnon Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Riitta Vanhanen valmistelu Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.1.2014 Lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöiden toimenkuvan kehittäminen kunnissa

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Arviointiryhmä Heimala, Heli, ylitarkastaja, Terveydenhuolto Hynninen-Joensivu,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen Lastensuojelun näkökulma -Lapsen ja perheen tukeminen rikosprosessin aikana ja sen jälkeen 1 Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot