Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN Nuorten koulutuksen yhteinen osa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN Nuorten koulutuksen yhteinen osa"

Transkriptio

1 Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN Nuorten koulutuksen yhteinen osa Hyväksytty Näyttötoimikunta , 24 ; Toisen asteen johtokunta , 59 Voimassa alkaen

2 Sisällys 1 Nuorille tarkoitetut koulutukset Tredussa Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus Muut koulutukset Opiskelijan opintopolut Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Osaamisalan valinta Ammatilliset valinnaiset Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Vapaasti valittavat opinnot Lukio-opinnot Nuorten oppisopimus 2+1 Malli - opintojen viimeinen vuosi oppisopimuksella Kansainväliset opintopolut Kilpailutoiminta oppimisen ja kasvun tukijana Koulutuksen toteuttaminen Opiskelijavalinta Muuta opiskelijavalintaan liittyvää Muut koulutukset Opintojen jatkaminen Opiskeluoikeus Opiskeluoikeus tutkintoon johtavassa koulutuksessa Opiskeluoikeus muissa koulutuksissa Opiskeluoikeuden rajoittaminen kaikissa koulutuksissa Opiskelijan tukena Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Opinto-ohjaus Tukiopetus Opiskeluhuolto Erityisopetus Henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma Erilaiset tahot opiskelijan tukena Opiskelija-asioiden neuvottelukunta

3 6.7.2 Näyttötoimikunta Ammatilliset neuvottelukunnat Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä kurinpitoasioita käsittelevä toimie- lin Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta Opiskelijoiden vertaistuki ja vapaa-ajantoiminta Opiskelijakuntatoiminta Tuutoritoiminta Harrastus- ja kilpailutoiminta Arviointi Arvioinnista tiedottaminen Arviointimenetelmät Arvioinnin antaminen Arvosanasta päättäminen Periaatteita Mukautettu arviointi Osaamisesta annetun arvosanan uusiminen ja korottaminen Osaamisesta annetun arvioinnin oikaisu Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnustaminen toisesta ammatillisesta tutkinnosta Kesken jääneen perustutkinnon täydentämiseen liittyvä osaamisen tunnustaminen Lukio-opintojen tunnustaminen Työkokemuksella hankitun osaamisen tunnustaminen Ulkomailla suoritettujen opintojen osaamisen tunnustaminen Muulla tavoin hankittu osaaminen ja sen tunnustaminen Osaamisen tunnustamisessa käytettävä muuntotaulukko Todistukset Tutkintotodistus Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä Todistus suoritetusta koulutuksesta Todistusten liitteet Palautejärjestelmä

4 1 Nuorille tarkoitetut koulutukset Tredussa 1.1 Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä valmiuksia yrittäjyyteen. (L630/1998, 2, 4,5 ) Kuva 1 Ammatillisen perustutkinnon rakenne Ammatillinen perustutkinto kokonaislaajuus 180 osaamispistettä (OSP) Ammatilliset tutkinnon osat Sisältää pakollisia ja valinnaisia tutkinnon osia. 135 osp Pakollisten ja valinnaisten määrä vaihtelee tutkinnoittain. Yhteiset tutkinnon osat (YTO) - sisältää pakollisia ja valinnaisia osa-alueita 1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp 35 osp Pakollisia 19 osp (PYTO) Valinnaisia 16 osp (VYTO) 2 Matemaattis-luonnontieteellinen 9 osp 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osp 4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp Korissa Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen kaikki osa-alueet valinnaisia Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Voi olla yksi tai useampia tutkinnon osia. Tutkinto sisältää työssäoppimista vähintään 35 osp, opinto-ohjausta ja yrittäjyysopintoja. 4

5 Tampereen seudun ammattiopiston kaikille tutkintoaloille yhteisiin osaamistavoitteisiin kuuluvat yrittäjyysosaaminen ja palveluosaaminen. Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy seitsemän osaamispisteen laajuiset yrittäjyysopinnot. Ko. opintojen toteutus vaihtelee tutkinnoittain (asiasisältöinä, erillisinä yrittäjyyttä tukevina opintoina), ja niiden kuvaus löytyy tutkintokohtaisista osista. Palveluosaaminen on asiakkaiden palvelua, neuvontaa ja ohjaamista. Palveluosaamisen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelutaitoja sekä sisäisesti että ulkoisesti, ja syventää ymmärrystä omasta työstä ja palveluprosessista. Keskeiset aihesisällöt opetuksessa ovat palveluosaamiseen liittyvien osaamistarpeiden muutosten huomioiminen, oman asiakaspalveluosaamisen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen tieto- ja viestintä- teknologian käytössä sekä alakohtainen asiakasturvallisuuden hallinta. Tieto- ja viestintätekninen osaaminen on tulevaisuuden työtehtävien keskeistä osaamista. Tredussa seuraavat kaikille ammattialoille yhteiset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot ovat jokaiseen perustutkintoon kuuluvia osaamistavoitteita. Näiden perustaitojen opetuksen toteutus vaihtelee tutkinnoittain (ks. tutkintokohtaiset osat) dokumenttien asianmukainen laatiminen, tallentaminen ja tulostaminen (esim. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysohjelmat) sähköisen esitystekniikan käyttö internetin hakupalveluiden ja tietokantojen käyttö tiedon kriittinen käyttö ja lähteiden tulkinta, lähteisiin viittaaminen ja tekijänoikeuslain noudattaminen tietoturvan ja tietosuojauksen hallinta vastuullisuus ja käytöstavat verkossa sähköpostin käyttö intranetin käyttö kirjasto- ja tietopalvelujen käyttö oppilashallintojärjestelmän käyttö sähköisten oppimisympäristöjen käyttö ja tuntemus sähköisten vuorovaikutustyökalujen käyttö (esim. videoneuvotteluohjelmat ja sosiaalisen median työkalut) Kestävän kehityksen arvoja ja periaatteita toteutetaan toisella asteella kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaisesti. Kestävän kehityksen toiminnallinen sisältö vaihtelee tutkinnoittain, ja sisältö kuvataan tutkintokohtaisissa osissa. Ammatillisissa tutkinnon osissa keskitytään ammatilliseen ympäristöosaamiseen, kuten ekotehokkaisiin työ- ja toimintatapoihin, ammattiin liittyviin ympäristöjärjestelmiin ja alan tuotteiden/palveluiden elinkaareen. Myös ammattietiikka on kestävää kehitystä, ja se tulee ottaa huomioon opetuksessa. Ammattietiikkaan sisältyy muun muassa laadukas ja vastuullinen toiminta ja työturvallisuus. 5

6 Yhteisten tutkinnon osien ja osa-alueiden opetuksella on erittäin keskeinen merkitys opiskelijoiden kestävän kehityksen kokonaiskuvan muodostamisessa. Yhteisissä tutkinnon osissa (YTO) perehdytään oman ammattialan ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin alueellisella, kansallisella ja globaalilla tasolla. YTO -aineissa tarjotaan valmiudet pohtia ja tarkastella omaan ammattialaan liittyviä kestävän kehityksen kysymyksiä. Opiskelija oppii tarkastelemaan omaa ammattialaansa kaikista kestävän kehityksen näkökulmista: ekologiselta, taloudelliselta sekä sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta. Hän pohtii ammattialan mahdollisuuksia vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä sekä yleisemminkin alaan liittyviä tulevaisuuden haasteita (mm. luonnonvarojen hupeneminen, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja talouden globalisaatio). Kestävän kehityksen osaamistavoitteet on kuvattu tutkintojen perusteissa. Tutkintojen perusteissa ja ammatillisiin tutkinnon osiin liittyvissä arvioinnin kohteissa ja kriteereissä on tarkemmin määriteltynä, mikä on kullakin alalla olennaista kestävän kehityksen osaamista ja miten tämä osaaminen voidaan osoittaa ja sen taso arvioida näyttötilanteessa. Opiskelijan kestävän kehityksen osaaminen ja taidot arvioidaan myös työssäoppimisen arvioinnissa. Palvelusopimuksessa on myös asetettu tavoitteeksi koulutuksen kansainvälisyyden kehittäminen. Opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia voidaan toisaalta parantaa vaihtoihin osallistumalla ja toisaalta kehittämällä oppilaitoksen sisäistä kotikansainvälisyyttä. Valmiuksien parantamiseen kuuluu myös vieraskielisen opetuksen lisääminen tutkintoon johtavassa koulutuksessa (ks. 2.7 Kansainväliset opintopolut). Urheilijoiden ammatillinen koulutus Tredussa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi urheilijan muun toiminnan kanssa. Käytännön valmennustoiminta pyritään järjestämään niin, ettei se ole ajallisesti samaan aikaan opiskelun kanssa. Jollei tämä ole mahdollista, niin urheilija osallistuu ensisijaisesti sovituille urheiluvalmennustunneille. Opiskelijan työjärjestykseen sisältyy mahdollisuus urheiluvalmentautumiseen vähintään kolmena päivänä viikossa. Erityisen tehtävän oppilaitoksessa on nimetty urheiluvalmennuksen vastuuhenkilö, jolle on resursoitu riittävä aika toiminnan toteuttamiseen. Tredussa tätä tehtävää hoitaa päätoiminen urheilukoordinaattori yhteistyössä urheilijaopiskelijoihin erikoistuneiden opinto-ohjaajien kanssa tukenaan opettajat ja muu henkilöstö. Ammatillisten ja muiden pakollisten yhteisten tutkinnon osien suorittamiseen käytetään joustavia yksilöllisiä ratkaisuja, kuten verkko-opiskelua, laajennettua työssäoppimista ja treenaamo-opetusta. Tredu tukee urheilevien opiskelijoiden tavoitteita monilla urheilun ja opiskelun yhdistämiseen tähtäävillä järjestelyillä. Opiskelua tuetaan urheilun mahdollistavalla kokonaissuunnittelulla sekä yksilöllisellä opinto-ohjauksella. Urheiluun varataan aikaa koulutyön lomassa ja siihen kohdistetaan Tredun sekä sen yhteistyöverkoston tukipalveluja. Oppilaitos järjestää lukujärjestykseen synkronoi- 6

7 tua urheiluvalmennusta säännöllisesti viikoittain. Tredun valmennustyö tukee urheilijan henkilökohtaisen vastuuvalmentajan laatimia valmennussuunnitelmia. Oppilaitoksen organisoima valmennus järjestetään yhteistyössä Sammon keskuslukion urheilulinjan ja Tampereen urheiluakatemian kanssa viikoittain tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo seuraavissa lajeissa: Joukkuelajit: jalkapallo, jääkiekko, salibandy, lentopallo ja koripallo Yksilölajit: suunnistus, yleisurheilu, uinti ja voimistelu Kamppailu- ja voimailulajit: voimavalmennus, judo, painonnosto ja nyrkkeily Huoltava, kuntouttava ja tukeva valmennus Tredun ja sen yhteistyötahojen järjestämissä lajeissa aamuharjoitusten valmentajat on valittu yhdessä lajiliittojen ja seurojen kanssa. Muissa lajeissa aamuharjoitukset järjestetään yhteistyössä urheilijan oman valmentajan tai seuran kanssa. Harjoituspaikkoina ovat Tampereen kaupungin korkeatasoiset liikuntapaikat. Tredun urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämisestä vastaa päätoiminen urheilukoordinaattori. Urheilijoiden opintojen tukemiseen on nimetty opinto-ohjaaja, joka on perehtynyt erityisesti urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Tarkemmat tiedot urheiluvalmennuksen tavoitteista ja arvioinnista löytyvät täältä. Vieraskielinen tutkintoon johtava koulutus Järjestämisluvan mukaan Tredu voi järjestää myös englanninkielistä liiketalouden perustutkintoon koulutusta. 1.2 Muut koulutukset Tredussa järjestetään myös ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (L630/98, 13b (muutettu L 246/215)). Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa ja tarvittavia valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet sisältävät Pakolliset koulutuksen osat (10 osp): Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiudet Valinnaiset koulutuksen osat (50 osp): Oppimisen vahvistaminen, Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen, Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, Ammatillisen perustutkinnon osat tai osa-alueet, Vapaasti valittavat koulutuksen osat. 7

8 Koulutus suuntautuu ammatilliseen koulutukseen ja valmentaa opiskelijaa ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen. Joustava siirtymisen tutkintotavoitteiseen koulutukseen on mahdollista missä tahansa vaiheessa koulutusta, jos opiskelijalla on siihen tarvittavat edellytykset ja koulutuksen järjestäjällä on tarjota koulutuspaikka tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Myös oppisopimuskoulutukseen valmentautuvalla opiskelijalla on missä tahansa vaiheessa koulutusta mahdollisuus siirtyä oppisopimusmuotoiseen tutkintotavoitteeseen koulutukseen, jos hän löytää sopivan oppisopimuspaikan. Erityistä tukea tarvitseville voidaan koulutukseen tarvittaessa liittää yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa järjestettävää toimintaa, joka edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta. Pääpaino on pedagogisella, oppimista tukevalla kuntoutuksella. Sillä tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat opiskelijoiden hyvinvointia, yksilöllisiä oppimisvalmiuksia ja osallistumismahdollisuuksia. Pedagogisen kuntoutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan yksilölliset oppimisedellytykset, tarpeet ja odotukset, toimintakyky ja voimavarat. Ammattiopisto järjestää Tampereella yhdessä perusopetuksen kanssa lisäopetusta (ns. Ammatti10), jonka aikana voi korottaa perusopetuksen arvosanoja, perehtyä eri perustutkintoihin, tutustua työelämään sekä suorittaa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Todistuksen lisäopetuksen opetussuunnitelman mukaan suoritetuista osista antaa perusopetus. Muissa toimipistekunnissa perusopetuksen lisäopetuksen kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Erilaisten nivelvaiheprojektien ja erillisten tukitoimien, esim. AKU-toiminta, tarkoituksena on helpottaa oppilaan siirtymistä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. 2 Opiskelijan opintopolut 2.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua opintojen eri vaiheissa niin, että opiskelija pystyy itsenäisesti tekemään valintoja sekä arvioimaan valintojensa merkitystä opiskelu- ja työuransa kannalta. Opinto-ohjauksen lähtökohtana on opiskelija yksilöllinen opiskelupolku, jota ohjaus tukee. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin pohjautuva kehittymissuunnitelma, joka tukee opiskelua, itsearviointia ja urasuunnittelua. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jonka jokainen opiskelija laatii itselleen yhdessä ryhmänohjaajan/opintoohjaajan kanssa, tavoitteena on lisätä opiskelijan vastuuta opintojen suunnittelusta ja omasta oppimisesta. HOPS on kokonaisuus opintojen etenemisestä, tutkintoon liittyvistä valinnaisista opinnoista, opetusjärjestelyistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Opintojen aloitusvaiheen ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija sitoutuu opiskeluun ja kehittyy 8

9 aktiiviseksi sekä vastuulliseksi toimijaksi. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisessa. Opintojen aikana ohjauksella tavoitellaan opiskelijan ammatti- identiteetin kehittymistä ja luottamusta omaan itseensä sekä halua ja taitoa elinikäiseen kasvuun ja oppimiseen. Opiskelija saa ohjausta valintojen tekemisessä ja opetusjärjestelyihin liittyvissä asioissa sekä muuttuvissa elämäntilanteissa. Opintojen päättövaiheessa ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hakeutua jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelijaa rohkaistaan tutustumaan oman alansa tehtävien lisäksi monipuolisesti eri työ- ja koulutusmahdollisuuksiin, opintojen päättyessä opiskelijalla olisi suunnitelma omasta jatkopolustaan. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjataan opiskelijan perustiedot opiskelijan oppimisen tavoitteet ja suoritustavat opiskelijan valinnat opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta muodostuvat suoritukset ja suunnitelmat suorituksista. lähtötason kartoituksessa havaittu yksilöllisen tuen tarve jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi, niin siitä johtuvat muutokset ja järjestelyt Opiskelija tarkistaa ja päivittää HOPSin tavoitteet ja sisällöt säännöllisesti opintojen aikana. HOPS kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään ja säilytetään arkistointiohjeen mukaisesti. Opintopolkujen muodostuminen Kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa on pakollisia ammatillisia ja ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Erilaisia opintopolkuja on mahdollista muodostaa opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun ja yksilöllisiin valintoihin. Se tukee opiskelijan urasuunnittelua ja ammatillista kasvua, kehittää itsearviointivalmiuksia ja motivoi opiskelua ja siksi sitä päivitetään koko koulutuksen ajan. Perustutkinnon perusteet mahdollistavat esimerkiksi seuraavanlaisia opintopolkuja: Opiskelija tähtää tietylle työuralle, jolloin opintopolku voi muodostua erilaisten koulutusohjelmien ja valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien valinnoilla. Opiskelija voi myös valita opintoja, joiden tarkoituksena on oman yrityksen perustaminen. Opiskelija haluaa syventää ammattipätevyyttään, jolloin opintopolku voi muodostua yli tutkinnon nimellislaajuuden (180 osp) menevien ammatillisten tutkinnon osien yksilöllisillä valinnoilla. Opiskelija voi myös syventää osaamistaan oman yrityksen perustamisen suuntaan. Opiskelija on suorittanut koko lukion tai lukion opintoja, jolloin opintopolku voi muodostua lukion opintojen tunnustamisella yhteisiin tutkinnon osiin, valinnaisiin tutkinnon osiin ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Näin voidaan mahdollistaa opiskeluajan lyhentäminen. 9

10 Opiskelija tähtää jatko-opintoihin, jolloin opintopolku voi muodostua yhteisten tutkinnon osien tai lukio-opintojen mahdollisimman laajoilla valinnoilla. Näin vahvistetaan yksilöllisesti jatko-opintovalmiuksia. Opiskelijalla on työkokemusta tai muulla tavoin hankittua osaamista, jolloin hänen aikaisemmin hankittua osaamista arvioidaan ja tunnistetaan osaksi tutkintoa. Näin voidaan mahdollistaa opiskeluajan lyhentäminen yksilöllisesti. Opiskelijalle tarjoutuu työmahdollisuus kesken koulutuksen, jolloin opintopolku voi muodostua yksittäisten tutkinnon osien suorittamisella siten, että työn ja opiskelun vuorottelu on yksilöllisesti mahdollista. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava näissä tilanteissa opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta siten, että paluu opiskelemaan ja suorittamaan tutkinto loppuun työrupeaman jälkeen on mahdollista. Opiskelijalla on aiempi ammatillinen perustutkinto tai ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osia suoritettuna, jolloin opintopolku voi muodostua toisen ammatillisen perustutkinnon tai ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osien tunnustamisella ammatillisiin tutkinnon osiin. Näin voidaan mahdollistaa opiskeluajan lyhentäminen yksilöllisesti. 2.2 Osaamisalan valinta Koulutuksen järjestäjä voi määritellä osaamisalalle hakeutumisen joko siten, että osaamisalalle hakeudutaan jo yhteisvalintavaiheessa siinä laajuudessa, joka on määritelty Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteissa ammatillisessa peruskoulutuksessa (4/2013) tai osaamisala valitaan opiskelun edetessä ensimmäisen opintovuoden aikana. Jos valinta tapahtuu opintojen jo alettua, opetussuunnitelman tutkintokohtaisissa on määritelty, mitkä osaamisalat ovat valittavissa, valintatapa ja -aikataulu sekä valintakriteerit. Tredun linjaus osaamisalojen tarjonnasta perustuu seudun työelämän tarpeisiin. 2.3 Ammatilliset valinnaiset Ammatillinen perustutkinto muodostuu kaikille pakollisista, valinnaisista ja vapaasti valittavista opinnoista. Ammatillisten pakollisten valinnaisten tutkinnon osien määrä vaihtelee tutkinnoittain, ja valinnaisuutta voi olla sekä kaikille tutkinnon suorittajille, ja/tai tietyn osaamisalan suorittajille. Ammatilliset valinnaiset voidaan toteuttaa lähiopetuksena oppilaitoksessa, lähiopetuksen ja työssäoppimisen yhdistelmänä tai kokonaan työpaikoilla. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään valinnaiset tutkinnot osat, niiden toteutustavat, valintatapa ja -aika sekä valintakriteerit. 2.4 Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 10

11 Kuhunkin tutkintoon kuuluu yhteisiä tutkinnon osia yhteensä 35 osaamispistettä, joista valintoja on yhteensä 16 osaamispisteen laajuisesti. Opinnot jakautuvat neljään ns. koriin. Opiskelijan tulee tehdä valintoja siten, että tutkintojen perusteissa määrätyt kriteerit täyttyvät. Yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden valinnaisten laajuudet ja tarjonta esitellään yhteisten tutkinnon osien suunnitelmassa. 2.5 Vapaasti valittavat opinnot Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy 10 osaamispisteen laajuisesti vapaasti valittavia opintoja. Opinnot voivat olla ammatillisesti syventäviä tai laajentavia, paikallisesti tarjottavia, yhteisten tutkinnon osien valinnaisia tai lukio-opintoja, opiskeluvalmiuksia ja ammatillista kehittymistä vahvistavia opintoja. 2.6 Lukio-opinnot Tampereen seudun ammattiopistossa voi opiskella lukioaineita osana ammatillista perustutkintoa. Lukiokoulutuksen toteuttamisesta vastaavat ammattiopiston oman opetuksen lisäksi Tampereen teknillinen lukio, joka koordinoi lukioyhteistyötä, sekä Tampereen aikuislukio, Sammon keskuslukio, Ylöjärven lukio, Oriveden lukio ja Virtain lukio. Nokian lukio tulee järjestämään lukio-opetusta Nokialla syksystä 2016 alkaen ja Lempäälän lukion syksystä 2017 alkaen. Opiskelija voi laajimmillaan suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon ja koko lukion oppimäärän päivälukion opetussuunnitelman mukaan joissakin tutkinnoissa ja toimipisteissä. Kaikilla Tredun perustutkintojen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinto vähintään neljää lukioainetta opiskellen. Kaikilla opiskelijoilla lukio-opinnot tunnustetaan osaksi ammatillista perustutkintoa OPH:n määräysten ja opiskelijan esityksen mukaisesti. Lukio-opintojen aikana hankittu osaaminen voi kattaa ammatillisen perus-tutkinnon yhteisiä tutkinnon osia, valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. 2.7 Nuorten oppisopimus 2+1 Malli - opintojen viimeinen vuosi oppisopimuksella Nuorten oppisopimus on tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta siten, että siihen liittyy myös vähintään 4 kk pituinen oppisopimustyösuhde (L 630/1998). Oppisopimusopiskelu on työssä oppimista työpaikalla sekä tietopuolista koulutusta oppilaitoksessa. Työpaikalta nimetään opiskelijalle asiantunteva työpaikkakouluttaja, joka ohjaa, tukee ja arvioi opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työpaikkakouluttaja toimii yhteyshenkilönä oppilaitokseen ja oppisopimuskeskukseen. Oppisopimus on kirjallinen määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan alan työehtosopimusta. 11

12 Opiskelija saa valmistuttuaan tutkinto- ja näyttötodistuksen sekä todistuksen työssä oppimisesta. Lisäksi oppisopimus on opiskelijalle hyvä mahdollisuus näyttää osaamisensa työelämässä ja mahdollinen väylä työllistyä valmistumisen jälkeen. 2.8 Kansainväliset opintopolut Yksi mahdollinen opintopolku on kansainvälisyys, jota voidaan sisällyttää kaikkiin tutkintoihin ja opintoihin. Kansainvälisen opintopolun vaihtoehtoina on englanninkielisiä tutkintoja ja niihin liittyvä kansainvälinen opintopolku, sekä ammatillinen opintopolku, johon sisältyy kansainvälistä toimintaa (kv. hankkeet, kv. tutorointi, projektiopinnot, kansainväliset opinnäytetyöt, kansainvälinen yrittäjyys yms.). Kansainvälistä opintopolkua tukevat mahdolliset vaihtojaksot ulkomailla, jotka voivat sisältää opintoja ja/tai työssäoppimista. Kansainvälinen kilpailutoiminta voi olla osa kansainvälistä opintopolkua. Kansainvälisyysvalmennus ja ammattiosaamisen näytöt ulkomailla Ulkomailla suoritettavat opinnot yhteistyöoppilaitoksessa tai yrityksessä tapahtuvat kiinteänä osana opiskelijan tutkintoa. Ulkomailla suoritettavan työssäoppimisen järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset ja tapa toimia. Ulkomaan vaihtojaksosta laaditaan sopimus. Eri maiden käytänteet ja vaatimukset sopijaosapuolista voivat vaihdella. Sopimuksella tarkennetaan opiskelijan ohjaukseen, arviointiin, työturvallisuuteen ja vakuutusturvaan sekä näyttöjen toteuttamiseen liittyvät asiat. Lisäksi siinä sovitaan konkreettisesti mm. työturvallisuuden perehdyttämis- ja valvontavastuusta, aterioinnin järjestämisestä, työmatkoista ja asumisesta. Opiskelijoille järjestetään kansainvälisyysvalmennusta ennen matkaa sekä palautetilaisuus osana vaihtojaksoa. Asiantuntijavaihdot ja -vierailut sekä työelämäjaksot ulkomailla ovat merkittävä ja arvokas lisä työelämäosaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä vieraskielisen koulutuksen toteuttamiseen. Opintojen vertailtavuus, tunnistaminen, tunnustaminen ja ECVET Ecvetin eli eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen opintojen siirtojärjestelmän tarkoituksena on liikkuvuuden lisääminen, ulkomailla opitun hyödyntäminen osana tutkintoa ja tutkinnon läpinäkyvyyden lisääminen. Tavoitteena on edistää oppimistulosten tunnustamista liikkuvuuden yhteydessä tutkinnon suorittamista varten. 12

13 Ulkomaan jakson jälkeen opiskelijan osaaminen ja ulkomailla hyväksytysti suoritetut opinnot / työssäoppiminen tunnistetaan ja tunnustetaan Ecvetin periaatteiden mukaisesti. Ulkomailla arvioitua osaamista ei arvioida uudelleen. 2.9 Kilpailutoiminta oppimisen ja kasvun tukijana Kilpailutoiminnalla halutaan vahvistaa opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja sosiaalista pääomaa. Olennaista on myös yhdessä tekeminen sekä oppilaitoksen sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Skills Finland ry:n Taitaja- ja Skills- kilpailutoiminta Tredu on vahvasti mukana ammatillisen koulutuksen kilpailutoiminnassa, jota Suomessa koordinoi Skills Finland ry. Taitaja-kilpailu on avoin kaikille ammattikoulutuksessa oleville alle 20-vuotiaille nuorille. Opiskelija voi halutessaan osallistua Taitaja-kilpailuun useammin kuin kerran, joko samassa tai eri lajissa. Ammattitaidosta kilpailtaessa opitaan ammatista syvällisempiä asioita ja saadaan itsevarmuutta ammatilliseen osaamiseen ja tekemiseen. Kilpailussa menestyvillä nuorilla on myös mahdollisuus päästä mukaan ammattitaitovalmennukseen, joka tähtää kansainvälisiin Euro ja WorldSkills -kilpailuihin. SAKU ry:n kilpaurheilu- ja kulttuuritoiminta Tredu tukee opiskelijoiden liikunta- ja kulttuuriharrastusta ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia. Tredu pyrkii tiivistämään yhteistyötä SAKU ry:n kanssa. SAKU ry on ammatillisen koulutuksen oma liikunta- ja kulttuurijärjestö sekä hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöorganisaatio, joka tarjoaa palveluja sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Tredussa pyritään ohjaamaan opiskelijoita SAKU ry:n opiskelijatoimintaan: liikunnan, kulttuurin, tutorkoulutuksen sekä työelämään valmistavien leirien ja kurssien pariin. Urheilu- ja kulttuuritoiminnan tavoitteina on tukea opiskelijoiden henkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua tarjoamalla heille kokemuksia, elämyksiä ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, edistää ryhmäytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijat oppivat kunnioittamaan sääntöjä sekä toisiaan, pääsevät edustamaan oppilaitostaan sekä verkostoitumaan. SAKU ry:n urheilu- ja kulttuurikilpailut ovat näytön paikka niille opiskelijoille, joilla on harrastuneisuutta urheilun ja/tai kulttuurin saralla tai tahtoa harrastaa urheilullista ja/tai kulttuurista toimintaa. 3 Koulutuksen toteuttaminen Tredun pedagogisena ajatuksena on, että oppimista tapahtuu lähiopetuksessa, monimuoto- oppimisessa, työpaikoilla tapahtuvana työssäoppimisessa ja sekä koulupäivän ulkopuolella. Opetuksessa hyödynnetään erilaisia opetusmenetelmiä ja niiden yhdistelmiä. 13

14 Oppiminen edellyttää opiskelijan aktiivista osallistumista, pohdintaa ja kokeilemista, jotta opiskelija tunnistaa hänelle parhaiten sopivat oppimistyylit ja menetelmät ja kehittää niitä. Tietopuolisten opintojen lisäksi painotetaan toiminnallisuutta, ongelmalähtöistä oppimista ja projektiluontoista työskentelyä. Opetuksessa pyritään vähentämään yksittäisiä ja irrallisia faktoja ja lisäämään tietojen kytkemistä käytännönläheisiin työelämän tehtäviin. Eri oppiaineiden välistä integrointia kehitetään koko ajan asiakokonaisuuksien hahmottamisen helpottamiseksi. Jaksotus Tredussa noudatetaan nelijaksojärjestelmää. Jaksojen pituus päätetään vuosittain ja lukuvuosijaksot ovat 9 tai 10 kalenteriviikon mittaisia. Lukuvuoden työ- ja loma-aikoja valmisteltaessa pyritään varmistamaan se, että kussakin jaksossa on tasainen lukumäärä kutakin kalenteriviikon päivää vastaavia lukujärjestyspaikkoja. Lukuvuoden laajuus on laskennallisesti 60 osaamispistettä, josta voi olla poikkeamia tutkinnoittain. Opiskelijoille voi kuitenkin kertyä joko enemmän tai vähemmän osaamispisteitä riippuen osaamispisteiden karttumisesta. Osaamispisteitä karttuu sitä mukaa, kun opiskelija on ottanut osaamista haltuun. Lukuvuosisuunnittelu Lukuvuosisuunnittelu Tredussa tehdään kaikkien koulutusalojen yhteistyönä. Lukuvuosisuunnittelussa kiinnitetään huomio siihen, että opiskelijoiden yksilölliset opintopolut olisivat mahdollisimman joustavasti toteutettavissa ja että se mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset valinnat sekä lukioopintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen. Yhteisten tutkinnon osien opintoja sijoitetaan vuosisuunnittelussa pääsääntöisesti samaan jaksoon ammatillisten opintojen kanssa ja ne pyritään järjestämään niin, että opinnot tukevat toisiaan. Tutkinnon osa, osa-alue ja opintojakso Ammatillinen tutkinnon osa voi olla jaettu opintojaksoihin (tiedot löytyvät tutkintokohtaisesta suunnitelmasta). Yhteisten tutkinnon osien opinnot koostuvat osa-alueiden opinnoista (äidinkielen sekä fysiikan ja kemian osa-alueet jaetaan myös opintojaksoihin). Tutkinnon osa ja osa-alueet arvioidaan osaamisena. Opintojaksoarviointi on oppimisen arviointia. Lähiopetus Lähiopetuksen määrä osaamispistettä kohden vaihtelee hieman tutkinnoittain. Toimipiste Opiskelijoiden liikkumista toimipisteiden välillä pyritään välttämään tarjoamalla mm. valinnaisia opintoja eri toimipisteissä erillisen suunnitelman mukaisesti. Tässä kuitenkin voi olla poikkeuksia riippuen opiskelijan omista valinnoista esimerkiksi lukio-opintojen kohdalla. Opinto-ohjaajat ohjaavat opiskelijaa valintojen tekemisessä, jotta esimerkiksi kesken päivää tapahtuvilta siirtymisiltä vältyttäisiin. Lukujärjestykset pyritään tekemään opiskelija- ja oppimislähtöisesti, siten, että opetusta on mahdollisimman tasaisesti kalenteriviikon eri päivillä ja, että opetettavat aihekokonaisuudet tukevat toisiaan mahdollisuuksien mukaan. Lähiopetuksessa ryhmäkokoon kiinnitetään huo- 14

15 miota siten, että tutkintokohtaiset erityispiirteet ja oppimisen tavoitteet toteutuvat mahdollisimman tehokkaasti. Monimuoto-oppiminen, verkko-oppiminen, verkko-opetus Monimuoto-oppiminen voi sisältää lähioppimista, etäoppimista, sekä itsenäistä tiedon hankintaa ja tehtäviin perustuvaa oppimista. Tredussa monimuoto-oppimisessa pyritään monimuotoisuuteen, esimerkiksi oppiminen voi tapahtua luokka-, verkko-, luento-, ryhmä-, lähi- sekä etäoppimiskeinoin, lisäksi oppimista voidaan toteuttaa erilaisten hankkeitten, projektien, tapahtumien, asiakastilaisuuksien ja asiakastöiden muodossa. Lisäksi lähiopetustilaisuudet voidaan järjestää esimerkiksi videoneuvotteluina, jos oppijat ovat eri paikkakunnilla. Verkko-oppiminen ja opetus on oppimista ja opetusta, tiedon hakemista, soveltamista ja ymmärtämistä verkon avulla. Verkko-opetus on tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti verkkotekniikan, hyödyntämistä oppimisessa ja opetuksessa. Monimuoto-oppiminen ja etänä oppiminen sen osana ovat tärkeitä verkko-oppimisen muotoja. Monimuoto-opetuksen ja verkko-opetuksen käyttämisestä Tredussa kuvataan tarkemmin tutkintokohtaisissa osissa. Työssäoppiminen Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Se on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Sen laajuus on kaikissa perustutkinnoissa vähintään 30 osaamispistettä. Työssäoppimisen toteutuksesta (suunnittelu, ohjaus ja arviointi) vastaa ammattiopisto, jonka vastuulla on huolehtia, että toimijoilla on yhteinen käsitys työssäoppimisen järjestämisestä (työssäoppimisen järjestämissuunnitelma). Pirkanmaalla toimivien koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä luodaan työssäoppimisen järjestämiselle yhtenäiset käytännöt työpaikkojen kanssa ja varmistetaan, että työssäoppiminen jakaantuu tasaisesti sekä ajallisesti että eri työpaikkojen kesken. Myös oppilaitoksissa opetus tapahtuu mahdollisimman aidoissa työelämän olosuhteissa. Opetuksessa tähän päästään esimerkiksi tekemällä toimeksiantoja ulkopuolisille yrityksille tai asiakkaille, järjestämällä oman tutkinnon sisältöön liittyviä tapahtumia tai toteuttamalla oppilaitoksessa suurempia, projektiluontoisia töitä. Integrointi Integroinnilla tarkoitetaan eri oppiaineiden sisältöjen tarjoamista yhteisenä, kokoavana oppimiskokemuksena. Yhtenäisillä aihekokonaisuuksilla saadaan painopiste opettamisesta oppimiseen ja saadaan opiskelijat näkemään yhteyksiä eri oppiaineiden välillä. Ammatillisella toisella asteella in- 15

16 tegrointia voidaan tehdä ammatillisten opintojen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden välillä, em. osa-alueiden kesken sekä ammatillisten opintojen välillä. Integroinnissa haetaan ajallisia tai paikallisia yhtymäkohtia tai siirretään opittu taito tai käsite toiseen oppiaineeseen tai yhdistetään useita oppiaineita laajoiksi aihealueiksi. Ajallisesti opetus voi tapahtua samanaikaisesti eri oppiaineiden kesken (=samanaikaisopetus) tai opetustilanteet järjestetään peräkkäisiksi oppiaineiden sisältöjen yhdistämiseksi toisiinsa. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi, jossa opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden ammatilliset osaamisvaatimukset. Osaamista arvioidaan tutkinnon perusteissa määriteltyjen arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö mittaa käytännön osaamista, laaja-alaista toimintaa aidoissa työtilanteissa. Ammattiosaamisen näytöissä käden taidot ja käytännön tekeminen pääsevät oikeuksiinsa. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ovat keskeisin osa opiskelijan arviointia ja ne annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. 4 Opiskelijavalinta Lain 630/ määrittelee, että opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus hakeutua vapaasti haluamaansa koulutukseen. Hakumenettelyä säätelee Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista (4/2013 voimassa vuoden 2014 sisäänotosta lähtien). Hakeutuminen opiskelijaksi tapahtuu Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti sähköisen yhteisvalintajärjestelmän kautta (www.opintopolku.fi). Koulutuksen järjestäjä voi myös järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeita. 16

17 Opiskelijaksi ottamisen perusteet (L630/1998,27 ) Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Oppilaitos voi ottaa opiskelijoita koulutuksiin harkintaan perustuvalla valinnalla. Tällöin valinta tehdään valintapistemääristä riippumatta. Yhteen hakukohteeseen voidaan ottaa tällä tavoin enintään 30 prosenttia opiskelijoista. Harkintaan perustuvan valinnan perusteita ovat: oppimisvaikeudet koulutodistusten vertailuvaikeudet sosiaaliset syyt Perustutkintoihin voi hakeutua läpi lukuvuoden myös erillishaun kautta. Myös yksityisopiskelijana voi suorittaa tutkinnonosia. Yksityisopiskelijalta perittävistä maksuista säädetään Opetusministeriön asetuksella (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/ sekä muutos 4.1 Muuta opiskelijavalintaan liittyvää Opiskelijat valitaan Opetusministeriön asetuksen 167/2002 mukaisesti yhteisvalintajärjestelmän kautta (www.opintopolku.fi). Tredun opiskelijavalintaan liittyvät asiat esim. pääsy- ja soveltuvuuskokeet löytyvät hakuoppaasta ja nettisivuilta (www.tredu.fi). Urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen hakevat täyttävät erillisen hakukaavakkeen, joka oppilaitoksen toimesta lähetetään pisteytettäväksi hakijan edustaman lajin kansalliseen lajiliittoon. Lisäksi 17

18 valintaan vaikuttavat oppilaitoksen omat valintatoimenpiteet kuten henkilökohtaiset haastattelut. Valtakunnallisen linjauksen mukaan urheilijaopiskelijaksi päästäkseen pitää olla vähintään ikäistensä SM-tason urheilija. Tredun urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen valitut opiskelijat saavat myös Tampereen urheiluakatemian urheilijastatuksen ja sen myötä akatemian tarjoamat tukipalvelut. Urheilija voi hakea opiskelijaksi kaikkiin Tampereen seudun ammattiopiston tarjoamiin ammatillisiin perustutkintoihin. Käytännössä suurin osa urheilijoista on keskittynyt Tampereelle Koivistontien, Ajokinkujan, Sammonkadun ja Åkerlundinkadun toimipisteisiin. Sammonkadun sporttimerkonomiryhmään voidaan valita myös urheileva opiskelija, jonka lajiliittopisteet eivät riitä varsinaiseen urheilijastatukseen, mikäli hän pystyy järjestämään ohjatut aamutreenit itsenäisesti. Erillishaulla hakeudutaan englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon johtavaan koulutukseen. Valintaprosessiin liittyy hakijoiden haastattelut. 4.2 Muut koulutukset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) on tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulun päättäneille nuorille eri syistä koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka eivät ole löytäneet sopivaa koulutuspaikkaa erityistä tukea tarvitseville hakijoille aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseen maahanmuuttajataustaisille hakijoille, joilla on tavoitteena hakeutua ammatilliseen koulutukseen alan vaihtajille Koulutukseen opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän, eikä ole suorittanut aiemmin yo-tutkintoa, ammatillista tutkintoa, korkeakoulututkintoa (Suomessa tai ulkomailla) tai valmentavaa koulutusta. Erityisestä syystä voidaan ottaa tutkinnon jo suorittanut, mikäli valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi perusteltua Opiskelijarekrytoinnissa huomioidaan, että VALMA koulutuksen jälkeen opiskelija hakeutuu suorittamaan ammatillista perustutkintoa Perusopetuksen lisäopetus ns. AMA10- luokka on tarkoitettu yhteishaussa ilman jatkoopintopaikkaa jääneelle ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneelle nuorelle. AMA10-luokalla 18

19 voi myös korottaa perusopetuksen arvosanoja ja/tai tutustua eri ammattialoihin ja suorittaa esim. yhteisten tutkinnon osien opintoja. VALMA-koulutukseen sekä perusopetuksen lisäopetukseen (AMA10) hakuaika on toukokuuheinäkuu ja opiskelijat valitaan haastattelujen perusteella. Lisätietoja löytyy esim. osoitteesta 4.3 Opintojen jatkaminen Jos opiskelija on keskeyttänyt aiemmat opintonsa esimerkiksi suoritettuaan osatutkinnon, hän voi hakeutua suorittamaan saman perustutkinnon opintoja tai hakeutua suorittamaan toista tutkintoa. Haku voi tapahtua yhteisvalintajärjestelmän tai erillishaun kautta. Kaikki opiskelijat noudattavat alkaen uusia OPH:n määräyksia tutkintojen perusteista. Tredun opinto-ohjaajat antavat tarkempia tietoja. Jos opiskelija on saanut tutkintotodistuksen ja haluaa korottaa saamiaan arvosanoja, hänen tulee hakeutua yksityisopiskelijaksi. Yksityisopiskelijalta perittävät maksut on määritelty Opetusministeriön asetuksessa 1323/2001. Opiskelijalla on myös mahdollista hakea suorittamaan saman perustutkinnon toista osaamisalaa. Lisätietoja saa opinto-ohjaajilta. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa opintojen viimeinen vuosi oppisopimuksella. 2+1 malliin voi hakeutua, kun yhteiset tutkinnon osat on suoritettu ja opiskelija hallitsee ammatin perustiedot ja - taidot ja on opiskelijana sekä työntekijänä itsenäinen ja vastuullinen. 5 Opiskeluoikeus 5.1 Opiskeluoikeus tutkintoon johtavassa koulutuksessa Ammatilliseen perustutkintoon hakeudutaan pääsääntöisesti yhteisvalintajärjestelmän kautta tai erillishaulla. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää pääsy- ja/tai soveltuvuuskokeita. Opiskelupaikan saaneelle opiskelijalle ilmoitus saadusta opiskelupaikasta annetaan sillä tavalla ja aikataululla, joka on määritelty Opetushallituksen Opintopolku.fi -järjestelmässä. Valituksi tulleen opiskelijan tulee ilmoittaa oppilaitokselle määrätyssä ajassa, ottaako hän opiskelupaikan vastaan. Tutkintoon johtavan koulutuksen laajuus on 180 osaamispistettä ja opiskelijalla on kolme vuotta aikaa saada opinnot päätökseen. Joissakin koulutuksissa (perustutkintoon ja ylioppilastutkintoon johtava koulutus, kahteen perustutkintoon johtava koulutus tai muu HOPS) opiskeluaika voi olla pidempi. 19

20 Opiskeluaika yli 3 vuotta Nuorten koulutuksen yhteinen osa Jos opiskelija ei ole saanut tutkintoaan valmiiksi kolmessa vuodessa, hänen tekee suunnitelman opiskeluajan jatkamiseksi Wilma-lomakkeella ryhmänohjaajan/opinto-ohjaajan kanssa. Suunnitelmaan kirjataan puuttuvat opinnot, suunnitelma niiden suorittamiseksi ja arvioitu valmistumisaika. Jos opiskelija ei ole saanut tutkintoaan valmiiksi jatketussakaan ajassa (4 vuotta), hänen pitää tehdä opinto-ohjaajan kanssa hakemus opiskeluajan jatkamiseksi yliajalla Wilma-lomakkeella perusteluineen. Päätöksen opiskeluajan jatkamisesta tekee koulutusalajohtaja. Päätökseen kirjataan opintojen suorittamiselle myönnetyn lisäajan pituus. Opintojen keskeyttäminen Opiskelija voi anomuksesta keskeyttää opintonsa määräajaksi esim. äitiysloman, varusmiespalvelun tai muun pätevän syyn vuoksi. Keskeytysaika ei lyhennä opiskelijan jäljellä olevaa opiskeluaikaa. Opiskelijalla tulee olla HOPSiin kirjattuna suunnitelma opintojen jatkamisesta keskeytyksen jälkeen. Opiskeluoikeuden peruuttaminen Opiskelijan opiskeluoikeus voidaan myös peruuttaa. Opiskeluoikeuden peruuttaminen Tredussa koskee seuraavia koulutuksia: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalveluiden osaamisala, rakennusalan perustutkinnon maanrakennuskoneenkuljetuksen osaamisala, lentokoneasennuksen perustutkinto ja metsäalan perustutkinnon metsä- koneenkuljetuksen osaamisala sekä alkaen turva-alan perustutkinto. Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa seuraavista syistä (L630/98, 32a ): opiskelija on opinnoissaan toistuvasti tai vakavasti vaarantanut toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden ja näin osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa/ harjoittelussa tai on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään täytä säädettyjä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä tai opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon aiemmasta peruuttamispäätöksestä tai opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta taikka vähäistä vakavammasta huumausainerikoksesta ja jos peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi (koskee opintoja, joissa olennaisesti edellytetään alaikäisten parissa työskentelyä). Opiskelijalta voidaan pidättää oikeus opiskella siihen asti, kunnes hän suostuu opiskeluoikeuden peruuttamisprosessiin liittyviin terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin tai siihen asti kunnes suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi tilanteissa, joissa opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Päätöksen opiskelusta pidättämisestä tekee ns. Sora-toimielin, joka myös päättää mahdollisesta opiskeluoikeu- 20

21 den peruuttamisesta ja palauttamisesta (L630/98, 35a ). Kuva 2 Yhteenveto opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvistä perusteista ja tarvittavista selvityksistä. peruste toisen terveyden tai turvallisuuden vaarantaminen ei täytä terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä aiemman opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen salaaminen hakuvaiheessa opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, tuomittu rangaistukseen tietystä rikoksesta selvitykset * vaarantanut vakavasti (tapahtumakuvaus) * vaarantanut toistuvasti (useampi huomautus) * mahd. terveydentilatutkimukset * määrätään terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi * tiedonsaantioikeus edelliseltä koulutuksen järjestäjältä * rikostaustaote 5.2 Opiskeluoikeus muissa koulutuksissa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen VALMAn laajuus on 60 osaamispistettä. Koulutuksen suoritusaikaa enintään 1 vuosi. Yhteishakuun liittyvien lisäpisteiden saaminen edellyttää 30 osaamispisteen opintojen suorittamista. Koulutusaikaa voidaan pidentää erityisen syyn vuoksi. Valma koulutuksen lähtökohtana on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Opiskelijalle laaditaan opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kuvataan opiskelijan vahvuudet, yksilölliset tavoitteet, koulutukseen liittyvät valinnaisuudet. Valmassa mahdollistetaan opiskelijalle joustavat opintopolut eri valintoineen sekä siirtymät ammatilliseen peruskoulutukseen ja päinvastoin. Valmaa koskevat osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät määräykset. Opiskelija voidaan katsoa eronneeksi samoin perustein kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 21

22 5.3 Opiskeluoikeuden rajoittaminen kaikissa koulutuksissa Opiskelija voidaan katsoa eronneeksi (L630/98,31 ), jos hän ei ole suorittanut opintojaan annetussa ajassa. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. Päätöksen asiasta tekee koulutusalajohtaja. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään oppimisympäristöön. Kaikissa toimipisteissä on noudatettava toisen asteen koulutuksen järjestyssääntöjä, jotka koskevat kaikkia henkilöitä kaikkina aikoina. Seuraamukset rikkomuksista perustuvat lakiin ammatillisesta koulutuksesta /630. Seuraamuksia ovat kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen, opinnoista pidättäminen, opiskeluoikeuden peruuttaminen sekä häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen. Opiskelijalle voidaan antaa poistumismääräys (max 3 päivää), kun opiskelija häiritsee opetusta käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä Määräyksen voi antaa ammatillisen koulutuksen johtaja, opettaja, työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Asiaan liittyneet toimenpiteet tulee kirjata opiskelijapalvelujen määrittelemällä tavalla. Ammatillisen koulutuksen johtaja voi antaa opiskelijalle varoituksen, kun opiskelija häiritsee opetusta käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita väärin Jos opiskelijan teko tai laiminlyönti on vakava tai opiskelija jatkaa epäasiallista käytöstään kirjallisen varoituksen saatuaankin, ns. Sora-toimielin voi erottaa opiskelijan määräajaksi (max. 1 vuosi). Tarkempia työrauhaohjeita opiskelun ja ohjauksen toimenpiteitä varten löytyy täältä (Tredu yhteiset asiat ohjeet ja lomakkeet). 22

23 6 Opiskelijan tukena Nuorten koulutuksen yhteinen osa 6.1 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Ammatillisen oppilaitoksen henkilöstön tulee tehdä yhteistyötä kotien kanssa (L630/1998 5). Tampereen seudun ammattiopiston tavoitteena on luoda toimiva ja aktiivinen keskusteluyhteys opiskelijan, hänen huoltajansa ja oppilaitoksen edustajien välille. Keskustelulla luodaan yhtenevä käsitys opiskelun tavoitteista ja niiden edellyttämistä toimintatavoista. Lisäksi tuetaan opiskelijan eheää ja tasapainoista kasvua sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Yhteistyö liittyy läheisesti opinto-ohjaukseen, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimiseen ja oppimisen tukipalveluiden järjestämiseen. Kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön merkitys korostuu alaikäisten opiskelijoiden kohdalla. Ryhmänohjaajat hoitavat ensisijaisesti yhteydenpidon koteihin. Heidän tukenaan ja asiantuntijoina toimivat opinto-ohjaajat, kuraattorit ja opiskelijaterveydenhuollon edustajat, jotka myös ovat tarvittaessa yhteydessä koteihin. Yhteydenpitoa kodin kanssa käydään mm. Wilma- opiskelijahallintojärjestelmän kautta sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa. Kuitenkin yli 18-vuotiaan opiskelijan huoltajiin saa olla yhteydessä vain opiskelijan luvalla. Huoltajille järjestetään tutustumis- ja informaatiotilaisuuksia. Kaikkien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajat kutsutaan vähintään kerran syyslukukauden aikana ns. kotiväeniltoihin. Huoltajien on mahdollista keskustella tarvittaessa ryhmänohjaajan, opettajien tai opiskelijapalveluhenkilöstön kanssa. Huoltajille järjestettävässä kotiväenilloissa ja muissa infoissa ovat mukana mm. koulutuspäällikkö, ryhmänohjaaja ja opiskelijapalveluhenkilöstöä. Kotiväenilloissa käsitellään seuraavia asioita ammattiopiston toimintaperiaatteet ja säännöt (opiskeluoikeus, poissaolokäytännöt, järjestyssäännöt jne.) ammatillinen koulutus opintojen tarjonta, henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ja niihin liittyvät valinnat opintojen ohjaus ja oppimisen tukipalvelut oppimisympäristöt työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt yhteydenpitotavat ja keskinäisen palautteen antaminen huoltajien mahdollisuus seurata alle 18-vuotiaan opiskelijan opintojen etenemistä ja arviointia Wilma-järjestelmässä Opiskelijoille annetaan opintojen alussa Opiskelijan opas, jossa on tärkeää tietoa oppilaitoksesta, opinnoissa etenemisestä, järjestyssäännöistä sekä opiskelijalle tarjottavista tukipalveluista. Tietoa on saatavilla myös oppilaitoksen Internet-sivuilla (www.tredu.fi ). 23

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN nuorten koulutuksen yhteinen osa

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN nuorten koulutuksen yhteinen osa Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN nuorten koulutuksen yhteinen osa Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.8.2013 Voimassa 12.8.2013 Sisällys 1 Nuorille tarkoitetut koulutukset Tredussa...

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU? syksy 2016 Mitä tarkoittaa, OSTU? Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opettajan velvollisuus on aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

maiju.tuominen@minedu.fi

maiju.tuominen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 :n muuttaminen Uusien

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset. ECVET Round Table 2014 Helsinki ma opetusneuvos Seija Rasku

Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset. ECVET Round Table 2014 Helsinki ma opetusneuvos Seija Rasku Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset ECVET Round Table 2014 Helsinki ma 1.12.2014 opetusneuvos Seija Rasku etunimi.sukunimi@minedu.fi Lähde: Cedefop 2012 1 Kansalliset ECVET-linjaukset (1) Hallitusohjelma

Lisätiedot

KURINPIDOLLISET TOIMENPITEET DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KURINPIDOLLISET TOIMENPITEET DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA KURINPIDOLLISET TOIMENPITEET DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA Hyväksytty Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 10062016 Kurinpitomenettelyt Diakissa ovat: A. Opetustilanteesta poistaminen Opetusta

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 787/2014 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNI TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS LAO C74/2015 LAMO C62/2015 UOPI C20/2015 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Opetussuunnitelma 1 (7) Sisällys 1 Valitsit

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA 2011 Arviointiasteikon muutos - miksi? asteikko T1, T2, H3, H4, K5 -> T1, H2,K3 ammattiosaamisen näyttöjen myötä opiskelijan osaamisen arviointi

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin. JEDU SORA toimikunta

TOIMINTAOHJE. Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin. JEDU SORA toimikunta TOIMINTAOHJE Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin JEDU SORA toimikunta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, JEDU Toimintaohje on hyväksytty yhtymähallituksessa 11.12.2014 1 Yleistä Ammatillisen

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto uudistuu osaamisperusteisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus

Liiketalouden perustutkinto uudistuu osaamisperusteisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus Liiketalouden perustutkinto uudistuu 1.8.2015- osaamisperusteisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus Säädökset ja määräykset voimaan 1.8.2015 Kaikki opiskelijat,

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset valmiit mikä muuttunut?

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset valmiit mikä muuttunut? Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset valmiit mikä muuttunut? 18.11.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere

Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenneturvallisuutta,

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS Vahvistettu 24.9.2015 Kauhasen päätös 4/20/2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KOULUTUKSEN RAKENNE JA MUODOSTUMINEN... 4 3 KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Osaamisen tunnustaminen ammatillisissa perustutkinnoissa (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus)

Osaamisen tunnustaminen ammatillisissa perustutkinnoissa (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) Ohje 1 (6) Osaamisen tunnustaminen ammatillisissa perustutkinnoissa (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) Osaamisen tunnustaminen toteutetaan Arvioinnin opas 2015 ohjeistuksen mukaisesti. Tässä ohjeessa

Lisätiedot