Sisältö. Kuva: Janita Karra. Sara Ahonen Venla Kääriä. Toimittajat Journalismi 1:n kurssilaiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Kuva: Janita Karra. Sara Ahonen Venla Kääriä. Toimittajat Journalismi 1:n kurssilaiset"

Transkriptio

1 1

2 Kuva: Sara Ahonen 2

3 MURROS Sisältö 5. NUMERO 4. Pääkirjoitus 5. Heitä homo voltti 6. Kun numerot eivät riitä lukioon, eikä tuleva ammattikaan ole vielä selvillä 7. Nuoria ei saa unohtaa 8. Joulun taikaa vai ostettua aikaa? 9. Välivuosi väkisin 10. Älykkäitä puhelimia ja vähemmän älykästä käyttäytymistä 11. Milloin terveellisestä tulee epäterveellistä 12. Varjojen kaupungit Luukaupunki 13. Leijonasydän 14. SEL8NNE 15. F84.1 & F50.1 Rannalle jääneet Päätoimittaja Taittopohja Taittajat Tuottaja Kannen kuva Takakannen kuva Tapio Ylinen Timiikka Tommiska Pauliina Baltzar Sara Ahonen Venla Kääriä Jouni Sarpola Taru Kalvi Sakari Korpikallio Kuva: Janita Karra Toimittajat Journalismi 1:n kurssilaiset Kuvat Valokuvaus 1:n ja 2:n kurssilaiset sekä cc - lisenssoidut kuvat 3

4 PÄÄKIRJOITUS PISAn kalteva torni Kuuluisat PISA tulokset tulivat, ja kansa huokasi. Emme olleet enää ykkösiä, tyytyminen oli sijaan 7. Olimme toki Euroopan parhaita, mutta tälle menestyshullulle kansalle sellaiset toisarvoiset sijoitukset tuskin kelpaavat. Kansallisidentiteetti vaatii vain parasta. Onko kyse siitä, että olemme saavuttaneet sellaisen elintason, jossa elävien nuorien on vaikeampaa asennoitua koulunkäyntiin kuin aikaisemmin? Vai onko syy opettajissa; meissä, jotka pidämme yllä tiedon tulta? Olemmeko laiskistuneet tai menettäneet otteemme? Myönnän itsekin, ettei työ aina maistu. Se ei suju. Tulee unohduksia, virheitä, aikataulut venyvät, ja tuntuu siltä, ettei mistään oikein tule valmista. Tämänkin tekstin kirjoittaminen on tervanjuontia. Vaikka PISAn torni nyt vähän notkahtikin, olemme silti Eurooppalaista kärkeä. Maailman kärkeä. PISAtulokset eivät todellisuudessa ole mikään ongelma. Korkeintaan oire jostain vaikeammasta, piilotetummasta asiasta. Ydinsana lienee motivaatio. Ei ainoastaan opiskelijoiden motivaatio, vaan myös opettajien ja koulujemme johtajien motivaatio. Miksi teemme asioita niin kuin teemme? Sillä jos tuijotamme vailla ääreisnäköä vain koetuloksiin, tuottavuuteen, säästöihin, leikkauksiin (jotka ovat kaikki karuinta, todellisinta arkipäivää juuri nyt) ja kaiken maailman PISA-tuloksiin, unohdamme hyvin nopeasti syyn, miksi tätä työtä ylipäänsä tehdään. Me opiskelemme ja opetamme, jotta oppisimme ymmärtämään. Ja ymmärtäminen, jos hyvin käy, helpottaa oloa. Sanotaan aina, että tieto lisää tuskaa. Yksipuolista, tylsää ajattelua! Tieto myös lievittää tuskaa, jos me tiedon kautta opimme ymmärtämään. Niin, niin Tiedän. Ideologista, ikuisen humanistin lapsellista optimismia. Raha se ratkaisee. Maailma on sellainen kuin on. Milläkään ei voi tehdä mitään! Sellaista on todellinen maailma. Oma ymmärrykseni on nimittäin juuri nyt koetuksella. Olen sivustakatsoja koulutuspoliittisten aaltojen myllertäessä jollani ympärillä. Yritän kurkottaa nähdäkseni ulappaa, mutta aallot ovat liian korkeat. Pitäisi olla tehokas, täsmällinen, suostua tekemään enemmän vaikka resursseja on vähemmän. Pitäisi jaksaa olla herättäjänä muille, vaikka itse haluaisin nukahtaa. Leikkaukset, pakkolomautukset, palkanalennus 90-luvun laman ahdistus pulpahtaa väkisinkin mieleen. Olin silloin vielä lukiossa. Nyt olen vastuussa. Sen ahdistuksen keskellä PISAtulokset joutavat hornan kuuseen. Niillä ei ole merkitystä. Vain sillä on merkitystä, jos me yritämme ymmärtää toisiamme ja maailman hulluutta. Maailman hulluutta käsittelevät myös monet tämän Murros-numeron puheenvuorot. - Tapio Ylinen 4

5 Teksti: Aino Manninen NUORET Heitä homo voltti Nyt pojat lopettavat tuon tytöille tekstailun kuuluu lukion äidinkielenopettajan suusta hänen keräillessään oppilaittensa huomiota. Hetken päästä sama opettaja kertoo kysyneensä edellisenä päivänä ekaluokkalaiselta tyttäreltään, että onkos siellä uudessa koulussa söpöjä poikia. En tiedä, oletteko homoja, heteroita, biseksuaaleja, aseksuaaleja, panseksuaaleja tai kenties joitain muita, mutta lopettakaa se puhelimien räplääminen sanoisin minä opettajana, jos haluaisin välttämättä viitata siihen, että oppilaani laittavat viestejä ihastuksilleen. Juuri ala-asteen aloittaneelta tyttäreltäni kysyisin mielelläni hänen viihtyvyydestään uudessa koulussa, en söpöistä vastakkaisen sukupuolen edustajista. Homojen oikeuksista on keskusteltu kyllästymiseen saakka ja se on vasta alkua. Kuinka aiheesta vaahtoamisen voisi lopettaa, kun elämme maassa, jossa homot eivät edelleenkään saa kirkkohäitä ja lapsiin istutetaan ajatusta heteroseksuaalisuuden normaaliudesta? Monet tahtovat muuttaa maailmaa suvaitsevammaksi, mutta asian eteen ei silti arkielämässä tehdä mitään. Ihmiset pitävät homoseksuaalisuutta myyttinä täysin huomaamattaan. Olen lähiaikoina alkanut tahallisesti hämmentämään ihmisiä tavalla, jota itse vihaan: heittämällä kommentteja, jotka eivät kummemmin liity keskustelun aiheeseen. Joku aika sitten ystäväni äiti jonka tiedän saavan hermoromahduksen kuullessaan tyttärensä olevan lesbo kertoi minulle äärettömän tylsää ja vastenmielistä tarinaa vanhoista opiskelukavereistaan, jotka ovat kaikki nyt löytäneet niin ihanat ja komeat ja vielä niin rikkaatkin miehet itselleen. Kuuntelin suu auki tätä American dream-kertomusta ja tokaisin: Voi miten ihanaa! Ovatko nämä kaverisi siis homo- bivai heteroseksuaaleja, vai mitä, kun jäi nyt hieman epäselväksi? Ystäväni äiti naurahti vastaukseksi ja päivitteli, kuinka vitsikäs olen. Tietysti hän oletti minun ymmärtävän, että heteroitahan kaikki hänen ystävänsä ovat. Omat ystäväni eivät voi ymmärtää, miten joku voi haukkua heteroavioliittoja ällöttäviksi. Kuitenkin jonkun vastustaessa homoavioliittoja kukaan ei ole ihmeissään. Tämä ei ehkä viittaa suoraan rasismiin, mutta kertoo kuitenkin hyvin siitä, kuinka vinksalleen yhteiskuntamme on kasvanut. Vaikka suurin osa suomalaisista kokee itsensä heteroksi, emme voi pitää heteroita normaalimpina ihmisinä kuin homoja. On Suomessa sinisilmäisiäkin enemmän kuin ruskeasilmäisiä, mutta harvoin törmään nappisilmärasisteihin. Pekka Haaviston pyrkiessä Suomen presidentiksi facebookissa valiteltiin, että Suomellehan nauretaan jos täällä on homo presidenttinä, ei tietenkään sillä että kirjoittaja itse olisi homoja vastaan. Se, että Suomelle naurettaisiin, olisi hyvä alku. On sekin, että homovanhempien lapsia kiusataan, jo jonkinlainen alku. Muka naurettavista ja harvinaisista asioista on joskus tehtävä väkisin normaaleja. Eiväthän läskipohjatennaritkaan olleet vielä pari vuotta sitten jokapäiväinen näky. Vielä lukionkin terveystiedontunneilla, joilla kuuluisi korostaa kaikkien seksuaalisten suuntautumisten olevan täysin yhtä hyviä keskenään, puhutaan ensisijaisesti siitä, kuinka tyttö ja poika voivat tosi paljon toisistaan tykätessä mennä pussauskoppiin ja tehdä vauvoja. Miksi vasta tyttö-poika-suhteesta puhuttuaan opettaja alkaa kertoa siitä, kuinka homoseksuaalisuus on myös ihan ok ja normaalia? Miksei opettaja kerro ensin siitä, kuinka poika ja poika voivat tosi paljon toisistaan tykätessä rekisteröidä parisuhteensa ja adoptoida vauvan? Eikö olisi myös ihan ok ja normaalia perustaa Suomeen heterovastainen puolue? Onhan meillä jo homovastaiset perussuomalaiset ja narkkareita puolustavat vasemmistonuoret. 5

6 Teksti: Sanni Saarenmaa Tällaisessä tilanteessa ammattistartti on oiva ratkaisu. Haastattelin 16-vuotiasta Annaa hänen ammattistarttipaikastaan. NUORET Ammattistartilla Kun numerot eivät riitä lukioon, eikä tuleva ammattikaan ole vielä selvillä Ammattistartti on kuin ammattikoulu, mutta sieltä ei valmistuta ammattiin. Siellä etsitään alaa, millä tulevaisuudessa haluaa työskennellä. Startti kestää yhden vuoden ja siitä saa kuusi lisäpistettä, kun seuraavan vuoden yhteishaussa haetaan seuraavaa jatkokoulutuspaikkaa. Starttiviikko rakentuu kolmesta koulupäivästä ja kahdesta työssäoppimispäivästä. "Pääsin Hervannan Hepolammin kadun toimipisteelle ammattistarttiin.tavallisena koulupäivänä menemme yhdeksään kouluun. Istumme luokkassa, juttelemme, kuuntelemme musiikkia. Joskus opiskelemme joitakin kouluaineita, mutta useimmiten etsimme seuraavan jakson työssäoppimispaikkaa. Pääsemme viimeistään kolmelta kotiin," Anna kertoo. Työssäoppimispaikoille ei ole, asiallisuuden lisäksi, tiettyjä kriteereitä. Kahtena päivänä viikossa työskenneltävä työpaikka on sovittava itse. Koko ammattistarttivuosi rakentuu neljästä jaksosta, joihin jokaiseen on löydettävä uusi työssäoppimispaikka. Työssäoppimispaikkojen on tarkoitus olla sellaisia, jolla voisi kuvitella työskentelevänsä tulevaisuudessakin. "Ensimmäisellä jaksolla olin työssäoppimassa dementiakodissa. Autoin sielä asukkaita ja työntekijöitä. Mielestäni dementiakodissa työskentely ei ollut mukavaa. Toivon, etten ikinä joudu sinne töihin. Seuraavaan jaksoon hain juuri työssäoppimispaikkaa Arnoldsilta. Tulen varmaankin viihtymään sielä paremmin, kuin dementiakodissa", uskoo Anna. Starttilaiset valitaan haastattelujen perusteella. Hakijoita on useita, eivätkä he kaikki pääse ammattistartille. "Hain ammattistartille, sillä en tiennyt mille alalle haluaisin ammattikouluun. Arvosanani eivät riittäneet lukioon. Toimipisteessämme on 15 starttilaista, jotka ovat vuotiaita. Olen varsin tyytyväinen valintaani startille menosta. En tiedä vielä, minne aion startin jälkeen, mutta onneksi minulla on vielä aikaa sitä miettiä. Parenpi miettiä tärkeää päätöstä pitkään, kuin hätiköidä asian kanssa," Anna toteaa. Haastateltavan nimi muutettu. 6

7 NUORET Nuoria ei saa unohtaa Teksti: Ada Nuutti Nuorten asema yhteiskunnassa puhututtaa. Nuoriso on tulevaisuuden toivo, mutta samaan aikaan myös syrjäytyneiden nuorten määrä lisääntyy. Miten nuorten asioiden laita sitten oikeastaan on? Entä kuinka hyvät mahdollisuudet nuorilla on vaikuttaa asioihin täällä Pirkanmaalla? Vaalien alla ehdokkaat tekevät vaalilupauksia, myös nuoria koskien, mutta unohtuvatko lupaukset tiukan taloustilanteen painaessa päälle? Haastattelin Hämeenkyrön kunnanvaltuutettu Kauko Autiota (Kokoomus) saadakseni vastauksia näihin kysymyksiin. Näin Autio kertoo: "Toimin Hämeenkyrön sivistyslautakunnan puheenjohtajana. Tehtäviimme kuuluu muun muassa varhaiskasvatukseen, kouluihin, kulttuuriin sekä nuorisoja liikuntatoimiin liittyvät asiat. Koen nuorten asioiden ajamisen erittäin tärkeäksi. Ympäri Pirkanmaata, myös täällä Hämeenkyrössä, on käynnissä Etsivä nuorisotyö, jonka avulla pyritään löytämään syrjäytyneitä nuoria. Kukaan ei saa jäädä yksin. Nykyään nuorilla tuntuu olevan paineita harrastaa koko ajan ja kaikkea mahdollista. Sanonkin aina, että myös oleminen on tekemistä; aina ei tarvitse tehdä jotakin, välillä voi vain olla - joko yksin tai yhdessä ystävien kanssa. Suurin huolenaiheeni on niin sanottujen vaarattomina pidettyjen huumeiden kokeilun kasvaminen nuorison keskuudessa. Enää ei ehkä polteta niin paljon tupakkaa tai juoda alkoholia; sen sijaan huumausaineena käytetään kannabista. Huumeiden käyttöön liittyvät riskit usein kuitenkin aliarvioidaan. Toinen huolestuttava asia on se, että jotkut vanhemmat koettavat ulkoistaa lastensa kasvatuksen. Lapsi tai nuori sysätään vaikka koulun huomaan ja oletetaan, että kyllä koulu sen kasvatuksen hoitaa. Asia ei kuitenkaan mene näin. Päävastuu on vanhemilla, koulu tukee ja täydentää kotona saatua kasvatusta. Nämä asiat koen tällä hetkellä tärkeimmiksi nuoria koskeviksi asioiksi, joihin tulisi puuttua. Nuorilla täytyy olla paikka, jossa he voivat tavata toisia nuoria. Elinikäiset ystävyyssuhteet solmitaan nimittäin jo nuoruudessa. Kuitenkin nuorilla on oltava myös joku aikuinen, jolle voi kertoa huolista ja murheistaan, jos niistä ei voi jostain syystä kotona puhua. Olemmekin palkkaamassa esimerkiksi Hämeenkyrön nuorisotilaan nuorisotyöntekijää lähiaikoina. Mielestäni myös koulussa olisi erittäin tärkeää olla henkilö, joka ei anna nuorelle numeroa. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi terveydenhoitaja. Nuorilla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa kunnanvaltuustossa tehtäviin päätöksiin. Ensinnäkin lautakuntien kokouksissa on paikalla äänestyksellä valittu nuorisoneuvoston edustaja. Nuori voi myös kertoa ja jakaa mielipiteitään koulussa tai kotona, sillä nämä asiat kulkeutuvat yleensä jotakin kautta valtuustoon. On myös mahdollista ottaa itse yhteyttä suoraan valtuutettuun soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Yhteydenotot ovat jopa toivottavia. Ennenkaikkea täytyy uskaltaa avata suunsa ja ottaa asioista selvää." 7

8 Joulun taikaa -vai ostettua aikaa? Joulusta on tullut nykypäivänä lähes pakkomielle. Joulun lähestyessä ihmiset ryntäävät kauppoihin ostamaan lahjoja, joulukoristeita, jouluruokia ja muuta jouluista luodakseen pakonomaisesti jouluntunnelman koteihinsa. Jouluvalot kerrostalojen parvekkeille ilmestyy jo marraskuun puolivälissä ja maaseudulla kilpaillaan kenen jouluvalot loistavat pisimmälle. Lapsien joululahjatoivelistat lähestyvät melkein puolenmetrin mittaa ja joulu käy kalliiksi myös lapsettomille pariskunnille. Oletukseksi on tullut, että jokaista sukulaista muistetaan lahjalla. Miksei joulua voitaisi viettää vaatimattomimmissa puitteissa, perheen kesken ja nauttimalla siitä mitä on. Joulun alla on lähes mahdotonta lähteä viikonloppuna kaupoille hukkumatta ihmispaljouteen ja jonottamatta tuntikausia ensin parkkipaikkaa sitten kassalle. Samalla kun kaupat takovat joulun siivellä rahaa, vähävaraiset joutuvat nipistämään muutenkin pienistä tuloistaan saadakseen edes läheisilleen pienet joululahjat. Joulun jälkeen kouluissa, työpaikoilla ja päiväkodeissa kerskutaan joululahjoilla ja vertaillaan kuka on saanut hienointa ja kalleinta. Kalliit ja hienot joululahjat lähes nostavat statusta. Usein hienoista lahjoista saatetaan kirjoittaa jopa Facebookkiin. Tietokoneet, älypuhelimet, järjestelmäkamerat ja pelikonsolit ovat jo peruskauraa lasten joululahjalistoilla. Ja mikä mielestäni pahinta kukaan ei kyseenalaista sitä. Nykypäivänä on normaalia, että jo esikoululainen toivoo joululahjaksi älypuhelinta. Ennen joulua lapsilta vaaditaan hyvää käytöstä joululahjojen menetyksen varjolla, mutta kuinka moni huonosta käytöksestä huolimatta onkaan oikeasti menettänyt joululahjansa. Luultavasti ei kukaan. Vanhemmilla on pakkomielle ostaa ja antaa lapsilleen kalliita lahjoja saadakseen muiden vanhempien ja lasten sekä sukulaisten hyväksynnän. Joulun jälkeen useimmat lelut kuitenkin päätyvät nurkkiin ja lelukoreihin lojumaan. Ennen ihmiset olivat tottuneet vaatimattomuuteen. Jouluna oltiin onnellisia jo yhdestä nukesta, joka oli tarkoitettu koko perheen lapsille yhteiseksi tai puuautosta jonka isä oli itse tehnyt luvulla joulusta on tullut pelkkä kulutusjuhla. Joulua pitää viettää seremoniallisin menoin koko suvun kera syömällä ja juomalla joululahjojen jakamisen ja avaamisen ohella. Joulustressi saavuttaa varsinkin naiset jo monta viikkoa ennen joulua. Jouluruokien teko, joulusiivous, joulukuusi, joulukoristeet, joululahjat kaikki pitäisi saada organisoitua ja kuitenkin normaali arki ennen joululomaa pyörii siinä sivussa. Joulu on paisunutkin jo valtaviin puitteisiin. Ihmisten pitäisi pysähtyä ja jäädä miettimään joulun oikeaa syvempää tarkoitusta ja unohtaa turha joulustressi. Onko mitään järkeä tuhlata energiaa ja monia satoja euroja vain yhden päivän takia? Jokaisen pitäisi viettää ainakin yksi vaatimaton joulu osatakseen arvostaa joulun taikaa. Teksti: Elli Sampakoski 8

9 Välivuosi väkisin Teksti: Aino Manninen Konsta, 20, on monien ylioppilaiden tavoin viettänyt välivuotta jo puolentoista vuoden ajan vasten tahtoaan. Lokakuun viimeisillä viikoilla hän nousee sängystä siihen aikaan kun huvittaa, kuitenkin ennen puolta päivää. Parrakkaan nuoren miehen puheesta huokuu kyllästyneisyys. Aamulla keitän kahvit ja käyn MOLin sivuilla pettymässä työtarjontaan. Haen työpaikkoihin, joihin lukion lopputodistuksella voisi päästä. Olen lähettänyt hakemuksia kymmeniin osoitteisiin, joista kahdesta on tullut ihan lupaavia vastauksia, mutta ei kuitenkaan toistaiseksi yhtäkään työtuntia. Päivät kuluvat kavereiden kanssa istuskellen ja päivitellen, kuinka tekemistä ei ole. Iltaan kuuluu punttisali ja kitaran soittelu kotona. Vielä reilu vuosi sitten päivät kulkivat eri rytmin mukaan. Lukioon oli herättävä, mutta siellä viihdyttiin. Tietysti se otti välillä päähän herätä väkisin ruotsintunneille, mutta kyllä koulussa oli kivaa paljon kivempaa kuin nykyisessä tilanteessani. Kalevan lukiosta valmistuttuaan Konsta vietti rennon kesän ja syksyn, joiden jälkeen alkoi Tampereen kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin valmistautuminen. Käytin aikani helmikuun alusta kesäkuuhun asti pänttäämiseen. Valmennuskurssilla olin kahden kuukauden ajan päivittäin kymmenestä kahteen, ja menin kotiin iltaisin vasta vietettyäni muutamia tunteja kirjaston lukusalissa. Koko päivät menivät opiskeluun, enkä päässyt hakemaani kouluun. Samalla hetkellä kun selvisi, ettei koulupaikkaa tullut, selvisi myös, että parin päivän päästä olisi lähtö armeijaan. Päivänä, jolloin tulokset selvisivät, en halunnut nähdä ketään tai poistua huoneestani. Eniten ärsytti se, että nyt ei ollut kunnon syytä intin lykkäämiseen. Kävin kääntymässä Parolassa, mutta häivyin viiden päivän jälkeen, koska en usko nykyiseen asevelvollisuuteen. Pääsin pois sanomalla meneväni sivariin, mutta sitä ei kyllä tule tapahtumaan. Armeijasta poistuttuaan nuori mies on päässyt 9 muutaman kerran sijaistamaan entisen lukionsa liikunnanopettajaa. Muita töitä ei ole ollut. Olen hakenut moniin sellaisiinkin töihin, joihin en halua, enkä ole päässyt saati saanut yhteydenottoja niistäkään. Kiinnostavia työkokeilupaikkoja on ollut tarjolla mm. entisellä koulullani, mutta työvoimatoimiston mukaan tulevaisuudensuunnitelmani ovat liian selvät, jonka vuoksi en voi mennä työkokeiluun alalle, joka ei tue mahdollista tulevaa työuraani. Läheiset ovat kannustaneet ja painostaneetkin Konstaa työnhaussa, ja vaikuttaa siltä, että kaikki mahdollinen on jo tehty. Intin jättäminen väliin on porukoille ok, mutta työpaikan saanti alkaa olla välttämätöntä, jotta saisin rahaa omaan elämiseen. Kotitöiksi haravoin pihaa, teen lumitöitä ja siivoan taloa, ettei vanhempien tarvitse maksaa minulle tyhjästä. Konsta hakee ensikesän alussa uudestaan kauppakorkeaan, ja pänttääminen alkaa heti pääsykoekirjojen ilmestyessä. Suunnitelmissa on hakea varmuuden vuoksi useampiin kouluihin, vaikkei kiinnostusta välttämättä löydykään. En tiedä, mitä teen, jos en taaskaan pääse haluamaani kouluun. Aika huonolta vitsiltä tämä tuntuu jo nytkin. Lukiosta selvinneenä miehenalku tahtoo neuvoa nuorempiaan ja hän onkin käynyt pitämässä pienimuotoisia luentoja entisen koulunsa uusille oppilaille. Vaikka lukion jälkeinen toimettomuus ja rento arki voivat kuulostaa houkuttelevilta, on todella turhauttavaa ja tylsää olla pidemmän päälle tekemättä mitään. Hakekaa johonkin kouluun heti lukion päätyttyä, ja iloitkaa, jos pääsette haluamaanne. Älkääkä ikinä olko tekemisissä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Ihmiset siellä eivät ole ihmisiä varten. Haastateltavan nimi muutettu.

10 NUORET Älykkäitä puhelimia ja vähemmän älykästä käyttäytymistä Ajattelepa tavallista arkipäivää. Seisot bussipysäkillä ajatellen niitä näitä. Refleksinomaisesti kätesi hakeutuu takin taskuun ja kaivaa ulos puhelimen. Puhelin on täynnä erilaisia sovelluksia, kuten Instagram ja Facebook. Näillä saa kulutettua kätevästi aikaa ja ne ovat yleensä täynnä paljon nykyhetkeä mielenkiintoisempia juttuja. Ajattelepa uudestaan. Olet sopinut tapaavasi kaverisi kahvilassa, koska ette ole nähneet kunnolla vähään aikaan. Istutte alas pöydän ääreen, ja sama kännykkärefleksi toistuu. Kaveriasi ei haittaa; hänhän tekee aivan samaa. Eikä keskustelua todellakaan häiritse se, että vastailen puhuessani myös toisen kaverini viesteihin. Nykyään ei pidetä yhtään normaalista poikkeavana, että puhelinta näprätään joka paikassa oikeastaan siitä on tullut luonteva jatke kädelle. Sen pariin on niin kätevä piiloutua, kun haluaa välttää kaikenlaista sosiaalista kanssakäymistä - hiljaisen hetken tullessa on helppo kaivaa puhelin esiin taskusta ja uppoutua sen sisältöön. Lisäksi se on loistava väline koulujuttujen välttelyyn. Ajattelepa päivä, jolloin puhelimen käyttö olisi mahdotonta tai lailla kiellettyä. Seisot bussipysäkillä, mutta käden hakeutuessa takin taskuun vanhasta tottumuksesta puhelinta ei olisi lähettyvilläkään. Ei enää ajan kuluttamista tai sosiaalisten tilanteiden välttelyä puhelimen avulla. Mieti, mitä joutuisitkaan tekemään sen sijaan. Kenties nostamaan katseesi ja katselemaan ympärillesi? Antamaan itsellesi hetken ajatella oikeasti jotain muutakin kuin niitä iänikuisia ruoka- ja naamakuvia Instagramissa? Ehkä hymyilemään tuntemattomalle ihmiselle? Keksimään puheenaiheita ei-niin-tutun kaverin kanssa hiljaisen hetken tullessa? Ihan hirveitä ajatuksia, eikö? Onneksi nuo eivät todennäköisesti ole koskaan totta. Rakkaan teknologian kehittyessä hurjalla vauhdilla puhelin on luultavasti pian konkreettisesti jatkeena käsissämme. Menenkin tästä taas puhelimeni pariin, en olekaan uppoutunut sen ihmeelliseen maailmaan pariinkymmeneen minuuttiin. Teksti: Mari Seppälä Kuva: Meri-Pilvi Karri 10

11 Milloin terveellisestä tulee epäterveellistä? Teksti: Mari Seppälä Kuva: Vilja Jaaksi Nykyään ei voi välttyä terveysintoilulta - siihen törmää joka paikassa. Lehdet jakavat treeni-ja ruokavinkkejä, terveellisemmän ja mahdollisimman puhtaan ruuan laittamiseen panostetaan, sosiaalinen media on pullollaan inspiroivia kuvia, motivoivia iskulauseita ja erilaisia terveys- ja kuntoaiheisia blogeja. Monet ovat innostuneet kuntosalilla käynnistä ja muutenkin liikkumisesta. Arvostetaan entistä enemmän hyväkuntoista kroppaa sairaalloisen laihuuden ihannoinnin sijaan. Asiassa ei sinänsä pitäisi olla mitään negatiivista - onhan se hyvä, että elintavat muuttuvat parempaan suuntaan. Kuitenkin terveellisista elämäntavoista voi tulla myös epäterveellisiä. Suuri osa elämäntaparemontin aloittaneista ihmisistä nauttii varmasti liikkumisesta ja terveellisesti syömisestä ja on päättänyt ruveta elämään terveellisesti oman hyvinvointinsa vuoksi. Monelle salilla treenaaminen ja terveellisen ruuan syöminen antaa energiaa, kohottaa itsetuntoa ja saa voimaan hyvin sekä henkisesti että fyysisesti. On myös kuitenkin niitä, joille eri ravintoaineiden laskemisesta, aterioiden järjestelystä ja rutiininomaisesti treenaamisesta on tullut pakkomielle, eikä oikeastaan ole kyse enää muusta kuin asioiden kontrolloinnista ja tiukan kurin noudattamisesta, eikä olo enää olekaan hyvä. Herää kysymys, noudatetaanko näitä elämäntapoja oman hyvän olon vuoksi vai pelkästään fyysisten muutosten aikaansaamiseksi? Toimivatko motivaationa selvästi erottuvat lihakset vai halu voida hyvin sekä henkisesti että fyysisesti, jaksaa paremmin ja olla itsevarma? Erityisesti nuoret ovat hyvin alttiita sairastumaan syömishäiriöihin, eikä hieman huonommin tunnettu ortoreksia ole sen vähempää vakavampi sairaus kuin anoreksia tai bulimia. Kuten kaikki syömishäiriöt, myös ortoreksia on ennen kaikkea psyykkinen sairaus, jossa on kyse oman syömisen pakkomielteisestä kontrolloinnista ja rajoittamisesta. Ortoreksiaa voi myös olla vaikea tunnistaa sairauden alkuvaiheessa, jolloin sen helposti tulkitsee vain innostukseksi terveellistä syömistä ja liikkumista kohtaan. Mielestäni on hyvin tärkeää pitää järki päässä terveysintoilun aikana - kaikkien ei todellakaan tarvitse olla fitnessmalleja, käydä salilla 7 päivää viikossa ja kyllä, herkkuja voi syödä. Hyvinvoinnissa on ennen kaikkea kyse siitä, että tuntee olonsa mukavaksi kaikin puolin, ja terveelliset elämäntavat eivät ole synonyymi rankan kurin pitämiselle. 11

12 ARVIOT ELOKUVAT Varjojen kaupungit Luukaupunki (2013) Ohjaus: Harald Zwart Teksti: Helmi Lindén Varjojen kaupungit on taas yksi moniosainen kirjasarja, eikö niitä ole jo tarpeeksi? Tämä oli ensimmäinen ajatukseni kun ensimmäistä kertaa kuulin kyseisestä kirjasta, elokuvaa en halunnut nähdä mutta luettuani hieman lisää aiheesta mielenkiintoni heräsi. Kävellessäni elokuvasaliin odotukseni ovat korkealla ja odotin elokuvan olevan pettymys mutta erehdyin pahasti, sillä odotin tämän elokuvan olevan melko samanlainen kuin Twilight-sarja mitä se ei onnekseni ollut. Elokuvan päähenkilö Clary Fray (Lily Collins) on 15-vuotias punapää, jonka elämä on varsin tavallinen. Hän asuu New Yorkissa äitinsä ja tämän miesystävän kanssa. Claryn paras kaveri on Simon (Robert Sheehan) niminen rillipää ja Clary viettää nörttimäisen ystävänsä kanssa paljon aikaa. Ratkaiseva käänne tapahtuu Claryn 16-vuotis syntymäpäivän iltana, kun hän ja Simon juhlivat eräällä klubilla. Clary huomaa oudon seurueen joka silmää räpäyttämättä murhaa erään miehen, Claryn kirkaisu halkoo ilmaa ja Simon kyselee hädissään mikä Claryä vaivaa. Clary tajuaa, ettei kukaan muu näe outoa seuruetta. Seurueen johtajana toiminut nuori mies huomaa, että Clary pystyy näkemään hänet, Clary pakenee paikalta. Seuraavana päivänä Claryn istuessa Simonin kanssa kahvilassa, sama poika kävelee sisään ja Clary pakenee takaovesta poika kintereillään. Clary esittää monta vaativaa ja raivon verhoamaa kysymystä mutta Jace (Jamie Campbell Bower) nimiseksi esittäytynyt nuorukainen vain katselee Clarya ylimielisesti ja vastaa jos huvittaa. Tilanteen ratkaisee Claryn soiva puhelin ja vastatessaan siihen, Clary kuulee äitinsä hätääntyneen äänen, joka huutaa ettei Clary missään nimessä saa tulla kotiin. Clary ryntää New Yorkin katujen poikki kotiinsa huomatakseen että hänen äitinsä on kaapattu. Jace osoittautuu varjometsästäjäksi eikä hän ole ainoa lajiaan. Clary tempautuu mukaan vaaralliseen taistoon ja hänelle selviää, ettei hänelle ole kerrottu kaikkea. Claryn tehtävä tässä maailmassa on paljon vaarallisempi kuin pelkkä koulusta selviäminen. 12

13 Julma aate väistyy rakkauden tieltä Teksti: Ada Nuutti Uusnatsismi. Vakava, mutta vähän puhuttu aihe. Kotimainen uutuuselokuva Leijonasydän käsittelee kuitenkin juuri uusnatsismia. Halusin ehdottomasti käydä katsomassa Leijonasydämen, sillä elokuvaa kehuttiin joka paikassa. Olihan se kaikkien kehujen arvoinen. Jo heti ensimmäinen kohtaus teki minuun vaikutuksen dramaattisella hidastuksellaan ja päällekäyvillä äänitehosteillaan. Vaikka uusnatsismi jäi teemana hieman pinnallisemmaksi kuin olin kuvitellut, pidin elokuvasta erittäin paljon. Leijonasydämen päähenkilö on pienen uusnatsismiryhmän johtaja Teppo (Peter Franzén). Ensi alkuun Teppo vaikuttaa pelottavalta, jopa hieman vastenmieliseltä. Kuitenkin pian huomaa, että Teppo osaa olla myös herttainen ja mukava. Hänessä on kaksi puolta: uhkaava mies, joka kannattaa uusnatsismia ja aivan tavallinen mies, joka haluaa vain parasta rakkailleen. Elokuvan aikana Teposta paljastuu yhä enemmän tämän mukavan miehen piirteitä. Hän alkaa kyseenalaistaa moraalejaan ja aatetta, jota hän kannattaa. Lopulta Teppo pääsee konkreettisestikin eroon leimasta, joka häntä uusnatsismiin vielä sitoo. Suurin syy tähän on Tepon uuden tyttöystävän Sarin tummaihoinen poika Rhamadhani (Yusufa Sidibeh), jonka isäpuoli Teposta käytännössä tulee. Tepon on vaikea sulattaa tosiasiaa, että hänen unelmiensa naisella on musta lapsi. Tepon ja hänen natsiystäviensä tunnuslause "Valkoisen Suomen puolesta!" sotii kaikin tavoin Rhamadhania vastaan. Rhamadhan kuitenkin vain vinoilee Tepolle minkä ehtii. Nuoreksi pojaksi hän on rohkea tilanteen huomioon ottaen, mutta hänen sisällään vallitsevasta huolesta ja pelosta voi nähdä aika ajoin pilkahduksia. Tepon naisystävä Sari (Laura Birn) jää yllättävän merkityksettömäksi hahmoksi. Toki hänellä on tärkeä rooli niin Rhamadhanin äitinä kuin Tepon tyttöystävänäkin. Kuitenkin noin puolet elokuvas- ARVIOT ELOKUVAT Leijonasydän (2013) Ohjaus: Dome Karukoski 13 ta Sari makaa sairaalahoidossa. Myöskään Sarin raskauden idea tarinan kannalta ei oikein aukea minulle, sillä tuleva vauva ei ehdi edes syntyä elokuvan aikana. Leijonasydämen ehkä mielenkiintoisin hahmo on Tepon pikkuvelipuoli Harri (Jasper Pääkkönen). Hän on nuori ja kiihkomielinen, vihan sokaisema. Harri on suorastaan ahdistava, koska hänellä ei tunnut olevan järjen ääntä päässään ollenkaan. Hän on koko ajan todistelemassa itseään mitä pahimmin teoin. Minulle ei selvinnyt, mistä hänen alemmuudentunteensa johtuu, mutta hän hakee koko ajan maailman hyväksyntää -epätoivoisesti. Vankilatuomio, yhteiskunnan paine ja epäonnistumisen tunne käyvät Harrille liian raskaiksi kantaa. Hän tekee radikaalin ratkaisun elämänsä suhteen. Leijonasydän on kaikkine käänteineen todella hyvä elokuva. Kaksi tarinaa kulkevat käsi kädessä muodostaen eheän juonen. Tämä on onnistuttu toteuttamaan hyvin myös kuvallisin keinoin. Uusnatsiryhmäkohtaukset esitetään hidastettuina, ääniä ja liikkeitä korostaen. Mielestäni tämä antaa katsojalle heistä sopivan uhkaavan kuvan. Elokuva on tasapainoinen yhdistelmä rohkeutta ja pelkoa, rakkautta ja vihaa. Juuri näihin kahteen adjektiiviin Leijonasydämen perimmäinen sanoma mielestäni kiteytyy: rakkaus voittaa lopulta vihan. Tepon ja Rhamadhanin suhteesta kehkeytyy luottava ja rakastava, vaikka lähtökohdat eivät ole kaikista parhaimmat. Elokuvassa on paljon väkivaltaa ja rasismia, eikä sitä ole mukava katsoa, mutta juuri tällaiset kohtaukset tekevät Leijonasydämestä hyvän. Tottahan elokuvasta löytyy myös huumoria. Täytyy vielä kehua hyviä näyttelijävalintoja. Suosikkejani olivat Rhamadani ja hänen biologinen isänsä, jona Jani Toivola tekee huikean suorituksen. Leijonasydän kuuluu ehdottomasti kotimaisten elokuvien parhaimmistoon.

14 ARVIOT ELOKUVAT SEL8NNE (2013) Ohjaus: Jukka-Pekka Siili Teksti: Elli Sampakoski Kävin katsomassa Teemu Selänteestä kertovan dokumenttielokuvan Sel8nne. Monien mainosten hehkuttama elokuva oli herättänyt mielenkiintoni ja odotukseni olivat korkealla. Lopulta päästyäni katsomaan elokuvaa, suoraa sanottuna petyin hiukan. Henkilökuvaus lätkälegendasta, jonka keskeisenä pointtina on Selänteen erinomaisuus. Kaksituntinen tasapaksu dokumentti kertoo pintaa rääpäisten Selänteen elämästä lähes kliseisestä näkökulmasta. Missään elokuvan kohdassa katsoja ei päässyt pintaa syvemmälle. Epäilemättä elokuva kuitenkin herättää kiinnostusta ja moni varmasti melkeinpä rakastuu suomalaisesta "kansallissankarista" kertovaan elokuvaan. Elokuva on ylistävä tarina Selänteen ylivertaisuudesta jääkiekkoilijana, monista Selänteen hyväntekeväisyysprojekteista ja hänen perheestä. Kiekkofaneihin elokuva kuitenkin kolahtaa. Elokuvasali täyttyy vanhojen miesten niiskutuksesta Selänteen voittaessa Stanley Cupin Selänne on epäilemättä Suomen rakastetuin jääkiekkoilija. Elokuva eteni loogisessa järjestyksessä ja katsojan oli helppo pysyä elokuvassa mukana. Vaikka näkökulman ollessa neutraali ja jokseenkin mitäänsanomaton, elokuvan loputtua katsojalle jäi jotain kuitenkin käteen; ylpeys suomalaisuudestaan ja yhteenkuuluvuuden tunne, Selänteen Stanley Cupin voitto ei ole vain hänen vaan koko Suomen 14

15 KULTTUURI TEATTERI F84.1 & F50.1 Rannalle jääneet Teksti: Nikke Sillanpää Musikaali F84.1 & F50.1 Rannalle jääneet oli vaikuttava esitys, jonka parissa monet Sammon keskuslukion opiskelijat olivat työskennelleet kovasti. Musikaali joka käsitteli jokseenkin vaikeaa aihetta, oli toteutettu harkitusti ja tämän huomasi. Musikaali kertoi päähenkilön pyrkimisestä kesän odotetuimpaan musikaaliin, mutta kun häntä ei otetakkaan mukaan projektiin, tutustuu hän autistiseen poikaan. Kyseinen poika soittaa kitaraa ja tuottaa sekä säveltää musikaaliin kaikki kappaleet. Tarinassa seurattiin vuoroin musikaaliin valmistautuvia nuoria ja tarinan päähenkilöiden Ellan ja Tompan välille kehittyvää ystävyyttä. Matkalle mahtuu monia mutkia, kun Tomppaa lähes mielivaltaisesti suojeleva isoveli Ilari ei haluaisi pikkuveljensä viettävän aikaa Ellan kanssa, tai kun Ellan ystävä Mira saakin kesän odotetuimman musikaalin naispääosan, johon Ella oli ollut tarinan alussa koe-esiintymässä. Myös Ellan entinen poikaystävä Peksi pääsee mukaan musikaaliin ja tämä tekee Ellan kesästä entistä vaikeampaa, ovathan kaikki hänen ystävänsä joko mukana tekemässä musikaalia, tai sitten jarruttamassa hänen solmimaansa uutta ystävyyssuhdetta. Musikaali sisälsi kutkuttavaa draamaa ja piti katsojansa vahvasti otteessaan läpi esityksen. Kaikki musikaalissa esitetyt kappaleet olivat opiskelijoiden itsensä toteuttamia ja tästä en voi muuta kuin nostaa hattua. Bändi hoiti tehtävänsä erinomaisesti ja kappaleet olivat kohtauksiinsa sopivia. Minua jäi kuitenkin hieman harmittamaan se, miten kappaleiden ensimmäisistä säkeistöistä oli vaikea saada selvää. Uskoisin että laulajien käyttämät pienet mikit poskella eivät aivan riittäneet vaadittavaan suoritukseen, mutta annettakoon tämä anteeksi, olivathan musikaalin musiikkiosuudet kerrassan mukaansa tempaavia esityksiä. Itseäni jäi myös hieman häiritsemään kohtausten jatkuva vaihtuminen musikaalia harjoittelevista nuorista Ellan elämään. Olisin toivonut että Ellan ja Tompan välistä ystävyyssuhdetta oltaisiin vielä raotettu hieman enemmän katsojille ja että musikaalin kulku olisi painottunut heihin enemmän. Koin että musikaalin jako Ellan elämästä ja musikaaliin valmistautuvista nuorista oli noin "fifty-fifty". Näyttelijät loistivat näyttämöllä ja huomasi ettei kaikki musikaalia varten tehty harjoittelu ollut valunut hukkaan. Erityisesti haluaisin mainita, kuinka Tomppaa esittänyt näyttelijä teki mahtavan roolisuorituksen esittäessään autistista poikaa. Myös Ellan roolissa ollut näyttelijä teki loistavan roolisuorituksen ja osasi onnistuneesti kuvata nuoren naisen tunnemaailmaa ja ajatuksia. Myös Tompan veljen Ilarin näyttelijä loisti näyttämöllä ja huhujen mukaan tämä musikaali ei ollutkaan herran ensimmäisiä kertoja lavalla ja sen huomasi. Sammon keskuslukion opiskelijoiden ja opettajien avustuksella toteuttama musikaali oli vaikuttava esitys joka ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Musikaali sai katsojan tajuamaan kuinka paljon vaivannäköä se oli vaatinut, mutta myös sen kuinka lahjakkaita nuoria se oli vahvistanut sekä luonut. 15

16 16

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Mammakavereiden keinot joilla pysyt rauhallisena kiukkukohtauksen yltyessä infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Sivut 2 Miksi aikuinen ryhtyy huutamaan, kun lapsi saa kiukkukohtauksen? 3

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Sohvalle vai lenkille?

Sohvalle vai lenkille? Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 Aleksi Perkiö 8lk Isojoen Koulukolmio Sisällysluettelo Aleksi Perkiö, Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Mikä satuolento haluaisit olla?...4

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Autismiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Autismiosamäärä. Nimi: ******************************************************************************** Autismiosamäärä AQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai sen kanssa. 1. Teen mieluummin

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot