Kansanopisto erilaisten opintopolkujen rakentajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansanopisto erilaisten opintopolkujen rakentajana"

Transkriptio

1 KansanOpisto KansanOpisto Folkhögskolan Folkhögskolan 2/2007 Kansanopisto erilaisten opintopolkujen rakentajana Opiskelijat kertovat Studerande berättar

2

3 KANSANOPISTO - FOLKHÖGSKOLAN 2/ vuosikerta/årgång Julkaisija/Utgivare Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening Päätoimittaja/Chefredaktör 2/2007 Opiskelijat kertovat Studerande berättar Ajankohtaista... 4 Pääkirjoitus Jari Valtari... 5 Elämänkaarikirjoittaminen Tytti Issakainen... 6 Jari Valtari Rehtori Raseborg-opisto puh Toimitussihteeri/Redaktionssekr. puh. (09) Osoite Annankatu 12 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) kansanopistolehti Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Jari Valtari, puheenjohtaja Kirsi Blomberg Tytti Issakainen Leena Mattila Karin Nyström Sirkku Räihälä Pekka Sallila Aarni Tuominen Sari Virtanen, sihteeri Tilausmaksu/Prenumerationsavg. 15 euro vuosikerta/årgång Ilmoitushinnat vuonna 2007 Annonspriser år 2007 Mustavalkoiset ilmoitukset Svartvita annonser euro 1/1 sivu/sida 440 1/2 sivu/sida 270 1/4 sivu/sida 170 1/8 sivu/sida 100 värilisä/tillägsfärg netto 200 kannet/pärmar II-III-IV 520 (väri/färg) Ilmoitukset/Annonser Armi Kääriä puh./tel. (09) ISSN Kansi: Anne Nisula Paino Oriveden Kirjapaino 2007 Lastenohjaajalinjalta ammattiin Mari Korhonen... 9 Polun ohjaaja Keijo Kaleva Elämäni parhaat jaksot Pirkko Kyllönen Folkhögskolan som andningshål och startgrop Steven Frostdahl Teatteri vei mennessään Päivi Mikkola Itseluottamusta kansanopistosta Janne Kärkkäinen Uuteen ammattiin Kristiina Ikonen Puheenjohtajan pöydältä Kuusi vuosikymmentä kansanopiston matkassa Kauko Hörkkö Oma kansanopistotarinani Sari Pelkonen Kansanopistopäivien ohjelma Aslak-kuntoutuskurssi toteutunut Katriina Kojola Kansanopistovuosi on täyttä toimintaa Emmi Sjöholm Muistatteko yhteisen asian? Tommi-Tapio Hämäläinen Toiveopetusministeri Keskustelua kansalaisyhteiskunnasta Veikko Räntilä Kirjallisuutta Kuukauden ruokaohje Resumé Seuraava numero: ilmestyy , teema: Yhdenvertaiset mahdollisuudet Nästa nummer: utkommer , tema: Lika möjligheter 3

4 ajankohtaista Kansanopistot laajentavat tarjontaansa Uusinta uutta Kansanopistojen ensi syksynä alkavasta pitkäkestoisesta koulutustarjonnasta kertova esite Opiskele kansanopistossa, opinnot on jokin aika sitten ilmestynyt. Esite tarjoaa yksityiskohtaista tietoa kansanopistojen vapaatavoitteisesta, ammatillisesta sekä peruskouluja lukio-opetuksesta. Suosittuina koulutuksina ovat edelleen mukana teatteri- ja taidelinjat, kielet, viestintä sekä avoimen yliopiston tarjonta. Uusia avauksia ensi syksyn vapaan sivistystyön koulutuksessa ovat muun muassa unkarin kielen ja kulttuurin opetus, pelituotantolinja, kauneudenhoitolinja sekä mediapolitiikka. Kuusi kansanopistoa tarjoaa lukio-opetusta. Peruskoulua ja kymppiluokkaa on noin 30 kansanopistossa, ja viime aikoina ovat lisääntyneet erikoiskoulutukset kuten bändikymppi, porras tulevaisuuteen -10. luokka ja kirjoittajalukio. Sisä- oppilaitoksena toimiva kansanopisto tarjoaa kokonaisvaltaisen ja turvallisen oppimisympäristön oppimisvaikeuksia kokeville tai henkilöille, joille opiskelukokemuksista on jo aikaa. Ammatillinen koulutus Kansanopistot järjestävät myös ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Esimerkkejä ammatillisesta peruskoulutuksesta ovat lapsi- ja perhetyön sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnot. Ammatillista lisäkoulutusta ovat muun muassa koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto, romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto. Joissakin kansanopistoissa ammatillista opetusta voi opiskella myös oppisopimuskoulutuksena. Kansanopistot ja vetäytyvät kansalaiset Kansanopistot pääsivät viime syyskaudella mukaan opetusministeriön opintosetelikokeiluun, jossa tarjottiin maksuttomia opintoja vaikeasti tavoitettaville kohderyhmille kuten työttömille, alhaisen pohjakoulutuksen omaaville, oppimisvaikeuksia kokeville ja maahanmuuttajille. Kokeilun piirissä oli lähes 200 opiskelijaa 15 kansanopistossa. Syyskauden päättyessä todettiin, että opintosetelit löysivät käyttäjänsä ja antoivat avaimia oman elämän hallintaan opinnoissa mukana olleille. Niinpä opetusministeriö on päättänyt jatkaa ja laajentaa opintosetelirahoitusta tulevaisuudessa. Suomessa toimii 90 kansanopistoa, joissa vuosittain opiskelee pitkillä linjoilla ja lyhyillä kursseilla yhteensä noin henkilöä. Lisätietoa kansanopistoista ja Kansanopisto-opintojen merkitys jatko-opinnoille Etelä-Pohjanmaan Opistolle uusi rehtori Työväen Akatemia ja Alkio-opisto ovat käynnistämässä tutkimushanketta, jossa selvitetään kansanopisto-opintojen merkitystä ylioppilaiden jatko-opintojen kannalta. Onhan tunnettua, että arviolta pari tuhatta ylioppilasta käyttää ns. välivuotensa kansanopistojen lukuvuoden mittaisilla opintojaksoilla. Tutkittua tietoa ei ole siitä, mikä tällaisen vuoden merkitys ylioppilaille on heidän koulutus- ja työuransa kokonaisuuden kannalta. Tutkimuksen näkökulmia voivat olla ainakin i) korkeakouluun pääseminen kansanopistovuoden jälkeen, ii) kansanopistovuoden pedagoginen merkitys korkeakouluopintojen suorittamisessa ja iii) avoimen yliopiston opintojen suorittamisen vaikutus korkeakouluopinnoille. Tutkimus suoritetaan opiskelijakyselynä sellaisissa opistoissa, joissa avoimen yliopiston opintoja on ollut laajasti ja pitkään tarjolla. Mukana ovat Alkio-opisto, Työväen Akatemia, Etelä-Pohjanmaan opisto ja Helsingin Evankelinen Opisto. 4 Tarkastelu ulotetaan kahdenkymmenen vuoden taakse. Aikaväli jaetaan kolmeen jaksoon: lamaa edeltänyt taloudellisen nousun kausi , lamakausi ja laman jälkeinen nousukausi Kyselyyn otetaan opiskelijan otos, joka jakautuu edellä oleviin aikajaksoihin ¼ + ¼ + ½. Tutkimuksessa käytetään hyväksi Työväen Akatemiassa tehtyä laajaa surveytä Akatemian eväät. Työväenakatemialaiset opintiellä Tutkimuksen kysely on tarkoitus toteuttaa vielä keväällä 2007, ja raportin on määrä valmistua keväällä Etelä-Pohjanmaan Opiston uu- - Kyösti Nyyssölä (s.1963) Seinäjoelta. Hän toimii Ähtärin lukion rehtorina ja sivistystoimen johtajana. Nyyssölä aloittaa Etelä-Pohjanmaan Opistossa Opiston nykyinen rehtori Reijo Kauppila jää eläkkeelle Etelä-Pohjanmaan Opistossa järjestetään yleissivistävää koulutusta, ammatillista nuoriso- ja vapaa-aikatyön koulutusta sekä eri alojen ammattitutkintoja. Kallelse till årsmöte Finlands svenska folkhögskolförenings årsmöte hålls måndagen den 4 juni 2007 kl på Lärkkulla-stiftelsen folkakademi, Lärkkullavägen 22, Karis i samband med folkhögskoldagarna. Saklista, mera info:

5 pääkirjoitus Suuri on kaunista? Eduskuntavaalit on pidetty ja maassa aloittaa toimintansa uusi hallitus uusine ohjelmineen. Oppilaitosverkoston rakenteellinen kehittäminen eri koulutusaloilla ja -asteilla etenee samoin kuin kuntien palvelurakenneuudistus. Vapaan sivistystyön toisen vaiheen arviointiraportti valmistuu maaliskuussa ja sen pitäisi tulla painosta huhtikuussa. Keväällä ja kesällä on jälleen edessä koulutuspolitiikkaan, vapaaseen sivistystyöhön ja kansanopistoihin liittyviä kysymyksiä, jotka oletettavasti taas kerran pakottavat opistot miettimään olemassaolonsa perustaa. Kansantaloustieteestä tuttu suurtuotannon etujen malli on tullut myös koulutuspolitiikkaan. Suuret tuulet puhaltavat koulutuskentässä kun sekä korkeakoulujen että ammattikorkeakoulujen yhdistämishankkeet etenevät. Pääkaupunkiseudulla pienet ammattikorkeakoulut eli Haaga ja Helia yhdistyivät noin opiskelijan Haaga-Helia ammattikorkeakouluksi. Stadia ja Evtek yhdistyvät Metropolia ammattikorkeakouluksi jossa on noin opiskelijaa. Suunnittelutyöryhmä esitti helmikuussa opetusministeriölle Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyön syventämistä. Mietinnössä työryhmä ehdottaa korkeakoulujen yhdistämistä uudeksi teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisten alojen yliopistoksi. Uudenlaisen yliopiston perustaminen on työryhmän mukaan kansallinen hanke, jonka hyödyt lankeavat koko Suomen kansantaloudelle. Viesti siitä että suuri koko tuo mukanaan taloudellisia hyötyjä on ollut melko selkeästi luettavissa. Opetusministeriön viesti siitä että opiskelijan yksiköt ovat elinkelvottoman pieniä kuulostaa kansanopistojen perspektiivistä melko huolestuttavalta. Ylipäätään huolestuttavalta kuulostaa usko siihen, että suuri koko tuo mukanaan merkittäviä tehokkuushyötyjä koulutukseen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat ovat syystäkin olleet huolissaan henkilökohtaisen ohjauksen ja pedagogisen yhteisön unohtamisesta. Eli juuri niistä asioista joista vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat voineet olla erityisen ylpeitä. Ei ole mitään syytä uskoa että vapaa sivistystyö jäisi syrjään näistä hankkeista. PARAS-hanke tulee varmasti vaikuttamaan erityisesti kansalais- ja työväenopistoihin lähivuosina kun kunnat alkavat yhdistyä tai niitä yhdistetään. Sama usko suuruuden avulla saavutettaviin taloudellisiin hyötyihin on ollut hyvin selvästi esillä myös kunnallisen hallinnon piirissä. Maaliskuun Rehtoripäivillä Ilmajoella käytiin keskustelua kansanopistojen ja vapaan sivistystyön arvioinnista. Erityisteemana olivat kansanopistojen ns. suuntaviivaopinnot. Valtiovallan taholta on kansanopistoihin kohdistettu vahvoja odotuksia suuntaviivaopintojen toteuttamiseksi ja sitä kautta esimerkiksi maahanmuuttajien, työttömien ja syrjäytyneiden aktivoimiseksi yhteiskuntaan ja opintoihin. On korostettu opistojen roolia erityisesti kansalaisuuskasvatuksessa, kansainvälisyyden edistämisessä ja demokratian tukemisessa. Sinällään kyseessä on hieman erikoinen asetelma jossa valtio (OPM) kehottaa vapaan sivistystyön oppilaitoksia pohtimaan demokratiaa, kansalaisuutta ja niihin kasvattamista. Asetelmasta muistuu hyvin mieleen vuonna 1999 Turussa pidetty Elinikäisen oppimisen konferenssi, jossa pääsin raportoimaan työryhmässä aiheesta vapaa sivistystyö, syrjäytymisen ehkäisy ja työllisyyden edistäminen. Osallistujia oli lähes kaikista silloisista EU-jäsenmaista ja aluksi kävimme hyvin vilkkaan ja valaisevan keskustelun jossa pyrimme määrittelemään käsitteet liberal, adult ja education. Kaksi jälkimmäistä olivat melko helppoja mutta sanalla liberal oli niin monta erilaista tulkintaa, että emme päässeet kovin helposti asiassa yhteisymmärrykseen. Erityisesti anglosakseille oli hyvin vaikea ymmärtää pohjoismaista vapaata sivistystyötä jota pohjoismaisten kollegojen kanssa yritimme selventää. Siis sitä mallia jossa järjestelmä saa valtiolta ison osan rahoituksesta mutta ei puutu itse opetuksen sisältöihin. Epäilijöiden mielestä kyseessä on mahdoton yhtälö, joka haiskahtaa totalitarismilta, jossa valtio puuttuu kansalaistensa elämään salakavalalla tavalla. Me pohjoismaalaiset kumosimme väitteet jyrkästi ja vannoimme, että saamme tehdä työmme täysin itsenäisesti eikä valtio puutu millään tavalla opetuksen sisältöihin. Silloin uskoin tähän vakaasti ja toivon että voin uskoa näin myös jatkossa. Sen verran olen kuitenkin itsekin perehtynyt angloamerikkalaiseen yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, että valtion kehotus kasvattaa ihmisiä kansalaisuuteen herättää kyllä mielessäni pieniä epäluuloja. Kansanopistojen vahvuuksia ovat internaatin lisäksi ehdottomasti myös niiden joustavuus ja itsenäisyys. Opistot ovat hyvinkin nopeasti kyenneet vastaamaan ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin haasteisiin niin avoimen yliopiston opintojen kehittämisessä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa, ammatillisessa lisäkoulutuksessa, jopa ammattikorkeakoulun perustamisessa sekä ammattitutkintojen kehittämisessä. Unohtamatta myöskään uusien kansanopistolinjojen perustamista, jota sitäkin on tapahtunut melko paljon. Lähivuosien haasteena tulee varmasti olemaan yhteistyön lisääminen niin opistojen kesken kuin myös muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Yhdessä oleminen, arkielämän perustaidot ja sosiaalisuus ovat arvostettavia asioita ja niitä on syytä tavoitella myös mahdollisten uudenlaisten toimintamuotojen yhteydessä. Ettei perustehtävä pääsisi unohtumaan, tämän numeron teemana ovat opiskelijatarinat. Jutuista käy ilmi sekä kansanopistokentän moninaisuus että opintojen suuri merkitys sekä myöhempien opintojen että työelämän ja aktiivisen kansalaisuuden kannalta. Ne toivottavasti omalta osaltaan tuovat myös esiin sitä pitkäaikaista kansalaisuuskasvatuksen arvokasta työtä jota kansanopistot ovat aina tehneet. JARI VALTARI 5

6 Kirjailija Pepi Reinikaisen kehittämä elämänkaarikirjoittamisen menetelmä syntyi lasten kirjoituspiirissä. Elämänkaarikirjoittaminen Matka menneen kautta tulevaisuuteen On ollut tärkeää tehdä tämä matka! En ole sama ihminen kuin ennen, toteaa kurssilainen käytyään läpi elämänkaarikirjoittamisen menetelmän. Mitä tapahtuu kirjoitusmatkalla, joka muuttaa ihmisen? Kirjailija, psykoterapeutti Pepi Reinikainen on kehittänyt omaperäisen elämänkaarikirjoittamisen menetelmän. Menetelmä antaa kirjoittajalle tikapuut, joille hän voi nousta katsomaan elämänsä maisemaa uudesta näkökulmasta, Reinikainen kuvaa ideaa, jonka hän on koonnut kirjaansa Elämänkaarikirjoitus ja ihmisen vuodenajat. 6 Menetelmä syntyi lasten kanssa Kahdeksan vuotta sitten kirjailija Pepi Reinikaista pyydettiin vetämään lasten kirjoituspiiriä iltapäiväkerhossa. Vierastin runopajatyyppistä piiriä, Pepi Reinikainen kertoo. Niinpä keksin laittaa vuotiaat kirjoittamaan elämäkerrallista tähänastisen elämänsä tarinaa. Reinikainen pohti aihetta lasten kanssa. Sen pohjalta lapset tekivät haastatteluja ja kirjoittivat ensin isovanhempiensa ja vanhempiensa tarinat. Vasta sitten oli lasten omien tarinoiden vuoro. Kirjoittajat ja perheet ihastelivat tuloksia. Elämänkaarikirjoittamisen perusmalli oli syntynyt.

7 Sittemmin Reinikainen on vetänyt kursseja aikuisille Hämeenlinnassa, Alastarolla ja Huittisissa kansalaisopistoissa, Turun kristillisessä opistossa ja Helsingissä Maria-instituutissa ja Helsingin Aikuisopistossa. Kurssilaisia on ollut tähän mennessä noin neljäsataa. Mummot heräävät henkiin Elämänkaarikirjoittaminen eroaa muista elämäkerran kirjoittamisen menetelmistä. Kurssi aloitetaan piirtämällä sukupuu ja kirjoittamalla isovanhempien ja vanhempien tarinat. Kirjoittajat etsivät dokumenteista ja haastattelemalla aineistoa sukupuuhun. Yksinkertaisessa piirroksessa selvitetään juuret vain isovanhempiin asti. Monelle sekin voi olla yllätyksiä täynnä. Mummot heräävät henkiin. Eräällekin kirjoittajalle kauan sitten kuollut mummo ilmaantui uneen nuttura tutisten. Keppiä tarmokkaasti heiluttaen mummo totesi: Hyvä, kun nyt tämän työn aloitit! Olin minä sitä jo kauan odottanutkin! Kun päästään omien vanhempien tarinoiden tekoon, se ravistaa usein niin, että kolina kuuluu, Reinikainen hymyilee. Sukutausta on selvitettävä, jotta ymmärtäisi itseään. Vasta sen jälkeen käydään käsiksi omaan elämäntarinaan. Inventaarioikäiset Omaa elämää tarkastellaan seitsemän vuoden jaksoissa. Näitä ikäjaksoja Reinikainen nimittää ihmisen vuodenajoiksi. Ne toimivat kirjoittamisen tukirakenteina. Neljä jaksoa muodostaa yhden kokonaisen vuodenajan. Nollasta 28 ikävuoteen eletään kevättä, siitä 56-vuotiaaksi kesää ja sitten 84- vuotiaaksi syksyä. Talvi ulottuu yli satavuotiaisiin. Kukaan ei ole liian vanha tai liian nuori inventoimaan elämäänsä. Kaikkein kiinnostuneimpia elämänkaarikirjoittamisesta ovat olleet nelikymppiset ja kuusikymppiset inventaarioikäiset, kuten Pepi Reinikainen heitä kutsuu. Kursseilla he saavat etsiä omaa totuuttaan siitä, mitä on tapahtunut, keitä he ovat ja miksi he ovat sellaisia kuin ovat. Kolmen k:n ohjelma Elämänkaariryhmä on noin kymmenen hengen suuruinen. Ryhmä kokoontuu lukuvuoden ajan kahden viikon välein, pari tuntia kerrallaan. Kotona tehdään kirjoitustyöt annettujen tehtävien mukaan. Ohjaaja lukee ja kommentoi tekstit. Ryhmässä tarinoita ei lueta, vaan osallistujat kertovat niistä ja muut kuuntelevat. Näin tekstejä ei vertailla, sillä pääasiana eivät ole kielen muotojen hallinta tai tekstin tasokkuus vaan itse tarinat. Se, mitä kerrotaan, on luottamuksellista ja jää vain ryhmän tiedoksi. Elämänkaariryhmässä opiskellaan kolmen k:n ohjelmaa: kirjoittamista, kertomista ja kuuntelemista. Kun ryhmä laskeutuu jonkun osallistujan kuuntelemiseen, se on aistittava, pyhä hetki, ohjaaja henkäisee. Sen jälkeen ryhmä kannattelee koko tapahtumaa. Elämä kaareutuu tulevaisuuteen Kurssin lopussa useimmilla on koossa aineisto, jota voi työstää eteenpäin kaunokirjallisin keinoin. Oleellisin on kuitenkin jo saavutettu: matka itseen. Kurssien kokemus on, että kirjoittajat katsovat silloin itseään ja tulevaisuuttaan uusin silmin. Elämä kaareutuu aina eteenpäin, tulevaisuuteen, Pepi Reinikainen tiivistää. Kun muuttuu ymmärrys siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut, muuttuu myös tämä hetki ja tulevaisuus! Oma käsitys menneistä tapahtumista saa ikään kuin happea, ja asenne tapahtumiin muuttuu, vaikka tosiasiat pysyvät ennallaan. Kirjoittajien palautteista näkyy, että kipeäkin matka kannattaa. Parantunut muisto on enää muisto, ei tarkoin varjeltava ja voimia vievä taakka. Teksti: TYTTI ISSAKAINEN Tiedottaja Turun kristillinen opisto Kuva: Jukka Granström/Kirjapaja Kansanopisto-opiskelijat Kansanopisto on avoin kaikille; yläikärajaa ei ole! Pääsyvaatimukset ovat linjakohtaisia: yleensä edellytetään joko peruskoulun oppimäärä tai lukio tai lukiota vastaavat tiedot. Kansanopistossa tapaa ihmisiä eri puolilta maata - myös ulkomailta. Opiskelijoiden ikärakenne, kokemukset, maailmankatsomukset ja tottumukset vaihtelevat. Yhdessä asuminen kehittää opiskelijan persoonallisuutta ja sosiaalisia taitoja, opettaa vastuun ottamista, yhteisöllisyyttä ja elämänhallintaa Ominaista kansanopistoille Kansanopistolle ominainen piirre sisäoppilaitosmuodon lisäksi on aatteellinen ja pedagoginen vapaus. Käytännössä opisto voi itse määritellä opetussisältönsä ja kasvatustavoitteensa. Siten kansanopistossa on mahdollista perinteisestä lukujärjestysajattelusta poikkeava opiskelu, joka ylittää luokkahuoneen rajat. Opiskelu on joustavaa ja tarkoituksenmukaista. Erilaiset tapahtumat, lehdet, opiskelijoiden omat projektit antavat kokemusta yhteistyöstä, suunnittelusta ja vastuusta. Työvuoteen voi kuulua harjoittelujaksoja, opintokäyntejä, retkiä ja matkoja, myös ulkomaille. Yhteiset hankkeet murtavat rooleja, lähentävät opiskelijoita toisiinsa, opettajiin ja muuhun henkilökuntaan. 7

8 8

9 opiskelijan tarina Lastenohjaajalinjalta ammattiin Kirjoittaja puhumassa lastenohjaajakoulutuksen 35-vuotisjuhlassa Turun kristillisessä opistossa syksyllä Kirjoitettuani ylioppilaaksi vuonna 1995, hain yhteishaussa opiskelemaan sosiaalialalle, mutta en tuolloin tullut kuitenkaan valituksi. Jäin miettimään, mitä muuta haluaisin opiskella kunnes äitini löysi lehdestä hakuilmoituksen lasten-ohjaajaopiskelusta. Laitoin hakupaperit menemään ja pääsin pääsykokeisiin. Tulin myös valituksi ja aloitin lastenohjaajaopintoni nuorisoasteella, Turun kristillisellä opistolla syksyllä vuonna Oma opintolinjani oli ensimmäinen Turussa, jossa opetus perustui lastenohjaajan perustutkinnon perusteisiin (100 ov). Lastenohjaajan koulutuksesta vahva pohja kasvatustyölle Opiskelu oli hyvin käytännönläheistä ja antoi eväitä kentällä tapahtuvaan työhön. Opintoihin liittyi paljon käytännön harjoitusta, kuten erilaisten tuokioiden pitämistä toisillemme, näytelmän tekoa sekä tietenkin työharjoittelujaksoja seurakunnassa ja päivähoidossa. Oppitunnit sisälsivät mm. askartelua, lastenlaulujen opettelua, ruoan tekemistä, lastenkirjojen lukemista, mutta myös pohjaa rakentavaa teoriaopetusta mm. kasvatustieteestä, kehityspsykologiasta ja teologiasta. Opiskelu vaati paljon työtä, mutta siitä sai myös paljon. Opistolla oli hyvä olla Opiston henki oli mielestäni hyvä, lämmin ja kristillinen arvopohja välittyi vahvasti. Osa opiskelukavereista asui opistolla ja se varmasti osaltaan edesauttoi, että meistä tuli toisillemme kuin perheenjäseniä. Opettajilla oli aikaa kuunnella opiskelijoiden iloja kuin surujakin. Opistolla järjestettävät perinteiksi muodostuneet juhlat ja opistolaispäivät loivat yhteenkuuluvuutta kaikkien keskuudessa. Ei kaikki toki aina ollut ruusuilla tanssimista ja kuoppiakin opintielle välillä tuli. Tuntui kuitenkin siltä, että vaikka epäonnistuit jossain, oli sinulla mahdollisuus saada tukea ja apua. Opistolla huokui tunne siitä, että kaikki ovat tervetulleita ja jokainen otetaan vastaan erilaisuus ja yksilöllisyys hyväksyen. Opintojen jälkeen Valmistuin opinahjostani jouluna 1997, jonka jälkeen pääsinkin heti työelämään seurakuntaan. Lastenohjaajan opinnot ja työkokemus, jota keräsin muutaman vuoden seurakunnan lisäksi päivähoidossa, antoivat minulle halun jatkaa opiskelua ja kehittää omaa kasvatusnäkemystäni ja -käytänteitäni. Lähdin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi, mutta tuo koulutus tuntui olevan minulle enemmän vanhan kertausta. Koen, että suurin osa tiedoistani ja taidoistani lapseen ja kasvatukseen liittyen pohjautuvat lastenohjaajaopinnoissa oppimiini ja omaksumiini asioihin. Tällä hetkellä työskentelen lastentarhanopettajana Turun kaupungin palveluksessa. Teksti: MARI KORHONEN Lastentarhanopettaja Turku Kuva: Tytti Issakainen 9

10 Polun ohjaaja Vuosikurssilla Kiljavan ammattiyhdistysopistossa Olin kesälomilla kokeillut työelämää lautapoikana rakennuksilla syntymäkotipaikalla Virroilla. Ammattikoulun ja varusmiespalvelun jälkeen menin työhön autokorjaamoon vuonna Liityin Metalliliiton ammattiosastoon, jossa toimin mm. puheenjohtajana. Osastossa oli noin 100 jäsentä. Työpaikallani oli viisi jäsentä. Luottamusmieskursseja 10 Pieniltä työpaikoilta ei päässyt työnantajan tukemana luottamusmieskursseille. Kävin viikonloppukursseja ja tieto lisäsi innostusta. Autoliikkeen työmäärä vaihteli vuodenajoittain. Talvikautena oli työstä puutetta. Kesällä matkailu lisäsi työtä ja maksavia asiakkaita. Siirsin kesälomaa kaksi viikkoa vuonna 1976 kevättalvelle ja sain sen kaksinkertaisena. Tämä oli hyvä sopimus tuohon aikaan, ja olisi vieläkin. Kävin talviloman aikana Kiljavan ay-opiston kuukauden kurssin. Kolmen ammattikouluvuoden aikana oli ammattiyhdistysliikkeestä muistiinpanoihini kertynyt kaksi riviä. Kansalaistaidon tunneilla oli opettaja väkinäisesti asiasta puhunut. Maaseutukoulussa ei opettaja ollut ay-aktiivi. Panin merkille opettajan vastentahtoisuuden. Opettaja saattoi käyttäytymisellään tehdä minulle palveluksen. Kuukauden aikana tutustuin Kiljavan opettajiin ja vuosikurssin oppilaisiin. Työpaikalla ja tuttavapiirissä noteerattiin Kiljavan kurssit. Tä-mä innosti. Kurssilta jäi kytemään ajatus, että minäkin vielä tulen vuosikurssille. Työnantajani asema horjui. Toimintaa oli laajennettu. Sukupolven vaihdos ei sujunut suhteessa pankin ja verottajan ajatuksiin. Syksyllä näytti, ettei työpaikkani ole enää varma ja tuli hakuaika vuosikurssille. Irtisanoutuminen ensimmäisestä pitkäaikaisesta työpaikasta 28-vuotiaana oli vaikea päätös. Piti ajatella, mitä muutkin sanovat. Tuota perheyritystä ja niitä ihmisiä muistelen vieläkin hyvillä mielin. Kiljavalle Kurssin päätösmatkalta Moskovassa Moskva-joen töyräällä Varpusvuorella olevan yliopiston aukiolla Kuvassa vasemmalta Keijo, kirjoittaja Keijo, Sakari ja kyykyssä Juha. Kesän aikana olin jotenkin saanut kiinni nuoren naisen, josta tuli vaimoni. Hän lupasi huolehtia asunnosta ja sen kustannuksista. Sunnuntaina 3. lokakuuta 1976 ajoin Mänttään, josta poimin Vallitun Timon mukaani. Kangasalta kyytiin tuli Koiviston Hannu. Kolmen raavaan miehen ja matkatavaroiden takia piti jo hyvissä ajoin ennen jokaista ylämäkeä vaihtaa puolivaloille, jottei heikkovoimainen rättisitikkani olisi nähnyt mäkeä ja hidastanut nopeutta liian aikaisin. Mieleen nousi tunteita, joita syrjäkylällä asuneella pojalla oli kaksitoista vuotta aiemmin ammattikouluun mennessä ollut. Lisäksi huoli siitä riittävätkö rahat talven yli, ja mitä sen jälkeen. Kaikki rahat menivät, mutta onneksi niitä oli vähän. Ay-opiston vuosikurssi jakautui yhteiskunnalliseen ja kielilinjaan. Yhteiskunnallisella linjalla oli enemmän pitkänlinjan työpaikka-aktiiveja, kielilinjalla paremman pohjakoulutuksen omaavia. Ay-opiston opettajissa oli korkeakoulutettuja ja pitkän linjan kautta pätevöityneitä. Aiempiin kouluihin verrattuna opettajat olivat eri tavalla toverillisia. Opettajien auktoriteetti ei tarvinnut etäisyyttä. Metalliliitto tuki kirjojen hankintaa stipendillä. Aika ajoin töitä joutui tekemään tosissaan. Keskiviikko- ja lauantaiaamujen tentteihin luettiin joskus yötä myöten. Harjoitustunnit lyhytkursseilla ja viikonloppukurssin suunnitteluun ja järjestämiseen osallistuminen lisäsivät valmiuksia. Tulevaisuuden suunnitelmista puhuttiin. Jotkut suunnittelivat kielilinjaa seuraavaksi talveksi ja toiset Työväen Akatemian kurssia. Takaisin Virroille Tulin vuosikurssin aikana valituksi kaupunginvaltuustoon, jonka lauantaikokouksiin osallistuin. Kurssin jälkeen halusin palata Virroille, vaikka vanhaa työpaikkaani ei enää ollut. Olin jonkun viikon työttömänä. Palauttelin henkilösuhteita paikkakunnalla ja tutustuin kaupunginvaltuutetun tehtävään. Kirjastolta minut värvättiin puoleksi vuodeksi kirjastoautonkuljettaja-hoitajaksi. Tämä olikin hieno homma nuorelle valtuutetulle. Sain uusia yhteyksiä äänestäjiin ja eri poliittisiin ryhmiin. Joulukuussa menin töihin nimismiespiirin vartijaksi ja haastemieheksi. Erilainen tehtävä, mutta mielekäs tehtäväkokonaisuus. Sain tuntumaa valtionhallinnon toimintaan ja ihmisten arkipäivän ikäviinkin asioihin. Virassa olin kymmenen vuotta, viimeiset pari vuotta virkavapaalla. Olin Metalliliiton jäsen vaikka työni oli

11 toisella alalla. Korvasin vähän jäsenmaksuillani saamaani kurssitukea siirryin Valtion työntekijäin ja viranhaltijain liitto VTVL:n jäseneksi. Pallo haltuun OPISKELLEN Helsinkiin 1985 tuli kutsu pääluottamusmieheksi Helsinkiin. Sisäasiainministeriö oli näköalapaikka maalaispojalle. Olin ollut ehdokkaana valtakunnallisissa ja paikallisvaaleissa. Paikallinen toiminta oli tuonut monta mielenkiintoista tehtävää. Pääkaupungissa nämä vähenivät, mutta uudet työt täyttivät aukot nopeasti. Pääluottamusmieskauden jälkeen kävi käsky liiton toimitsijaksi. Työ- ja virkaehtosopimustoiminta useassa valtion virastossa kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut kiintoisaa. On saanut vaikuttaa organisaation pienenä rattaana ihmisten elinoloihin. Nyt olen saanut olla rakentamassa uutta organisaatiota Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa JHL:oa. Kansanopistokurssin merkitys Moni joutuu vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia työuransa aikana. Näin olen minäkin tehnyt. Mikä on ollut kansanopistokurssin merkitys? Minulle merkitys on ollut hyvin suuri. Se on ohjannut polkuani. En ole katunut ratkaisujani, eivätkä ne kaikki ole omiani edes olleet. Kaiken kaikkiaan työelämässä ihmisellä pitäisi olla sopiva yhdistelmä koulutusta, kädentaitoja ja teoriaosaamista. Vanhana autonasentajana olen jättänyt takakontista työkalut pois. Autot ovat kehittyneet sellaisiksi, että pitäisi koko ammattikoulu käydä uudelleen. Mielen tasapainon vuoksi olen harjoitellut uudelleen kädentaitoa vaativaa askartelua. Teksti: KEIJO KALEVA Neuvottelupäällikkö (valtio) Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Kuva: Kirjoittajan arkisto JÄREÄKSI POHJAKSI peruskoulu kymppiluokka JATKO- OPINTOIHIN kasvatustiedettä psykologiaa englantia, ruotsia, saksaa, espanjaa viittomakieltä ja visuaalista kommunikaatiota LUKI-TUKI -KESKUS apua ja opastusta lukivaikeuteen lukitestausta yo-kirjoituksia varten harjoitus- ja opetusaineistoja Lue lisää netistä: > Koulutus AMMATTIIN web designer viittomakielen ohjaaja lastenohjaaja koululaisten ohjaaja koulunkäyntiavustaja koulunkäyntiavustajatyön erityistuntija suntio LUKION TUEKSI Englantia Oxfordissa -kesälukio Kielituki-kesälukio Kurssimuotoinen kesälukio Turun kristillinen opisto Lustokatu 7, Turku puh. (02)

12 opiskelijan tarina Elämäni parhaat jaksot Totta se on. Elämäni parhaimmat jaksot olen saanut viettää Suomen kansanopistoissa. Mikä on se tekijä, joka on saanut minut viihtymään? Olen sitä monesti miettinyt. Olen nauttinut sopivasta ponnistuksesta uusien asioiden oppimiseksi, hyvästä ruoasta, mukavista opettajista ja kivoista opiskelutovereista. juuri englannin vuoksi. Eräänä keväänä todistuksessa paistoi nelonen englannissa, ja päätin lopettaa koko koulun. Ruotsissakin oli vain viitonen. englannin kielen kurssi. Opettajana oli syntyperäinen englantilainen ja kurssiin kuului kuukauden mittainen oppijakso Englannissa. Ensimmäisen kosketukseni kansanopistoon sain vuonna Olin silloin 16 vuoden ikäinen. Partiolippukuntamme johtaja vei meidät hiihtolomalle Kylänlahden kansanopistoon (Lieksan kr. opisto). Se oli ihanaa lomaa. Myöhemmin olen saanut osallistua sukututkimusopintopäiviin monessa kansanopistossa. Ensimmäinen eläketalvi kansanopistossa Eläkkeelle jäätyäni 58 vuoden iässä ajattelin, että nyt minulla on aikaa parantaa ruostunutta englannin kielen taitoani. Hakeuduin Viittakiven Opistoon englannin intensiivikurssille. Kurssin oli määrä kestää neljä viikkoa. Samaan aikaan opistolla oli meneillään yleiskurssi, josta puuttui yksi oppilas. Eräänä päivänä kurssin opettaja kysyi halukkuuttani jäädä kyseiselle kurssille. Kuultuani ehdot olin valmis jäämään. Asetin kuitenkin myös ehdon: halusin oman huoneen. Huone järjestyi ja niin ensimmäinen eläketalvi kului rattoisasti kansanopistossa. Sain uusia ystäviä, joihin vieläkin pidän yhteyttä. Viittakivestä käsin kurssimme kävi viikon mittaisilla ATK-kursseilla Mikkelissä Otavan Opistossa. Jo tuolloin minulle selvisi, että tietyissä kansanopistoissa voi suorittaa lukion. Yksi opiskelutovereistani lähtikin lukioon. Itse en vielä tuolloin ollut valmis. Jatkoin englannin kielen opiskelua pääasiassa kansalaisopistossa. Olin aikoinani jättänyt lukion kesken 12 Kun englannin kieli oli ollut kompastuskiveni, niin ajattelin vielä kerran kokeilla meneekö se päähän. Kävin kansanopistojen nettisivulla katsomassa sopivia kursseja. Huomasin, että Päivölän Kansanopisto järjestää noin lukukauden kestäviä kielikursseja. Hakeuduin sinne, mutta kurssi ei alkanutkaan osanottajien vähyyden vuoksi. Olin niin valmistautunut aloittamaan opiskelun, että katsoin, missä muualla olisi vastaavia kursseja. Silloin löysin Länsi-Suomen opiston. Siellä alkoi neljän kuukauden Kirjoittajan lakkiaiset viime joulukuussa Otavan Opistolla: vasemmalta opettajat Kati Jordan, Petri Louhivuori, rehtori Kaisa Lindström, Anna-Maria Ursin, Mia Sivén ja Ulla Ahapainen. Kansanopistolukio Nyt olin jo niin paljon harjoitellut englannin kieltä, että en epäröinyt yhtään kun mikkeliläinen kollegani, myös eläkkeellä, soitti ja ehdotti elokuussa 2005, että eiköhän mentäisi tuonne Otavan Opiston aikuislukioon. Kahden päivän päästä istuin jo pulpetissa. Minulle järjestyi oma rauhallinen huone. Onneksi meitä oli kaksi vanhempaa ihmistä. Muut opiskelijat olivat parikymppisiä, jotkut hiukan vanhempia. Vanhinkin opiskelutove-

13 opistouutisia reista olisi voinut olla lapseni. Ystäväni kävi kanssani koulua kaksi viikkoa ja julisti sen jälkeen, ettei hän nyt ehdikään käydä tätä koulua. Olin itsekin vähällä lopettaa. Mutta kun olin matkustanut Hämeenlinnasta Mikkeliin asti, niin en keksinyt mitään syytä lopettaa. Koulunkäynti jatkui päivästä toiseen. Huomasin, että ruotsi oli helppoa. Ja englannin kielessäkin pärjäsin jotenkuten. Historian kokeissa sain jopa kiitettäviä. Äidinkieli oli jollain tavalla muuttunut omasta aikaisemmasta kouluajastani. Tehtävät olivat monipuolistuneet. Vaikka kielioppi oli jotakuinkin hallussa, niin kirjoitusharjoitukset teettivät työtä. Preppausta ylioppilaskirjoituksiin Kun olin käynyt lukiota kolme ja puoli kuukautta, niin piti päättää ilmoittautumisesta kevään 2006 ylioppilaskirjoituksiin. Uskallanko yrittää? Mihin aineeseen ilmoittaudun ja mitä tasoa yritän? Lopulta ankarasti mietittyäni valitsin äidinkielen, historian ja yllätys, yllätys pitkän ruotsin. Joululomalla, naapurini, joka oli muutama vuosi aikaisemmin iltakoulusta kirjoittanut, valisti minua: keskity vain niihin kursseihin ja aineisiin, mitä aiot kirjoittaa ja unohda muut. Siihen minulla oli mahdollisuus, koska olin suorittanut Tampereen yliopistossa sosiaalihuoltajan tutkinnon. Kevät koitti nopeasti. Onneksi kirjoitin ruotsin ja äidinkielen preliminäärit. Sain tuntumaa siihen kuden tunnin istumiseen. Opin myös mitä eväitä kannattaa ottaa kirjoituksiin. Juoma oli tärkein. Onneksi koulu tarjosi kokelaille kahvia ja pullaa. Lämmin kahvi virkisti mukavasti. Kun kesäloma koitti, olin selviytynyt läpi kaikista kolmesta kirjoituksesta. Äidinkielestä tuli M, historiasta C ja siitä ruotsista B. Historian ja ruotsin arvosanat nousivat Helsingissä. Oli mukavaa aloittaa kesäloma ruotsin stipendi kainalossa. Kesällä kävin viikon mittaisen englannin abikurssin loman lomassa Lapin kesäyliopiston Tornion toimipisteessä. Syksyllä jatkoin koulun penkillä istumista. Nyt keskityin vain englantiin. Yhtenä viikonloppuna ennen kirjoituksia preppasin itseäni vielä viikonloppukurssilla Mikkelin kesäyliopistossa. Kaikesta oli hyötyä kirjoituksia silmälläpitäen. Lyhyt englanti ei tuntunut liian vaikealta, vaikka istuinkin luokassa viisi ja puoli tuntia. Arvosanaksi tuli C. Ja niin sain kuin sainkin joulukuun 1. päivänä 2006 painaa päähäni sen valkolakin Otavan Opiston kauniissa ja arvokkaassa juhlasalissa koulun opettajien ja muun henkilökunnan ja omaisteni iloitessa kanssani. Vireyttä opiskelusta Vasta eläkkeellä ollessani olen saanut huomata, että opiskelu on itsetarkoitus. Minun ei tarvitse pyrkiä mihinkään. Pääasia, että tutustun uusiin asioihin. Se pitää ihmisen virkeänä ja elämässä kiinni. Vanhemmalla ihmisellä on helposti syrjäytymisen vaara uhkaamassa. Hän voi tuntea itsensä tarpeettomaksi. Useat ovat todella yksinäisiä. Näihinkin ongelmiin elinikäinen oppiminen on eräs ratkaisu. Ruumiinkulttuuria olen saanut harjoittaa Pajulahden urheiluopistossa. Siellä olen oppinut pärjäämään kipeän lonkkani kanssa siten, että leikkausta on voitu myöhentää. Teksti: PIRKKO KYLLÖNEN, 65, ylioppilas Otavan Opistosta, syksy 2006 Kuva: Kirjoittajan arkisto LIMINGAN TAIDEKOULU Lukuvuosi KUVATAIDELINJA, VAPAALINJA SARJAKUVALINJA JA KIRJOITTAJALINJA AVOIN YLIOPISTO KESÄKURSSIT 2007 RokkiBreikki reilusti erilainen välivuosi Keski-Suomen Opistossa alkaa ensi syksynä uusi vapaan sivistystyön linja, RokkiBreikki. Linja on suunnattu nuorille, joille musiikki on elämän keskeinen sisältö, ja jotka eivät vielä oikein tiedä, minne ja mitä lähtisivät opiskelemaan. Välivuosi-termi on nostettu näkyvästi positiivisessa muodossa mainonnassa esille. Opiskelijat saavat ammattilaisten avustuksella tutustua musiikkimaailmaan ja samalla tuetusti suunnitella jatko-opintoja. Oman paikkansa löytäminen musiikkimaailmasta ei tarkoita pelkästään soittamista tai laulamista bändissä. Musiikkiala tarvitsee monenlaisia tekijöitä. Musiikkitapahtumat eivät synny ilman tuottajia, konsertit ja levytykset vaativat äänentoiston ja studiotyön osaajia. Lisäksi tarvitaan valomiehiä, roudareita ja markkinoinnin osaajia. Ja sekin on hyvä kertoa, että RokkiBreikki ei ole sitten mikään linja Idolsiksi. Tässä ei valmenneta Idolsin laulukarsintoihin, vaikka ihan varmasti ilmiötä käsitellään linjalla, korostaa linjaa suunnitteleva Jukka Vehkala, joka on taustaltaan nuorisotyöntekijä, mutta myös 20 vuoden uran tehnyt musiikin ammattilainen. puh. (08) tai 13

14 OPASTUSTA OHJAAJILLE JUSSI ONNISMAA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖ Ohjaus on ohjaajan ja ohjattavan yhteistyötä, jossa tulkitaan ohjattavan aiempia päätöksiä, hänen mahdollisuuksiaan ja elämään vaikuttavia riskejä. Teoksessa tarkastellaan ammattietiikkaa, ohjauksen asiantuntijuutta ja vaikuttavuutta sekä vuorovaikutusta: Kuinka ohjaustilannetta ja sen tavoitteita voi selventää? Miten kielenkäyttö vaikuttaa siihen? Mitä ajan, huomion ja kunnioituksen antaminen tarkoittaa käytännössä? Teos esittelee viime vuosien keskustelua ohjaustyön muuttumisesta ja sen mahdollisuuksista. Se perehdyttää ohjauksen lähtökohtiin ja tuo näkökulmia myös kokeneille ohjaajille. 29 euroa. MUISTA MYÖS: SANNA VEHVILÄINEN: OHJAUS VUOROVAIKUTUKSENA Perusteos ohjausvuorovaikutuksesta tarjoaa runsaasti lähtökohtia ohjaustyön kehittämiseen. 27 euroa. KEVÄÄN TIETOKIRJAT GAUDEAMUKSELTA ILKKA HANSKI: KUTISTUVA MAAILMA KAI ALHANEN: KÄYTÄNNÖT JA AJATTELU MICHEL FOUCAULT N FILOSOFIASSA ITKONEN & NEVALA (TOIM.): KUNINGASPELIN KENTÄT KILPINEN, KIVINEN & PIHLSTRÖM (TOIM.): PRAGMATISMI FILOSO- FIASSA JA YHTEISKUNTATIETEISSÄ ROSSI & SEPPÄ (TOIM.): TARKEMMIN KATSOEN: VISUAALISEN KULTTUURIN LUKUKIRJA KOPONEN, LANKI & KERVINEN (TOIM.): KEHITYSMAATUTKIMUS KUJANSIVU & SAARENMAA (TOIM.): TUNNUSTUS JA TODISTUS KUORTTI, LEHTONEN & LÖYTTY (TOIM.): KOLONIALISMIN JÄLJET KETOLA, PYYSIÄINEN & SJÖBLOM (TOIM.): USKONTO JA IHMISMIELI LIISA TAINIO (TOIM.): VUOROVAIKUTUSTA LUOKKAHUONEESSA VESALA & RANTANEN (TOIM.): ARGUMENTAATIO JA TULKINTA HUHTALA & HAKALA: KRIISI JA VIESTINTÄ OLLI-PEKKA VIINAMÄKI: EUROOPPA- HALLINTO JA SUOMI DUNS SCOTUS: JUMALAN TUNNETTAVUUDESTA PERTTI ALASUUTARI: YHTEISKUNTATEORIA JA INHIMILLINEN TODELLISUUS HEISKALA & VIRTANEN (TOIM.): TALOUS JA YHTEISKUNTATEORIA SEPPO KOSKINEN YM. (TOIM.): SUOMEN VÄESTÖ HEINONEN & KORTTI: VAIKUTTAMISTA JA VALINTOJA INKINEN & JAUHIAINEN (TOIM.): TIETOYHTEISKUNNAN MAANTIEDE TUOMAS MYLLY YM. (TOIM.): TEKEMISEN VAPAUS WORLDWATCH-INSTITUUTTI: MAAILMAN TILA 2007 VESA HEIKKINEN: KIELEN VOIMA ALEKSANDR RADIŠTŠEV: MATKA PIETARISTA MOSKOVAAN SAATAVILLA HYVIN VARUSTETUISTA KIRJAKAUPOISTA 14

15 Folkhögskolan som andningshål och startgrop Folkhögskolan omfattar ett folkbildningskoncept och ett manöverutrymme som dagens unga vuxna och tonåringar får allt svårare att ta del av. Dels tack vare tempot på arbetsmarknaden men också en tilltagande oförståelse för mjuka människonära värden. Humanism och en intelektuellt stimulerande miljö var något som jag förknippat väldigt starkt på SÖFF, säger Steven Frostdahl. Jag känner stor tacksamhet över att ha fått uppleva det samhälle som ännu fanns före laman i början av 1990-talet. Jag brukar säga att vårt samhällsklimat ändrades i samband med den. När jag inledde mitt tioende grundskoleår på Svenska Österbottens folkakademi i Närpes så hade jag aldrig känt de presta- i dagens grundskola. Javisst ska ungdomar prestera men prestationskraven var förenade med en helt annan, avslappnad attityd. I folkhögskolevärlden fanns utrymme att ta det lungt och känna att kraven var utformade efter människan och inte efter vår förmåga att prestera studieresultat. Idag 15 år senare skulle något sådant uppfattas närmast som besynnerligt eller rent av suspekt. Jag anser att förtjänsterna som den miljön för med sig inte ligger på metoderna för att uppnå studieprestationer, trots att den aspekten är viktig som inom all bildning. Den stora förtjänsten ligger i att fostra fram attityder och förhållningssätt gentemot sig själv och den omkringliggande världen. Det var den största förtjänsten av mina tre folkhögskoleår. Humanism och en intelektuellt stimulerande miljö var något som jag förknippat väldigt starkt på SÖFF. Mina första kontakter med människor från södra Finland var mycket berikande och samtal och samvaro var väldigt ofta tillsammans med vuxna som befann sig mitt i livet och som genom sin livserfarenhet tvingade mig att utveckla min förmåga tilll kommunikation, för att kunna delta i diskussionen. Dagens folkhögskola erbjuder ett alternativ och hjälper individen att förverkliga sina ambitioner. Folkhögskolan vill också öka individens medvetenhet, kritiska hållning och ansvar som samhällsmedlem. Umgänget med jämnåriga var ändå det som i slutänden var det viktigaste. Livet på SÖFF inramades av en intensiv livsföring där vänskapsband knöts men också relationer som visade vår oförmåga att som unga människor utveckla alla relationer i en positiv och uppbygglig riktning. som kunde ha gjorts annorlunda många misstag jag skulle vilja rätta till. Men jag är oerhört tacksam över SÖFF och inte ute i stora världen, där domarna och straffen för ungdomlig okunskap och obetänksamhet är mycket mycket strängare. STEVEN FROSTDAHL 33-årig Nykarlebybo SÖFFare och Historielärare för nuvarande jobbande på det statliga skolhemmet Lagmansgården i Östensö. Stadsfullmäktige- och stadsstyrelseledamot i Nykarleby. Viceordförande för Finlands svenska socialdemokrater (FSD). 15

16 Ruokatauko Työväen Akatemian asuntolassa lukuvuonna Teatteri vei mennessään Aloitin opiskelut Työväen Akatemian kulttuurisihteerilinjalla vuonna Päädyin Kauniaisiin aika monen mutkan kautta, ylioppilaskirjoitusten jälkeen olin opiskellut vuoden Laajasalon kristillisessä opistossa (nykyinen Helsingin kristillinen opisto) tiedotusopin linjalla, tehnyt freelance-toimittajan hommia sekä pyrkinyt eri yliopistoihin tuloksetta. Haaveenani oli opiskella toimittajaksi, mutta ovet eivät avautuneet Tampereen yliopistoon kahden yrityksen jälkeen. Epämääräinen ajelehtiminen alkoi kuitenkin jo riittää ja halusin päästä opiskelemaan. Opiskelupaikkoja etsiessäni silmiini sattui Työväen Akatemian kulttuurisihteerilinja, en ollut aikaisemmin kuullutkaan moisesta, mutta linja vaikutti mielenkiintoiselta ja minulle sopivalta. Työväen Akatemiaan sopeutuminen vei aikansa. Meidät ylioppilaat yhdistettiin jo vuoden linjalla olleisiin peruskoulupohjalta aloittaneisiin opiskelijoihin. Luokka jakautui hyvin selkeästi vanhoihin ja uusiin opiskelijoihin eikä yhteisen sävelen löytäminen ollut aina helppoa. Vikaa oli myös varmasti minussa, en ollut ihan varma vieläkään mitä halusin tehdä ja olinko oikeassa paikassa. Tein opiskelujen ohessa paljon töitä ja seurustelin tiiviisti, joten ns. opiskelijaelämä jäi hyvin vähäiseksi. Opiskeluajalta minulle ovat jääneet hyvin vahvana mieleen tekemämme opintoretket, ne lisäsivät valtavasti luokan yhteishenkeä. Pajulahden urheiluopistossa syötiin enemmän kuin liikuttiin, Sodankylän paikallinen baari oli yhtä eksoottinen kokemus helsinkiläistytölle kuin saamelaiskulttuuri ja kulttuuripääkaupunki Kööpenhaminassa nähtävää olisi riittänyt moneksi kuukaudeksi. Näihin matkoihin liittyy monia hauskoja muistoja ja toivottavasti niissä myös opittiin jotain Monet opettajat ovet jääneet mieleeni, erityisesti oman linjamme vetäjät. Me käyttäydyimme varmasti välillä kuin tarhaikäiset ja kukapa muu meistä olisi huolehtinut ja pistänyt meidät ruotuun kuin omat rakkaat luokanopettajat. Ettei tärkein kuitenkaan unohtuisi - koskaan en ole elämässäni syönyt niin paljon ja hyvin kuin opiskellessani Työväen Akatemiassa! Valmistuin Akatemiasta vuonna 1997 ja jatkoin vuoden ajan työskentelyäni toimittajana. Oman alan työpaikan saanti oli silloin - ja on tänä päivänäkin - hyvin vaikeaa. Olin kuitenkin tehnyt freelance-toimittajana töitä jo niin kauan, että halusin tehdä jotain muuta, koulutusta vastaava työtä. Syksyllä 98 aloitin sitten työt Nukketeatteri Sampossa teatterisihteerinä. Näin jälkeenpäin ajatellen minulla ei ollut aavistustakaan, että teatteri tulisi viemään minut mennessäni, sillä ensi vuonna vietän teatteriurani 10-vuotisjuhlaa! Vuodet Sampossa olivat hyvin opettavaisia, pienessä paikassa sai tehdä vähän kaikenlaista ja samalla avautui ihan uusi maailma lastenteatteriin ja erityisesti nukketeatteriin. Vuonna 2000 hakeuduin vanhaan kouluuni suorittamaan kulttuurituottajan AMK- tutkintoa Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Olimme ensimmäinen täydennyskoulutusryhmä HUMAKissa, koulutuksen suuntaviivat ja muodot olivat vielä hakusessa. Olin luokallani ainoa, joka oli samaan aikaan kokopäivätyössä, vaikka koulutus oli tarkoitettu työn ohella suoritettavaksi. Työn ja 16

17 koulun yhteensovittaminen ei ollut kovin helppoa ja rimaa hipoen suoritin tutkinnon puolessatoista vuodessa. Toivottavasti lukujärjestystä on hiottu niistä ajoista paremmin työssäkäyville sopivaksi! Muutaman vuoden jälkeen alkoi tehdä mieli nähdä muutakin maailmaa. Uuden, oman alan työpaikan löytäminen oli hyvin vaikeaa, koska kontakteja ei ollut vielä tarpeeksi, vapaita paikkoja oli avoinna todella harvoin ja hakijoita pilvin pimein. Vuonna 2003 pääsin Espoon Kaupunginteatteriin myyntisihteerin äitiyslomasijaiseksi ja otin samalla aikamoisen riskin kun luovuin vakituisesta työpaikasta. Viisi vuotta pienessä lastenteatterissa oli kuitenkin pitkä aika ja hinku muualle oli kova. Tämä riski kuitenkin kannatti, sillä töitä on riittänyt koko ajan ja olen päässyt tekemään niitä asioita mitä todella haluan. Olin Espoossa vuoden ja sen jälkeen menin Q-teatterin niin ikään äitiyslomasijaiseksi. Työpaikoistani Q-teatteri oli hyvin mieluisa, sain tehdä itsenäisesti kahden tuotannon tiedotuksen ja markkinoinnin ja minulle annettiin heti hyvin paljon vastuuta. Q-teatterin demokraattinen ja omaan luovuuteen rohkaiseva työskentelytapa yhdistettynä hyvään yhteishenkeen ja mukaviin työkavereihin sai minustakin uusia ulottuvuuksia esille. Kun pestini Q-teatterissa oli lähenemässä loppuaan, sain kuulla että aivan naapurissa Teatteri Avoimissa Ovissa oli paikka avoinna. Tällä hetkellä työskentelen siis Teatteri Avoimissa Ovissa tuottajana ja taloudenhoitajana, vastuullani on myös tiedotus ja markkinointi. Viihdyn hyvin pienessä teatterissa, sillä työnkuva on todella monipuolinen ja kaikki teatterin tapahtumat ovat hyvin lähellä. Teksti: PÄIVI MIKKOLA Tuottaja, taloudenhoitaja Teatteri Avoimet Ovet Kuva: Anne Nisula Kirjoittajalinja, Musiikkiteatterilinja, Kasvatusalan linja! JAMILAHDEN KANSANOPISTO 17

18 Aikuisopettaja, Aima on kollegasi! Aima ratkoo aikuiskoulutuksen erityiskysymyksiä, välittää tuoreimman tiedon alasta ja luo yhteyden alan verkostoihin. Loppuvuoden 2007 teemat: 3/2007 Kaiken iän aikuiskoulutus Lehti ilmestyy /2007 Vapaa sivistystyö yliopistona Lehti ilmestyy /2007 Kaikkien tietoyhteiskunta Lehti ilmestyy /2007 Kouluttajan ruumis ja sielu Lehti ilmestyy Luo yhteys kollegoihisi. Tilaa Aima: Kuusi numeroa vuodessa, kestotilaus 27, vuositilaus 34. Aima on verotuksessa vähennyskelpoinen ammattilehti. 18

19 Itseluottamusta kansanopistosta Uskallan sanoa, etten olisi läheskään näin innostunut kuvataiteista ja maalaamisesta ilman Limingan vuosiani, toteaa kirjoittaja. Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2002 Kuusiluodon lukiosta Oulussa. Ylioppilaskirjoitusten aikana mietin erilaisia jatko-opiskeluvaihtoehtoja, mutta en kokenut itseäni vielä valmiiksi pyrkimään mihinkään taidekouluun. Onneksi koulumme opinto-ohjaaja kertoi minulle Oulun lähistöllä olevasta Limingan taidekoulusta, jossa voisi kehittää taitojaan ja saisi lisää aikaa miettiä mitä jatkossa haluaisi tehdä. Kiinnostuin tästä mahdollisuudesta ja opinto-ohjaajan kutsusta taidekoulun opettajat Hannu Lukin ja Petri Kulju kävivät pitämässä esitelmän koulun toiminnasta. Innostuin tästä ja päätin aloittaa opiskelun koulussa syksyllä. Limingan taidekouluun ei ollut varsinaisia pääsykokeita, vaan oppilaat otettiin hakemusten jättämisjärjestyksessä. Alusta asti oli selvää, että valitsisin kuvataidelinjan, missä opiskeltiin piirtämistä, maalaamista, gassa oli tuolloin myös mahdollista opiskella animaatiota ja sarjakuvapiirtämistä. Tiesin olevani erittäin itsekriittinen ja jännitinkin paljon maalaamista ja piirtämistä toisten nähden. Hyvin pian huomasin kuitenkin, että ilmapiiri opiskelijoiden keskuudessa ei ollut kilpaileva vaan toisia kannustava. Olimmehan kaikki kiinnostuneita taiteista ja kuvataiteen jatko-opinnoista. Opiskelijajoukko olikin värikästä ja sanoisin, että kuka tahansa persoona oli tervetullut, eikä ketään syrjitty. Hyvä yhteishenki onkin tärkeä motivoivan opiskeluilmapiirin luomisessa. Opetus koulussa toimi jaksoissa, joissa vaihdeltiin piirtämistä, maalaamista, kuvanveistoa ja gra- enemmänkin joihinkin näistä, jos halusi. Maalaaminen aloitettiin öljyväreillä ja suoraan haastavimmasta: elävän mallin maalaamisesta. Havainnon kehittäminen elävän mallin kautta olikin pääasiallinen opetusmuoto eri kursseilla. Kuvanveistossa ja hiilipiirtämisessäkin tutkittiin elävää mallia ja kehitettiin havaintokykyä. tuttiin enemmän eri tekniikoiden hallitsemiseen. Opiskelijat oli jaettu pienryhmiin, mutta kerran kuukaudessa oli yleinen kritiikkipäivä, jossa puitiin opettajan koko koululle antamaa tehtävää. Oli mielenkiintoista ja kehittävää nähdä, miten toiset olivat ratkaisseet saman tehtävän. Ensimmäisen opiskeluvuoteni keväällä koin, että haluaisin olla vielä toisenkin vuoden Limingassa. Se olikin mahdollista, sillä toiselle vuodelle oli suunniteltu opintoja, joissa tekeminen oli vapaampaa mutta syvennyttiin maalaamiseen. Lisäksi valokuvaus tuli mukaan opintoihin. Keväällä uskaltauduinkin jo miettimään pääsykokeita ja ennakkotehtäviä eri kouluihin. Näiden suhteen oli hyvä kysyä opettajien neuvoja ja mielipiteitä olivathan hekin joskus olleet samassa asemassa. Taidekouluihin pyrkimisen kannalta Limingan taidekoulun käyminen on varsin hyödyllinen, ja kahden Limingan vuoteni jälkeen uskaltauduin vihdoin tavoittelemaan opiskelupaikkaa. Nyt olen 25-vuotias ja opiskelen toista vuotta taidekasvatusta Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Erityisesti kuvataidekursseja suorittaessa Limingan taidekoulusta on ollut hyötyä sekä varsinkin pääsykokeissa, joissa itsevarmuutta kuvan tekemisessä tarvitaan. Mielestäni on myös helpompaa omaksua taideopinnoissa uusia asioita, kun kuvan tekemisen perusteet ovat jo hallussa. Lisäksi kahden vuoden kuvan tekemiseen keskittyminen Limingassa auttoi varmistamaan, että haluaa opiskella juuri taidealaa. Samalla oppi myös itsenäiseen työskentelyyn, jota kuvataiteen tekeminen pohjimmiltaan on. Uskallan sanoa, etten olisi läheskään näin innostunut kuvataiteista ja maalaamisesta ilman Limingan vuosiani, ja erityisen kiitollinen olen opiston tarjoamasta itsevarmuudesta ja rohkaisusta. JANNE KÄRKKÄINEN Opiskelija Taideteollinen korkeakoulu Kuva: Limingan Kansanopiston arkisto 19

20 Kuva on Turun kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijoiden valmistaman näytelmän Peppi Pitkätossu seikkailee sirkuksessa -esityksestä. Opistossa lastenohjaajakoulutuksen erityisalueena on ilmaisutaito, ja opiskelijat valmistavat vuosittain näytelmän, jota saapuu katsomaan tuhatkunta lasta päiväkodeista ja -kerhoista. Uuteen ammattiin Opiskeluvuoteni Kiteen Evankelisessa Kansanopistossa Polkuni Kiteen Evankeliseen Kansanopistoon Muutin vuonna 1996 Kiteelle mieheni työn vuoksi ja tiesin, että Kiteellä toimi evankelinen kansanopisto. Olin kuvitellut, että tämäkin oppilaitos sijaitsee kaukana keskustasta, niin kuin yleensä kaikki sisäoppilaitokset mutta kuinka ollakaan Kiteen evankelinen kansanopisto oli keskellä kaupunkia. Ensimmäinen fyysinen kosketukseni opistoon oli vuonna 1999 maaliskuussa, kun osallistuin viikon pituiselle työvoimatoimiston ja kansanopiston yhdessä järjestämään työnhakuryhmään ja siellä ollessani näin kansanopiston esitteen syksyllä 1999 alkavista koulutuslinjoista. Tutustuttuani siihen päätin hakea koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoon valmistavalle linjalle ja syksyllä 1999 aloitin opiskelun 17 muun eri-ikäisen naispuolisen opiskelijan kanssa. 20 Opiskelu koulunkäyntiavustajan linjalla Alussa opiskelu oli leppoisaa ja, koska edellisestä opiskeluajasta oli todella pitkä aika (opiskelin liikunnanohjaajaksi v ), todella mukavaa. Uusia mielenkiintoisia aineita eikä opiskelu ollut pelkästään opettajakeskeistä, vaan keskustelimme paljon ja saimme kertoa omia kokemuksiamme. Vaikka ikäjakauma oli suuri (17 42-vuotiaita), ryhmän yhteishenki oli yllättävän hyvä. Keskusteluissa olivat kaikki mukana ja erimielisyyksiä tuli harvoin. Erimielisyydet pystyttiin ratkomaan keskustelemalla ja luulen, ettei kenellekään jäänyt kaunaa toista kohtaan. Harjoittelujaksot, joita oli kolme, olivat aivan uutta ja mielenkiintoista sekä niiden yhteydessä tehtävät toiminnalliset näytöt kaikkine arviointeineen ja arviointikeskusteluineen hivenen jännitettäviä, koska ei ollut aikaisempaa kokemusta moisesta. Kirjallisia töitä joutui opiskeluaikana tekemään paljon sekä harjoittelujaksoilta että muun opetuksen yhteydessä. Tietokone tuli vuoden aikana tutuksi monena iltana ja yönä. Juuri tähän aikaan keväästä oli varmasti kaikkein kiireisin aika, sillä oli saatava viimeiset näytöt (sekä kirjalliset että toiminnalliset) tehtyä ja sitten oli saatava kaikki loput ainekohtaiset kirjalliset työt tehtyä. Kaiken tämän lisäksi oli tehtävä sellainen kummajainen kuin portfolio. Siinäpä sitten 40-vuotias aikuisopiskelija tuskaili oikein tosissaan ennen kuin todistus oli kädessä. Onneksi opettajat olivat todella ihanan kannustavia ja auttavaisia, mikä mahdollisti sen että kaikki tarvittava aineisto oli valmis portfolion jättöpäivänä. Opintomatkoja tehtiin vuoden aikana useita, ja ne piristivät normaalia arkirutiinia. Järjestimme myös opiskeluun liittyen erilaisia tapahtumia kuten lasten pikkujoulu- ja toritapahtuman. Yhtenä iltana viikossa kävimme ohjaamassa erityislasten kerhoa, mikä toteutettiin yhdessä seurakunnan kanssa. Opiskeluvuoden kohokohta oli tietysti opintomatka Ahvenanmaalle, minkä teimme

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi

Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi + Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi + Mikä kesälukio on? Kesälukiot järjestetään kurssikeskuksissa ja kansanopistoissa ympäri

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen? Hakuinfo abeille 14.1.2014

Mitä lukion jälkeen? Hakuinfo abeille 14.1.2014 Mitä lukion jälkeen? Hakuinfo abeille 14.1.2014 Ajankohtaista abivuonna Jatko-opinto-ohjauskeskustelut Yo-kokeisiin keskittyminen Jatko-opintoihin hakeutuminen 30.10.2013 Tikkurilan lukio, Minna Kattelus

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

II vuosikurssin vanhempainilta Yo-kirjoitukset & jatko-opinnot

II vuosikurssin vanhempainilta Yo-kirjoitukset & jatko-opinnot II vuosikurssin vanhempainilta Yo-kirjoitukset & jatko-opinnot Janakkalan lukio 16.4.2015, Tervakosken toimipiste rehtori Timo Hillman & opinto-ohjaaja Olli Pöyry + ryhmänohjaajat Pihla Rossi 2A, Johanna

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot yhteishaku 2015 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Opiskelijan polku 2 Mitä hyötyä? Opiskelemalla lukioaineita parannat mahdollisuuksiasi menestyä jatko-opintojen

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö OPINTOSETELIT

Vapaa sivistystyö OPINTOSETELIT Vapaa sivistystyö OPINTOSETELIT Pertti Pitkänen 17.11.2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla Taustaa Opintosetelikokeilu 2002, 2003 Laaja lisäselvitys 2003, Pentti Arajärvi (OPM 25:2003) - Aikuisten opintosetelin

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen Abiturienttien vanhempainilta KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen AIKATAULUA ABEILLE Kurssit (vähän pakollisia, syventävät, soveltavat, kertaukset) 75

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Oulun kansalaisopisto

Oulun kansalaisopisto Oulun kansalaisopisto Ylläpitäjänä Oulun Seudun Setlementti ry (OSS ry), perustettu 1944 OSS ry monialainen yhdistys: kansalais-ja kansanopisto sosiaalipalvelut (nuoriso-, monikulttuurisuus-, sovittelutoiminnot,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot