Oppe nyt wanha ia noori. Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppe nyt wanha ia noori. Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este."

Transkriptio

1 INFO- 3/2012 Oppe nyt wanha ia noori. Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este.

2 Päätoimittajat Annele Saikkonen Ilkka Numminen Kirjoittajat Kirsi-Maria Nummila Annele Saikkonen Matilda Herjanto Leo Valjanen Kaija Kauppinen Ilkka Numminen Elina Ahola Mikael Varjo Pauliina Laaksonen Meri Heikkilä Anna Rytkönen Ilkka Posio Janina Jokimies Leena Leppänen Riikka Sandberg Siiri Vainio Teemu Palanne Jusbe Kuvat Kansi: Katarina Kapiainen Ilkka Numminen Ilkka Hemmilä Janina Jokimies Karoliina Korpilahti Johanna Sydänoja Louna Karjalainen Olli Törmä Ilkka Posio Ulkoasu Päätoimittajat Painopaikka Turun yliopiston Uniprint Painos 125 kpl Kieleke 3/ Pääkirjoitus 4 Faktaa suomen kielen oppiaineesta 5 Suomen kielen henkilökunta Pääsykokeista publiikkiin suomen kielen opiskelijan ABC 8 Esittelyssä: proffat 10 Jotain tutkittavaa Ainejärjestösi 11 Ainejärjestön puheenjohtajan tervehdys 12 Ainejärjestön kopon tervehdys 13 Elämäni fuksina 14 Tutkinto rakennetaan tukevaksi sivuaineilla 16 Ihanat, kamalat pedarit 18 S2-alaa etsimässä 20 Ylistys sivuaineelle! 21 Vastavalmistuneet fennistit pysyvät kortistosta kaukana 22 Kiinni työelämään 25 Vaihtoon! 26 Esittelyssä: tuutorit 29 Opiskelija-asuminen: yksin, kaksin vai solussa? 30 Evästä! 32 Haalarit tekevät fennistin 33 Viitat päällä yliopistolla! Keitä he ovat? 34 Keksi jotain tekemistä 36 Le baariopas de Turku 38 Sitsit akateeminen pöytäjuhla 40 Kadonnutta motivaatiota etsimässä 41 Fennisti testaa: Turun kirpparit 42 Jusbe jeesaa Verkkolehti

3 Pääkirjoitus Kieleke 3/2012 Ihmisissä on kaiken taika Elokuussa 2007 muuan Ilkka, 18, osallistui Turun yliopiston Luonnontieteidentalo I:ssä elämänsä ensimmäiselle yliopistoluennolle. Muistiinpanoja, eikä juuri muistikuvia, luennosta ei jäänyt. Elokuussa 2009 eräs Annele, 19, osallistui samanlaiselle Luonnontieteidentalo I:n yliopistoluennolle. Muistiinpanot ja muistikuvat ovat siltäkin luennolta hävinneet. Niiden syksyjen muistot syntyivät tuutoritapaamisissa, kuppiloissa ja Fennicumilla. Elokuussa 2012 Ilkka ja Annele työskentelevät yhdessä ainejärjestölehden parissa eri puolilla Suomea. Takana on kelvollinen määrä opintopisteitä ja vuosia. Ilkka on ollut Annelen tuutori, he ovat toimineet samassa Kannan hallituksessa, ja muutenkin kaksikko on tutustunut kanssaopiskelijoihin kiitettävällä aktiivisuudella. Suomen kielessä sitä sanotaan toisiin ihmisiin ystävystymiseksi, mutta kauluspaitakieli taitaa puhua verkostoitumisesta. Saman kolikon kääntöpuolia, yhtä kaikki. Yhteisöllisyys on olennaisen tärkeää. Lämminhenkisyyden luominen ympärilleen on fuksisyksyn parasta antia. Ympäristö, tai ainakin opinahjo, on opintonsa aloittavalle uusi. Siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Temmeltäkää rauhassa, kurlatkaa kuppiloissa ja kiroilkaa kirjatenteissä. Toivottavasti ette unohda pyytää sitä hiljaisinta ja ujointa mukaanne. Kysyminen voi olla kaunis teko. Siispä verkostoitukaa. Opiskeluaikana vertaistuki musertavan kirjatentin tai kirjallisuuden analyysityön pähkäilyjen kanssa voi olla mielenterveyden pelastava lääke. Kun yliopiston ovet jäävät taakse, voi opiskelukaveri tarjota tai vinkata vapaista työpaikoista. Työnsaanti kun harvoin on liian helppoa. Hyvä esimerkki verkostoitumisesta on tämä käsiäsi hivelevä Kieleke. Sen syntymisessä ovat auttaneet monet tutut, niin uudet kuin vanhat, opinnoista kuin kesätoimittajuuden kautta saadut. Lehti on saanut ilmeensä Facebookin, sähköpostin ja varmaan telepatiankin kautta kesän viileinä iltoina. Jos ette muuta, niin käyttäkää lehteä vaikka jään rikkomiseen kurssikavereiden kesken. Nauttikaa, Ilkka ja Annele 3

4 Kieleke 3/2012 Henkilökunnalta Faktaa suomen kielen oppiaineesta Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus on suurehko oppiaine humanistisessa tiedekunnassa. Oppiaine kuuluu kieli- ja käännöstieteiden laitokseen ja koostuu kahdesta linjasta, suomen kielestä ja suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta. Pääaineopiskelijoita on suomen kielen linjalla noin 350 ja opettajia ja tutkijoita yli 20. Suomen kielen linjan opetustarjonta on monipuolista. Se ei rajoitu suomen kielen opettamiseen suomea äidinkielenään puhuville, vaan siihen lukeutuvat myös Suomen kielen ja kulttuurin opinnot ulkomaalaisille ja Viron kielen ja kulttuurin opinnot. Suomen kielen linjan pääasiallinen opetushenkilökunta koostuu professoreista, lehtoreista ja yliopisto-opettajista. Professorit opettavat etenkin syventävien opintojen kursseja. Lisäksi professorit vetävät seminaareja ja ohjaavat pro gradu -tutkielmia ja muita opinnäytetöitä. Opettamisen lisäksi professorit tekevät aktiivisesti tutkimusta. Kaisa Häkkinen, joka on myös suomen kielen linjan esimies, tutkii kirjakielen historiaa, sanastoa ja sanojen etymologiaa. Marja-Liisa Helasvuon erikoisaloja ovat morfologia, syntaksi, kieliopin ja vuorovaikutuksen tutkimus sekä keskusteluntutkimus. Tuomas Huumon erikoisaloja taas ovat kognitiivinen kielitiede, kielioppi, semantiikka ja kontrastiivinen kielentutkimus. Lehtorit ja yliopisto-opettajat opettavat suurimman osan perus- ja aineopintojen kursseista. Opettamisen lisäksi he tekevät myös tutkimusta. Krista Ojutkangas tutkii kieliopillistumista ja on tehnyt muun muassa vertailevaa kielentutkimusta virosta ja suomesta. Paula Sjöblomin erikoisalaa on nimistöntutki- Kirsi-Maria Nummila mus, ja hän on perehtynyt kaupalliseen nimistöön. Kirsi-Maria Nummilan erityisaloja ovat sanastontutkimus, sananmuodostus ja vanha kirjasuomi. Viron kieltä ja kulttuuria opettava Eve Mikone on erikoistunut ekspressiivisanaston tutkimiseen. Heidän lisäkseen on opettajia, jotka antavat opetusta pääasiassa muille kuin suomen kielen opiskelijoille. Kirsti Siitonen vastaa Suomen kielen ja kulttuurin opetuksesta ulkomaalaisille ja Ulla Palomäki Kääntämisen ja tulkkauksen suomen kielen opetuksesta. Tommi Kurki puolestaan opettaa kirjallista viestintää humanistisen tiedekunnan opiskelijoille. Suomen kielen opettajatuutorina toimii oppiaineen tohtorikoulutettava (ent. assistentti), joka on tohtorinväitöskirjaa tekevä jatko-opiskelija. Hän huolehtii opiskelijoiden neuvonnasta ja tiettyjen kurssien opetuksesta. Myös muut linjan jatko-opiskelijat eli tutkijakoulutettavat saattavat osallistua opetukseen. Toimistosihteeri Hannele Pajulalta saa apua monissa käytännön asioissa, kuten tentteihin ilmoittautumisessa. Hänet tavoittaa vastaanottoaikoina päivittäin. Suomen kielen linjalla on myös muuta henkilökuntaa. Lauseopin arkisto sekä erilaiset projektit ja tutkimushankkeet työllistävät tutkijoita ja tutkimusavustajia. Muutamien kurssien opetuksesta voi vastata tuntiopettaja. Suomen kielessä on töissä myös harjoittelijoita, jotka ovat omia opiskelijoitamme. Lisäksi on dosentteja, jotka luennoivat omasta erikoisalastaan. He ovat väitelleitä tohtoreita ja tietyn alan asiantuntijoita, jotka voivat olla sekä henkilökunnan piiristä että oman yliopiston ulkopuolelta. 4

5 Henkilökunnalta Kieleke 3/2012 Suomen kielen linjan henkilökunta Professorit: Dosentit: Kaisa Häkkinen Marja-Liisa Helasvuo Tuomas Huumo Oili Karihalme Leena Kytömäki Krista Ojutkangas Sirkka Paikkala Karl Pajusalu Kirsti Siitonen Paula Sjöblom Lehtorit ja yliopisto-opettajat: Päivi Laine (työstä vapaa sl. 2012) Eve Mikone Kirsi-Maria Nummila (ma.) Krista Ojutkangas Paula Sjöblom Opettajatuutorit: Toimistosihteeri: Katri Priiki (ma.) Heidi Salmi (työstä vapaa sl. ja kl. 2012) Hannele Pajula Lauseopin arkiston tutkija: Nobufumi Inaba Muille kuin suomen kielen linjan opiskelijoille annettava opetus: Lehtori Tommi Kurki. Humanistisen tiedekunnan kirjallisen viestinnän opetus. Lehtori Kirsti Siitonen. Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille. Lehtori Ulla Palomäki. Kääntämisen ja tulkkauksen suomen kielen opetus. Yliopisto-opettaja Tanja Vaittinen. Kääntämisen ja tulkkauksen suomen kielen opetus. 5

6 Kieleke 3/2012 ABC Pääsykokeista publiikkiin Suomen kielen opiskelijan ABC A henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintojensa alussa henkilökunnan ohjauksessa. Sähköinen ehops löytyy osoitteesta https://nettiopsu.utu.fi/hops. Ilmoitustaulu F I Alakerran käytävän ilmoitustauluilta löytyvät muun muassa tenttitulokset ja harjoituskurssien ilmoittautumislistat. Niillä tiedotetaan myös muista opetukseen liittyvistä G J asioista, työpaikkailmoituksista ja yleensä tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Johdantokurssi Suomen kielen opintojen johdantokurssi suoritetaan opintojen alussa. Johdantokurssilla tutustutaan suomen kieleen tutkimusalana ja tutkintoaineena ja perehdytään opiskelutekniikan perusteisiin. Kandidaatintutkielma H K Aineopintojen seminaarissa tehtävä tutkielma, jonka avulla harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista. Kandidaatintutkielmasta käytetään myös nimitystä HuK-tutkielma. Aineopinnot Perusopintojen ja syventävien opintojen väliin sijoittuva opintokokonaisuus, jossa syvennetään tietoja suomen kielen rakenteesta ja kieleen liittyvistä ilmiöistä sekä opetellaan tieteellisen tiedon hyödyntämistä tekemällä kandidaatintutkielma. Fennicum Rakennus, jossa suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine sijaitsee. Fennistiikka Suomen kielen tutkimus. Gradu Pro gradu -tutkielma tehdään syventävien opintojen seminaarissa professorin ohjauksessa. Opiskelija saa valita tutkielmansa aiheen itse oman kiinnostuksensa mukaan. Harjoittelu Syventäviin opintoihin sisältyy harjoittelu, käytännöllinen perehtyminen johonkin fennistiikan alaan kuuluvaan tutkimus- tai opetustehtävään tai kirjalliseen työskentelyyn. Harjoittelun voi halutessaan korvata kirjatentillä tai esseesuorituksilla. HOPS Uudet opiskelijat laativat Kandidaatti Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK tai hum. kand.) on alempi korkeakoulututkinto. 6 Kirsi-Maria Nummila Kanta Suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö, joka järjestää opiskelijoille vapaa-ajan aktiviteetteja ja osallistuu oppiaineen kehittämiseen. Kannan kautta pääsee vaikuttamaan oppiaineen asioihin. Kieli- ja viestintäopinnot HuK-tutkintoon sisältyvät kirjallisen viestinnän, puheviestinnän, ruotsin kielen ja yhden vieraan kielen kurssit. Kypsyysnäyte Kandidaatintutkielman pohjalta kirjoitettava essee, jolla osoitetaan suomen kielen taito. Kypsyysnäyte suoritetaan HuK-tutkintoon. L Linja Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa on kaksi linjaa: suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus. Loppumerkintä Kun kaikki opintokokonaisuuden kohdalla mainitut opintojaksot on suoritettu, haetaan opintokokonaisuuden loppumerkintä. Opintokokonaisuus on valmis vasta sen jälkeen. Luento Yliopistossa annetaan luento-opetusta ja pidetään

7 ABC Kieleke 3/2012 harjoituksia ja seminaareja. Luento kestää kaksi oppituntia. M Maisteri Filosofian maisterin tutkinto (FM N tai fil. maist.) on ylempi P korkeakoulututkinto. NettiOpsu NettiOpsu on Turun yliopiston sähköinen opiskelijatietojärjestelmä. NettiOpsussa voi ilmoittautua tentteihin, tarkastella omia tenttituloksiaan ja opintosuorituksiaan sekä ilmoittautua yliopistoon ja muuttaa henkilötietojaan. NettiOpsuun kirjaudutaan osoitteessa https://nettiopsu.utu.fi/. Opintokokonaisuus O Opintokokonaisuuksia ovat perus-, aine- ja syventävät opinnot, joista tutkinto rakentuu. Opiskelija suorittaa pää- ja sivuaineistaan opintokokonaisuuksia. Kokonaisuuksien laajuus ilmoitetaan opintopisteinä. Opinto-opas Opinto-oppaasta löytyvät oppiaineiden opetussuunnitelmat eli tiedot opintokokonaisuuksiin kuuluvista kursseista ja niiden sisällöistä. Opinto-oppaan osoite on Opintopiste Opintojaksojen ja kurssien laajuutta mitataan opintopistein (op). Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä tunnin työpanosta. Pysyäkseen tavoitteellisessa tutkinnon suoritusajassa (5 vuotta) opiskelijan on suoritettava 60 opintopistettä vuodessa. Periodi Opintovuosi jakaantuu neljään periodiin, joista kaksi on syksyllä ja kaksi keväällä. Periodi sisältää seitsemän viikkoa opetusta ja yhden pääsääntöisesti opetuksesta vapaan tenttiviikon. Perusopinnot Ensimmäinen opintokokonaisuus, jossa saadaan perustiedot suomen kielen kieliopista ja sanastosta sekä opetellaan tekstien tuottamista ja huoltamista. Publiikki Valmistumisjuhla, joka järjestetään tiedekunnasta valmistuneille maistereille. Sivuaine S Sivuaineiksi valitaan humanistisen tiedekunnan tai muiden tiedekuntien aineita. Joihinkin aineisiin saa opiskeluoikeuden vain sivuainekokeen kautta. Sivuainekokeet järjestetään yleensä syksyn alussa. Opiskelijan tulisi valita vähintään yksi sivuaine jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Suoma Suomen kielen opiskelijoiden sähköinen ajankohtaistiedotelista, jolle voi liittyä ottamalla yhteyttä suomen kielen toimistosihteeriin. Syventävät opinnot Kolmas opintokokonaisuus, jossa tutustutaan suomen kielen tutkimuksen osa-alueisiin ja tehdään pro gradu -tutkielma. Tentti Tenttejä Ton erilaisia. Luentokurssien jälkeen järjestetään luentokuulusteluja, joihin ei tarvitse yleensä ilmoittautua erikseen. Kunkin kurssin tenttimiseen järjestetään kolme tenttimismahdollisuutta. Kirjatenttejä suoritetaan laitos- ja tiedekuntatenteissä sekä kesätenteissä, joihin ilmoittaudutaan joko NettiOpsun kautta tai tenttikuorella. Tuutori Tuutoreita on kahdenlaisia: opiskelijatuutoreita ja opettajatuutoreita. Opiskelijatuutori on vanhempi opiskelija, joka neuvoo ja opastaa uusia opiskelijoita opintojen alussa. Opettajatuutori on henkilökunnan jäsen, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja neuvoo tarvittaessa kaikissa oppiaineeseen liittyvissä asioissa. 7

8 Kieleke 3/2012 Professorit ESITTELYSSÄ: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorit Kaisa Häkkinen, Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo vastasivat Kielekkeen kiperiin ja syväluotaaviin kysymyksiin. Ketä ärsyttää tyhjänpäiväinen mahtailu, kuka luottaa huumoriin ärsyttävissä tilanteissa? Entä kuka professoreista kaipaa Kannan legendaarisia sieniretkiä? Lue ja ota selvää professoriemme mielenmaisemasta! PROFFAT 1. Kuka on sankarisi tai ketä ihailet? Miksi? 2. Mikä saa sinut iloiseksi ja vihaiseksi? 3. Mitä haluaisit vielä saavuttaa urallasi? 4. Miksi suomen kieltä on tärkeää opiskella? 5. Mikä on mieluisin muistosi omilta opiskeluajoiltasi? 6. Kuvaile Fennicumin arkkitehtuuria kolmella adjektiivilla. Professori Kaisa Häkkinen Arvostan 1800-luvun kielimiehiä, jotka jaksoivat uskoa suomen kielen tulevaisuuteen 1 ja taistella sen puolesta aikana, jolloin suomen kielellä ei ollut mitään virallisia oikeuksia yhteiskunnassa, ei ollut suomenkielistä virkamiehistöä eikä koulujärjestelmää. Hävettää, kun nykyään ruikutetaan pilkkuvirheistä ja englantilaisista lainasanoista ja pelätään kielen tuhoutumista. Suomalaisilla on nyt täysi valta ja vapaus käyttää ja kehittää omaa kieltään. Jos kieli näissä oloissa tuhoutuu, se on suomalaisten oma vika. 8 Koonneet: Annele Saikkonen ja Ilkka Numminen Tulen iloiseksi, kun saan tehdä järkeviä 2 töitä pätevien ja ahkerien ihmisten kanssa. Tyhjänpäiväinen mahtailu ja uhoaminen, suuret puheet ja katteettomat lupaukset ärsyttävät, mutta niitä maailmassa valitettavasti riittää. Haluaisin varmistaa, että fennistiikan arvo 3 ymmärretään myös fennistiikan ulkopuolella ja että fennistiikan sisälläkin ymmärrettäisiin monipuolisen ja monitieteisen tutkimuksen merkitys. Suomi on suomalaisille maailman tärkein 4 kieli. Käytännön kielitaidon lisäksi sen rakenteesta, historiasta ja käytöstä on hyvä tietää myös jotakin sellaista, mikä ei kuulu tavalliseen arkitietoon. Suomalaista kulttuuria tai edes jokapäiväistä elämää ei voi ymmärtää syvällisesti ilman suomen kieltä. Kaikkien suomalaisten ei tarvitse olla varsinaisia asiantuntijoita suomen kielen alalla, mutta myös asiantuntijoita tarvitaan. Ensimmäisenä opiskeluvuotenani Helsingin 5 yliopistossa suomen kielen peruskursseja pitänyt lehtori Seija Aalto kysyi minulta jotakin ja samalla sanoi olevansa kiinnostunut vastauksestani, koska uskoi minusta tulevan vielä jotakin. Sellainen tunnustus antoi itseluottamusta suomen kielen opiskelijoiden joukkoon joutuneelle aloittelevalle fennougristille. Viileä, vaalea, persoonaton. 6

9 Professorit Kieleke 3/2012 Mieluisimmat muistot sijoittuvat jatko-opintojen ajalle, jolloin opiskelin Yhdysvalloissa. 5 Opiskelutovereissani oli mitä erilaisimpien kielten tutkijoita. Hauskimpia olivat kiihkeät debatit milloin mistäkin kielitieteen kysymyksestä. Saatettiin esimerkiksi keskustella referoinnin verbaaleista ja nonverbaaleista merkeistä puheessa. Kuusikymmenlukulainen, luonnonläheinen, 6 kotoisa. Professori Marja-Liisa Helasvuo En taida olla fanitukseen taipuvainen ihminen. 1 Monilla ihmisillä on ihailtavia ominaisuuksia, mutta on vaikea nimetä ketään yksittäistä ihmistä. Tutkimuksen saralla ihailen tutkijaa, joka on luova ongelmanratkaisuissaan ja rehellinen tuloksiaan raportoidessaan. Ohjauksen alalla ihailen ohjattavaa, joka vaikeuksista huolimatta jaksaa viedä työnsä päätökseen. Opetuksessa ihailen opiskelijaa, joka ei ota asioita valmiina vaan pohtii niitä ja uskaltaa tarvittaessa kyseenalaistaa asioita. Iloa tuottavat oivallukset, sekä omat että 2 muitten. Suutun aika harvoin, mutta arjen tilanteet aiheuttavat joskus hankausta ja ärtymystä. Usein huumori auttaa. Haluaisin jatkaa tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä ja saada siinä joitain oivalluksia ne 3 antavat virtaa jatkaa eteenpäin. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on 4 tärkeää, että suomen kieltä opiskellaan yliopistoissa; näin saadaan suomen kielen asiantuntijoita yhteiskuntaelämän alueille. Kansainvälisesti on tärkeää, että suomen kieltä opetetaan ulkomaisissa yliopistoissa, jotta saadaan suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntijoita eri puolille maailmaa. Suomen kielen tutkimuksella on paljon annettavaa kielitieteelle. Fennistisen tutkimuksen tuloksia pitäisi saattaa enemmän kansainvälisen tutkijakunnan saataville. 9 Professori Tuomas Huumo Se, joka uskaltaa sanoa ääneen, että keisarilla 1 ei ole vaatteita. Iloiseksi minut saavat esimerkiksi ystävälliset 2 ja avuliaat ihmiset. Ammatillisesti ilahduttaa suuresti, kun saa huomata opiskelijoiden innostuvan vaikkapa seminaaritöidensä aiheista ja kehittyvän nuorina tutkijanalkuina. Vihaiseksi minut saa esimerkiksi turha byrokratia ja (koko ajan jatkuva) yritysmaailman huonojen toimintamallien pakkokopiointi yliopistoihin. Kehittyä paremmaksi tutkijaksi ja laajentaa 3 suomen kielen ja kielitieteen tuntemustani. Tässä ammatissa ei koskaan tule valmiiksi. Tällä hetkellä olen innostunut alkamassa olevasta suomalais-virolais-unkarilaisesta yhteishankkeesta, jossa tavoitteena on tutkia vertaillen kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta näitä ja muita sukukieliä. Miksi sinä suomea opiskelet, etkö osaa 4 sitä jo? on monelle suomen kielen yliopisto-opiskelijalle tuttu naljailu. Yliopisto-opiskelu tuo kuitenkin äidinkielen osamiseen aivan uusia näkökulmia, kyvyn nähdä kieli tutkijan näkökulmasta ja analysoida sitä kielitieteen keinoin. Suomen kieli tuo monenlaista mielenkiintoista viestiä menneiden aikojen ihmisten ajattelusta, kun sitä oikein kuuntelee. Tietenkin opiskelijariennot, esimerkiksi Kannan järjestämät legendaariset syksyiset sieni- 5 retket suosittelen hyvän perinteen elvyttämistä uuteen käyttöön! Kulmikas. Kolkko. Virastomainen. 6

10 Kieleke 3/2012 Kanta Jotain tutkittavaa Kirsi-Maria Nummila Tutkielmien ja harjoitustöiden tekeminen on tärkeä osa suomen kielen opintoja. Tutkiva kirjoittaja tarvitsee työtään varten aineiston. Sellaisen voi koota esimerkiksi poimimalla sanoja tai lauseita kirjoista tai lehdistä. Aineiston voi poimia myös Internetistä. Internetin kautta on myös mahdollista tavoittaa suhteellisen vaivattomasti suuriakin määriä ihmisiä. Tätä voi käyttää hyödyksi esimerkiksi kerätessään tutkimusaineistoa kyselykaavakkeen avulla. Aineiston voi koostaa myös puhutusta kielestä, esimerkiksi televisiokeskustelujen kieltä tallentamalla. Kaikkea ei tarvitse aina tehdä alusta asti itse, vaan käytettävissä on myös monia valmiita aineistokokoelmia. Oppiaineella on esimerkiksi laajat keräelmät pitäjittäin koottuja nimiä ja sanoja. Murresanojen lisäksi on tallennettu muun muassa slangisanastoa ja ikivanhoja asiakirjanimiä. Oppiaineen kokoelmien kautta pääsee myös vanhan kirjakielen sanojen jäljille. Sanoja laajempia kokonaisuuksia tutkivalle vertaansa vailla olevan aineiston tarjoaa Lauseopin arkisto. Se on sähköinen murretta ja yleiskieltä käsittävä tekstikorpus. Muita tutkimustarkoituksiin käytettävissä olevia sähköisiä aineistoja ovat oppiaineessa tekeillä olevat Mikael Agricolan teosten morfosyntaktinen tietokanta ja Edistyneiden suomenoppijoiden korpus. Apua oppiaineen kokoelmien käyttöön saa opettajatuutorilta ja Lauseopin arkiston tutkijalta. Oppiaineen ulkopuolella erinomaisia aineistolähteitä suomen kielen tutkijalle tarjoavat esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen arkistot ja Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineen Muoto-opin arkisto. Kantaa kannattaa kannattaa Annele Saikkonen Kanta on Turun yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö. Se on perustettu vuonna 1961, ja se on yksi suurimmista humanistisista ainejärjestöistä. Kanta toimii suomen kielen opiskelijoiden edunvalvojana. Se tekee yhteistyötä oppiaineen henkilökunnan kanssa esimerkiksi keräämällä palautetta opetuksesta. Lisäksi Kanta järjestää monipuolisia vapaa-ajan aktiviteetteja. Vakiintuneita tapahtumia ovat mm. baaribileet, sitsit, peli-illat, teatteriekskursiot, lomaltapaluuristeily, pikkujoulut, kastajaiset sekä laskiais- ja vappuvastaanotto. Kanta pitää yllä tenttiarkistoa, joka löytyy Kannan nettisivuilta. Arkistosta löytyvät vanhat tenttikysymykset paitsi suomen kielen myös muiden oppiaineiden kursseista. Lisäksi Kanta pitää yllä sijaislistaa. Kannan ytimen muodostaa hallitus, joka valitaan vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa. Hallituksen kokouksiin ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen jäsenet. Toimisto sohvineen on yhdistyksen sydän. Kannan toimisto sijaitsee Yo-talo A:n toisessa kerroksessa. Kanta jakaa toimiston yhdessä historian opiskelijoiden ainejärjestön Kritiikin kanssa. Kannan jäseneksi voi liittyä kuka tahansa opiskelija. Opiskeluaikainen jäsenyys maksaa 20 euroa, ja lukuvuoden mittainen jäsenyys maksaa 5 euroa. Jäseneksi voi liittyä Fennicumin aulassa keskiviikkoisin klo pidettävissä päivystyksissä, hallituksen kokouksissa tai myyjäisissä. Kannan nettisivut löytyvät osoitteesta org.utu.fi/tyyala/kanta. 10

11 Puheenjohtajalta Kieleke 3/2012 Ainejärjestön puheenjohtajan tervehdys Matilda Herjanto, Kannan puheenjohtaja Onnittelut uudesta opiskelupaikasta ja tervetuloa suomen kielen opiskelijoiksi! Kirjoitan tätä tekstiä jo viidennen vuoden opiskelijana, mutta muistan silti elävästi, kuinka jännittävältä yliopisto-opintojen aloittaminen aikanaan tuntui. Edessä oli uusi ja omituinen yliopistomaailma sekä paljon puhuttu opiskelijaelämä. Sama tunne koskettaa tällä hetkellä varmasti monia teistä uusista fukseista. Heti aluksi haluan todeta, että olette kaikki tehneet hyvän valinnan. Turku on mahtava ja opiskelijamyönteinen yliopistokaupunki. Oppiaineemme henkilökunta on mukavaa ja asiantuntevaa. Suomen kielen maisterin koulutusta arvostetaan, ja valmistuneiden työllistymisaste on korkea verrattuna moniin muihin humanistisiin oppiaineisiin. Lisäksi suomen kielen maisterit voivat työskennellä hyvin monilla eri aloilla. Opintojen aloittaminen saattaa aluksi tuntua sekavalta ja loputtomalta uusien asioiden suolta. Uusiin käytäntöihin ja nimityksiin törmää tuon tuosta. Jollekin saattaa tulla yllätyksenä, ettei yliopistossa ole esimerkiksi valmiita lukujärjestyksiä tai että opintotuen saamiseksi tulisi laskea opintopistemääriä ja täyttää lomakkeita. Sivuaineitakin pitäisi olla valitsemassa jo ensimmäisten viikkojen aikana. Osalle vaikeuksia tuottaa pelkästään kotiovelta yliopistolle löytäminen täysin uudessa asuinkaupungissa. Älkää kuitenkaan huolestuko turhaan. Ennen pitkää jokainen teistä tietää, mitä akateemisella vartilla tarkoitetaan, miten laitos- ja tiedekuntatentit eroavat toisistaan tai miksi kaikkialla korostetaan akateemista vapautta ja vastuuta. Akateemisessa suossa tarpomisessa saatte apua tuutoreiltanne. Muistakaa siis osallistua kaikkiin tuutoritapaamisiin! Tapaamisissa saatavan opintoihin liittyvän ohjauksen lisäksi teillä on mahdollisuus tutustua myös kampusalueeseen ja ennen kaikkea kanssafukseihin. Olen varma, että jokainen haluava voi saada yliopistosta paljon uusia kavereita. Toivottavasti kaikkien mukaan tarttuu opiskelun lomassa myös jokunen sydänystävä. Tuutorit tulevat tutustuttamaan teidät myös oppiaineemme ainejärjestöön, jota nimitetään Kanta ry:ksi. Kanta on opiskelijayhdistys, jonka tarkoituksena on järjestää jäsenistölleen monipuolista ohjelmaa kulttuuri- ja liikuntatapahtumista baaribileisiin ja sitseihin. Lisäksi yhdistys ajaa jäsenistönsä etua koulutuspoliittisissa asioissa niin oppiaineen kuin koko tiedekunnan tasolla. 11 Ennen pitkää jokainen teistä tietää, mitä akateemisella vartilla tarkoitetaan, miten laitosja tiedekuntatentit eroavat toisistaan tai miksi kaikkialla korostetaan akateemista vapautta ja vastuuta. Kannan toiminnasta vastaa 13-henkinen hallitus, joka vaihtuu vuosittain. Me hallituslaiset vastaamme mielellämme kaikkiin mieltänne askarruttaviin kysymyksiin. Tuonnempana syksyllä valitaan tulevaan hallitukseen toivomme mukaan myös teitä uusia kantalaisia. Loppuun haluan lähettää terveiset myös kaikille muiden vuosikurssien opiskelijoille. Toivottavasti kaikilla oli mukava kesä, ja toivottavasti tästä syksystä tulee sitäkin parempi!

12 Kieleke 3/2012 Kopolta Ainejärjestön kopon tervehdys 12 Leo Valjanen, Kannan koulutuspoliittinen vastaava Tervetuloa uudet fuksit! Onnea ennen kaikkea siitä, että pääsette nyt tutustumaan akateemiseen maailmaan ja tiedeyhteisöön, mutta onnea myös tulevaisuutenne kannalta oivasta valinnasta. Suomen kielen opiskeleminen tarjoaa oikein hyvät eväät työelämään sijoittumista ajatellen. Erikseen onnittelen myös niitä kirjoitushetken tietojen mukaan kolmea hyväksyttyä mieshakijaa, miespuolinen äikänope kun on aika kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Kun itse hain ja valikoiduin tinakenkäiseen joukkoomme, en itse asiassa tiennyt ollenkaan mihin ryhtyisin valmistumiseni jälkeen. Totta puhuen en juurikaan edes ajatellut asiaa. Myyttinen ylempi korkeakoulututkinto oli kaukana, lähes yhtä kaukana kuin nyt kahden vuoden jälkeen, ja tuntui myyttisyydessään merkityksettömältä. Olinhan tässä, akateemisen urani alussa. Antauduin ikään kuin virran vietäväksi ja olenkin opiskellut nyt paitsi yleistä kielitiedettä ja sosiolingvistiikkaa, myös venäjää. Olen myös lukenut tähtitieteen peruskurssin, joskin tein niin silkasta akateemisesta kiinnostuksesta. Tähän mennessä olen kuitenkin ehtinyt myös katsella, kun vuosikurssitoverini valmistelevat kandejaan, kuunnellut omimman alansa, esimerkiksi opettajan tai toimittajan kutsumuksen kuulleita vanhempia opiskelijoita ja seurannut heidän intoutuneisuuttaan. Myös eräät minun jälkeeni aloittaneet ovat osoittaneet oma-aloitteisuutta ja tarmoa ammatinvalinnan suhteen. Se on äärimmäisen rohkaisevaa. Itseäni miellyttää romanttinen ajatus kammioonsa (kammio: mikä sana!) uppoutuneesta pölyisestä tutkijasta, vaikka en olekaan täysin varma, soveltuisinko minä siihen. Olinhan tässä, akateemisen urani alussa. Antauduin ikään kuin virran vietäväksi. Aivan kuten en ole täysin varma, soveltuisinko paimentamaan yläkoululaisia voimalla seitsemän miehen tai hylkäämään kioskikirjailijoiden käsikirjoituksia kustannustoimittajana kustantamossa, jonka runollinen nimi saa aikaan henkeviä ajatuksia. En ole siis varma mistään. Kandin kirjoittamiselle en ole juuri uhrannut ajatuksia. Syksyllä voisin vihdoin perehtyä siihen kiinan kieleen. Jo kahdessa vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua paljon, ja vaikka tulevaisuus vaikuttaisi epävarmalta, ei se muuta miksikään sitä, että sitten kun lopulta (neljän, viiden, seitsemän vuoden päästä) valmistuu, niin sitten valmistuu. Kädessäsi on filosofian maisterin paperit ja olet oman alasi asiantuntija. Myöskään se, että heti valmistumisensa jälkeen (tai kesken opintojen) päättääkin lähteä vaikka suoraan sähköalan oppiin ammattikorkeaan, ei tarkoita, että yliopistossa vietetyt vuodet olisivat hukkaan heitetyt. Itsensä sivistäminen, kuten lukeminen, kannattaa aina. Jos kaikesta huolimatta sun valtaa hämmennys ja kauhu, eipä hätää, sillä Kanta ei unohda omiaan. Ei edes fukseja. Siksipä se järjestää työelämäseminaarin, jonne kutsutaan puhumaan suomen kielen maistereita, jotka ovat saaneet oman alansa töitä. Konkreettinen todiste valmistumisen jälkeisestä elämästä! Tarkoitus on tarjota ideoita ja näkymiä tulevaisuuteen, jottei opiskelu tuntuisi päämäärättömältä. Tule siis paikalle!

13 Muistelua Kieleke 3/2012 Elämäni fuksina Teksti: Kaija Kauppinen Kuva: Janina Jokimies Oli syksyn ensimmäinen päivä. Rantauduin Turkuun aamulla, ja ilmassa leijaili tilanteeseen sopivasti hiuksenhieno utu, kun matkasin satamasta Yliopistonmäelle. Mieleni oli täynnä malttamatonta odotusta maustettuna lievällä jännityksellä. Kaikki oli uutta, vaikka olinkin fuksi jo toista kertaa. Ensimmäisestä kerrasta tosin oli kulunut jo useampi vuosi. Uusi kotikaupunki, uusi opinahjo, uudet kuviot. En tiennyt vielä tässä vaiheessa yhtään, mikä minua tuolla uljaalla mäellä odottaisi. Viihdynkö varmasti? Osaanko tarpeeksi? Miten hyvin opin uutta? Erotunko häiritsevästi joukosta, koska olen aika vanha fuksiksi? Millainen ilmapiiri minua on vastassa? Turun yliopistossa vallitseva miellyttävä ilmapiiri itse asiassa yllätti minut jo pääsykoetilanteessa, enkä ole todellakaan joutunut katumaan valintaani myöhemmin. Henkilökunta vaikuttaa mukavalta, asialliselta ja ammattitaitoiselta. Ainakin he, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä, vaikuttavat. Yhtään omaa egoa pönkittämättä Kanta on ihana ainejärjestö, jonka toiminta on hyvin paljon muutakin kuin pelkkää kokouksissa istumista. Ajauduin jotenkin vahingossa lopulta mukaan Kannan hallitukseen, kun en malttanut pysyä poissakaan ja halusin tietää lisää. En ole katunut. Kannalla on sitä paitsi käytössään leppoisa toimisto, jonne voi halutessaan mennä vaikka ihan vain löhöilemään luentojen välissä. Kaikilla tällaista etua ei ole. Huomasin syksyn alettua, että Turussa täytyy olla itse aktiivinen, jos haluaa saavuttaa yhtään mitään. Kukaan ei tule kotiovelta hakemaan. Pieni uutuuttaan pihalla oleva opiskelija hukkuu helposti omaan yksinäisyyteensä, jos ei tutustu kehenkään kunnolla. Jännitin etukäteen, millaisten ihmisten kanssa mahdan päätyä opiskelemaan suomen kieltä Suomen Turkuun, kun vihdoin vuosien pohdintojen jälkeen ymmärsin heittäytyä tälle tielle. Onneksi meistä on moneksi. Vuosikurssimme osoittautui aivan mahdottoman mukavaksi joukoksi piristävän persoonallisia ihmisiä. Mietiskelin tässä eräänä kesäisenä iltana, että fuksivuosissani on havaittavissa hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä. Voisin sanoa, että toinen ja todennäköisesti viimeinen fuksivuoteni päivitti tyylikkäästi ensimmäisen version. Fuksivuonna kuuluu näköjään elää täysillä, kokeilla omia rajoja ja uusia mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti, onnistua ja epäonnistua, rakentaa omaa identiteettiä uudelleen, olla lannistumatta vastoinkäymisistä, olla vähän pihalla kaikesta, ottaa asioista selvää, tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, verkostoitua, pitää hauskaa vastuullisen opiskelun ohella, ihastua vääriin tyyppeihin, yllättyä vähän kaikesta, myös tenttituloksista, ja päättää kevät huimaan opiskelijavappuun. Fuksivuodet kuuluvat ehdottomasti elämäni parhaisiin vuosiin. Haluankin tähdentää uusille opiskelijoille, että kannattaa ottaa kaikki mahdollinen ilo ja hyöty irti omasta fuksivuodesta. Yleensä tilaisuus ei nimittäin toistu. 13

14 Kieleke 3/2012 Sivuaineet Tutkinto rakennetaan tukevaksi sivuaineilla Ilkka Numminen Pelkällä pääaineen perus-, aine- ja syventävillä opinnoilla ei yliopistosta valmistuta. Ei millään, vaikka niin haluaisikin. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon edellytetään vähintään 180 opintopisteen edestä opintoja. Maisteriksi haluavan on puhkaistava 300 opintopisteen raja. Rajoja voi hätyytellä vaikka alla olevilla sivuaineilla. Kuvaukset perustuvat pitkälti omiin kokemuksiini. Oppiaineiden hyväksyntää selityksille lienee turha hakea. Yleisessä kirjallisuustieteessä klassikoiden lukemiseen käytettyihin lukutunteihin suhteutettuna opintopisteet eivät lohkea helpolla. Analyysiesseitä voi tehdä yksin ja ryhmässä. Ryhmiin pääseminen on kuitenkin melkoisen kyttäyksen takana. Ole siis tarkkana ilmoittautumisten kanssa. Muista ilmoittautua oppiaineen toimistosihteerille, jotta pääset mukaan oppiaineen sähköpostilistalle. Listalla tiedotetaan kurssimuutoksista ja muista opintojen kannalta tärkeistä asioista. Kirjallisuusaineiden opiskelu muistuttaa paljon toisiaan. Yhtenä erona kuitenkin on se, että kotimaisessa kirjallisuudessa pienryhmiin pääsee paljon helpommin. Se saattaa kuulostaa merkityksettömältä, mutta akateemisen vapauden huumaamana pienryhmässä työskentely on ainakin minulle ollut tuloksellisempaa kuin täysin itsenäinen puurtaminen. Historia on yliopiston yleissivistävimpiä oppiaineita. Sen opiskelu on paikallaan esimerkiksi toimittajiksi aikoville tai muuten menneen ja nykyisen väleistä kiinnostuneelle. Tie historianopiskeluun käy sivuainekokeen kautta. Historian perusopinnoissa käydään läpi historiantutkimuksen perusteita. Omat kurssinsa on lisäksi Suomen historialle, yleiselle historialle ja kulttuurihistorialle. Historian luennot ovat olleet yliopistoaikani mielenkiintoisimpia kursseja. Ne antavat kontrastia nykyiseen ja ahaa-elämykset ovat varsin yleisiä. Erityisesti Suomen historian tunteminen auttaa ajoin ymmärtämään suomen kieltä. Varsin usein lehtorit opettavat esimerkiksi yläasteella äidinkielen ja kirjallisuuden ohella historiaa. 14

15 Sivuaineet Kieleke 3/2012 Kasvatustieteitä äidinkielen ja kirjallisuuden tai suomen kielen opettajaksi haluavan on opiskeltava perus- ja aineopintojen verran eli yhteensä 60 opintopisteen edestä. Opettajan pedagogisiin opintoihin on haettava erikseen, pääsykokeet järjestetään yleensä alkuvuodesta. Työtaakkansa voi helpottaa opiskelemalla ennakkoon esimerkiksi perusteet kasvatustieteistä. Luennot ovat massiivisia ja keskimäärin kirjastoissa on yksi tenttikirja neljää opiskelijaa kohti. Ryhmähenkinen opiskelu on valttia: kopioikaa kirjoja ja muistiinpanoja toisillenne. Tällöin ei ole katastrofi, jos jollekin luennolle ei pysty menemään. Kasvatustieteen teorian ja tavoitteiden läpikäynti on ajoittain erittäin turhauttavaa ja puuduttavaa. Viimeistään tällöin pienet ryhmäavautumiset ovat psyykelle poikaa. Liiketoimintaosaamista voi opiskella kauppakorkeakoulussa. Liiketoimintaosaamisessa käydään läpi muun muassa yrittämisen, markkinoinnin, laskentatoimen sekä kirjanpidon perusteita. Ne ovat varsin yleishyödyllistä oppia. Liiketoimintaosaamisen opettaminen alkaa syksyisin. Opetukseen osallistuminen edellyttää sivuainekoetta. Kokeessa pyörivät vuodesta toiseen samat kysymykset hieman eri muunteluin. Kysymykset voi käydä katsomassa yliopiston taloustieteen laitoksen liiketoimintaosaamisen kokonaisuuden sivuilta. Koottuja vastauksia kysymyksiin voi kysellä vaikkapa minulta. Vapaita sivuaineita humanistisessa tiedekunnassa - Arkeologia - Elämänkatsomustieto - Folkloristiikka - Fonetiikka - Kansatiede - Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri Rajattuja tai valintakokeen edellyttäviä sivuaineita - Kotimainen kirjallisuus - Sukupuolentutkimus - Unkarin kieli ja kulttuuri - Uskontotiede - Yleinen kielitiede - Yleinen kirjallisuustiede - Englannin kieli - Espanja - Historia - Kulttuurihistoria - Luova kirjoittaminen - Mediatutkimus - Musiikkitiede - Pohjoismaiset kielet - Ranska - Saksan kieli - Taidehistoria - Venäjän kieli - Viron kieli ja kulttuuri - Viittomakieli 15

16 Kieleke 3/2012 Pedagogiset opinnot Ihanat, kamalat pedarit 1. Mitä opintoja vaaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pedagogisiin opintoihin? Teoriassa: Hakijalla tulee olla suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä perusopinnot sekä kieliaineesta (suomen kieli tai suomalais-ugrilainen kielentutkimus) että kirjallisuusaineesta (kotimainen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede). Perusopinnoista pitää olla opintokokonaisuuden loppumerkintä hakuajan päättymiseen mennessä. Käytännössä: Suomen kieltä pääaineenaan opiskelevien kannattaa siis huolehtia hyvissä ajoin, että kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen perusopintoja on kertynyt tuo 25 opintopistettä, ja että loppumerkintä on haettu ja rekisteriin kirjattu. 2. Millainen hakuprosessi on? Mitä valintakokeessa on vastassa? Teoriassa: Opettajan pedagogisiin opintoihin haetaan erillisellä hakulomakkeella. Pätevät hakijat kutsutaan soveltuvuuden arviointiin. Soveltuvuuden arviointi koostuu kahdesta osasta: arviointitilanteessa annettavasta ryhmätehtävästä sekä yksilöhaastattelusta. Käytännössä: Itse valintakokeessa opiskelijat jaetaan pienryhmiin ja edessä on sekä ryhmätehtävä/-haastattelu että yksilöhaastattelu. Tehtävät liittyvät opetettavaan aineeseen: hakijoille voidaan esimerkiksi jakaa katkelma jostakin kaunokirjallisesta tekstistä ja antaa tekstiin liittyvä tehtävä, jota saa ensin pohtia yksikseen ja joka sitten puretaan koko ryhmän kesken. Yksilöhaastatteluun voi puolestaan valmistautua tulemalla tietoiseksi omista päämääristään, motiiveistaan, arvoistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Itsereflektioon voi varautua kätevästi jo etukäteen, sillä pedagogisten opintojen aikana käsite tulee kyllä jokaiselle hyvinkin tutuksi. 3. Miten opinnot rakentuvat? Milloin alkaa kiireisin kausi? Teoriassa: Pääosa opinnoista rakentuu siten, että yliopistolla tehtävät kasvatustieteen ja pedagogiikan opinnot vuorottelevat Norssissa tapahtuvan varsinaisen opetusharjoittelun kanssa. On siis teoreettisempia jaksoja ja opetusharjoittelujaksoja. Opinnot alkavat heti alkusyksystä täysillä. Yliopistolla tapahtuvat opinnotkin suoritetaan melko koulumaisesti, siis suhteellisen tiukkaa lukujärjestystä noudattaen. Käytännössä: Opintojen alkaessa syksyllä kannattaa varautua siihen, että aluksi kaikki saattaa tuntua oudolta, uudelta ja sekavalta. Educariumin intensiiviviikoilla on tarkoitus harjoitella opintojen teoriaa, kun taas Turun normaalikoululla vietetty aika kuluu enemmän käytännön asioiden parissa. Turhaan ei kuitenkaan tarvitse huolestua, vaikka toisinaan tuntuisikin siltä, että nämä kaksi maailmaa ovat toisistaan kaukana: tärkeintä on olla oikeassa paikassa suunnilleen oikeaan aikaan. Monesti on hyödyllistä tukeutua oman aineen opetusharjoittelijoiden usein tiiviiksi muodostuvaan yhteishenkeen. 16 Elina Ahola ja Mikael Varjo

17 Pedagogiset opinnot Kieleke 3/2012 Educariumilla on vuoden aikana muutamia kursseja. Lisäksi keväällä kirjoitetaan 15 sivun pituinen proseminaarityö äidinkielen opetustieteen alaan liittyvästä vapaavalintaisesta aiheesta. Kiireisimmät kaudet Educariumilla sijoittunevatkin sekä syys- että kevätpuoliskojen loppuun. Normaalikoulun puolella puolestaan on vuoden aikana neljä viiden opintopisteen harjoittelujaksoa, joissa kaikissa pidetään omia tunteja, seurataan muiden tunteja, käydään luennoilla ja ryhmänohjauksissa sekä kerätään koulun toimintakulttuuriin kuuluvista asioista tapahtumista, teemapäivistä, retkistä, kokeiden korjaamisista, yo-kirjoitusten valvonnoista, erityisopetuksesta jne. tietty määrä opetusharjoittelua. 4. Venyvätkö päivät pitkiksi? Miksi? Teoriassa ja käytännössä: Päivät saattavat joskus venyä pitkiksikin, jos esimerkiksi aamulla on opetusta ja muuta asiaa Norssissa ja illalla tentti yliopistolla. Omien oppituntien suunnittelu jää usein tehtäväksi illalla kotona, mikä venyttää myös työpäivää. Vaikka bussiyhteydet Varissuolle ovat erittäin hyvät, venyttää Norssiin kulkeminen päivän pituutta helposti. Päivien pituus on pitkälti kiinni omasta itsestä ja kyvystä aikatauluttaa asioita, mutta lähes kaikille tulee varmasti vuoden aikana hetkiä, jolloin vuorokausien rajat hämärtyvät, kun seuraavan päivän tunti ei millään valmistu tai kun yrität viime hetkillä ennen deadlinea väen väkisin laatia professorin vaatimuksesta proseminaarityöhösi edes yhden taulukon, vaikka se ei millään muotoa tuntuisikaan siihen sopivan. Kalenteri onkin itsehillinnän ja omalaatuisen huumorintajun ohella vuoden aikana tärkeä osa opettajaharjoittelijan päivittäistä varustusta. Todennäköisesti et kuukahda vuoden päätteeksi kuolleena maahan kuin Feidippides konsanaan, vaikka toiset pedagogisten opintojen vaativuudella ja alituisella kiireellä pelottelisivatkin. 5. Ovatko suomen kielen ja pedagogisten opintojen opinnot hyvin sovellettavissa todelliseen oppituntiin? Teoriassa ja käytännössä: Opinnoista saa paljon apua todellisten oppituntien pitämiseen. Kaikkia suunnittelemiaan ja valmistamiaan materiaaleja voi tietenkin käyttää myöhemminkin. Samoin sekä opintojen kautta että muiden oppitunteja seuraamalla voi saada ideoita esimerkiksi erilaisista työskentelytavoista ja harjoitustyypeistä. Opetusharjoittelussa harjoitellaan kuitenkin lähinnä vain yksittäisten tuntien pitämistä, mikä ei valmenna kovinkaan hyvin tavallisen koulun arkielämään. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opetusvelvollisuus peruskoulussa on 18 viikkotuntia. Oppitunteja on siis 3 4 joka päivä. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että jokaista oppituntia ei aina ole aikaa suunnitella aivan niin tarkkaan kuin opetusharjoittelun aikana. Hallitus päätti kesäkuussa 2012 uudesta perusopetuksen tuntijaosta. Tuntijaon lisäksi päätettiin, että draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Toivottavasti tämä muutos huomioidaan myös opettajan pedagogisissa opinnoissa, ja draamakasvatuksen määrään ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Psst! Kanta pitää yllä sijaislistaa, jonne voivat liittyä kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan sijaisuustöistä kiinnostuneet Kannan jäsenet. Listaa markkinoidaan Turun ja sen lähialueiden kouluille. Listalle voi liittyä lähettämällä sähköpostia listan ylläpitäjälle, jonka osoite löytyy Kannan nettisivuilta. 17

18 Kieleke 3/2012 Suomi toisena kielenä S2-alaa etsimässä Pauliina Laaksonen Suomi toisena kielenä eli S2-opetukseen voi tutustua opintojen aikana monella tavalla. Kokemus auttaa valmistumisen jälkeisessä työnhaussa ja oman suunnan löytäminenkin helpottuu, kun pääsee tunnustelemaan varhaisessa vaiheessa tietään. Te, joilla on koko yliopistoelämä edessä, ehditte kokeilla vaikka kaikkea alla mainittua. S2-kurssit Aivan ensiksi S2-alasta kiinnostuneen kannattaa osallistua S2-luentokursseille ja tenttiä S2-kirjatenttipaketteja. Niitä voi suorittaa valinnaisina opintoina sekä aineopintoihin että syventäviin opintoihin. Käymäni luentokurssit ovat olleet hyvin käytännöllisiä, ja niissä on saanut suoria vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Alan kirjallisuutta tenttiessä on taas saanut tutustua S2-opettajien ajatuksiin ja kokemuksiin. Syksyn toisessa periodissa on syventävä suomi toisena kielenä -kurssi, johon voivat osallistua aineopintojen ja syventävien opintojen opiskelijat. Suoritus tulee syventäviin opintoihin. Tälle kurssille voi tulla, vaikka ei olisikaan käynyt aineopintojen suomi toisena kielenä -kurssia. Innostuin itse alun perin S2-alasta toimiessani vapaaehtoisena ohjaajana maahanmuuttajalapsille suunnatussa läksykerhossa. Läksykerho-ohjaajana voi toimia, vaikka ei opiskelisikaan suomen kieltä, mutta etenkin suomen kielen opiskelijalle se on hyödyllinen kokemus. Halisten läksykerhossa käy alakouluikäisiä lapsia, jotka iloisesti pulputtavat sujuvaa suomea mutta kompastelevat läksyissään. Läksykerho-ohjaajana pääsee myös pelaamaan Unoa lasten itse keksimillä säännöillä ja hämmästyttämään lapsia askartelutaidoillaan. Läksykerhoa järjestetään syksyllä Kerho kokoontuu kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja torstaisin klo tai Ota yhteyttä opetuskoti-ohjaajaan Mari Hermajaan sateenkaarikoto.fi) saadaksesi lisätietoja. Keväällä on aineopintojen kurssi vuorovaikutusharjoituksia suomenoppijan kanssa. Tälle käytännölliselle kurssille voivat oikein hyvin tulla jo perusopintojenkin opiskelijat. Läksykerho 18

19 Suomi toisena kielenä Kieleke 3/2012 Harjoittelu Mikäli aiot S2-alalle valmistuttuasi, harjoittelu kannattaa tehdä S2-alaan liittyen. Voit löytää harjoittelupaikkasi oppiaineen tehtäväpankista, hakea tiedekunnan järjestämiä harjoittelupaikkoja tai etsiä harjoittelupaikan itse. S2-alan harjoittelumahdollisuuksia yhdistää se, että hyvin todennäköisesti joudut tekemään harjoittelun palkatta, palkkioksi saat toki opintopisteitä ja kokemusta. Kata Keskitalo suoritti tehtäväpankkiharjoittelun viime lukuvuonna. Harjoittelutehtävät syntyvät S2-opiskelijoiden tarpeen mukaan, ja Katan tehtävänä oli yksinkertaisesti keskustella suomen kielellä S2-opiskelijoiden kanssa. Kata kertoo keskustelujen aihevalinnan olleen vapaata ja harjoittelun edenneen muutoinkin varsin itsenäisesti. Sisältö määräytyi kunkin opiskelijan tarpeen mukaan, useimmille oli tärkeintä kuulla suomea ja joutua puhumaan spontaanisti. Katan kanssa opiskelijat saivat harjoitella muun muassa ääntämistä ja ajankohtaisista asioista keskustelua. Kata arvelee harjoittelunsa suurimman hyödyn olleen se, että hän oppi vertaamaan erilaisia oppimistyylejä käytännössä ja tunnistamaan muutamia tyypillisimpiä toistuvia virheitä S2-opiskelijoiden puheessa. Tuutorointi Voit suorittaa harjoittelun myös toimimalla tuutorina kielikeskuksessa. Kielikeskuksessa tuutorille on tarjolla useita erilaisia tehtäviä, joista voi koota itselleen sopivan kokonaisuuden. Tuutorina pääsee seuraamaan vaihtareiden ja englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevien suomenopintoja aivan alkeistasolta lähtien. Tuutorina voit ottaa ohjataksesi oman pienryhmän, avustaa tunneilla, osallistua kieli-iltoihin ja pitää tuutorivastaanottoja. Perusopinnot on hyvä olla suoritettuina ennen tuutoroinnin aloitusta, mutta vaatimuksesta voidaan tarvittaessa joustaa. Tuutoriksi haluavan on parasta ottaa yhteyttä kielikeskuksen suomen kielen opettajiin Päivi Paukkuun fi) tai Pirkko Hölttään elokuun aikana. Fennicumin ilmoitustaululle on tulossa lisätietoa. Kandi tai gradu S2-alalta Sekä kandidaatintutkielman että pro gradu -tutkielman voi tehdä S2-alalta. Niina Kekki tutki kandidaatintutkielmassaan erästä lukiossa käytettävää S2-oppikirjaa ja S2-ylioppilaskokeen tekstin ymmärtämisen tehtäviä. Ennen kandiaan Niina oli käynyt muutamia S2-kursseja ja tehnyt syventävien opintojen harjoittelun S2-alalla. Niina päätyi tutkimaan S2-ylioppilaskoetta, koska hän ei löytänyt siitä aikaisempia opinnäytetöitä. Hän huomauttaakin, että koska tutkimusta ei ole tehty vielä kovin paljoa, etenkin muilla kuin oppikirjatutkimuksilla on mahdollisuus päästä tutkimaan ennen tutkimattomia asioita. Niina aikookin jatkaa kandinsa aihetta jossain muodossa graduunsa, ja suosittelee myös muille kiinnostuneille opinnäytteen tekemistä S2-alalta. 19

20 Kieleke 3/2012 Näkökulmia Ylistys sivuaineelle! 3 Moni suomen kielen pääaineopiskelija valitsee sivuaineekseen kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen tavoitteenaan valmistua äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Jotkut pitävät sivuainevalinnallaan opettajapolun avoinna, vaikka eivät vielä tiedä, haluavatko sille poiketa. Kirjallisuuden opiskelu sopii myös kulttuuri- tai kustannusalalle pyrkiville, mutta ennen kaikkea sen opiskelu sopii lukevalle ja ajattelevalle ihmiselle. Teksti: Pauliina Laaksonen Kuva: Wikimedia Commons Suomen kieltä opiskellessa saa yhä uudelleen ihastella, miten aivan kaikki toimii harvoin mistään keksii moitteen sanaa. Uusilla opiskelijoilla ei ole vielä mihin verrata, joten ymmärtäkää olla alusta asti onnellisia heinäkuussa julkaistusta opinto-ohjelmasta, nopeasti opintorekisteriin ilmestyvistä tenttituloksista, oppiaineen toimivasta tiedotuksesta, hyvin suunnitelluista kursseista ja sähköposteihin vastailevasta henkilökunnasta. Toivon, että uudet kirjallisuusoppiaineiden sivuaineopiskelijat innostuisivat siitä, että Haavikon runojen ja Tšehovin novellien lukemisesta voi saada opintopisteitä, eivätkä pitäisi sitä vain aikaa vievänä pakkona. Kirjallisuudenopinnoista voi toki tehdä perässä vedettävän kivisen kirjareen, mikäli varaa kirjapaketin viidelletoista kirjalle vain muutaman viikon lukuaikaa. Aloita ajoissa ja lue yksi kaunokirjallinen teos viikossa. Itse luin kirjatentteihin aina niin kauan, että tenteissä en enää muistanut ensimmäisinä lukemieni kirjojen päähenkilöiden nimiä. Itse olen suomen kieleen soluttautunut kirjallisuudenopiskelija. Ensimmäisinä opiskeluvuosinani en uhrannut suomen kielen opiskelulle ajatustakaan, sillä kulttuurihistorian aikakaudet kiinnostivat enemmän kuin äänne- ja muotorakenne. Kokeilin lähes kaikkea, varsinkin niitä oppiaineita, joiden kurssien nimet lupasivat avata koko länsimaisen maailman. Mielenkiintoisimmat kurssit löysin kuitenkin neljäntenä opiskeluvuotenani uskaltauduttuani vihdoin Fennicumiin. Suomen kielen opiskelusta on ollut minulle konkreettista hyötyä alusta asti. Kirjallisuudenopiskelijalle on vaikea keksiä ammattia, jossa suomen kielen taitaminen ei johtaisi kivuttomampaan työllistymiseen. Kirjallisuuden opiskelu voi antaa paljon kielestä kiinnostuneelle. Se auttaa hallitsemaan ja taitamaan kieltä, on se sitten oma tai vieras. Kirjojen parissa puuhastelu parantaa myös kirjoitustaitoa, kielenkäyttöä ja sanavarastoa. Olen kuullut lukemattomia kertoja väitteen, että kirjallisuuden opiskelu vie lukemisesta nautinnon. Ei vie, ellei sitten lukukokemuksen uhkana koe olevan näkökulman avartuminen ja luetun syvällisempi ymmärtäminen. Jos sinua kiinnostaa erityisesti suomalainen kirjallisuus, opiskele kotimaista kirjallisuutta, jos kirjallisuus ylipäätään, opiskele yleistä kirjallisuustiedettä. Jos haaveilet opetusassistentin paikasta ulkomaisessa yliopistossa, muista ottaa heti opiskeluiden alussa selvää, onko sivuainevaatimuksena nimenomaan kotimainen kirjallisuus. Kohtele kirjoja hyvin, pohdi lukemaasi. 20

21 Työelämässä Kieleke 3/2012 Vastavalmistuneet fennistit pysyvät kortistosta kaukana Suomen kielen pääaineopiskelijat ovat arvokasta sakkia. Työmarkkinat nappaavat keskivertohumanistia paremmin heidät mukaansa, selviää viimeisimmästä Turun yliopiston työelämäpalveluiden sijoittumis- ja uraseurannasta. Noin 80 prosenttia suomen kielen oppiaineesta valmistuneista on vuosi valmistumisensa jälkeen kiinni työelämässä. Vakituisessa kokopäivätyössä oli kyselyyn osallistuneista 30 prosenttia, kun puolilla töitä löytäneistä oli määräaikainen työsuhde. Työttöminä vastavalmistuneista oli kolme prosenttia. Kuukausipalkan keskiarvo töitä löytäneillä oli 2593 euroa. Valtaosa suomen kieltä pääaineenaan lukevista valmistuu äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi. Se näkyy työnantajasektorilla selvästi. Yli puolella työssä käyvistä työnantajana oli kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten fennistejä työllistivät yritykset, joiden osuus työnantajista oli 17 prosenttia. Teksti: Ilkka Numminen Kuva: Wikimedia commons Noin puolet työssä käyvistä on löytänyt työpaikan Varsinais-Suomesta. Työllistyneet kokevat lukuisissa kohdissa, että opintojen kehittämät taidot jäävät työelämän vaatimuksille alakynteen. Esimerkiksi tärkeiksi mielletyissä ryhmätyötaidoissa, organisointi- ja koordinointitaidoissa sekä neuvottelutaidoissa käytännön vaatimukset ja omat taidot eivät usein kohtaa. Etenkin opettajien arjessa näyttäisi siltä, että lisäopastus kelpaisi. Vastavalmistuneet ovat toivoneet enemmän opastusta esiintymiseen, opettamiseen ja monikulttuurisessa ympäristössä toimimiseen. Opiskelijan kannattaa perehtyä tilastoihin, erityisesti niihin osiin, joissa kerrotaan omien ja työelämän taitojen kohtaamattomuudesta. Se voi auttaa opintojen valinnassa huomattavasti. Puutteita voi aina paikata. 21

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia?

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia? Lisätietoja germaanisen filologian opiskelusta: Lehtori Satu Selkälä puh. (08) 553 3430 satu.selkala(at)oulu.fi Lisätietoja opiskelijavalinnasta: Humanistisen tiedekunnan kanslia Puh. (08) 553 1011 (vaihde)

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa. Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta

Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa. Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta Tätä kaikkea voit opiskella Nykykielten laitos tarjoaa opetusta kaikkiaan 23 kielessä sekä kieliteknologian

Lisätiedot

Ohjeita uusille opiskelijoille. Venäjä äidinkielenä. Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi Opettajaksi

Ohjeita uusille opiskelijoille. Venäjä äidinkielenä. Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi Opettajaksi Ohjeita uusille opiskelijoille Venäjä äidinkielenä Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi Opettajaksi Kääntäjäksi Yhteiset perusopinnot www.helsinki.fi/yliopisto 15.9.2014 1 Venäjä äidinkielenä Venäjä äidinkielenä

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

1 (61) Tdk Pääaine/koulutusohjelma Luokittelu Sivuaine Kokonaisuus

1 (61) Tdk Pääaine/koulutusohjelma Luokittelu Sivuaine Kokonaisuus 1 (61) H Arkeologia Pääaine Arkeologia ARKEOLOGIAN 16 16 ARKEOLOGIAN 16 16 ARKEOLOGIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT 12 12 Pääaine Total 32 12 44 Sivuaine Hum.tdk:n antamat merkinnät KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 16

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

RANSKA RANSKAN KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN LINJA KEVÄÄN 2013 OPETUSOHJELMA (päivitetty 15.1.2013)

RANSKA RANSKAN KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN LINJA KEVÄÄN 2013 OPETUSOHJELMA (päivitetty 15.1.2013) RANSKA RANSKAN KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN LINJA KEVÄÄN 2013 OPETUSOHJELMA (päivitetty 15.1.2013) Tärkeitä päivämääriä Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti maanantaina 7.1.2013, ellei toisin mainita.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle. Sanna Mäkilä Opintopäällikkö

Oppaan käyttäjälle. Sanna Mäkilä Opintopäällikkö Oppaan käyttäjälle Tämä opas sisältää humanistisen tiedekunnan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) ja filosofian maisterin tutkinnon (FM) tutkintovaatimukset lukuvuodelle 2013 2014, jotka

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 405177 Kielioppi (RRA101) 6 op 405178 Ranskan kielen tuottaminen

Lisätiedot

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO 1 KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO HOPS 2 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA KAIKENLAISTA KÄTEVÄÄ Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 Tutkintojen koostaminen HuK (kaaviot Manuaalissa)

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015]

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Intensiiviviikot Educariumissa syksyllä 2015: vk 36 38: ma 31.8. - ti 15.9. vk 39 40: to 24.9. - to 1.10. vk

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

ESPANJA SYKSYN 2014 OPETUSOHJELMA (Päivitetty 2.10.2014)

ESPANJA SYKSYN 2014 OPETUSOHJELMA (Päivitetty 2.10.2014) ESPANJA SYKSYN 2014 OPETUSOHJELMA (Päivitetty 2.10.2014) HENKILÖKUNTA Henkilökunnan työhuoneet sijaitsevat Fennicumissa, oikea siipi, 1. krs. Tarkista vastaanottoajat www-sivuilta. Professori BARTENS Angela,

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

ESPANJA KEVÄÄN 2013 OPETUSOHJELMA (Päivitetty 20.12.2012, suomen kielen rakenne)

ESPANJA KEVÄÄN 2013 OPETUSOHJELMA (Päivitetty 20.12.2012, suomen kielen rakenne) ESPANJA KEVÄÄN 2013 OPETUSOHJELMA (Päivitetty 20.12.2012, suomen kielen rakenne) Tarkemmat tiedot kursseista ja uudesta tutkintojärjestelmästä löytyvät vuoden 2012 2013 opintooppaasta ja opiskelijan yleisoppaasta.

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Opintopisteitä yht. 180op n. 60op n. 60op n. 60op

Opintopisteitä yht. 180op n. 60op n. 60op n. 60op KANDIDAATIN TUTKINNON OPINTOJEN ETENEMISJÄRJESTYS 1. lukuvuosi 2. lukuvuosi 3.lukuvuosi Teologian kandidaatin tutkinto (180 op) A1-linja sl kl sl kl sl kl Yleis- ja kieliopinnot 25op YK10 Filosofia ja

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

9.15-9.30 Kasvatustieteiden tiedekunta toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi Varadekaani Arja Virta

9.15-9.30 Kasvatustieteiden tiedekunta toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi Varadekaani Arja Virta KKV0 OPISKELIJAKSI YLIOPISTOON (5 op) Kasvatustieteiden laitos Opiskelijaksi yliopistoon-opintojakson aikana tutustutaan yliopistoopiskeluun sekä yliopiston palveluihin, ympäristöön ja organisaatioon.

Lisätiedot

Sosiaalitieteiden opintoinfo. Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila 27.11.

Sosiaalitieteiden opintoinfo. Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila 27.11. Sosiaalitieteiden opintoinfo Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila 27.11.2014 VTK- ja VTM-tutkinnon rakenne KAIKKI suorittavat ensin VTK-tutkinnon (180

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA

TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA 2 TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2015-2016 3 Julkaisija: TURUN YLIOPISTO Toimittaja: Laura Puromies Painopaikka: Juvenesprint,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

RANSKA RANSKAN KIELEN LINJA KEVÄÄN 2014 OPETUSOHJELMA (päivitetty 11.2.2014, kurssi A5.2./S5.2.)

RANSKA RANSKAN KIELEN LINJA KEVÄÄN 2014 OPETUSOHJELMA (päivitetty 11.2.2014, kurssi A5.2./S5.2.) RANSKA RANSKAN KIELEN LINJA KEVÄÄN 2014 OPETUSOHJELMA (päivitetty 11.2.2014, kurssi A5.2./S5.2.) Henkilökunta Henkilökunnan työhuoneet ovat Rosetassa lukuun ottamatta professori Suomela-Salmea sekä tutkijoita

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA. Uusien opiskelijoiden johdantokurssi, kieliaineet 19.8.2015 Opintopäällikkö Sanna Mäkilä

OPISKELU HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA. Uusien opiskelijoiden johdantokurssi, kieliaineet 19.8.2015 Opintopäällikkö Sanna Mäkilä OPISKELU HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Uusien opiskelijoiden johdantokurssi, kieliaineet 19.8.2015 Opintopäällikkö Sanna Mäkilä Käsiteltävät asiat 1. Keskeistä sanastoa 2. Opiskelun luonne 3. Tutkintorakenne

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

WebOodin opinto-opas ja ilmoittautuminen

WebOodin opinto-opas ja ilmoittautuminen Aloitus Homma alkaa osoitteesta www.helsinki.fi/weboodi. Jos et omista yliopiston atk-tunnuksia, voit hypätä kohdan 1. yli. Voit huoletta tutustua WebOodin saloihin ilman tunnuksiakin. WebOodin opinto-opas

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

ESPANJA KEVÄÄN 2014 OPETUSOHJELMA (Päivitetty 17.12.2013, Erikoisalojen käännökset su-es, sekä AO että SO)

ESPANJA KEVÄÄN 2014 OPETUSOHJELMA (Päivitetty 17.12.2013, Erikoisalojen käännökset su-es, sekä AO että SO) ESPANJA KEVÄÄN 2014 OPETUSOHJELMA (Päivitetty 17.12.2013, Erikoisalojen käännökset su-es, sekä AO että SO) Tarkemmat tiedot kursseista ja uudesta tutkintojärjestelmästä löytyvät vuoden 2013 2014 opintooppaasta

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009)

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009) Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 402087 Kielioppi (RRA101) 5 op 402088 Ranskan kielen tuottaminen

Lisätiedot

Hei ja tervetuloa Katkolle! Olen Erika, 21-vuotias yleisen kasvatustieteen toisen vuoden opiskelija. Sivuaineena minulla on toistaiseksi ollut vain

Hei ja tervetuloa Katkolle! Olen Erika, 21-vuotias yleisen kasvatustieteen toisen vuoden opiskelija. Sivuaineena minulla on toistaiseksi ollut vain Hei uusi Turun yliopiston opiskelija! Onnittelut pääsystä Turun yliopistoon kasvatustieteiden tiedekuntaan. Eikö olekin mahtava tunne, kun suuresta hakijajoukosta juuri sinä pääset punaista haalaria kantavien

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS

TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2012 2013 2 Julkaisija: TURUN YLIOPISTO Toimittaja: Sami Louekari Sivunvalmistus ja taitto:

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1 Jyväskylän yliopisto 29.08.2011 O P I N T O S U O R I T U S O T E Sukunimi : Rekola Etunimet : Pauli Mikael Syntymäaika : 01.03.1985 Opinto-oikeus : Valmistunut Koulutusohjelma : Erikoiskoulutus : Pääaine

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot