Yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämistyöryhmä YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISOHJELMA
|
|
- Pekka Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämistyöryhmä YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISOHJELMA
2 Ympäristöministeriölle Työryhmän tehtäväksianto Ympäristöministeriö asetti yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämistyöryhmän, jonka toimiaika päättyi Työryhmän tehtävänä oli yhdyskuntarakenteen ohjauksen nykyisten keinojen ja niiden toimivuuden kartoittaminen sekä merkittävimpien yhdyskuntarakenteen hajautumiseen johtavien kehityskulkujen ja niihin vaikuttavien julkisen sektorin toimien kartoittaminen. Edellä kuvatun työn pohjalta työryhmän tuli valmistella yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämisohjelma. Ohjelma tuli valmistellaan yhteistyössä eri tahojen kanssa ja siinä on ehdotukset asiaan keskeisesti vaikuttavien viranomaistahojen toimiksi. Yhdyskuntarakenteen eheytymisen tavoite on kirjattu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, ympäristöministeriön strategiaan ja ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman rakennetta. Käsite sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden. Suomen taajamissa käytetään maata asukasta kohden moninkertainen määrä muihin länsimaihin ja myös pohjoismaihin verrattuna. Tämä merkitsee pitempiä työssäkäynti- ja asiointietäisyyksiä, korkeita infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannuksia sekä korkeita yhdyskuntien päivittäisestä toiminnasta aiheutuvia liikennekustannuksia. Samalla aiheutuu runsasta luonnonalueiden ja -varojen kulutusta ja päästöjä. Yhdyskuntarakenne on hajautunut nopeasti kasvavilla alueilla muuttoliikkeen, ikärakenteen ja asumisväljyyden kasvun tuloksena. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä luotaisiin edellytyksiä toimivalle joukkoliikenteelle, tehokkaalle tavarankuljetusjärjestelmälle, kansalaisten tarvitsemien palvelujen saavutettavuudelle ja luonnonalueiden ja -varojen säästämiselle. Yhdyskuntarakenteen hallinta on erityisen tärkeää suurilla kasvavilla kaupunkiseuduilla, mutta sillä voidaan tukea myös muiden alueiden sekä maaseudun taajama- ja kyläverkoston elinvoiman säilymistä. Keinoja yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä voivat olla mm. maakuntaja kuntakaavoitus, seurannan ajantasaisuus, päätöksenteon hyvä tietotaso yhdyskuntarakenteeseen liittyvistä talous- ja muista vaikutuksista, alueidenkäytön suunnitteluyhteistyön tiivistäminen, alueidenkäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun kytkeminen paremmin toisiaan tukeviksi, osuvat joukkoliikenneinvestoinnit, kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen asunto- ja maapoliittisin keinoin yhdyskuntarakenteellisesti hyvillä alueilla sekä eheyttä tukeva vero- ja maksupolitiikka. 2
3 Työryhmän työskentely Työryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöneuvos Harry Berg ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana yliarkkitehti Aulis Tynkkynen ympäristöministeriöstä. Työryhmän jäseninä ovat toimineet budjettineuvos Pekka Pelkonen valtiovarainministeriöstä, yli-insinööri Pentti Puhakka kauppa- ja teollisuusministeriöstä, yli-insinööri Anneli Tanttu liikenne- ja viestintäministeriöstä, yliarkkitehti Ritva Laine Suomen Kuntaliitosta, apulaisjohtaja Rolf Nyström Uudenmaan ympäristökeskuksesta, kaavoitusinsinööri Anita Pihala Nurmijärven kunnasta, suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta sekä projektiarkkitehti Leena Rossi Jyväskylän kaupungista. Työryhmän sihteerinä on toiminut hallitussihteeri Tapani Kajamaa ympäristöministeriöstä. Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet ympäristöneuvos Harri Pitkäranta, ylitarkastaja Jukka Saikkonen ja yliarkkitehti Katri Tulkki ympäristöministeriöstä sekä yliarkkitehti Pertti Vesanto Valtion asuntorahastosta. Työryhmän konsulttina on toiminut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Konsultin työhön ovat eri vaiheissa osallistuneet johtava tutkija Pekka Lahti, erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi ja tutkija Saija Niskanen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta sekä tutkija Olli Maijala Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta (YTK). Työryhmä on kokoontunut yhteensä 11 kertaa ja kuullut seuraavia asiantuntijoita. Kunnan maapolitiikasta on kuultu maankäyttöinsinööri Matti Holopaista Suomen Kuntaliitosta ja hallitussihteeri Jyrki Hurmerantaa ympäristöministeriöstä. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on kuultu yli-insinööri Timo Turusta ympäristöministeriöstä. Sisäasiainministeriön aluekehitystoimista on kuultu asiantuntijana neuvotteleva virkamies Antti Vallea ja neuvotteleva virkamies Leif Ehrsténiä sisäasiainministeriöstä. Maakuntakaavoituksesta ja muusta maakunnan liiton toiminnasta on kuultu maakunta-arkkitehti Olavi Veltheimiä Uudenmaan liitosta ja suunnittelujohtaja Tuomo Palokangasta Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Alueellisen ympäristökeskuksen toiminnasta on kuultu apulaisjohtaja Rolf Nyströmiä Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Kuntien yleiskaavoituksesta ja asemakaavoituksesta sekä hajarakentamisesta on kuultu yliarkkitehti Ritva Lainetta Suomen Kuntaliitosta sekä projektiarkkitehti Leena Rossia Jyväskylän kaupungista sekä kaavoitusinsinööri Anita Pihalaa ja luottamusmies Juhani Larua Nurmijärven kunnasta. Liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteydestä ja liikenne- ja viestintäministeriön toimista on kuultu rakennusneuvos Mauri Heikkosta ympäristöministeriöstä sekä liikenneneuvos Petri Jalastoa ja yli-insinööri Anneli Tanttua liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kaupan kehityksestä ja sijoittumisesta on kuultu tutkimuspäällikkö Jouko Torasvirtaa kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja yliarkkitehti Katri Tulkkia ympäristöministeriöstä. Ilmasto- ja energiakysymyksistä on kuultu yli-insinööri Pentti Puhakkaa kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Verotuksellisista kysymyksistä ja valtion asemasta maanomistajana on kuultu budjettineuvos Pekka Pelkosta valtiovarainmi- 3
4 nisteriöstä sekä saatu valtiovarainministeriön vero-osaston päivätty muistio. Valtion asuntorahaston asemasta yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä on kuultu yliarkkitehti Pertti Vesantoa. Yhdyskuntarakenteesta eri väestöryhmien kannalta on kuultu erikoissuunnittelija Marja Kurenniemeä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta (STAKES). Rakennusliikkeiden näkemyksistä on kuultu projektijohtaja Wisa Majamaata YIT:stä. Konsultti on kuullut työryhmän jäsenten lisäksi asiantuntijana emeritusprofessori Pekka V. Virtasta. Työryhmän ehdotusten pääpiirteet Työryhmän näkemyksen mukaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä keskeistä on kysyntää vastaavan tonttitarjonnan turvaaminen yhdyskuntarakenteellisesti edullisilta paikoilta käyttämällä kunnan maapoliittisia keinoja, kaavoituksella ja tehostamalla hajarakentamisen ohjausta. Joukkoliikenteen saaminen hinnaltaan ja palvelutasoltaan kilpailukykyisemmäksi henkilöauton käyttöön verrattuna tukisi eheän yhdyskuntarakenteen muodostumista. Kuntien välillä on tarpeen kehittää seudullista yhteistyötä. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä kunnat ovat avainasemassa ja maakuntien liittojen sekä alueellisten ympäristökeskusten tulisi tukea kuntia tässä tehtävässä. Eri hallinnonalojen tulisi toimia saman suuntaisesti huomioiden eheytyvän yhdyskuntarakenteen tavoite. On myös tehtävä eräitä eheän yhdyskuntarakenteen mahdollistamiseksi tarpeellisia lainmuutoksia ja hallintokäytäntöjen muutoksia sekä parannettava alan tietämystä. Työryhmän ehdottama yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämisohjelma on tarkoitettu ennen kaikkea kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenneongelmien ratkaisuun. Useimmat ehdotetut tavoitteet soveltuvat kuitenkin myös väestöltään supistuviin yhdyskuntiin. Poikkeuksena tästä ovat muun muassa liikennettä ja etenkin joukkoliikennettä koskevat tavoitteet. Työryhmän esitys yhdyskuntarakenteen kehittämisohjelmasta on yksimielinen. Jatkotoimet Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö pyytää mietinnöstä lausunnot ehdotusten toteuttamisen kannalta keskeisiltä tahoilta. 4
5 Helsingissä Harry Berg Aulis Tynkkynen Pekka Pelkonen Pentti Puhakka Anneli Tanttu Ritva Laine Rolf Nyström Anita Pihala Tuomo Palokangas Leena Rossi Tapani Kajamaa 5
6 SISÄLLYSLUETTELO Ympäristöministeriölle 2 Sisällysluettelo Kehittämisohjelman perustelut Ohjelman lähtökohdat Taustaselvitykset Yhdyskuntarakenteen ja sen eheyttämisen määrittely Yhdyskuntarakenteen kehitys ja ohjaustarve Yhdyskuntarakenteen hajautumisen syyt Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta aiheutuvat epäkohdat ja eheyttämisen tarve Yhdyskuntarakenteen ohjauksen keinot ja niiden toimivuus Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen vaikuttavat toimijat Kehittämisehdotusten ryhmittely ja painotus Yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämisohjelma Eheän yhdyskuntarakenteen kysyntä ja tarjonta Ministeriöiden toimien yhdensuuntaisuus Verotukselliset keinot Maankäytön ja liikennesuunnittelun yhteensovittaminen Kaupallisen palvelurakenteen ohjaus Maakuntakaavoitus, yleiskaavoitus ja asemakaavoitus Seutuyhteistyö Kuntien maapolitiikan tehostaminen Hajarakentamisen ohjaus Väestöltään supistuvien kuntien yhdyskuntarakenne Päättäjien ja alueidenkäytön suunnittelijoiden tietopohja Yhdyskuntarakenteen seuranta Tutkimus Yhteenvetotaulukko Kehittämisohjelman ympäristövaikutusten arviointi..55 Liitteet Kirjallisuusselvitys 64 s. Asiantuntijahaastattelujen yhteenveto 4 s. 6
7 1. KEHITTÄMISOHJELMAN PERUSTELUT 1.1 Ohjelman lähtökohdat Taustaselvitykset Yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämisohjelman taustaksi laadittiin kirjallisuustutkimus yhdyskuntarakenteen eheyttämisen perusteista ja asiantuntijahaastatteluun perustuva kartoitus yhdyskuntarakenteen ohjauksen perusteista ja toimintatavoista sekä kehittämiskohteista ja keinoista. Kirjallisuustutkimuksessa käsiteltiin noin 70 lähdeteosta. Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voidaan todeta seuraavat pääkohdat: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen koetaan laajasti yhtenä tärkeimmistä yhdyskuntien kehittämistavoitteista. Eheyttämistarve on pysynyt pitkään tavoitteiden kärkijoukossa ja on edelleen perusteltu johtuen yhdyskuntarakenteen hajautumisen aiheuttamista ympäristön laadun heikkenemisestä, lisääntyvistä ympäristöhaitoista ja yhdyskuntakustannuksista. Kirjallisuustutkimuksen mukaan vähiten tiedetään syistä, jotka aiheuttavat eheyttämistoimien suhteellisen huonon menestyksen. Suhteellisen vähän on tutkittu eheyttämisen konkreettisia keinoja ja eri toimijoiden kuten yritysten rooleja, yhteistyötä ja niihin liittyviä ongelmia. (Liite 1) Asiantuntijahaastattelu laadittiin puhelimitse ja sähköpostikyselynä 21 asiantuntijalle, joista 11 vastasi kyselyyn. Lisäksi kuultiin 12 asiantuntijaa työryhmän kokouksissa. Haastattelussa kysyttiin keskeisimpiä kehittämiskohteita ja keinoja yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa, vastuutahoja ja yhteistyötarpeita, tarvittavaa uutta tietopohjaa sekä keskeisimpiä ongelmia, esteitä ja haasteita uusien ohjauskeinojen käyttöönotossa ja soveltamisessa. (Liite 2) Yhdyskuntarakenteen ja sen eheyttämisen määrittely Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan yhdyskunnan fyysistä rakennetta. Se käsittää rakennetut asuin- ja työympäristöt palveluineen, toimintoihin liittyvine vapaa-alueineen sekä liikenteen ja teknisen huollon verkostot. Yhdyskuntarakenteeseen liitetään useimmiten myös erilaisia toiminnallisia ominaisuuksia kuten asumisen, työssäkäynnin ja palvelujen väliset yhteydet, tuotannollisten toimintojen sijainti asiointi-, kuljetus- ja jakeluliikenteineen. Yhdyskuntarakenteeseen liitetään myös yhdyskuntien toiminnasta ja liikenteestä aiheutuvat kustannukset, päästöt ja luonnontilassa olevien alueiden käyttö yhdyskuntarakentamiseen. Alueen laajuuden kannalta yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman rakennetta. Yhdyskuntarakenteen käsitteestä poiketen aluerakenne -käsitteen avulla tarkastellaan laajempia alueita; koko maan, maakunnan tai maakunnan osan rakennetta. Muutoin aluerakenne käsite sisältää samoja fyysisiä ja toiminnallisia elementtejä kuin yhdyskuntarakenne. Työryhmä ei ole työs- 7
8 sään käsitellyt aluerakenteeseen liittyviä kysymyksiä tai tehnyt aluerakenteeseen liittyviä ehdotuksia. Eduskunnalle annetun valtioneuvoston selonteon valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista pohjalta yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman rakennetta. Käsite sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden. Työryhmä on käyttänyt työssään tätä määritelmää. Työryhmä on käsitellyt yhdyskuntarakennetta sen tuottamien taloudellisten, ekologisten ja elinympäristön laatuun liittyvien vaikutusten kannalta. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä työryhmä tarkoittaa rakenteen hajautumisesta aiheutuneiden epäkohtien korjaamista ja uusien epäkohtien synnyn välttämistä. 1.2 Yhdyskuntarakenteen kehitys ja ohjaustarve Yhdyskuntarakenteen hajautumisen syyt Yhdyskuntarakenteen hajautumisen taustalla vaikuttava tekijä on yleinen taloudellinen kehitys, jonka taustalla on mm. teknologinen muutos ja seurauksena kaupungistuminen. Useimmilla Suomen kaupunkiseuduilla yhdyskuntarakenne on hajautunut. Maan aluerakenteen ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen muutoksessa on siis vastakkaisia kehityspiirteitä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti on tapahtunut aluerakenteen ja asutuksen keskittymistä, mutta kaupunkiseutujen tasolla yhdyskuntarakenteen hajautumista. Myös väestöään menettävillä seuduilla, taajamissa ja pienissä kaupungeissa yhdyskuntarakenne on paikoin hajautunut asuntojen ja tilojen jäädessä tyhjilleen. Suomessa kaupungistuminen on yhä kesken ja maan kaupunkiväestön osuus on selvästi alhaisempi kuin muissa Euroopan läntisissä maissa ja pohjoismaissa. Maaseudulta ja pienemmistä taajamista muuton voidaan olettaa jatkuvan ja suurimpien kaupunkiseutujen kasvun jatkuvan. Väestöään menettävät edelleen maaseutualueet ja myös osa pienemmistä taajamista ja kaupungeista. Viime vuosikymmeninä vetovoimaiset kaupungit ja kaupunkiseudut ovat laajentuneet alueellisesti ja niiden yhdyskuntarakenne on hajautunut. Toi- 8
9 minnalliset päivittäisalueet ulottuvat hyvinkin kauas pääkeskuksista. Aivan viimeaikainen kehitys näyttää kuitenkin etenevän niin, etteivät kaupunkiseudut enää laajene nopeasti, vaan rakentaminen suuntautuu hajarakentamisena jo aiemmin laajenneille seuduille. Kaupunkiseutujen reunaalueet pirstoutuvat ja kaupungin ja maaseudun rajaa ei monin paikoin voi havaita. Kaupunkiseutujen reuna-alueille syntyy yhdyskuntarakennetta, joka ei ole kaupunkimaista eikä maaseutumaista. Kaupungistumisesta saatavat talousedut jäävät saavuttamatta. Hajautuminen ilmenee muuttona maaseudulta kaupunkiseuduille ja lähimuuttona kaupunkiseutujen keskeisiltä alueilta kehysalueille. Hajauttavaa asuntotokysyntää aiheuttavat luonnonläheisyyttä ja omakotitaloasumista arvostava asumisihanne ja Suomen maaseutumaisuuteen kytkeytyvä kulttuuriperintö. Tärkeitä ovat myös lapsiperheiden näkemykset turvallisen kasvuympäristön tarjoavasta lähiympäristöstä. Näitä laatutavoitteita ei ole onnistuttu täyttämään riittävän hyvin kaikilla vanhoilla ja uusilla yhdyskuntarakenteellisesti hyvin sijoittuvilla asuntoalueilla. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla kuntien hallinnolliset rajat ja niiden molemmin puolin käytävä kilpailu hyvistä veronmaksajista voi aiheuttaa hajautumista. Uusien asuntokuntien palvelutarpeiden hoito, kuten esimerkiksi koulujen ja päiväkotien rakentaminen ja käyttö, yleensä ensin aiheuttaa kunnalle kustannuksia ja kunnalle koituvien verotulojen positiivinen vaihe ajoittuu perheen aikuisten keski-ikään. Myös vanhusväestön palveluiden hoito aiheuttaa kunnalle kustannuksia. Kunnallistekniikan rakentaminen uusille asuinalueille on niin ikään kallista. Kasvualueilla kunnat voivat olla taloudelliselta tilanteeltaan hyvinkin erilaisia. Näissä oloissa kunnat joutuvat tarkoin harkitsemaan kehitysuraansa. Kun kaupunkiseudun keskuskunnan kyky tai halu ottaa vastaan uusia asukkaita on saavuttanut rajansa, paine siirtyy naapurikuntiin ja näiden jälkeen seuraavan kehävyöhykkeen kuntiin. Rakennustonttien ja asuntojen hinta nousee ja seuraa alueellisesti vastaavaa kehityskulkua. Asunnon tarvitsijan näkökulmasta tämä ilmenee tonttien ja asuntojen tarjonnan puutteena ja liian korkeana hintatasona keskusalueiden läheisyydessä ja yhä etäämpänä keskusalueista. Kasvualueella kunnan kaavoituksen ajantasaisuus ja oikein sijoittuva monipuolisesti erityyppisiä rakennustontteja sisältävä tonttivaranto varmistavat toivotun kasvukehityksen. Jos kunnan talous mahdollistaa infrastruktuurin ja palveluiden tuottamisen ja kunnassa vallitseva kehitysajattelu sen sallii, kunnat voivat tukea väestökasvuaan mm. vahvistamalla alueidenkäytön suunnittelun henkilöstöä ja tonttituotantoa. Yhdyskuntarakenteen kannalta toivotun kehityksen turvaamiseksi kunta voi tarvittaessa myös aktivoida maapolitiikkaansa. Jos kuntien on kunnallistaloudellisista tai muista syistä hillittävä kasvua, eikä alueidenkäytön suunnittelun tarjoamia keinoja käytetä, seudun yhdyskuntarakenne hajautuu rakentamispaineiden purkautuessa hajarakentamisena seudun reuna-alueilla ja seudun ulkopuolelle. Kasvavien kaupunkiseutujen kuntien parempi yhteistyö alueidenkäytön suunnittelussa olisi yhdyskuntarakenteen hyvän kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Asuntorakentamisen sijoittumisen ohella yhdyskuntarakenteen hajautuminen ilmenee työpaikka- ja palvelurakentamisena kehävyöhykkeille. Useat 9
10 teollisuus- ja muut tuotannolliset toiminnot siirtyvät kaupunkien keskeisiltä alueilta kehävyöhykkeille tai kauemmaksikin. Ne sijoittuvat kuitenkin mielellään paikkoihin, joissa on yritykselle tuttu ja valmiiksi toimintakuntoinen toimintaympäristö, infrastruktuuri, hyvät liikenneyhteydet, yritysverkosto, työvoimantarjonta ja palvelut. Tällaiset sijaintikriteerit täyttyvät suurien kaupunkien kehävyöhykkeillä, hyvien liikenneyhteyksien varsilla ja kaupunkiseutujen lähitaajamissa. Kaupan suuryksiköiden sijainnilla on myös merkitystä hajautumiskehityksessä. Kaupalliset palvelut siirtyvät työpaikkojen ja asutuksen ohella suurina yksikköinä kehävyöhykkeille, ulosmeno-, ohitus- ja kehäteiden varsille. Vanhojen asuinalueiden lähikaupat vähenevät. Tämän taustalla on kaupan kuljetus- ja varastointijärjestelmien logistiikan kehitys. Kaupan saamat mittakaavaedut usein ilmenevät tavaroiden hintatasossa ja pääosa asiakkaista sopeutuu autoilla tapahtuvaan asiointiin. Yhdyskuntamuodostus on sidoksissa myös suunnittelussa ja rakentamisessa mukana oleviin lukuisiin toimijoihin sekä ajan ideologioihin, jolloin kukin toimija ja aika pyrkivät tuottamaan omanlaistaan yhdyskuntarakennetta. Tällä hetkellä mm. globalisaation katsotaan edellyttävän uusia korkealaatuisten työpaikka- ja asuinalueita ja niitä verkostomaisesti yhdistävää yhdyskuntarakennetta kansainvälisesti kilpailukykyisille kaupunkiseuduille. Väestöään menettävissä taajamissa yhdyskuntarakenne hajautuu paitsi kehysalueella tapahtuvan rakentamisen seurauksena myös siten, että nykyiseen taajamarakenteeseen syntyy aukkoja asuntojen ja toimitilojen jäädessä vajaakäyttöiseksi. Puuttuvan kysynnän takia myös jo suunniteltuja uusia alueita voi jäädä rakentamatta tai ne toteutuvat vain osittain. Hajautuminen rasittaa kunnallistaloutta silloin kun alueen kunnallistekniikka on jo rakennettu ja jää vajaakäyttöiseksi, mutta edellyttää kuitenkin kunnossapitoa. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tuottamien tietojen pohjalta taajamien asukastiheyden laskuun vaikuttaa myös asumisväljyyden kasvu. Sotien jälkeisessä taloustilanteessa rakennettiin esimerkiksi Ruotsiin verrattuna pienempiä asuntoja. Asumisväljyys on kasvanut vuodesta 1980 noin 37 %, mikä johtuu ennen muuta ruokakuntakoon pienenemisestä. Yksin tai kaksin asuvien ns. pienruokakuntien osuus on noussut 53 %:sta 70 %:ksi ja ruokakuntien keskikoko supistunut 2,7:stä 2,2:ksi. Rakennettujen alueiden aluetehokkuus on samaan aikaan kasvanut keskimäärin yli 10 %. Edellä mainittujen ilmiöiden yhteisvaikutuksena asukastiheys on laskenut noin 20 %. Samaan aikaan yli asukkaan taajamien asukasmäärä on kasvanut yli :lla ja haja-asutusalueiden asukasmäärä on vähentynyt noin :lla Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta aiheutuvat epäkohdat ja eheyttämisen tarve Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta aiheutuvat epäkohdat Yhdyskuntarakenteen kehityksellä on merkitystä kansantaloudelle, kaupunkiseutujen aluetaloudelle ja ympäristölle. Maailmanlaajuisista kehitys- 10
11 ilmiöistä lähitulevaisuudessa yhdyskuntarakenteen kehitykseen voivat vaikuttaa ainakin ilmastonmuutos sekä öljyn hinnan nousu ja epävarmuus öljyn hinnan kehityksestä tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen johdosta laaditun kansallisen ilmastostrategian tavoitteisiin kuuluu kasvihuonekaasujen päästöjen hallinta. Ilmastonmuutokseen varautuminen merkitsee myös varautumista merenpinnan nousun ottamiseen huomioon osoitettaessa alueita rakentamiseen. Sellaista yhdyskuntarakennetta, jossa energian kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt ovat suuria, voidaan pitää edellä mainituista syistä riskialttiina. Suomen kaupunkien ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne on hajautunut, työssäkäyntialueet ovat laajoja ja päivittäiseen työaikaiseen ja vapaaajan asiointiin kuluu paljon aikaa ja energiaa. Tämä merkitsee korkeita yhdyskuntien päivittäisestä toiminnasta aiheutuvia liikennekustannuksia sekä korkeita infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannuksia Samalla aiheutuu runsasta luonnonalueiden ja -varojen kulutusta ja päästöjä. Julkisten palvelujen rakentaminen ja ylläpito on kallista, ja yksityisten palvelujen on vaikea saavuttaa toiminnan taloudellisuuden edellyttämää väestöpohjaa. Kun taajamien ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne on hajautuneempi kuin yleisesti pohjoismaissa ja muissa kilpailevissa maissa, niin koko talouden kilpailukyky on lähtökohtaisesti heikompi. Eheä yhdyskuntarakenne säästää liikenteen polttoainekuluja pienentäessään matkaetäisyyksiä, mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn yleistymisen ja parantaa joukkoliikenteen tarjonnan mahdollisuuksia. Eheä ja maankäytöltään sekoittunut (asuminen ja työpaikka-alueet toistensa lomassa) kaupunkirakenne on muutoinkin energiatehokas. Se mahdollistaa mm. kaukolämmön kilpailukyvyn. Kun rakentaminen suunnataan nykyisen rakenteen tuntumaan, voidaan nykyinen ja rakennettava kunnallistekniikka hyödyntää täysimääräisesti. Eheyttämistä voidaan perustella myös ekologisen kaupungin tiiveydellä. Eheyttämisellä säästetään rakentamisessa ja yhdyskuntien toiminnassa kuluvia materiaaleja, luonnonvaroja ja tuotetaan vähemmän ympäristölle haitallisia päästöjä. Eheä yhdyskuntarakenne säästää rakennettujen alueiden ulkopuolelle jääviä luonnonympäristöjä Kirjallisuustutkimuksen mukaan eheyttämisen yleisperiaatteina voidaan pitää kaupunkien kasvun ohjaamista mahdollisimman pitkälle olemassa olevan taajamarakenteen sisälle tai siihen välittömästi liittyville alueille hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan. Keskustojen tukemista ja monipuolistamista pidetään tärkeänä. Keskusta-asumista olisi lisättävä, ja kaupan suuryksiköt tulisi pääsääntöisesti ohjata keskustoihin. Toimintoja tulisi sekoittaa, ja täydennysrakentamisessa hakea alueellisesti juuri niitä ominaisuuksia, joita alueelta puuttuu tarjota olemassa oleville asukkaille jotain konkreettista etua. Suunnitteluprosessin tulee olla avoin ja vuorovaikutteinen. Lisäksi eheyttämisessä olisi hyvä miettiä haja-asutuksen koettuja etuja ja laatutekijöitä: olisivatko ne mitenkään yhdistettävissä myös eheytyneempään taajama-asutukseen (yksilöllisyys, vapaudentunne, elämänhallinta, tilaa erilaiseen tekemiseen, joustavuus, luonnonläheisyys, käyttökustannusten pienuus)? 11
12 Uusien asuntoalueiden tulisi olla niin suuria, että niillä voidaan tarjota kaikki välttämättömät palvelut ja hyvä joukkoliikenteen saavutettavuus. Yhdyskuntarakenteen tilasta ja muuttumisesta sekä hajautumisen aiheuttamista kustannuksista ja ympäristöhaitoista on runsaasti yleistä yhdyskuntataloudellista tutkimustietoa. Asian syvempää huomioon ottoa haittaavana puutteena on se, että toimijakohtaisesti (kansantalous, valtiontalous, kunnallistalous, yksityistalous) yksityiskohtaista tietoa on niukemmin saatavissa. Yhdyskuntarakenteen hajanaisuudesta johtuvat kustannukset jakautuvat eri toimijoille ja kustannusten havaitseminen yhdyskuntarakenteen hajanaisuudesta johtuviksi on vaikeaa. Kustannukset syntyvät ajallisesti eri aikoina ensin rakennusten ja infrastruktuurin rakentamisen yhteydessä ja myöhemmin pitkällä aikajaksolla yhdyskunnan toiminnan kuluina. Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta johtuvat kustannukset piiloutuvat eri toimijoiden tilinpitoon lukuisiin eri kustannuseriin. Myös hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta aiheutuvat ympäristöhaitat ja niitä korjaavien toimenpiteiden kulut koituvat useimmiten kaikille toimijoille. Ympäristöhaitoille yleisemminkin on varsin tyypillistä, että alkuperäistä haitan syytä tai vastuutahoa on vaikea tunnistaa. Erityisesti näin on hajanaisen yhdyskuntarakenteen kohdalla. Hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta aiheutuva materiaalin ja energian kulutuksen lisäys sekä päästöjen syntyminen ymmärretään harvoin yhdyskuntarakenteesta aiheutuvaksi. Puute on myös se, että yhdyskuntien kaavoituksen ja rakentamisen tueksi kehitettyjä kaavataloudellisia menetelmiä käytetään liian vähän, eikä kaavoituksessa tehtyjä ratkaisuja usein ole seurattu ja arvioitu jälkikäteen. Yhdyskuntarakenteen eheyden tavoitteen tulisi ohjata viranomaistoimintaa ja päätöksentekoa Yhdyskuntarakenteen hajautumisen syyt ja seuraukset ovat varsin laajalti alueidenkäytön suunnittelun parissa ammatikseen työskentelevien tiedossa. Alueidenkäytön suunnittelua koskevassa päätöksenteossa yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet asettuvat muiden tavoitteiden rinnalle tai jopa ristiriitaan niiden kanssa. Eheän yhdyskuntarakenteen tavoite ei aluesuunnittelun ammattilaisten pyrkimyksistä huolimatta useinkaan saavuta päätöksenteossa sitä painoarvoa, joka sillä taloudellisten ja ekologisten perusteiden pohjalta tulisi olla. Muilla viranomaistoiminnan sektoreilla eheän yhdyskuntarakenteen käsite on vieraampi. Yhdyskuntarakenteen ohjausta ei toistaiseksi ole arvioitu tarpeeksi painavaksi argumentiksi, jotta se otettaisiin painokkaasti huomioon eri hallinnonalojen muista lähtökohdista muodostettujen tavoitteiden rinnalla. Monet julkisen hallinnon voimassa olevat normit ja menettelytavat toimivat jopa ristiriitaisesti eheän yhdyskuntarakenteen tavoitteen kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhdyskuntarakennetta koskevien tavoitteiden parempi huomioon ottaminen parantaisi tilannetta ja niiden soveltamisen eteenpäinviemiseksi on tehtävä vielä kehitystyötä. 12
13 Täydennysrakentaminen lähiympäristöissä Kirjallisuusselvityksen ja asiantuntijoiden käytännön kokemusten perusteella asukkaat usein vastustavat täydennysrakentamista. Asukkaat pitävät täydennysrakentamisen suurimpina riskeinä elämänlaadultaan huonojen ympäristöjen syntymistä. Uhkakuvina ovat alueen sosiaalisen tason lasku, viherympäristöjen menettäminen sekä mm. ilmanlaadun heikkeneminen ja melu liikenneväylien ja joukkoliikenteen lähellä. On ilmeistä, että myös kaavoittajien ja päättäjien keskuudessa on epätietoisuutta siitä, mitä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen käytännössä tarkoittaa. Miten täydennysrakentamista tulee eri alueilla käytännössä toteuttaa ja miten tiiviisti eri alueita tulee toteuttaa. Erityisesti kirjallisuustutkimuksen tulokset osoittivat, että yhdyskuntarakenteen parantamista tavoittelevilla kaupungeilla tulisi olla selkeä kartta tai toimenpideohjelma, jonka pohjalta voitaisiin edetä kohti eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja täydennysrakentamista. Kirjallisuustutkimuksen mukaan asukkaiden näkökulmasta ympäristömuutosten tulee aina luoda enemmän parannuksia elinympäristön laatuun kuin heikennyksiä. Eheyttämisessä merkittävää on, miten uusi rakentaminen sijoitetaan, millaista se on ominaisuuksiltaan ja miten täydennys-, korjausja lisärakentaminen yksityiskohtaisesti toteutetaan. Nykyisten asuinalueiden ja lähiympäristöjen täydennysrakentaminen vaatii huolellista suunnittelua ja asukkaiden näkemysten ottamista huomioon. On huomioitava eri väestöryhmille jo syntyneet elinympäristön käyttötavat ja huolehdittava virkistysmahdollisuuksien säilymisestä sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden ja kohteiden säilymisestä. Eheyttämällä syntyvän elinympäristön tulisi vastata asukkaiden käsityksiin sekä sosiaalisesti että arkielämän sujuvuuden kannalta hyvästä elinympäristöstä. Suunnittelun yhteydessä on voitava varmistaa, että nämä odotukset toteutuvat. Huomattava osa Suomen ja muun Euroopan asukkaista asuu esikaupunkialueilla. Ehyen ja kestävän kaupungin vision tulisikin tarjota kehittämistavoitteita koko kaupunginseudun alueelle esikaupunkialueita myöten Yhdyskuntarakenteen ohjauksen keinot ja niiden toimivuus Yhdyskuntarakenteen eheyteen tähtäävät tavoitteet on kirjattu varsin selkeästi alueidenkäytön suunnittelua koskevaan normiohjaukseen. Myös yhdyskuntarakenteen ohjauksen mahdollistava lainsäädännöllinen keinovalikoima on runsas. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen yleisten alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden mukaan tulee edistää mm. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, palvelujen saatavuutta ja liikenteen tarkoituksenmukaista 13
14 järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä (MRL 5 ). Yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet on ilmaistu myös maakuntakaavojen ja yleiskaavojen sisältövaatimuksissa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maakuntakaavan sisältövaatimuksia koskevassa pykälässä säädetään, että maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen sekä ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin (MRL 28 3 mom.). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 1 mom.). Maakuntakaavan muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan kohdistuvista oikeusvaikutuksista säädetään, että viranomaisten on suunnitellessaan alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteutumista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 2 mom). Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevassa pykälässä säädetään, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys (MRL 39 2 mom.). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 1 mom.) Viranomaisten on suunnitellessaan alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 42 2 mom). Asemakaavan sisältövaatimuksia koskevassa pykälässä säädetään, että asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään(mrl 54 1 ja 4 mom.). Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset mm. palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle (MRL 54 2 mom.). Maankäyttö- ja rakennuslain useat muutkin kohdat tarjoavat keinoja yhdyskuntarakenteen ohjaukseen. Näitä ovat mm kaupan suuryksiköitä koskevat maankäyttö- ja rakennuslain kohdat (MRL 58 3 ja 4 mom. ja 114 ) ja kuntien maapoliittisia keinoja koskevat kohdat (erityisesti MRL 12 a luku ja 13 luku). 14
15 Kaikkia kaavoja koskee vaatimus siitä, että kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Selvitysten ulottuvuus, laajaalaisuus ja yksityiskohtaisuus voivat vaihdella kysymyksessä olevan kaavahankkeen luonteesta ja suunniteltujen toimintojen vaikutusten merkittävyydestä riippuen. Rakennuslupaharkinnassa ei ole varsinaisesti ole yhdyskuntarakenteen huomion ottamiseen oikeuttavia lupaperusteita (ks. kuitenkin MRL kohta). Merkittävä osa hajarakentamisesta perustuu kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 16 :ään ja 137 :ään perustuvaan suunnittelutarveharkintaan tai maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ään ja 172 :ään perustuvaan poikkeamispäätösharkintaan. Näiden lupien lupaharkinnassa käytetään maankäytöllistä harkintaa siinä, että on harkittava, aiheuttaako luvan myöntäminen haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei saa myöskään aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle eikä suunnittelutarveratkaisun mukainen rakentaminen saa aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä. Kunnalla on hallinto-oikeuksien lupaasioita koskevan oikeuskäytännön mukaan varsin laajat mahdollisuudet ohjata tiivistyvää hajarakentamista rakentamispainealueilla. Kunnalla on kuitenkin oltava johdonmukainen linja ja kunnan on noudatettava maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatetta sekä perusteltava lain mukaisten lupaedellytysten puuttuminen tai lupaedellytysten olemassaolo tarpeeksi hyvin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätöksellään hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat alueidenkäytön suunnittelua ja viranomaisten alueidenkäyttöön liittyvää toimintaa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on luku 4.3 "Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu", jossa sekä yleistavoittein että erityistavoittein asetetaan tavoitteet yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Yleistavoitteissa on mm. seuraavat tavoitteet: - Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. - Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. - Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. - Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina. 15
16 Erityistavoitteissa on mm. seuraavat tavoitteet: - Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. - Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta ja esitettävä eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on selvitettävä toimiva liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. - Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Keinojen toimivuus Maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien ja ympäristöministeriö seuraa lain toimivuutta. Yhdyskuntarakenteen muodostus on kuitenkin hidas, vuosia ja vuosikymmeniä kestävä prosessi. Lain kokonaisvaltaisen uudistuksen seurausvaikutuksia maan kaupunkien ja taajamien yhdyskuntarakenteen muodostumiseen on vaikeaa osoittaa näin lyhyellä aikavälillä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat valtioneuvoston päätöksen perusteella voimaan vuoden 2001 puolivälissä. Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden seurausvaikutuksia maan kaupunkien ja taajamien yhdyskuntarakenteen muodostumiseen on vaikeaa osoittaa näin lyhyellä aikavälillä. Eri viranomaisilta kuluu aikaa tavoitteiden tarkoituksenmukaiseen yhdistämiseen perinteisiin tavoitteisiinsa. Ongelma ei niinkään ole yhdyskuntarakenteen ohjauksen keinojen puuttumisessa vaan niiden puutteellisessa käyttöönotossa. Osa kunnista käyttää lain sallimia maapoliittisia keinoja suunnitellusti, mutta on myös kuntia, joissa keinoja yhdyskuntarakenteen kehitystarpeisiin nähden käytetään liian vähän. On ilmeistä, että ympäristöministeriön yleistä alueidenkäytön suunnittelun ohjausta on kehitettävä yhdyskuntarakenteen osalta ja kannustettava kuntia ohjauskeinojen käyttöön. Alueellisten ympäristökeskusten kaavaohjausta on kehitettävä vastaavalla tavalla. Kuntien kaavoittajille ja päätöksentekijöille tulisi tarjota parempaa tietopohjaa asiasta. Yhdyskuntarakenteen eheyden tavoite ei myöskään ole saanut vielä muiden viranomaisten päätöksenteossa sitä painoarvoa, jota valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on esitetty. Useat muut yleiset tai toimialakoh- 16
17 taiset tavoitteet voivat olla jopa ristiriidassa yhdyskuntarakenteen eheyden tavoitteen kanssa. Myös eri hallintotasojen poliittisessa päätöksenteossa voi olla erilaisia näkökantoja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvistä yksityiskohtaisista ratkaisuista Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen vaikuttavat toimijat Kirjallisuustutkimuksen ja asiantuntijakuulemisen perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttäminen koetaan ammatikseen alueidenkäytön suunnittelun piirissä toimivien suunnittelijoiden keskuudessa yhtenä tärkeimmistä yhdyskuntien kehittämistavoitteista. Sitä pidetään uskottavana ja taloudellisesti ja ekologisesti riittävästi perusteluna. Yhdyskuntarakenne ja sen eheyttäminen ovat nykyisin pääasiassa aluesuunnittelun ja kaavoituksen ammattilaisten ja asiaan perehtyneiden päätöksentekijöiden käyttämiä käsitteitä. Muilla hallinnonaloilla käsitteet ja niihin liittyvä ajattelutapa ovat vieraampia, joskin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämisvelvollisuus voi lisätä käsitteisiin perustuvaa keskustelua ja toimenpiteitä laajemminkin. Kunnat ja maakuntien liitot Kirjallisuusselvityksen ja asiantuntijoiden kannanottojen perusteella yhdyskuntarakenteen kehityksen päätoimijoiksi katsottiin kuntien poliittiset päätöksentekijät ja kaavoittajat. Kunnat ohjaavat yhdyskuntarakenteen kehitystä laatimalla yleiskaavoja ja asemakaavoja ja myöntämällä erilaisia lupia sekä sijoittamalla ja rakentamalla kunnallisia palveluja. Kunnan kaavoituksen tuloksena syntyy kaavallinen valmius rakentamiseen. Kunta voi parantaa mahdollisuuksiaan vastata kaavavarannolla ja tonttivarannolla käyttäjien tarpeisiin ja yhdyskuntarakenteen eheyden vaatimuksiin sekä kuntien välisen yhteistyön haasteisiin. Kasvavien kaupunkiseutujen kunnat voivat nopeankin kasvun olosuhteissa ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä resurssoimalla alueidenkäytön suunnittelua, ylläpitämällä ajanmukaista kaavallista valmiutta ja tonttivarantoa sekä laatimalla kuntaan maapoliittisen ohjelman ja tonttipoliittisen ohjelman. Yhdyskuntarakenteen hyvä suunnittelu voi helpottaa oleellisesti kasvukunnan taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa uutta infrastruktuuria ja lisäväestön tarvitsemia palveluja. Kuntien toimintaa yhdyskuntarakenteen kehittämisessä kasvavilla kaupunkiseuduilla huomattavasti edistää onnistunut seudullinen yhteistyö maakuntakaavoituksessa, yhteisessä yleiskaavoituksessa tai yhteisissä selvityshankkeissa. Oleellista kaavoitukselle on myös kunnan erilaisten toiminnallisten strategioiden kehittyminen korvaamaan uuden kuntalain säätämisen yhteydessä 1990-luvulla lopetettua kuntasuunnittelua. Maankäytön ja kunnan muiden toimintojen, kuten koulupalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, suunnitteluyhteistyö tuottaisi merkittävää kaavoituksen tausta-aineistoa. Kaavoituksen yhteydessä joudutaan joka tapauksessa tekemään arvioita muiden toimialojen tila- ja aluetarpeista. Kaavoituksen ja kunnan eri toi- 17
18 mialojen strategisen suunnittelun yhteyden puuttuminen hidastaa kaavoitusprosesseja ja vaikeuttaa tavoiteltavan yhdyskuntarakenteen suunnittelua. Maakuntien liitot ovat merkittävässä asemassa maakuntien aluerakenteen sekä kaupunkiseutujen ja kuntien yhdyskuntarakenteen muodostumisessa. Maakuntakaava on kaupunkiseutujen kannalta keskeinen kaavamuoto, koska siinä käsitellään useamman kunnan alueen muodostamaa yhdyskuntarakenteen kokonaisuutta. Maakuntakaavalla ratkaistaan muun muassa ylikunnallisten infrastruktuurihankkeiden sijoittuminen ja taajamien kasvusuunnat. Maakuntakaava edustaa kuntien yhteensovitettua näkemystä maakunnan ja sen kaupunkiseutujen tarkoituksenmukaisesta yhdyskuntarakenteesta. Näkemyksen pohjautuu yhden kunnan intressiä laajempaan maakunnalliseen näkemykseen. Valtionhallinto Alueidenkäytön suunnittelun ohjauksesta vastaavana ministeriönä ympäristöministeriöllä, alueellisilla ympäristökeskuksilla ja koko ympäristöministeriön hallinnonalalla on merkittävä rooli. Myös useilla muilla valtion hallinnon toimialoilla nähtiin olevan oleellista vaikutusta yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on suuri merkitys yhdyskuntarakenteen muodostumisessa liikennesuunnittelun ja alueidenkäytön suunnittelun läheisen vuorovaikutuksen takia. Aluehallinnossa tiepiireillä on merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavia toimia. Kauppa ja teollisuusministeriön hallinnonalalla liittymäkohtia ovat kaupan toimintaedellytysten ohjaaminen sekä energiapolitiikan osalta energian kokonaiskulutuksen ohjaus, kaukolämpötoimintojen edellytysten luominen sekä ilmastosopimuksen toteuttamiseen liittyvä kasvihuonekaasujen päästöjen hallinta. Sisäasianministeriön osalta liittymäkohdiksi nähtiin kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmä, kaupunki- ja kasvukeskuspoliittiset toimet, seutuistumiseen liittyvät hallintotoimet, väestöään menettäville paikkakunnille suuntautuvat toimet sekä pientaajamien ja kylien kehittämistoimet. Valtiovarainministeriön hallinnonalalta liittymäkohdiksi nähtiin eräät vero- ja maksupolitiikan yksityiskohdat ja myös kiinteistöalalla toimivien valtion yhtiöiden toiminta. Yksityiset toimijat Rakennusalan yritysten kannalta yhdyskuntarakenteen eheyteen tähtäävät tavoitteet ovat osa niistä lähtökohdista, jotka julkisen sektorin normiohjaus rakentamistoiminnalle asettavat. Rakennusalan yritysten intressissä on rakennushankkeen osalta täyttää vaaditut lähtökohtaehdot ja saada kaavoitus selvityksineen ja vuorovaikutuskäytäntöineen etenemään joutuisasti. Rakennusalan yritysten liiketoiminnan tuottavuuden kannalta yhdyskuntarakenteen eheydellä ei ole itseisarvoista merkitystä. Kuitenkin täydennysrakentamiseen tarkoitettu rakentamisvalmis kerrostalotontti on oikeastaan 18
19 paras rakentamisen lähtökohta. Rakennus voidaan liittää olemassa olevaan kunnallistekniikkaan, palvelut ovat valmiina ja kysyntää on riittävästi tuottavan myyntihinnan pohjaksi. Toinen hyvä rakennuskohde on laajempi rakentamaton alue, joka sijaitsee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen lomassa tai muuten taajama-alueen yhteydessä. Tällainen alue voidaan toteuttaa kannattavasti, kun kunnallistekniikan ja palveluiden rakentaminen on varmistettu sopimuksin. Hyvistä rakennustonteista on aina kysyntää kasvavilla kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Helsingin seudun vetovoimaan ja työpaikkatarjontaan perustuvaa asuntorakentamista tapahtuu tällä hetkellä taajamissa ja kaupungeissa, jotka sijaitseva pisimmillään noin sadan kilometrin päässä Helsingistä. Ilmiö kuvaa myös kaavoitettujen rakennuskelpoisten tonttien puutetta lähellä Helsinkiä. 1.3 Kehittämisehdotusten ryhmittely ja painotus Työryhmän ehdottama yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämisohjelma on tarkoitettu ennen kaikkea kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenneongelmien ratkaisuun. Useimmat ehdotetut tavoitteet soveltuvat kuitenkin myös väestöltään supistuviin yhdyskuntiin. Poikkeuksena tästä ovat muun muassa liikennettä ja etenkin joukkoliikennettä koskevat tavoitteet. Kehittämisohjelmassa on myös erillinen luku väestöltään supistuvien kuntien yhdyskuntarakenteesta. Ohjelman ehdotukset käsittelevät aluksi erilaisia asuntojen ja toimitilojen kysyntään ja rakentamisen mahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Seuraavaksi käsitellään eri ministeriöiden hallinnonaloilla tarvittavia toimia. Tarkastelun lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä työn yhteydessä esiin nousseet eri ministeriöiden yhdyskuntarakenteeseen liittyvät toimet. Kolmantena laajana asiaryhmänä ovat kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja päätöksenteon yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat toimet. Kunnissa tapahtuva suunnittelu ja päätöksenteko on yhdyskuntarakenteen kannalta oleellista. Yhdyskuntarakennetta koskevan päätöksenteon pohjaksi tarvitaan paitsi asian merkityksen ymmärtämistä, myös ajantasaista tietämystä yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja siihen vaikuttavien ilmiöiden kehityssuunnasta. Viimeisenä asiaryhmänä käsitellään yhdyskuntarakenteen nykytilan ja kehityksen seurantaan sekä tutkimukseen liittyviä kehitystarpeita. Työryhmä keskittyy ehdotuksissaan tehtäväksiannon mukaisesti yhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämiseen. Ehdotusten perusteluissa esitetään laajemmin hallinnon toimille tai suunnittelulle asetettuja sisällöllisiä tavoitteita. Itse ehdotuksissa on kuitenkin pyritty konkreettisiin toimiin, joiden tulisi mahdollistaa eri viranomaisten alueidenkäyttöön liittyvälle toiminnalle ja päätöksenteolle paremmat mahdollisuudet tuottaa yhdyskuntarakennetta eheyttäviä ratkaisuja. Ehdotusten pääpaino on alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Myös muiden hallinnonalojen toimista löytyy yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta oleellisia kohtia ja niitäkin koskien tehdään kehittämisehdotuksia. 19
20 2. YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISOHJELMA 2.1 Eheän yhdyskuntarakenteen kysyntä ja tarjonta Perustelu Yhdyskuntarakenteen ohjauksen onnistuminen kasvavilla kaupunkiseuduilla riippuu paljolti riittävän aikaisin laaditun ja eri väestöryhmien kysyntää vastaavan kaavallisen valmiuden ja tonttivarannon olemassaolosta kunnassa sekä kuntien välisen yhteistyön onnistumisesta eheän ja toimivan seudullisen kokonaisuuden aikaan saamisessa. Tarjonnan hintatason olisi niin ikään oltava paremmin kysyntää vastaava kuin nykyään on asian laita useilla kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kasvavien kaupunkiseutujen kunnat voivat niin tahtoessaan esimerkiksi seudulliseen kaavaratkaisuun perustuvalla tavalla lisätä ja ylläpitää kaavallisen suunnitteluorganisaation valmiutta ja ajantasaista kaavallista valmiutta sekä luoda seudulliseen kysyntään riittävää tonttivarantoa. Kuntaan voidaan laatia maapoliittinen ohjelma ja tonttipoliittinen ohjelma. Maapoliittisen ohjelman laatimisen avulla voidaan aktivoida poliittista keskustelua ja päättää kunnan toimintalinjauksista. Yhdyskuntarakenteen ohjaamiseksi maapoliittinen ohjelma voi sisältää mm. tavoitteet tehostaa kunnan varhaista raakamaan hankintaa, asemakaavoittaa aiempaa suuremmassa määrässä kunnan omistamaa maata sekä tavoitteet aktivoida kaavoitettua tonttivarantoa rakentamiskehotuksin ja rakentamattoman tonttimaan korotetun kiinteistöveron käytöllä. Olemassa olevat kunnan maapoliittiset välineet mahdollistavat myös yksityisen maan asemakaavoituksen kunnan kannalta edullisella tavalla. Maapolitiikka voidaan myös kytkeä aikaisempaa tiiviimmin kaavoitusvalintoihin. Kaavallisen valmiuden ja tonttivarannon olemassaolo edellyttää voimassa olevia yleiskaavoja ja asemakaavoja. Kaavojen vuorovaikutteinen laatimistapa ja riittävien selvitysten ja vaikutusarviointien hankkiminen kaavoitusta varten edellyttävät maakunnan liitolta, kunnalta ja kaavoitusta ohjaavalta alueelliselta ympäristökeskukselta sekä eri sektoriviranomaisilta panostusta henkilöresursseihin ja ajankäyttöä. Koska resurssit ovat jatkossakin niukat, ne olisi osattava suunnata oikein. Tämä merkitsee kaavoituksen kohdentamista tarpeellisimpiin alueisiin ja kaavoitukseen käytettävien osallistumis- ja selvitysresurssien kohdentamista keskeisiin kysymyksiin. Kasvavilla kaupunkiseuduilla on puutetta eri tyyppisistä yhdyskuntarakenteellisesti edullisesti sijaitsevista asuintonteista. Tulisi huolehtia siitä, että kunnilla ja mahdollisilla seudun yhteistyöelimillä on yhtenäisiin perusteisiin pohjautuva arvio asuntotonttien riittävyydestä ja siihen liittyen myös tonttien hintakehityksestä. Arvion tulisi palvella kaavoitusta ja muuta tonttituotantoa. Hyvää elinympäristöä muodostuu korkeatasoisella suunnittelulla, joka tarjoaa erilaisia elinympäristöjä ja laadukasta rakentamista. Hyvä elinympäristö on kysyttyä, koska siinä viihtyisyys ja alueen perinteiset arvot ja virkistysmahdollisuudet sekä palvelujen saavutettavuus on otettu huomioon suunnittelussa, eikä suunnittelulla altisteta melulle, ilman 20
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotTäydennysrakentaminen onnistuu
Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä
LisätiedotIlmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
LisätiedotKaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos
Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotOngelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari
Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotLähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
Lisätiedot1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet
1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista
LisätiedotNykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
LisätiedotOhjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus
LisätiedotLiikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa
Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa 4.4.2019 Annaelina Isola, kaavoituspäällikkö Esityksen sisältö 1. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2. Liikennevaraukset Pohjois-Savossa 3. Liikennevarausten toteutuneisuus
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotAsemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotKAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen
S i v u 1 KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen Muistutus on kaavan käsittelyvaiheissa virallinen ja määräaikana tapahtuva kuulemisen muoto. Se tulee tehdä kaavaehdotuksen nähtävilläpitoajan
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto MRL-uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä Lakia valmisteleva
Lisätiedot1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo
Maankäytön suunnittelun perusteet - Yleispiirteinen suunnittelu Hanna Mattila & Raine Mäntysalo 30.1.2017 Yleiskaavoitus 1 Yleiskaava (MRL 35-39, 42 ) Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen
LisätiedotYleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella
Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotValtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi valmistumassa
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi valmistumassa P-Savon ELY-keskus 4.12.2013 Timo Saarinen, ympäristöministeriö MRL:n toimivuus arvioidaan vuoden 2013 loppuun mennessä, hallitusohjelman
LisätiedotLeppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotSalla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotYmpäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia täydennysrakentamiselle - millaisiin tulevaisuuden haasteisiin
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotJanakkalan kunta Tervakoski
Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän
LisätiedotYhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotOSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotAsemakaavan laatiminen tai muuttaminen yleiskaavasta poiketen ( M R L m o m. )
Asemakaavan laatiminen tai muuttaminen yleiskaavasta poiketen ( M R L 4 2 4 m o m. ) R a k e n n e t u n y m p ä r i s t ö n n e u v o t t e l u p ä i v ä 1 2. 1 2. 2 0 1 7 Va a s a Yleiskaavapäällikkö
LisätiedotAjankohtaista alueiden käytön suunnittelusta
Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011
LisätiedotMillainen on laillinen (kunta)kaava
Millainen on laillinen (kunta)kaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, MRL:n mukainen kaavahierarkia, kaavaprosessi ja kuntakaavan sisältövaatimukset 24.11.2017 Laillinen mutta myös tarkoituksenmukainen
LisätiedotLiito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen
Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat
LisätiedotPoikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden
LisätiedotYlitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotNUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251
NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotInari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotHYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi
HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja
LisätiedotMaankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella
Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotSalla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotMRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus
MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotYLITORNIO KUNTA SEITAP OY
1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne
LisätiedotKuntaliiton alustavia näkemyksiä MRL-uudistukseen
Kuntaliiton alustavia näkemyksiä MRL-uudistukseen 26.1.2018 Maankäyttöä ja rakentamista on tarkasteltava kokonaisuutena Maankäyttöä ja rakentamista on tarkasteltava uudistuksessa kokonaisuutena, johon
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu http://www.ym.fi/mrluudistus Tietopohjan
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain uudistus
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä ja liikenne Liikenne ja maankäyttö 2019 Anne Jarva @annekjarva 9.10.2019 Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Uudistuksen
LisätiedotPelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet
Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten
LisätiedotFInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri
FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotKaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK
Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Eheyttäminen Kuva: Paula Kangasperko Spinoza: Ihmisen ja yhteisön toiminta ympäristössään luonnon
LisätiedotNäkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö
Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen
LisätiedotYMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät
YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät OMAISUUDEN HALLINTA ja YLLÄPITO RAKENTAMISEN EDELLYTYKSET Palvelualuepäällikkö Petri Joro YMPÄRISTÖPALVELUT MAA- OMAISUUS KADUT JA VIHERALUEET KUNNAN RAKENNUKSET Maankäyttöpäällikkö
LisätiedotSeutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:
Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun
LisätiedotRakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia
Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
Lisätiedot