VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 SISÄLLYS Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus 3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 6 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma 13 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma 26 Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma 34 Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma 40 Perinnöllisyysklinikka 47 Väestöntutkimuslaitos 50 Hallinto 57 Talous 59 Tilinpäätös Liitetiedot 2

3 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Toimitusjohtajan katsaus Väestöliitto juhli 70. toimintavuottaan monin eri tavoin. Pääjuhla järjestettiin Vanhalla Ylioppilastalolla, jossa Väestöliitto oli perustettu Juhlassa kuultiin arvovaltaisia puheenvuoroja, nautittiin koskettavista musiikkiesityksistä ja tutustuttiin Väestöliiton historiasta kertovaan valokuvanäyttelyyn. Kaikille avoin perhetapahtuma järjestettiin maaliskuussa Heurekassa. Tapahtuma oli menestys: se tavoitti yli henkilöä. Valokuvanäyttely oli esillä Heurekassa ja sen jälkeen se kiersi Helsingissä, Tapiolassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Juhlajulkaisu Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus julkistettiin Kodin viikon seminaarin yhteydessä lokakuussa. Väestöliitto esitteli eduskuntavaaliohjelmansa kaikille poliittisille puolueille. Hyvät peruspalvelut ja perheystävällinen työkulttuuri ja lapsiperheiden perhe-etuuksien kehittäminen olivat keskeisesti esillä vaalityössä. Samoja asioita tuotiin esille myös hallitusneuvotteluihin osallistuneille puolueille. Perheiden, lasten ja nuorten arkipäivän kannalta toimivat peruspalvelut, terveyskeskus, peruskoulu, päivähoito ja neuvola ovat keskeisiä ja niiden saatavuus tulisi turvata myös kuntauudistuksessa. Hallitusohjelmassa luvataankin kaventaa tulo- ja hyvinvointi- sekä terveyseroja. Lapsiperheiden eniten toivoma kotihoidon tuen korotus ja Väestöliiton ajama joustava perhevapaa jäävät toteutumatta tällä hallituskaudella. Vuoden aikana maailman väestömäärä saavutti seitsemän miljardin rajan. Se oli YK:n väestörahaston vuosiraportin aiheena ja Suomi oli mukana raportissa yhtenä esimerkkimaana. Aihe oli mukana Väestöliiton vaikuttamistoiminnassa yhdessä eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän kanssa. Väestöliiton työ eteni uuden strategian mukaisesti neljän painopisteen mukaisesti. Perheiden hyvinvointia edistettiin tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta. Nuorille perheille järjestettiin ryhmäkeskusteluja, pidettiin nettivastaanottoja ja annettiin sähköpostineuvontaa. Murrosikäisten vanhempia tuettiin Murkun kanssa -nettipalvelussa. Uutena hankkeena käynnistyivät Vastaamo-palvelu sekä Väestöliiton Perhenetti -hanke. Päätavoitteena oli kehittää lasta suunnitteleville, odottaville ja vauvaperheiden vanhemmille suunnattu, maksuton verkkopalvelu, jossa yhdistyivät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Väestöliiton lisäksi hanketta on toteuttamassa kuusi kumppanuusjärjestöä. Parisuhdetyössä jatkettiin ennaltaehkäisevää työtä kouluttamalla ja julkaisemalla työvälineitä asiantuntijoille, toimimalla netissä ja pitämällä parisuhdekysymyksiä esillä medias- 3

4 sa. Parisuhdekeskuksen asiantuntijoiden kehittämä I Love Leikki -eroottinen parisuhdepeli valmistui VL-Markkinoinnin julkaisemana. Edellinen parisuhdepeli I Love Samarakas jatkoi menestyskulkuaan yhtenä Väestöliiton myydyimpänä artikkelina. Väestöliiton perheklinikka tarjosi psykoterapiapalveluja parisuhteen ja perhe-elämän kriiseissä. Työn ja perheen yhteensovittamista edistettiin kouluttamalla yritysten henkilöstöä ja kokoamalla aineistoa perheystävällisen työnantajan verkkosivustoon. Työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksiä pohdittiin myös sosiaali- ja terveysministeriön perhevapaatyöryhmässä sekä perheiden ajankäyttöä selvittävässä tutkimuksessa. Väestöliitto valmisteli sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta esityksen Vuoden isä -palkinnon ehdokkaista. Nuorten hyvinvointi keskittyi Väestöliitossa nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen. Toimintavuoden aikana käynnistyi Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus, OK. Painopisteenä oli lastensuojelutyön epäkohtiin puuttuminen, seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan vastustaminen. Nuorten seksuaaliterveysverkosto kokosi laajasti alan toimijoita ja onnistui vakiinnuttamaan asemansa. Poikien, nuorten miesten ja varusmiesten hyvinvointia edistettiin puhelinpalvelulla, nettivastaanotoilla sekä koulutus- ja luennointitoiminnalla. Tasavallan presidentti luovutti Poikien Puhelimelle syksyllä 2011 Suomen Laatukeskuksen myöntämän laatuinnovaatio- kunniamaininnan. Poikien Puhelin palkittiin innovatiivisesta tavasta tukea poikien ja nuorten miesten elämänhallintaa yhdistämällä järjestötoiminnan asiantuntemus ja yritysyhteistyön toimintamallit. Nuorten hyvinvoinnin riskejä tuotiin esille myös mediassa, mm. tv- sarjassa KAKOLA opettaa. Seksuaaliterveyttä edistettiin tekemällä kansainvälistä yhteistyötä WHO:n Euroopan aluetoimiston ja Saksan terveyskasvatuksen (BZgA) johtamassa asiantuntijaryhmässä, joka valmisteli Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa -asiakirjaa. Kotimaisia ja ulkomaisia seksuaaliterveyden asiantuntijoita koulutettiin. Ensimmäinen seksuaalineuvojakoulutus päättyi 2011 ja seuraava käynnistettiin välittömästi. Seksuaaliterveysklinikka toimii Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan kandikurssipaikkana. Seksuaaliterveyden tutkimustyö oli niin ikään vilkasta. Seksuaaliterveysklinikka tarjosi matalan kynnyksen palveluina lääkärikäyntejä, seksuaaliterapiaa ja seksuaalineuvontaa. Klinikka ylläpiti myös maksutonta valtakunnallista neuvontapuhelinta. Kotimaisen työn lisäksi Väestöliitto toimi aktiivisesti myös Pietarissa, jossa kehitettiin nuorisoystävällisen seksuaaliterveysklinikan työntekijöiden ammattitaitoa ja yhdessä Kuurojen liiton kanssa toteutettiin lisääntymisterveystietoa viittomakielisille - hanke. Nepalissa kehitettiin yhdessä WWF:n kanssa yhteisöjen kehitystä kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon ympäristöasiat sekä väestön terveysolot. Malawissa edistettiin MLL:n kanssa äitiysterveyshuoltoa ja nuorten seksuaaliterveyttä. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma painottui vaikuttamis- ja kehittämistyöhön, vertaistoimintaan sekä uusien maahan tulevien neuvontaan ja tutkimustoimintaan. Monikulttuurinen osaamiskeskus jatkoi monipuolista koulutus- konsul- 4

5 tointi- ja neuvontatoimintaansa ja keskittyi perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Kotoutumista tukevaa yleistä neuvontapalvelua kehitettiin Euroopan kotouttamisrahaston rahoittamassa henkilökohtaiseen neuvontaan keskittyvässä palvelussa. FINFO- neuvontapalvelua oli saatavilla valtakunnallisesti sekä puhelimitse että internetissä. Osaamiskeskus palveli englanniksi, somaliksi, venäjäksi, kurdiksi ja suomeksi. SITRAn tuella käynnistyi Naisten mentoriverkosto, WOMENTO. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Suomeen soveltuva koulutettujen maahanmuuttajanaisten mentorointihanke, joka perustuu suomalaisten naisten ja maahanmuuttajanaisten vapaaehtoiseen vertaistukitoimintaan. Pilotti sai runsaasti myönteistä julkisuutta. Väestöntutkimuslaitos harjoitti väestötieteellistä, perhesosiologista ja seksologista tutkimusta ja seurasi suomalaista ja eurooppalaista perhepolitiikkaa. Toimintavuoden aikana tutkimus- ja kehittämistyö koski erityisesti lapsiperheitä, maahanmuuttajanaisia ja -perheitä, poikien seksuaalitietoa sekä perheelämän ja työelämän yhdistämistä. Väestöntutkimuslaitos tuki liiton vaikuttamistoimintaa toimimalla asiantuntijana valtionhallinnon valmisteluelimissä. Asiantuntemusta hyödynnettiin myös mediassa, julkaisuissa, koulutustilaisuuksissa, työryhmissä sekä konferensseissa. Väestöntutkimuslaitos on olennainen tekijä Väestöliiton luotettavuuskuvassa. Yhdistämällä käytännön työstä tuleva tieto vankkaan tutkimustietoon Väestöliitto voi toimia vakuuttavasti suhteissaan niin poliittisiin päättäjiin, mediaan kuin kansalaisiinkin. Perinnöllisyysklinikka jatkoi vakiintunutta toimintaansa harvinaisten sairauksien resurssikeskuksena järjestämällä neuvontapalveluja vastaanotoillaan ja netissä, antamalla neuvontaa sisaruksille, tekemällä tutkimustyötä ja järjestämällä koulutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttamana se aloitti huhtikuussa eurooppalaisen Orphanet Europe - yhteistyöhankkeessa Suomen edustajana. Yhteistyötä tehtiin mm. Harvinaisetverkoston sekä Kehitysvammaliiton kanssa. Loppuvuodesta käynnistettiin neuvottelut Rinnekotisäätiön kanssa toiminnan yhdistämiseksi Lasten kuntoutuskeskukseen, joka myös on erikoistunut harvinaisiin sairauksiin. Yhteistyö Väestöliitto toimi aktiivisesti useissa valtakunnallisissa että kansainvälisissä järjestöissä. Näistä merkittävimpiä olivat EU-maiden perhejärjestöjen liitto (COFACE) ja Kansainvälinen perhesuunnitteluliittojärjestöjen liitto (IPPF). Voimavarat Väestöliitossa työskenteli noin sata asiantuntijaa ja työntekijää. Toimintavuoden aikana jalkautettiin uutta strategiaa järjestämällä yhteisiä kokouksia ja koulutuksia. Väestöliiton työ on erittäin monipuolista ja laajaa. Sen vaikutukset ulottuvat maamme rajojen ulkopuolellekin. Ilman osaavaa, innostunutta ja motivoitunutta henkilökuntaa mittavista tehtävistä ei olisi suoriuduttu. Väestöliitto on voimistanut asemaansa yhteiskunnallisena vaikuttajana. Väestöliitto on pystynyt uusimaan työskentelytapojaan ja parantamaan saavutettavuuteen mm. kehittämällä internetpohjaisia palveluja. Se on pystynyt auttamaan monia vaikeissa elämäntilanteissa olevia perheitä, nuoria ja vanhempia. Suuri kiitos kuuluu työhönsä sitoutuneelle henkilö- 5

6 kunnalle. Luottamushenkilöt ovat osoittaneet myönteistä kiinnostusta ja antaneet oman asiantuntemuksensa ja kontaktinsa Väestöliiton hyväksi ohjatessaan ja valvoessaan liiton työtä. Väestöliiton kokonaan omistamat yhtiöt Väestöliiton Klinikat Oy, Väestöliiton Kotisisar Oy, VL-Medi Oy sekä VL- Markkinointi Oy, täydensivät Väestöliiton toimintaa sen arvojen ja perustehtävän mukaisella tavalla. Toimintavuonna kaikkien yhtiöiden tulos oli ensi kertaa useaan vuoteen voitollinen. Väestöliiton kautta se palautuu yhteiskunnalle, perheille, lapsille ja nuorille. Liitto toiminnan keskeisimpiä rahoittajia ovat Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoministeriö. Väestöliitto sai tukea Euroopan pakolais- ja kotouttamisrahastolta, SITRAlta, Suomen RFSU:lta, Alli Paasikiven Säätiöltä, Tapiola- yhtiöltä, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä, Suomen Kulttuurirahastolta, Suomen Kotien Kukkasrahastolta, Kotisisaropiston Kannatusyhdistykseltä, Bill ja Melinda Gates säätiöltä sekä Hewlet säätiöltä. Myös yksityishenkilöt tukivat liiton toimintaa. Sydämellinen kiitos saamastamme luottamuksesta sekä toimintamme taloudellisesta tuesta. Helena Hiila-O`Brien toimitusjohtaja Yhteiskunnallinen vaikuttaminen PERHEIDEN HYVINVOINTI Toimintavuoden aikana Väestöliitto edisti lapsiperheiden hyvinvointia erityisesti eduskuntavaaliohjelmallaan. Väestöliiton edustajat tapasivat suurimpien puolueiden edustajaehdokkaita. Näissä keskusteluissa ilmeni, että eduskuntavaaleissa huomio olisi keskitettävä perheiden hyvinvointiin. Hyvät peruspalvelut ja perheystävällinen työkulttuuri ovat avainasemassa, kun turvataan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuutta. Väestöliitto korosti, että budjettivajetta ei pidä paikata lapsiperheiden kustannuksella, kuten tehtiin viime laman aikana. Tätä virhettä maksetaan edelleen esimerkiksi lapsiperheköyhyytenä ja ylisukupolvisena syrjäytymisenä. Perhepalvelut on turvattava tilanteessa, jossa kuntien saamaa tukea mahdollisesti leikataan. Uusi hallitusohjelma herätti Väestöliitossa ristiriitaisia tunteita. Myönteistä tässä ohjelmassa on sitoumus kaventaa tulo-, hyvinvointi-, ja terveyseroja. Kuitenkin monia Väestöliitolle tärkeitä asioita puuttuu hallitusohjelmasta. Väestöliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjatut perheitä ja nuoria koskevat tavoitteet muuttuvat hyvin pian konkreettisiksi toimiksi. Perheiden, lasten ja nuorten arkipäivälle ovat tärkeitä toimivat peruspalvelut, terveyskeskus, peruskoulu, päivähoito ja neuvola. Väestöliitto katsoi, että kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat hallitusohjelman hyvien tavoitteiden suurin uhkatekijä. Hallitusohjel- 6

7 maan sisältyy voimakas pyrkimys kohti suuria kuntia ja kuntien lukumäärän voimakas vähentäminen. Myös maantieteellisesti laajojen kuntien reuna-alueilla olevilla asukkailla on oltava oikeus peruspalveluihin. Huolestuttavaa on, että hallitusohjelmaan sisältyy vain hyvin vaatimattomia toimia vastauksena monien eri tahojen esittämiin vaatimuksiin lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamisesta. Perusturvan korottamista lukuun ottamatta konkreettiset lapsiperheisiin kohdistuvat taloudelliset tuet puuttuvat lähes kokonaan. Todella negatiivista on, että pienten lasten vanhempien suurin perhepolitiikkaa koskeva toive, kotihoidontuen korotus, on jätetty huomioimatta hallitusohjelmassa. Olisi myös tärkeää, että kytkös alimpien vanhempainpäivärahojen ja työmarkkinatuen välillä palautetaan. Lastensuojelutapausten voimakas kasvu kertoo perheiden ahdingosta ja siitä, että apua ei ole saatavilla ajoissa. Perhekeskusten, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen on sangen tärkeää. Myönteistä hallitusohjelmassa on se, että vanhemmuuden tukea sekä lasten vanhempien parisuhdeneuvontaa kehitetään ja lisätään. Hyvin tärkeä on myös hallituksen lupaus erosovittelun kehittämisestä, jotta lapsen edun toteutuminen varmistetaan. Väestöliitto katsoo, että lasten oikeudet on otettava huomioon nykyistä paremmin vanhempien erotilanteissa. Lasten oikeus molempiin vanhempiin ja lapselle tärkeisiin ihmisiin, kuten isovanhempiin, on turvattava. Esimerkiksi Australiassa laki edellyttää lasten tarpeiden selvittämistä asiantuntijavoimin ja vanhempien osallistumista huoltajuussovitteluun. Isyyslaki on 70-luvulta, ja se on laadittu toisenlaisiin yhteiskunnallisiin oloihin. Lapsen oikeus isään ja isän oikeus vanhemmuuteen eivät toteudu nykylain mukaan. Näiden ajatusten pohjalta lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto ja Väestöliitto julkaisivat vuoden 2010 lopussa Lapsen paras eropalveluissa kannanoton. Kannanoton teemat ja sisällöt nousivat aktiivisesti julkiseen keskusteluun vuoden 2011 aikana ja niitä sisällytettiin myös Väestöliiton eduskuntavaaliohjelmaan. Kannanotossa todetaan, että vanhemmuuden pitää jatkua. Lapselle on tärkeää löytää eron jälkeen paikkansa molempien vanhempien kodeissa ja aikanaan mahdollisesti syntyvissä uusperheissä. Kaikilla eroavilla vanhemmilla on oltava mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa niin, että he voivat jatkaa vanhempina ja toimia lapsen parhaaksi. Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto ja Väestöliitto haluavat nostaa lapsen aseman ja riskit erossa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Perheiden hyvinvointia voidaan tukea monella tavalla. On tärkeää, että erilaisia palveluja parisuhteen kestävyyden tukemiseksi on tarjolla. Aloitteella halutaan kuitenkin kiinnittää huomio siihen, että myös ero hoidetaan lapsen edun mukaisella tavalla. Eropalveluiden kehittämisaloitteella halutaan vaikuttaa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan, jossa on erikseen mainittu eropalveluiden tehostaminen ja uudelleen järjestäminen. Tämän kirjauksen täytäntöönpanoa Väestöliitto pitää esillä vahvasti mediayhteistyöllä ja yhteiskunnallisella vaikuttamisella. Eropalvelut ovat myös merkittävässä asemassa, kun Väestöliitto laatii omaa kannanottoaan kuntavaaleihin

8 Väestöliitto kokosi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta valmistelutyöryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella Väestöliiton hallitukselle esitys Vuoden isä palkinnon ehdokkaista. Valmistelutyöryhmään kutsuttiin kahdeksan järjestöä ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon edustus. Isänpäivän viikolla palkittiin kolme ansioitunutta isää sekä annettiin erillinen Isyyden puolestapuhuja kunniamaininta kasvatustieteiden tohtori, emeritus yliopistonlehtori Jouko Huttuselle. Toimintavuoden aikana Väestöliitolla on edustus valtionhallinnon työryhmissä, valiokunnissa ja komiteoissa, joista tällä hetkellä aktiivisimpia ovat olleet mm. vanhempainvapaajärjestelmän uudistamistyöryhmä, THL:n KASTE-hankkeiden asiantuntijaryhmä, lasten ja nuorten hyvinvoinnin neuvottelukunta, STM:n Jaos 25, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaosto, lapsiasiavaltuutetun neuvottelukunta ja Lasten terveysfoorumi. Väestöliitto on edistänyt lapsiperheiden hyvinvointia valtakunnallisella yhteistyöllä KAS- TE-kehittämishankkeiden kanssa. Niissä ovat mukana mm. Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen sekä Etelä-Kymenlaakson, Etelä- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntayhtymän KASTE-hankkeet. Yhteistyöhankkeet muodostavat tiiviin valtakunnallisen verkoston, jolla on mahdollista edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Väestöliitolla on erittäin hyvät kansainväliset verkostot, joista laajinta yhteistyötä tehdään COFACEn ja IPPF:n kanssa. Väestöliiton perinnöllisyysklinikka on jatkanut työtään harvinaisten sairauksien aseman parantamiseksi terveydenhuollossa. Vuoden aikana Väestöliitto ryhtyi valmistelemaan harvinaisten sairauksien potilasjärjestöjen Suomen kattojärjestön perustamista. NUORTEN HYVINVOINTI Väestöliiton eduskuntavaaliohjelmassa painottui vahvasti myös nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Hallitusohjelmassa mainittu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on hieno päätös. Väestöliitto haluaa, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksella, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tämä vähentää erityisesti nuorten poikien syrjäytymisriskiä. Lisäksi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman käynnistäminen on myönteistä. Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus laati raportin YK:lle laitosnuorten seksuaalioikeuksien toteutumisesta. Lisäksi osaamiskeskuksen asiantuntijat antoivat lausunnon ulkoasiainministeriön raporttiin, joka koski YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta. Osaamiskeskus oli mukana lukiolaisten hyvinvoinnin edistämistä käsittelevässä työryhmässä. Alkuvuonna julkaistiin STM:n lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan julkaisu Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. Siinä Väestöliiton edustaja oli mukana. Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardsonia lähestyttiin kirjeitse aiheena huostaan otettujen ja sijoitettujen nuorten kokema seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö ja väkivalta. 8

9 SEKSUAALITERVEYS Seksuaaliterveyden edistäminen Seksuaaliterveysklinikan asiantuntijat olivat mukana Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston ja Saksan terveyskasvatuskeskuksen (BZgA) johtamassa asiantuntijatyöryhmässä, joka valmisteli seksuaalikasvatuksen standardeja Eurooppaan. Standardit vastasivat kysymyksiin mitä ja milloin seksuaalikasvatuksessa. Työ jatkuu kysymyksellä miten seksuaalikasvatusohjelma aloitetaan, ja millä menetelmillä se toteutetaan. Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija oli mukana THL:n papilloomaviruksen torjuntatyöryhmässä kehittämässä kansallista seulonnan ja HPV-rokotuksen strategiaa, sekä kansallisessa hiv-työryhmässä. Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija on osallistunut seksuaaliterveyden toimintaohjelman arvioimiseen. Kehityspoliittinen vaikuttaminen Väestöliiton kehityspoliittisen vaikuttamisen kohderyhmiä ovat kansanedustajat, europarlamentaarikot, ministeriöiden virkamiehet, muut päätöksentekijät, kehitysjärjestöt ja tiedotusvälineet. Väestöliiton kehitysyhteistyössä seurattiin vuonna 2011 uuden hallituksen kehityspoliittisen ohjelman valmistelua sekä Suomen valmistautumista vuonna 2012 järjestettävään YK:n kestävän kehityksen Rio +20- huippukokoukseen. Kehityspoliittisen ohjelman valmistelu oli myös järjestöjä haastava ja osallistava. Uusi ohjelma korostaa Suomen kehitysyhteistyössä ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ja demokratiaa. YK:n ohjeistuksen mukaan valtioiden edellytetään osallistavan Rio+20-prosessiin laajasti eri toimijaryhmiä. Näitä ovat muiden muassa naisten ja kansalaisyhteiskunnan ryhmät. Kansainvälisen kehityksen yksikkö on mukana molemmissa edellä mainituissa ryhmissä. Näissä ryhmissä vaikutettiin Suomen kananottoihin ja Rio+20 loppuasiakirjan sisältöön. Erityisesti on haluttu vahvistaa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten aseman huomioonottamista Rio+20-prosessissa, jossa ne on varsin heikosti huomioitu. Toimintavuonna maailman väestömäärä saavutti seitsemän miljardin rajan. Se oli YK:n väestörahaston vuosiraportin aiheena. Suomi oli mukana raportissa yhtenä esimerkkimaana. Aihe näkyi yksikön vaikuttamistoiminnassa vuoden aikana. YK:n väestörahaston raportti 7 miljardia ihmistä 7 miljardia mahdollisuutta julkistettiin yhdessä eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän kanssa. William and Flora Hewlett Säätiön rahoituksella kansainvälisen kehityksen yksikkö tekee vaikuttamistyötä globaalien seksuaaliterveyden ja oikeuksien edistämiseksi. Yksikkö toimii eduskunnan väestö-kehitysryhmän asiantuntijana ja sihteeristönä. Eduskuntavaalien seurauksena väestö- ja kehitysryhmä menetti puheenjohtajansa sekä useita aktiivisia jäseniä. Tehokkaan rekrytointikampanjan ansiosta ryhmään liittyi pian vaalien jälkeen 11 uutta jäsentä. Ryhmästä tuli toimintavuoden aikana jäsenmäärältään suurempi kuin koskaan. Siinä ovat edustettuina kaikki puolueet. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) ja varapuheenjohtajiksi kansanedustajat Ilkka Kantola (sd.) ja Aila Paloniemi (kesk.). 9

10 Toimintavuoden aikana järjestettiin Väestöliiton ja väestö- ja kehitysryhmän yhteistyönä kuusi tilaisuutta. Eduskunnan syysseminaari pidettiin aiheesta World Population Reaching 7 Billion: Opportunity or challenge. Seminaariin oli kutsuttu kansainvälisesti tunnettuja alan asiantuntijoita, jotka tarkastelivat väestökysymystä eri näkökulmista: väestö ja perhesuunnittelu, taloudellinen kehitys ja nuorten tulevaisuus ja ympäristö. Eduskunnassa järjestettiin lisäksi kaksi palauteseminaaria, joista toisessa kuultiin palaute ulkoasiainministeriön, kehityspoliittisen toimikunnan ja Väestöliiton järjestämästä opintomatkasta Afganistaniin. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän silloinen puheenjohtaja Minna Sirnö osallistui matkalle, jonka yksi keskeinen tarkoitus oli tutustua Suomen tukemaan naisten seksuaaliterveys ja oikeusohjelmaan. Toisessa palauteseminaarissa kuultiin terveiset YK:n hivhuippukokouksesta. Seminaarissa kuultiin kansanedustajien, sosiaali- ja terveysministeriön, ulkoasiainministeriön ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmat kokouksesta. Eduskunnassa järjestettiin myös seminaari YK:n aidsjärjestön pääjohtajan Michél Sidibén vierailun yhteydessä. Arundhati Char Intiasta väitteli Tampereen yliopistossa, joulukuussa 2011 aiheesta Male Involvement in Family Planning and Reproductive Health in Rural Central India. Hän esitteli tutkimustuloksia eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa joulukuussa. Väestö- ja kehitysryhmä teki yhden kirjallisen kysymyksen Venäjän aborttioikeuden rajoittamisen vaikutukset Suomelle. Väestö- ja kehitysryhmä tapasi eduskunnan globaaliryhmän kanssa kehitysministeri Heidi Hautalan eduskunnassa. Kokouksessa kuultiin ja keskusteltiin kehityspoliittisenohjelman painopisteistä ja sen valmistelutyöstä. Perjantai-ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Jani Toivola. Jäseninä on kansanedustajia, ministeriöiden asiantuntijoita ja kehitysyhteistyöjärjestöjä. Ryhmä laati kannanoton sekä hallitus- että kehityspoliittiseen ohjelmaan. Kansainvälisen kehityksen yksikön järjestämänä kansanedustajat tapasivat kansainvälisiä seksuaaliterveysalan asiantuntijoita ja osallistuivat kansainvälisiin konferensseihin ja opintomatkalle. Pohjoisen ja etelän välinen yhteistyö Pohjoismaiden seksuaaliterveys- ja oikeusjärjestöjen ja Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton Afrikan aluetoimiston ja muutamien Afrikan maiden jäsenjärjestöjen ensimmäinen yhteistyökokous järjestettiin Keniassa. Kokouksen tavoitteena oli löytää sellaisia vaikuttamistyön alueita, joilla voitaisiin vahvistaa etelä-pohjoinen yhteistyötä. Kokous tuotti toimintasuunnitelman. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi YK:n väestö- ja kehityskomission resoluutioon vaikuttamisessa ja EuroNGOs in Afrikan alueen vastaavan verkoston RHANAn välillä. YK:n väestö- ja kehityskomissio Yksikön edustaja oli mukana Suomen virallisessa delegaatiossa YK:n väestö- ja kehityskomission kokouksessa. Komissio edistää YK:n väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman toteutumista. Vuoden 2011 teemana oli Hedelmällisyys, lisääntymisterveys ja kehitys. Komissio neuvottelee vuosittain resoluutiosta. Tällä kertaa neuvottelut olivat 10

11 erityisen hankalat Vatikaanin ja muiden seksuaaliterveys- ja erityisesti seksuaalioikeusasioita vastustavien valtioiden vastustuksen takia. Seksuaaliterveyttä ja oikeuksia puolustavien maiden yhteistyöllä päästiin kuitenkin yksimielisyyteen loppuasiakirjasta. Vaikuttamistyö Euroopan tasolla Väestöliitto on jäsenenä Bill ja Melinda Gates Säätiön rahoittamassa konsortiossa, jossa on jäsenenä kymmenen eurooppalaista järjestöä. Countdown 2015 Europe -hankkeen tavoitteena on lisätä rahoitusta ja poliittista sitoutumista lisääntymisterveyteen ja perhesuunnitteluun Euroopassa. Hankkeessa tehdään vaikuttamistyötä sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Väestöliitto tekee yhteistyötä suomalaisten europarlamentaarikoiden ja Suomen pysyvän edustuston kanssa. Vuonna 2011 on enimmäkseen keskitytty viestintään ja tiedonjakoon edellä mainituille kohderyhmille. Konsortiossa haluttiin vaikuttaa EU:n uuteen kehityspoliittiseen ohjelmaan ja rahoitusraamiin, niin että äitiysterveys sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys olisivat vahvasti esillä. Tämän lisäksi hankkeessa on vuonna 2011 tehty tiivistä pohjoismaista yhteistyötä. Suomessa järjestettiin yhteiskokous pohjoismaalaisille virkamiehille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille. Keskusteluissa pohdittiin pohjoismaalaisen yhteistyön lisäämistä kehitysja seksuaaliterveyssektorilla. Kokouksen lopputuloksena sovittiin lukuisista konkreettisia yhteistyömuodoista sekä virkamiesten että kansalaisyhteiskuntien välillä. Osallistujat liittyivät Väestöliiton ylläpitämään sähköiseen webportaaliin, joka toimii tietopankkina ja keskustelufoorumina kansainvälisissä seksuaali- ja lisääntymisterveys- ja kehitysasioissa. MONIKULTTUURISUUDEN EDISTÄMINEN Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat kasvava osa suomalaista väestöä. On kaikkien etu, että heillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään ja osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomella on vielä kaikki mahdollisuudet välttää kehityssuunta, jossa luodaan etnisesti eriytynyttä yhteiskuntaa, jossa ammatit, asuinalueet ja oppilaitokset jakautuvat etnisten vähemmistöjen ja valtaväestön välillä. On kuitenkin toimittava tehokkaasti, sillä merkkejä etnisestä eriytymisestä on jo olemassa. Tarvitaan aktiivisia ja riittävästi resursoituja kotouttamistoimia. Uusi laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan Väestöliitto vaikutti lain valmistelussa voimakkaasti siihen, että lain uudistuksessa korostui lasten, nuorten ja perheiden tarpeet. Lain pykälä 16 perheen kotoutumissuunnitelmasta velvoittaa viranomaisia toimintaan, joita Väestöliitto on edistänyt jo useamman vuoden ajan. Pykälässä kehotetaan kiinnittämään huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Tämä maininta luo vastedes entistä vankemman perustan ja oikeutuksen Monikulttuurisen osaamiskeskuksen vanhemmuuden tukemiseen suunnatulle toiminnalle. Laki kotoutumisen edistämisestä korostaa myös alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Laissa edellytetään, että maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Viranomaisten on annet- 11

12 tava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimista ja palveluista sekä työelämästä. Aina kunnalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta täyttää tätä velvollisuuttaan. Väestöliitto onkin kehittänyt valtakunnallista neuvontapalvelua, josta muuttajat saavat tietoa mm. työmarkkinoihin, opiskeluun ja kielikursseihin liittyviin kysymyksiin asuinpaikkakunnastaan riippumatta. Monikulttuurisen osaamiskeskuksen toiminnan alusta alkaen vaikuttamistoiminnassa on nostettu esiin peruspalvelujen kehittämisen merkitystä kotoutumista tukevassa työssä. Erityisesti vanhemmuuden tuen merkityksen huomioimista neuvolan, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun toiminnassa on korostettu. Kuluneen vuoden aikana myös koko valtakunnan laajuisen, monikielisen ja henkilökohtaisen neuvonnan sekä palveluun ohjauksen kehittämisen tarve on ollut osa keskeistä vaikuttamistoiminnan sisältöä. Monikulttuurinen osaamiskeskus on osallistunut kotoutumislakiin liittyvän Osallisena Suomessa hankkeen edistämiseen. Se on tarjonnut koulutusta hankerahoitusta saaneille kunnille. Espoo ja Vantaa ottivat tarjouksen vastaan ja syksyn koulutuksissa perheen näkökulmaa ja uusia toimintamalleja saatiin siirretyksi näiden kuntien perustoimintaan. Lausunnot ja kannanotot olivat edelleenkin keskeinen osa vaikuttamistyötä. Vuoden 2011 aikana annettiin lausunto tai kannanotto seuraavista asioista: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattaminen. Tämä koskee lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa (ulkoasiainministeriö) valtioneuvoston asetus etnisten suhteiden neuvottelukunnan toimintaa säätelevästä asetuksesta (sisäasiainministeriö) kansallinen Ihmisoikeustoimintaohjelma (LSKL/oikeusministeriö) Suomen ihmisoikeustilanne YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun kansallinen raportti (ulkoministeriö) Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (opetus- ja kulttuuriministeriö) Lisäksi vaikutettiin eduskuntavaaliteemoihin sekä hallitusohjelmaan. Väestöliitto on aktiivinen toimija Monikulttuurisen lapsen etu - verkostossa. Verkosto tuotti vuoden aikana eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon lakimuutokseen, joka koski kansainvälistä suojelua tarvitsevan vastaanottoa ja kannanoton hallitusohjelmaan. Lakimuutokseen liittyen osaamiskeskuksen edustaja oli myös kuultavan hallintovaliokunnassa. Lisäksi verkosto järjesti joulukuussa tiedotusvälineille taustatilaisuuden Perheenyhdistäminen kriisissä? Aihe koski humanitäärisistä syistä muuttaneiden perheenyhdistämistä. Tilaisuuden tavoitteena oli välittää tietoa perheenyhdistämisen faktoista ja oikaista virheellisiä ja uhkakuvia maalailevia kommentteja. Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaiseen vuoteen liittyen monikulttuurinen osaamiskeskus laati muun muassa taustapaperin lapsiperheköyhyydestä maahanmuuttajataustaisissa perheissä. Muuta 12

13 valtakunnallista vaikuttamistyötä on jatkettu edellisten vuosien tapaan muun muassa lapsiasianeuvottelukunnassa. Siinä on osallistuttu muun muassa lapsiasiavaltuutetun kannanottoon lapsi- ja perhenäkökulman huomioimisesta kuntauudistuksessa. Euroopan unionin tasolla monikulttuurisen osaamiskeskuksen edustaja on toiminut puheenjohtajana EU-maiden perhejärjestöjen liitossa (COFACE) järjestön työryhmässä. Työryhmä järjestää pienseminaareja ja tuottaa kannanottopapereita unionissa kulloinkin ajankohtaisista ja esillä olevista aiheista. Vuonna 2011 kannanotto tehtiin aiheesta Romani families and the intergenerational transmission of poverty and social exclusion. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää perheiden, vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa tärkeimpiä lohkoja ovat vanhemmuus, parisuhde, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä tutkimustoiminta. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksien kehittämis- ja tutkimushankkeet: 13

14 VANHEMMUUS Lasta odottavien ja alle kouluikäisten lasten vanhemmuus Perheverkko-hanke Varhaiskasvattajien tunnetaakat Vuonna 2011 päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvät teemat olivat runsaasti esillä mediassa ja tunteita nostattaneissa yleisissä keskusteluissa. Päivähoidon laatu, turvallisuus ja ammattihenkilöstön toiminta puhuttivat. Julkisuuteen nousi tapauksia, jotka aiheuttivat vanhemmille huolta päivähoidon tilanteesta. Perheverkko on järjestämissään koulutuksissa saanut runsaasti palautetta päivähoidon ammattilaisten tunnekuormituksesta ja resurssipulasta. Toimintavuonna Perheverkko tavoitti koulutuksissaan ja luennoillaan alle kouluikäisten lasten parissa työskentelevää ammattilaista. Syksyn aikana laadittiin yhdessä Väestöntutkimuslaitoksen kanssa alle kouluikäisten lasten parissa työskenteleville kysely. Siinä vastaajat saavat anonyymisti kertoa kokemuksiaan työperäisistä, kielletyistä ja vaikeista tunteistaan. Saatavan aineiston perusteella laaditaan tätä arkaa ja vaiettua asiaa käsittelevä raportti vuonna Julkaisussa tarjotaan tietoa ja tukea, vertaisneuvoja ja toimintamalleja varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ammattilaisille. Pienten lasten vanhempien yhteydenotot vaikeissa erokriiseissä ovat lisääntyneet. Vanhemmat kuvaavat keskinäisen tilanteensa usein hyvin vaikeaksi ja räjähdysherkäksi. Monet eroavat vanhemmat haluavatkin päästä vastaanotolle mahdollisimman pian purkamaan ahdistavaa tilannetta ja helpottamaan lasten elämää. Useat vanhemmista kertovat, etteivät pysty kommunikoimaan toistensa kanssa ilman ulkopuolista henkilöä. Silloin asiaan perehtynyt asiantuntija voi rauhallisessa ja rakentavassa ilmapiirissä tuoda kuuluvaksi lapsen äänen. Psyykkisesti kuormittavin tilanne on lapsilla, jotka reagoivat aktiivisesti vanhempien ongelmiin: he kantavat huolta vanhempien ongelmista, yrittävät ratkoa ongelmia, toimivat sovittelijoina tai asettuvat jommankumman vanhemman puolelle, toteaa psykologian lisensiaatti Sirpa Salo väitöskirjassaan. Vanhemmat haluavat löytää lasta mahdollisimman paljon auttavan tavan toimia eron jälkeisessä jaetussa vanhemmuudessa. Jo alle vuoden ikäiset lapset näet aistivat perheriidat, ja ne saattavat johtaa lapsen sopeutumis- tai uniongelmiin. Raskaana olevan tunteet Odottavat äidit jäävät usein ilman tunnetukea raskauden mielialamyllerryksissä. Nopeasti vaihtuvat tunnetilat ja epärationaaliset pelot hämmentävät monia odottajia. Eroperheiden lapset Toimintavuoden aikana Perheverkko tuotti odottajien tunnetyöskentelyä varten työkirjatyyppisen päiväkirjan Vauva näkyvissä, ohoi! Päiväkirja pohjautuu osittain Perheverkon 14

15 edellisvuonna ohjaamaan Raskausajan tunneportaat -odottavien äitien nettivertaisryhmään ja ryhmäläisten omiin kokemuksiin. Kirjan voi tilata Väestöliiton nettikaupasta. Lapseni on villipeto Perheverkon työntekijät järjestivät yhdessä MLL:n kanssa kaksi ryhmää: Lapseniko villipeto? ja vuotiaiden äitien keskusteluryhmän. Molemmat ryhmät kokoontuivat kuusi kertaa, ja lastenhoito oli järjestetty ryhmien ajan. Toimintamalli tarjoaa suljetun, luottamuksellisen ja asiantuntijoiden ohjaaman terapeuttisen keskusteluryhmän pienten lasten vanhemmille. Kun olin väsyneimmilläni ja koin, ettei minulla ollut ketään, kelle jakaa äitiyden tuomia tunteita, näin ilmoituksen nuorten äitien keskusteluryhmästä. Ajattelin, että tuo on juuri se mitä nyt tarvitsen. Osallistujan palaute Perheverkon palvelut vuonna Netti- ja puhelinpalvelut Nettivastaanottoja Neuvontapuheluja Sähköpostineuvonta a Luennot ja koulutukset Kansalaiset Ammattihenkilös tö luennot 132 Perheverkon asiantuntijat kirjoittivat 40 netti- ja lehtiartikkelia sekä antoivat viisi radio- ja kaksi TV-haastattelua. Perheverkon sivustolla vieraili noin kävijää kuukaudessa. Yhteistyö Asiakastyö 226 Yksilövastaanott oja Pari- ja perhevastaanott oja Perheverkon työntekijät perehtyivät lapsiperheiden eroauttamistyöhön. He osallistuivat Espoon perheasioiden yksikön järjestämiin yhteistyötapaamisiin, tutustuivat uuteen lapsen etua erossa huomioivaan, asiantuntija-avusteiseen tuomioistuinmalliin Helsingin käräjäoikeudessa ja tutustuivat opintokäynnillä Belgian lapsiperheiden eroauttamistyöhön. Perheverkko on suunnitellut tähän hyvin haasteelliseen pikkulasten vanhempien erotilanteeseen omaa mallia, joka otetaan käyttöön vuonna Perheverkon asiantuntijat olivat mukana THL:n koordinoimassa Meille tulee vauvavihkosen toimittajakunnassa. Perheverkon työntekijä osallistui ICCFR:n kansainväliseen konferenssiin. Kaksi työntekijää osallistui Miestyön foorumiin ohjaamalla työpajoja isyyden kielletyistä tunteista. Yksi työntekijä toimi Messukeskuksessa pidetyn Neuvola 2011 tapahtumapäivän puheenjohtajana ja luennoitsijana vanhemmuuden vaikeista ja kielletyiksi koetuista tunteista. Perheverkon työntekijät osallistuivat myös Heurekassa järjestettyyn Väestöliiton Olipa 15

16 kerran perhe tapahtumaan. Perheille pidettiin työpajoja ja luennoitiin aiheista pienen lapsen seksuaalisuus ja aggressio. Perheverkon työntekijät osallistuivat Unicefin Lasten oikeuksien kampanjaan tarjoamalla nettivastaanottoja kuritusväkivallan ennaltaehkäisynä. Perheverkko toteutti koulutuspäivän aiheesta haastavat tunteet yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Koulutuspäivä sisältyi kaupungin säännölliseen koulutusohjelmaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ammattilaisille. Voimavarat ja talous Perheverkossa työskenteli 100 %:n työajalla perheneuvonnan koordinaattori, kevään 85 %:n ja syksyn 50 %:n ajan pari - ja seksuaaliterapeutti, 30 %:lla asiantuntijalääkäri, syksyn ajan 50 %:lla psykologi ja kevään Vauva näkyvissä, ohoi! päiväkirjaa etätyöntekijänä työstänyt osa-aikainen neuvolalääkäri. Murrosikäisten vanhemmuus Murkun kanssa -nettipalvelu Tukea murrosikäisten vanhemmille Väestöliitto ry:n ja Tapiola-ryhmän välillä solmittiin huhtikuussa 2007 sopimus murrosikäisten nuorten vanhemmille tarkoitetun nettipalvelun kehittämisestä osaksi Väestöliiton ulkoisia internetsivuja. Sopimuskausi päättyi Yhteistyön tavoitteeksi sovittiin esimurros- ja murrosikäisten nuorten vanhempien vanhemmuuden tukeminen nettipohjaisilla tuki- ja neuvontapalveluilla. Murkun kanssa -nettipalvelu tarjosi murrosikäisten vanhemmille tukea ja palveluja valtakunnallisesti. Tietosivuja vanhemmille päivitettiin säännöllisesti ja sivustoa täydennettiin nuorten terveisillä aikuisille. Murkun kanssa -nettipalvelusta tiedotettiin säännöllisesti kaikille Suomen yläkouluille lähetetyllä kirjeellä, jossa kerrottiin sivustosta. Palvelut ja tietosivut ovat käytettävissä valtakunnallisesti sekä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Erityisesti Pohjois-Suomen koulut ovat tilanneet korttiesitteitä vanhemmille jaettaviksi. Monipuolista nettineuvontaa Sivustolla oli vuoden 2011 aikana yhteensä käyntiä. Koko hankkeen aikana tavoitettiin noin kävijää. Netissä julkaistuja vastattuja kysymyksiä oli 195. Kysymysvastauspalvelu on yksi Murkun kanssa - sivujen luetuimpia osioita. Vanhemmat lukevat usein ensin toisten vanhempien tekemiä kysymyksiä ennen kuin rohkaistuvat itse kysymään. Vastattuja kysymyksiä on hyödynnetty myös soveltuvin osin murrosikäisten vanhemmille suunnatuissa Väestöliiton julkaisuissa. Murkun kanssa - nettipalvelun omat Facebook-sivut avattiin keväällä Sivua päivitetään 2 3 kertaa viikossa tiedottamalla vanhemmille ajankohtaisista Väestöliiton tapahtumista ja materiaaleista sekä tätä keveämmillä kommenteilla nuorten ja perheiden arjesta. Sivulla on 332 fania. Nettivastaanotot murrosikäisten vanhemmille alkoivat syyskuussa Vastaanottoaikoja on tarjottu keskimäärin 2-3/viikko. Tarjo- 16

17 tuista ajoista toteutuneita nettivastaanottoja oli yhteensä 49. Jonkun verran nettivastaanottoaikoja myös peruutettiin ajan varaamisen jälkeen, tai asiakas jätti käyttämättä varaamansa nettiajan. Lisäksi nettipalvelu on ollut esillä erilaisilla messuilla ja tapahtumissa (esim. Educa, Kouluterveyspäivät, Tietoturvapäivän tapahtuma vanhemmille). Murkun kanssa kortteja on tilattu tai jaettu tapahtumissa noin Murkun kanssa -nettipalvelun etusivulla on ollut alusta alkaen kuukausittain vaihtuva pika-gallup murrosikäisen nuoren vanhempien arkeen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Kyselyjen aiheet ovat vaihdelleet nuorten harrastusten ja vanhempien ja nuorten yhteisen ajan sopivasta määrästä peliautomaattien ikärajoihin (ennen lakiuudistusta). Yhteistyö Murkun kanssa -nettipalvelun koordinaattori on luennoinut vanhemmuuden kysymyksistä lapsen murrosikävaiheessa vanhempainilloissa lähinnä pääkaupunkiseudulla. Luennoille osallistui 380 kuulijaa ja koulutuksiin 30. Myös tiedotusvälineissä on nostettu esiin murrosiän perheille asettamia haasteita. Murkun kanssa -kortteja on painatettu Niistä on toimitettu eri tavoin maailmalle noin Näistä on tilattu postitse lähinnä yläkouluille eri puolille Suomea. Muita tilaajia ovat olleet mm. vanhempainyhdistykset, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tarjoavat hoitotahot sekä nuorten huoltolaitokset. Etenkin Pohjois- Suomen koulut ovat olleet aktiivisia korttien tilaajia. Myös Keski-Suomen ja Itä-Suomen kouluihin kortteja on tilattu paljon. Lisäksi kortteja on jaettu messuilla (esimerkiksi Kouluterveyspäivät ja Educa) ja vanhempaintilaisuuksissa. Projektikoordinaattori on ollut kertomassa Murkun kanssa -netistä tai luennoimassa murrosikäisen nuoren vanhemmuudesta joko vanhemmille tai perheiden kanssa toimiville ammattilaisille eri tilaisuuksissa. Useamman kokoontumiskerran käsittäviä vanhempainryhmiä on ollut viisi ryhmää kolmella eri paikkakunnalla. Murkun kanssa -nettipalvelulla Väestöliiton yhteistyö Vanhempainliiton kanssa on saanut uusia muotoja. Lisäksi nettipalvelu on ollut Väestöliiton edustajana Viestintäviraston organisoimassa Tietoturvapäivä -hankkeessa. Voimavarat Murkun kanssa nettipalvelussa työskenteli kokopäivätoiminen projektikoordinaattori. Hankkeen rahoitus ja tulevaisuus ovat toistaiseksi epäselviä Tapiolan ja Väestöliiton välisen sopimuksen päättyessä Mikäli rahoitus järjestyy, Murkun kanssa - nettisivuston sisältöä päivitetään edelleen. Vanhempien asiantuntijaneuvonta netissä Väestöliiton Vastaamo-palvelu Asiantuntijavastaukset arkipäivisin vuorokauden kuluessa Vuoden 2011 aikana Väestöliitto kehitti Vastaamo-palvelua yhteistyössä Mental Capital Care Oy:n kanssa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kuntien palvelurakenteeseen sopiva helppokäyttöinen ja verkossa toimiva neu- 17

18 vontapalvelu. Vastaamo-palvelun teemaksi valikoitui pienten lasten vanhempien perhe-, parisuhde- ja seksuaalisuusneuvonta. Väestöliitto ja MCC saivat yhteistyökumppaniksi kunnalliset perhepalvelut. Vastaamo-palvelussa kuntien perhepalveluiden asiakkaat voivat käydä suojattua keskustelua Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Kuntien toimipisteissä jaetaan Vastaamoneuvontaseteleitä, jotka oikeuttavat viiteen kysymykseen ja viiteen vastaukseen. Näin vanhempi saa asiantuntijan neuvoja ja tukea silloin, kun hän sitä eniten tarvitsee. Asiakas voi tavoittaa palvelun kotoaan, työpaikaltaan tai mistä tahansa paikasta, jossa on toimiva nettiyhteys. Vastaamo on yksilötason neuvontaan keskittyvä verkkopalvelu. Siinä asiakas voi kysyä sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisilta mitä vain. Asiakasta ei voi tunnistaa ja jätettyjä kysymyksiä tai saatuja vastauksia ei näytetä muille. Väestöliiton psykologit ja psykoterapeutit vastaavat arkipäivisin 24 tunnin kuluessa asiakkaiden kysymyksiin. Toimintavuoden aikana asiakkailla on ollut mahdollisuus jättää kysymyksiä Väestöliiton asiantuntijoille ja palvelu on otettu erittäin myönteisesti vastaan. Kysymykset jakautuvat neljään lohkoon: vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus, vanhempana jaksaminen sekä lapsen käyttäytyminen. Työntekijöiden mukaan setelit on toimipisteissä otettu vastaan tyytyväisinä, kiinnostuneina, mielellään, ilahtuneina, positiivisesti tai hämmentyneenä. Vuonna 2011 palvelu laajeni kaikkiin Espoon kaupungin neuvoloihin, koko perhetyön kenttään, seitsemään kouluun ja Kauniaisiin. Tämän lisäksi pilottikohteita on Etelä- Pohjanmaalla (Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke), Kotkan seudulla (Lapsen ääni/ Etelä-Kymenlaakson - hanke) sekä Keravan kaupungissa ja Kainuun maakuntayhtymässä. Vastaamo-palveluun tuli pilottikaudella oheisen taulukon mukaisesti käyttäjiä ja kysymyksiä. Keskiarvo on laskettu käyttäjien antamien palautearvioiden mukaisesti asteikolla 1 5. Espoo Kerava Kotka Kaupungit Kirjautumiset Setelit Viestit Keskiarvo Seinäjoki Yhteensä Palvelun laajentuminen uusiin pilottikaupunkeihin mahdollisti Vastaamo-palvelun liittymisen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) hankkeita. Hankkeessa mukana olevien kumppaneiden selkeät tehtävät mahdollistavat kehit- 18

19 tämishankkeen nopean levittämisen paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Kuntalaisille parasta on ollut se, että palvelu on heti alusta lähtien ollut espoolaisten vanhempien käytössä. Tällä tavoin kehittämistyö ja asiantuntijaneuvonta ovat kulkeneet koko ajan käsi kädessä. Vuoden 2011 loppuun mennessä neuvontaseteleitä jaettiin toimipisteisiin yli Voimavarat Väestöliitossa Vastaamo-palvelun kehittämistyöhön osallistui järjestöpäällikkö sekä kolme osa-aikaista psykologia ja osa-aikainen kätilö. nettivertaisryhmä- Vanhempien toiminta Väestöliiton Perhenetti-hanke Toimintavuoden alussa käynnistyi Väestöliitoon uusi Perhenetti-kehittämishanke, jonka päätavoitteena on tuottaa lasta suunnitteleville, odottaville ja vauvaperheiden vanhemmille maksuton verkkopalvelu. Siinä yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Hankkeen osatavoitteina on kehittää viisi vuorovaikutteista nettivertaisryhmämallia, suunnitella koulutusmalli ja kouluttaa hankkeessa mukana olevat asiantuntijat ja kumppanuusjärjestöjen vapaaehtoiset sekä toteuttaa laajaa ja jatkuvaa nettivertaisryhmätoimintaa vuosina Hankkeen pohjana on Väestöliiton vankka asiantuntijuus perhe-elämän, monikulttuurisuuden, seksuaalisuuden ja parisuhteen alueilla. Perhenetti-projektiin oman asiantuntemuksensa antavat nykyisistä hankkeista Väestöliiton perheverkko, parisuhdekeskus, väestöntutkimuslaitos sekä monikulttuurinen osaamiskeskus Kotipuu. Raha-automaattiyhdistys valitsi Perhenetin yhdeksi Emma & Elias avustusohjelman hankkeeksi. Avustusohjelman tavoitteena on tukea vanhemmuutta, edistää aikuisten yhteistä vastuuta sekä tukea lapsen oikeutta olla lapsi. Vanhemmuus haltuun Utsjoelta Helsinkiin Perhenetti-hanke toimii valtakunnallisesti. Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen palvelun, jonka asiakas voi tavoittaa kotoaan, työpaikaltaan tai mistä tahansa paikasta, missä on toimiva internetyhteys. Asiakas voi toimia palvelujärjestelmässä anonyymisti, eikä palvelun piiriin pääseminen edellytä vastaanotolla käyntiä. Tämä auttaa tavoittamaan myös kävijäryhmät, jotka haluavat käsitellä nimettömänä vanhemmuuden ja perheelämän vaikeampiakin aiheita. Palvelukonsepti mahdollistaa järjestelmään kirjautumisen myös ulkomailta. Näin toimintamalli palvelee myös maasta muuttaneita vanhempia. Perhenetti vahvistaa vanhemman ja koko perheen toimintakykyä, omaehtoista suoriutumista sekä aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Hanke tukee vanhempia yhdessä elämän suurimmista muutostilanteista, lapsen syntymässä, joka vaikuttaa väistämättä mm. parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja seksuaalisuuteen. Vaikuttamistyötä hankkeessa tehdään tuottamalla ja levittämällä tietoa sekä mahdollistamalla niin vertaiskuin asiantuntijoilta saatavan tuen saanti. Hankkeessa mukana olevat kumppanuusjärjestöt tuovat eri perhemuotoja koskevan asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön, mikä 19

20 mahdollistaa erilaisten perheiden tarpeisiin vastaamisen. Verkkopalvelun valmistelu Toimintavuosi oli Perhenetin suunnittelu- ja valmisteluvuosi. Verkkopalvelun suunnittelu ja toteutus käynnistyivät ja etenivät suunnitelmien mukaisesti sisältäen ensimmäiset pilottiryhmät. Verkkopalvelu on kolmiosainen. Sivustolla on omat osionsa 1) lasta toivoville/suunnitteleville, 2) lasta odottaville ja 3) vauvaperheiden vanhemmille. Lisäksi verkkopalvelu sisältää ns. oman profiilin, jota asiakas voi muokata omien kiinnostuksen kohteidensa mukaiseksi. Perhenetin pilottiryhmät SULJETTU NETTIRYHMÄ Verkkopalvelun sisällön tuottaminen alkoi videoklippien kuvauksilla. Kuvauspäiviä toteutettiin kuusi ja valmiita asiantuntijavastauksia tuotettiin verkkopalveluun noin 500. Lisäksi tuotettiin 152 kirjallista asiantuntijavastausta vanhempien usein tekemiin kysymyksiin. Iso osa verkkopalvelun keskusteluketjujen sisällöistä tuotettiin syksyn aikana kumppanuusjärjestöjen vapaaehtoisten avulla. Tämän lisäksi kumppanuusjärjestöjen vapaaehtoiset osallistuivat pilotti- chatteihin. Kumppanuusjärjestöt aloittavat myös ensimmäisen yhteisen blogin. Verkkopalvelu julkaistaan maaliskuun alussa 2012, jonka jälkeen se toimii viikon jokaisena päivänä. Ryhmätoimintaa järjestetään yhdeksänä kuukautena vuodessa, tammikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja elokuun puolivälistä joulukuun puoliväliin. Verkkopalvelun nimeksi valittiin Perheaikaa.fi ja sloganiksi Järjellistä keskustelua perheen perustajille. 1 8 CHAT -RYHMÄT 20 AVOIMET KESKUSTELUT Verkkopalvelun ryhmät jakautuvat 1) avoimiin ja suljettuihin sekä 2) reaaliaikaisiin ja eireaaliaikaisiin ryhmiin. Avoimet ryhmät ovat nimensä mukaisesti kaikille avoimia, kun taas suljettujen ryhmien sisältöjä pääsevät näkemään ainoastaan ryhmään valitut henkilöt. Reaaliaikaisissa ryhmissä kommentit näkyvät välittömästi, sen sijaan ei-reaaliaikaisissa ryhmissä viestit tulevat näkyviin vasta sen jälkeen, kun ylläpito on ne moderoinut ja julkaissut. Koulutus Osa verkkopalvelun vertaisryhmistä toteutetaan kumppanuusjärjestöjen vapaaehtoisten voimin. Kevään 2011 aikana suunniteltiin koulutusmalli kumppanuusjärjestöjen vapaaehtoisten sekä hankkeessa mukana olevien asiantuntijoiden kouluttamiseen. Nettivertaisohjaaja-koulutuksen päätavoite on kouluttaa Väestöliiton asiantuntijoiden johdolla riittävä määrä nettivertaisryhmien ohjaajia Perhenetti-hankkeeseen vuosille

21 Nettivertaisohjaaja-koulutus on prosessimuotoinen koulutus, joka koostuu lähiopetuspäivistä, ennakko- ja välitehtävistä sekä nettiryhmän ohjaajaharjoittelusta. Koulutus jakautuu perus-, jatko- ja kouluttajakoulutukseen. Perus- ja jatkokoulutukset ovat kolmipäiväisiä, kolmen opintopisteen kokonaisuuksia. Kouluttajakoulutus edellyttää perus- ja jatkokoulutuksen suorittamista ja on kuusipäiväinen, kuuden opintopisteen opintokokonaisuus. Koulutus on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Nettivertaisohjaaja-koulutus antaa vapaaehtoisille valmiuksia kohdata nettiryhmissä toimivia ihmisiä, käytännön työvälineitä ryhmien ohjaamiseen sekä tukee heidän jaksamistaan vertaisryhmäohjaajina. Vapaaehtoistyön suunnittelu ja koordinointi pääsi kesän aikana hyvin vauhtiin ja kumppanuusjärjestöjen kautta rekrytoitiin 26 vapaaehtoista. Kaiken kaikkiaan nettivertaisohjaaja-koulutukseen haki 39 hakijaa, joista 30 oli kumppanuusjärjestöjen vapaaehtoisia. Vapaaehtoisille järjestettiin yksi tiedotus- ja motivointitilaisuus sekä ensimmäinen koulutuspäivä Yhteistyö jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Perhenetti-hankkeessa on mukana kuusi kumppanuusjärjestöä. Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Sateenkaariperheet ry ja Adoptioperheet ry ovat osallistuneet säännöllisesti vuoden aikana hankkeen kokonaissuunnitteluun ja käyttöliittymän suunnitteluun. Yhteisiä tapaamisia on ollut kymmenen. Yhteistyöllä varmistetaan, että erilaisten perhemuotojen elämäntilanteet tulevat huomioiduiksi verkkopalvelussa. Perhenetti-hankkeen työntekijät tekivät yhteistyötä kuuden kumppanuusjärjestön lisäksi myös muiden vertaisryhmiä toteuttavien toimijoiden kanssa, kuten Tukinetin ja Nyyti ry:n kanssa. Tukinetin alustalla järjestettiin ensimmäinen suljettu pilottiryhmä Kohti Ihmettä. Nyyti ry:n kanssa sovittiin vapaaehtoisten koulutusyhteistyöstä. Perhenetti -projekti on yhteydessä Väestöliiton Vastaamo-hankkeeseen (ks. edellä). Toiminnan käynnistyessä se linkitetään muihin järjestöjen ja ministeriöiden kehityshankkeisiin Internetissä (mm. Innokylä). Mediayhteistyö rajoittui vuonna 2011 yhteen YLE:n radiohaastatteluun ja nettiuutiseen tulevasta verkkopalvelusta Voimavarat ja talous Raha-automaattiyhdistys ry (RAY) on myöntänyt hankkeelle rahoituksen vuosille Hankkeessa työskenteli projektikoordinaattori, järjestöpäällikkö ja suunnittelija. Lisäksi rahoitus mahdollisti neljän projektityöntekijän rekrytoimisen joulukuun aikana. Projektityöntekijät aloittavat työnsä helmikuussa 2012 hankkeen toimintavaiheen käynnistyttyä. Projektihenkilöstön lisäksi Väestöliiton jäsenjärjestöille kanavoidaan vuonna 2012 yhteensä yhden henkilötyövuoden verran resursseja erityisryhmille suunnatun vertaisryhmätoimintaan. PARISUHDE Parisuhdekeskus hanke Parisuhteen hyvinvointi ja parisuhdetaidot Parisuhdekeskus on jatkanut parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevää työtään valtakun- 21