Yhdessä perheen kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä perheen kanssa"

Transkriptio

1 Yhdessä perheen kanssa Vaahteramäen palvelut

2

3 Sisällysluettelo 4. Beardsleen perheinterventio 6. Menneisyysmatkailu 7. Nuorten DKT-taitovalmennusryhmä 8. Rentoutus ja kehomeditaatioryhmät 9. Vaahteramäen jännittäjäryhmä 10. Neuropsykiatrinen valmennus 12. Perhearviointi 13. Perhekuntoutus 14. Perheterapia 15. Pariterapia 16. Nuoren päihdearvio ja mini-interventio 18. Nuoren rikollisuuden arviointi 20. Surutyöskentely 22. Kognitiivis-behavioraalinen toipumista tukeva ryhmä syömishäiriöisille 23. Nuorten tai vanhemman yksilöpsykoterapiat tai tukikäynnit Vaahteramäen palvelut 3

4 Beardsleen perheinterventio Milloin perheinterventio? Odottamattomat, ikävät muutokset perheen tai perheenjäsenen elämäntilanteessa voivat herättää vanhemmissa huolta lasten hyvinvoinnista. Esimerkiksi lapsen oma toiminta tai vanhemman masennuksen/ muun psyykkisen sairauden oireet, päihteenkäyttö tai muu saattavat vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Lapset voivat syyttää itseään perheen tapahtumista/ vanhemman muuttuneesta käytöksestä ja voivat pyrkiä ottamaan itselleen liikaa vastuuta uudessa tilanteessa. Myös lapsen oma käyttäytyminen voi muuttua oireilevaksi. Esimerkiksi leikkiikäinen voi reagoida takertumalla ja murrosikäinen olemalla jatkuvasti pois kotoa. Miksi perheinterventio? Lasta ja hänen kehitystään tukee oikeanlainen ymmärrys asioista ja perheen tilanteesta. Vanhempien ja lasten yhteinen, jaettu ymmärrys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta. Perheinterventio-menetelmän avulla pyritään vähentämään lasten oireilua ja ennalta ehkäisemään lasten alttiutta sairastua psyykkisiin häiriöihin myöhemmin. Perheintervention sovellukset Vanhemman psyykkinen tai fyysinen sairaus Päihdetyö Lastensuojelu 4 Vaahteramäen palvelut

5 Perheintervention perusajatuksia Luottamuksellisuus Vapaaehtoisuus Perheen vuorovaikutuksen edistäminen Vanhemmuuden kunnioittaminen Psykoedukaatio Perheintervention kulku Vanhemman/ vanhempien tapaamiset (2 istuntoa) Lapsen tapaaminen (jokainen lapsi erikseen) Suunnitteluistunto (vanhemman/ vanhempien kanssa) Perheistunto Ylimääräiset istunnot tilanteen/ tarpeen mukaan Seurantaistunto 3 kk:n kuluttua tai myöhemmin (mikäli perhe toivoo sitä) Perheintervention toteuttaa koulutettu Beardsleen perheinterventio - menetelmän kliinikko apunaan kirjuri Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut 5

6 Menneisyysmatkailu Menneisyysmatkailu on työskentelymalli, jossa yhdessä nuoren kanssa käydään läpi hänen menneisyyttään oman elämäntarinan hahmottumiseksi. Menneisyysmatkailu-menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun sijoitettu nuori on menettänyt yhteyden biologiseen sukuunsa tai nuoren elämässä on vaiheita, joista hän ei muista mitään. Menneisyysmatkailu alkaa sukupuun ja kronologisen elämänkulkukuvauksen tekemisellä asiakirjoja apuna käyttäen. Toisessa vaiheessa tavataan henkilöitä, jotka osaavat kertoa nuoren elämästä ja vaiheista, etsitään sukulaisia ja käydään paikoissa, joissa nuori on elämänsä varrella ollut. Prosessin aikana kerätään mahdollisuuksien mukaan nuorelle tärkeitä esineitä, leluja, valokuvia, tallenteita ja muita hänelle tärkeitä asioita. Prosessin aikana nuori tekee ja kokoaa omakirjaa, johon myös työntekijä lisää kokemuksiaan ja kommenttejaan. Omakirja, johon hän voi myöhemmin palata ja lisätä tietoja, jää nuorelle muistoksi menneisyysmatkasta. Menneisyysmatkan nuoren kanssa tekee erityistason perheterapeutti. Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut

7 Nuorten DKTtaitovalmennusryhmä Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki Oy:n palveluihin kuuluu Nuorten taitovalmennusryhmä ja Vanhempien taitovalmennusryhmä. Ryhmämenetelmää voidaan käyttää sekä avohuollon tukitoimena että sijaishuollossa. Ryhmä on suunnattu niille epävakaille henkilöille, jotka tahtovat parantaa omia vuorovaikutus-, tunnesäätely-, tietoisuus-, ja kriisistä selviytymisen taitojaan. Taitovalmennusryhmässä sovelletaan dialektisen käyttäytymisterapian viitekehystä. Ryhmä kokoontuu viikoittain kiinteinä aikoina yhteensä 14 kertaa. Ryhmässä harjoitellaan aktiivisesti yhdessä uusia taitoja. Ryhmän aikana sen jäsenet tapaavat omaa työntekijäänsä yksilökäynneillä. Ryhmänvetäjät tekevät tiivistä yhteistyötä nuoren oman työntekijän kanssa. Ennen ryhmän alkua kaikki ryhmäläiset haastatellaan ja haastattelun kautta kartoitetaan ryhmäläisten omia ajatuksia, toiveita ja motivaatiota. Ryhmäläisiltä edellytetään kunnioitusta muita kohtaan ja ryhmässä käsiteltävät asiat jäävät ryhmän sisäisiksi. Heräsikö kiinnostus ota rohkeasti yhteyttä! Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut 7

8 Rentoutus ja kehomeditaatioryhmät Rentoutus- ja kehomeditaatioryhmissä koulutettu terapeutti vetää suggestiivisia rentoutuksia sekä kehomeditaatiota. Ryhmissä saatetaan toteuttaa myös lyhyitä jooga harjoitteita. Nämä ryhmät sopivat jännittäjille, masennusoireisille, syömishäiriö-oireisille sekä epävakaudesta kärsiville. Ryhmiä voidaan toteuttaa joustavasti erikokoisille ryhmille. Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut

9 Vaahteramäen jännittäjäryhmä Jännitätkö sosiaalisissa tilanteissa tai onko esiintyminen sinulle vaikeaa? Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki tarjoaa jännittäjäryhmän toteutuksen kaikille jännittämisen kanssa kamppaileville nuorille ja nuorille aikuisille. Jännittäjäryhmä kokoontuu 8 kertaa (90 min/kerta) ja mukaan pääsee maksimissaan 8 osallistujaa. Ryhmässä on tarkoitus syventää itseen tutustumista kotitehtävien, harjoitusten ja keskustelujen avulla. Lisäksi ryhmässä tehdään hengitys-, tietoisuustaito- ja suggestiopohjaisia rentoutusharjoituksia sekä pohditaan yhdessä keinoja jännityksen lieventämiseksi altistustehtävin ja vertaistuen avulla. Jännittäjäryhmän tapaamisten pääteemat Tutustuminen, odotukset ja tavoitteet Oireet ja jännitystä aiheuttavat tilanteet Jännittäminen, stressi ja rentoutuminen Selviytymiskeinoja jännittämiseen Oma jännityshistoriani Minuuden erilaiset puolet Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus Jäähyväiset, kooste ja palaute Ryhmän vetää psykoterapeutti Markku Tyynismaa. Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut 9

10 Neuropsykiatrinen valmennus Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellinen kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu henkilöille, joilla on jokin neuropsykiatrinen erityisvaikeus, kuten: ADHD Aspergerin oireyhtymä Autismi Tourette Kielellinen erityisvaikeus Neuropsykiatrinen valmennus on hyvin käytännön läheistä, suunnitelmallista sekä tavoitteellista toimintaa, jonka taustaajatuksena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Valmennus lähtee aina valmennettavan omista tarpeista. Keskeisiä asioita valmennuksessa ovat arjen- ja elämänhallinnan sujumisen tukeminen, valmentautujan omien vahvuuksien sekä voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen eri elämänalueilla sekä itsetunnon ja positiivisen minäkuvan rakentaminen. Neuropsykiatrinen valmennus on tehokas menetelmä erityisesti itsenäistyvien nuorten sekä nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisyssä. Valmennuksesta saa tukea juuri sen hetkisen elämäntilanteen haasteisiin. 10 Vaahteramäen palvelut

11 Valmennus sopii myös koululaisille, joilla on vaikeuksia esimerkiksi oman toiminnan ohjaamisessa. Koululaisten neuropsykiatrisissa valmennustapaamisissa harjoitellaan muun muassa tunnetaitoja ja vuorovaikutusta. Neuropsykiatrista valmennusta voidaan suunnata myös perheille, joissa jollakin perheenjäsenellä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Perhettä autetaan löytämään keinoja ja toimintamalleja arkeen, autetaan heitä käsittelemään kokemuksiaan ja ratkomaan ongelmia ja löytämään yhdessä polku parempaan tulevaisuuteen. Markku Korpelainen Anu Koivulahti Vaahteramäen palvelut 11

12 Perhearviointi Perhearviointi-menetelmä on perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä. Siinä keskitytään perheen elämään, keskinäisiin suhteisiin ja siihen, miten ne vaikuttavat eri perheenjäseniin. Arviointimenetelmä koostuu menetelmistä ja työkaluista, jotka auttavat perheen toimintakyvyn, voimavarojen ja vaikeuksien arvioinnissa. Perhearvioinnissa käytetään strukturoitua toimintamallia, jonka avulla kuvaillaan, arvioidaan ja tallennetaan perheen elämää ja keskinäisiä suhteita koskevia tietoja menetelmiä, joiden avulla työntekijä ohjaa, kannustaa ja tukee arvioitavan perheen jäseniä kehittämään keskinäisiä vuorovaikutustaitojaan, puhumaan elämästään perheenä ja tutkimaan omia toimintamallejaan perheen jäsenenä haastattelumalleja, joita työntekijä voi hyödyntää tehdessään arviointia yhdessä perheen kanssa perhearviointilomakkeita Perhearviointia tekee erityistason perheterapeutti, joka on suorittanut Suomen Mielenterveysseuran perhearviointikoulutuksen Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut

13 Perhekuntoutus Vaahteramäen perhekuntoutus aloitti toimintansa vuonna Perhekuntoutusta toteutetaan joko avotyönä perheen kotona tai kuntoutusjaksona Vaahteramäessä. Perhekuntoutusasunto (3h+k) sijaitsee Alavuden aseman seudulla lastensuojeluyksiköiden välittömässä läheisyydessä. Perhekuntoutuksen tavoitteet asetetaan yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Perhekuntoutus voi sovittaessa sisältää myös perhearvioinnin elementtejä. Perhekuntoutusta tehdään perheterapeuttisella ja dialogisella työotteella. Kuntoutusjaksolla Vaahteramäessä perheohjaaja on tiiviisti mukana perheen arjessa tukenaan perheterapeutit, jotka myös tapaavat perhettä säännöllisesti. Jaksoon kuuluu vanhempien yksilö- ja parityöskentelyä perheterapeuttien kanssa. Perhekuntoutusjakson aikana tutkitaan ja selvitellään lasten tilanne ja hyvinvointi ikätason näkökulmasta, keskustellaan vanhempien psyykkisestä voinnista, tutkitaan perheen vuorovaikutussuhteita, vahvistetaan vanhempien toimijuutta arjessa, tarkastellaan parisuhteen tilannetta ja kartoitetaan perheen sukulais- ja lähiverkosto. Kuntoutusjakson edetessä sisältöä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä perheen kanssa. Kuntoutuksen vaikuttavuutta suhteessa jakson tavoitteisiin arvioidaan säännöllisesti yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Mirja Varmola Jorma Perälampi Vaahteramäen palvelut 13

14 Perheterapia Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheen sisäisen vuorovaikutuksen häiriöitä tai yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Perheterapia on hoitomuoto, jossa perheterapeutit tapaavat perhettä yhdessä tai sovitusti yhtä perheenjäsentä. Koolla voi olla myös laajempi suku- tai läheisverkosto. Perheterapia menetelmänä palvelee parhaiten silloin, kun perheenjäsenet näkevät perheen tai perheenjäsenten ongelmat vuorovaikutuksellisina. Perheterapia soveltuu kaikkiin niihin elämäntilanteisiin, joissa perheen vuorovaikutus on vaikeutunut. Esimerkiksi, jos kyseessä on nuoren elämänkriisin aiheuttama hämmennys tai jokin pulma, mikä vaikeuttaa perheenjäsenten arkea ja keskinäistä vuorovaikutusta. Perheterapiaa toteuttaa yksin tai työparina erityistason perheterapeutit. Mirja Varmola Jorma Perälampi Vaahteramäen palvelut

15 Pariterapia Pariterapiassa terapeutti keskustelee parin kanssa niistä parisuhteen asioista, joita pari tuo esiin istunnon aikana. Perheterapia on perheterapian tavoin ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa parisuhteen sisäisen vuorovaikutuksen häiriöitä tai toisella osapuolella esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa hankaluutta tai kärsimystä parisuhteessa. Pariterapian pituus määräytyy käsiteltävien asioiden luonteen, asetettujen tavoitteiden ja työskentelyn sujuvuuden sekä työskentelytavan perusteella. Useimmiten tapaamiskerrat vaihtelevat muutamasta kerrasta noin kymmeneen tapaamiseen. Pariterapiaa toteuttaa perheterapeutti ET, joka tehnyt vuoden kestäneet pariterapiaopinnot koulutetuille perheterapeuteille. Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut 15

16 Nuoren päihdearvio ja mini-interventio Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäen palveluissa on käytettävissä menetelmät Nuoren päihdearvio ja Mini-interventio. Nämä menetelmät soveltuvat sekä sijaishuollon että avotyön työkaluksi. Nuoren päihdearvio on paikallaan silloin, kun aikuisten huoli nuoren päihteidenkäytöstä on lisääntynyt. Nuoren päihteidenkäyttö voi olla ikä- ja kehitystasosta poikkeavaa tupakointia, alkoholin käyttöä tai huumaus- tai lääkeainekäyttöä, tai epäilyä näistä jostain. Lisääntynyt huoli voi olla vähäinenkin, tärkeintä ja vaikuttavinta on puuttuminen riittävän aikaisessa vaiheessa. Nuoren päihdearvio sisältää taustamateriaaliin perehtymistä (esim. lastensuojeluilmoituksia, terveydenhuollon dokumentteja yms.), nuoren ja hänen lähipiirinsä haastattelua, päihteidenkäytön määrää ja käyttötiheyttä arvioivien työmenetelmien käyttöä, päihdemyönteisen asennoitumisen mittaamista, päihteidenkäytön syitä pohtivia tehtäviä sekä tulevaisuuden pohtimista päihteidenkäytön osalta. Päihdearvioon voi sisältyä huumausaine- ja lääkeaineseuloja sekä alkoholin käyttöä todentavia puhallutuksia. Mittaavina haastatteluina käytetään esim. Euro-ADADia, Audit-kyselyä ja DUSI-testiä. 16 Vaahteramäen palvelut

17 Päihdearvio on jo sinällään interventio nuoren päihteidenkäyttöön. Sen myötä nuori joutuu pohtimaan omaa suhtautumistaan päihteisiin. Päihdearviossa keskitytään pitkälti päihteidenkäytön syihin ja pyritään niiden kautta muuttamaan nuoren käyttäytymistä. Päihdearvion jatkotyöskentelynä voidaan käyttää Mini-interventiota, jossa tarkemmin keskitytään miettimään nuoren elämää suhteessa päihteisiin ja asetetaan nuoren kanssa selviä tavoitteita päihteettömyyden suhteen. Mini-interventiossa nuoren kanssa keskustelemalla lisätään nuorelle tietoisuutta myös päihteiden aiheuttamasta riippuvuudesta sekä päihteidenkäytön haittavaikutuksista. Markku Korpelainen Vaahteramäen palvelut 17

18 Nuoren rikollisuuden arviointi Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäen palveluissa on käytettävissä Nuoren rikollisuuden arviointi. Tämä työmenetelmä sopii sekä sijaishuollon että avotyön työkaluksi. Nuoren rikollista käyttäytymistä on syytä arvioida systemaattisesti silloin, kun aikuisilla on lisääntynyt huoli nuoren rikollisesta käyttäytymisestä. Tämä huoli voi olla vähäinenkin ja on huomioitava lapsen / nuoren ikä- ja kehitystaso. Tärkeintä ja vaikuttavinta on riittävän aikainen puuttuminen lapsen / nuoren poikkeavaan käyttäytymiseen. Nuoren rikollisuuden arviointi sisältää taustamateriaaliin perehtymistä (esim. lastensuojelu-ilmoituksia, todennettuja näpistyksiä yms.), nuoren ja hänen lähipiirinsä haastatteluja, nuoren oikean ja väärän käsityksen arvioimista, keskusteluja rikollisuuden ihannoinnista tai rikos -myönteisyydestä, rikoksista aiheutuvien seuraamusten selvittämistä sekä rikollista a- sennetta mittaavien menetelmien käyttöä (esim. Euro-ADAD, BARO-arviointi). 18 Vaahteramäen palvelut

19 Tämä menetelmä on jo itsessään nuoreen vaikuttava väliintulo. Nuori joutuu pohtimaan omaa suhtautumistaan oikeaan ja väärään sekä syyn ja seuraamusten ketjuun. Nuoren kanssa selvitetään, mihin hänen rikollinen käyttäytymisensä johtaa ja mitä vaikutuksia sillä on hänen elämäänsä. Monesti arvioinnin aikana tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten (esim. poliisi, oikeuslaitos) kanssa nuoren tilanteen selvittämiseksi. Nuori joutuu arvioinnin aikana hyvin konkreettisesti kohtaamaan käyttäytymisensä seuraukset esim. uhrin näkökulmasta. Markku Korpelainen Vaahteramäen palvelut 19

20 Surutyöskentely Surutyöskentely perustuu Minun suruni kirjaan. Holmin ja Turusen (2005) mukaan lapsi tai nuori voi joutua kokemaan läheisen ihmisen kuoleman, onnettomuuden, sairauden, väkivallan teon tai itsemurhan kautta. Tällöin haavoittumattomuuden illuusio rikkoutuu, maailmasta tulee äkkiä turvaton ja pelottava paikka. Menetyksen suru ja muut siihen liittyvät tunteet näkyvät eri tavoin lapsen tai nuoren kehitystasosta ja elämäntilanteesta riippuen. Lapsen tai nuoren surua voi olla vaikea nähdä ja tavoittaa, koska se on erilaista aikuisen suruun verrattuna. Siksi aikuisen voi olla vaikea tukea ja auttaa lasta tai nuorta. Nykyään ajatellaan, että sureva säilyttää jatkuvan kiintymyssiteen kuolleeseen. Kuolema ei tarkoita suhteen loppumista, vaikka se muuttuu ratkaisevalla tavalla konkreettisesta yhdessäolon mahdollisuudesta mielikuvien tason suhteeksi. Surevan lapsen tai nuoren on rakennettava uusi sisäisen kiintymyksen malli. Surutyöskentelyssä lapsella tai nuorella on mahdollisuus minun suruni - työkirjan avulla käydä läpi menetystä ja rakentaa uutta minää sekä uutta mielikuvasuhdettaan kuolleeseen ihmiseen. Surutyökirja sisältää tehtäviä, jotka auttavat ymmärtämään ja käsittelemään sitä, mitä kuolema on. 20 Vaahteramäen palvelut

21 On tärkeää, että lapsi tai nuori kokee olevansa mahdollisimman turvassa. Sen vuoksi työkirjassa on myös turvallista oloa vahvistavia tehtäviä. Lapsen tai nuoren kannalta olennaisinta on se, ettei hän jää tunteidensa kanssa yksin. Surutyöskentelyyn pyritään saamaan mukaan ainakin yksi lapselle tai nuorelle tärkeä läheinen, jota menetys ja suru ovat myös koskettaneet. Tuija Holm ja Tuija Turunen Minun suruni, Aikuisen opas ja Minun suruni, työkirja Mirja Varmola Vaahteramäen palvelut 21

22 Kognitiivis-behavioraalinen toipumista tukeva ryhmä syömishäiriöisille Tavoitteet Perehdyttää toipumisen odotettuun etenemiseen ja toipumisprosessin. Toipumiseen liittyvien etujen ja haittojen pohtiminen. Selventää, mikä merkitys toipumisella on elämään. Itsetuntemuksen ja tietoisuustaitojen lisääminen. Oppia keinoja ahdingon sietämiseen, tunteiden tunnistamiseen ja hyväksymiseen. Tavoitteisiin pyritään ryhmäistuntojen sekä myös viikoittaisten kotitehtävien avulla. Ryhmään osallistuminen edellyttää sitoutumista prosessiin. Ryhmän koko 4 6 syömishäiriöoireilusta toipuvaa nuorta / aikuista. Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut

23 Nuorten tai vanhemman yksilöpsykoterapiat tai tukikäynnit Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäen palvelutarjottimeen kuuluvat myös yksilöpsykoterapiat. Nämä nojaavat kognitiiviseen psykoterapian viitekehykseen ja työskentely noudattaa yleistä kognitiivisen psykoterapian struktuuria. Yksilöpsykoterapiaa tai niiden kaltaisia tukikäyntejä voidaan tarjota joustavasti ja nopealla aikataululla. Nämä käynnit on mahdollista toteuttaa asiakkaan kotipaikkakunnalla. Markku Tyynismaa Mth, psykoterapeutti Vaahteramäen palvelut 23

24 Vaahteramäki tarjoaa asiakkaille monipuolisia ja laadukkaita palveluja. Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki Oy Haapatie 7A, ALAVUS Y-tunnus:

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut. Yhdessä perheen kanssa

Lastensuojelupalvelut. Yhdessä perheen kanssa Lastensuojelupalvelut Yhdessä perheen kanssa Vaahteramäki Oy - Sijaishuoltopalvelut Vaahteramäellä on sijaishuoltoyksiköt Alavudella ja Peräseinäjoella. Alavuden asemanseudulla sijaitsevat sijaishuoltoyksiköt

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1 Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin Kirsi Saukkola 2014 1 ADHD-valmennus, neuropsykiatrinen valmennus, ADHD-ohjaus, coaching, coach-kuntoutus On kuntouttavaa toimintaa,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

LASTEN PÄIVÄKUNTOUTUS: LASTENSUOJELUN JA LASTENPSYKIATRIAN YHTEISEN TEKEMISEN MALLI HELSINGISSÄ

LASTEN PÄIVÄKUNTOUTUS: LASTENSUOJELUN JA LASTENPSYKIATRIAN YHTEISEN TEKEMISEN MALLI HELSINGISSÄ LASTEN PÄIVÄKUNTOUTUS: LASTENSUOJELUN JA LASTENPSYKIATRIAN YHTEISEN TEKEMISEN MALLI HELSINGISSÄ KOKEMUKSIA KAHDEN TOIMINTAKULTTUURIN YHDISTÄMISESTÄ KARI LAPPI YLILÄÄKÄRI HYKS-LASTENPSYKIATRIA HELSINGIN

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön Christine Välivaara 2004 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa LAPSI SOPEUTUU VANHEMPIEN SAAMA

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Gas jatkokoulutus Kela Hilkka Ylisassi Jari Turunen Verve Consulting GAS:in käyttö ammatillisessa (työhön

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Viisi vuotta huostaanotosta

Viisi vuotta huostaanotosta Viisi vuotta huostaanotosta Seurantatutkimus vuonna 2006 huostaanotettujen lasten institutionaalisista poluista Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 1.10.2013, Tampere Tuija Eronen, YTT Yhteiskunta- ja

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot