Valkoinen ulkopuolelta, mutta musta sisältä kokemuksia dialektisesta käyttäytymisterapiasta. Nijole Dembinskas & Nils Holmberg. Käännös: Maija Elomaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valkoinen ulkopuolelta, mutta musta sisältä kokemuksia dialektisesta käyttäytymisterapiasta. Nijole Dembinskas & Nils Holmberg. Käännös: Maija Elomaa."

Transkriptio

1 1 Valkoinen ulkopuolelta, mutta musta sisältä kokemuksia dialektisesta käyttäytymisterapiasta Nijole Dembinskas & Nils Holmberg Käännös: Maija Elomaa. Aikuinen mutta herkkä kuin teini-ikäinen Jokainen aamu on samanlainen. Herää ja tuntee, että elämä on paska. Täytyykö näin herätä joka päivä? Menee vessaan, näkee itsensä peilistä ja tuntee, mikä arvoton, läski pirun bitch oletkaan. Menee takaisin sänkyyn, makaa vaan, voi huonommin ja huonommin. Näin kuvaa 33-vuotias Anna, millaisia monet aamut hänen elämässään ovat olleet. Mutta viime aikoina on useimmiten ollut erilaista. Hänellä on juuri nyt kotiläksynä nujertaa tilanne, kavuta ylös ja syödä aamiaista, ja se on toiminut 80 prosenttisesti, hän sanoo. - Tiedän, että jos aloittaa sen mantran, kuinka arvoton on ja kuinka kauheaa kaikki on, niin menee vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Viime vuonna Anna teki yksitoista itsemurhayritystä, mikä on pelottavan synkkä tilasto. Hän kertoo, että niitä on keskimäärin ollut noin neljä vuodessa muutamasta kerrasta teini-iässä lähtien. Hän alkoi jo pienenä vahingoittaa itseään, viillellä jalkoihin. Teini-iässä hän joutui ensiapuun kerta toisensa jälkeen. Hän viilsi itseään, poltti hasista, joi itsensä humalaan, hän harrasti seksiä miesten kanssa, joita ei tuntenut, hän rettelöi ihmisten kanssa. Kaaos jatkui aikuiselämässä, vaikka hän jaksoittain sai itsensä tasapainoon, hoiti työn, oli hauska ja antelias kaveri sekä hyvä äiti kahdelle pienelle tyttärelleen. - Sellainen elämä saattoi kestää jonkun viikon, sitten repesi taas. Valehtelemisessa tulee ekspertiksi, partneriaan pettää. En halunnut, että perhe näkisi, että voin huonosti ja juon, joten keksin jotain ja livahdin kapakkaan. Silloinen mieheni lähti ulos monta kertaa etsimään. Tulin kotiin seuraavana päivänä ja pyysin anteeksi, ja vähitellen hän alkoi menettää kunnioitustaan minua kohtaan. Kaikki päihdytti, minusta tuli peliriippuvainen, olen velkaantunut. Töissä saatoin saada kohtauksen ja sanoa itseni irti välittömästi. Pisimmillään olin töissä puolitoista vuotta, minulla on ollut monia eri töitä, mm. ravintola-alalla.

2 2 Runsaat pari vuotta sitten Anna sai diagnoosiksi epävakaan persoonallisuushäiriön, jolloin mm. on vaikeaa käsitellä ja säädellä tunteita ja impulsseja. Tunteet kuten pettymys, kiukku ja masennus leimahtavat helposti, ottavat vallan ja johtavat usein toimintaan, joka tekee elämästä vielä hankalampaa, ja joka häiritsee tai tuhoaa suhteita. Ahdistus, toistuvat masennukset ja itsensä vähättely kuuluvat kuvaan, tavallista ovat myös addiktio -ongelmat. - Jotkut uskovat, että se on humpuukidiagnoosi, ja että itse asiassa sitä on vain laiska ja itsekeskeinen, sanoo Anna. Tämä suhtautuminen sekoittuu jo olemassa olevan arvottomuuden tunteeseen. En minäkään tiennyt mitä se tarkoitti, ennen kuin selittivät, että se tarkoittaa, että reagoin voimakkaasti ja palaudun hitaasti. Se antoi ihan uuden näkökulman asioihin. Sitä ennen pidin sitä yhtenä kuolemantuomiona muiden joukossa. Vuosi sitten Anna meni hoitoon sairaalaan, jossa sovellettiin muunnelmaa dialektisesta hoitomallista, joka on eri tutkimuksissa saanut hyviä tuloksia epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa. Hänen omasta mielestään ero on suuri vuoden takaiseen. - Vihasin elämää, vihasin kaikkea, en halunnut elää. Jos olisi ollut pillereitä itsemurhaan, jotka olisin voinut ottaa, olisin tehnyt sen epäröimättä. Ero on suuri myös puolen vuoden takaiseen. Silloin lojuin vielä sängyssä. Enkä ole viillellyt itseäni yli puoleen vuoteen. Anna on voinut aina huonosti, hän sanoo, jo aivan pienestä. Lapsuus oli jaksoittain hyvä, mutta häneltä puuttui perusturvallisuus ja hän joutui sekä psyykkisesti että fyysisesti pahoinpidellyksi, hän sai kuulla olevansa ruma ja arvoton. Kun vanhemmat erosivat, Anna oli viisitoistavuotias ja asui enimmäkseen kavereiden kotona tai kaupungilla kassissa kuten hän sanoo. Kuusitoistavuotiaana hän tapasi miehen, josta tuli hänen lastensa isä. Mies oli kahdeksan vuotta vanhempi, rauhallinen ja vakaa. Anna muutti asumaan miehen luokse ja kävi lukion loppuun. Ajan myötä syntyi kaksi tytärtä, jotka ovat nyt ala-asteen viimeisillä luokilla. Kului monta vuotta ennen kuin kukaan terveydenhuollossa reagoi Annan tiheisiin ensiapukäynteihin, hän kertoo. Hän voi yhä huonommin, vahingoitti usein itseään, ajatteli jatkuvasti kuolemaa, tunsi itsensä tyhjäksi ja kylmäksi. Hän oli säännöllisin väliajoin laitoshoidossa ja kävi avohoidossa keskusteluterapiassa, joka ei auttanut. Viimein hän sai lähetteen psykiatriseen sairaalaan, jossa hänet tutkittiin ja hän sai epävakaa-diagnoosin. Samassa yhteydessä hänen suhteensa mieheen loppui, kummatkin olivat yhtä mieltä siitä,

3 3 että oli parempi erota ja että Annan pitäisi satsata kaikki siihen, että yrittäisi voida paremmin. Tyttäret asuvat isänsä luona, mutta ovat joka toisen viikonlopun Annan luona. - Olen pelännyt, että tuhoan ihmiset ja että vaikutan lapsiini negatiivisesti. Mutta meillä on hyvä suhde, puhumme päivittäin puhelimessa ja olen heidän elämässään mukana monella tavalla, olen sitoutunut heidän arkeensa ja ongelmiinsa. Pikkuhiljaa toivon, että he voisivat asua luonani puolet ajasta. Anna asuu nyt poikaystävän kanssa, joka on ollut suureksi tueksi. He puhuvat paljon tunteista, ja mies on hyvin periksi antamaton, kertoo joka päivä kuinka kiinnostava, mukava ja suloinen Anna on. Mutta Annan kanssa ei ole helppo elää, Anna tietää sen. Ja hän on alkanut ymmärtää, että mies ei tällaista vuorovaikutuskuviota kovin kauan jaksa, missä hän yrittää parantaa Annan arvottomuuden tunnetta positiivisella palautteella. - Olen kuin herkkä kuusitoistavuotias, vaikka olen kahden lapsen äiti. Juuri nyt teen paljon töitä sen eteen, että yritän hallita kiukkuani ja aggressiivisuuttani. Kaikki purkautuu poikaystävääni, voin saada kohtauksen pikkuasioista tai pilkata ja haukkua häntä. Juuri sillä hetkellä näen kaiken mustana. Hän on uskomattoman vahva kestäessään minua. Mutta yhä paremmin sujuu. Vaikka mietin kyllä, miksi se sitä tekee (kehuu). Terapiassa, jossa Anna käy, on sekä ryhmäkeskusteluja että yksilökeskusteluja hoitotyöntekijän kanssa. Tavoite on mm. vähentää itsetuhoista käyttäytymistä, ja harjoitella käsittelemään tunteitaan ja ihmissuhteita, jarruttamaan ja johdattamaan pois tuhoisia impulsseja. Yhdessä analysoidaan huonoja toimintamalleja ja yritetään löytää parempi tapa ratkaista ongelmia. Tätä hoitomallia kutsutaan dialektiseksi käyttäytymisterapiaksi. - Ryhmäterapiassa voi olla välillä melko myrskyistä, mutta me (ryhmänjäsenet) tuemme toisiamme ja myös opimme toisiltamme, Anna sanoo. Toisilla meistä on ollut hyvin hankala lapsuus ja toisilla vaan hankala, mutta meillä kaikilla on kuitenkin sama ongelma. Huolimatta taustasta voimme tunnistaa itsemme toisissa, koska me kaikki voimme huonosti. Anna haluaa kovasti auttaa muita, joilla on samanlaisia vaikeuksia, erityisesti nuoria tyttöjä, jotka voivat huonosti. Epävakaasta problematiikasta kertovan kotisivun ( Gränsänglar, eli rajaenkelit) kautta hän on saanut kontaktin moniin samasta ongelmasta kärsiviin. - Haluaisin muidenkin hakevan apua eikä monen vuoden ajan tuhoavan itseään kuten minä tein. Minulla on nyt paljon, mihin ryhtyä, saan aloittaa alusta. Mutta nyt on toivoa. On vaikeaa sanoa, mikä auttoi eniten, mutta tunnen saaneeni paremman käsityksen siitä kuka ja

4 4 millainen olen sekä valinnanmahdollisuuden. Ja sitten on se tunne, joka tuli vähän aikaa hoidossa oltuani, että vihdoin, vihdoinkin joku ymmärtää. En ole yksin. En halua enää kuolla, olen hyväksynyt, että elämä on myös minua varten. Epävakaa persoonallisuushäiriö ICD-10 mukaan Lyhenne ICD-10 tulee nimestä International Statistical Classification of Diseases and Related Health problems, kymmenes painos (World Health Organization, 1992). WHO on julkaissut ICD-10, jotta voitaisiin pitää tilastoa, joka on vertailukelpoinen eri maiden välillä. ICD -järjestelmä on se, jota tulee käyttää Suomessa ja Ruotsissa virallisissa yhteyksissä. DSM-IV:n epävakaata persoonallisuushäiriötä vastaa ICD-10:ssä rajatilatyypin alaryhmä Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö. ICD-10 mukaan Tunne-elämältään epävakaan persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit ovat seuraavat: Persoonallisuushäiriötä luonnehtii selvä taipumus toimia impulsiivisesti ja harkitsematta mahdollisia seurauksia. Mieliala on arvaamaton ja vaihteleva. Tunteenpurkaukset ja kyvyttömyys kontrolloida väkivaltaisia reaktioita ovat tavallisia. On taipumus riidanhaluisuuteen ja konfliktihakuisuuteen, erityisesti silloin, kun impulsiivista toimintaa jarrutetaan tai estetään. Persoonallisuushäiriöistä voidaan erottaa kaksi tyyppiä: (1) impulsiivinen tyyppi, jota luonnehtivat etenkin emotionaalinen epävakaus ja impulssien hallinnan puute ja (2) ns. rajatilatyyppi, jota luonnehtivat epävarmuus minä -käsityksessä, elämän tavoitteissa ja sisäisissä valinnoissa, krooninen sisäisen tyhjyyden tunne, intensiiviset ja epävakaat ihmissuhteet sekä taipumus itsetuhokäyttäytymiseen mukaan luettuna itsemurhauhkaukset ja yritykset. Epävakaa persoonallisuushäiriö dialektisen käyttäytymisterapian mukaan Marsha Linehan (1993) kehitti dialektista käyttäytymisterapiaa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan työskennellessään kroonisesti suisidaalisten naispotilaiden kanssa. Malli korostaa systemaattisen arvioinnin ja tiedon keruun merkitystä hoidon aikana ja siihen kuuluu joukko perinteisestä kognitiivisesta lähestymistavasta eroavia piirteitä, jotka ovat syntyneet reaktiona epävakaan potilasryhmän ongelmiin. Yksi niistä on dialektiikan

5 5 korostaminen. Perusdialektiikka tämän potilasryhmän kohdalla on tarve sekä hyväksynnän saamiseen että muuttumiseen. Terapeutin tulee hyväksyä potilas sellaisena kuin tämä on ja samanaikaisesti koko ajan ja sinnikkäästi tukea potilasta muutokseen ja auttaa häntä siinä. Terapeutin tulee ajatella dialektisesti, niin ettei hän polarisoidu, vaan näkee vastakohtien arvon ja löytää niistä asianmukaisen synteesin. Hoitomalli lepää kahden perusstrategian dialektiikan varassa: validointi- eli todentamisstrategiat ja ongelmanratkaisustrategiat. Malliin kuuluu myös dialektinen suhde kahden kommunikaatiotyylin, vastavuoroisen ja suorasukaisen, välillä. Epävakaat potilaat tarvitsevat uusia selviytymistaitoja, mutta taitojen harjoittelu on usein lähes mahdotonta yksilöterapiassa johtuen toistuvista kaaostilanteista ja kriiseistä heidän elämässään. Jokaisessa istunnossa saattaa jokin aivan uusi käyttäytyminen tai tilanne vaatia psykoterapeuttista käsittelyä. Tämän vuoksi Linehan päätti erottaa taitojen harjoittelun omaksi erilliseksi osakseen hoitoa, toteuttavaksi ryhmäterapiana. Tavoitteena oli vapauttaa yksilöterapeutti auttamaan potilasta selviytymään kriiseistä, vahvistamaan tätä taitojen soveltamisessa ja käsittelemään motivaatiotekijöitä, jotka estävät häntä käyttämästä jo olemassa olevia taitojaan. DKT:n mukaan epävakaassa persoonallisuushäiriössä on ongelmia lähinnä viidellä alueella: 1. Vaikeus säädellä tunteita - Tunteiden epävakaus - Suuttumuksesta ja muista voimakkaista tunnereaktioista johtuvat ongelmat 2. Vaikeudet säädellä vuorovaikutussuhteita - Kaoottiset suhteet - Pelko hylätyksi tulemisesta 3. Kyvyttömyys itsehallintaan - Identiteettihäiriö - Tyhjyyden tunne 4. Vaikeus säädellä käyttäytymistä - Itsemurhayritykset/itsensä vahingoittaminen - Impulsiivinen käyttäytyminen 5. Kognitiiviset vaikeudet - Dissosiaatio/Paranoidiset ideat (Linehan, 1996) Näiden ongelmien katsotaan pohjautuvan siihen, etteivät epävakaat henkilöt oppineet lapsena ymmärtämään ja käsittelemään tunteitaan. Tämä emotionaalinen virhesäätely johtaa

6 6 ongelmiin ihmissuhteissa ja omassa identiteetissä. Kaoottiseen elämään johtaa se, ettei selviydy tunteistaan eikä suhteistaan ja epävakaat henkilöt yrittävät usein hallita tätä itsetuhokäyttäytymisellä. (Linehan, 1993). Dissosiaatio on toinen tapa välttyä ongelmiltaan hetkeksi. Dissosiaatio merkitsee, että tavalla tai toisella sulkee pois sen, mitä tapahtuu ja menee ajatuksissa toiseen maailmaan. Kaikki voi tuntua epätodelliselta, että aika pysähtyy tai katoaa ja itse vain ajelehtii mukana. Useimmiten tätä ei juurikaan huomaa ulospäin, koska dissosioiva jatkaa toimimista kuten tavallisesti, aivan kuin keho ja ääni suorittaisivat tarvittavat toimet automaattisesti. Mutta joskus dissosiaatio voi merkitä sitä, että lamaantuu eikä kuule eikä näe mitään. Myös se, kuinka paljon ympäröivästä maailmasta tajuaa tuolloin, vaihtelee jollakin epätodellisella tavalla tapahtumissa mukana olemisesta siihen, ettei tiedä mitään poissaolon aikana tapahtuneesta. Dissosiaatio on suoja, silloin kun sen hetkistä todellisuutta ei kestä. Eri ihmiset voivat kokea suojan joko sellaisena, johon on hienoa päästä tai sitten pelottavana. Jälkimmäisessä tapauksessa epävakaat henkilöt voivat vahingoittaa itseään yrityksenä tuntea taas todellisuus. Dissosiaatio on ollut tärkeä kriteeri epävakaassa persoonallisuushäiriössä, mutta sitä ei enää pidetä yhtä tavallisena tai tärkeänä ongelmana verrattaessa muihin tunnusomaisin vaikeuksiin (Suullinen tieto, E. Baican). Itsetuhokäyttäytyminen nähdään, samoin kuin dissosiaatio ja muut strategiat, jotka aiheuttavat ongelmia, strategioina, jotka epävakaat henkilöt ovat kehittäneet selvitäkseen. Vaikka strategiat eivät toimisikaan pitkällä tähtäimellä (jos toimivat, niitä ei nähdä ongelmana), ovat ne olleet ainoita tapoja selviytyä. Sillä tavoin strategiat ovat adaptiivisia. DKT:n tärkeä perusolettamus on, että huolimatta siitä kuinka huonoa on se, mitä henkilö tekee, siihen on syy ja käyttäytyminen täyttää potilaalle tärkeän funktion. Sen takia strategiaa ei voi vain ottaa pois korvaamatta sitä jollain paremmin toimivalla. Tätä jotain ovat uudet taidot, joko muutos tai hyväksyminen, jotka potilas opettelee DKT:ssa (Linehan, 1993). Kun epävakaat henkilöt joutuvat kriisiin, he toimivat usein impulsiivisesti tavalla, joka tekee tilanteesta pahemman. Näin Linehan kuvaa emotionaalista haavoittuvuutta, joka on näiden reaktioiden taustalla: Voimakas sensitiivisyys - Välittömät reaktiot - Matala kynnys emotionaalisiin reaktioihin

7 7 Rajut reaktiot - Äärimmäiset reaktiot - Voimakas vireystila (tunneperäinen intensiteetti) joka häiritsee kognitiivista prosessointia Hidas palautuminen normaalitilaan - Pitkäkestoiset reaktiot - Osasyy voimakkaaseen herkkyyteen mahdollisten uusien emotionaalisten ärsykkeiden edessä (Linehan, 1996) Epävakaan henkilön reaktioita luonnehtii siis se, että hän reagoi välittömästi (joskus ennen kuin hän itse ehtii tiedostaa sitä) ja äärimmäisen voimakkaasti, ja että normaalitilaan palautuminen vie hyvin pitkään. Normaalitila on toki harhaanjohtava sana, kun on kyse epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Juuri voimakkaan herkkyyden ja normaalitilaan hitaan palautumisen takia epävakaa henkilö ehtii harvoin palautua ennen kuin tapahtuu jotain uutta, johon hän reagoi. Silloin hän reagoi vielä voimakkaammin kuin hän olisi tehnyt muuten, jollei hän olisi jo ollut tunteen pauloissa. Toisin sanoen ei ole epätavallista, että hän on alituiseen liian korkeassa vireystilassa voidakseen käsitellä tilanteita toimivalla tavalla (Linehan, 1993). Hän tarkoittaa poikkeuksetta tässä naispuolista henkilöä, sillä 70 % kaikista henkilöistä, joilla on tämä diagnoosi, on naisia ja perusmallissaan DKT on hoito naispuolisille epävakaille potilaille. Tilasto aiemmista tutkimuksista Eräässä tutkimuksessa ( Widiger & Frances, 1989) 11 prosentilla avohoitopotilaista ja 19 prosentilla laitoshoitopotilaista on epävakaa diagnoosi. Kun tarkastelee vain potilaita, joilla on erityyppisiä persoonallisuushäiriöitä, vastaaviksi luvuiksi tuli 33 % ja 63 %. Luultavasti nämä luvut eivät eroa mainittavasti epävakaan diagnoosin esiintymisestä muiden hoitopaikkojen potilailla % kaikista epävakaista potilaista on vahingoittanut itseään yhden tai useamman kerran. Epävakaiden henkilöiden itsemurhafrekvenssi näyttää olevan suunnilleen 9 %; 36 % potilailla, jotka täyttävät kaikki DSM-III:n 8 kriteeriä ja 7 % niillä, jotka täyttävät 5-7 kriteeriä (Stone, 1989, referoitu Linehanin kirjassa, 1993, s.4).

8 8 Kahta kliinistä DKT-tutkimusta on referoitu Linehanin kirjassa. Molemmissa naiset, joilla oli rajatiladiagnoosi ja jotka kroonisesti vahingoittivat itseään, arvottiin joko DKT:hen tai kontrolliryhmään, joka sai tavallista terapiaa. Ensimmäisessä tutkimuksessa DKT-potilaat osoittivat merkittävää itse aiheutettujen vammojen vähentämistä ja harvempia lääketieteellisesti vakavia itse aiheutettuja vammoja. Sitä vastoin potilaat eivät raportoineet toivottomuuden tunteiden ja itsemurha-ajatusten vähenemisestä tai useammista syistä jatkaa elämistä. Epävakaiden potilaiden terapian suurin ongelma on se, että niin monet jättävät terapian liian aikaisin (muissa hoidoissa % vuoden kuluttua). Tutkimuksessa DKT oli tehokkaampi kuin tavallinen terapia saamaan potilaat pysymään hoidossa: vuoden kuluttua vain 16,4 % potilaista oli lopettanut. Sairaalassaolo oli vähäisempää DKT-potilailla (8,46 päivää) kuin kontrolliryhmässä (38,86 päivää) hoitovuoden aikana. Viimeisinä neljänä kuukautena 13:lla 22:sta DKT-potilaasta ei ollut itse aiheutettuja vammoja tai sairaalassaoloja. Kontrolliryhmän kaikilla potilailla oli joko sairaalassaoloja, itse aiheutettuja vammoja tai kumpiakin viimeisen neljän kuukauden aikana. Vuosi hoidon loppumisen jälkeen DKT-potilaat toimivat edelleen yleensä paremmin kuin kontrolliryhmä. Toinen tutkimus vertaili epävakaita potilaita, jotka kävivät tavallisessa terapiassa ja joko saivat DKT:n mukaista taitovalmennusta tai eivät saaneet valmennusta (yhteensopivat ryhmät). Hoidon loppuessa ei ollut mitään eroa ryhmien välillä missään suhteessa, mikä merkitsee sitä, että pelkästään DKT:n taitovalmennusosa ei anna lisäapua, jos taitovalmennus yhdistetään yksilöterapiaan, mikä ei ole DKT. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että potilaat yksilöllisessä DKT:ssä saavat apua uusien taitojensa käyttämiseen eri tilanteissa valmennuksen, palautteen ja validoinnin kautta. Mitä DKT merkitsee ja miten siinä työskennellään? Dialektinen käyttäytymisterapia pohjautuu neljään moduliin, jotka kaikki edellyttävät toisiaan ja joita pidetään välttämättöminä optimaalisessa DKT-hoidossa. Nämä neljä modulia ovat yksilöterapia, taitovalmennus, puhelinkontakti ja tiimityönohjaus (Kåver & Nilsonne, 2002). Jälkimmäinen viittaa siihen, että jotta työntekijät jaksaisivat validoida potilaita, myös heidän on saatava validointia osakseen. Muuten työntekijät eivät pysty pitkäjännitteiseen työskentelyyn. Konsultaatiotiimin merkitys näin kasvaa epävakaita potilaita hoidettaessa.

9 9 Tiimityönohjauksessa tapaavat terapeutit, jotka yhdessä työskentelevät ryhmässä keskustellakseen ennen kaikkea omasta roolistaan hoidossa. Siellä voi ottaa puheeksi tilanteita, joissa tuntee, ettei edisty potilaan kanssa ja että tarvitsee vinkkejä muilta. Voi myös ottaa puheeksi sellaista, joka voi olla käyttökelpoista muille terapeuteille, kuten hyviä metaforia, jotka yksinkertaisella tavalla selittävät tärkeitä periaatteita tai ajatuksia. Terapeutit hyödyntävät myös itse dialektista mallia ja omaksuvat toisiaan kohtaan työnohjaustiimissä sellaisen käyttäytymistavan, joka sisältää mm. sen, että hyväksyy dialektisen filosofian (eli Ei ole absoluuttista totuutta, vaan useita paradoksaalisia totuuksia, jotka ovat olemassa rinta rinnan ja muuttuvat jatkuvasti. Kaikki ovat tiiviisti yhdessä, mutta jokaisessa kokonaisuudessa on vastakkaiset navat, jotka luovat uusia vastakohtia sulautuessaan yhteen ), ja sen, että välittää kollegoistaan vähintään yhtä hyvin kuin potilaistaan ja huolehtii, ettei kukaan suhtaudu tuomitsevasti potilaisiin tai toisiinsa. Työnohjaustiimissä yksinkertaisesti autetaan harjoittamaan niin hyvää dialektista käyttäytymisterapiaa kuin mahdollista. Taitovalmennusta harjoitetaan perusmallin mukaan ryhmässä kerran viikossa. Siellä käydään läpi ja harjoitellaan taitoja, jotka puuttuvat monilta epävakailta henkilöiltä. Nämä valmiudet ovat neljässä modulissa, joiden läpikäyminen vie noin vuoden. Yksi osa taitovalmennuskerrasta muistuttaa oppituntia tai luentoa. Toinen ryhmän ohjaaja käy silloin läpi ne uudet taidot, joita tullaan harjoittelemaan. Toisessa osassa käydään läpi, kuinka viikon läksy on sujunut ja keskustellaan esiin tulleista ongelmista (Linehan, 1993). Taitovalmennuksen paino on konkreettisissa tilanteissa, joita käydään yhdessä läpi, tarkoituksena löytää strategioita, jotka voivat toimia sekä tapana testata strategioita ja harjoitella niin, että vähitellen voi käyttää niitä joutuessaan samankaltaiseen tilanteeseen. Taitovalmennus perustuu siihen, että kaikki osallistujat ovat aktiivisia ja että rooliharjoituksia käytetään niin usein kuin mahdollista uusien taitojen harjoittelemiseen. Syy siihen, että taitovalmennus on erotettu yksilöterapiasta ja jaettu eri moduuleihin on se, että epävakaat henkilöt ovat niin usein kriisissä, että yksilöterapiassa on vaikeaa keskittyä mihinkään muuhun ja pitäytyä suunnitellussa taitovalmennuksessa. Kun kriisit käsitellään yksilökeskusteluissa ja taidot harjoitellaan ryhmässä, potilaat kokevat sekä tulevansa ymmärretyksi että saavansa uusia välineitä muutokseen (Kåver & Nilsonne, 2002). Linehanin täydellisessä DKT-mallissa potilailla on mahdollisuus tavoittaa terapeuttinsa puhelimitse vuorokauden ympäri. Kun terapeutti tarvitsee vapaata, sovitaan siitä suullisesti

10 10 jo kauan etukäteen ja järjestetään niin, että potilas voi soittaa jollekin toiselle, esimerkiksi potilaan taitovalmentajalle. Erilaisissa sovelluksissa potilailla on yleensä rajoitettu aika, jolloin voivat soittaa terapeuteille. Sairaalamuunnelmissa on monesti niin, että luotetaan päivystävien työntekijöiden mahdollisuuteen toimia kriisiapuna (tästä voi erikseen sopia). Mahdollisuus puhelinkontaktiin on ennen kaikkea kolmea eri tilannetta varten: 1) Kun potilas on kriisissä eikä hän tiedä, mitä taitoja käyttäisi, mutta tietää, ettei halua käyttäytyä itsetuhoisesti. 2) Kun potilaalle tulee ajatus, että terapeutti aikoo vetäytyä ja edellisestä tapaamisesta on pitkä aika. 3) Kun potilas murehtii jotain, mitä on tapahtunut edellisessä tapaamisessa terapeutin kanssa ja tämä murehtiminen toimii hankalan tunneketjun alkusysäyksenä. Joskus on tärkeää ottaa puheeksi ongelma heti sen sijaan, että antaa ongelman paisua, kunnes on seuraava tapaaminen terapeutin kanssa. Tämä on tärkeä ajatellen epävakaan henkilön taipumusta rajuun reagointiin ja sen jälkeiseen kykenemättömyyteen toipua tunteesta, mistä seurauksena on useita rajuja reaktioita ja ehkä myös tuhoavaa käyttäytymistä. Puhelinkontaktin päätavoitteena on, että potilas oppisi yleistämään taitonsa terapian ulkopuoliseen todellisuuteen. Monien epävakaiden potilaiden tarvitsee myös opetella pyytämään apua toimivalla tavalla ennen yritystään ratkaista ongelma jollain impulsiivisella, itsetuhoisella toiminnalla. Kriisipuhelut ovat lyhyitä ja keskittyvät kriisistä selviytymiseen pahentamatta sitä, kriisiä ei analysoida tai ratkaista puhelimessa fokus on taitovalmennuksessa, opittujen taitojen kertaamisessa (Kåver & Nilsonne, 2002). Yksilöterapiassa työskennellään potilaan tavoitteiden ja niiden ongelmien parissa, jotka ovat tavoitteiden esteenä. Terapian alussa myös yksilöajalla käsitellään taitoja, kuten vuorovaikutus- ja tietoisen läsnäolon taitoja. Silloin voi keskittyä enemmän juuri niihin taitoihin, joita kukin potilas tarvitsee eniten; selittää kuinka toimitaan, miksi ko. taidot ovat tehokkaampia kuin vanhat strategiat, mihin tiettyihin ongelmatilanteisiin potilas usein päätyy ja kuinka hän niissä voi harjoitella ja käyttää taitoja (Linehan, 1993). Terapia pohjautuu tavoitehierarkian neljään vaiheeseen. Ne potilaat, joiden kanssa Linehan työskenteli 80-luvulla, eivät olleet valittu minkään erityisen diagnoosin mukaan, mutta kaikki olivat naisia ja kaikilla potilailla oli itsetuhoista käyttäytymistä. Ilmeni, että työn kautta kehitetty menetelmä näytti auttavan näitä naisia. Kun

11 11 naisten lähetteitä ja niistä tehtyjä psykiatrisia lausuntoja tutkittiin, selvisi, että suurimmalla osalla naisista oli epävakaa persoonallisuushäiriö. Alun perin kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa on oltu hyvin fokusoituneita muutokseen. Ja se on edelleenkin tärkeää, se on yleensä lähtökohtana. Mutta kolmannen aallon terapiamenetelmissä korostetaan enemmän tasapainoa hyväksymisen ja muutoksen välillä. Siinä käy harvoin hyvin, jos pinnistelee kaikin voimin tai painostetaan liikaa muutokseen. Rinnakkain psykoterapian uusien suuntien kanssa näkökulma psyykkisiin ongelmiin ja sairauksiin on muuttumassa. Tänä päivänä painotetaan haavoittuvuutta ja herkkyyttä. Ajatellaan, että on olemassa taipumus, jonka kanssa pitää oppia tulemaan toimeen parhaalla tavalla ei ole sairautta, joka parantuisi ilman, että oppii elämään herkkyytensä kanssa. Psykologian ja psykiatrian kiinnostus hyväksymiseen ja zen-buddismiin voi kytkeytyä tähän. On kysyttävä itseltään, kuinka pitkälle on valmis menemään muutokseen pyrkiessään. Kasvava kiinnostus itämaista filosofiaa kohtaan voi olla reaktio muutosinnolle tänä päivänä, jolloin tv-ohjelmat reippaista muodonmuutoksista ovat tavallisia. Tässä liikutaan oikeastaan eksistentiaalisten kysymysten parissa, jotka eivät ole ajankohtaisia pelkästään psykiatrian tai psykoterapian keskuudessa. Uskallan kokea sisäisen kipuni Mindfulness käännetään usein tietoiseksi läsnäoloksi. Käännös tarkkaileva havainnointi on yksipuolinen, koska mindfulness on muutakin kuin havainnointia. Zen-buddhistisen periaatteiden mukaisesti se on osallistumista tietoisen läsnäolon pohjalta. Näin ollen se, että on tietoisesti läsnä, ei tarvitse merkitä rauhallista meditatiivista tilaa. 30-vuotiaalle Monikalle se voi merkitä, että kestää sekunnin ja sitten vielä toisen silloin, kun kuoleman, tuhon, tyhjyyden, pelon tai ahdistuksen tunteet piinaavat häntä. Monika kertoo, että se on taito olla pakenematta, esimerkiksi ettei yritä riistää henkeään, vaan että astuu suoraan tunteiden tuleen, ja tulee sieltä pois. Jokin aika sitten Monika kertoi ystävättärelleen, että hänestä oli kauheaa olla yksin kotona. Ymmärrän, sanoi ystävätär ja jatkoi: Avomieheni oli äskettäin matkoilla viikon, ja se oli

12 12 niin ikävää. En enää kestänyt tiistai-iltaa pidempään, vaan soittelin kavereilleni. Keskiviikkona järjestin niin, että söin illallista parin työkaverin kanssa Itse asiassa ystävätär ei tajunnut ollenkaan Monikan sanojen merkitystä. - Minusta voi tuntua siltä kuin seinät ryömisivät minua kohti ahmaistakseen minut. Olen niin peloissani, että minun täytyy tarkastaa kolme kertaa minuutissa, että ovet ovat todellakin lukossa. Ulos en uskalla mennä ollenkaan. Ja ahdistukseni ja masennukseni takia en jaksa käydä suihkussa, en syödä ja vielä vähemmän soittaa kenellekään. Monika on vähän yli 30, lahjakas, hyvin verbaalinen ja hänellä on korkeakoulututkinto. Hänellä on aivan samat tunteet kuin kaikilla muillakin ihmisillä, mutta ne ovat huomattavasti intensiivisempiä. Ja ennen kaikkea hänen tunne-elämäänsä hallitsevat kielteiset tunteet. Hänen sisäinen elämänsä on ollut yhtä helvettiä. Täydellisen toivottomuuden ajatukset ja epätoivon kokemukset ovat jo kauan kiusanneet häntä. Hän on tuntenut itsensä lihavaksi ja rumaksi (itse asiassa hän on hoikka, hänellä on pitkät, tummat aaltoilevat hiukset ja hän on huomiota herättävän kaunis). Totaalisen epäonnistunut. Ja sisimmässään hänet on haudattu mustaan tervaan. Luonnollisesti tämä sisäinen synkkyys on heijastunut ulospäin. Hän on teini-ikäisestä lähtien elänyt tuhoavaa elämää, hänellä on ollut monia hyvin sotkuisia suhteita, pieninkin ajattelematon sana muilta on ollut kuin veitsen viilto hänessä, ja hän on lukemattomia kertoja vahingoittanut itseään ja yrittänyt riistää henkensä. - Usein kuulee, että itsemurhayritys on avunhuuto. Hölynpölyä, sanon minä. Olen todellakin yrittänyt päättää elämäni siksi, koska en kestänyt. Ajatus, että tämä tuska loppuu on ollut siinä keskeinen. Mutta aina on tullut enkeli pysäyttämään. Sitten kuulin suomalaissyntyiseltä juopolta naapurilta, että lumi voi tehdä enkelin eteiseen, että se voi pysäyttää, ennen kuin siirtyy eteisestä ulos ja pois. Minua todella kosketti se sanonta. Nyt ajattelen, että olen löytänyt jotakin joka kantaa. Monika on käynyt kolme vuotta terapiassa, jossa taito olla tietoisesti läsnä on tullut pääasiaksi silloin, kun hän on poissa tolaltaan, tai hän ei tiedä mikä vaivaa, on vain niin paha olla. Mindfulness (olla tietoisesti läsnä) leimaa kaikkea, kuten Monika sanoo. Se on sitä, että osaa palata hengitykseen, kun mieli vaeltaa pitkin pimeitä kujia ja myrkyttä sielun. Että osaa palata tähän hetkeen ja olla siinä, ennen kuin lähtee tekemään yhtään mitään.

13 13 - Alussa ajattelin, että höh, mitä tämä on! Pitääkö minun sietää tunteitani ja vain olla siinä, tietoisena niistä? En ymmärtänyt mitään. Ensimmäisenä vuotena en oikein edes tiennyt, kuka terapeuttini oli. Kellertävä harjoituskirjani vain lojui siinä, en jaksanut vilkaista sitä. Nyt voin sanoa, että se on rankin terapia, jossa olen käynyt, mutta myös selvästi paras, kyllä, ainoa jolla on ollut jotain vaikutusta. Ymmärtääksemme paremmin Monikaa, mitä hän on kokenut ja kuinka hän onnistui saamaan tolkkua tunteisiinsa, ihmissuhteisiinsa ja muuhun elämäänsä, meidän täytyy palata hieman taaksepäin. Tai oikeastaan aika paljon takaisin hänen lapsuuteensa. Monika varttui hyvin hoidetussa kodissa. Päällepäin kaikki oli täydellistä, ja monille Monikan ympäristöstä hänen äitinsä ja isänsä edustivat oikeita ihannevanhempia. Pinnan alla todellisuus oli toinen. Monika kertoo kasvuaikanaan kokeneensa jonkinlaista psyykkistä terroria, ehkä siksi, että hän oli erityisen herkkä lapsi: - Minua ei koskaan nähty, hyväksytty juuri sellaisena kun olin. Vanhempieni silmissä olin tosi reipas, unelmalapsi. Piste. En saanut olla mitään muuta kuin ihastuttava. Monikalla kuten kaikilla muillakin lapsilla oli tietysti joskus vaikeita, ikäviä tunteita. Mutta ne torjuttiin tai mitätöitiin. - Jos olin kiihtynyt, surullinen ja itkin, he käskivät minua lopettamaan tuollaisen ja sanoivat älä teeskentele. Joskus ala-asteella Monika tunsi itsensä alakuloiseksi useita päiviä. Mutta mieliala nousi ja hän juoksi portaat alas iloisena. Silloin vanhemmat suuttuivat: Jaaha, olet taas teeskennellyt. Hän sai usein kuulla teeskentelevänsä heti, kun ei ollut täydellinen. Se vaikutti Monikaan niin, että hän joutui koko ajan pinnistelemään, eikä ikinä saanut näyttää kiukkuaan tai surullisuuttaan. Hän teki vanhempiensa vaatimuksista omansa, ja tunsi heti itsensä huonoksi ihmiseksi, jos ei ollut iloinen, tyytyväinen ja reipas. - Olin valkoinen ulkopuolelta, mutta musta sisältä. Monika muistaa erään koulumatkan. Hänen opettajansa sanoi: Miten ihanaa jos sinut saisi lapsekseen. Juuri siinä tilanteessa Monikalta läikkyi vähän suklaajuomaa opettajan puseron päälle. Opettaja harmistui tästä, auttoi Monikaa kuivaamisessa eikä sanonut sen jälkeen enää mitään. Mykän hiljaisuuden vallitessa bussimatka jatkui. Tätä voisi pitää vähäisenä, merkityksettömänä tapauksena. Mutta Monika ei ole unohtanut, kuinka voimakkaasti hän vihasi itseään, koska oli ollut niin kömpelö.

14 14 Ongelma kulminoitui teini-iässä. Tilanne kotona kävi mahdottomaksi, ja jo lukion aikana Monika muutti pois kotoa. Hän suoritti sekä lukion että yliopiston, mutta muuten hänen elämänsä oli täydellisesti sekaisin, ja hänen sisimpänsä oli enimmäkseen kuin poroksi palanut metsä, hän kuvailee. Hän haki psykiatrista apua ensimmäisen kerran 19-vuotiaana. Vaikkakin tapaaminen psykologin kanssa epäonnistui. - Kiipesin seinille ja huusin, voin hyvin, voin hyvin. Ja psykologi vain istui ja tuijotti minua. Neljän kerran jälkeen en enää jaksanut enkä mennyt ikinä uudelleen. Vuosien kuluessa monet psykologit, psykiatrit ja kuraattorit ovat olleet kuin ohikiitäviä kasvoja vailla nimeä. - Minulla ei ole ollut koskaan vaikeuksia saada apua. Mutta apu, jonka olen saanut, ei ole ollut oikeanlaista. Luulen, että olen syönyt koko lääkeluettelon, kokeillut kaikenlaisia lääkkeitä eri annoksina, mutta mistään ei ole ollut mitään hyötyä. Tänä päivänä Monika ei käytä mitään lääkkeitä, elää vakituisessa parisuhteessa ja on aloittanut työt. Juuri hänen nykyinen poikaystävänsä soitti psykiatriseen sairaalaan, kun Monika sai kuulla siellä harjoitettavasta terapiasta itsetuhoisten nuorten naisten parissa. Kuten sanottua Monikan ei ollut helppo mukautua dialektiseen käyttäytymisterapiaan. Tietoisen läsnäolon harjoituksissa hän ei uskaltanut sulkea silmiään, kun hänen olisi pitänyt istua ryhmässä ja meditoida, uppoutua itseensä ja tarkkailla ajatuksiaan ja tunteitaan ( oli tosi helpotus, kun ohjaaja sanoi, ettei niitä tarvitse sulkea ). Se oli liian inhottavaa. Eikä hän pystynyt keskittymään hengitykseenkään ( kesti tosi pitkään, ennen kuin pystyin laskemaan uloshengityksiä kymmeneen ). Tuntui aivan liian epämiellyttävältä ajatella, että sisään hengityksellä vatsa venyy ja ulos hengityksellä menee kokoon. Hän sai sen sijaan opetella keskittymään ulkoiseen kohteeseen. Lamppuun. Kuppiin pöydällä. Tauluun seinällä. Kolmeen minuuttiin hän ei saisi tehdä mitään muuta kuin katsoa tätä esinettä. Kokea se. Hän saattoi saada välitehtäväksi olla tietoisesti läsnä tiskatessaan tai harjatessaan hampaita. Myös hänen vuorovaikutusproblematiikasta ja siinä esiintyvistä taitovajeista on puhuttu. Monika on saanut oppia, kuinka hänen tulee olla tietoisempi ihmissuhteissaan, ottaa askel taaksepäin, hengittää, tarkkailla ja kuvailla ajatuksiaan ja tunteitaan sen sijaan, että haavoittuessaan vain vetäytyisi tai alkaisi solvaamaan toista. - Olen oppinut mm. erottamaan ensisijaiset ja toissijaiset tunteet. Aiemmin saatoin kuljeskella ympäriinsä ja olla äkäinen, sylkevä ja sähisevä ilman, että kunnolla ymmärsin minkä takia. Nyt voin ehkä nähdä, että syynä oli se, että joku sanoi jotakin, joka aiheutti

15 15 minussa loukkaantumisen ja häpeäntunteen. Ja se häpeäntunne pohjautuu vuorostaan kasvatukseeni. Vika ei ole siis henkilössä, joka sanoi silloin jotakin, eikä minun tarvitse kohdistaa häneen avuttomuuttani vihan valekaavussa. Kytkentä laukaisevan tapahtuman, tunteiden, ajatusten ja impulssin välillä voi olla joskus melkein käsittämättömän nopea. Monika kertoo, kuinka hän oli kerran avomiehensä kanssa autolla liikenteessä ja sattumalta löysi hansikaslokeroon jääneen karamellin. Monika alkoi syödä sitä ja yhtäkkiä hänelle tuli hyvin voimakas mieli halu avata autonovi ja hypätä ulos vauhdissa. Tehdä lopun olemassaolostaan. Hän istui kädet reisien päällä estääkseen itseään, hengitti kiivaasti ahdistuneena ja vilkaisi miestään. Siellä oli kaikki rauhallista. Mitä oli tapahtunut? Hetken kuluttua, kun Monika onnistui rauhoittumaan, hän ymmärsi, että makeanhimo sai hänet tuntemaan itsensä ällöttäväksi, huonoksi, täysin kehnoksi. Hän oli ajatellut, ettei kukaan voi rakastaa senkaltaista arvotonta naista ja saanut päähänsä, että avomies jättäisi hänet. Ja että hän ei enää haluaisi elää. Edelleenkin voi käydä niin, että synkät tunteet valtaavat hänet täydellisesti. Monika kuvailee: - Kuvittele, että olet kävelyllä ja kävelyn aikana ajattelet miten tulet takaisin kotiin ja huomaat, että talosi on palanut poroksi ja että sinun partnerisi ja lapsesi ovat kuolleet tulipalossa. Kaikki on kuollutta, tuhottua, tyhjää ja kärsinyttä. Koko kävelyn nautinto on hukassa, kun vaan mietit tuhoa ja kärsimystä. Olen tarvinnut tietoista läsnäoloa siihen, että olen voinut palata tähän hetkeen omista kauhukuvitelmistani. Selviytyäkseen kauhun täyttämistä hetkistä Monika tapaa ryömiä peiton alle, keskittyä itseensä sekunti kerrallaan, yrittää kestää sekunnin ja sitten vielä yhden ja vielä yhden. Muutaman tunnin kuluttua elämä on yleensä palannut jälleen. Mutta näistä vaikeista hetkistä huolimatta elämä menee eteenpäin. - Viime kesänä olin ensimmäisellä ulkomaanmatkallani. Sellaista en ole koskaan aiemmin uskaltanut. Voin myös matkustaa metrossa niin, etten koko ajan luule, että siellä on aseistettu henkilö, jolla on veitsi istuimen alla. Aiemmin olin vakuuttunut, etten ollut minkään arvoinen ja että kaikki vihasivat minua. En usko enää niin. Ja voin sanoa ei, ja hyväksyä ein ilman, että maailma suistuu radaltaan. - Asia ei ole niin, että olisin itsevarma ja peloton. Mutta olen kyllä saanut voimaa suoda itselleni oikeuksia. Ja vaikka edelleen vahvat tunteet laukeavat joskus, voin pysäyttää ne,

16 16 ennen kuin koko dominopalikkarivistö alkaa kaatua, olemalla läsnä hetkessä. Olen saanut nahan, joka suojelee minua. Joku toinen, uusi ihminen Monikasta ei ole tullut. - Se olisi kauheaa. Tulen aina olemaan herkkä ja minulla on edelleen vahvoja tunteita ja mielestäni ne ovat hyviä ominaisuuksia. Sen sijaan olen enemmän oma itseni, sillä juuri minulla on useimmiten valta vaikuttaa siihen mitä sisälläni tapahtuu. Sekä minä itse että toiset saavat minusta nykyään paremmin selvää. Ja huomaan paremmin ilonaiheet elämässä ja voin paremmin ohjata elämääni siihen suuntaan, johon haluan. Kuin aiemmin en edes tiennyt mitä halusin. Neljä modulia Linehanin hoitomallin taitovalmennuksessa on neljä oppimismodulia: Modulit Tunnesäätely ja Vuorovaikutustaidot käsittelevät muutosta. Modulit Ahdingon/Vaikeuksien sietäminen ja Tietoisuustaidot (Mindfulness) käsittelevät hyväksymistä. Tietoinen läsnäolo, tässä ja nyt ( mindfulness ) on DKT:ssä lähtökohtana ja edellytys kaikille muille moduuleille. Sen vuoksi Tietoisuustaidot moduli, joka on vähän lyhyempi, käydään läpi ennen jokaista jäljellä olevaa modulia (Linehan, 1993; Linehan, 2000). Mutta samanaikaisesti kaikki modulit pohjautuvat toisiinsa ja ovat edellytyksenä toisille. Teoreettisesti tämän pitäisi merkitä sitä, ettei voi opetella yhtäkään moduuleista hyvin, elleivät toiset modulit ole hallinnassa. Tavoite on dialektinen tasapaino, jossa samanaikaisesti voi opetella yhden modulin taitoja ja tarvita taitoja, joita ei vielä itsellä ole oppiakseen ne. Osa potilaista käy taitovalmennuksen läpi useamman kerran, koska ensimmäisellä kerralla tavoittaa vain osan taidoista ja sen avulla voi omaksua taidot paremmin toisella kerralla, kun osaa vähän joka modulista. Tietoisuustaidot Inspiraatio mindfulness-moduliin on saatu itämaisesta meditaatiotekniikasta ja filosofiasta Tämä moduli ei ole aivan yhtä konkreettinen kuin toiset ja käsittelee paljon enemmän kokemusta kuin ymmärtämistä. Mindfulness-moduli on usein se, jonka sekä terapeutit että potilaat kokevat vaikeimmaksi oppia ja opettaa (Baican, luento, ). Tietoinen läsnäolo on vain olemista juuri tässä ja nyt, että päästää irti siitä, mitä on ollut eikä kanna huolta

17 17 tulevaisuudesta. Keskittyy vain yhteen asiaan kerrallaan ja on yhtä nykyhetken kanssa, seuraa nykyhetken mukana eikä jää kiinni johonkin tapahtumaan (Linehan, 2000). Linehan kuvaa tätä seuraavalla tavalla: Tarkkaile tunteitasi ja ajatuksiasi, jotka tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla. Pane merkille tunteet ja ajatukset, jotka syntyvät ja sitten taas katoavat kuin meren aallot (Linehan, 2000). Tällä tavalla harjoitellaan havainnoimaan, kuvailemaan ja osallistumaan uudella tavalla. Modulissa yritetään löytää järjen ja tunteen välinen synteesi, jota kutsutaan nimellä wise mind. Viisas mieli on tunnemielen ja järkevän mielen yhdistyminen. Tunteita ei voi säädellä vain järkeilemällä; niitä ei myöskään voi synnyttää järkeilemällä. Molemmat mielet on yhdistettävä. Viisas mieli on se osa henkilöä, joka tietää ja kokee totuuden, osa, joka tietää jonkin olevan totta. Viisaus on hiljaista ja rauhallista, keskittynyttä. Viisaus syntyy kun yhdistetään erilaisia tapoja tietää: tietää tarkkailemalla, tietää analysoimalla, tietää kokemalla ruumiissaan, tietää mitä tekee, tietää intuitiivisesti. Viisas mieli on intuitiivinen ja tietää enemmän kuin järkeilemällä ja havaitsemalla saa selville. Sillä on suoraa kokemusta, välitöntä tietämistä, merkityksen ymmärtämistä, tärkeyttä, tapahtuman totuutta ilman että täytyy analysoida sitä älyllisesti. Jokaisella on Viisas mieli, mutta kaikki eivät ole siitä tietoisia. Mutta kukaan ei ole aina viisaan mielen tilassa. Invalidoivassa kasvuympäristössä (ks. Kåver & Nilsonne, 2004) on tavallista, että intuitio kokee haaksirikon, kun ympäristön viestit ovat lapsen havaintoja ja kokemuksia mitätöiviä: Ei se asia niin ole, Ei täällä kukaan käynyt, Ei me tapeltu yöllä isän kanssa jne. Lapsi sulkee pois tämän intuitiivisen tiedon kanavan ja alkaa sen sijaan epäilemään tämän tyyppistä tietoa itsessään. Modulin tavoitteena on saavuttaa ei-arvosteleva, ei-arvioiva asenne kun havainnoi, kuvaa ja osallistuu. Arvostelua on jonkun nimittäminen hyväksi tai pahaksi, arvokkaaksi tai arvottomaksi. Taito olla arvostelematta hyvä - paha -ulottuvuudella on tärkeä tiedostamisen taito. Modulissa tuodaan esille, että on eri asia arvioida henkilön tekemisiä nimilapuilla hyvä tai paha ja toisaalta kuvata hänen toimintansa seurauksia. Seuraukset voivat olla tuskallisia, tuhoavia tai harmillisia. Henkilö, joka päättää lopettaa arvostelun ja arvioimisen, voi silti havaita tai ennakoida seurauksia. Joskus arvostelu on nopea tapa kuvata

18 18 seurauksia. Esim. sanoa tämä lihapala on huono, on nopeampi tapa sanoa että se on täynnä bakteereja ja voi sairastuttaa sinut, jos syöt sitä. Tai kun sanoo seurustelu laitoksessa on pahasta tarkoittaa että jos seurustelet, hoitosi kärsii, sinun on vaikea keskittyä siihen ja saatat keskeyttää sen jne (eli tuodaan esille seurustelemisen seuraukset sen sijaan, että arvostelisi käyttäytymistä). Viisaus on kuin valtava roihu sitä ei voi lähestyä mistään suunnasta Viisaus on kuin kirkasvetinen lampi sitä voi lähestyä mistä suunnasta tahansa Nagarjuna Tunteiden säätely Tunteiden säätelyn moduli käsittelee taitoa tunnistaa ja nimetä tunteensa, oppia tunteiden merkitys ja kehon tarve tunteisiin. Opetellaan myös toimimaan tarvittaessa tunteitaan vastaan (Linehan, 1996). Tarkoitus on ymmärtää tunteitaan; tunnistaa tunne ja ymmärtää, kuinka tunteet vaikuttavat itseen, vähentää tunneperäistä haavoittuvuutta pienentämällä yliherkkyyttä negatiivisille tunteille ja lisätä taitoa kokea positiivisia tunteita. Siten vähennetään tunneperäistä kärsimystä: Voidaan päästää irti kivuliaista tunteista olemalla tietoisesti läsnä ja muuttaa kivuliaat tunteet toimimalla tunnetta vastaan (Linehan, 2000). Ymmärtääkseen, mistä tunteesta on kysymys, otetaan avuksi se, miltä tuntuu kehossa, mitä ajatuksia putkahtaa esiin, mikä niiden merkitys on, mitä potilas ajattelee niistä ja mitä toimintapyrkimystä tunteeseen liittyy. Lisäksi puhutaan tunteiden funktiosta, mihin tietty tunne voi johtaa ja kuinka voi vastustaa tunnetta saavuttaakseen muutoksen pitkällä tähtäimellä (Linehan, 2000). Tunnemodulissa otetaan myös esiin, kuinka tärkeää on huolehtia itsestään. Itsestään huolehtiminen vähentää ongelmallisia tunteita ja haavoittuvuutta. Itsestään huolehtiminen käsittää konkreettisia asioita kuten riittävä ravinnonsaanti, uni ja liikunta, fyysisten sairauksien hoito ja huumeiden ja muiden päihteiden välttäminen (Linehan, 2000). Monelle epävakaalle potilaalle on uusi asia, että jokapäiväinen ulkoilu on tärkeä positiivisen mielialan kannalta. Toinen uusi asia on usein positiivisten tapahtumien allakointi, joka lisää

19 19 positiivisten tunteiden määrää. Tämä on taito, joka on jäänyt oppimatta invalidoivassa kasvuympäristössä, kun on halunnut varjella itseään pettymyksiltä, tai sitten se on poisopittu huumemaailmassa, kun on koukussa aineisiin eikä voi kovin paljon vaikuttaa viikkoohjelmaan ( se oli vaan sitä samaa, kaman perässä juoksemista, se oli meikäläisen ohjelma se). Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutusmodulissa harjoitellaan sitä, että osataan viestiä tehokkaalla ja kunnioittavalla tavalla, mitä halutaan ja että osataan korjata hyviä suhteita ja lopettaa huonoja (Linehan, 1996). Moduli opettaa sekä pyytämään asioita, että pitämään puoliaan. Ensimmäisenä otetaan esiin tasapaino toisten ja omien vaatimusten ja toiveiden välillä. Edelleen tehdään selväksi, että pitää priorisoida, mitä haluaa tietyltä suhteelta tietyssä tilanteessa. Harvoin käy niin, että saa juuri sen, mitä haluaa ja että saa toiset ajattelemaan itsestään, että kyseessä on maailman mukavin henkilö ja että tuntee suurinta mahdollista itsekunnioitusta. Näillä kolmella osa-alueella, itsekunnioitus, hyvät suhteet ja tavoitteiden saavuttaminen, on jokaisella oma jaksonsa. Niissä opetellaan, kuinka voi toimia niin, että onnistuu niin hyvin kuin mahdollista asiassa, johon on päättänyt panostaa eniten. Tekijät, jotka heikentävät taitoa käsitellä ihmissuhteita, otetaan myös esiin, samoin se, että aina ei voi onnistua, vaikka tekee kaiken oikein. Tietyt tilanteet ovat yksinkertaisesti melkein mahdottomia ja että elämä ei ole oikeudenmukaista (aina). Jälkimmäinen asia voi olla vaikea alussa hyväksyä, ja johtaa usein itsetuhoimpulssien lisääntymiseen. Kun itse tekee kaiken oikein, ja silti saa nenilleen, voi olla vaikea antaa itselleen aikaa palautua siitä. Vuorovaikutustaito-moduli on se moduli, missä käytetään eniten roolileikkejä, jotta voidaan testata ja harjoitella eri tapoja käsitellä ihmissuhteita. Moduliin kuuluu myös pitkä lista ehdotuksia harjoituksista, joita voi käyttää arkielämässä (Linehan, 2000). Vaikeuksien sietäminen

20 20 Ahdingon, vaikeuksien sietämistä opettava moduli perustuu siihen, että oppii hyväksymään, pitämään huolta itsestään ja yrittää löytää tarkoituksen sille, mitä tapahtuu. Moduli sisältää konkreettisia strategioita kriiseistä selviytymiseen. Kuten kaikkia taitoja, on tärkeä harjoitella näitä strategioita silloin, kun ne toimivat parhaiten, jotta ne olisivat käytettävissä silloin, kun joutuu vaikeampiin tilanteisiin. Koska epävakaat henkilöt voivat reagoida uskomattoman nopeasti ja rajusti tapahtuviin asioihin ja saavuttavat silloin usein tilan, jossa eivät pysty ollenkaan ajattelemaan selvästi, täytyy selviytymisen taitojen olla hyvin sisään ajettuna, jotta niitä voisi käyttää silloin, kun järki ei enää ole mukana. Kun oven takaa kuuluu päästä sisään, senkin huora, on oltava valmis pyytämään apua paikalle puhelimen välityksellä, sen sijaan, että jäisi keskustelemaan humalaisen entisen miesystävän kanssa. Tämän jälkeen, kun tilanne on rauhoittunut, voi miettiä seuraavaa toimenpidettä, esim. väliaikaisen lähestymiskiellon hakemista. Sellaisissa kriiseissä terapeutti voi usein puhelinkonsultaatiossa muistuttaa potilasta, mitä taitoa hänen tulee käyttää. Sairaalaan sisäänottoa vältetään niin pitkään kuin mahdollista, koska potilas ei muuten saa harjoitella selviytymistä todellisista normaalielämän kriisitilanteista (Kåver & Nilsonne, 2002) Ainoa tavoite sietämistaitojen käyttämisessä on se, että ei pahenna tilannetta, jossa on. Ei ole siis tarkoitus, että taidot auttaisivat niin, että tuntuu paremmalta, vaan ainoastaan niin, että selviytyisi pahimman yli, kunnes voi hallita tilanteen jotenkuten. Monen potilaan on vaikea ymmärtää, että se on jo edistystä, kun hankalassa paikassa ei tee tilannetta vielä hankalammaksi itsetuhokäyttäytymisen avulla. Sietämismoduli on tarkoitettu tilapäisiin kriisitilanteisiin, niin että rauhoittuisi riittävästi hallitakseen ongelman muiden taitojen avulla (Linehan, 2000). Moduli koostuu pääasiassa monista osista, joissa on eri vinkkejä siitä, kuinka voi suunnata ajatukset muualle tekemällä jotain muuta niin, ettei voi ajatella ongelmaa juuri tuolloin, kuinka voi käyttää aistejaan saadakseen lievitystä tai parantaa nykyhetkeä haaveilemalla, kuinka voi löytää jotain, mistä voi olla hyötyä siinä, mitä tapahtuu, rentoutus- ja hengitysharjoituksia, kuinka voi rohkaista itseään ja hyväksyä sen, mitä ei voi muuttaa tilanteessa. Neljä vaihetta Linehanin hoitomalli koostuu neljästä vaiheesta. Ennen kuin dialektisen käyttäytymisterapian hoito aloitetaan, keskustelevat terapeutti ja potilas siitä, mitä hoito pitää sisällään, millaisia ongelmia potilaalla on ja ennen kaikkea ovatko he valmiita panostamaan

21 21 kaikkensa yhdessä työskentelemiseen terapian edellyttämällä tavalla. Tätä sitoutumisvaihetta pidetään erittäin tärkeänä ja se saa viedä niin paljon aikaa kuin tarvitaan (joskus jopa puoli vuotta), jotta molemmat osapuolet tietäisivät, mihin ovat ryhtymässä. Kun päätetään panostaa hoitoon, tehdään sopimus, joka kestää vuoden. Sopimus on hyvin konkreettinen ja se on sitova sekä terapeutille että potilaalle. Sopimuksen voimassaoloaikana potilas tietää, että terapiasopimus tulee kestämään, mikä voi olla ennenkuulumattoman tärkeää potilaille, sillä hyvin usein potilailla on kokemuksia siitä, että heidät lähetetään terapeutilta toiselle, koska heidät koetaan aivan liian vaikeiksi potilaiksi. Mutta potilas ei myöskään voi lopettaa terapiaa ennen kuin vuosi on kulunut, jos hän muuttaisi mielensä ja haluaisi keskeyttää terapian ennen aikojaan. Yhtälailla kuin epävakaita potilaita on suljettu pois aikaisemmista hoidoista, koska heidän kanssaan ei ole selviydytty, on usein tapahtunut niin, että potilaat itse jättävät hoidot. On siis ollut hyvin vaikeaa löytää hoitomuotoja, jotka pitkällä tähtäimellä toimivat epävakaiden henkilöiden hoidossa. Itsetuhokäyttäytymisen ehkäisy on aina ollut etusijalla DKT-hoidossa. Niin kauan kuin tällaista käyttäytymistä esiintyy, ei terapiassa työskennellä minkään muun parissa. Itsetuhokäyttäytymisen ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen vähentäminen on siis ensimmäinen asia, jota työstetään varsinaisessa terapiassa. Jopa myöhemmin, kaikissa muissa vaiheissa, palataan heti takaisin työskentelemään tämän parissa, jos itsensä vahingoittamista esiintyy (Kåver & Nilsonne, 2002). Ajatus tämän takana on yksinkertainen: Jotta voisi käydä terapiassa, potilaan täytyy olla hengissä. Niin kauan kuin tämä asia ei ole varmaa, ei voi työstää mitään muuta. Jotta terapia toimisi niin hyvin kuin mahdollista, työskennellään myös terapiaa haittaavan käyttäytymisen vähentämiseksi niin potilaan kuin terapeutinkin puolelta. Tämä on toiseksi tärkeintä ensimmäisessä vaiheessa. (Linehan, 1993). Painotus ensimmäisessä vaiheessa on taitojen oppimisessa ja käyttäytymisterapeuttinen osuus on huomattava. Käytetään oppimispsykologian metodeja ja ajattelutapaa, mutta potilas on tietoinen siitä, kuinka vahvistamista käytetään käyttäytymisen sammuttamiseen tai oppimiseen vaiheistamiseen avulla jne. Potilaat käyvät sekä ryhmä- että yksilöhoidossa. Linehan painottaa, että molemmat kanavat on oltava käytössä. Vasta toisessa vaiheessa, kun on suhteellisen varmaa, ettei potilas aio ratkaista vaikeita tilanteita vahingoittamalla itseään, aletaan työstää aiempia vaikeita tapahtumia elämässä.

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa

TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa Hanna Kivekäs ja Janne Vikki Valtakunnalliset sijaishuoltopäivät Lahti 30.9.2015 Mitä on dialektinen

Lisätiedot

13.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ MARSHA M. LINEHAN TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS

13.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ MARSHA M. LINEHAN TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS WiseMind Psychotherapies & Consulting Oy Tampere, 12.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ Teemu Ryhänen Psykoterapeutti, vaativa erityistaso (VALVIRA, Kela) Kouluttajapsykoterapeutti,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan Riitta Hirvonen, yrittäjä, sosiaalipsykologi YTL, psykoterapeutti VET, työnohjaaja, työyhteisökehittäjä, psykoterapiakouluttaja

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

-Menetelmiä ahdistuneen nuoren kohtaamiseen ja auttamiseen. Pois Syrjästä -hanke Salo 2015 Janne Vikki

-Menetelmiä ahdistuneen nuoren kohtaamiseen ja auttamiseen. Pois Syrjästä -hanke Salo 2015 Janne Vikki -Menetelmiä ahdistuneen nuoren kohtaamiseen ja auttamiseen Pois Syrjästä -hanke Salo 2015 Janne Vikki Tunteensäätelyn häiriö Sensitiivisyys Reaktiivisuus Hidas palautuminen normaalitasolle SEKÄ Puutteelliset

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä?

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? MINDFULNESS Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? Terapeutti ja mindfulness-ohjaaja Kimmo Takanen Materiaali: www.mentores.fi/fida MINDFULNESS tietoisuustaidot

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kirja-arvio: Linehanin hoitomallista ruotsalaisittain

Kirja-arvio: Linehanin hoitomallista ruotsalaisittain Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2004, 1, (1), 44 50 Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry Kirja-arvio: Linehanin hoitomallista ruotsalaisittain Anna Kåver & Åsa Nilsonne: Dialektinen käyttäytymisterapia

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAISTEN OMAISET

TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAISTEN OMAISET 1 (5) TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAISTEN OMAISET Marko Välitalo, hankevastaava Teemu Ryhänen Mistä projektissa on kyse Projektin tavoitteena on luoda toimiva työmalli tunne-elämältään epävakaasta sairaudesta

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot