3/2012. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta Irtonumero 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2012. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta Irtonumero 13"

Transkriptio

1 3/2012 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta Irtonumero 13

2 Dimensio 3/2012 sisältö 5 Pääkirjoitus Pasi Konttinen 6 Kuvasatoa Oulun Kemian opetuksen päiviltä 8 Kuvasatoa Tampereen kevätkoulutuspäiviltä 12 Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän haastattelu Irma Iho, Eeva Toppari ja Tiina Tähkä 16 Matematiikan henkilöt Osa 2: Iikka Mätäsaho 18 Yhdessä olemme enemmän! Kansallinen LUMA-verkosto tekee yhteistyötä lasten, nuorten ja opettajien tueksi Maija Aksela ja Jenni Vartiainen 23 Luonnontieteitä luovasti Misme Yrjölä 28 Science-verkosto: päämääränä luoda Suomeen science-opetukselle kestävä pohja Sari Yrjänäinen 34 Fusionsenergi som tema i gymnasiefysiken Bertil Eklund 40 Voiko Tuhkimo tanssia lasikengillä läpi koko yön? G4 projekti yhdistää luovuutta ja luonnontieteitä Marika Suutarinen, Piia Koponen ja Laura Huttunen 44 Kemian moninaiset mahdollisuudet tutuiksi niin oppilaille kuin opettajille Maija Rukajärvi-Saarela ja Margetta Sarkkinen 47 PROFILES-opiskelukokonaisuudet: Arkipäivän tilanteet luonnontieteiden opetuksen lähtökohtana Tuula Keinonen, Anu Hartikainen-Ahia ja Seija Juntunen 51 Kokemuksia tutkivasta matematiikasta Markus Hähkiöniemi 55 Kaarevuus matematiikassa, fysiikassa ja EU:ssa Kaarle Kurki-Suonio 57 Fyysikkojen sijoittuminen työelämään Seppo Manninen 61 Kirjallisuutta: Global Innovator The Story of Vaisala 62 Uutisia Juha Oikkonen professoriksi LUMA-keskus avataan LUT:iin ensi syksynä 64 Vuoden opettaja Pasi Ketolainen 67 Pulmasivu Kansikuva: Pia Rautio: Ihmeitä ilmassa Kemian valokuvakilpailu 2011 (Saippuakuplakuva-sarjan kolmas sija.)

3 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen, puh Vastaava päätoimittaja Irma Iho, puh Toimitussihteeri Jarkko Narvanne, puh Paino Forssa Print 2012 ISSN , ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto puh. (09) Tilaushinta Vuosikerta 65, irtonumero 13, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Pasi Konttinen (pj.), Tomi Alakoski, Satu Hämäläinen, Irma Iho, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Marita Kukkola, Jarkko Lampiselkä, Juha Oikkonen, Maija Rukajärvi-Saarela, Marika Suutarinen, Timo Tapiainen, Jenni Vartiainen, Kaisa Vähähyyppä, Jarkko Narvanne (siht.) Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila dos. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö prof. Esko Valtaoja * Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Irma Iho * I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman * II varapuheenjohtaja, koulutus Anne Rantanen * III varapuheenjohtaja, tiedotus, Dimensio Pasi Konttinen * Matematiikka/tietotekniikka Mika Antola * Kerhotoiminta Tero Anttila * Oppilastoiminta Irene Hietala * Ruotsinkieliset palvelut Tove Leuschel * OPS-työ, sähköinen tiedottaminen Marita Kukkola * Matematiikka/tietotekniikka Mika Setälä * Edunvalvonta Timo Tapiainen * Fysiikka, kemia Eeva Toppari * TOIMISTO Toiminnanjohtaja Juha Sola * (09) Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen * (09) Toimistoassistentti Katja Sopanen * (09) DIMENSION TOIMITUS Toimitussihteeri Jarkko Narvanne MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Päivi Ojala, Markkinointi Matti Rossi, Koepalvelu Eeva Toppari * Tuotetietous, pedagogiikka Sami Sirviö, Kirjat Sari Yrjänäinen, AMK-yhteistyö Jouni Björkman * TOIMISTO Toimitusjohtaja Juha Sola * (09) Tuotepäällikkö Lauri Stark * (09) Myyntisihteeri Kirsi Vertanen * (09) Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) Tilaukset:

4 Pyörät pyörimään Pääkirjoitus Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tulokset on nyt julkaistu kokonaisuudessaan Opetushallituksen verkkosivuilla. (1) Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. Matematiikan tehtävät sisälsivät kolme eri tehtävätyyppiä: päässälasku-, monivalinta- ja ongelmanratkaisutehtäviä. Taustakyselyssä oppilailta kerättiin tietoa muun muassa työtavoista matematiikan tunneilla ja asenteista matematiikkaa kohtaan. Koko arvioinnissa ei poikien ja tyttöjen välillä ollut eroa. Tehtävätyypeittäin tarkastellen pojat menestyivät tilastollisesti erittäin merkitsevästi paremmin kuin tytöt sekä päässälasku- että monivalintatehtävissä. Ongelmanratkaisutehtävissä tyttöjen menestys oli erittäin merkitsevästi parempaa kuin poikien. Erot asenteissa matematiikkaa kohtaan olivat poikien ja tyttöjen välillä vähäisiä. Molemmat sukupuolet pitivät matematiikkaa hyödyllisenä, mutta matematiikasta ei kuitenkaan pidetty. Keskimääräiset ratkaisuosuudet ovat laskeneet niin päässälasku-, monivalinta- kuin ongelmanratkaisutehtävissä ja kaikilla matematiikan osaalueilla. Matematiikan osa-alueista eniten osaamisen taso on heikentynyt luvuissa ja laskutoimituksissa. Laskutaito peruskoululaisilla on valitettavasti laskussa. Matematiikan opetuksessa ryhmittelyjä oli käytetty osassa kouluista. Niissä oppilaat oli ryhmitelty matematiikan opetuksessa esimerkiksi jatko-opintoihin hakeutumisen tai oppimiseen liittyvän tekijän perusteella. Ryhmittelyjä käyttäneet koulut menestyivät tilastollisesti merkitsevästi paremmin kuin koulut, joissa matematiikan opetus tapahtui kiinteissä, heterogeenisissä ryhmissä. Heterogeenisissä ryhmissä myös työrauhakysymykset kärjistyvät ja työrauhalla todettiin olevan ymmärrettävästi yhteyttä osaamiseen. Joustavan ryhmittelyn käyttöä voi siis hyvin suositella käyttöönotettavaksi kaikilla kouluilla. Työn tekemisen ja opiskelun malli on opittava jo alakoulussa. Lukiossa suunnan muuttamisen on jo liian myöhäistä. Tekemättömät kotiläksyt eivät enää ole oppilailla aihe häpeään, kuten vielä muutama vuosi sitten. Työtä ja harjoittelua vaativat niin soittaminen kuin urheilussa pärjääminen. Oppiminen ei varmasti poikkea tästä. Ovatko nykyajan lapset saaneet kaiken liian helposti? Ei ole tarvinnut ponnistella hyvinvoinnin eteen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tuottaa pahoinvoivia lapsia ja nuoria. Meneekö jossakin pieleen, jos kaikki saadaan liian helposti? Virheistä oppii, varsinkin matematiikassa. Elämään kuuluu haasteellisia aikoja kuten myös onnistumisen kokemuksia. Jos ei muuta kuin kohti uusia pettymyksiä ajatusmallin oppii jo nuorena, niin ei vanhempana ehkä masennukaan niin helposti. Myös jatko-opintopaikoista kantautuva viesti vaikuttaa motivaatioon. Yhä useampi lukion opiskelija kaihtaa pitkän matematiikan, fysiikan, kemian opiskelua heikon yo-arvosanan pelossa. Maassamme on lukioita, joissa opinto-ohjaajat ja rehtorit suorastaan patistavat kokelaita kirjoittamaan vain aineita, joista hyvän arvosanan saa helposti. Ohjaavatko koulut omaa sijoitustaan median tekemissä yo-vertailussa ajatellen opiskelijoita kirjoittamaan ns. helppoja aineita unohtaen opiskelijan edun? Tällainen ajattelumalli on karsittava opinto-ohjauksesta ja annettava opiskelijoiden suorittaa jatkoopinnoissa tarvitsemiaan päättökokeita. Onko hyvillä arvosanoilla suoritettu päättökoe, jolla jatko-opintopaikka ei avaudu parempi vaihtoehto verrattuna vaikka keskinkertaisin matemaattisluonnontieteellisin arvosanoihin nähden, joiden avulla opiskelija voi saada useampiakin opiskelupaikkoja valittavakseen? Syrjäytymisen ehkäiseminen alkaa perusoppiaineiden, äidinkielen ja matematiikan, oppimisesta. Matematiikan oppituntien määrä on nostettava kansainväliselle tasolle. Suomen peruskoulussa matematiikan opiskeluun käytetään keskimäärin 2,6 viikkotuntia, kun eurooppalainen keskiarvo on 4,3 tuntia. (2) Vaikka osaamisen taso peruskoulussa on laskenut, on matematiikan tuntimäärä pudotettu todella pieneksi. Ammattikoulustakin jatketaan usein ammattikorkeakouluihin, joissa matematiikan opettaminen on valitettavan usein myös aloitettava peruskoulun matematiikasta. Nautinnollista loppukevättä ja mukavaa pyöräilykesää! Pasi Konttinen, päätoimittaja, (1) (2)

5 Reilut sata opettajaa ympäri Suomea seurasi kemian opetuksen päiviä päivittäen tietojaan mm. työturvallisuudesta ja nykyaikaisista mittalaitteista. Työpajojen runsaus ja monipuolisuus yllätti kaikki läsnäolijat. Opetusneuvos Tiina Tähkä puhui Digitaalisista kokeista. Riitta Talvenlahti kertoi teollisuuden tarvitsevan edelleen työvoimaksi kemian osaajia.

6 Tiina Tähkä Aulis Pitkälä Irma Iho Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän haastattelu Irma Iho, Eeva Toppari ja Tiina Tähkä MAOLn puheenjohtaja Irma Iho ja Fysiikan ja kemian toimikunnan pj. Eeva Toppari kävivät haastattelemassa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälää Mukana oli myös tuore fysiikan ja kemian opetusneuvos Tiina Tähkä. Kerro itsestäsi, mitä houkutteli Opetushallitukseen vaikka sinulle oli vahva työpaikka rikkaassa Espoossa? Minua pyydettiin tehtävään. Olen kauan ollut opetusalan tehtävissä ja nyt avautui tällainen kansallinen mahdollisuus. Koulutuksessa on menossa murros ja viisivuotiskausi tarjoaa sopivan jakson. Opetussuunnitelmien ja rahoituksenkin kannalta on menossa haasteellinen aika. Tietenkin mukana on myös aatteellisuutta. On ilo tehdä työtä suomalaisen koulutuksen parhaaksi. Ei sovi myöskään unohtaa hallituksen tavoitetta nostaa Suomi vuoteen 2020 mennessä osaavimmaksi kansakunnaksi. 12

7 Onko työ vastannut odotuksia? Onhan tämä erilainen yhteisö. Espoossa oli vastuulla koko sivistystoimi, jonka piirissä työskentelee henkilöä. Tämä on selvästi henkilöstöllä mitaten pienempi työyhteisö. Opetushallituksen ja jo Kouluhallituksen kanssa olen tehnyt yhteistyötä aiemminkin toimiessani Espoossa ja Vantaalla, mutta on täältä löytynyt sellaisia toimintoja, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Työkokemuksia on nyt vain kahdelta kuukaudelta, tästä näkökulmasta katsoen työ on vastannut odotuksia. Jo Espoossa otin kyllä vastuuta opetuksen kehittämisestä, perustettiin kehittämisryhmäkin pedagogiikan viemiseksi eteenpäin. MAOL ry:n puheenjohtajana minua kiinnostaa erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Millainen suhde sinulla on matemaattis-luonnontieteellisin aineisiin? Miten kirjoitit ne yo-kokeissa aikoinaan? Aloitin lukiossa matematiikkalinjalla, mutta vaihdoin kielilinjalle. Terveisiä entiselle kielilinjan matematiikan opettajalleni Heimo Latvalle. Biologiasta ja maantiedosta pidin ja olin niissä hyvä. Ainakin fysiikan koin raskaana. Ylioppilaskirjoituksista en paljon muista, kirjoitin varmaan ne pakolliset. Suuntautumiseni oli enemmän humanistiselle puolelle kuten historiaan. Koulutukseltani olen suomen kielen maisteri ja opinto-ohjaaja. Epäpätevänä olen opettanut fysiikkaa ja kemiaakin. Matematiikkaa olen opettanut tasokurssiaikana yleiskurssilla, prosenttilasku oli hyvä motivointikeino, koska sen merkityksen arkielämässä jokainen ymmärsi. Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijakoesitys julkistettiin jokin aika sitten. Antaako esitys pohjan nostaa Suomi osaavimmaksi kansakunnaksi? Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on tietenkin oma merkityksensä. Tavoitteet ja tuntijakopaperi ei yksin riitä, tarvitaan hyvä opetussuunnitelmien perusteiden laatimistyö, jonka pohjalta laaditaan opetussuunnitelmat eri yksiköihin. Eikä sekään riitä vaan opettajien koulutuksen kautta opetussuunnitelma on vietävä arkipäivän työkaluksi. Opetussuunnitelmaasiakirja ei saa olla sadan euron setelin varmin säilytyspaikka opettajainhuoneessa. Näillä resursseilla haetaan parasta mahdollista ratkaisua. Tavoitteet sinänsä ovat hyvät kuten ajattelun taitojen kehittäminen ja oppimaan oppiminen. Koulutuksen järjestäjän tulisi laatia koulutuksen kehittämissuunnitelma, kuntien KESU, joka sisältäisi tiedot rakenteista, johtamisesta, resursseista, tieto- ja viestintätekniikasta, opetusmenetelmistä ym. Opetussuunnitelmasta pitäisi tehdä ohjaava työkalu, jonka rakentamiseen sidosryhmät kuten MAOL voi vaikuttaa. Täydennyskoulutuksessa MAOL:n ja muiden aineopettajajärjestöjen, ja miksi ei OAJ:nkin, on syytä olla mukana. Kaiken kaikkiaan koulutukseen pitäisi kiinnittää enemmän kansallista huomiota ja nostaa koulutus keskiöön myös poliittisella tasolla ja mediassa. Onko matematiikan ja luonnontieteiden asema Suomen koululaitoksessa riittävän hyvä nyt ja tulevaisuudessa ajatellen yhteiskuntamme tarpeita? Mitä muutoksia uusi tuntijako tuo tullessaan? Onko uhkia näkyvissä? Matematiikan tuntimääräähän ei vähennetty ja luonnontieteiden tuntimäärät yläluokilla pysyivät ennallaan. Alaluokilla muodostettiin oppiaine ympäristöoppi. Onko tämä hyvä vai huono asia, jää nähtäväksi. Opetussuunnitelmatyöllä on onnistumisen kannalta iso merkitys. Aihekokonaisuuksilla halutaan tuoda eheyttä maailmankuvaan. Opiskelijoiden lyhytjännitteisyyden lisääntyminen huolestuttaa. Teknologian opetusta pitää miettiä, aihekokonaisuutena se ei ole lyönyt läpi. Tietotekniikassa on vielä haasteita. Ongelma on tiedostettu, kehittämisreittien löytäminen on välttämätöntä. Tämä vaatii materiaalia ja opettajan osaamista. Isoja ja kalliita hankkeitakin on toteutettu kuten arjen tietoyhteiskuntahanke. Tämä on myös täydennyskoulutuskysymys ja resursointi kuuluu koulutuksen järjestäjälle. Miten esitetyn tuntijaon pohjalta hoidettaisiin matematiikassa joustava ryhmittely, valinnaisuuttahan vähennettiin? Pakollisen opetuksen lisäksi yksi valinnainen tunti olisi auttanut tätä asiaa. Jokaisellehan pitää taata kykyjensä mukaiset oppimisedellytykset ja kunkin olisi päästävä mahdollisimman pitkälle. Pitää muodostaa omia oppimispolkuja siten, että yhteisöllisyys kuitenkin säilyy. Valinnaisen opetuksen lisäämiseen niin matematiikassa kuin luonnontieteissäkin voidaan käyttää myös kerhotunteja tavoitteellisen oppimisen työvälineenä, niihin varattua rahaa on Opetushallituksessakin lisätty monena vuonna. Kerhotunnit pitäisi nivoa hyvin normaaliin koulupäivään, jotta päivät eivät tulisi kohtuuttoman pitkiksi oppilaille eikä opettajille. Lähtökohtana on, että jatko-opintomahdollisuuksia ei pidä heikentää. 13

8 Oppiaineidemme opettaminen edellyttää aineen syvällistä hallintaa. Opetusryhmät alkavat olla heterogeenisempia ryhmiin integroituneiden haasteellisten oppilaiden myötä. Yhteydenpito huoltajiin vie aikaa. Miten opettajien työssä jaksamista voitaisiin edesauttaa? OAJ:n kyselyn perusteella tilanne toisella asteella näyttää huolestuttavalta. Opettajiin pätevät samat parannuskeinot kuin muussakin työelämässä. Työhyvinvointia pitää kehittää. Henkinen kuormittavuus on opetusalalla oleellinen. Kuormitus voi jakautua myös hyvin epätasaisesti. Pitää katsoa, että työtaakka ei muodostu kohtuuttomaksi. Vanhempien yhteydenotot pitäisi nähdä voimavarana, ja vanhempien vastuuta pitäisi korostaa. Peruskouluiässä ainakin läksyjen teon seuraaminen kuuluu vanhemmille. Totta on, että vääränlaista, ärhäkämpää painetta on tullut mukaan. Tämä ei välttämättä liity opettajaan vaan yleiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Kurssit kyllä kuormittavat opettajia, pitäisi kuitenkin lähteä opetussuunnitelman perusteista, tavoitteista, ei pelkästään oppikirjasta. Ajattelun kehittämiselle on jätettävä aikaa. Luonnontieteissä kokeellisuus on väylä oppimiseen. Myös oppimispelejä voidaan hyödyntää motivointikeinona. Opettajien halutaan jatkossa olevan enemmän valmentajia, jotka neuvovat, tukevat ja kannustavat oppilaita tutkivaan oppimiseen. Otetaanko kurssien nykyinen laajuus huomioon opetussuunnitelman perusteita laadittaessa? Karsitaanko sisältöjä? Mistäs sitä karsitaan? Opetussuunnitelmallista ajattelua pitäisi vahvistaa. Tavoitteista pitää lähteä, karsia ja jättää opettamatta. Tämä on tunnolliselle ja kunnianhimoiselle opettajalle vaikeaa. Oppilaat oppivat kyllä muuallakin kuin oppitunnilla. Tärkeintä on ajattelun taitojen kehittyminen. Millaisena näet opintojen ohjauksen roolin? Esityksessähän korostetaan sitä, että opinto-ohjaus kuuluu kaikille opettajille, ei ainoastaan opintojen ohjaajille. Opinto-ohjaus pitää nähdä laaja-alaisena. Ohjaus on kuuntelua, oppilaan asemaan asettumista ja hyväksymistä, tilan antamista oppilaalle. Kyllä se kuuluu jokaisen opettajankin rooliin. Kipinä tulee monesti innostavalta opettajalta. Kehittämistä opinto-ohjauksessa kyllä on. Huomasin sen jo ollessani jonkin aikaa Jyväskylän yliopiston opinto-ohjauksen lehtorina. Opintojen ohjauksen pitäisi rakentaa oppilaan realistista itseluottamusta ja valmiutta työn tekoon, ja omilla edellytyksillään hänen pitäisi päästä mahdollisimman pitkälle. Lukiota ollaan myös kehittämässä ja työryhmä, missä itsekin olet ollut mukana, on jättänyt toimenpide-ehdotuksensa. Mikä ehdotuksessa on keskeistä? Lukiossa pitäisi päästä jo mahdollisimman syvälliseen tarkasteluun, ei kaikkea vähän eikä sirpaleista opetusta. Valinnaisuutta pitää saada enemmän. Työelämäyhteydet pitäisi saada paremmiksi samoin yhteydet yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. KESU korostaa lukion ja ammattikoulujen välistä yhteistyötä. Kahden tutkinnon suorittamisen mahdollisuus on ollut lukion ja ammatillisen puolen opiskelijoiden valittavana jo useamman vuoden ajan. Tutkinto ei ole kuitenkaan tainnut saada suurta suosiota? Pitäisikö tutkinnon houkuttelevuutta parantaa vai lopettaa kyseinen mahdollisuus? Toista astetta kehitetään KESUn mukaan edelleen duaalimallin pohjalta, yhteistyötä kuitenkin edellytetään. Yhteistä kurssitarjontaa pitää pohtia ja suunnitella. Kahden tutkinnon suorittaminen ei ole saanut suurta suosiota, vuositasolla suoritetaan noin 3500 tutkintoa. Osittain syynä on suuri työmäärä ja koulutuksen järjestäjien ratkaisut. Tämä asia pitää uudistuksen yhteydessä pohtia. Lukiopuolella innokkuutta on vähemmän kuin ammatillisella puolella. Tietokoneita ollaan tuomassa yo-kirjoituksiin. Kaikilla kouluilla ja koulutuksen järjestäjillä ei nyt ole tähän valmiuksia. Mistä saadaan rahoitus ja laitteet? Miten opiskelijoiden suoritukset on tarkoitus siirtää YTL:n haltuun. Suorittavatko opettajat edelleen alustavan tarkastuksen koululla? Avoimia kysymyksiä on varmasti paljon. Olisiko ensin kokeiltava vaikka opettajan alustavien pisteiden syöttämistä YTL:n tietokantaan? Ylioppilastutkinnon kehittämistä varten on ylioppilastutkintolautakunta, joka toimii yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. On selvää, että tietokoneet tulevat ylioppilaskirjoituksiin, aikataulu on vielä avoin. Työelämän taitoihin pitää tähdätä. Ei missään toimistossa enää kirjoiteta HB-kynällä paperille. Kehittämishankkeita on vireillä ja asia pitää suunnitella huolella. Ilman muuta pitää pilotoida ja pilottihankkeita on jo olemassa. Laitteiston osalta voi sanoa, että halpojakin ratkaisuja on olemassa. Lukion opettajat tarttuvat helpommin koneeseen, jos niitä käytetään ylioppilaskirjoituksissa. Lukioiden 14

9 kesken on suuria eroja. Joissakin pienissä lukioissa opiskelijoillekin annetaan henkilökohtainen kone, kaikissa lukioissa ei edes opettajille. TVT:n osaaminen pitää saada paremmalle tasolle niin opettajien kuin opiskelijoidenkin osalta. Nyt se ei näytä olevan selkeästi kenenkään vastuulla. Digitaalisia kokeita on suunnitteilla muutamissa oppiaineissa. Opetushallitus julkaisee tämän vuoden kuluessa joitakin esimerkkejä lukiokurssien digitaalisista kokeista, huomauttaa opetusneuvos Tiina Tähkä. Yrittäjyyttä ja työelämäyhteyksiä korostetaan monissa kehittämissuunnitelmissa. Miten tämä pitäisi hoitaa koulutuksessa? Pitäisikö olla oma oppiaine, missä talousasioita käytäisiin jo nuorena läpi? Olisivatko matemaattisten aineiden opettajat sopivia opettajiksi? Totta on, että työpaikkojen vähenemisen myötä moni joutuu miettimään itsensä työllistämistä ja yrityksen perustamista. Enemmän korostaisin koulutuksessa yritteliäisyyttä ja yrittäjyysasennetta. Kehittämishankkeita on ollut kuten Vantaan aikana Silta yrittäjyyteen. Lukiossa voitaisiin sovellutuksissa mennä pitkällekin, simuloitaisiin kassavirtoja, verotusta ym. Lukiossahan opiskelee Suomen innovatiivisin joukko. Aihekokonaisuutena yrittäjyys on paikallaan, ei omana oppiaineena. Jotain malleja kuten inno-omnia, joka on toisen asteen ja yrittäjyyden yhteistyöhanke, voisi tuoda lukioonkin. Millaisena näet MAOL:n roolin koulutuskentällämme? Mitä MAOL:n pitäisi tehdä? Yliopistot ovat tulleet säätiöpohjaisiksi ja ne ovat vaarassa eriytyä, koska valtio ei enää ole ohjaamassa. MAOL:in niin kuin muidenkin aineopettajajärjestöjen pitäisi toimia linkkinä opettajainkoulutusta antavien yksiköiden ja jäsenistön välillä. Opettajaa pitää tukea oppilaan kohtaamisessa, erilaisuuden kohtaamisessa, tieto- ja viestintätekniikassa, opetusmetodeissa jne. On käytävä hyvää vuoropuhelua eri tahojen, kuten tämän talon kanssa. Opettajien osaamisen vahvistaminen, ns. capacity building, on tärkeä tehtävä. Teillähän on jo nyt lehti, paikallisyhdistykset, tiedotus ja koulutus. PISA on tuonut Suomelle mainetta, mutta koulujen väliset erot ovat kasvamassa, samoin tyttöjen ja poikien väliset erot osaamisessa. Lukioita laitetaan järjestykseen yo-tulosten perusteella ottamatta huomioon opiskelijoiden erilaista lähtötasoa lukioon tultaessa. Ovatko koulut jakautumassa liikaa suosittuihin ja vähemmän suosittuihin? Miten asiaa korjattaisiin? Vaarana on se, että varojen puutteessa hyviä huononnetaan. KESU:n tavoite on, että erot puolitetaan, isoissa kaupungeissa kuitenkin erot ovat kasvaneet. Vanhempien koulutustausta ratkaisee paljon. Koulujen väliset erot kasvavat, vanhempien kouluvalintojen myötä. Pitää huolehtia, että lähikoulu on hyvä. Siellä yksilöllistämisellä ja eriyttämällä kunkin pitää voida päästä mahdollisimman pitkälle. Asuinalueiden erot voivat kasvaa esimerkiksi kaavoituksen takia. Kaikesta eriarvoisuuden kasvusta ei voida syyttää koulutusta, siihen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät. Jos joku on lahjakas, hänen pitää voida mennä niin pitkälle kuin haluaa riippumatta siitä, mitä koulua käy. Onko niin sanotuissa hyvissä kouluissa oppimista kuitenkaan enemmän kuin huonoina kouluina pidetyissä? Kuntien määrää pyritään vähentämään. Vähenevätkö tulevaisuudessa myös koulujen määrät radikaalisti? Ovatko kaikki koulumme kohta suuria laitoksia, joissa yksittäiset oppilaat hukkuvat massaan ja unohtuvat mahdollisine ongelmineen? On selvää, että kuntien väheneminen muuttaa myös koulutuksen rakenteita. Kuntayhtymämallia jossain puretaan, jossain rakennetaan. On selvää, että pienemmillä paikkakunnilla muutokset lukioverkossa vaikuttavat myös peruskouluun ja se pitää ottaa huomioon mm. opettajakysymyksiä ratkaistaessa. Suurista lukioista ei sinänsä ole ollut huonoja kokemuksia, valinnanmahdollisuudet ovat parantuneet. Suomessa on 175 lukiota, joille maksetaan pienen lukion lisää. Jotain pitää tehdä, etäopetuksella voitaisiin hoitaa osa opetuksesta. Kiitos haastattelusta! Mitä terveisiä lähettäisit MAOL:in yli 4 000:lle jäsenelle? Kiitos! Onnea ja menestystä yhteiskunnallisesti vaativan tehtävän hoitamisessa. Syksyllä on vuorossa fysiikan ja kemian opetusneuvos Tiina Tähkän haastattelu. 15

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

6/2013. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15

6/2013. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15 6/2013 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15 Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen,

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan 21.10.2015 Kaurialan lukio Vanhempainyhdistyksen vuosikokous Vanhempainyhdistyksen kahvitus Opettajien esittely Lukuvuoden kuulumisia Opinto-ohjaajien terveiset

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta MAOL 75 vuotta. Irtonumero 10

Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta MAOL 75 vuotta. Irtonumero 10 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta MAOL 75 vuotta 4/ 2010 Irtonumero 10 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta 4/2010 5 Pääkirjoitus Irma Iho 6 MAOL-juhlaristeily

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio LOPS 2016 matematiikka Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio Millainen on input? Oppilaiden lähtötaso edellisiin lukion opetussuunnitelmiin nähden pitää huomioida kun lukion uutta opetussuunnitelmaa tehdään.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen perustetyön avausseminaari 24.9.2015

Varhaiskasvatuksen perustetyön avausseminaari 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen perustetyön avausseminaari 24.9.2015 Jorma Kauppinen Johtaja Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus MATKA ALKAA! Asema ja keskeiset lakisääteiset tehtävät Opetushallitus

Lisätiedot

4/2011. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12

4/2011. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12 4/2011 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Minna Harmanen, minna.harmanen@hyl.fi Äidinkielen opettajain liitto ry. Helsingin yhteislyseo 2. 3.8.2011, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9. Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Tulosohjausmekanismi, aikajänne

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot