3/2012. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta Irtonumero 13
|
|
- Otto Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3/2012 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta Irtonumero 13
2 Dimensio 3/2012 sisältö 5 Pääkirjoitus Pasi Konttinen 6 Kuvasatoa Oulun Kemian opetuksen päiviltä 8 Kuvasatoa Tampereen kevätkoulutuspäiviltä 12 Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän haastattelu Irma Iho, Eeva Toppari ja Tiina Tähkä 16 Matematiikan henkilöt Osa 2: Iikka Mätäsaho 18 Yhdessä olemme enemmän! Kansallinen LUMA-verkosto tekee yhteistyötä lasten, nuorten ja opettajien tueksi Maija Aksela ja Jenni Vartiainen 23 Luonnontieteitä luovasti Misme Yrjölä 28 Science-verkosto: päämääränä luoda Suomeen science-opetukselle kestävä pohja Sari Yrjänäinen 34 Fusionsenergi som tema i gymnasiefysiken Bertil Eklund 40 Voiko Tuhkimo tanssia lasikengillä läpi koko yön? G4 projekti yhdistää luovuutta ja luonnontieteitä Marika Suutarinen, Piia Koponen ja Laura Huttunen 44 Kemian moninaiset mahdollisuudet tutuiksi niin oppilaille kuin opettajille Maija Rukajärvi-Saarela ja Margetta Sarkkinen 47 PROFILES-opiskelukokonaisuudet: Arkipäivän tilanteet luonnontieteiden opetuksen lähtökohtana Tuula Keinonen, Anu Hartikainen-Ahia ja Seija Juntunen 51 Kokemuksia tutkivasta matematiikasta Markus Hähkiöniemi 55 Kaarevuus matematiikassa, fysiikassa ja EU:ssa Kaarle Kurki-Suonio 57 Fyysikkojen sijoittuminen työelämään Seppo Manninen 61 Kirjallisuutta: Global Innovator The Story of Vaisala 62 Uutisia Juha Oikkonen professoriksi LUMA-keskus avataan LUT:iin ensi syksynä 64 Vuoden opettaja Pasi Ketolainen 67 Pulmasivu Kansikuva: Pia Rautio: Ihmeitä ilmassa Kemian valokuvakilpailu 2011 (Saippuakuplakuva-sarjan kolmas sija.)
3 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen, puh Vastaava päätoimittaja Irma Iho, puh Toimitussihteeri Jarkko Narvanne, puh Paino Forssa Print 2012 ISSN , ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto puh. (09) Tilaushinta Vuosikerta 65, irtonumero 13, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Pasi Konttinen (pj.), Tomi Alakoski, Satu Hämäläinen, Irma Iho, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Marita Kukkola, Jarkko Lampiselkä, Juha Oikkonen, Maija Rukajärvi-Saarela, Marika Suutarinen, Timo Tapiainen, Jenni Vartiainen, Kaisa Vähähyyppä, Jarkko Narvanne (siht.) Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila dos. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö prof. Esko Valtaoja * etunimi.sukunimi@maol.fi Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) maol-toimisto@maol.fi MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Irma Iho * I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman * II varapuheenjohtaja, koulutus Anne Rantanen * III varapuheenjohtaja, tiedotus, Dimensio Pasi Konttinen * Matematiikka/tietotekniikka Mika Antola * Kerhotoiminta Tero Anttila * Oppilastoiminta Irene Hietala * Ruotsinkieliset palvelut Tove Leuschel * OPS-työ, sähköinen tiedottaminen Marita Kukkola * Matematiikka/tietotekniikka Mika Setälä * Edunvalvonta Timo Tapiainen * Fysiikka, kemia Eeva Toppari * TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Toiminnanjohtaja Juha Sola * (09) Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen * (09) Toimistoassistentti Katja Sopanen * (09) DIMENSION TOIMITUS dimensio@maol.fi Toimitussihteeri Jarkko Narvanne MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Päivi Ojala, paivi.ojala@mfka.fi Markkinointi Matti Rossi, matti.rossi@heureka.fi Koepalvelu Eeva Toppari * Tuotetietous, pedagogiikka Sami Sirviö, sami.sirvio@vantaa.fi Kirjat Sari Yrjänäinen, sari.yrjanainen@uta.fi AMK-yhteistyö Jouni Björkman * TOIMISTO mfka@maol.fi Toimitusjohtaja Juha Sola * (09) Tuotepäällikkö Lauri Stark * (09) Myyntisihteeri Kirsi Vertanen * (09) Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) Tilaukset:
4 Pyörät pyörimään Pääkirjoitus Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tulokset on nyt julkaistu kokonaisuudessaan Opetushallituksen verkkosivuilla. (1) Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. Matematiikan tehtävät sisälsivät kolme eri tehtävätyyppiä: päässälasku-, monivalinta- ja ongelmanratkaisutehtäviä. Taustakyselyssä oppilailta kerättiin tietoa muun muassa työtavoista matematiikan tunneilla ja asenteista matematiikkaa kohtaan. Koko arvioinnissa ei poikien ja tyttöjen välillä ollut eroa. Tehtävätyypeittäin tarkastellen pojat menestyivät tilastollisesti erittäin merkitsevästi paremmin kuin tytöt sekä päässälasku- että monivalintatehtävissä. Ongelmanratkaisutehtävissä tyttöjen menestys oli erittäin merkitsevästi parempaa kuin poikien. Erot asenteissa matematiikkaa kohtaan olivat poikien ja tyttöjen välillä vähäisiä. Molemmat sukupuolet pitivät matematiikkaa hyödyllisenä, mutta matematiikasta ei kuitenkaan pidetty. Keskimääräiset ratkaisuosuudet ovat laskeneet niin päässälasku-, monivalinta- kuin ongelmanratkaisutehtävissä ja kaikilla matematiikan osaalueilla. Matematiikan osa-alueista eniten osaamisen taso on heikentynyt luvuissa ja laskutoimituksissa. Laskutaito peruskoululaisilla on valitettavasti laskussa. Matematiikan opetuksessa ryhmittelyjä oli käytetty osassa kouluista. Niissä oppilaat oli ryhmitelty matematiikan opetuksessa esimerkiksi jatko-opintoihin hakeutumisen tai oppimiseen liittyvän tekijän perusteella. Ryhmittelyjä käyttäneet koulut menestyivät tilastollisesti merkitsevästi paremmin kuin koulut, joissa matematiikan opetus tapahtui kiinteissä, heterogeenisissä ryhmissä. Heterogeenisissä ryhmissä myös työrauhakysymykset kärjistyvät ja työrauhalla todettiin olevan ymmärrettävästi yhteyttä osaamiseen. Joustavan ryhmittelyn käyttöä voi siis hyvin suositella käyttöönotettavaksi kaikilla kouluilla. Työn tekemisen ja opiskelun malli on opittava jo alakoulussa. Lukiossa suunnan muuttamisen on jo liian myöhäistä. Tekemättömät kotiläksyt eivät enää ole oppilailla aihe häpeään, kuten vielä muutama vuosi sitten. Työtä ja harjoittelua vaativat niin soittaminen kuin urheilussa pärjääminen. Oppiminen ei varmasti poikkea tästä. Ovatko nykyajan lapset saaneet kaiken liian helposti? Ei ole tarvinnut ponnistella hyvinvoinnin eteen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tuottaa pahoinvoivia lapsia ja nuoria. Meneekö jossakin pieleen, jos kaikki saadaan liian helposti? Virheistä oppii, varsinkin matematiikassa. Elämään kuuluu haasteellisia aikoja kuten myös onnistumisen kokemuksia. Jos ei muuta kuin kohti uusia pettymyksiä ajatusmallin oppii jo nuorena, niin ei vanhempana ehkä masennukaan niin helposti. Myös jatko-opintopaikoista kantautuva viesti vaikuttaa motivaatioon. Yhä useampi lukion opiskelija kaihtaa pitkän matematiikan, fysiikan, kemian opiskelua heikon yo-arvosanan pelossa. Maassamme on lukioita, joissa opinto-ohjaajat ja rehtorit suorastaan patistavat kokelaita kirjoittamaan vain aineita, joista hyvän arvosanan saa helposti. Ohjaavatko koulut omaa sijoitustaan median tekemissä yo-vertailussa ajatellen opiskelijoita kirjoittamaan ns. helppoja aineita unohtaen opiskelijan edun? Tällainen ajattelumalli on karsittava opinto-ohjauksesta ja annettava opiskelijoiden suorittaa jatkoopinnoissa tarvitsemiaan päättökokeita. Onko hyvillä arvosanoilla suoritettu päättökoe, jolla jatko-opintopaikka ei avaudu parempi vaihtoehto verrattuna vaikka keskinkertaisin matemaattisluonnontieteellisin arvosanoihin nähden, joiden avulla opiskelija voi saada useampiakin opiskelupaikkoja valittavakseen? Syrjäytymisen ehkäiseminen alkaa perusoppiaineiden, äidinkielen ja matematiikan, oppimisesta. Matematiikan oppituntien määrä on nostettava kansainväliselle tasolle. Suomen peruskoulussa matematiikan opiskeluun käytetään keskimäärin 2,6 viikkotuntia, kun eurooppalainen keskiarvo on 4,3 tuntia. (2) Vaikka osaamisen taso peruskoulussa on laskenut, on matematiikan tuntimäärä pudotettu todella pieneksi. Ammattikoulustakin jatketaan usein ammattikorkeakouluihin, joissa matematiikan opettaminen on valitettavan usein myös aloitettava peruskoulun matematiikasta. Nautinnollista loppukevättä ja mukavaa pyöräilykesää! Pasi Konttinen, päätoimittaja, (1) (2)
5 Reilut sata opettajaa ympäri Suomea seurasi kemian opetuksen päiviä päivittäen tietojaan mm. työturvallisuudesta ja nykyaikaisista mittalaitteista. Työpajojen runsaus ja monipuolisuus yllätti kaikki läsnäolijat. Opetusneuvos Tiina Tähkä puhui Digitaalisista kokeista. Riitta Talvenlahti kertoi teollisuuden tarvitsevan edelleen työvoimaksi kemian osaajia.
6 Tiina Tähkä Aulis Pitkälä Irma Iho Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän haastattelu Irma Iho, Eeva Toppari ja Tiina Tähkä MAOLn puheenjohtaja Irma Iho ja Fysiikan ja kemian toimikunnan pj. Eeva Toppari kävivät haastattelemassa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälää Mukana oli myös tuore fysiikan ja kemian opetusneuvos Tiina Tähkä. Kerro itsestäsi, mitä houkutteli Opetushallitukseen vaikka sinulle oli vahva työpaikka rikkaassa Espoossa? Minua pyydettiin tehtävään. Olen kauan ollut opetusalan tehtävissä ja nyt avautui tällainen kansallinen mahdollisuus. Koulutuksessa on menossa murros ja viisivuotiskausi tarjoaa sopivan jakson. Opetussuunnitelmien ja rahoituksenkin kannalta on menossa haasteellinen aika. Tietenkin mukana on myös aatteellisuutta. On ilo tehdä työtä suomalaisen koulutuksen parhaaksi. Ei sovi myöskään unohtaa hallituksen tavoitetta nostaa Suomi vuoteen 2020 mennessä osaavimmaksi kansakunnaksi. 12
7 Onko työ vastannut odotuksia? Onhan tämä erilainen yhteisö. Espoossa oli vastuulla koko sivistystoimi, jonka piirissä työskentelee henkilöä. Tämä on selvästi henkilöstöllä mitaten pienempi työyhteisö. Opetushallituksen ja jo Kouluhallituksen kanssa olen tehnyt yhteistyötä aiemminkin toimiessani Espoossa ja Vantaalla, mutta on täältä löytynyt sellaisia toimintoja, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Työkokemuksia on nyt vain kahdelta kuukaudelta, tästä näkökulmasta katsoen työ on vastannut odotuksia. Jo Espoossa otin kyllä vastuuta opetuksen kehittämisestä, perustettiin kehittämisryhmäkin pedagogiikan viemiseksi eteenpäin. MAOL ry:n puheenjohtajana minua kiinnostaa erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Millainen suhde sinulla on matemaattis-luonnontieteellisin aineisiin? Miten kirjoitit ne yo-kokeissa aikoinaan? Aloitin lukiossa matematiikkalinjalla, mutta vaihdoin kielilinjalle. Terveisiä entiselle kielilinjan matematiikan opettajalleni Heimo Latvalle. Biologiasta ja maantiedosta pidin ja olin niissä hyvä. Ainakin fysiikan koin raskaana. Ylioppilaskirjoituksista en paljon muista, kirjoitin varmaan ne pakolliset. Suuntautumiseni oli enemmän humanistiselle puolelle kuten historiaan. Koulutukseltani olen suomen kielen maisteri ja opinto-ohjaaja. Epäpätevänä olen opettanut fysiikkaa ja kemiaakin. Matematiikkaa olen opettanut tasokurssiaikana yleiskurssilla, prosenttilasku oli hyvä motivointikeino, koska sen merkityksen arkielämässä jokainen ymmärsi. Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijakoesitys julkistettiin jokin aika sitten. Antaako esitys pohjan nostaa Suomi osaavimmaksi kansakunnaksi? Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on tietenkin oma merkityksensä. Tavoitteet ja tuntijakopaperi ei yksin riitä, tarvitaan hyvä opetussuunnitelmien perusteiden laatimistyö, jonka pohjalta laaditaan opetussuunnitelmat eri yksiköihin. Eikä sekään riitä vaan opettajien koulutuksen kautta opetussuunnitelma on vietävä arkipäivän työkaluksi. Opetussuunnitelmaasiakirja ei saa olla sadan euron setelin varmin säilytyspaikka opettajainhuoneessa. Näillä resursseilla haetaan parasta mahdollista ratkaisua. Tavoitteet sinänsä ovat hyvät kuten ajattelun taitojen kehittäminen ja oppimaan oppiminen. Koulutuksen järjestäjän tulisi laatia koulutuksen kehittämissuunnitelma, kuntien KESU, joka sisältäisi tiedot rakenteista, johtamisesta, resursseista, tieto- ja viestintätekniikasta, opetusmenetelmistä ym. Opetussuunnitelmasta pitäisi tehdä ohjaava työkalu, jonka rakentamiseen sidosryhmät kuten MAOL voi vaikuttaa. Täydennyskoulutuksessa MAOL:n ja muiden aineopettajajärjestöjen, ja miksi ei OAJ:nkin, on syytä olla mukana. Kaiken kaikkiaan koulutukseen pitäisi kiinnittää enemmän kansallista huomiota ja nostaa koulutus keskiöön myös poliittisella tasolla ja mediassa. Onko matematiikan ja luonnontieteiden asema Suomen koululaitoksessa riittävän hyvä nyt ja tulevaisuudessa ajatellen yhteiskuntamme tarpeita? Mitä muutoksia uusi tuntijako tuo tullessaan? Onko uhkia näkyvissä? Matematiikan tuntimääräähän ei vähennetty ja luonnontieteiden tuntimäärät yläluokilla pysyivät ennallaan. Alaluokilla muodostettiin oppiaine ympäristöoppi. Onko tämä hyvä vai huono asia, jää nähtäväksi. Opetussuunnitelmatyöllä on onnistumisen kannalta iso merkitys. Aihekokonaisuuksilla halutaan tuoda eheyttä maailmankuvaan. Opiskelijoiden lyhytjännitteisyyden lisääntyminen huolestuttaa. Teknologian opetusta pitää miettiä, aihekokonaisuutena se ei ole lyönyt läpi. Tietotekniikassa on vielä haasteita. Ongelma on tiedostettu, kehittämisreittien löytäminen on välttämätöntä. Tämä vaatii materiaalia ja opettajan osaamista. Isoja ja kalliita hankkeitakin on toteutettu kuten arjen tietoyhteiskuntahanke. Tämä on myös täydennyskoulutuskysymys ja resursointi kuuluu koulutuksen järjestäjälle. Miten esitetyn tuntijaon pohjalta hoidettaisiin matematiikassa joustava ryhmittely, valinnaisuuttahan vähennettiin? Pakollisen opetuksen lisäksi yksi valinnainen tunti olisi auttanut tätä asiaa. Jokaisellehan pitää taata kykyjensä mukaiset oppimisedellytykset ja kunkin olisi päästävä mahdollisimman pitkälle. Pitää muodostaa omia oppimispolkuja siten, että yhteisöllisyys kuitenkin säilyy. Valinnaisen opetuksen lisäämiseen niin matematiikassa kuin luonnontieteissäkin voidaan käyttää myös kerhotunteja tavoitteellisen oppimisen työvälineenä, niihin varattua rahaa on Opetushallituksessakin lisätty monena vuonna. Kerhotunnit pitäisi nivoa hyvin normaaliin koulupäivään, jotta päivät eivät tulisi kohtuuttoman pitkiksi oppilaille eikä opettajille. Lähtökohtana on, että jatko-opintomahdollisuuksia ei pidä heikentää. 13
8 Oppiaineidemme opettaminen edellyttää aineen syvällistä hallintaa. Opetusryhmät alkavat olla heterogeenisempia ryhmiin integroituneiden haasteellisten oppilaiden myötä. Yhteydenpito huoltajiin vie aikaa. Miten opettajien työssä jaksamista voitaisiin edesauttaa? OAJ:n kyselyn perusteella tilanne toisella asteella näyttää huolestuttavalta. Opettajiin pätevät samat parannuskeinot kuin muussakin työelämässä. Työhyvinvointia pitää kehittää. Henkinen kuormittavuus on opetusalalla oleellinen. Kuormitus voi jakautua myös hyvin epätasaisesti. Pitää katsoa, että työtaakka ei muodostu kohtuuttomaksi. Vanhempien yhteydenotot pitäisi nähdä voimavarana, ja vanhempien vastuuta pitäisi korostaa. Peruskouluiässä ainakin läksyjen teon seuraaminen kuuluu vanhemmille. Totta on, että vääränlaista, ärhäkämpää painetta on tullut mukaan. Tämä ei välttämättä liity opettajaan vaan yleiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Kurssit kyllä kuormittavat opettajia, pitäisi kuitenkin lähteä opetussuunnitelman perusteista, tavoitteista, ei pelkästään oppikirjasta. Ajattelun kehittämiselle on jätettävä aikaa. Luonnontieteissä kokeellisuus on väylä oppimiseen. Myös oppimispelejä voidaan hyödyntää motivointikeinona. Opettajien halutaan jatkossa olevan enemmän valmentajia, jotka neuvovat, tukevat ja kannustavat oppilaita tutkivaan oppimiseen. Otetaanko kurssien nykyinen laajuus huomioon opetussuunnitelman perusteita laadittaessa? Karsitaanko sisältöjä? Mistäs sitä karsitaan? Opetussuunnitelmallista ajattelua pitäisi vahvistaa. Tavoitteista pitää lähteä, karsia ja jättää opettamatta. Tämä on tunnolliselle ja kunnianhimoiselle opettajalle vaikeaa. Oppilaat oppivat kyllä muuallakin kuin oppitunnilla. Tärkeintä on ajattelun taitojen kehittyminen. Millaisena näet opintojen ohjauksen roolin? Esityksessähän korostetaan sitä, että opinto-ohjaus kuuluu kaikille opettajille, ei ainoastaan opintojen ohjaajille. Opinto-ohjaus pitää nähdä laaja-alaisena. Ohjaus on kuuntelua, oppilaan asemaan asettumista ja hyväksymistä, tilan antamista oppilaalle. Kyllä se kuuluu jokaisen opettajankin rooliin. Kipinä tulee monesti innostavalta opettajalta. Kehittämistä opinto-ohjauksessa kyllä on. Huomasin sen jo ollessani jonkin aikaa Jyväskylän yliopiston opinto-ohjauksen lehtorina. Opintojen ohjauksen pitäisi rakentaa oppilaan realistista itseluottamusta ja valmiutta työn tekoon, ja omilla edellytyksillään hänen pitäisi päästä mahdollisimman pitkälle. Lukiota ollaan myös kehittämässä ja työryhmä, missä itsekin olet ollut mukana, on jättänyt toimenpide-ehdotuksensa. Mikä ehdotuksessa on keskeistä? Lukiossa pitäisi päästä jo mahdollisimman syvälliseen tarkasteluun, ei kaikkea vähän eikä sirpaleista opetusta. Valinnaisuutta pitää saada enemmän. Työelämäyhteydet pitäisi saada paremmiksi samoin yhteydet yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. KESU korostaa lukion ja ammattikoulujen välistä yhteistyötä. Kahden tutkinnon suorittamisen mahdollisuus on ollut lukion ja ammatillisen puolen opiskelijoiden valittavana jo useamman vuoden ajan. Tutkinto ei ole kuitenkaan tainnut saada suurta suosiota? Pitäisikö tutkinnon houkuttelevuutta parantaa vai lopettaa kyseinen mahdollisuus? Toista astetta kehitetään KESUn mukaan edelleen duaalimallin pohjalta, yhteistyötä kuitenkin edellytetään. Yhteistä kurssitarjontaa pitää pohtia ja suunnitella. Kahden tutkinnon suorittaminen ei ole saanut suurta suosiota, vuositasolla suoritetaan noin 3500 tutkintoa. Osittain syynä on suuri työmäärä ja koulutuksen järjestäjien ratkaisut. Tämä asia pitää uudistuksen yhteydessä pohtia. Lukiopuolella innokkuutta on vähemmän kuin ammatillisella puolella. Tietokoneita ollaan tuomassa yo-kirjoituksiin. Kaikilla kouluilla ja koulutuksen järjestäjillä ei nyt ole tähän valmiuksia. Mistä saadaan rahoitus ja laitteet? Miten opiskelijoiden suoritukset on tarkoitus siirtää YTL:n haltuun. Suorittavatko opettajat edelleen alustavan tarkastuksen koululla? Avoimia kysymyksiä on varmasti paljon. Olisiko ensin kokeiltava vaikka opettajan alustavien pisteiden syöttämistä YTL:n tietokantaan? Ylioppilastutkinnon kehittämistä varten on ylioppilastutkintolautakunta, joka toimii yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. On selvää, että tietokoneet tulevat ylioppilaskirjoituksiin, aikataulu on vielä avoin. Työelämän taitoihin pitää tähdätä. Ei missään toimistossa enää kirjoiteta HB-kynällä paperille. Kehittämishankkeita on vireillä ja asia pitää suunnitella huolella. Ilman muuta pitää pilotoida ja pilottihankkeita on jo olemassa. Laitteiston osalta voi sanoa, että halpojakin ratkaisuja on olemassa. Lukion opettajat tarttuvat helpommin koneeseen, jos niitä käytetään ylioppilaskirjoituksissa. Lukioiden 14
9 kesken on suuria eroja. Joissakin pienissä lukioissa opiskelijoillekin annetaan henkilökohtainen kone, kaikissa lukioissa ei edes opettajille. TVT:n osaaminen pitää saada paremmalle tasolle niin opettajien kuin opiskelijoidenkin osalta. Nyt se ei näytä olevan selkeästi kenenkään vastuulla. Digitaalisia kokeita on suunnitteilla muutamissa oppiaineissa. Opetushallitus julkaisee tämän vuoden kuluessa joitakin esimerkkejä lukiokurssien digitaalisista kokeista, huomauttaa opetusneuvos Tiina Tähkä. Yrittäjyyttä ja työelämäyhteyksiä korostetaan monissa kehittämissuunnitelmissa. Miten tämä pitäisi hoitaa koulutuksessa? Pitäisikö olla oma oppiaine, missä talousasioita käytäisiin jo nuorena läpi? Olisivatko matemaattisten aineiden opettajat sopivia opettajiksi? Totta on, että työpaikkojen vähenemisen myötä moni joutuu miettimään itsensä työllistämistä ja yrityksen perustamista. Enemmän korostaisin koulutuksessa yritteliäisyyttä ja yrittäjyysasennetta. Kehittämishankkeita on ollut kuten Vantaan aikana Silta yrittäjyyteen. Lukiossa voitaisiin sovellutuksissa mennä pitkällekin, simuloitaisiin kassavirtoja, verotusta ym. Lukiossahan opiskelee Suomen innovatiivisin joukko. Aihekokonaisuutena yrittäjyys on paikallaan, ei omana oppiaineena. Jotain malleja kuten inno-omnia, joka on toisen asteen ja yrittäjyyden yhteistyöhanke, voisi tuoda lukioonkin. Millaisena näet MAOL:n roolin koulutuskentällämme? Mitä MAOL:n pitäisi tehdä? Yliopistot ovat tulleet säätiöpohjaisiksi ja ne ovat vaarassa eriytyä, koska valtio ei enää ole ohjaamassa. MAOL:in niin kuin muidenkin aineopettajajärjestöjen pitäisi toimia linkkinä opettajainkoulutusta antavien yksiköiden ja jäsenistön välillä. Opettajaa pitää tukea oppilaan kohtaamisessa, erilaisuuden kohtaamisessa, tieto- ja viestintätekniikassa, opetusmetodeissa jne. On käytävä hyvää vuoropuhelua eri tahojen, kuten tämän talon kanssa. Opettajien osaamisen vahvistaminen, ns. capacity building, on tärkeä tehtävä. Teillähän on jo nyt lehti, paikallisyhdistykset, tiedotus ja koulutus. PISA on tuonut Suomelle mainetta, mutta koulujen väliset erot ovat kasvamassa, samoin tyttöjen ja poikien väliset erot osaamisessa. Lukioita laitetaan järjestykseen yo-tulosten perusteella ottamatta huomioon opiskelijoiden erilaista lähtötasoa lukioon tultaessa. Ovatko koulut jakautumassa liikaa suosittuihin ja vähemmän suosittuihin? Miten asiaa korjattaisiin? Vaarana on se, että varojen puutteessa hyviä huononnetaan. KESU:n tavoite on, että erot puolitetaan, isoissa kaupungeissa kuitenkin erot ovat kasvaneet. Vanhempien koulutustausta ratkaisee paljon. Koulujen väliset erot kasvavat, vanhempien kouluvalintojen myötä. Pitää huolehtia, että lähikoulu on hyvä. Siellä yksilöllistämisellä ja eriyttämällä kunkin pitää voida päästä mahdollisimman pitkälle. Asuinalueiden erot voivat kasvaa esimerkiksi kaavoituksen takia. Kaikesta eriarvoisuuden kasvusta ei voida syyttää koulutusta, siihen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät. Jos joku on lahjakas, hänen pitää voida mennä niin pitkälle kuin haluaa riippumatta siitä, mitä koulua käy. Onko niin sanotuissa hyvissä kouluissa oppimista kuitenkaan enemmän kuin huonoina kouluina pidetyissä? Kuntien määrää pyritään vähentämään. Vähenevätkö tulevaisuudessa myös koulujen määrät radikaalisti? Ovatko kaikki koulumme kohta suuria laitoksia, joissa yksittäiset oppilaat hukkuvat massaan ja unohtuvat mahdollisine ongelmineen? On selvää, että kuntien väheneminen muuttaa myös koulutuksen rakenteita. Kuntayhtymämallia jossain puretaan, jossain rakennetaan. On selvää, että pienemmillä paikkakunnilla muutokset lukioverkossa vaikuttavat myös peruskouluun ja se pitää ottaa huomioon mm. opettajakysymyksiä ratkaistaessa. Suurista lukioista ei sinänsä ole ollut huonoja kokemuksia, valinnanmahdollisuudet ovat parantuneet. Suomessa on 175 lukiota, joille maksetaan pienen lukion lisää. Jotain pitää tehdä, etäopetuksella voitaisiin hoitaa osa opetuksesta. Kiitos haastattelusta! Mitä terveisiä lähettäisit MAOL:in yli 4 000:lle jäsenelle? Kiitos! Onnea ja menestystä yhteiskunnallisesti vaativan tehtävän hoitamisessa. Syksyllä on vuorossa fysiikan ja kemian opetusneuvos Tiina Tähkän haastattelu. 15
Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotTilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä
Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa
Lisätiedotmaija.aksela@helsinki.fi
Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
Lisätiedottehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.
MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat
Lisätiedot2/2011. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12
2/2011 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LisätiedotJohtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen
Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden
LisätiedotDigitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä
Digitaaliset kokeet kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet www.oph.fi > Julkaisut ja oppimateriaalit > Verkkojulkaisut > Luonnontieteiden opetustilat,
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotLukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu
Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen
Lisätiedot6/2013. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15
6/2013 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15 Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen,
LisätiedotAJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä
AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET Erja Vihervaara IOYn päivillä 9.11.2013 AIKUISLUKIORINTAMALLA TAPAHTUU Perusopetuksen ops-työ Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien mahdollisuudet suorittaa peruskoulu
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotUudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö
Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotUutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013
Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä
Lisätiedot6/2011. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12
6/2011 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
Lisätiedot3/2014 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 78. vuosikerta Irtonumero 15
3/2014 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 78. vuosikerta Irtonumero 15 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 78. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
LisätiedotLukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
Lisätiedot57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen
Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotEsedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016
Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
Lisätiedot3/2013. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15
3/2013 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 15 Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen,
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE
OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:
LisätiedotOivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä
J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotMaahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto
Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotSähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä
Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä Vastaa kysymyksiin esityksen aikana Avaa älypuhelimen selaimella m.socrative.com room number: 880190 Miksi tietokoneita pitäisi käyttää arvioinnissa?
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotMAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi
75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut
LisätiedotPitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)
Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4) Tiina Tähkä, Mikko Hartikainen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus Kysymyksiä Miten arviointi vahvistaa opiskelijan
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotHARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio
KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi
Lisätiedot5/2014 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 78. vuosikerta Irtonumero 15
5/2014 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 78. vuosikerta Irtonumero 15 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 78. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotTVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi
TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi CV? Tausta FM Oulun yliopisto ma, fy, tietotekniikka, aineenopettaja Matemaattisten aineiden (ma, fy, ke, at)
LisätiedotTuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista
Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotLukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta MAOL 75 vuotta. Irtonumero 10
Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta MAOL 75 vuotta 4/ 2010 Irtonumero 10 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 74. vuosikerta 4/2010 5 Pääkirjoitus Irma Iho 6 MAOL-juhlaristeily
LisätiedotKahden tutkinnon kotiväenilta ti
Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotEsedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi
Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotPOHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA
1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
Lisätiedot4/2011. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12
4/2011 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Irtonumero 12 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 75. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotSuunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA
Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus
LisätiedotOpinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta
Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
LisätiedotMiten kurssit tehdään Eirassa?
Miten kurssit tehdään Eirassa? Peruskoulussa sinun pitää olla tunneilla, tehdä kurssiin kuuluvat tehtävät ja osallistua loppukokeisiin. Verkkokurssit (suomen kielen kirjoituskurssi s2kki2v ja s2klu2v)
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjauksen näkökulmasta. Timo Vainionpää, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka
Ammatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjauksen näkökulmasta Timo Vainionpää, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Reformin lähtötilanne Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen oli poistettu reformin ensimmäisestä
LisätiedotIlmastovastuun oppimisen kysely 2019
Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
Lisätiedoteops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS
eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotOhjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio
Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotLausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lausunto 10.08.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä
LisätiedotEräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin
Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
Lisätiedot