INKOON VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 INKOON KUNTA INKOON VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Tarkistettu ja päivitetty Inkoon vammaisneuvosto 2014

2 1 SISÄLTÖ VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA... 2 Vammaispoliittisen ohjelman tarve... 2 Inkoon kunnan vammaisneuvosto ja vammaispoliittinen ohjelma... 2 YMPÄRISTÖ... 3 Tietoisuus ja tiedottaminen... 3 Fyysinen ympäristö... 3 Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen... 3 Erityismääräykset... 4 VAMMAISPALVELUN TUKIPALVELUT... 4 Subjektiiviseen oikeuteen perustuvat tukipalvelut... 4 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut... 5 Henkilökohtainen apu... 5 Tulkkipalvelut... 5 Palveluasuminen... 6 Asunnon muutostyöt... 6 Päivätoiminta... 6 Kunnan järjestämät harkinnanvaraiset palvelut... 6 Autoveron palautus... 7 TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS... 7 OPETUS JA KOULUTUS... 8 Perusopetus... 8 Ammattikoulutus ja korkeakouluopinnot... 9 TYÖ, TOIMEENTULO JA SOSIAALITURVA... 9 HENKILÖKOHTAINEN KOSKEMATTOMUUS JA PERHE-ELÄMÄ KULTTUURI, LIIKUNTA JA VIRKISTYS ESTEETTÖMYYSKARTOITUS SITOUTTAMINEN JA SEURANTA LINKKEJÄ... 12

3 2 VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Vammaispoliittisen ohjelman tarve Vuonna 1993 YK:n yleiskokous hyväksyi 22 erilaista yleisohjetta varmistaakseen vammaisten ihmisten osallisuuden ja tasavertaisuuden. Useat maat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet toteuttamaan ohjeiden hengen ja sisällön, niin yleisellä kuin paikallisellakin tasolla. YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2006 yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Sopimus astui kansainvälisesti voimaan Suomi ei ole vielä ratifioinut yleissopimusta (marraskuu 2014), sillä se edellyttää ensin kansallisen lainsäädännön harmonisointia. Ratifiointia valmisteleva työryhmä jätti mietintönsä ulkoministerille tammikuussa Inkoon vammaispoliittinen ohjelma on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka pyrkimyksenä on taata vammaisille tasavertaiset olosuhteet niin Suomen kaikissa osissa kuin koko maailmassa. Suomen ensimmäinen kansallinen vammaispoliittinen ohjelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 1995, ja sitä on päivitetty Inkoon kunnan vammaispoliittinen ohjelma kirjoitettiin vuonna 2003 ja päivitettiin Kaikkia koskevat perusvapaudet ja -oikeudet sisältyvät Suomen perustuslakiin. Syrjinnän kieltäviä määräyksiä on yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa. Vaikeavammaisten oikeudet vammaisuuteensa liittyviin palveluihin ja tukitoimiin määritellään laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vammaisten oikeuksien huomioonottaminen sisältyy myös mm. maankäyttö- ja rakennuslakiin. Esteettömyys ei tarkoita vain fyysistä saavutettavuutta. Toimintarajoitus voi olla paitsi fyysistä myös henkistä ja älyllistä rajoittuneisuutta. Esteettömyys on laaja kokonaisuus kattaen myös työn, vapaa-ajantoiminnan, kulttuurin ja opinnot. Välttämättömien palveluiden pitää olla saatavissa, kuten myös tarpeellisten toimivien ja henkilökohtaisesti sovitettujen apuvälineiden. Kaiken informaation pitää olla helposti ymmärrettävissä ja saavutettavissa. Yleistä suhtautumista sekä asenteita muokataan jatkuvasti, jotta kanssaihmisten ymmärrys ja tietoisuus lisääntyisivät niitä ihmisiä kohtaan, joilla on erityistarpeita. Inkoon kunnan vammaisneuvosto ja vammaispoliittinen ohjelma Inkoon kunta huomioi päätöksissään käytännön ratkaisut toimintarajoitteisten henkilöiden päivittäisen elämän helpottamiseksi, jotta nämä saavuttaisivat mahdollisimman suuren tasavertaisuuden ja osallisuuden. Yhdessä seudun vammaisjärjestöjen kanssa kunta haluaa edistää toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen yhteiskuntaan, samalla pyrkien torjumaan syrjäytymisen ja passivoitumisen. Sopivien tukitoimien avulla henkilö voi toimintarajoitteisuudestaan huolimatta olla tasavertainen ja osallistuva kansalainen täysine itsemääräämisoikeuksineen. Jokainen on itse oman hyvän ja mielekkään elämänsä paras asiantuntija. Vammaisneuvosto, joka nimetään valtuustokausittain, valvoo kunnan päätöksiä ja toimia, jotka koskevat vammaisia henkilöitä, sekä neuvoo ja ohjaa yleisellä tasolla vammaisia arjen ja osallistumisen parantamiseksi. Vammaisneuvostolla ei ole itsenäistä päätäntävaltaa.

4 3 Inkoon vammaispoliittinen ohjelma on osa jatkuvaa prosessia, jolla pyritään takaamaan inkoolaisille toimintarajoitteisille henkilöille hyvät elinehdot. YMPÄRISTÖ Tietoisuus ja tiedottaminen Kielteiset asenteet ja puutteellinen tieto voivat olla vaikeammin voitettavissa kuin näkyvät esteet. Siksi kunta pyrkiikin aktiivisesti parantamaan henkilökunnan, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten tietoisuutta vammaisuudesta sekä vammaisten oikeuksista ja tarpeista. Jotta virkamiehet pystyisivät hoitamaan velvollisuutensa, heidän on jatkuvasti saatava koulutusta vammaisasioissa. Kuntalaisille suunnatun informaation tulee kokonaisuudessaan olla helposti saatavilla, helppolukuista ja myös näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteisten käytettävissä. Inkoon kunnan kotisivuja laadittaessa huomioidaan käytettävyys, jotta sivut sopisivat myös erityisryhmille, kuten heikkonäköisille ja henkilöille, joilla on luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Kunta valvoo, että kuntien yhteisten toimielinten tiedonvälityksessä huomioidaan myös Inkoo ja inkoolaiset. Fyysinen ympäristö Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen Kunta huomioi vammaisnäkökulman kaikessa maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Kokonaisvastuu on kunnanhallituksella. Kunta selvittää kiinteistöjen, ulkoalueiden ja kevyen liikenteen väylien saavutettavuuden. Vammaisneuvostolle on varattava tilaisuus kommentoida suunnitelmia ja piirustuksia suunnittelun alkuvaiheista lähtien.

5 4 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun tulee edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeita tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Vammaisten käyttöön sopeutetut rakennukset ja liikennejärjestelyt soveltuvat myös henkilöille, joilla ei ole toimintarajoitteita, kuten esim. lapset ja vanhukset. Eri toimintarajoitteisilla henkilöryhmillä on rakennuksille omat vaateensa. Liikuntavammaisilla on vaikeuksia portaissa ja vastaavissa tiloissa; näkövammaiset tarvitsevat hyvin valaistun ja helposti hahmotettavan ympäristön. Kuulovammaiset hyötyvät hyvästä akustiikasta ja induktiosilmukoista ja allergikot rakennuksesta, jossa ei ole herkistäviä materiaaleja. Nämä vaatimukset on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Erityismääräykset Tiettyjen rakennusten, kuten julkisten hallinto- ja palvelurakennusten, sekä muissa rakennuksissa toimivien liike- ja palvelutilojen, joihin tasa-arvon näkökulmasta kaikilla pitää olla pääsy, pitää olla toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumiselle soveltuvat. Määräykset koskevat aina julkisia uudisrakennuksia. Määräykset koskevat myös ulkoalueita ja liikenneväyliä. Kunnalla on rakennuslupia myöntäessään mahdollisuus ohjata rakentamista vammaisille soveltuvaksi. Rakennustarkastustoimen aktiivisuudella ja tietoisuudella on ratkaiseva merkitys näiden asioiden edistämisessä. Suunnittelijoiden edellytetään olevan tietoisia vammaisten tarpeista jo rakennushankkeita suunniteltaessa. Rakennuslautakunnan ja -tarkastustoimen sekä urakoitsijoiden tulee toimia siten, että rakennushankkeet täyttävät saavutettavuusnormit. VAMMAISPALVELUN TUKIPALVELUT Jotta vammaiset voivat elää ja toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä tarvitaan tukipalveluja. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettu laki säätelee tukipalveluja, joihin toimintarajoitteisilla henkilöillä on subjektiivinen oikeus. Kunnan on myönnettävä riittävät määrärahat kattamaan vammaisten subjektiiviseen oikeuteen perustuvien tukipalveluiden järjestämisen. Avuntarve on otettava huomioon kaikille toimintarajoitteisille henkilöille laadittavissa henkilökohtaisissa palvelusuunnitelmissa, joita päivitetään tarvittaessa. Vammaispalvelulaki määrittelee palvelujen vähimmäistason. Palvelut myönnetään vaikeavammaisille iästä riippumatta mutta vammaispalvelulaki ei kuitenkaan koske normaaliin ikääntymiseen liittyviä sairauksia ja toimintaesteitä. Lakisääteiset, nk. subjektiiviset oikeudet myönnetään riippumatta siitä, onko kunta varannut talousarvioon määrärahaa vai ei. Tietyt muut palvelut ja tukitoimet järjestetään harkinnanvaraisesti kunnan talousarvion puitteissa. Subjektiiviseen oikeuteen perustuvat tukipalvelut Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle mm. kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen; samoin on järjestettävä päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasumista, mikäli henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

6 5

7 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Erityisistä liikkumisvaikeuksista kärsivillä henkilöillä, jotka vammansa tai sairautensa vuoksi eivät voi käyttää joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia, on oikeus kuljetuspalveluihin ja niihin liittyviin saattajapalveluihin työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen jokapäiväiseen elämään liittyvän syyn vuoksi. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen kotona tai kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opinnoissa, vapaa-ajanharrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä tarvitsemaa välttämätöntä toisen henkilön apua. Kunta voi järjestää henkilökohtaisen avun korvaamalla henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunta voi vaihtoehtoisesti myöntää palvelusetelin, jolla vammainen voi hankkia itselleen avustajapalvelua. Kolmantena vaihtoehtona kunta voi ostaa avustajapalvelua julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai tuottaa palvelun itse tai solmia palvelusopimuksen toisen kunnan tai kuntien kanssa. Inkoossa vammaiset etupäässä toimivat itse työnantajina, ja kunta korvaa avusta aiheutuneet kustannukset. Henkilökohtaisesta avusta päätettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen omat mielipiteet ja toiveet sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja vammaisen elämäntilanne kokonaisuudessaan. 6 Tulkkipalvelut Suomessa asuvalla henkilöllä, jolla on kuulo-, näkö- tai puhevamma sekä käytössään jokin toimiva kommunikaatiomenetelmä, on oikeus maksuttomaan tulkkauspalveluun. Kommunikointimenetelmiä ovat esimerkiksi viittomakieli, kielen mukaan viitottu puhe, puhetulkkaus ja kirjoitustulkkaus.

8 Tulkkia voi käyttää työssäkäymiseen, opiskeluun, asioimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vapaa-ajanharrastuksiin. Tulkkauspalvelua haetaan Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta. Palveluasuminen Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä sellaiset asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväisen suoriutumisen kannalta. Asuminen voidaan järjestää palvelutalossa tai vammaiselle sopeutetussa omassa kodissa tukipalveluiden, henkilökohtaisten avustajien, omaishoitajien tai näiden yhdistelmän avulla. Inkoon kunta pyrkii ensisijaisesti järjestämään asumisen omassa kodissa riittävien tukitoimien avulla. Asunnon muutostyöt Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle välttämättömät asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos toimenpiteet ovat vamman tai sairauden johdosta välttämättömiä, jotta selvitään normaaleista arkitoimista. Muutostarpeet liittyvät usein keittiösisustukseen, valaistukseen, saniteettitiloihin ja sisäänkäynteihin (luiskat, ovet, kynnykset). Myös suunnittelukustannukset korvataan. 7 Päivätoiminta Työkyvyttömille, toimintakyvyltään vaikeasti rajoittuneille henkilöille järjestetään päivätoimintaa sosiaalisten taitojen edistämiseksi ja itsenäisen elämän tukemiseksi. Kunnan järjestämät harkinnanvaraiset palvelut Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kulut korvataan joko osittain tai kokonaan vammaispalvelulain perusteella sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumiseen, viestintään tai henkilökohtaiseen suoriutumiseen kotona tai vapaa-aikana. Tällaiset kustannukset voivat aiheutua esim. auton hankinnasta ja varustamisesta, kotitalouskoneista, tietokoneista sekä harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvistä välineistä.

9 Vamman tai sairauden takia tarvittavan erikoisruokavalion, -vaatteiden tai - jalkineiden ylimääräiset kustannukset voidaan myös korvata kokonaan tai osittain. Niiden välineiden, koneiden ja laitteiden kustannuksista, jotka vammainen tarvitsee selvitäkseen päivittäisistä toimistaan, korvataan puolet. Kuitenkin korvataan kokonaan muutostyöt vakiomallisiin välineisiin, koneisiin tai laitteisiin. Lisäksi kunta voi tarjota vammaisen käyttöön korvauksetta välineitä, koneita ja laitteita. Autoveron palautus Vammainen henkilö voi saada autoverolain mukaan joko kokonaan tai osittain autoveron palautettua omaan käyttöön tulevasta autosta, joka ensirekisteröidään Suomessa hänen omistukseensa. Käytetynkin auton voi siis tuoda maahan ja saada veronpalautusta. Palautusta haetaan Hangon tullista. 8 TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS Julkinen terveydenhuolto vastaa väestön terveys- ja sosiaalihuollosta sekä suoraan sairaanhoitoon liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Tällöin terveydenhuolto vastaa myös kuntoutuksen ohjauksesta ja päivittäin tarvittavista esim. liikunta- ja kommunikaatioapuvälineistä. Terveydenhuollon sosiaalityö pyrkii luomaan edellytyksiä sairauden menestykselliselle hoidolle sekä ohjaamaan, neuvomaan ja selvittämään sairaudesta tai vammaisuudesta johtuvia sosiaalisia ongelmatilanteita. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalisia taitoja ja auttaa vammaista selviytymään omin voimin. Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää ja kustantaa vaikeavammaisten henkilöiden lakisääteisen ammatillisen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen, jossa kuntoutuksen tarkoituksena on ylläpitää tai parantaa vammaisen työ- tai toimintakykyä ja tukea mahdollisuuksia selvitä arjesta. Kela edellyttää, että asiakkaalle on myönnetty vähintään korotettuna hoitotuki tai vammaistuki. Valtion talousarviossa vuosittain myönnettävien varojen puitteissa Kela järjestää myös harkinnanvaraista kuntoutusta. Tätä harkinnanvaraista kuntoutusta järjestetään esim. henkilökohtaisten kuntoutusjaksojen, kuntoutuskurssien, sopeutumisvalmennuksen, ammatillisesti syvennetyn lääkinnällisen kuntoutuksen (ASLAK), psykoterapian ja neuropsykologisen kuntoutuksen muodossa. Kunta voi harkinnanvaraisesti kustantaa näitä kuntoutustoimenpiteitä, mikäli Kela ei ole niitä myöntänyt. Inkoon kunnalla on lakisääteinen kuntoutusyhteistyöryhmä, joka voi tiimissä käsitellä yksittäisiä kuntoutustapauksia. Tässä ryhmässä useiden viranomaisten edustajat toimivat yhteistyössä löytääkseen asiakkaan kuntoutukseen parhaan toimintatavan. OPETUS JA KOULUTUS Perusopetus Kaikki lapset ovat oppivelvollisia, riippumatta mahdollisesta toimintakyvyn rajoituksesta, sairaudesta tai oppimisvaikeudesta. Tämä velvoittaa omaksumaan perusopetuslaissa ja opintosuunnitelman perusteissa vahvistetun perusopetuksen oppimäärän. Yleensä

10 oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oikeus koulunkäyntiin koskee myös kehitysvammaisia lapsia. Opetus on ensisijaisesti järjestettävä lapsen lähikoulussa siten, etteivät lapsen ystäväpiiri ja ympäristö vaihdu koulunkäynnin alkaessa. Yhdenvertainen opetus vaatii riittäviä resursseja. On järjestettävä koulunkäyntiavustajia, apuvälineitä ja tulkkipalvelua. Koulujen opintosuunnitelmien tulee olla joustavia ja sopeutettavia. Opettajille tarjotaan mahdollisuus jatkokoulutukseen vammaisten lasten opetukseen tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Opetusta varten on olemassa sekä ruotsin- että suomenkielisiä erityisopettajia. Mikäli on ilmeistä, ettei lapsi voi vammaisuuden tai sairauden takia saavuttaa perusopetuksen tavoitteita yhdeksässä vuodessa, voi oppivelvollisuus olla yksitoista vuotta (nk. pidennetty oppivelvollisuus). Erityisopetuspäätös tehdään oppilaille, joilla ei vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriöiden tai muun näihin verrattavan syyn takia ole edellytyksiä saavuttaa perusopetuksen tavoitteita. Tällainen päätös edellyttää lääkärin tai psykologin lausuntoa tai sosiaalista selvitystä. Erityisopetus voidaan järjestää oppilaan yleisopetusryhmässä tai erityisluokassa. Inkoossa erityisopetus järjestetään etupäässä oppilaan omassa lähikoulussa. Erityisopetus voi olla myös osa-aikaista. 9 Ammattikoulutus ja korkeakouluopinnot Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai oppilashuoltopalveluja vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn takia. Ammatillisessa erityisopetuksessa opiskelijat saavat saman pätevyyden kuin muussa ammattikoulutuksessa. Opetus voidaan sopeuttaa kokonaan tai osittain opiskelijan edellytysten mukaiseksi. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOJKS), joka huomioi opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet.

11 10 Harjaantumis- ja kuntoutustarkoituksessa annettu opetus ja ohjaus on tarkoitettu vammaisille opiskelijoille, joiden on harjoitettava perusvalmiuksiaan ennen kuin aloittavat perusammattikoulutuksensa tai alkavat opiskella. Tavoitteena voi myös olla harjoittaa ja kuntouttaa opiskelijoita työhön tai itsenäiseen elämään. Toimintarajoitteinen henkilö voi saada ammattikoulutukseen Kelan myöntämää taloudellista tukea opintotukea vastaavan kuntoutusrahan muodossa. Tämä takaa toimeentulon myös korkeakouluopintojen aikana. TYÖ, TOIMEENTULO JA SOSIAALITURVA Vammaiset henkilöt ovat selvästi aliedustettuja työelämässä. Julkisesti tiedostetaan tarve parantaa vammaisten työllisyyttä. Kunnan tulee aktiivisesti edistää vammaisten mahdollisuuksia saada työtä niin kunnan omilla työpaikoilla kuin yksityisessä elinkeinoelämässäkin. Tämä edellyttää työhön sijoittumista edistävien erityisten tukitoimenpiteiden järjestämistä, jos henkilöllä on vaikeuksia työllistyä pelkästään tavanomaisten työvoimapoliittisten toimien avulla. Tarvittaessa kunnan tulee tiedottaa vammaisille mahdollisuuksista saada erillistuettua työtä ja toimintaa. Erityishuoltopiirit Kårkulla samkommun ja Eteva kuntayhtymä järjestävät kehitysvammaisille työtä ja toimintaa. Toimeentuloturva on osa sosiaaliturvaa ja takaa kaikille ihmisille riittävän perusturvan ja kohtuullisen toimeentulon kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu perustoimeentulotuesta, ts. taloudellisesta tuesta, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Yhteiskunnan panokset ovat tarpeen osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen ja köyhyyden vähentämiseksi. Julkinen taho vastaa riittävän taloudellisen tuen saannista, mikäli toimintakyky ja ansiotulot ovat tilapäisesti alentuneet.

12 11

13 12 HENKILÖKOHTAINEN KOSKEMATTOMUUS JA PERHE-ELÄMÄ Toimintakyvyltään fyysisesti tai psyykkisesti rajoittuneella ihmisellä on oikeus valita oma elämäntapansa, asumismuodosta riippumatta. Henkilökohtaista koskemattomuutta, sekä ruumiillista että henkistä loukkaamattomuutta, on kunnioitettava kaikissa tilanteissa. Kaikki toimintarajoitteisten henkilöiden perheeseen, vanhemmuuteen ja parisuhteisiin liittyvä syrjintä on torjuttava. Kotona asumista tuetaan tarpeellisin toimenpitein. KULTTUURI, LIIKUNTA JA VIRKISTYS Vammaisille taataan mahdollisuus osallistua kulttuurielämään samoin ehdoin muiden kanssa ja heille taataan samat mahdollisuudet virkistykseen ja liikuntaan. Kulttuuri-, virkistys- ja vapaa-ajantilat sopeutetaan henkilöille, joiden toimintakyky on rajoittunut. Inkoon kunnassa on liikuntarajoitteisillekin soveltuvia liikuntaryhmiä ja -paikkoja, ks. kunnan kotisivut (mm. lähiliikuntapuisto, urheilu- ja palloiluhalli, urheilukentät). Kunnallinen uimaranta Björnviken on varustettu uimista helpottavalla pyörätuoliluiskalla. Kopparnäsin upea ulkoilualue Degerbyssä soveltuu myös liikuntarajoitteisille. Vammaisneuvosto katsastaa pyydettäessä kohteita ja antaa kehitysehdotuksia. Inkoossa kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa järjestetään usein seurantaloissa. Tilojen esteettömyys on huomioitava kunnan myöntäessä taloja ylläpitäville yhdistyksille taloudellista tukea. Myös kansalaisopiston kurssien on oltava esteettömiä. Vaikeavammaisen henkilökohtainen avustaja pääsee useimmiten ilmaiseksi näihin yllämainittuihin vapaa-ajantilaisuuksiin.

14 13 ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Inkoon julkisten tilojen esteettömyyttä tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Esteettömyyskartoituksessa tarkastetaan käytännössä, miten rakennuksiin päästään ilman apua ja eri apuvälineitä käyttäen sekä miten siellä pystyy liikkumaan ja käyttämään palveluita ja tiloja. Ryhmä tarkastaa mm. kunnantalon, kauppoja, pankkeja, kahviloita, ravintoloita, apteekin, kirjaston ja kirkon. Julkisia ulkoalueita ja kevyen liikenteen väyliäkin tarkastetaan. Myönteisessä hengessä annetaan palautetta, jolla kiinnitetään huomio mahdollisiin ongelmallisiin tai huonosti toimiviin ratkaisuihin. SITOUTTAMINEN JA SEURANTA Vammaispoliittinen ohjelma on moraalinen ja poliittinen tahdonilmaus, joka huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Kunnanvaltuusto hyväksyy vammaispoliittisen ohjelman. Kunnanhallitus ja vammaisneuvosto vastaavat yhdessä vammaispoliittisen ohjelman sisällön käytännön toteuttamisesta, seurannasta sekä päivittämisestä. Vammaisneuvosto korostaa esteettömyysnäkökohdan huomioimisen tärkeyttä kaikissa kunnan virkamiesten ja luottamuselinten tekemissä päätöksissä Vammaisneuvoston asiantuntemusta on syytä hyödyntää jo asioiden varhaisessa valmisteluvaiheessa.

15 14 LINKKEJÄ Julkiset palvelut kootusti yhdessä osoitteessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista aihealueittain Sosiaali- ja terveysministeriö STM Sosiaali- ja terveys-, toimeentulotuki-, tasa-arvotietoa Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva viranomaisten, vammaisjärjestöjen ja omaisjärjestöjen yhteistyöelin. Linkkejä oppaisiin, lainsäädäntöön, vammaisjärjestöihin Täältä löytyy mm.: Suomen vammaispoliittinen ohjelma Ändrad fältkod Ändrad fältkod Ändrad fältkod Ändrad fältkod Oikeusministeriön oikeudellisen aineiston palvelu Sisältää ajantasaista lainsäädäntöä sekä oikeuskäytäntöä Ympäristöministeriö Maankäyttö ja rakentaminen Vammaispalvelujen käsikirja Yksiin kansiin koottua tietoa vammaispalveluista Ändrad fältkod Inkoon kunta Kunnan asukkailleen tarjoamat palvelut Inkoon vammaisneuvosto Inkoon kunnan ja vammaisten henkilöiden, heidän läheistensä sekä alueella toimivien vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Yhteydenotto Inkoon vammaisneuvostoon kunnan vaihteen kautta Ändrad fältkod Vammaisneuvosto ei käsittele yksittäisen henkilön asioita Ξ Tämän ohjelman piirrokset ovat Merituulen koulun luokkien 2 A ja 2 B oppilaiden tekemiä (v. 2010).