Mallit luonnonilmiöiden ja havaintojen kuvaajina
|
|
- Risto Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mallit luonnonilmiöiden ja havaintojen kuvaajina 1. Mallien ominaisuuksista ja luokittelusta - havaintojen kuvaamisesta peruslakeihin. Energia-käsite - energian säilyminen paikallisjärjestelmissä / koko avaruudessa - Friedmannin malli - Dynaaminen Universumi 3. Havaintoja valon nopeudesta ja atomikellojen käyntinopeudesta - kellot liiketilassa maan gravitaatiokehyksessä / laboratoriokehyksessä - kellot kiihtyvässä liikkeessä ja gravitaatiokentässä - etäisyydet ja niiden mittaus - Lunar Laser Ranging, GPS-järjestelmä, Mariner-luotaimet 4. Mitkä suureet ja ilmiöt kytkeytyvät valon nopeuteen - atomaariset värähtelijät - energian yhtenäiskuvaus 5. Kosmologisia havaintoja - kiihtyykö avaruuden laajeneminen? - taivaankappaleiden / laajenevan avaruuden ikämääritykset - mitä taustasäteily viestittää? 6. Yhteenveto 1
2 Mallit luonnonilmiöiden ja havaintojen kuvaajina 1. Mallien ominaisuuksista ja luokittelusta - havaintojen kuvaamisesta peruslakeihin. Energia-käsite - energian säilyminen paikallisjärjestelmissä / koko avaruudessa - Friedmannin malli - Dynaaminen Universumi 3. Havaintoja valon nopeudesta ja atomikellojen käyntinopeudesta - kellot liiketilassa maan gravitaatiokehyksessä / laboratoriokehyksessä - kellot kiihtyvässä liikkeessä ja gravitaatiokentässä - etäisyydet ja niiden mittaus - Lunar Laser Ranging, GPS-järjestelmä, Mariner-luotaimet 4. Mitkä suureet ja ilmiöt kytkeytyvät valon nopeuteen - atomaariset värähtelijät - energian yhtenäiskuvaus 5. Kosmologisia havaintoja - kiihtyykö avaruuden laajeneminen? - taivaankappaleiden / laajenevan avaruuden ikämääritykset - mitä taustasäteily viestittää? 6. Yhteenveto
3 Fysiikan käsitteiden hierarkkiset tasot Kaarle ja Riitta Kurkisuonio FYSIIKAN MERKITYKSET JA RAKENTEET Käyttöalue Pätevyysalue Sovellusalue 1. KVALITATIIVINEN TIETO: KIELI Havainto Perushahmotus luonnehdinta, tunnistus, luokittelu mielikuvat, termit oliot, ilmiöt, ominaisuudet ESIKVANTIFIOINTI säilyjät, muuttujat, riippuvuudet kvantifiointi. KVANTITATIIVINEN TIETO: SUUREET Mittaus Suureen perusmäärittely yleistys, laajennus 3. KVANTITATIIVINEN ESITYS: LAIT Kontrolloitu koe LAKI numeerinen - graafinen - algebrallinen Suure-ennusteet strukturointi 4. KVANTITATIIVINEN SELITYS: TEORIA Kokeellinen tutkimus Peruslait Selittävät mallit Lakiennusteet 3
4 1. KVALITATIIVINEN TIETO: KIELI Havainto Perushahmotus luonnehdinta, tunnistus, luokittelu mielikuvat, termit oliot, ilmiöt, ominaisuudet ESIKVANTIFIOINTI säilyjät, muuttujat, riippuvuudet Käyttöalue Pätevyysalue Sovellusalue kvantifiointi. KVANTITATIIVINEN TIETO: SUUREET Mittaus Suureen perusmäärittely yleistys, laajennus 3. KVANTITATIIVINEN ESITYS: LAIT Kontrolloitu koe LAKI numeerinen - graafinen - algebrallinen Suure-ennusteet strukturointi 4. KVANTITATIIVINEN SELITYS: TEORIA Kokeellinen tutkimus Peruslait Selittävät mallit Lakiennusteet Havaintoja kuvaavat mallit Ilmiöitä kuvaavat mallit 4
5 Taivaanmalleista luonnonlakeihin Havaintoja kuvaavat mallit havaitun lainalaisuuden kuvaus Ptolemaion tähtitaivas Havaitsijakeskeinen koordinaatisto Keplerin lait Rakenteen määrittelemä koordinaatisto Klassinen mekaniikka luonnonilmiöstä johdettu kuvaus Kopernikuksen rakennemalli Ilmiöitä kuvaavat mallit Klassinen taivaanmekaniikka rakenteen määrittelemässä koordinaatistossa 5
6 Klassinen mekaniikka Klassinen mekaniikka F = dp/dt = ma F g = GmM/r r o 6
7 Voimasta energiaan Klassinen mekaniikka F = dp/dt = ma F g = GmM/r r o Energia = Voiman tekemä työ de = F dr = v dp * 7
8 Suhteellisuus ja energian säilyminen Klassinen suhteellisuus: tasainen liiketila >> paikallinen lepotila Klassinen mekaniikka F = dp/dt = ma F g = GmM/r r o Energia = Voiman tekemä työ de = F dr = v dp Energiakehys: liike-energia + potentiaalienergia = vakio E = T(v) + U(r) = vakio (=Hamiltonin funktio) * 8
9 Suhteellisuus ja energian säilyminen SR suhteellisuusperiaate Ilmiöt kuvautuvat samanlaisina kaikille tasaisessa liiketilassa oleville havaitsijoille Klassinen suhteellisuus: tasainen liiketila >> paikallinen lepotila GR suhteellisuusperiaate Ilmiöt kuvautuvat samanlaisina kaikille kiihtyvässä tilassa (ja gravitaatiokentässä) oleville havaitsijoille Klassinen mekaniikka F = dp/dt = ma F g = GmM/r r o Energia = Voiman tekemä työ de = F dr = v dp Energiakehys: liike-energia + potentiaalienergia = vakio E = T(v) + U(r) = vakio (=Hamiltonin funktio) * 9
10 Suhteellisuus ja energian säilyminen SR suhteellisuusperiaate Ilmiöt kuvautuvat samanlaisina kaikille tasaisessa liiketilassa oleville havaitsijoille Klassinen suhteellisuus: tasainen liiketila >> paikallinen lepotila GR suhteellisuusperiaate Ilmiöt kuvautuvat samanlaisina kaikille kiihtyvässä tilassa (ja gravitaatiokentässä) oleville havaitsijoille Klassinen mekaniikka F = dp/dt = ma F g = GmM/r r o Suhteellisuusteoria: havainnot sovitetaan metriikan keinoin >> Massan ja energian yhteys > lepoenergia + säteily = vakio Energia = Voiman tekemä työ de = F dr = v dp Energiakehys: liike-energia + potentiaalienergia = vakio E = T(v) + U(r) = vakio (=Hamiltonin funktio) * 1
11 Havainnon kuvauksesta luonnonlakiin havaitun lainalaisuuden kuvaus Valon (vaihe)nopeus havaitaan havaitsijan liiketilasta riippumattomaksi: M-M koe Suhteellisuusperiaate: luonnonlait kirjoitettava niin, että ne näkyvät samanlaisina kaikille havaitsijoille Valon nopeus määritellään vakioksi; vakioisuus kuvataan Lorentz-muunnoksen ja aika-avaruuden metriikan avulla Aika (sekunti) kiinnitetään atomikellon taajuuteen Ce133 A second, is the duration of periods of radiation corresponding to the transition between two hyperfine levels of the ground state of cesium-133. Metri kiinnitetään valon kulkumatkaan 1/ sekunnissa (1983) 11
12 Mallit luonnonilmiöiden ja havaintojen kuvaajina 1. Mallien ominaisuuksista ja luokittelusta - havaintojen kuvaamisesta peruslakeihin. Energia-käsite - energian säilyminen paikallisjärjestelmissä / koko avaruudessa - Friedmannin malli - Dynaaminen Universumi 3. Havaintoja valon nopeudesta ja atomikellojen käyntinopeudesta - kellot liiketilassa maan gravitaatiokehyksessä / laboratoriokehyksessä - kellot kiihtyvässä liikkeessä ja gravitaatiokentässä - etäisyydet ja niiden mittaus - Lunar Laser Ranging, GPS-järjestelmä, Mariner-luotaimet 4. Mitkä suureet ja ilmiöt kytkeytyvät valon nopeuteen - atomaariset värähtelijät - energian yhtenäiskuvaus 5. Kosmologisia havaintoja - kiihtyykö avaruuden laajeneminen? - taivaankappaleiden / laajenevan avaruuden ikämääritykset - mitä taustasäteily viestittää? 6. Yhteenveto 1
13 Miten koko avaruuden / paikallisjärjestelmien liike- ja gravitaatioenergia kehittyy avaruuden laajetessa? Paikallinen tarkastelu, Friedmannin malli: Laajenemisen energiatasapaino ratkaistaan paikallisessa avaruuden osassa aineen lepoenergia on syntynyt yhtäkkisesti BigBangissä, ja on säilynyt ja säilyy vakiona laajenevan avaruuden gravitaatioenergia pienenee valon nopeus on ja avaruuden laajenemisesta ja havaitsijan liiketilasta riippumaton vakio >> paikallisjärjestelmien liike- ja gravitaatioenergia säilyvät vakioina >> paikallisten gravitaatiojärjestelmien dimensiot säilyvät vakiona avaruuden laajetessa 13
14 Miten koko avaruuden / paikallisjärjestelmien liike- ja gravitaatioenergia kehittyy avaruuden laajetessa? Paikallinen tarkastelu, Friedmannin malli: Laajenemisen energiatasapaino ratkaistaan paikallisessa avaruuden osassa aineen lepoenergia on syntynyt yhtäkkisesti BigBangissä, ja on säilynyt ja säilyy vakiona laajenevan avaruuden gravitaatioenergia pienenee valon nopeus on ja avaruuden laajenemisesta ja havaitsijan liiketilasta riippumaton vakio >> paikallisjärjestelmien liike- ja gravitaatioenergia säilyvät vakioina >> paikallisten gravitaatio-järjestelmien dimensiot säilyvät vakiona avaruuden laajetessa Holistinen tarkastelu, DU-malli: 3-ulotteinen avaruus kuvataan 4-ulotteisen pallon pinnaksi >> avaruuden tilavuus ja kokonaismassa ovat on äärellisiä avaruuden supistumisen/laajenemisen energiatasapaino ratkaistaan koko rakenteelle >> aineen avaruuden laajenemisen liike-energia havaitaan lepoenergiana avaruudessa, valon nopeus avaruudessa määräytyy avaruuden laajenemisnopeudesta >> paikallisjärjestelmien liike- ja gravitaatioenergia suhteutuvat koko avaruuden liike- ja gravitaatioenergioihin >> paikallisjärjestelmien dimensiot (ratojen säteet) kasvavat avaruuden laajenemisen suhteessa 14
15 Avaruuden energiataseet, standardimalli Paikallinen tarkastelu, Friedmannin malli: laajeneminen ratkaistaan paikallisessa avaruuden osassa säilyttämällä Hamiltonin funktio E = T(v) + U(r) = k Kun k =, saadaan Einstein-deSitter-malli - laajenevan avaruuden liike ja gravitaatioenergia lähestyvät nollaa äärettömyydessä Nykyhetki (t ) Laajenemisen liike-energia (E-dS) Laajeneminen Aika Gravitaatioenergia E g Singulariteetti 15
16 Avaruuden energiataseet, standardimalli Paikallinen tarkastelu, Friedmannin malli: laajeneminen ratkaistaan paikallisessa avaruuden osassa säilyttämällä Hamiltonin funktio E = T(v) + U(r) = k Kun k =, saadaan Einstein-deSitter-malli - laajenevan avaruuden liike ja gravitaatioenergia lähestyvät nollaa äärettömyydessä Nykyhetki (t ) Laajenemisen liike-energia (E-dS) Lepoenergia Erest = Mc - aineen lepoenergia on syntynyt yhtäkkisesti BigBangissä ja on säilynyt ja säilyy vakiona laajenemisprosessissa Laajeneminen Aika Gravitaatioenergia E g Singulariteetti 16
17 Avaruuden energiataseet, standardimalli Paikallinen tarkastelu, Friedmannin malli: laajeneminen ratkaistaan paikallisessa avaruuden osassa säilyttämällä Hamiltonin funktio E = T(v) + U(r) = k Kun k =, saadaan Einstein-deSitter-malli - laajenevan avaruuden liike ja gravitaatioenergia lähestyvät nollaa äärettömyydessä Nykyhetki (t ) Laajenemisen liike-energia (E-dS) Lepoenergia Erest = Mc - aineen lepoenergia on syntynyt yhtäkkisesti BigBangissä ja on säilynyt ja säilyy vakiona laajenemisprosessissa Laajeneminen Aika - tällä hetkellä on aineen lepoenergian todettu olevan oleellisesti ottaen yhtä suuri kuin avaruuden gravitaatioenergia Gravitaatioenergia E g Singulariteetti 17
18 Avaruuden energiataseet, standardimalli Paikallinen tarkastelu, Friedmannin malli: laajeneminen ratkaistaan paikallisessa avaruuden osassa säilyttämällä Hamiltonin funktio E = T(v) + U(r) = k Kun k =, saadaan Einstein-deSitter-malli - laajenevan avaruuden liike ja gravitaatioenergia lähestyvät nollaa äärettömyydessä - aineen lepoenergia on syntynyt yhtäkkisesti BigBangissä ja on säilynyt ja säilyy vakiona laajenemisprosessissa Nykyhetki (t ) Pimeä energia, E λ Laajenemisen liike-energia (E-dS) Lepoenergia Erest Laajeneminen = Mc Aika - tällä hetkellä on aineen lepoenergian todettu olevan oleellisesti ottaen yhtä suuri kuin avaruuden gravitaatioenergia - viimeaikaisten supernovahavaintojen perusteella on päätelty, että avaruudessa on suuri määrä negatiivisen gravitaation aiheuttavaa pimeää energiaa Singulariteetti Gravitaatioenergia E g 18
19 Avaruuden energiataseet, standardimalli Paikallinen tarkastelu, Friedmannin malli: laajeneminen ratkaistaan paikallisessa avaruuden osassa säilyttämällä Hamiltonin funktio E = T(v) + U(r) = k Kun k =, saadaan Einstein-deSitter-malli - laajenevan avaruuden liike ja gravitaatioenergia lähestyvät nollaa äärettömyydessä - aineen lepoenergia on syntynyt yhtäkkisesti BigBangissä ja on säilynyt ja säilyy vakiona laajenemisprosessissa - tällä hetkellä on aineen lepoenergian todettu olevan oleellisesti ottaen yhtä suuri kuin avaruuden gravitaatioenergia - viimeaikaisten supernovahavaintojen perusteella on päätelty, että avaruudessa on suuri määrä negatiivisen gravitaation aiheuttavaa pimeää energiaa Nykyhetki (t ) Singulariteetti Pimeä energia, E λ Laajenemisen liike-energia (E-dS) Lepoenergia Paikallisjärjestelmien liikeja gravitaatioenergia Gravitaatioenergia E g Erest = Mc Aika 19
20 Miten koko avaruuden / paikallisjärjestelmien liike- ja gravitaatioenergia kehittyy avaruuden laajetessa? Holistinen tarkastelu, DU-malli: 3-ulotteinen avaruus kuvataan 4-ulotteisen pallon pinnaksi >> avaruuden tilavuus ja kokonaismassa ovat on äärellisiä avaruuden supistumisen/laajenemisen energiatasapaino ratkaistaan koko rakenteelle >> aineen avaruuden laajenemisen liike-energia havaitaan lepoenergiana avaruudessa, valon nopeus avaruudessa määräytyy avaruuden laajenemisnopeudesta >> paikallisjärjestelmien liike- ja gravitaatioenergia suhteutuvat koko avaruuden liike- ja gravitaatioenergioihin >> paikallisjärjestelmien dimensiot (ratojen säteet) kasvavat avaruuden laajenemisen suhteessa
21 Avaruuden energiataseet, Dynaaminen Universumi Avaruuden geometria m n F n R 4 F n 3-ulotteinen avaruus 1
22 Avaruuden energiataseet, Dynaaminen Universumi Gravitaatioenergia pallosymmetrisesti suljetussa avaruudessa dm D=φR 4 φ m Im(x,y,z ) M =.776 M Σ R 4 m Im R 4 E g GmM = R 4 " E g GmM GmM GmM = d φ.776 π R = = φ R R π Σ sin φ Σ " 4 4 4
23 Avaruuden energiataseet, Dynaaminen Universumi Gravitaatioenergia pallosymmetrisesti suljetussa avaruudessa dm D=φR 4 φ m Im(x,y,z ) M =.776 M Σ R 4 m Im R 4 E g GmM = R 4 " i Symmetrisesti kaikkiin avaruussuuntiin jakautunut ilmiö kuvautuu neljännen ulottuvuuden (imaginaariakselin) suunnassa. 3
24 Avaruuden energiataseet, Dynaaminen Universumi 3. Liikkeen ja gravitaation tasapaino dm Em = c4p4 = c4mc4i D=φR 4 φ m Im(x,y,z ) M =.776 M Σ R 4 m Im R 4 E g GmM = R 4 " i GmM " Em + Eg = mc4 = R 4 4
25 Avaruuden energiataseet laajenevassa avaruudessa Dynaaminen universumi: Nykyhetki (t ) GM ΣM " Em + Eg = MΣc4 = R 4 Lepoenergia Em = M c Σ 4 E m E g Laajeneminen Aika Gravitaatioenergia E g GM ΣM = R 4 " Singulariteetti Link to: Friedmannin malli 5
26 Avaruuden energiataseet: aineen lepoenergian rakentuminen avaruuden supistumisvaiheessa Dynaaminen universumi: GM ΣM " Em + Eg = MΣc4 = R 4 E m Nykyhetki (t ) Lepoenergia Em = M c Σ 4 Supistuminen E g Laajeneminen Aika Gravitaatioenergia E g = GM M Σ R 4 " Singulariteetti c 4 =± GM " R 4 6
27 Miksi laajenemisnopeus c 4 on maksiminopeus avaruudessa 7
28 Miksi laajenemisnopeus c 4 on maksiminopeus avaruudessa Im m v F g Gm M " E" E" m c = = = = R R R R eff g m eff R 4 M 8
29 Miksi laajenemisnopeus c 4 on maksiminopeus avaruudessa Liike avaruudessa on keskeisliike M :n suhteen m Im v F F C g meff v = R" Gm M " E" E" m c = = = = R R R R eff g m eff R 4 M 9
30 Miksi laajenemisnopeus c 4 on maksiminopeus avaruudessa Liike avaruudessa on keskeisliike M :n suhteen m Im R 4 v F F C g meff v = R" Gm M " E" E" m c = = = = R R R R eff g m eff meff c meff v meff c Fg( eff ) = Fg + FC = + = R R R ( 1 β ) M missä F ( ) g eff ( β ) m = m 1 = m 1 β I mc I EI = = R" R" eff 3
31 Miksi laajenemisnopeus c 4 on maksiminopeus avaruudessa Valo etenee satelliittiradalla laajenevassa avaruudessa c 4 c R 4 31
32 Machin periaatteen kvantitatiivinen tulkinta Kappaletta kiihdytettäessä tehty työ (liike-energian imaginaarikomponentti) pienentää työtä, jonka objekti tekee avaruuden laajenemisen johdosta neljännen ulottuvuuden suunnassa. Im ΔE E* E I E' = c p' c mc Re ΔE E = c mc Δ E" = c mc 1 β I 3
33 Sisäinen energia lepo- ja liikekehyksissä E I() Lepotila lepokehyksessä ΔE E I(β) Im c mc c p c p tot Re E I ( β ) I( ) Im = E β 1 ΔE Liiketila lepokehyksessä E I(β) Re Lepotila liikekehyksessä 33
34 Sisäinen energia lepo- ja liikekehyksissä f I ( ) E I() Im c p ΔE E I(β) c mc c p tot f I = f β ( β ) I( ) 1 Lepotila lepokehyksessä Re Im ΔE Liiketila lepokehyksessä E I(β) Re Lepotila liikekehyksessä 34
35 Avaruuden energiataseet, Dynaaminen Universumi Paikallisen massakeskuksen vaikutus dm Em = c4p4 = c4mc4i D=φR 4 φ m M Im(x,y,z ) M =.776 M Σ R 4 m M Im R 4 E g GmM = R 4 " i GmM " Em + Eg = mc4 = R 4 35
36 Energian säilyminen paikallisen massakeskuksen läheisyydessä Im E" m = c p = c mc i m Re GmM " E" g = i R 4 M 36
37 Energian säilyminen paikallisen massakeskuksen läheisyydessä Im E" m = c p = c mc i M R m Re GmM " E" g = i R 4 GmM " GmM E" g ( ) = δ R4 R i δ M 37
38 Energian säilyminen paikallisen massakeskuksen läheisyydessä Im E" m = c p = c mc i M R m Re GmM " E" g = i R 4 GmM " GmM E" g ( ) = δ R4 R i δ M 38
39 Energian säilyminen paikallisen massakeskuksen läheisyydessä Im E" m = c p = c mc i M R m Re φ GmM " GmM GmM " E" ( ) = cos g δ iδ = φ i R4 R R4 GmM " E" g = i R 4 GM cosφ = 1 = 1 δ Rc δ M 39
40 Energian säilyminen paikallisen massakeskuksen läheisyydessä Im E" m = c p = c mc i M R m Re φ GmM " GmM GmM " E" ( ) = cos g δ iδ = φ i R4 R R4 GmM " E" g = i R 4 GM cosφ = 1 = 1 δ Rc δ M 4
41 Energian säilyminen paikallisen massakeskuksen läheisyydessä c c c ( ) δ = cosφ = 1 δ Im Im δ E" m = c p = c mc i E" m = c p = c mc i δ ( ) δ δ δ Re δ M R M m φ GmM " GmM GmM " E" ( ) = cos g δ iδ = φ i R4 R R4 GmM " E" g = i R 4 Re GM cosφ = 1 = 1 δ Rc δ 41
42 Energian säilyminen paikallisen massakeskuksen läheisyydessä c c c ( ) δ = cosφ = 1 δ Im Im δ E" m = c p = c mc i E" m = c p = c mc i δ ( ) δ δ δ Re δ M R M m φ GmM " GmM GmM " E" ( ) = cos g δ iδ = φ i R4 R R4 GmM " E" g = i R 4 Re GM cosφ = 1 = 1 δ Rc δ 4
43 Sisäkkäisten gravitaatiokehysten järjestelmä kuvitteellinen homogeeninen avaruus näennäinen homogeeninen avaruus M kehykselle M M 3 näennäinen homogeeninen avaruus M 3 kehykselle M 1 R 1 n f = f ( ) ( 1 δ ) 1 β I I i i i= 43
44 Sisäkkäisten gravitaatiokehysten järjestelmä Im δ (M) Im δ (M1) m M 1 Paikallinen valon nopeus suhteutuu paikalliseen lepokoordinaatistoon, joka seuraa avaruudessa kiertävää massakeskittymää M R δ (M1) M" c δ n 1 = c i= ( 1 δ ) i n f = f ( ) ( 1 δ ) 1 β I I i i i= 44
45 Oskillaattorin taajuudet kun δ 1 ja β 1 f 1, DU GR = β = δ GR: fδ, β = f 1 δ β DU: ( ) f f 1 1 δ, β = δ β 45
46 Oskillaattorin taajuuskorjauksen ero Δf (DU GR) kun β = δ 1 Δf 1 6 δ (Sun surface/sun) δ (Solar system/galaxy) 1 1 δ (Earth surface/earth) δ (Mercury/Sun) δ (Earth/Sun) δ 1 18 Δ f ( ) = f ( 1 δ ) 1 β 1 δ β δβ + ½δ DU GR δ ( = ) δ, β β δ 3 46
47 Mallit luonnonilmiöiden ja havaintojen kuvaajina 1. Mallien ominaisuuksista ja luokittelusta - havaintojen kuvaamisesta peruslakeihin. Energia-käsite - energian säilyminen paikallisjärjestelmissä / koko avaruudessa - Friedmannin malli - Dynaaminen Universumi 3. Havaintoja valon nopeudesta ja atomikellojen käyntinopeudesta - kellot liiketilassa maan gravitaatiokehyksessä / laboratoriokehyksessä - kellot kiihtyvässä liikkeessä ja gravitaatiokentässä - etäisyydet ja niiden mittaus - Lunar Laser Ranging, GPS-järjestelmä, Mariner-luotaimet 4. Mitkä suureet ja ilmiöt kytkeytyvät valon nopeuteen - atomaariset värähtelijät - energian yhtenäiskuvaus 5. Kosmologisia havaintoja - kiihtyykö avaruuden laajeneminen? - taivaankappaleiden / laajenevan avaruuden ikämääritykset - mitä taustasäteily viestittää? 6. Yhteenveto 47
48 GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen Laitos Tuomo Suntola Earth Centered Inertial Frame (ECI frame) Maakeskeinen koordinaatisto, joka on maan pyörimisestä riippumaton Satelliittijärjestelmät, koordinaatistoaika v = 1 c ( W ) f( φ ) f v W tot, ( ) v = 1 c ( E ) f( φ ) f v Etot, ( ) v Earth v E ( total ) vw ( total) W v flight v flight E vearth v Earth ( Earth ) f( φ ) f v v = c Earth 1, Cesium-kellot lentokoneissa: 1971 J.C. Hafele and R.E. Keating, Science 177 (197),
49 GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen Laitos Tuomo Suntola Vastaanottimen liikkeestä johtuva korjaus dt dr = v t rotation r dr vt r vr r = = = ±...1 ns c c c c Sagnac-viive dx [ ] t () [ ] 6 Etäisyys r m r Signaalin kulkuaika t = t1 t = ms c [ ] t (1) t () Vastaanottimen nopeus ECI-kehyksessä v dxrotation = v t...3 [ m] N 49
50 Oskillaattorit ja kellot tasaisessa liikkeessä Suhteellisuusperiaate >> Tasaisessa liikkeessä oleva havaitsija voi pitää tilaansa lepotilana f = f β ( ) ( ) I B 1 B f = f β 1 I B' B ( ) ( ) f = f β ( ) ( ) I A f f β β ( ) = ' ( )( 1 A 1 A B ) I B 1 A ( ) ( ) f = f β ( ) ( A) I C f = f 1 β 1 β I C 1 C/ A A C/ A 5
51 Oskillaattorit ja kellot tasaisessa liikkeessä Suhteellisuusperiaate >> Tasaisessa liikkeessä oleva havaitsija voi pitää tilaansa lepotilana f = f β ( ) ( ) I B 1 B f = f β 1 I A' A ( ) ( ) n f = f ( ) ( 1 δ ) 1 β I I i i i= f = f β 1 I B' B ( ) ( ) f = f β f ( ) = f I C ( A) β ( ) ( ) I A f f β β ( ) = ' ( )( 1 A 1 A B ) I B 1 A f = f 1 β 1 β I C ( ) ( ) 1 C/ A A C/ A 51
52 Oskillaattorit ja kellot kiihtyvässä liikkeessä / gravitaatiokentässä Ekvivalenssiperiaate kinemaattinen kiihtyvyys ja gravitaatiokiihtyvyys erottamattomia Kiihtyvä liike f h = f a = a g = f rec = f h +Δf f 5
53 Oskillaattorit ja kellot kiihtyvässä liikkeessä / gravitaatiokentässä Ekvivalenssiperiaate kinemaattinen kiihtyvyys ja gravitaatiokiihtyvyys erottamattomia Kiihtyvä liike Gravitaatiokenttä f h = f f h = a = a g = a = g = a f rec = f h +Δf f rec = f h f f 53
54 Oskillaattorit ja kellot kiihtyvässä liikkeessä / gravitaatiokentässä Ekvivalenssiperiaate kinemaattinen kiihtyvyys ja gravitaatiokiihtyvyys erottamattomia Kiihtyvä liike Gravitaatiokenttä f h = f f h = f +Δf a = a g = a = g = a f rec = f h +Δf f rec = f h f f 54
55 GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen Laitos Tuomo Suntola GPS-järjestelmä auringon gravitaatiokehyksessä Yleisen suhteellisuusteorian tulkinta: gravitaatio- ja nopeussiirtymät kumoavat toisensa x V.E. v max ω v v = ω min ( R + rsin Ωsinϕ ) R = R + rsin Ωsinϕ Δ v = ωrsin Ωsinϕ vr = sin Ωsinϕ R gsun = r sin Ωsinϕ v ( ) Δf g g Sun f c r sin Ω sinϕ ( β ) v Δf vδv g = d Sun rsin sin = Ω ϕ f c c c 55
56 GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen Laitos Tuomo Suntola ECI-kehys auringon gravitaatiokehyksessä DU-tulkinta: ECI-kehys säilyttää suuntansa heliosentrisessä kehyksessä x V.E. ψ ψ vorbital( ψ ) ω Koska ECI-kehys on lukittu tätitaivaaseen, pyöräyttää maan kierto auringon ympäri ECI-kehystä vastapäivään aurinkoon nähden, mikä kompensoi ulko/sisäkehä - efektin: ω R = R + rsin Ωsinϕ Nopeus maan radan suunnassa ψ: v R 1 rcos sin orbital ( ) = ω ψ ( + Θ ψ ) vrotation( ) = ωrsin Θsinψ ψ v = ωr total( ψ ) Auringon efekti: g Sun ( ) Δf g g Sun r sin Ω sinϕ f c [ ] Δ t = t c rsin Ω sinϕ = 1 ns sin Ω sinϕ 56
57 The Effect of Solar Gravitational Potential on GPS Clocks Tom Van Flandern & Thomas B. Bahder Army Research Laboratory PAWG, Colorado Springs 1998 August 19 (last two slides updated March 3) Conclusions (last slide) Solar potential effect does not exist in GPS data; motion is forced Unexplained 1-hour periods correlated with Sun direction must have some other explanation No unresolved relativity issues remain at the 1-meter level for GPS Source: 57
58 GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen Laitos Tuomo Suntola Havaintoja jaksollisesta jäännöshäiriöstä Suurin havaittu, ei eksentrisyyteen liittyvä 1 h häiriö: satelliitti 3 Lähde: Van Flandern, Absolute GPS to better than one meter Maksimi gravitaatiosiirtymä auringon gravitaatiokehyksessä 58
59 GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen Laitos Tuomo Suntola Maan radan eksentrisyyden vaikutus etäisyysmittaukseen Jaksojen lukumäärä signaalin edestakaisella matkalla L: L N = f ( φβ, ) T( φ) = f ( φβ, ) c ( φ ) N L = f c M 59
60 GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen Laitos Tuomo Suntola Maan radan eksentrisyyden vaikutus etäisyysmittaukseen Jaksojen lukumäärä signaalin edestakaisella matkalla L: L N = f ( φβ, ) T( φ) = f ( φβ, ) c ( φ ) N L = f c ( Δ) ( 1 +Δ) L 1 Nah = f ( 1+ Δ )( 1+ Δ) = N c ( +Δ) ( 1 Δ) L 1 Nph = f ( 1 Δ)( 1 Δ) = N c M 6
61 GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen Laitos Tuomo Suntola Maan radan eksentrisyyden vaikutus etäisyysmittaukseen Jaksojen lukumäärä signaalin edestakaisella matkalla L: L N = f ( φβ, ) T( φ) = f ( φβ, ) c ( φ ) N L = f c ( Δ) ( 1 +Δ) L 1 Nah = f ( 1+ Δ )( 1+ Δ) = N c ( +Δ) ( 1 Δ) L 1 Nph = f ( 1 Δ)( 1 Δ) = N c M GR: L = vakio L Nah = f ( 1+ Δ )( 1+ Δ) = N 1+ Δ c ( 1 +Δ) ( ) GR: L = vakio L Nph = f ( 1 Δ)( 1 Δ) = N 1 Δ c ( 1 Δ) ( ) 61
62 Valon kulkuajan piteneminen massakeskuksen läheisyydessä Viive 1: 18 μs / 45 min Viive : μs / 45 min Mariner 14. min 8.3 min Aurinko GM 4rr A B Δ tab = ln 1 3 c d Maa 6
63 Mallit luonnonilmiöiden ja havaintojen kuvaajina 1. Mallien ominaisuuksista ja luokittelusta - havaintojen kuvaamisesta peruslakeihin. Energia-käsite - energian säilyminen paikallisjärjestelmissä / koko avaruudessa - Friedmannin malli - Dynaaminen Universumi 3. Havaintoja valon nopeudesta ja atomikellojen käyntinopeudesta - kellot liiketilassa maan gravitaatiokehyksessä / laboratoriokehyksessä - kellot kiihtyvässä liikkeessä ja gravitaatiokentässä - etäisyydet ja niiden mittaus - Lunar Laser Ranging, GPS-järjestelmä, Mariner-luotaimet 4. Mitkä suureet ja ilmiöt kytkeytyvät valon nopeuteen - atomaariset värähtelijät - energian yhtenäiskuvaus 5. Kosmologisia havaintoja - kiihtyykö avaruuden laajeneminen? - taivaankappaleiden / laajenevan avaruuden ikämääritykset - mitä taustasäteily viestittää? 6. Yhteenveto 63
64 Muuttuuko aika vai kellojen käyntinopeus? Kvanttimekaniika: Atomin karakteristinen värähtely- ja emissiotaajuus saadaan Balmerin yhtälöstä Kvanttimekaniikka / Dynaaminen Universumi: Atomin karakteristinen värähtely- ja emissiotaajuus saadaan Balmerin yhtälöstä 4 eme 1 1 n1, n = Z 3 8ε h n1 n f 4 n μe 1 1 fn 1, n = Z m 3 ec ( 1 δi) 1 β i 8h n1 n i= Suhteellisuusteoria: Liikkeen ja gravitaation vaikutus huomioidaan määrittelemällä paikallinen sekunti Balmerin lausekkeen mukaisen värähtelytaajuuden mukaan joka sisältää liikkeen ja gravitaation vaikutuksen. E = h f 64
65 Dynaaminen Mallit luonnonilmiöiden Universumi, ja havaintojen Uusi kuvaajina näkökulma aikaan ja avaruuteen Dipolin säteilyn energia Maxwellin yhtälöistä johdettuna z z θ ϕ r E E B 4 4 de Πχμω Πχμω P = = c aveds sin ds s dt E = θ 3π rc = s 1π c 4 4 χμ π 3 P Nez 16 f z Eλ = = = N ( π e μc) f f 1πcf λ 3 π e μ c = [kgm /s] =.96 h
66 Dynaaminen Mallit luonnonilmiöiden Universumi, ja havaintojen Uusi kuvaajina näkökulma aikaan ja avaruuteen Säteilykvantti ja hienorakennevakio Maxwellin yhtälöistä johdettuna h Eλ = ( 1.14 e c ) f h f h f c cc = λ = π μ = = = λ 3 ( N 1, z 1.5 ) h e μ c e μ e μ 1 1 α = = = = h h 1.14 π e μ π 66
67 Dynaaminen Universumi, Uusi näkökulma aikaan ja avaruuteen Tuomo Suntola Heisenbergin epämääräisyysperiaate ΔΔ x p h Partikkelin sijaintia ja liikemäärää ei voi samanaikaisesti mitata tarkoin h h = hc, pλ = c λ hc hc Δ = Δλ Δ x Δp h c λ Säteilykvantin liikemäärän määräämiseksi on mitattava vähintään aallonpituus 67
68 Dynaaminen Mallit luonnonilmiöiden Universumi, ja havaintojen Uusi kuvaajina näkökulma aikaan ja avaruuteen Energian yhtenäinen esitysmuoto ic ic Coulombin energia qq 1 h E = μ c cc Nα cc cmc c 4πr = πr = q 1 B F EM r q Säteilykvantin energia h Eλ = N cc = c p = cmrc λ Aineen lepoenergia E = cmc () 68
69 Mallit luonnonilmiöiden ja havaintojen kuvaajina 1. Mallien ominaisuuksista ja luokittelusta - havaintojen kuvaamisesta peruslakeihin. Energia-käsite - energian säilyminen paikallisjärjestelmissä / koko avaruudessa - Friedmannin malli - Dynaaminen Universumi 3. Havaintoja valon nopeudesta ja atomikellojen käyntinopeudesta - kellot liiketilassa maan gravitaatiokehyksessä / laboratoriokehyksessä - kellot kiihtyvässä liikkeessä ja gravitaatiokentässä - etäisyydet ja niiden mittaus - Lunar Laser Ranging, GPS-järjestelmä, Mariner-luotaimet 4. Mitkä suureet ja ilmiöt kytkeytyvät valon nopeuteen - atomaariset värähtelijät - energian yhtenäiskuvaus 5. Kosmologisia havaintoja - kiihtyykö avaruuden laajeneminen? - taivaankappaleiden / laajenevan avaruuden ikämääritykset - mitä taustasäteily viestittää? 6. Yhteenveto 69
70 Avaruudessa levossa olevien objektien loittoneminen Im 1 c Im m 1 R 4 α m c (t) v c c z ( ) = α = ln ( 1+ ) rec phys D z v = c = c rec opt R + z ( ) 4 1 7
71 Hubblen laki z 1.5 z (DU) 1 z (GR).5 z (linear) Määritelmä: z ( r ) ( ) Δλ a t = 1 λ a t e..4 D/R H.6 GR: 3 D D D z = + ½1 ( + q) + f q, +... RH RH R H DU: z D R 4 = 1 D R 4 71
72 Valon eteneminen laajenevan 4-pallon pinnassa R 4 = 1 (observer) z=.5 z=1 z= z=5 7
73 Angular size /redshift for standard rod (non-expanding objects) 1 θ/(r /R 4 ) 1 ( ) q =1/ (Einstein-deSitter) ( z 1) θ q + F = rs RH qz + q + + qz ( 1)( 1 1 ) 1 q = θ DU z + 1 = r R z s 4 DU, vakiosauva 1/z,1,1,1 1 1 redshift (z) θdu 1 = r R z s 4 DU, laajenevat objektit (galaksit) DU 73
74 Angular size /redshift in radio sources (expanding objects) chronometric q =.5 (Einstein-deSitter) q = Steady state Tired light DU / Euclidean A. Sandage: The Deep Universe: Fig Kapahi s (1987, Fig.7) data for the median angular sizes (arcsec) and redshift for his radio-source sample compared with the predictions of the standard model for various q values (without evolution). The Segal choronometric model violates the data at all redshifts. 74
75 Näennäinen magnitudi / punasiirtymä The January 1998 Meeting of the AAS, Cosmology from Type Ia Supernovae, S. Perlmutter et.al. DU prediction 75
76 Apparent magnitude Apparent magnitude / redshift Ω M =.5, Ω Λ =.75 accelerating expansion, best fit with cosmology constant in standard model (Knop et.al. [1]) Ω M =.5, Ω Λ = Ω M = 1, Ω Λ = flat space, Einstein - desitter model, zero cosmology constant (Knop et.al. [1]) DU prediction: m= log z+.5 log z+ 1 sndd and sn1997ff ( ) Knop's data from column c in Table 3 Knop's data from column c in Table 4 18 Low-z data from column d in Table 5 outliers skipped in chisquare calculation Redshift (z) [1] Knop et.al., "New Constraints on Omega_M, Omega_Lambda, and w from an Independent Set of Eleven High-Redshift Supernovae Observed with HST", to be published in an upcoming issue of The Astrophysical Journal DU-prediction: ======================= N (data points) = 54 DF = 53 chi-square = chi-square / DF = Data collection and chi-square calculation by Bob Day 76
77 Avaruuden energeettisen tilan vaikutus geologiseen ikäarvioon 1 Q/Q() lineaarinen hajoaminen DU Q/Q() lineaarinen hajoaminen DU aika (x1 9 vuotta) 77
78 Taustasäteily: valon kulku 36 R ( ) 4 π R4 6 = R4e 6 1 valovuotta t ( ) R4 ( ) = 75 vuotta 3 c ( ) 4 78
79 Mallit luonnonilmiöiden ja havaintojen kuvaajina 1. Mallien ominaisuuksista ja luokittelusta - havaintojen kuvaamisesta peruslakeihin. Energia-käsite - energian säilyminen paikallisjärjestelmissä / koko avaruudessa - Friedmannin malli - Dynaaminen Universumi 3. Havaintoja valon nopeudesta ja atomikellojen käyntinopeudesta - kellot liiketilassa maan gravitaatiokehyksessä / laboratoriokehyksessä - kellot kiihtyvässä liikkeessä ja gravitaatiokentässä - etäisyydet ja niiden mittaus - Lunar Laser Ranging, GPS-järjestelmä, Mariner-luotaimet 4. Mitkä suureet ja ilmiöt kytkeytyvät valon nopeuteen - atomaariset värähtelijät - energian yhtenäiskuvaus 5. Kosmologisia havaintoja - kiihtyykö avaruuden laajeneminen? - taivaankappaleiden / laajenevan avaruuden ikämääritykset - mitä taustasäteily viestittää? 6. Yhteenveto 79
80 Dynaaminen Universumi, Uusi näkökulma aikaan ja avaruuteen Tuomo Suntola Absoluuttinen valon nopeus - edellyttää suhteellisuus- ja ekvivalenssiperiaatteiden hyväksymistä - Perussuureet: etäisyys, aika ja massa (m,s,kg) ovat liike- ja gravitaatiotilan funktioita - liikejärjestelmät ovat riippumattomia avaruuden kokonaisenergiasta, tuo vapautta lepotilan määrittelyyn - liike- ja gravitaatiotilojen vaikutus fysikaalisiin ilmiöihin kuvataan muuttuvilla koordinaatistosuureilla - Planck in yhtälö postuloitu - avaruuden laajeneminen tapahtuu vain galaksien (tai galaksiryhmien) välisessä kaukoavaruudessa Absoluuttinen koordinaatisto - koordinaattisuureita ei käytetä ilmiöiden selittämiseen. - perussuureet: etäisyys, aika ja substanssi (m,s,kg - mitä, missä, milloin) muuttumattomia - liike- ja potentiaalienergia ovat tasapainossa kaikissa liikejärjestelmissä (vrt. Hamiltonin funktio) - valon nopeus on gravitaatiotilan funktio, atomaaristen värähtelijöiden (kuten atomikellojen) taajuus riippuu värähtelijän liike- ja gravitaatiotilasta - säteilykvantin energia voidaan johtaa Maxwellin yhtälöstä (vrt. Planck in yhtälö) - avaruuden laajeneminen tapahtuu sekä paikallis- että kaukoavaruudessa 8
Luonnonfilosofian seura. Mitä havainnot ja mallit viestittävät todellisuudesta?
Mitä havainnot ja mallit viestittävät todellisuudesta? Ari Lehto, Heikki Sipilä ja Tuomo Suntola 1 PhysicsWeb Summaries 20.7.2007: Pimeän energian tutkimusryhmät voittivat kosmologiapalkinnon (July 17,
LisätiedotErityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)
Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen
LisätiedotS U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä
S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotPimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Pimeä energia Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Friedmann- Robertson- Walker - malli homogeeninen ja isotrooppinen approksimaa>o maailmankaikkeudelle Havaintoihin sopii
LisätiedotSuhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6
Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6 May 5, 7 Tehtävä a) Valo kulkee nollageodeettia pitkin eli valolle pätee ds. Lisäksi oletetaan valon kulkevan radiaalisesti, jolloin dω. Näin ollen, kun K, saadaan
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotFriedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö
Friedmannin yhtälöt Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G G [ R( t)] T [ aine, energia, R( t)] 3 yleisin mahdollinen metriikka d sin d dr ds c dt R( t) ( r d ) 1 kr Friedmannin
LisätiedotCopyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.
Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden
LisätiedotMuuttuuko ajan kulkunopeus vai kellon värähtelytaajuus? Avril Styrman Luonnonfilosofian seuran te ta Suhteellisuusteoria
Muuttuuko ajan kulkunopeus vai kellon värähtelytaajuus? Avril Styrman Luonnonfilosofian seuran teemailta Suhteellisuusteoria 30.10.2018 Sisältö Vertaillaan Yleisen Suhteellisuusteorian (GR) ja Dynaamisen
LisätiedotPakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi
Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi Tällä luennolla tavoitteena Mikä on pakkovoiman aiheuttama vaikutus vaimennettuun harmoniseen värähtelijään? Mikä on resonanssi? Kertaus: energian
LisätiedotPimeän energian metsästys satelliittihavainnoin
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14
Lisätiedot5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)
5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa
Lisätiedot1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria
Kvanttimekaniikka I, tentti 6.. 015 4 tehtävää, 4 tuntia 1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria ( { ( ( } E iδ H =, E, δ R, kannassa B = 1 =, =. iδ E 0 1 (a (p.
LisätiedotKosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Kosmologian yleiskatsaus Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Päämääriä Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. Kehitys,
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
LisätiedotLyhyt katsaus gravitaatioaaltoihin
: Lyhyt katsaus gravitaatioaaltoihin Valtteri Lindholm Helsingin Yliopisto Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari Sisältö Suppea ja yleinen suhteellisuusteoria Häiriöteoria Aaltoratkaisut
LisätiedotLuento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r
Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä θ F t m g F r 1 / 27 Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä 2 / 27 Johdanto Tarkastellaan jaksollista liikettä (periodic
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotEnergia, energian säilyminen ja energiaperiaate
E = γmc 2 Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate Luennon tavoitteet Lepoenergian, liike-energian, potentiaalienergian käsitteet haltuun Työ ja työn merkki* Systeemivalintojen miettimistä Jousivoiman
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 207. Nelinopeus ympyräliikkeessä On siis annettu kappaleen paikkaa kuvaava nelivektori X x µ : Nelinopeus U u µ on määritelty kaavalla x µ (ct,
LisätiedotSuhteellisuusteorian perusteet 2017
Suhteellisuusteorian perusteet 017 Harjoitus 5 esitetään laskuharjoituksissa viikolla 17 1. Tarkastellaan avaruusaikaa, jossa on vain yksi avaruusulottuvuus x. Nollasta poikkeavat metriikan komponentit
LisätiedotSUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA
MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija
LisätiedotMaailmankaikkeuden kriittinen tiheys
Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden
LisätiedotJakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina
Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.
LisätiedotPIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden
Lisätiedot2r s b VALON TAIPUMINEN. 1 r. osittaisdifferentiaaliyhtälö. = 2 suppea suht.teoria. valo putoaa tähteen + avaruus kaareutunut.
MUSTAT AUKOT FAQ Miten gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? massa ei sylje gravitaatiota kuin tennispalloja. Tähti on käyristänyt avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi, eikä tätä
LisätiedotNopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit
Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero
LisätiedotGPS-järjestelmän teoreettisista perusteista
GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen Laitos 7.11.00 GPS-järjestelmän teoreettisista perusteista Relatiistiset ilmiöt kellojen näyttämissä ja signaalien kulkuajoissa 1. Liikkeen ja graitaation aikutus
LisätiedotKosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.
Kosmologia Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä. Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. (Vrt. astrofysiikka,
LisätiedotVärähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.
Torstai 18.9.2014 1/17 Värähdysliikkeet Värähdysliikkeet ovat tyypillisiä fysiikassa: Häiriö oskillaatio Jaksollinen liike oskillaatio Yleisesti värähdysliikettä voidaan kuvata yhtälöllä q + f (q, q, t)
LisätiedotAjan filosofia aika fysiikassa
Luonnonfilosofian seua Tieteiden talo, Helsinki 15.9.9 Ajan filosofia aika fysiikassa Voidaanko luonnonilmiöitä kuvata absoluuttiajassa? Tuomo Suntola Luonnonfilosofian seua Tieteiden talo, Helsinki 15.9.9
LisätiedotKVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka KVANTTITEORIA Metso Tampere 13.11.2005 MODERNI
LisätiedotAikariippuva Schrödingerin yhtälö
Aineaaltodynamiikka Aineaaltokenttien riippuvuus ajasta aikariippuva Schrödingerin yhtälö Stationääriset ja ei-stationääriset tilat Aaltopaketit Kvanttimekaniikan postulaatit Aikariippuva Schrödingerin
LisätiedotMaailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
LisätiedotValon sironta - ilmiöt ja mallinnus. Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014
Valon sironta - ilmiöt ja mallinnus Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014 Sisältö Johdanto Sironnan sähkömagneettinen mallinnus Analyyttinen sirontateoria Sironta ei-pallomaisista hiukkasista Johdanto
LisätiedotMatriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain
Matriisilaskenta LH4 24 ratkaisut 1 Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot jotka sisältävät vain a) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit joilla d a + b b) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit
LisätiedotSisällysluettelo. Alkusanat 11. A lbert E insteinin kirjoituksia
Sisällysluettelo Alkusanat 11 A lbert E insteinin kirjoituksia Erityisestä ja yleisestä su hteellisuusteoriasta Alkusanat 21 I Erityisestä suhteellisuusteoriasta 23 1 Geometristen lauseiden fysikaalinen
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
Lisätiedot2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki
2 Keskeisvoimakenttä 2.1 Newtonin gravitaatiolaki Newton oletti, että kappale, jolla on massa m 1, vaikuttaa etäisyydellä r 12 olevaan toiseen kappaleeseen, jonka massa on m 2, gravitaatiovoimalla, joka
LisätiedotDerivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r
Vuka HT 4 Tehtävä. Lyhyenä alustuksena tehtävään johdetaan keskeiskiihtyvyys tasaisessa pyörimisessä. Meillä on ympyräradalla liikkuva kappale joka pyörii vakiokulmanopeudella ω dϕ säteellä r origosta.
LisätiedotShrödingerin yhtälön johto
Shrödingerin yhtälön johto Tomi Parviainen 4. maaliskuuta 2018 Sisältö 1 Schrödingerin yhtälön johto tasaisessa liikkeessä olevalle elektronille 1 2 Schrödingerin yhtälöstä aaltoyhtälöön kiihtyvässä liikkeessä
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
Lisätiedotu = 2 u (9.1) x + 2 u
9. Poissonin integraali 9.. Poissonin integraali. Ratkaistaan Diriclet n reuna-arvotehtävä origokeskisessä, R-säteisessä ympyrässä D = {(x, y) R x +y < R }, t.s. kun f : D R on annettu jatkuva funktio,
Lisätiedot1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 5, ratkaisut syyslukukausi 204). Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta E n n + ) ω, n 0,, 2,... 2 a) Oskillaattorin partitiofunktio
LisätiedotAineaaltodynamiikkaa
Aineaaltodynamiikkaa Aineaaltokenttien riippuvuus ajasta aikariippuva Schrödingerin yhtälö Stationääriset ja ei-stationääriset tilat Aaltopaketit Kvanttimekaniikan postulaatit = kuinka hiukkasen fysikaaliset
LisätiedotDI Paul Talvio. Toimiiko GPS-järjestelmä kaikilta osin Suhteellisuusteorian
DI Paul Talvio Toimiiko GPS-järjestelmä kaikilta osin Suhteellisuusteorian mukaisesti? Alustus Luonnonfilosofian seuran tilaisuudessa 30.10.2018 1 Ajan ominaisuudet: Nykyhetki. Tapahtuma on olemassa vain
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
LisätiedotBM30A0240, Fysiikka L osa 4
BM30A0240, Fysiikka L osa 4 Luennot: Heikki Pitkänen 1 Oppikirja: Young & Freedman: University Physics Luku 14 - Periodic motion Luku 15 - Mechanical waves Luku 16 - Sound and hearing Muuta - Diffraktio,
Lisätiedot1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori
FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B 7.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. a) p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori T ɛ) = iɛ h P. Osoita tämän avulla, että äärellistä siirtoa
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.
MS-A25/MS-A26 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali. Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät
LisätiedotJ 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.
FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. Tarkastellaan pyörimismääräoperaattoria J, jonka komponentit toteuttavat kommutaatiorelaatiot [J x, J y ] = i hj z, [J y, J z ] = i hj x,
LisätiedotTodennäköisyys ja epämääräisyysperiaate
Todennäköisyys ja epämääräisyysperiaate Luento 7 Hiukkas-aaltodualismi vaatii uudenlaisen kielenkäytön omaksumista kuvaamaan iukkasten liikettä ja paikkaa. Newtonin mekaniikassa iukkanen on aina jossain
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ
76336A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät 217 1. Koordinaatiston muunnosmatriisi (a) y' P r α φ ' Tarkastellaan, mitä annettu muunnos = cos φ + y sin φ, y = sin φ + y cos φ, (1a) (1b) tekee
LisätiedotOsallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai
Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:
LisätiedotINSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,
LisätiedotCh7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.
Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset. Spinnittömät hiukkaset Hiukkasta kuvaa aineaaltokenttä eli aaltofunktio. Aaltofunktio riippuu
Lisätiedot2.7.4 Numeerinen esimerkki
2.7.4 Numeerinen esimerkki Karttusen kirjan esimerkki 2.3: Laske Jupiterin paikka taivaalla..2. Luennoilla käytetty rataelementtejä a, ǫ, i, Ω, ω, t Ω nousevan solmun pituus = planeetan nousevan solmun
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotLuento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio. Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä
Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä 1 / 46 Luennon sisältö Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja
LisätiedotSuhteellisuusteoria. Jouko Nieminen Tampereen Teknillinen Yliopisto Fysiikan laitos
Suhteellisuusteoria Jouko Nieminen Tampereen Teknillinen Yliopisto Fysiikan laitos Ketkä pohjustivat modernin fysiikan? Rømer 1676 Ampere Fizeau 1849 Young 1800 Faraday Michelson 1878 Maxwell 1873 Hertz
Lisätiedotja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
ja KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka WYP2005 ja KVANTTITEORIA 24.1.2006 WYP 2005
LisätiedotKosmologia. Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.
Kosmologia Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä. Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. (Vrt. astrofysiikka,
LisätiedotJakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti
Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti Kertausta Ympyrärataa kiertävälle kappaleelle on määritelty käsitteet kulmanopeus ja kulmakiihtyvyys seuraavasti: ω = dθ dt dω ja α = dt Eli esimerkiksi
LisätiedotYLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA
YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA suppean suhteellisuusteorian yleistys mielivaltaisiin, ei-inertiaalisiin koordinaatistoihin teoria painovoimasta lähtökohta: periaatteessa kahdenlaisia massoja F mia hidas,
LisätiedotMatemaattinen Analyysi
Vaasan yliopisto, kevät 01 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi. harjoitus, viikko 1 R1 ke 1 16 D11 (..) R to 10 1 D11 (..) 1. Määritä funktion y(x) MacLaurinin sarjan kertoimet, kun y(0) = ja y (x) = (x
LisätiedotNyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi
Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle
Lisätiedot5 Kentät ja energia (fields and energy)
5 Kentät ja energia (fields and energy) Mansfield and O Sullivan: Understanding Physics, kappaleen 5 alkuosa 5.1 Newtonin gravitaatiolaki Newton: vetovoima kahden kappaleen välillä on tai tarkemmin F m
Lisätiedoty (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x
BM0A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 4, Kevät 017 Päivityksiä: 1. Ratkaise differentiaaliyhtälöt 3y + 4y = 0 ja 3y + 4y = e x.. Ratkaise DY (a) 3y 9y + 6y = e 10x (b) Mikä on edellisen
Lisätiedot10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
37. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaalihtälöt Tarkastelemme muotoa () ( x) + a( x) ( x) + a( x) ( x) = b( x) olevia htälöitä, missä kerroinfunktiot ja oikea puoli ovat välillä I jatkuvia. Edellisen
LisätiedotYLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA
YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA suppean suhteellisuusteorian yleistys mielivaltaisiin, ei-inertiaalisiin koordinaatistoihin teoria painovoimasta lähtökohta: periaatteessa kahdenlaisia massoja F mia hidas,
LisätiedotLuento 14: Periodinen liike, osa 2. Vaimennettu värähtely Pakkovärähtely Resonanssi F t F r
Luento 14: Periodinen liike, osa 2 Vaimennettu värähtely Pakkovärähtely Resonanssi θ F µ F t F r m g 1 / 20 Luennon sisältö Vaimennettu värähtely Pakkovärähtely Resonanssi 2 / 20 Vaimennettu värähtely
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotSuhteellisuusteorian vajavuudesta
Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta
LisätiedotSuhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää
3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
LisätiedotEsimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö
Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö x 2 y xy =1/x. 1 / K. Tuominen kimmo.i.tuominen@helsinki.fi MApu II 1/20 20 Esimerkki 2 Ratkaise differentiaaliyhtälö x(ln y)y y ln x =0. 2 / K. Tuominen kimmo.i.tuominen@helsinki.fi
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 6 Yksinkertainen harmoninen liike yhteys ympyräliikkeeseen energia dynamiikka Värähdysliike Knight Ch 14 Heilahtelut pystysuunnassa ja gravitaation
LisätiedotLuento 13: Periodinen liike
Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä Laskettuja esimerkkejä ~F t m~g ~F r ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Ajankohtaista
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 31.3.2016 Susanna Hurme Dynamiikan välikoe 4.4.2016 Ajankohta ma 4.4.2016 klo 16:30 19:30 Salijako Aalto-Sali: A-P (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotLuento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi
Luento 10 Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi Tällä luennolla tavoitteena: Gravitaatio jatkuu Konservatiivinen voima Mitä eroa on energia-
LisätiedotLuento 11: Periodinen liike
Luento 11: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä Laskettuja esimerkkejä θ F t m g F r Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä Laskettuja esimerkkejä Johdanto Tarkastellaan
LisätiedotLuento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio
Luento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä
LisätiedotHarha mallin arvioinnissa
Esitelmä 12 Antti Toppila sivu 1/18 Optimointiopin seminaari Syksy 2010 Harha mallin arvioinnissa Antti Toppila 13.10.2010 Esitelmä 12 Antti Toppila sivu 2/18 Optimointiopin seminaari Syksy 2010 Sisältö
LisätiedotLUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k
LUKU 3 Ulkoinen derivaatta Olkoot A R n alue k n ja ω jatkuvasti derivoituva k-muoto alueessa A Muoto ω voidaan esittää summana ω = ω i1 i 2 i k dx i 1 dx i 2 1 i 1
LisätiedotTarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:
8.4 Elastiset törmäykset Liike-energia ja liikemäärä säilyvät elastisissa törmäyksissä Vain konservatiiviset voimat vaikuttavat 1D-tilanteessa kappaleiden A ja B törmäykselle: 1 2 m Av 2 A1x + 1 2 m Bv
LisätiedotMatematiikka ja teknologia, kevät 2011
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotLuento 11: Periodinen liike
Luento 11: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä Laskettuja esimerkkejä ~F t m~g ~F r Konseptitesti 1 Tehtävänanto Kuvassa on jouseen kytketyn massan sijainti ajan funktiona. Kuvaile
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén Luentoviikko 5 / versio 7. lokakuuta 2016 Luentoviikko 5 Magnetostatiikka (Ulaby, luku 5) Magneettiset voimat ja vääntömomentit Biot Savartin laki Magnetostaattiset
Lisätiedot3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset
31 MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 3 Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2292015 Lineaariset yhtälöt ovat vektoreille luonnollisia yhtälöitä, joita
Lisätiedot