PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoella virtaa Tilinpäätös 2013 Tilinpäätösasiakirjat

Transkriptio

1 PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoella virtaa Tilinpäätös 2013 Tilinpäätösasiakirjat Kunnanhallitus Valtuusto

2 1 Toimintakertomus Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat Pyhäjoen kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely 28 2 Talousarvion toteutuminen Seurantaa koskeva sääntely Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 82 3 Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase 90

3 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 92 5 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Pakollisten varausten muutokset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Korkosaamiset pääomalainoista 96 6 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot Liitetietojen erittelyt Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositenumerosarjat 104 Tilinpäätöksen allekirjoitus 105 Tilinpäätösmerkintä 105

4 1 1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä oleellisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). 1.2 Olennaiset tapahtumat Pyhäjoen kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2013 talousarvion yhteydessä valtuuston hyväksymä visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät tähtäävät vuoteen Visio lähtee itsenäisestä kunnasta, jonka asukkaat ja yritykset luottavat tulevaisuuteen. Visio tunnistaa voimakkaan yhteistyötarpeen naapurikuntien kanssa. Toiminta-ajatuksessa korostuu läheinen yhteistyö kunnan jäsenten eli asukkaiden kanssa. Strategiset päämäärät tähtäävät kunnan hallittuun kasvuun ja vakavaraiseen taloudenhoitoon. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ovat keskeinen strateginen tavoite. Aktiivisuus seutuyhteistyössä ja vaikuttaminen yhteisiin palvelutuotannon järjestelmiin on yksi jatkuvasti esillä pidettävä tavoite. Haluamme olla hyvä ja rakentava kumppani palvelutuotannossa. Kuntalaisille tärkeistä julkisista lähipalveluista haluamme pitää kiinni. Yksityisten palvelujen, erityisesti kaupallisten palvelujen kehittymiseen haluamme osaltamme olla vaikuttamassa. Perustavaa laatua olevaksi tavoitteeksi on määritelty luontoarvojen kunnioittaminen sekä kunnan jäsenten mahdollisuus viihtyisään ja turvalliseen asuinympäristöön. Tilikauden 2013 aikana kaikkia strategisia tavoitteita kyettiin edistämään. Ensimmäiseksi kärkitoimenpiteeksi oli määritelty kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin toteuttamalla valtuuston hyväksymää Kasvuvoima- ohjelmaa maankäytössä ja kaavoituksessa. Kuluneena vuonna tehtiin edelleen töitä maanhankinnan eteen ja tuloksiakin saavutettiin. Kunta tarvitsee vetovoimaisia rakennuspaikkoja siten, että sen tonttitarjonta on monipuolista ja kilpailukykyistä. Rakennuslupatilastoja vertailtaessa vuosi oli keskimääräinen. Asukasluvun lisääntyminen oli selvä onnistuminen. Vuoden aikana tehtiin kauppakirjoja seuraavasti: 4 maa-alueen ostoa ja 11 maa-alueen myyntiä. Toiseksi kärkitoimenpiteeksi oli määritelty Hanhikiven ydinvoimahanke. Fennovoima Oy:n ydinvoimahanke eteni siten, että laitostoimittaja vaihtui Rosatomiksi ja

5 2 laitoskoko pieneni. Yhtiö vei määrätietoisesti eteenpäin ydinvoimalahanketta. Kunta yhdessä muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa valmistautuu hoitamaan hyvin julkishallintoon kohdistuvat vaikutukset. Hankkeelle on edelleen laaja tuki Pyhäjoella, seutukunnassa, naapurikunnissa ja eri organisaatioissa. Myös kriittisiä ja hanketta vastustavia toimijoita on. Hanhikiven hankkeen toteutuminen antaa monipuolisia mahdollisuuksia edistää kunnan elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Ydinvoimahankkeen rinnalla edistettiin kaavoituksella lukuisia tuulivoimahankkeita. Kolmanneksi kärkitoimenpiteeksi oli määritelty hyvien edellytysten luominen yritystoiminnalle. Ollinmäen teollisuuskylän kehittämisen ja rakentamisen loppuun saattaminen oli vuoden keskeinen investointihanke. Vuoden aikana yrityksiä etabloitui lisää Ollinmäelle sopimusten muodossa. Yritysneuvontaa ostettiin sopimukseen nojautuen Raahen seudun yrityspalveluilta. Lisäksi panostettiin yritysten palvelemiseen erillisen ELY keskuksen rahoittaman hankkeen avulla, jonka näkyvin resurssi oli edelleen määräaikaisen kehittämisasiamiehen toimi. Vuoden aikana kunnassa vieraili paljon eri yritysten edustajia. Neljäntenä kärkitavoitteena oli kylien kehittäminen. Kunta haluaa tukea kylien elinvoimaa, omatoimisuutta ja vireyttä erilaisten hankkeiden avulla. Tavoitteena ollut Leader- hankkeiden toteuttaminen ei onnistunut. Vuoden aikana käynnistettiin Elävä kylä kyläkilpailu. Viidentenä kärkitavoitteena oli turvata hyvät peruspalvelut kuntalaisille. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kolmas toimintavuosi turvasi sosiaali- ja terveystoimen palvelut kuntalaisille. Kustannustaso nousi edellisiin vuosiin verrattuna maltillisesti. Nettokustannuksissa nousua kertyi 1,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntayhtymän osalta toimintoja sopeutettiin taloudellisten realiteettien selvittyä. Valtuuston v käynnistämä vaihtoehtoinen yhteistyöselvitys Kalajoki- Merijärvi yhteistoiminta-alueen kanssa ei edennyt. Sivistystoimessa, erityisesti päivähoidossa, palvelujen kysyntä oli arvioitua tasoa. Kokonaisuudessa sivistystoimi pääsi toimintakatetavoitteeseen. Tekninen toimi keräsi toimintatuottoja euroa sekä toisaalta synnytti toimintakuluja euroa budjetoitua enemmän. Kuudentena kärkitavoitteena oli seurata kuntarakenneuudistuksen toteuttamista. Kunnan lausunto Valtioneuvostolle annettiin siltä perustalta, että itsehallintoa, palvelutuotantoa sekä kunnan kehittämistä jatketaan vakaalta pohjalta. Työllisyystilanne seutukunnassa ja erityisesti Pyhäjoella heikkeni. Työttömyysprosentti oli keskimäärin n. 9 % tasolla. Vuoden loppupuolella oli nähtävissä edelleen työttömyyden lisääntymistä. Erityisen harmillista on nuorisotyöttömyyden lisääntyminen. Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnan tulokehitys oli hyvä v Kunnallisverotilitykset kasvoivat n. 6,3 % ja kaikkiaan verotulot olivat euroa. Valtionosuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat euroa. Erityisen hyvää oli se, että kunnan toimintatulot kasvoivat 7,7 % ja olivat euroa. Vuosikate tavoite saavutettiin ja katteeksi muodostui euroa ja ylijäämää kertyi euroa. Tilikauden tulosta parantaa euron sijoitustoiminnan tuotto. Korkokulut olivat maltilliset ollen

6 euroa. Erityistä iloa tuotti se, että toimintakate heikkeni vain 1,6 %. Käytännössä verorahoituksen (verot + valtionosuudet) tarve lisääntyi edelliseen vuoteen nähden euroa. Vuoden 2013 investointivuosi oli maltillinen. Kaksi suurinta investointikohdetta olivat Ollinmäen teollisuuskylän rakentamisen loppuun saattaminen ja kaukolämpöverkoston korjaaminen sekä raakamaan hankinta. Raakamaan hankintaan käytettiin euroa. Kunnan kaikki investoinnit olivat bruttona euroa ja nettona euroa. Kunnan tase kasvoi eurolla ollen vuoden lopussa euroa. Kunnan oma palvelutuotanto sujui hyvin. Kunnan henkilöstö oli motivoitunutta ja valmis kohtaamaan vastaan tulevat haasteet. Henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Oman toiminnan osalta kunnan henkilöstölle tulee antaa iso kiitos hyvin suoritetusta työstä. Valtuustokauden ensimmäisen vuoden päättyessä haluan kiittää valtuutettuja, hallituksen jäseniä ja lautakuntien jäseniä hyvästä yhteistyöstä, tuloksellisesta toiminnasta, vastuun kantamisesta ja kunnan vastuullisesta kehittämisestä. Matti Soronen kunnanjohtaja Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Pyhäjoen kunnan luottamushenkilö- ja virasto-organisaatio (Peruspalvelutoimikuntaa ei ole nimetty)

7 4 Pyhäjoen kunnan virasto-organisaatio alkaen Pyhäjoen valtuusto v (21 valtuutettua) Valtuuston puheenjohtaja: Kittilä Risto Valtuuston I varapuheenjohtaja: Widnäs Helena Valtuuston II varapuheenjohtaja: Tuuttila Anna-Liisa Flink Eija Grekula Toni Helaakoski Matti Jukkola Jaakko Kallio Tenho Keskitalo Tarja Koivusipilä Hannu Lintunen Pirkko Louhimaa Tyyne Poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Kansallinen Kokoomus Jaakko Jukkolan valitsijayhdistys Mattila Olli Nousiainen Matti Pahkala Matti Peltoniemi Raino Pirkola Ari Rantanen Niko Salmela Mikko Sarpola Tuula Tiirola Tiina 14 valtuutettua 4 valtuutettua 2 valtuutettua 1 valtuutettu Pyhäjoen kunnanhallitus henkilökohtainen varajäsen Pj. Pahkala Matti Louhimaa Tyyne Varapj. Lintunen Pirkko Sarpola Tuula Flink Eija Nousiainen Matti Grekula Toni Rantanen Niko Kallio Tenho Impola Anja Keskitalo Tarja Pirkola Ari Peltoniemi Raino Jukkola Jaakko Poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Vasemmistoliitto 5 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja Matti Soronen.

8 5 Valtuuston vaalilautakunta (5): Tarkastuslautakunta (5) Pj. Widnäs Helena Pj. Mattila Olli Varapj. Peltoniemi Raino Varapj. Koivusipilä Hannu Helaakoski Matti Haapakoski Mika Jukkola Jaakko Pihlajamaa Ritva Tiirola Tiina Salmela Suvi Keskusvaalilautakunta (5): Sivistyslautakunta (7): Pj. Haapakoski Juhani Pj. Rantanen Niko Varapj. Anttila Sirkka Varapj. Sarpola Tuula Anttila Jouni Flink Eija Keskitalo Janika Louhimaa Hannu Tekninen lautakunta (7): Pj. Helaakoski Matti Varapj. Lintunen Pirkko Hietala Jukka-Pekka Impola Anja Jukkola Jaakko Keskitalo Tarja Nousiainen Matti Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Raahen seutukunnan kehitys Louhimaa Tyyne Mattila Olli Piukkala Juhani Salmela Mikko Seutukunnan ja Pyhäjoen eräitä keskeisiä kehitys- ja rakennetietoja: elinkeinorakennetta, väestökehitystä, työllisyyttä ja yritysaktiivisuutta on kuvattu alla olevin taulukoin ja kuvaajin. RAAHEN SEUTUKUNNAN VÄESTÖ RAAHE PYHÄJOKI RUUKKI 4479 VIHANTI SIIKAJOKI

9 6 Väkiluvun muutos kunnittain Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta Koko maa -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 Muutos edellisestä vuodesta, % SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/väestö Työpaikkojen kehitys Pyhäjoella Q T erveys- ja sosiaalipalvelut B-E Kaivost., T eollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. A Maa-, metsä- ja kalatalous F Rakentaminen P,O Koulutus, Julkinen hallinto J,M,N Inform., T ieteell., tekn.toim., Hall.toim. G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta R-U Muut palvelut H Kuljetus ja varastointi X T oimiala tuntematon K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta T OL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti T yöpaikkojen lukumäärä

10 7 Työpaikat päätoimialoittain Pyhäjoella 2011 Q T erveys- ja sosiaalipalvelut C T eollisuus A Maa-, metsä- ja kalatalous F Rakentaminen G T ukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. O Julkinen hallinto ja maanpuolustus H Kuljetus ja varastointi S Muu palvelutoiminta X T oimiala tuntematon N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta R T aiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto B Kaivostoiminta ja louhinta L Kiinteistöalan toiminta T OL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti T yöpaikkojen lukumäärä Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2011 Raahe Siikajoki Pyhäjoki Raahen seutukunta SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti T yöpaikkaomavaraisuus, %

11 8 Työttömyysaste kunnittain T yöttömyysaste, % Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta Koko maa SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: T yö- ja elinkeinoministeriö Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Talous Tilikauden tulos oli parempi kuin talousarviotarkistuksissa loppuvuodesta arvioitiin ja alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikate oli Tilikauden tulos on ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttivat monet tekijät: Toimintakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,4 %. Toimintakatteen (joka on miinusmerkkinen) kasvu oli 1,6 % ja toteutuma 99,4 %. Henkilöstökulujen toteutuma oli talousarviota matalampi (98,2 %). Verotulojen (103,1 %) toteutuminen vaikuttivat osaltaan tulokseen. Tilikauden tulosta parantaa n euron myyntivoitot sijoitustoiminnasta. Lainamäärä väheni eurolla ollen vuoden lopussa milj. euroa eli euroa/asukas.

12 9 Vuosi Yhteensä /asukas Kunnan rahavarat lisääntyivät n euroa. Rahavaroihin lasketaan myös kunnan sijoitukset. Sijoituksista kirjattiin arvonkorotuksia aikaisempina vuosina tehtyjä arvonalennuksia vastaan , joiden jälkeen myyntitappioita kirjattiin ja myyntivoittoja Sijoituksista kirjattiin korko-, osinko- ja muita rahoitustuottoja yhteensä Tilinpäätökseen kirjattiin arvonalennuksia Tulo- ja menoarviot toteutuivat seuraavasti (1.000 ): Talousarvio Toteutuma Poikkeama% Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot ,2 Verotulot ,1 Valtionosuudet ,8 Vuosikate ,8 Tilikauden tulos ,4

13 10

14 euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Toiminta Kunnan palvelutuotantoa voitiin ylläpitää tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteitä ja hankkeita toteutettiin strategian mukaisesti. Väestölisäys oli 43 henkilöä ja kunnan väkiluku oli vuodenvaihteessa Muutos oli edellisvuonna -48 henkilöä. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Tulos vahvistaa tasetta ja lisää kumulatiivista ylijäämää. Tämä puskuri on tarpeen tulevina vuosina. Sijoitusvarojen taso mahdollistaa sijoitustuottoja myös tuleville vuosille Kunnan henkilöstö Pyhäjoen kunnan palveluksessa oli yhteensä 171 työntekijää. Henkilöstömäärä osastoittain vuosina Vakituiset Määräaikaiset Toimintayks Hall.- ja elink Sos.- ja terv Sivistys Tekninen Yhteensä Työllistetyt Yhteensä Toimintayks Hall.- ja elink Sos.- ja terv Sivistys Tekninen Yhteensä

15 12 Yhteensä ilman työllistettyjä Toimintayks Hall.- ja elink Sos.- ja terv Sivistys Tekninen Yhteensä Taulukossa on tarkastelupäivän henkilöstö (työ- tai virka-suhteessa Pyhäjoen kuntaan ) sisältäen sekä vakituisen työntekijän että mahdollisen sairasloman tms. sijaisen. Sisältää myös muut tilapäiset työntekijät. Taulukossa työllistettyihin sisältyvät myös oppisopimuksella työskentelevät. Näissä luvuissa ei ole mukana luottamushenkilöt eikä ennakkoperintärekisteriin kuulumattomat työpalvelut. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli ,48, joihin saatiin sairausvakuutus- ja tapaturmavakuutuksia yhteensä ,85. Kaikki kunnan maksamat palkat on kirjattu vuoden 2012 alusta käyttötalousosaan, josta niitä on aktivoitu investointiosaan yhteensä ,75 Henkilöstöstä laaditaan erillinen henkilöstöraportti, jossa henkilöstön rakennetta ja muutoksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan omaisuus on kattavasti vakuutettu vahinkoriskien varalta. Vakuutuksia hoitaa Novum Oy. Toiminnallisten riskien osalta suurimmat haasteet kohdistuvat siihen, että pienen kunnan organisaatio on ohut.

16 13 Jatkuvat muutospaineet kunta/valtiosuhteessa, Kuntarakenne -hanke jne. hankaloittavat henkilöstösuunnittelua. Rahoituksen osalta lainojen saatavuudessa ja yleiseen korkotasoon suhteutettuna koroissa ei ole ollut ongelmia. Kunnan sijoitusstrategiaa ja allokaatiota tulee aktiivisesti seurata. Korkotason muutosten ennakointia tarvitaan lainapolitiikassa. 1.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnan hallinnon ja toiminnan organisointia koskevat ohjeet ja määräykset on koottu hallintosääntöön, minkä lisäksi on voimassa valtuuston työjärjestys, palkkiosääntö, konserniohje ja sisäisen valvonnan ohje. Joulukuussa 2010 hyväksytty hallintosääntö määrittelee toimivallan käytön ja delegointimenettelyn. Kunnan toiminta on hallintosäännöllä organisoitu osastoittain. Hallintosäännön 3 luku käsittelee kunnan taloutta ja 4 luku hallinnon ja talouden tarkastusta, mukaanlukien ulkoisen ja sisäisen valvonnan järjestäminen. Johtamisen välineenä toimivat valtuuston hyväksymä talousarvio ja kunnanhallituksen täytäntöönpano-ohjeet. Talouden seurantaa suorittavat osastopäälliköt, tulosyksiköiden vastuuhenkilöt ja toimielimet talousarvion toteutumavertailujen avulla. Hallintopäätöksiin ulottuvaa seurantaa tapahtuu mm. kunnanhallituksen nimeämien edustajien ja kunnanjohtajan toimielinten kokouksiin osallistumisen kautta. Aikaisemmin suoritetussa riskikartoituksessa erääksi huomiota vaativaksi asiaksi todettiin se, että henkilöorganisaation ohuudesta johtuva riski on olemassa kun avainhenkilöstöä vaihtuu tai tulee pitkiä poissaolojaksoja. Riski kohdistuu erityisesti osaamiseen ja henkilöstön riittävyyteen. Varahenkilöperehdyttämiseen tulisi panostaa ja eduksi olisi, että sopimusperusteista yhteistyötä voisi olla kuntien välillä nykyistä enemmän. Samanlaiset taloushallinnon ohjelmistot ja tietojärjestelmät vähentäisivät myös riskiä. Kunnanhallitus arvioi sisäisen valvonnan osalta, että erityistä raportoitavaa ei toimintakertomuksen lisäksi ole säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta; tavoitteiden toteutumisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnista; riskienhallinnan järjestämisestä; omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidon valvonnasta; sopimustoiminnasta.

17 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja välituloksista laskettuja tunnuslukuja. Tuloslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE SUUNN. MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 13,1 12,4 Vuosikate/Poistot, % 236,1 126,7 Vuosikate, euroa/asukas 432,6 229,4 Asukasmäärä Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakate heikkeni 0,28 milj. edellisvuoteen verrattuna. Verotulot kasvoivat 0,58 milj. ja valtionosuudet pienenivät 0,01 milj.. Korko- ja muut rahoitustuotot kasvoivat 0,39 milj. ja korko- ja muut rahoituskulut pienenivät 0,01 milj., jolloin rahoitustuottojen ylijäämä kasvoi 0,4 milj.. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen

18 15 riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate /asukas Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään.

19 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN PYS. VASTAAVIEN HYÖD. LUOVUTUSTULOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -1-1 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 61 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 60 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT RAHAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 183,8 38,6 Lainanhoitokate 2,6 1,4 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

20 17 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostus pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pää-oman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Rahavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset * sij. rahamarkkinainstrumentteihin * joukkovelkakirjalainasaamiset * osakkeet ja osuudet * muut arvopaperit * rahat ja pankkisaamiset RAHAVARAT YHTEENSÄ Maksut/vuosi (1.000 ) Kassan riittävyys, pv

21 18 Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan rahojen riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tase (1.000 ) ja sen tunnusluvut V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET ENNAKKOMAKS. JA KESKENER. HANKINN AINEELLISET HYÖDYKKEET SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET MUUT LAINASAAMISET SIJOITUKSET PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET 1 2 VALMIIT TUOTTEET VAIHTO-OMAISUUS SAAMISET PITKÄAIKAISET SAAMISET MUUT SAAMISET 94 PITKÄAIKAISET SAAMISET 94 LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET

22 19 LAINASAAMISET MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET SAAMISET RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT OSAKKEET JA OSUUDET 3 3 SIJOITUKSET RAHAMARKK.INSTRUM JOUKKOVELKAKIRJALAINASAAMISET MUUT ARVOPAPERIT RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT RAHAT JA PANKKISAAMISET VAIHTUVAT VASTAAVAT V A S T A A V A A V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA EDELL. TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) OMA PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT LAHJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT RAH.- JA VAK.LAITOKSILTA LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ SAADUT ENNAKOT LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT PITKÄAIKAINEN LYHYTAIKAINEN LAINAT RAH.-JA VAK.LAITOKSILTA LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 1 1 SAADUT ENNAKOT OSTOVELAT MUUT VELAT SIIRTOVELAT LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA V A S T A T T A V A A

23 20 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 54,8 52,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 58,0 63,2 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tunnusluku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta , 1000 = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset , 1000 = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

24 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,1 Verotulot ,3 * valm. omaan käyttöön 0,0 Valtionosuudet ,8 Korkokulut 80 0,4 Korkotuotot 136 0,6 Muut rahoituskulut 117 0,5 Muut rahoitustuotot 738 3,2 Satunnaiset kulut 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 Tulorahoituksen korj.erät 0,0 Tulorahoituksen korj.erät 0,0 * pakoll. var. muutos 0,0 * pys.vastaavien hyöd. luovutusvoitot ,7 * pys.vastaavien hyöd. luovutustappiot 42 0,2 Investoinnit 0,0 Investoinnit 0,0 Rah.osuudet inv.menoihin 459 2,0 Investointimenot ,6 Pys.vastaavien hyöd.luovutustulot 409 1,8 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaam. lisäykset 1 0,0 Antolainasaam. vähenn. 61 0,3 Pitkäaik. lainojen vähenn ,2 Pitkäaik. lainojen lisäys 0,0 Lyhytaik. lainojen vähenn. 0,0 Lyhytaik. lainojen lisäys 0,0 Oman po:n vähennykset 0,0 Oman po:n lisäykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot 480 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asunto-yhtiöt 1 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 1 Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2009 uuden konserniohjeen.

25 22 Hallintosäännön mukaan (9 ) kunnan konsernijohtoon kuuluu kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, jotka vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. Vuoden 2013 talousarviossa on asetettu konsernin tytäryhteisöille toimintaa ja taloutta koskevia tavoitteita, joiden toteutumista konsernijohto seuraa Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin omistussuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Pyhäjokisuun Vesi Oy Yhtiön tehtävä ja toiminta on merkittävä kuntakonsernissa. Yhtiö vastaa vesihuoltolaitoksena lähes koko kunnan alueella/määritellyllä toiminta-alueella vesihuollosta, viemäröinnistä ja jäteveden puhdistamisesta. Järjestetyn puhtaan veden vesihuollon piirissä oli vuoden 2013 lopussa 99,9 % ja jätevesiverkon piirissä 37 % kunnan asukkaista. Valtuusto on vuoden 2013 talousarviossa määritellyt Pyhäjokisuun Vesi Oy:lle seuraavat päämäärät ja tavoitteet: Strategisia päämääriä: Vesihuolto on itse kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiö rahoittaa toimintansa tulo- ja hankerahoituksella. Hyödynnetään ydinvoimahankkeen tuomat mahdollisuudet (käyttötalous ja investoinnit) Kunnan tontti-, kaavoitus- ja maapolitiikalla tuetaan vesiyhtiön menestymistä. Toiminnallisia tavoitteita: Yhteistyötä jatketaan edelleen suunnittelun tasolla kaavoitushankkeissa. Toteutetaan suunnitteluhanke, jolla voidaan mahdollistaa laajempi alueellinen vesihuoltoyhteistyö (Raahe-Vihanti-Kalajoki-Merijärvi). Kunta ja vesiyhtiö sopivat vuosittain suunnittelukauden merkittävistä vesihuoltoinvestoinneista, niiden ajoituksesta ja rahoituksesta. Taloudellisia tavoitteita: Yhtiö rahoittaa vesihuollosta kerättävillä maksuilla omat toimintakulut, pienehköt saneeraus- ja korjauskohteet ja kerää mahdollisuuksien mukaan pääomaa uusinvestointeihin. Kunta voi tukea investointeja omavelkaisilla takauksilla, joilla mahdollistetaan se, että rahan hinta on sama kuin kunnalla. Neuvotteluita pääveden hankinnasta Vesikolmio Oy:n kanssa jatkettiin vuonna Pyhäjoen kunnan kanssa yhteistyössä selvitettiin mahdollisuutta liittyä osakkaaksi Vesikolmio Oy:öön. Veden toimitusta selvitettiin myös Vihannin Vesi Oy:ltä. Omien riittävien pohjavesivarantojen selvittämiseksi tilattiin GTK:lta selvitys mahdollisista syvistä kalliopohjavesistä. Selvitys valmistuu vuoden 2014 alkupuolella, jonka jälkeen mahdollisista jatkotoimenpiteistä päätetään.

26 23 Yleissuunnittelun ja verkostomallin laatijaksi valittiin WSP Finland Oy, työt valmistuvat alkuvuodesta Verkostomallilla simuloidaan vesijohtoverkoston nykytilannetta ja eri vedentoimitusvaihtoehtojen vaikutusta veden hankintaa tulevaisuudessa. Yhtiön liikevaihto väheni 0,6 % ollen euroa. Tilikauden tulos huononi edellisvuodesta ollen n euroa. Yhtiön toimitusjohtaja on Sauli Mankinen. Kiinteistö Oy Hourunkoski Yhtiöllä on tärkeä tehtävä kunnan vuokra-asuntotuotannon ylläpitäjänä. Yhtiöllä on 96 vuokra-asuntoa. Pyhäjoen kunta on allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut Kiinteistö Oy Hourunkosken omistaman rivitalon Niskantie 6 liittymineen. Omistusoikeus on siirtynyt kunnalle kauppahinnan tultua kokonaan maksetuksi. Hallintaoikeus pysyy Kiinteistö Oy Hourunkoskella siihen asti, kun Pyhäjoen kunta luovuttaa kaupan kohteena olevan rivitalon tontin rakennettavaksi tai kun rivitalo tulee muuten elinkaarensa päähän ja asuinkelvottomaksi- Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Yhtiö jatkaa tarvittaessa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Tavoitteena on, että asuntojen vuokratuotoilla voidaan kattaa kaikki yhtiölle aiheutuvat kulut ja yhtiön terve talous. Tavoitteena on normaali vuokrataso ja asuntojen käyttöaste. Yhtiö selvittää yhtiön jakautumisen. Omistaja tekee tarvittavat päätökset selvitysten perusteella. Kunta voi tukea investointeja omavelkaisilla takauksilla. Vuoden 2013 lopussa oli vuokraamatta 1 vuokra-asuntoa. Käyttöaste oli 99 %. Yhtiön liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 5,6 % ollen euroa. Tulos parani edellisvuoteen verrattuna huomattavasti, ollen euroa. Yhtiön toimitusjohtaja on Veikko Björn. Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy Yhtiön tehtävänä on yhteisprojekteina kunnan kanssa rakentaa yritystiloja. Uusia rakennushankkeita ei kertomusvuonna ollut. Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Mikäli tarvetta ilmenee, yhtiö varautuu käynnistämään neuvottelut toimitilojen hankkimiseksi yrityksen käyttöön. Tällä hetkellä neuvotteluja ei ole käynnissä. Mahdollinen toimitilarakentaminen tapahtuu valtatie 8:n varrelle kaavoitettuun Ollinmäen yrityskylään. Yrityskylän runkovesijohto ja viemäri on valmiina. Kunta voi tukea investointeja omavelkaisilla takauksilla Vuoden 2013 lopussa yhtiöllä on vain yksi halli, josta on pättyvä lunastussopimus.

27 24 Yhtiön toimitus on Veikko Björn. Tilikauden voitto oli euroa. Pyhäjoki Data Oy Yhtiön päätoimialat ovat julkaisutoiminta ja koulutustoiminta. Yhtiön päätuote on edelleen Kuulumiset-lehti, joka on jaettu ilmaiseksi jokaiseen Pyhäjoen talouteen. Lehden valmistaminen tapahtui tiiviisti lukion toiminnan yhteydessä. Yhtiön liikevaihto oli euroa. Tilikauden voittoo oli euroa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvontaa on toteutettu konserniohjeen puitteissa. Keskeisiä valvontakeinoja ovat olleet, että tytäryhteisöjen hallitusten jäsenet on valittu kunnanhallituksen suosituksen mukaisesti ja hallituksissa on ollut vahva edustus kunnanhallituksesta ja keskushallinnosta. Yhteisöjen toiminnan kannalta suuremmista hankkeista ja ratkaisuista on neuvoteltu konsernijohdon, lähinnä kunnanjohtajan kanssa. Isompia hankkeita on käsitelty ja resursoitu myös talousarviossa ja takaus- ja rahoitusasioita on käsitelty valtuustossa ja kunnanhallituksessa. Raportointi on ollut pääsääntöisesti suullista Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT OSUUS OSAKK.YHT.VOITOSTA/T TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE SUUNN. MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRROT -1 4 VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 TULOVEROT -1 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ

28 25 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 53,0 51,9 Vuosikate/Poistot, % 169,2 102,0 Vuosikate, euroa/asukas 671,9 388,4 Asukasmäärä Konsernituloslaskelman tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan tuloslaskelman tunnusluvut. Konsernin rahoituslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAH.OSUUDET INVESTOINTIMEN PYS.VAST. HYÖD. LUOVUTUSTULOT TOIMINNAN JA INVEST. RAHAVIRTA RAHOITUKSEN KASSAVIRTA ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 62 1 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 51-1 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENN LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET -4 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄ- OMIEN MUUTOKSET -1 1 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOM. VELKOJEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT RAHAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS

29 26 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 172,2 54,1 Lainanhoitokate 2,0 1,2 Kassan riittävyys, pv 81 Asukasmäärä Konsernitase (1.000 ) ja sen tunnusluvut V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet * aineettomat oikeudet * muut pitkävaikutteiset menot * ennakkomaksut 4 3 Aineelliset hyödykkeet * maa- ja vesialueet * rakennukset * kiinteät rakenteet ja laitteet * koneet ja kalusto * muut aineelliset hyödykkeet * ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset * osakkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet * osakkeet ja osuudet * muut lainasaamiset 1 2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA

30 27 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma/Osakepääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUS POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 43,1 40,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,9 61,9 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Konsernin lainat , Konsernin lainat , /asukas Konsernin lainasaamiset, Kunnan asukasmäärä Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan rahoituslaskelman tunnusluvut. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma+ Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämäisten tulosten sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä.

31 28 Muut konsernitaseen tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla konsernitaseen eristä kuin kunnan taseen tunnusluvut Konsernin laina /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. 1.8 Keskeiset liitetiedot 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Pyhäjoen kunnalla ei ole tarvetta Kuntalain 69 :ssä edellytettyyn talouden tasapainottamiseen Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos on ,40 voitollinen, mikä on myös tilikauden ylijäämä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikauden ylijäämä ,40 kirjataan omaan pääomaan yli-/alijäämätilille.

32 29 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Seurantaa koskeva sääntely Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.5 ). Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla (KuntaL 65.4 ). Muulla rahoituksella tarkoitetaan tällöin rahavarojen käyttöä ja muita maksuvalmiuden muutoseriä rahoituslaskelmassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (KuntaL 65.4 ). Toteutumisvertailussa noudatetaan vastaavaa rakennetta. Toteutumisvertailu laaditaan sillä tarkkuudella, jolla valtuusto on hyväksynyt tavoitteen, määrärahan tai tuloarvion yksittäiselle tehtävälle, hankkeelle tai muulle meno- ja tuloerälle. Toteutumisvertailun laadinnasta vastaa kunnanhallitus sekä tilivelvolliset toimielimet ja viran- ja toimenhaltijat. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa annetaan toimintakertomuksen toteutumisvertailuosassa (KuntaL 69 ). Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista (KuntaL 71.2 ). Arvioinnissa keskeinen tietolähde on toimintakertomuksen toteutumisvertailu. Toteutumisvertailuun otetaan alkuperäinen talousarvio, talousarviomuutokset, muutettu talousarvio ja toteutuma sekä poikkeama muutetun talousarvion ja toteutuman välillä. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteen merkitystä ja noudattamista korostetaan kuntalain eri säännöksissä: valtuusto ylimpänä toimielimenä päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (13 ), määrärahan ja tuloarvion on liityttävä tavoitteeseen (65.4 ) ja kunnanhallituksen on annettava toimintakertomuksessa selvitys tavoitteen toteutumisesta (69 ). 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Toteutumisvertailusta tulee käydä ilmi määrärahat ja tuloarviot, toteutuneet menot ja tulot sekä niiden erotus (toimintakate/netto). Alkuperäinen talousarvio ja siihen tehdyt hyväksytyt muutokset esitetään erikseen. Poikkeamana esitetään muutetun talousarvion ja toteutuman erotus. Toteutumisvertailussa voidaan esittää myös muita olennaisia perustelutietoja, kuten kertaluonteisten erien vaikutus talousarvion toteutumiseen. Valtuustoon nähden sitovat erät osoitetaan toteutumisvertailussa sinisellä värillä.

33 Käyttötalouden toteutuminen Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Käyttötalousosan toteutumisessa selvitetään tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat ja niiden syyt siltä osin kuin valtuusto ei ole niitä yväksynyt talousarviomuutoksina. Käyttötalousosa muodostuu toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, tuloarvioista (toimintatulot) ja määrärahoista (toimintamenot) sekä laskennallisista eristä. Laskennallisia eriä tarvitaan kokonaismenojen selvittämiseen. **KESKUSVAALI- JA TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toiminta Keskusvaalilautakuntana on toiminut valtuuston vuosille valitsema viisijäseninen lautakunta. Kunta on ollut jaettuna neljään äänestysalueeseen. Kertomusvuonna ei toimitettu vaaleja. TARKASTUSLAUTAKUNTA Toiminta Varsinaisen tilintarkastuksen hoitaa JHTT-tilintarkastaja/-yhteisö. Valtuusto on valinnut valtuustokaudelle BDO Audiator Oy:n jatkamaan kunnan tilintarkastusyhteisönä. Talous **Tarkastuslautakunta Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ **KESKUSVAALI- JA TARKASTUSLAUTAKUNTA Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ

34 31 HALLINTO- JA ELINKEINO-OSASTO **KUNNAN JOHTAMINEN Toiminta Kunnan johtaminen jakautuu kustannuspaikkoihin: 1301 kunnan johtaminen, 1302 valtuusto ja 1303 kunnanhallitus. Talous Kunnanjohtajan tehtävänä on johtaa kuntaa. Kunnanjohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty hallintosäännössä. Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuuston tehtävistä on säädetty kuntalain 13 :ssä. Valtuusto kokoukset päätökset Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa ja taloutta kuntalain ja hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Kunnanhallitus kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko. Kunnanhallitus kokoukset päätökset Kunnan johtamiselle valtuuston asettama taloudellinen tavoite: vuosikate > poistot, saavutettiin, sillä vuosikate vuonna 2013 oli ja poistot Kunnan johtaminen Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut TOIMINTAKATE Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Valtuusto Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut TOIMINTAKATE Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ

35 Kunnanhallitus Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Käyttöomaisuus Arvo Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo **KUNNAN JOHTAMINEN Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ **HALLINTOPALVELUT Toiminta Hallintopalvelujen tulosalue jakautuu talousosan vertailun osoittamiin kustannuspaikkoihin. Muu yleishallinto sisältää mm. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen palvelujen ostamiskustannukset. Toiminta-avustuksia on maksettu talousarvion puitteissa mm. Pyhäjoen 4Hyhdistykselle /kk (yht ), neljälle kylätoimikunnalle kullekin 336,38, urheiluapurahoja ja muualla opiskeleville stipendeinä Raahen seutukunnan kehittämiskeskus: Seutukunnan kehittämistoiminnan keskeisiä tavoitteita olivat alueellinen edunvalvonta, yrittäjyyden edistäminen, osaamisen vahvistaminen, maaseudun kehittäminen, syrjäytymisen estäminen, seudullisen identiteetin vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen sekä tiedottaminen. Hallinto- ja talouspalveluille valtuuston asettamat tavoitteet: - tuottaa tehokkaasti kattavat ja oikea-aikaiset laadukkaat palvelut, joita mitataan määräaikojen noudattamista seuraamalla

36 33 - Dynasty asiakirjahallintaohjelma otettu käyttöön koko kunnassa (oikeuden saaneet henkilöt) Talous Tavoitteet ovat toteutuneet: Asetettuja määräaikoja on noudatettu ja Dynasty asiakirjahallinto ohjelma on otettu käyttöön vuoden 2012 aikana ja vuoden 2013 aikana käyttöä on lisätty, viranhaltijapäätökset eivät vielä täysin käytössä Muu yleishallinto Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Hallinto- ja talouspalvelut Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Käyttöomaisuus Arvo Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo **HALLINTOPALVELUT Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ **HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Toiminta Henkilöstötoimikunta on yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa käsitellyt mm. kunta-alan virka- ja työehtosopimusten soveltamista ja järjestelyerien jakamisen periaatteita. Työsuojelun ja työterveydenhuollon tavoitteena on:

37 34 - lisätä työntekijöiden terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Tavoitteen numeerisena mittarina ovat sairaspoissaolot, joiden osalta tavoitteeksi asetetaan < 13 sairaspäivää/htv. - kehittämiskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa yhtenäisen lomakkeen pohjalta. - kunnassa on otettu käyttöön systemaattinen työnvaativuudenarviointi. Sairaspoissaolojen toteutuma on noin 22,5/htv (v n. 16,6/htv ja 2011 n. 13,1/htv), joten tavoite ei ole numeeriselta osin toteutunut. Sairaspoissaoloihin sisältyy 8 kpl yli 100 päivää kestäneitä poissaoloja, joista 2 kpl on kestänyt yli 300 päivää. Kehittämiskeskustelut on käyty samalla kertaa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kanssa koko koko henkilöstön kanssa. Työsuojeluasioista ja osin työterveyshuoltoon liittyvistä asioista (toimintasuunnitelman ja Kelakorvaushakemuksen hyväksyminen) on vastannut työsuojelutoimikunta. Työsuojelupääkkökkonä toimii Heikki Hirvikoski. Työterveydenhuollon palvelut ostetaan Suomen Terveystalo Oy:ltä. Kunta työnantajana on järjestänyt lakisääteisten palvelujen lisäksi työntekijöilleen sairaanhoitopalvelut työterveyshuoltona. Sairaanhoitopalvelut on sisällytetty vuosittain vahvistettavaan työterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan, jolloin niihin on mahdollista hakea Kelan korvausta. Talous Kertomusvuoden aikana työnantaja on kannustanut henkilöstöä liikuntaharrastuksiin mm. Smartum liikunta- ja kulttuurisetelein Työsuojelu Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Työterveydenhuolto Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Henkilöstöpalv. ja yhteistoim/tyky Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut TOIMINTAKATE Laskennalliset erät

38 35 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ **HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ **TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAT Toiminta Palkkatuella palkattujen henkilöiden kuntaan palkkaamiseen liittyvät ehdot helpottuivat vuoden 2013 aikana, joten kun tammikuussa palkkatuella palkattavia oli vain kolme, heitä joulukuussa oli jo 11. Keskimäärin vuonna 2013 Pyhäjoen kunta työllisti palkkatuella 6 työtöntä työnhakijaa/kk. Työllistetyt sijoittuivat keskimäärin seuraavasti: sivistysosasto 2, tekninen osasto 4 työntekijää, lisäksi Jokikartanoon työllistettiin loppuvuodesta 1 työntekijä. Vuonna 2013 työllistettyjen palkkauskustannukset ja niihin saatu palkkatuki kohdistettiin suoraan kyseiselle kustannuspaikalle. Loppuvuodesta Jokikartanoon korkeimmalla palkkatuella työllistetyn henkilön nettokustannukset maksettuun palkkatuen kustannuspaikalta. Pyhäjoen kunta osallistuu Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymän pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä koskevaan hankkeeseen, joka on hyväksytty kuntakokeiluhankkeeksi toteutettavaksi ajalla Valtuusto on asettanut työllisyysmäärärahojen tulosalueelle tavoitteeksi nuorisotyöttömyyden vähentämisen, tavoitteeseen ei päästy. NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMINEN 2012 Nuoret ( synt.) jotka hakivat kesätyötä työllistyivät kaikki. Kesätyöpaikat jakaantuivat seuraavasti: hakijoita yht. 88, näistä 30 nuorta sijoittui kesätyöhön yrityksiin, kunnan omiin töihin työllistyi 49 nuorta ja Pyhäjoen seurakunta työllisti 9 nuorta. Lisäksi kunta työllisti yli 18-vuotiaita leikkikenttätoimintaan. Pyhäjoen kunnan kesätyöpaikan kesto 2 vko/nuori, palkka 5,40 /h. Yrityksille myönnettiin tukea max. 3 vko, tuki 85,00 /vko.

39 36 Talous Palkkatuki Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Kesätyöllistäminen Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Kuntakokeilu Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Kuntouttava työtoiminta Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Työmarkkinatuen kuntaosuus Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ **TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAT Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Laskennalliset erät TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ

40 37 **ELINKEINOPOLITIIKKA Toiminta Pyhäjoen kunta osti yritysten neuvontapalvelut Raahen seudun yrityspalveluilta. Raahen seudun yrityspalvelut on suorittanut toimialueellaan yritysneuvontaa, selvittänyt yritysten kehittämistarpeita ja hankkeita sekä tukenut näitä. Vuoden 2012 alussa käynnistettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja EU:n osarahoituksella Pyhäjoen yritystoiminnan kehittämishanke. Kesäkuusta 2013 hankkeen vetäjänä toimi kehittämisasia Jyri Laakso. Hankkeen tavoitteena on kehittää yritystoimintaympäristön lisäksi kunnan elinkeinopolitiikan kokonaisuutta. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Raahen seudun yrityspalvelujen kanssa. Vuoden 2013 lopussa aloitettiin kunnan elinkeinopolitiikan kehittämisohjelman valmistelu. Hankkeen kautta Pyhäjoen kunta on tavannut vuoden 2013 aikana kymmeniä Pyhäjoella toimivia yrityksiä ja Pyhäjoelle sijoittumista harkitsevia. Vuoden yrittäjien palkitseminen tapahtui seutukunnallisessa yrittäjäjuhlassa. Pyhäjoen vuoden yrittäjäksi valittiin Jouni Junnila Oy. Seutukunnan vuoden nuoreksi yrittäjäksi valittiin pyhäjokisen Kulkukoira Oy:n Teemu Pehkonen. Tavoitteet vuodelle 2013: - yritysten nettomuutos työpaikkojen nettomuutos + 20 Vuonna 2013 perustettiin 14 uutta yritystä, joista 3 on tuulipuistoja ja lakanneita yrityksiä oli 2, joten yritysten nettomuutostavoitteeseen päästiin nettomuutoksen ollessa Työpaikkojen nettomuutoksesta ei saa Raahen seudun yrityspalveluilta saadun tiedon mukaan Tilastokeskukselta tuoretta tietoa. Arviona on, että huhtikuussa yrityspalvelut saavat uuden päivityksen, joka ulottuu vuoden 2013 loppuun. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen hallinnoima Hanhikivi yhteyshanke, jonka osatoteuttajina ovat BusinessOulu ja Pyhäjoen kunta on saanut jatkoaikaa saakka. Vuoden 2013 aikana on mm. vahvistettu julkisen sektorin toimijoiden valmiuksia ja päivitetty Hanhikivi raportti, jonka seurauksena suomenkielinen Hanhikivi opas valmistui joulukuussa 2013 ja se on julkaistu tammikuussa 2014.