LENTOKOULUTUSORGANISAATION PROSESSIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LENTOKOULUTUSORGANISAATION PROSESSIT"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto Lentotekniikka Leena Kahila LENTOKOULUTUSORGANISAATION PROSESSIT Diplomityö, joka on jätetty opinnäytetyönä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: professori Olli Saarela Työn ohjaaja: diplomi-insinööri Jukka Oikari

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: Leena Kahila Lentokoulutusorganisaation prosessit Päivämäärä: Sivumäärä: 92 Osasto: Professuuri: Valvoja: Ohjaaja: Konetekniikan osasto Kul-34 Lentotekniikka Professori Olli Saarela Diplomi-insinööri Jukka Oikari Diplomityön tavoitteena oli kuvata lentokoulutusorganisaation toiminta prosessimaisesti Patria Aviationin lentokoulutustoiminnan laadunhallinnan tarpeisiin. Patria Aviationin Training-liiketoimintaan kuuluu kaksi eri lähtökohdista toimivaa lentokoulutusorganisaatiota: sotilas- ja siviililentokoulutusorganisaatio. Työssä tuli ottaa huomioon lentokoulutusta koskevat viranomaisvaatimukset sekä laadunhallintajärjestelmiä koskevan ISO 9001:2000 -standardin vaatimukset. Prosessikuvausten tuli sisältää tavat prosessien suorituskyvyn mittaamiseen ja analysointiin. Prosessikuvauksissa pyrittiin molempien yksikköjen harmonisoituun kuvaukseen. Työ rajattiin koskemaan ydinprosesseja, niiden tärkeimpiä aliprosesseja sekä tukiprosesseja. Yksityiskohtaisten toimintaohjeiden tai menettelytapojen sisältöjä ei tullut kuvata. Työn alussa on käyty läpi lentokoulutusorganisaation laadunhallinnan kannalta oleellista prosessimaisen toimintamallin teoriaa, ISO 9001:2000 -standardin vaatimuksia sekä ilmailumääräyksiä. Lentokoulutuksen organisointia selvitettiin kirjallisuustutkimuksen ja haastattelujen avulla. Patrian lentokoulutusorganisaatioiden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lentokoulutukseen vaikuttavia tekijöitä sekä esimerkkejä muista lentokoulutusorganisaatioista. Patria Aviationin sisäiset internetsivut, käsikirjat, toimintaohjeet ja muu dokumentointi, kuten laatuauditointiraportit, muodostivat merkittävän osan käytetystä materiaalista kartoitettaessa koulutustoimintaa sekä toiminnalle sisäisesti asetettuja vaatimuksia. Tulososuudessa on esitetty prosessikuvaukset Patrian koulutusorganisaatioille sekä ehdotuksia prosessien kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Koulutusorganisaation toiminta on jaettu kolmeen ydinprosessiin ja niitä tukeviin prosesseihin. Tutkimuksen ansiosta Patria Aviationin Training-yksiköiden toimintaa ja laadunhallintaa kyetään kehittämään tehokkaammin ja yhtenäisemmin analysoimalla toimintaa mittareiden perusteella. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset eli prosessimaisen toimintamallin soveltamisen vaikutukset voidaan todeta vasta pidemmän ajan kuluessa.

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author: Leena Kahila ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Title of the thesis: Processes of a Flight Training Organisation Date: 30 December, 2005 Number of pages: 92 Department: Professorship: Supervisor: Instructor: Department of Mechanical Engineering Aeronautical Engineering Professor Olli Saarela M.Sc. Jukka Oikari The objective of this thesis was to create flight training organisation s process descriptions for the needs of quality management of Patria Aviation s Pilot Training - business unit. Patria Aviation s Training -business unit includes two flight training organisations with differing objectives and basis of operation: civil and military organisations. The requirements set for quality management systems in the standard ISO 9001:2000 and aviation regulations concerning flight training had to be considered in the research. The process descriptions had to include means to measure and analyze the performance of the processes. The aim was to create harmonized process descriptions of both training organisations. The research was limited to cover the core processes, their most important functions and supporting processes. No procedures or instructions were described in detail. First part of the thesis includes theory of process approach, requirements set in the standard ISO 9001:2000 and aviation regulations concerning flight training. The analysis of organising of flight training was conducted by literature study and by interviews. The analysis part of the thesis introduces factors influencing flight training and case examples of flight training organisations including Patria s flight training organisations. Patria Aviation s internal terms of reference, manuals, intranet pages and documentation such as quality reports formed a significant part of the material used in studying the flight training operation and requirements set to it. The result part of the thesis contains process descriptions for Patria s flight training organisations and suggestions for developing and standardizing them. The operation of a flight training organisation has been divided into three core processes and supporting processes. Through this research the quality management and operation of Patria Aviation s Training units can be developed more effectively and in a harmonized way by analysing measurement results. The most relevant results of the thesis, which is the influence of applying of the process approach, can be recognized only after a longer period of time.

4 Alkulause Tämä diplomityö tehtiin Patria Aviationin toiminnan kehitysyksikölle Pilot Training -liiketoiminnan laadun kehittämiseksi. Aihe on ajankohtainen ja jatkuvan muutoksen alla. Tutkimustyön ohella kirjoittaja on toiminut Pilot Training Malmin laatupäällikkönä. Työ on toteutettu pääasiassa kirjallisuustutkimuksen ja haastattelujen avulla. Haluan kiittää työni valvomisesta ja tuesta professori Olli Saarelaa ja työni hyvästä ohjauksesta esimiestäni, diplomi-insinööri Jukka Oikaria. Kieliasun tarkastamisesta kiitän Jaakko Sihvoa. Haluan esittää kiitokseni myös haastatteluja antaneille sekä kaikille Patrian lentokoulutusorganisaatioiden työntekijöille, jotka ovat myötävaikuttaneet tutkimustyöhön. Erittäin lämpimät kiitokseni haluan osoittaa vanhemmilleni Paula ja Markku Kahilalle sekä kihlatulleni Eino Saarela Rossille tuesta, jota he ovat antaneet minulle opintojeni aikana. Espoossa Leena Kahila

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TARVE, TAVOITTEET JA LAAJUUS TUTKIMUSMENETELMÄT PROSESSIMAINEN TOIMINTAMALLI PROSESSIMAINEN TOIMINTAMALLI PALVELUALALLA Palvelu prosessina Organisoituminen Palveluprosessin virheettömyys ja vaihtelu SIDOSRYHMIEN MERKITYS Asiakkaat ja yhteistyökumppanit Viranomaiset Yhteiskunta Henkilöstö Omistajat ISO STANDARDI Yleistä Laadunhallintajärjestelmä Johdon vastuu ja resurssien hallinta Tuotteen toteuttaminen Mittaus, analysointi, parantaminen PROSESSIEN MÄÄRITTELY Yleistä Ydinprosessit Tukiprosessit Prosessien pääelementit LENTOKOULUTUSTOIMINTAA KOSKEVAT ILMAILUMÄÄRÄYKSET SIVIILI-ILMAILUMÄÄRÄYKSET JAR-FCL-vaatimukset JAR-FCL-lupakirjat Yhdistetty ja ositettu kurssimuoto JAR-FCL-vaatimusten mukainen lentokoulutusorganisaatio SOTILASILMAILUMÄÄRÄYKSET i

6 5 LENTOKOULUTUSTOIMINNAN ORGANISOINTI LENTOKOULUTUKSEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Lentäjien tarve Haku- ja valintaprosessi Resurssit ja niiden käytettävyys Sää ja ilmatilan käytettävyys ESIMERKKEJÄ LENTOKOULUTUSORGANISAATIOISTA Salpauslento Oy Suomen Ilmailuopisto Oy Bombardier Aerospace, Military Aviation Training (MAT) PATRIAN LENTOKOULUTUSORGANISAATIOT PILOT TRAINING MALMI PILOT TRAINING TIKKAKOSKI LENTOKOULUTUSORGANISAATION YDINPROSESSIT PROSESSIKARTTA ASIAKASPROSESSI VALINTAPROSESSI KOULUTUSPROSESSI Teoriakoulutus Lentokoulutus LENTOKOULUTUSORGANISAATION TUKIPROSESSIT HALLINTO HUOLTOTOIMINTA KOULUTUSTOIMINNAN PUITTEET JOHTO JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU KEHITYSNÄKÖKULMIA TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA KÄYTTÖKELPOISUUS YHTEENVETO LÄHDELUETTELO ii

7 Käytetyt lyhenteet AMC, Acceptable Means of Compliance hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi ATPL, Airline Transport Pilot Licence liikennelentäjän lupakirja AVI, Patria Aviation CBT, Combuter Based Training tietokoneavusteinen opetus CPL, Commercial Pilot Licence ansiolentäjän lupakirja DL, Distance Learning etäopiskelu EADS, European Aeronautic Defence and Space Company EASA, European Aviation Safety Agency Euroopan lentoturvallisuusvirasto FCAA, Finnish Civil Aviation Administration Ilmailulaitos (ILL) FCL, Flight Crew Licensing ohjaamomiehistön lupakirjat FTO, Flight Training Organization lentokoulutusorganisaatio ICAO, International Civil Aviation Organization Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö IEM, Interpretative and Explanatory Material tulkinnat ja selitykset IR, Instrument Rating mittarilentokelpuutus JAA, Joint Aviation Authorities yhteiseurooppalaiset ilmailuviranomaiset JAR, Joint Aviation Requirements yhteiseurooppalaiset ilmailumääräykset LPK, Lentopalveluksen pysyväiskäsky MAT, Military Aviation Training, Bombardier Aerospace MCC, Multi Crew Co-operation miehistöyhteistyö MEP, Multi-engine Piston Aeroplane monimoottorinen mäntämoottorilentokone NFTC, NATO Flying Training in Canada NPTC, Nordic Pilot Training Center PAK, Pysyväisasiakirja PTM, Pilot Training Malmi PTT, Pilot Training Tikkakoski SIO, Suomen Ilmailuopisto Oy SPIC, Student Pilot-in-Command päällikköoppilas TR, Type Rating tyyppikelpuutus VN, Valmet Vinka -alkeiskoulukone iii

8 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Patria on kansainvälisesti toimiva ilmailu- ja puolustusteollisuuskonserni, jonka omistavat Suomen valtio (73,2 %) ja European Aeronautic Defence and Space Company (EADS) (26,8 %). Konserni koostuu neljästä päätoimialasta: Vehicles, Weapon Systems, Aviation ja Advanced Solutions. Patria Aviation kykenee tarjoamaan kattavat elinjakson tukipalvelut ilma-aluksille, niiden järjestelmille, voimalaitteille ja avioniikalle. Patria Aviation jakautuu viiteen liiketoimintaan: Aircraft, Avionics, Engines, Helicopters ja Pilot Training [1]. Tässä tutkimuksessa tarkastelun pääkohteena on Pilot Training -liiketoiminta sekä tarvittavien tukitoimintojen osalta Aircraft -liiketoiminta. Patria on kehittänyt lentokoulutuskonseptiaan systemaattisesti vuodesta 2003, jolloin se laajensi osaamistaan ilmailukoulutukseen ostamalla puolet Helsinki-Malmin lentokentällä vuodesta 1998 toimineesta lentokoulutusorganisaatio Pilot Factory Oy:stä. Vuoden kuluttua Patria osti loput osakkeista ja lentokoulu sai nykyisen nimensä, Patria Pilot Training Oy ja yhtiötä alettiin kehittää osana Aviationin toimialaa. Kaupan myötä Patria vahvisti asemaansa ilmailualan kokonaistoimittajana Suomessa, tarkoituksenaan kehittää ratkaisuja Suomen puolustusvoimien ja myöhemmin myös kansainvälisen sotilas- ja siviililentokoulutuksen tarpeisiin [1]. Vuoden 2005 heinäkuussa Patria ja Suomen ilmavoimat solmivat sopimuksen ilmavoimien alkeislentokoulutuksen ja siihen liittyvän teknisen tuen siirtämisestä Patrialle. Sopimus tehtiin viideksi vuodeksi ja se sisältää kymmenen vuoden jatkomahdollisuuden [1, 2]. Suomen ilmavoimien keskeisin tehtävä on Suomen ilmatilan hallinta, valvonta ja sodan aikana hävittäjätorjunta. Ilmavoimille peruslentokoulutuksen siirtäminen Patrialle on osa toiminnan tehostamista ja resurssien kohdentamista avaintoimintoihin hävittäjälentämiseen sekä Hornet-lentokoulutuksen kehittämiseen. Osana lentokoulutusjärjestelmän kehittämistä ilmavoimat keskitti Hawk-harjoituskoneet Kauhavan Lentosotakouluun ja ulkoisti Vinka-alkeiskoulukoneiden teknisen ylläpidon sekä lennätystoiminnan. Sopimuksen mukaan Patria Aviation perusti Tikkakoskelle 1

9 Ilmasotakoulun yhteyteen lentokoulutusorganisaation, jossa varusmiehille, kadeteille ja lennonopettajakurssilaisille annetaan lentokoulutusta ilmavoimien koulutusohjelmien mukaisesti. [1, 2] Patria vie koulutuskonseptiaan jatkuvasti eteenpäin. Sotilaslentokoulutuksen keskittäminen ja harmonisoiminen on kansainvälinen kehityssuuntaus, johon liittyy myös suunnitelmia yhteisestä suihkuharjoituskoneesta. Tämä johtuu osin siitä, että harjoitushävittäjäkalusto on elinkaarensa loppuvaiheessa useissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Suomessa Hawk-suihkuharjoituskoneiden käyttöikä loppuu mennessä. Harjoitushävittäjäkaluston määrällinen tarve Euroopassa on pienempi kuin ennen, joten lentokoulutusta keskittämällä ja harmonisoimalla voitaisiin saavuttaa huomattavia säästöjä. Mahdollinen koulutusyhteistyö 11 eurooppalaisen maan välillä kattaisi hävittäjäohjaajien perus- ja jatkokoulutuksen ennen varsinaista hävittäjillä tapahtuvaa koulutusta. Yhteisenä tavoitteena on 3 4 koulutuskeskusta, joissa koulutettaisiin sotilaslentäjiä yhtenevien vaatimusten ja ohjelmien mukaisesti. Patria, Suomen ilmavoimat ja puolustusministeriö markkinoivat Kauhavan Lentosotakoulua kansainväliseksi koulutuskeskukseksi nimellä Nordic Pilot Training Center. Ratkaisumahdollisuuksia on useita, mutta keskeisenä tavoitteena on pitää harjoitushävittäjäkoulutus Suomessa. [1, 2] 1.2 Tutkimuksen tarve, tavoitteet ja laajuus Patria Aviationin sisäisen toiminnan kehitysyksikön tehtävänä on varmistaa, että Aviationin toiminta täyttää sille asetetut sisäiset ja ulkoiset vaatimukset sekä kehittää toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja tiedonhallintaan liittyviä menettelytapoja. Patria Aviationin laatujärjestelmä on sertifioitu ISO 9001:2000 -standardin mukaan [3]. Lentokoulutustoiminta on Aviationille melko uusi liiketoiminnan ala, joka sisältää kaksi eri lähtökohdista toimivaa yksikköä tulevaisuudessa mahdollisesti enemmän. Patrian lentokoulutustoiminnassa on useita ammattimaisia ja vakiintuneita, viranomaisvaatimuksiin perustuvia menettelytapoja, sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä, mutta prosesseja ei ole yhtenäisesti määritelty eikä dokumentoitu. Tavoite on luoda näille yksiköille yhtenäinen laadunhallintajärjestelmä, jonka avulla toimintaa voidaan 2

10 valvoa ja kehittää sekä tulevaisuudessa sertifioida ISO 9001:2000 -standardin mukaiseksi. Tähän kuuluu olennaisena osana toiminnan prosessien kuvaaminen. [3 5] Tämän diplomityön tavoitteena oli lentokoulutustoiminnan kuvaaminen prosessimaisesti. Prosessikuvauksissa pyrittiin lentokoulutusorganisaatioille soveltuvaan yhtenäiseen ja harmonisoituun kuvaukseen sekä kehitysnäkökulmien huomioimiseen. Työn tuloksena saadut tiedot hyödynnetään lentokoulutusorganisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja toiminta- ja laadunhallintajärjestelmien kuvauksissa. Työ rajattiin koskemaan toiminnan ydinprosesseja, niiden tärkeimpiä aliprosesseja sekä tukiprosesseja. Kirjallisuustutkimus rajattiin lentokoulutusorganisaation toiminnan sekä laadunhallintajärjestelmän kannalta oleellisimpiin asioihin. Yksityiskohtaisten toimintaohjeiden tai menettelytapojen sisältöjä ei ole kuvattu. 2 Tutkimusmenetelmät Työ perustuu kirjallisuustutkimukseen, vapaamuotoisiin haastatteluihin ja kokouksiin sekä tutkimuksen tekijän omaan työkokemukseen Malmin lentokoulutusorganisaation laatupäällikkönä vuodesta 2002 lähtien. Tutkimus tehtiin läheisessä yhteistyössä molempien Patrian lentokoulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöiden kanssa. Tällä pyrittiin varmistamaan, että tutkimustyöllä ja -tuloksilla myötävaikutetaan käytännön toiminnan kehittämiseen. Työssä on käytetty konstruktiivista tutkimusmenetelmää, jossa esitettyyn ongelmaan luodaan ratkaisumalli prosessikuvaukset [6]. Tutkimustyön eteneminen on esitetty kuvassa 1, jossa on tuotu esille prosessimallien kehittämisen iteratiivinen luonne. Edellisen kuvauskierroksen tulos on seuraavan lähtökohta ja työn edetessä tarvittavan kehitystyön määrä pienenee lähestyttäessä parasta mahdollista kuvausta. Prosessikuvausten oikeellisuus ja toimivuus on varmistettu haastatteluin, tutkimalla käytännön toimintatapoja sekä ilmailumääräyksiä. Toiminnan lähtökohdat ja ympäristö eivät kuitenkaan pysy vakioina, vaan prosesseja ja niiden kuvauksia tulee muuttaa tulevaisuuden tarpeiden mukaan, jotta toimintamenetelmät säilyvät selkeinä. 3

11 Kuva 1 Tutkimustyön eteneminen Tutkimuksen teoriapohjan selvittämisessä perehdyttiin ensin yleisesti prosessimaiseen toimintamalliin ja sen soveltamiseen palvelualalla, koska Patrian lentokouluissa ei aiemmin ollut sovellettu prosessimaista lähestymistapaa. ISO 9001 sertifioinnin vaatimukset selvitettiin tutkimalla standardin vaatimuksia ja standardin soveltamista Aviationissa. Lentokoulutusorganisaatiota koskevat siviiliviranomaisvaatimukset selvitettiin perehtymällä yhteiseurooppalaisiin ilmailumääräyksiin, JAR-FCL. Viranomaisnäkökantaa syvennettiin käymällä läpi myös viranomaisten antamia koulutustarkastusraportteja. Sotilasilmailuviranomaisen vaatimukset selvitettiin haastatteluin ja perehtymällä lentokoulutusta koskeviin sotilasilmailumääräyksiin. Kirjallisuustutkimuksessa hyödynnettiin kirjastojen tietokantoja, julkaisujen lähdeluetteloita sekä internetin hakukoneita. Patria Aviationin ja lentokoulutusorganisaatioiden sisäiset käsikirjat, intranetsivut, toimintaohjeet ja muut dokumentit, kuten laatuauditointiraportit, muodostivat merkittävän osan käytetystä materiaalista kartoitettaessa koulutustoimintaa sekä toiminnalle sisäisesti asetettuja vaatimuksia. 4

12 3 Prosessimainen toimintamalli Yritystoiminnassa prosessilla tarkoitetaan erilaisten toimintojen tai tehtävien muodostamaa tapahtumakulkua, joka tuottaa tietyistä syötteistä yrityksen liiketoiminnan kannalta hyödyllisen tuloksen. Jokainen vaihe jalostaa saamansa syötteet suoritteiksi siihen osallistuvien ihmisten, menetelmien, materiaalien, laitteiden ja puitteiden sekä tietojen ja taitojen avulla. Toisin kuin projektia, prosessia voidaan tarkastella joko erilaisten toimien toistuvana sekvenssinä tai samanlaisten vaiheiden toistona (kuva 2) [7]. Tätä tapahtumasarjaa toistetaan jatkuvasti yrityksen tuotteen tai palvelun tuottamisessa. Kuva 2 Toisto ja sekvenssi prosessissa [7] Alkujaan prosessimaisesti on ohjattu vain tuotteita teollisesti tuottavia yrityksiä, joissa samaa, esimerkiksi kemiallista prosessia pyritään toistamaan mahdollisimman pienillä variaatioilla hyvän ja tasaisen laadun varmistamiseksi. Tavaran tuottaminen on prosessina absoluuttisempi kuin palvelun tuottaminen [7]. Teollisessa tuotannossa prosessit ja menettelyt voivat olla hyvin tiukasti ja yksiselitteisesti määriteltyjä ja niistä poikkeaminen yleensä heikentää laatua. Teollisen tuotannon laadunhallinnassa, toiminnan tehostamisessa ja hukan minimoimisessa päästäänkin varsin hyviin tuloksiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä. 3.1 Prosessimainen toimintamalli palvelualalla Palvelu prosessina Palvelun tuottamisessa korostuu työntekijöiden ammattitaito, tilannetaju ja päätöksentekokyky, jotka kehittyvät työkokemuksen myötä. Varsinkin lentokoulutuksessa 5

13 prosessit yksilöityvät tietyssä määrin asiakkaan tarpeiden ja vaatimusten mukaisiksi. Sovittuja menettelytapoja on pyrittävä noudattamaan tarkasti, mutta palvelun tuottamisessa jokin tilanne voi vaatia poikkeamista sovitusta käytännöstä parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi [7]. Tällöin ei enää tulisi puhuakaan poikkeamisesta vaan joustamisesta ja mukautumiskyvystä. Yhden vaiheen toistaminen täsmälleen samalla tavalla on oleellista vain, jos siitä saadaan huomattavaa hyötyä tai jos siitä poikkeaminen aiheuttaa ongelmia [7]. Lentokoulutuksessa sujuvamman ja tehokkaamman toiminnan lisäksi ennalta sovitun menettelyn toistamisella parannetaan lentoturvallisuutta. Prosessimaisella toimintamallilla pyritään yksittäisen toiminnon ohjaamisen lisäksi eri toimintojen vuorovaikutussuhteiden parempaan hallintaan ja pullonkaulojen ennakoimiseen [8]. Tämä edellyttää luonnollisesti prosessimallin tutkimista, kirjaamista sekä työntekijöiden perehdyttämistä. Kun prosessit ja niiden käyttäytyminen sekä vuorovaikutussuhteet tunnistetaan koko organisaatiossa yhtenevästi, pystytään sekä asiakas että toimintaa valvova viranomainen vakuuttamaan toiminnan tehokkuudesta ja vaatimuksenmukaisuudesta. Palveluprosessin, kuten tuotannollisenkin prosessin toistolle on ominaista, että alussa työn painopiste on päätöksissä ja suunnittelussa. Strategisten linjausten tekeminen, päätökset ja itse palvelun suunnittelu kuluttavat vähän resursseja ja konkreettista tulosta syntyy myös vähän. Alkuvaiheen työn laatu alkaa näkyä prosessin edetessä, kun resursseja tarvitaan enemmän, tulos kumuloituu ja kokonaisvaltainen mahdollisuus vaikuttaa prosessiin vähenee [8]. Mitä paremmin resurssien käyttö suunnitellaan, sitä pienemmillä muutos- ja korjauskustannuksilla voidaan myöhemmin edetä. Prosessin lopputuloksen laatua dominoi helposti huonoin osasuoritus. Virheet voidaan toki aina korjata, mutta mitä aikaisemmassa vaiheessa virhe huomataan sitä pienemmiksi korjauskustannukset tyypillisesti jäävät. Mahdollisesti kireässäkin kilpailutilanteessa tuleviin ratkaisuihin käytettävissä olevalla ajalla ja riittävillä resursseilla voi olla kriittinen merkitys [9]. Yksi tärkeimmistä prosessin suorituskykyä ja sujuvuutta kuvaavista tekijöistä on prosessin läpivientiaika, jonka minimoiminen on hyödyllistä yleisesti minkä tahansa 6

14 liiketoiminnan prosesseissa. Prosessin läpivientiajan kannalta tärkeitä tekijöitä ovat eri vaiheiden sisäinen sujuvuus, vaiheiden rajapintojen toimivuus ja vaiheiden järjestys. Kun avainasemassa olevat vaiheet ovat peräkkäin, saattaa koko prosessi lamaantua, jos seuraava vaihe ei saa edelliseltä vaiheelta tarvitsemaansa tulosta. Prosessin vaiheiden toteuttamisella rinnakkain saadaan läpivientiaikoja pienennettyä [8, 9]. On kuitenkin huomattava, että mitä enemmän palveluprosessissa on rinnakkaisuutta, sitä enemmän vaatimuksia asetetaan vaiheiden ja niiden rajapintojen sujuvuudelle sekä henkilöstöresurssien määrälle ja ohjaukselle. Käytännössä palveluprosesseissa puhdas peräkkäisyys tai rinnakkaisuus on harvinaista ja luonnollisesti ainoastaan toisistaan riippumattomia vaiheita voidaan suorittaa rinnakkain. Monesti vaiheiden järjestystä ja ajoitusta voitaisiin kuitenkin optimoida paremmin (kuva 3). Avainasemassa olevien prosessien väliset riippuvuussuhteet on tunnistettava, jotta ne voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla [8]. Heräte Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Tulos Vaihe 1 Heräte Vaihe 2 Vaihe 3 Tulos Vaihe 4 Heräte 1a 1b 1c 1d 2a 2b 2c 2d 3a 3b 3c 4a 4b Tulos Kuva 3 Peräkkäisyys ja rinnakkaisuus sekä vaiheiden järjestyksen optimoiminen prosessissa, mukaillen lähteestä [8] Aika 7

15 3.1.2 Organisoituminen Asiakkaalle arvokkaimmat asiat syntyvät prosessikokonaisuuden lopputuloksena, jonka tuottamiseen koko organisaatio osallistuu. Järjestäytymätön toiminta, jossa ennalta sovittuja toimintatapoja ei ole tai niitä ei tiedetä tai noudateta, ei voi olla prosessi. Määrittelemätöntä toimintaa ei voi mitata eikä sellaista toimintaa voi määrätietoisesti hallita. Toimiakseen tehokkaasti yrityksen on tunnistettava ja määriteltävä useita toisiinsa liittyviä toimintoja sekä niiden rajapinnat. [7, 9] Perinteisessä funktionaalisessa organisaatiossa prosessi leikkaa useaa eri osastoa kuten esimerkiksi markkinointia, tuotantoa, tuotekehitystä ja hallintoa. Kullakin osastolla on omat tavoitteensa ja prioriteettinsa, jolloin yrityksen toiminnan kokonaisuus saattaa jäädä liian vähäiselle huomiolle. Vaikka yksi osasto tekisi kaikkensa nopean ja virheettömän toiminnan eteen, johtaa se vain vähämerkityksiseen osaoptimointiin, jos tulos viipyy toisessa osastossa tarpeettoman kauan. Puhdas funktionaalinen organisoituminen sisältää siis rajapintojen toimimattomuuden riskin, jollei kellään ole selkeää vastuuta prosessista kokonaisuutena [9, 10]. Tarvittavien prosessien määrittelyn jälkeen yrityksen tulisi organisoitua niiden mukaisesti eikä päinvastoin. Organisoituminen tarvittavien toimintojen ja tehtävien pohjalta mahdollistaa myös nopean sopeutumisen muuttuviin tilanteisiin [9]. Puhtaan prosessiorganisaation varjopuolena voi olla se, että tekniseen osaamiseen ei keskitytä riittävästi, jos monitoimiset tiimit keskittyvät ajamaan vain omaa prosessiaan mahdollisimman nopeasti läpi [7]. Matriisiorganisaatiossa prosessien sujuvuus pyritään varmistamaan kahdella risteävällä ulottuvuudella. Toisena ulottuvuutena ovat perinteiset toiminnalliset yksiköt ja toisena ulottuvuutena prosessit tai projektit. Tiimin jäsenillä on täten yleensä kaksi esimiestä: prosessista vastaava esimies ja toiminnallisen yksikön esimies. Matriisiorganisaation etuja ovat joustavuus, tehokas osaamisen hyödyntäminen, tiedonkulun helpottuminen ja tiimin jäsenten motivaatio. Monille esimiehille raportointi saattaa toisaalta aiheuttaa sekaannuksia, ristikkäisiä vaatimuksia ja valtataistelua [11]. Tehokkuuden sekä tiedon ja osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti liiketoiminnan olosuhteiden kansainvälistyessä ja kilpailun kovetessa. Yksi yritys ei enää välttämät- 8

16 tä kykene yksin hallitsemaan asiakkaiden tarvitsemia kokonaisuuksia ja niitä koskevia vaatimuksia. Tällöin useampien organisaatioiden voimavarojen käyttöön saaminen, yhteispeli ja verkostoituminen ovat tärkeitä etuja [12]. Tälle suuntaukselle ja sen ilmenemismuodoille on kirjallisuudessa useita eri nimityksiä. Verkostoituminen voi olla sisäistä tai ulkoista verkostoitumista. Yrityksen sisäisessä verkostoitumisessa kiinteässä yhteistyössä toimivat yksiköt tai tiimit muodostavat organisaation sisäisen verkoston, jossa prosessit kulkevat yksikkörajojen yli. Ulkoinen verkostoorganisaatio on taas useiden itsenäisten yritysten tai organisaatioiden yhteenliittymä, jolla pyritään tehokkaammin palvelemaan asiakasta. Hyvä esimerkki laajasta yritysten verkostosta on Airbus-konsortio, johon kuuluu lentokoneenvalmistajia useista eri maista [11]. Kirjallisuudessa organisaatioita, jotka ovat kahden tai useamman organisaation risteymiä, kutsutaan muun muassa nimellä hybridiorganisaatio. Nimi kuvaa hyvin organisaatiota, jonka työntekijät työskentelevät jatkuvasti tiiviissä ryhmissä yhteisen asian hyväksi, mutta ovat samalla eri organisaatioiden työntekijöitä. Esimerkiksi Patrian Tikkakosken lentokoulutusorganisaatiossa asiakkaan tyytyväisyys ostamaansa palvelutuotteeseen on pyritty varmistamaan palvelun tuottajan ja ostajan muodostamalla hybridiorganisaatiolla [16]. Hybridiorganisaatio on parhaimmillaan erittäin nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja liiketoimintaympäristön muutoksiin reagoiva, joustava yhdistelmä eri yritysten osaamisesta ja resursseista [11, 12]. Hybridiorganisaation haasteita ovat eturistiriitojen ratkaiseminen, vaikea ohjattavuus, sisäinen kilpailu ja tehottomuusloukku. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan huolellisilla henkilövalinnoilla sekä selkeästi määritetyillä tehtäväjaoilla, johtosuhteilla, prosesseilla ja hyvillä sopimuksilla. Yhteisistä tavoitteista sopiminen ja asiakaskeskeisyys ovat hybridiorganisaation lähtökohtia [12]. Yritykset keskittyvät nykyään yhä enemmän omaan ydinosaamiseensa, muodostavat strategisia kumppanuuksia ja ulkoistavat toimintoja, jotka eivät ole strategisesti merkittäviä. Kriittisiksi tekijöiksi nousevat kumppanuuksien hallinta ja johtaminen: kuinka johtaa toimintoja ja ihmisiä, joihin ei ole olemassa varsinaista hierarkkista yhteyttä tai määräysvaltaa. Kaikilla organisaatiomuodoilla on omat etunsa ja rajoituksensa, jotka yrityksen on tiedostettava ja rakennettava omiin tarkoituksiinsa sopi- 9

17 va malli. Käytännössä yritysten organisaatioissa on useiden eri organisaatiomuotojen piirteitä, eikä puhtaasti jonkin teoreettisen mallin mukaista organisaatiota ole [11] Palveluprosessin virheettömyys ja vaihtelu Tuoteprosessien valvonnassa käytetyt tilastolliset menetelmät tuovat esille kaksi erityyppistä vaihtelua; yleinen ja erityinen vaihtelu. Yleinen vaihtelu on järjestelmän eri ominaisuuksista johtuvaa, usein normaalijakautunutta vaihtelua, jota prosessi tuottaa jatkuvasti, koska se on sellaiseksi suunniteltu. Erityisen vaihtelun syyt ovat yleensä nimettävissä ja tunnettavissa olevia satunnaisia syitä, jotka tuottavat epäsäännöllistä vaihtelua. Palveluiden tuotannossa esiintyy niin ikään vaihtelua, joka voi johtua yleisistä tai erityisistä syistä. Palveluissa vaihtelu koskee useimmiten aikamuuttujia, kuten aikatauluissa pysymistä sekä jonotus- ja toimitusaikoja. [7, 11] Tarkastellaan esimerkiksi lentokoulun tietyn koulutusmuodon oppilaiden valmistumisaikoja. Saadaan tuloksia väliltä viikkoa suurimman osan ollessa kuitenkin alle 80 viikkoa ja keskiarvon ollessa 77 viikkoa. Vaihtelu 70 ja 80 viikon välillä johtuu yleisistä syistä, kuten aikataulujen yhteensovittamisista, joiden vuoksi olisi jopa luonnotonta odottaa, että samana päivänä aloittanut kurssi myös valmistuisi täsmälleen samana ajankohtana. Yli 80 viikon valmistumisajoille löytyy erityisiä syitä, kuten oppilaan motivaation taso, loppukokeiden läpäisemättömyys ja vähäisempi aktiivisuus lentämisessä tai jokin oppilaasta riippumaton hidaste. [13, 14] Jako yleisiin ja erityisiin syihin ei ole absoluuttinen, vaan se riippuu tarkasteltavasta systeemitasosta [7]. Jos esimerkiksi tarkastellaan koko lentokoulun oppilaiden tuloksia ja valmistumisaikoja, saattaa yksittäisen kouluttajan ammattitaidottomuus tai huolimattomuus hukkua muiden syiden joukkoon ja näyttäytyä systeemin ominaisuutena. Jos taas tarkastellaan tiettyjen kurssien, koulutusvaiheiden tai jopa aineiden koetuloksia ja läpivientiaikoja, niin tällaiset syyt tulevatkin jo esille erityisinä. Palvelun tuottamisen yhteydessä on pohdittava ja päätettävä, millainen vaihtelutaso on hyväksyttävissä ja milloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin, esimerkiksi parempaan aikatauluoptimointiin. 10

18 Myös palvelusekvenssin jonkin vaiheen puuttuminen tai sijoittaminen väärään paikkaan vaikuttaa lentokoulutuksessa prosessin sujuvuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tämä voi ilmetä asiakkaiden tyytymättömyytenä, koska lentokoulutuksessa asiakas on interaktiivisesti mukana palvelun tuottamisessa. Lentokoulutus, kuten palveluprosessit yleensäkin, on avoin prosessi, jota ei voi täysin eristää ulkoisilta tekijöiltä. Palvelutuotteen kaikkia vaatimuksia ja tehtäviä ei voida määritellä etukäteen, koska ne syntyvät tuottajan ja asiakkaiden välisenä yhteistyönä [11]. Koska vaihtelu kuuluu toiminnan luonteeseen, on organisaation opittava toimimaan sujuvasti siitä riippumatta [7]. Ilmailussa on tärkeää, että suunnitelmiin kuulumattomiin tilanteisiin on olemassa valmiiksi mietityt toimintamenettelyt, ohjeistukset ja välineet, joilla tilanne korjataan mahdollisimman nopeasti. Yllättäviin tilanteisiin varautumiseen kuuluu olennaisena osana muun muassa ennalta sovittu varamiesjärjestelmä. Kyseessä ei siis tarvitse olla onnettomuus tai vakava poikkeama, vaan jo normaalivaihtelun hallinta edellyttää, että palveluprosessista rakennetaan häiriönkestävä. Ohjeistuksien määrä kannattaa kuitenkin pitää tarpeenmukaisissa mittasuhteissa. Ohjeistuksien määrän ja monimutkaisuuden lisääntyessä tulee sekä niiden noudattamisesta että noudattamisen valvonnasta hankalampaa. Mikäli ohjattavuutta pyritään tällöin parantamaan ohjeistuksia lisäämällä, tulee järjestelmästä helposti yhä hankalammin ohjattava (kuva 4). [7] O h j a t t a v u u s Ohjeistuksien määrä Kuva 4 Ohjattavuuden muuttuminen ohjeistuksien määrän kasvaessa [7] 11

19 Laadun määritelmä palvelualalla riippuu tarkastelun lähtökohdista. Toimintaa pitää kuitenkin voida mitata ja arvioida, jos sen katsotaan kuuluvan laadunhallinnan piiriin [7]. Lentokoulutuksen laatua voidaan lähestyä eri sidosryhmien näkökulmista. Ilmailuviranomainen valvoo lentoturvallisuuteen vaikuttavia asioita sekä lakien ja määräysten noudattamista. Käytännössä toiminnan laatu on heille määräysten noudattamisen virheettömyyttä. Lentokoulun oppilas kokee palvelun laadun pitkittäissuuntaisesti ainutkertaisena prosessina eikä hänellä ole vertailukohtia yksittäisille prosesseille. Palvelun tuottajaa taas kiinnostaa yhden vaiheen toistokertojen välinen vaihtelu, koska sillä tiedolla toimintaa voi kehittää tehokkaammaksi. Työllistäjille valmistunut lentäjä on koulutusorganisaation tuote, jolle he asettavat tietyt vaatimukset. 3.2 Sidosryhmien merkitys Asiakkaat ja yhteistyökumppanit Yrityksen sidosryhmiin kuuluvat henkilöt ja ryhmät, joiden edut liittyvät organisaation aikaansaannoksiin ja menestykseen. Asiakkaat ovat liikeyrityksen tärkein sidosryhmä. Jotta kehittämisessä keskityttäisiin olennaisiin seikkoihin, on pohdittava huolellisesti ketkä ovat yrityksen asiakkaita. Kaikki asiakassuhteet voidaan periaatteessa nähdä yhteistyösuhteina, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Yrityksen onkin itse määriteltävä, mitkä ovat kumppanuussuhteen tunnuspiirteet. Yleisesti yhteistyön tunnuspiirteinä nähdään pitempiaikaisiin sopimuksiin perustuvat ratkaisut, yhtenevät tavoitteet, keskeisen tiedon jakaminen ja nopea kulku sekä osapuolten keskeisten prosessien kytkeminen. Hyvään yhteistyöhön kuuluvat myös kohtalaiset ja tasavertaiset investoinnit yhteisiin hankkeisiin ja vähäinen kilpailuttaminen [15]. Nämä tunnuspiirteet vahvistuvat sitä enemmän mitä lähemmäs varsinaista kumppanuutta mennään. Kumppanuussuhde on uuden tiedon, osaamisen ja arvon lähde, ei vain tiedon vaihtamisen näkökulmasta vaan myös puhtaasti yhteistyön synnyttämänä. Aidon kumppanuussuhteen tunnusmerkki on osapuolien tasavertaisuus [15, 16]. 12

20 Suoran asiakkaan tunnistaminen ei yleensä ole hankalaa; asiakas on markkinointiviestinnän kohde, hän pyytää tarjouksen, neuvottelee, solmii sopimuksen, vastaanottaa palvelun ja mikä tärkeintä maksaa laskun. Lentokoulutuksessa näin voi toimia yksityinen henkilö, mutta välitön asiakas on myös palvelun omille työntekijöilleen tai oppilailleen tilaava ja maksava yritys. Esimerkiksi Pilot Training Tikkakosken välitön asiakas on Ilmasotakoulu, jota käytännön toiminnassa myös koulutettavat oppilaat edustavat. Koulutusprosessissa koulutettavan asiakkaan kohtaaminen, totuuden hetki, on jatkuva eli palveluntoimittajan kyvykkyyttä vastata asiakkaan odotuksiin mitataan lähes tauotta. Välittömän asiakkaan, sekä koulutettavan että koulutuksesta maksavan asiakkaan, tarpeen tyydyttäminen ja hänen palautteensa analysointi luovat yrityksen laadun perustan. Vaikka välittömien asiakkaiden tyytyväisyys olisi hyvä ja vuosittainen valmistuneiden määrä korkea, ei toiminnalla ole pidemmän aikavälin edellytyksiä, jos valmistuneet eivät työllisty. Lentokoulutusorganisaation tärkeimpiä välillisiä asiakkaita ovat valmistuneita oppilaita työllistävät lentoyhtiöt. Lentoyhtiöiden lentäjilleen asettamia vaatimuksia ja jo työllistetyistä annettua palautetta tulisi käyttää koulutuksen sisällön suunnittelussa. On selvitettävä, millaisena lentoyhtiöt näkevät lentokoulun suorituskyvyn, mistä koulutuksen ominaisuuksista heille on eniten hyötyä ja miten he sitä mittaavat. Lentoyhtiöiden arviointiperusteet on otettava huomioon oppilasvalinnoista lähtien. Lentokoulun tärkein toimite lentoyhtiöiden kannalta on alalle soveltuva, tarvittavan lupakirjan omaava, motivoitunut, yhteistyökykyinen ja kehityskelpoinen työntekijä. Lentoyhtiöt arvioivat koulutusorganisaation prosesseja sen lopputuotoksen perusteella kokonaisuutena, johon heillä on myös vertailuarvonsa. Lentokoulun sisäinen toiminta kiinnostaa heitä siinä määrin kun se vaikuttaa lopputuotteeseen, eniten heitä kiinnostaa valmistuneiden lentäjien taso. [7, 10, 11] Ulkoisten, sekä välittömien että välillisten asiakkaiden lisäksi yrityksellä on sisäisiä asiakkaita. Jokaiselle prosessille seuraava prosessi on asiakas, joka voi olla tyytymätön tai tyytyväinen saamaansa syötteeseen. Lentokoulutusorganisaatiot ovat yksikköinä tyypillisesti niin pieniä ja lentokoulutus luonteeltaan sellaista, että sisäisen yhteispelin ja tiedon kulun on oltava saumatonta. Mikäli yrityksen sisäinen yhteistyö ei toimi halutulla tavalla, tulee siitä ennemmin tai myöhemmin ulkoisen asiakkaan on- 13

21 gelma. Ongelmat näkyvät ensin aikataulujen pitämättömyytenä, mutta kasaantuessaan ne vaikuttavat lopulta koe- ja tarkastuslentotuloksiin ja läpivientiaikoihin [4]. Sisäisenä asiakkaana voidaan nähdä myös esimies, joka valvoo toimintaa ja jolla on tietyt odotukset ja vaatimukset. Prosessimaisessa toimintamallissa tämä rooli on heikko, koska itseohjautuvan tiimin ei katsota tarvitsevan sitä [10]. Toisaalta se, että työntekijällä on selkeä esimies, jolle hän vastaa työstään ja johon hän voi tukeutua, ei sulje pois itseohjautuvaa työskentelyä. Myös kertaus- tai täydennyskoulutusta saava kouluttaja on sisäinen asiakas, jota kohtaan yrityksellä on velvollisuuksia. Hyvät asiakassuhteet poikivat sopimuksia, tilauksia ja yhteistyömahdollisuuksia. Asiakkaiden tekemät toimittajan auditoinnit tai muut arviot ovat ulkoisen näkökulmansa vuoksi tärkeitä kehittämisessä tarvittavan tiedon lähteitä. Negatiivinenkin asiakaspalaute on otettava vastaan arvokkaana tietona, jonka pohjalta toimintaa voi kehittää. Asiakaspalaute tulisi kerätä ja koota systemaattisesti ja säännöllisesti sekä analysoida ja tehdä tarvittavat päätökset yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa. Kaikkien asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kokemaan laatuun liittyy läheisesti yrityksen missio, syvällinen toteamus yrityksen toiminnan tarkoituksesta. Liikeyrityksen missioon sisältyy myös mission muita osia rajoittava vaatimus toiminnan kannattavuudesta, mikä aiheuttaa usein ristiriitaa mission muiden osien kanssa. Missio on pitkäaikaisten toiminnan edellytysten ja peruspilareiden rakentamista koko yrityksen elinkaaren ajan. Tuloskatselmus tehdään usein jopa neljännesvuosittain. Tämä saattaa johtaa tärkeistä asioista tinkimiseen kiireellisten asioiden vuoksi. Seuraamuksena voi olla esimerkiksi yrityksen imagon kärsiminen asiakkaiden keskuudessa. [7] Viranomaiset Sotilaslentokoulutusta valvoo sotilasilmailuviranomainen ja siviililentokoulutusta siviili-ilmailuviranomainen. Sotilas- ja siviili-ilmailuviranomaisilla ei ole toimivaltaa toisiinsa. Uuden ilmailulain tullessa voimaan vuoden 2006 alusta oikeussääntöjen antaminen ja julkiset hallintotehtävät erotetaan liikelaitoksena toimivasta Ilmailulaitoksesta erilliseen Ilmailuhallintoon. Ennen vuoden 2006 vaihdetta ilmailuviran- 14

22 omaisen tehtävät on hoitanut Ilmailulaitoksen yhteydessä itsenäisesti toiminut Lentoturvallisuushallinto. Ilmailuhallinto vahvistaa ja julkaisee ilmailua koskevien kansainvälisten normien mukaiset määräykset ja tekee niihin Suomessa tarvittavat poikkeukset ja lisäykset Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden sallimissa rajoissa [17]. Ilmailuhallinnon on neuvoteltava sotilasilmailuviranomaisen tai sisäasiainministeriön kanssa ennen lentosääntöjen muuttamista, mikäli sillä on vaikutusta sotilasilmailun tai rajavartiolaitoksen ilmailutoiminnan erityistarpeisiin [17]. Ilmailuhallinnon rahoitusjärjestelyt poikkeavat aiemmista Lentoturvallisuushallinnon rahoitusjärjestelyistä. Ilmailuviranomaisen omarahoitusosuus nousee huomattavasti. Suuri osa Ilmailuhallinnon perustamis- ja toimintakuluista tullaan kattamaan ilmailun toimijoilta perittävillä maksuilla [18, 19]. Pääosa ilmailusektorin viranomaispalvelujen kustannuksista tulee siis ilmailusektorin katettavaksi, mikä vaikuttaa myös lentokoulujen toimintaan, esimerkiksi kohonneiden koulutuslupamaksujen muodossa. Suomen siviili-ilmailuviranomaisen toiminta perustuu Suomen ilmailulakiin, ICAO:n yleissopimukseen, Euroopan yhteisön lainsäädäntöön sekä yhteiseurooppalaisiin ilmailuvaatimuksiin. Ilmailuviranomainen noudattaa kansainvälisiä normeja, jotka yleensä saatetaan voimaan suomalaisella ilmailumääräyksellä, elleivät ne ole suoraan velvoittavia. Omia kansallisia normeja laaditaan vain, kun kansainvälisiä normeja ei ole tai ne eivät sovellu suomalaisiin olosuhteisiin. Suomen ilmailuviranomaisen päätehtäviä ovat [19]: - lentoturvallisuusnormien valmistelu ja vahvistaminen - toimilupien myöntäminen - rekistereiden ylläpito - ilmailutoiminnan valvominen ja tarkastaminen - osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ilmailun säännösten kehittämisessä ja ilmailun valvonnassa. Kaikissa näissä tehtävissään siviili-ilmailuviranomainen koskettaa myös lentokoulutusorganisaatioita. Siviililentokoulu toimii ilmailuviranomaisen myöntämien lupien 15

23 varassa ja noudattaa toiminnassaan heidän säätämiään ilmailumääräyksiä. Ilmailuviranomainen valvoo ja tarkastaa vuosittaisissa koulutustarkastuksissa lentokoulun toimintaa, tarkastaa ja hyväksyy toiminta- ja koulutuskäsikirjat ja niiden muutokset, sekä rekisteröi useita lentokoulun toimintaan liittyviä tietoja. Myös säännösten kansainvälinen kehitys vaikuttaa lentokoulutustoimintaan. Suomen sotilasilmailuviranomaisen tehtävää hoitaa vuodesta 2006 alkaen Ilmavoimien Esikunnan yhteydessä toimiva, mutta siitä riippumaton sotilasilmailuviranomaisyksikkö, joka huolehtii sotilasilmailun turvallisuudesta ja valvonnasta sekä muista sotilasilmailuun liittyvistä viranomaistehtävistä, kuten sotilasilmailumääräysten asettamisesta. Aiemmin sotilasilmailuviranomaisena on toiminut Ilmavoimien Esikunta. [17, 20, 21] Viranomaiset tuottavat valvonta- ja hyväksymisprosesseissaan kaikkien lentoliikenteen toimijoiden kuluttamia palveluja, opastusta ja neuvontaa. Viranomaisvaatimusten noudattaminen on lentokoulun toiminnan jatkuvuudelle asiakastyytyväisyyttäkin kriittisempi edellytys Yhteiskunta Siviililentokoulutuksen tarve syntyy lentoliikenteestä. Lentoliikenneteollisuus on nopeasti kasvanut kuljetusteollisuuden osa, joka käsittää paljon tuottajia ja kuluttajia. Lentoliikenneteollisuuteen kuuluu lentokoneiden ja laitteiden valmistajia, lentoyhtiöitä, huolto-organisaatioita, lentoasemia, polttoaineen toimittajia sekä paljon muita palveluntarjoajia (kuva 5). 16

24 Kuva 5 Lentoliikenneteollisuus [22] Sidosryhmänä yhteiskunnan voidaan nähdä tarvitsevan lentokoulutusta sekä lentotoiminnan normaalista elämisestä että kasvusta johtuvan tarpeen tyydyttämiseen. Lentoliikenteellä on vuotuinen tarve saada uusia päteviä ja kehityskelpoisia työntekijöitä. Suurilla lentoyhtiöillä on huomattava lentäjätarve yksinomaan vuosittaisen eläköitymisen vuoksi. Esimerkiksi Lufthansa tarvitsee pelkästään eläköitymisen vuoksi noin 100 uutta lentäjää vuosittain. Lentoyhtiöiden investoidessa uuteen kalustoon ja liikenteen lisäämiseen voi lentäjien tarve nousta jopa kolme kertaa perustarvetta suuremmaksi, riippuen lentokoneiden lisäyksestä sekä lentokonetyypeistä [23]. Finnair tarvitsee vuosittain noin 40 uutta lentäjää [24]. Mikäli koulutukseen ei panosteta Suomessa, palkataan joko ulkomaisia tai ulkomailla koulutuksensa saaneita lentäjiä. Ulkomailla hankittu lentokoulutus on yleensä saatu JAA:n jäsenvaltiossa, koska jäsenvaltioiden ulkopuolella hankittu lupakirja ei mahdollista suoraa pääsyä lentotehtäviin Suomessa [25]. Suomessa lentokoulutuspalvelua tarvitsevat siviili-ilmailun lisäksi ilmavoimat sekä rajavartiolaitos. Ilmavoimien alkeislentokoulutus kattaa myös maavoimien ja rajavar- 17

25 tiolaitoksen lentäjätarpeen ja perustuu lentäjätarpeen laskennallisille arvioille, joiden mukaan ilmavoimat valitsee alkeiskoulutukseen noin oppilasta vuosittain. Ilmavoimat pyrkii kouluttamaan noin hävittäjälentäjää vuosittain. Eläkkeelle jäätyään puolustusvoimien lentäjät siirtyvät usein lentoyritysten palvelukseen. Ilmavoimien palveluksessa olevia lentäjiä siirtyy lentoyhtiöiden palvelukseen toisinaan myös ennen suunnitellun sotilaslentäjän sopimuskauden loppua, noin vuoden iässä, tyypillisen eläkeiän ollessa 45 vuotta [26, 27]. Ilmavoimien kannalta tämä on resursseja kuluttavaa hukkaa, jota se pyrkii ehkäisemään. Siviililentokoulutuksen volyymin tulisi olla riittävä kattamaan lentoyhtiöiden lentäjätarve. Opetusministeriön asettaman ilmailualan koulutustyöryhmän arvion mukaan eläkkeelle siirtyy noin 40 lennonopettajaa kymmentä vuotta kohti. Työryhmän mukaan, tarkasteltaessa lennonopettajien ikärakennetta viiden vuoden ikäluokituksen pohjalta, lennonopettajakelpuutuksia on eniten yli 55-vuotiailla (kuva 6). Tarkastelussa on nähtävissä myös Suomen väestön ikärakenne. Merkittävä osa lentoyhtiöiden palveluksessa olevista lentäjistä kuuluu suureen ikäluokkaan, joten eläköityminen kuluvan vuosikymmenen aikana on huomattavaa. Työryhmän arvion mukaan ammattilentäjäkoulutustarpeita varten lennonopettajia tulee kouluttaa pelkästään siviili-ilmailun tarpeisiin keskimäärin viisi vuodessa [25] henkilöä < > 55 ikäluokka Kuva 6 Lennonopettajat ikäluokittain vuonna 2003 [25] 18

26 Kuitenkin tärkein velvollisuus, mikä lentokoululla on ilmailutoimijana yhteiskuntaa kohtaan, on kokonaisvaltainen lentoturvallisuuden huomioiminen toiminnassa. Tinkimättömyys lentoturvallisuudesta tulisi näkyä valintaprosessissa, koulutuksen sisällössä, oppilasarvioinnissa, toiminnan laadunvalvonnassa sekä toimintamenetelmissä ja henkilöstön koulutuksessa. Kuvassa 7 on esitetty vakaviin onnettomuuksiin johtaneiden syiden jaottelu Boeingin tekemän tutkimuksen mukaan [28]. Kuvan mukaan yli puolet vakaviin lento-onnettomuuksiin johtavista syistä johtuu lentomiehistöstä. Osuus on eittämättä hallitseva. Henkilöstön koulutuksella pyritään vaikuttamaan osaan onnettomuuksia aiheuttavista syistä myös huoltotoiminnassa [29]. Inhimillisten virheiden aiheuttamien syiden moninaisuus rajoittaa niiden ennaltaehkäisyä, mutta jokaisen lentokoulutusorganisaation missioon tulisi sisältyä tinkimätön pyrkimys omalta osaltaan vaikuttaa lentomiehistöstä johtuvien onnettomuuksien minimoimiseen. Kuva 7 Liikennelentokoneiden onnettomuuksien syyt [28] Henkilöstö Viranomaiset asettavat huomattavia lupakirja-, kelpuutus- ja kokemusvaatimuksia siviilikoulutusorganisaation koulutuspäällikölle ja päälennonopettajalle. Toimenku- 19

27 vasta riippuen lennonopettajilta vaaditaan erilaisia kelpuutuksia. Kaikilta lennonopettajilta vaaditaan ansiolentolupakirjan, lennonopettajan kelpuutuksen ja ansiolentämiseen oikeuttavan lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen (Medical 1) jatkuvaa ylläpitoa. Teoriaopettajilta vaaditaan alansa asiantuntemusta ja pätevyyttä. Yleensä lennonopettajat toimivat myös teoriaopettajina. Henkilöstöltä odotetaan virallisen kelpoisuuden lisäksi korkeaa ja monimuotoista osaamisen tasoa, oma-aloitteisuutta sekä oman työnsä suunnittelua ja organisointia. Henkilöstö on palveluja tuottavan yrityksen tärkein ja vaikeimmin hallittava voimavara. Kestävään laatuun pyrkivän yrityksen johtaminen on pitkäjänteistä. Organisaation kitkaton ja tehokas toiminta on herkkä henkilöstösuhdeongelmien ja yhteishengen suhteen. Johtajilta vaaditaan aitoja ihmissuhdetaitoja. Työntekijöiden asiantuntemusta tulisi hyödyntää tehokkaasti. Lentokoulutusorganisaation hierarkia käsittää tyypillisesti neljä porrasta: vastuullinen johtaja, koulutuspäällikkö, vastuuhenkilöt ja kouluttajat. Käytännön toiminnassa lentokoulutusorganisaation hierarkia näyttäytyy kuitenkin varsin matalana ja tiimimäisenä, yleensä vastuuhenkilöt ovat myös aktiivisia kouluttajia. Henkilöstö vaatii oikeutetusti myös hyviä työolosuhteita. Työnteon puitteiden, kuten opetusmateriaalien, -välineiden ja -tilojen, tarvittavien ohjeistuksien sekä järjestelyjen tulee olla kunnossa. Lisäksi todellisen työssä jaksamisen ja motivaation ylläpito edellyttää selkeää vastuualueiden ja työtehtävien määrittelyä sekä palkitsemista. Työntekijöille tulee antaa perehdyttämis- ja ylläpitokoulutusta sekä avoin ja aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Pelkkä aloitelaatikko ei aja vaikuttamismahdollisuuden asiaa, vaan yrityksen johdon tulee aktiivisesti ylläpitää osallistumista ja työryhmän yhtenäisyyttä. Johdon tehtävä on luoda henkilöstön toiminnalle mahdollisimman hyvä ympäristö. Motivoitunut työntekijä ottaa vastuun omista suorituksistaan ja näkee oman roolinsa merkityksen osana toimivaa organisaatiota [30]. Kun työntekijöille asetetaan huomattavia pätevyysvaatimuksia, jätetään henkilöarvioinnin muut näkökohdat kuten persoonallisuus ja yhteistyökyky hyvin helposti liian vähäiselle huomiolle. Näiden asioiden laiminlyönnillä voi kuitenkin olla arvaamat- 20

28 tomia vaikutuksia työilmapiiriin. Myös kouluttajien pedagogisiin taitoihin tulisi kiinnittää huomiota sekä työhönoton yhteydessä että henkilöstökoulutuksissa [4] Omistajat Yrityksen menestyminen edellyttää, että omistajien odotukset täytetään riittävän hyvin. Liiketoiminnan päätarkoitus on hyödyttää omistajia maksimoimalla sijoitetun pääoman tuotto [11]. Yrityksestä voi toki olla omistajille muutakin hyötyä kuin rahallinen tuotto. Pidemmällä aikavälillä kannattavuus on kuitenkin yrityksen olemassaolon välttämätön edellytys. Ylimmällä yritysjohdolla on päävastuu yrityksen kannattavuudesta. Johdon on päätettävä liiketoiminnan pitkän aikavälin suuntaviivat ja pohdittava, millä tavoin muuttuvassa ympäristössä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin nähden johdon on luotava strategia. Strategia edellyttää vahvaa näkemystä tavoitteista ja pitää sisällään keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Johdon tulee suunnitella ja ohjata kaikkia yrityksen resursseja myös parhaan mahdollisen taloudellisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Omistajia tai heidän edustajiaan on pidettävä ajan tasalla muulloinkin kuin yhtiökokouksissa [10, 11]. Minkä tahansa yrityksen johtamisstrategian päättävät lopulta omistajat. 3.3 ISO standardi Yleistä Kansainvälinen ISO standardi määrittelee laadunhallintajärjestelmiä koskevat yleiset vaatimukset, jotka soveltuvat kaikille organisaatioille niiden tyypistä, koosta ja tuotettavista tuotteista tai palveluista riippumatta. Standardi on suunniteltu käytettäväksi osana laajempaa ISO standardikokonaisuutta, mutta sitä voidaan soveltaa myös erikseen. Standardissa ISO 9000 esitetään laadunhallintajärjestelmien perusteet ja sanasto, standardi ISO 9004 taas sisältää syvempää laadunhallintajärjestelmiä koskevaa ohjeistusta organisaatioille, jotka haluavat tavoitella suorituskyvyn jatkuvaa parantamista laajemmin kuin standardin ISO vaatimukset edellyttävät [30, 31]. Lisäksi standardi ISO 9001 on nykyään tyypillinen osa yritysten kaupallisia sopimuksia, minkä vuoksi vähintään sen määrittämä laadun taso olisi hyvä saavuttaa. 21

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille 17.6.2014 Karoliina Vesterbacka Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuuhenkilöiden roolit ja vastuut Organisaation tulee esittää/nimetä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Koulutus- ja toimintakäsikirjat / koulutusohjelmat

Koulutus- ja toimintakäsikirjat / koulutusohjelmat Koulutus- ja toimintakäsikirjat / koulutusohjelmat Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. EASA:n säädöskartta http://www.easa.europa.eu/regulations/regulations-structure.php

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUN VIRANOMAISOHJE MILITARY AVIATION ADVISORY SIO-To-Lt-003 18.02.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Siviili- ja sotilasilmailun alkeis-ja peruslentokoulutusselvityksestä. Ilmailualan seminaari, Hyvinkää,

Siviili- ja sotilasilmailun alkeis-ja peruslentokoulutusselvityksestä. Ilmailualan seminaari, Hyvinkää, Siviili- ja sotilasilmailun alkeis-ja peruslentokoulutusselvityksestä Ilmailualan seminaari, Hyvinkää, 13.11.2014 www.defmin.fi/julkaisut_ja_asiakirjat/julkaisuhaku/ 17.11.2014 2 Ensimmäisestä selvityksestä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen Yksinkertaista. Me autamme. TM Ceriffi Oy Ver 3.0 22.11.2015 Mikko Kettunen UKK, ISO 9001:2015 Usein kysytyt kysymykset ISO 9001 uudistumisesta Mikä on ISO 9001? Milloin uudistus tapahtuu? Mitä muutos

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Organisaatiolupapalvelut p Trafissa Osastonjohtaja Sanna Sonninen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Organisaatiolupapalvelut Trafissa Trafi huolehtii siviili-ilmailun turvallisuudesta myöntämällä luvat

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt 10/11/2016 ESMA/2016/1477 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Kjy, ravintolapalveluverkoston tapaaminen 27.11.2008 tj. Tarja Alatalo Esityksen sisältö

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja TURVALLISUUTTA KOSKEVA VUOSIKATSAUS 13 Tiivistelmä Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja Katsauksen sisältämät tiedot ovat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tilanne ilmailujohtaja Pekka Henttu Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. 28/05/2012 - Trafi - Turvallisuusnäkymiä - kaupallinen - yleisilmailu 2 Historia i palvelunäkökulma l l VIRANOMAISUUS

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

EASA muutokset FTO:n kannalta

EASA muutokset FTO:n kannalta EASA muutokset FTO:n kannalta Tarkastuslentäjien kertauskoulutus 8.11.2013, Tina El-Nemr, Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Esityksessä käsiteltävät aiheet Yleiset siirtymää koskevat aikarajat

Lisätiedot

Erityislentotoiminta, SPO alkaen

Erityislentotoiminta, SPO alkaen Erityislentotoiminta, SPO 21.4.2017 alkaen 16.08.2016 SPO:n voimaantulo ja määrittelyt EASA lentotoiminta-asetuksella, 965/2012, erityislentotoimintavaatimukset (SPO) tulevat sovellettavaksi 21.4.2017

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET 17.12.2015 ILMARINEN OMISTAJANA Olemme omistajana pitkäjänteinen, avoin ja aktiivinen: Tavoitteenamme on valita sijoituskohteet, joiden arvonkehitys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE

LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS 10.11.2016 SIM-To-Lnt-020 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurin merkitys inhimillisten virheiden ehkäisyssä

Turvallisuuskulttuurin merkitys inhimillisten virheiden ehkäisyssä Turvallisuuskulttuurin merkitys inhimillisten virheiden ehkäisyssä MATINE:n tutkimusseminaari 17.11.2016 14.11.2016 1 Majuri Marko Lehtinen Koulutuskeskus Lentokokemus: Draken Hawk Vinka Redigo 50h 1700h

Lisätiedot

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Viranomaistyöryhmän raportti Tiedotustilaisuus 10.2.2014 Ylijohtaja Tuula Varis Työryhmän tehtävistä ja toiminnasta Laaja toimeksianto, jonka ytimessä viranomaisten

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Valvonnan tilanne osastonjohtaja Ove Hagerlund 2012 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Valvontaosasto Ove Hagerlund Osastonjohtaja Valvontaosasto 020 618 6423 Senja Hakola Johtava asiantuntija Valvontaosasto

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot