LENTOKOULUTUSORGANISAATION PROSESSIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LENTOKOULUTUSORGANISAATION PROSESSIT"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto Lentotekniikka Leena Kahila LENTOKOULUTUSORGANISAATION PROSESSIT Diplomityö, joka on jätetty opinnäytetyönä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: professori Olli Saarela Työn ohjaaja: diplomi-insinööri Jukka Oikari

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: Leena Kahila Lentokoulutusorganisaation prosessit Päivämäärä: Sivumäärä: 92 Osasto: Professuuri: Valvoja: Ohjaaja: Konetekniikan osasto Kul-34 Lentotekniikka Professori Olli Saarela Diplomi-insinööri Jukka Oikari Diplomityön tavoitteena oli kuvata lentokoulutusorganisaation toiminta prosessimaisesti Patria Aviationin lentokoulutustoiminnan laadunhallinnan tarpeisiin. Patria Aviationin Training-liiketoimintaan kuuluu kaksi eri lähtökohdista toimivaa lentokoulutusorganisaatiota: sotilas- ja siviililentokoulutusorganisaatio. Työssä tuli ottaa huomioon lentokoulutusta koskevat viranomaisvaatimukset sekä laadunhallintajärjestelmiä koskevan ISO 9001:2000 -standardin vaatimukset. Prosessikuvausten tuli sisältää tavat prosessien suorituskyvyn mittaamiseen ja analysointiin. Prosessikuvauksissa pyrittiin molempien yksikköjen harmonisoituun kuvaukseen. Työ rajattiin koskemaan ydinprosesseja, niiden tärkeimpiä aliprosesseja sekä tukiprosesseja. Yksityiskohtaisten toimintaohjeiden tai menettelytapojen sisältöjä ei tullut kuvata. Työn alussa on käyty läpi lentokoulutusorganisaation laadunhallinnan kannalta oleellista prosessimaisen toimintamallin teoriaa, ISO 9001:2000 -standardin vaatimuksia sekä ilmailumääräyksiä. Lentokoulutuksen organisointia selvitettiin kirjallisuustutkimuksen ja haastattelujen avulla. Patrian lentokoulutusorganisaatioiden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lentokoulutukseen vaikuttavia tekijöitä sekä esimerkkejä muista lentokoulutusorganisaatioista. Patria Aviationin sisäiset internetsivut, käsikirjat, toimintaohjeet ja muu dokumentointi, kuten laatuauditointiraportit, muodostivat merkittävän osan käytetystä materiaalista kartoitettaessa koulutustoimintaa sekä toiminnalle sisäisesti asetettuja vaatimuksia. Tulososuudessa on esitetty prosessikuvaukset Patrian koulutusorganisaatioille sekä ehdotuksia prosessien kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Koulutusorganisaation toiminta on jaettu kolmeen ydinprosessiin ja niitä tukeviin prosesseihin. Tutkimuksen ansiosta Patria Aviationin Training-yksiköiden toimintaa ja laadunhallintaa kyetään kehittämään tehokkaammin ja yhtenäisemmin analysoimalla toimintaa mittareiden perusteella. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset eli prosessimaisen toimintamallin soveltamisen vaikutukset voidaan todeta vasta pidemmän ajan kuluessa.

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author: Leena Kahila ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Title of the thesis: Processes of a Flight Training Organisation Date: 30 December, 2005 Number of pages: 92 Department: Professorship: Supervisor: Instructor: Department of Mechanical Engineering Aeronautical Engineering Professor Olli Saarela M.Sc. Jukka Oikari The objective of this thesis was to create flight training organisation s process descriptions for the needs of quality management of Patria Aviation s Pilot Training - business unit. Patria Aviation s Training -business unit includes two flight training organisations with differing objectives and basis of operation: civil and military organisations. The requirements set for quality management systems in the standard ISO 9001:2000 and aviation regulations concerning flight training had to be considered in the research. The process descriptions had to include means to measure and analyze the performance of the processes. The aim was to create harmonized process descriptions of both training organisations. The research was limited to cover the core processes, their most important functions and supporting processes. No procedures or instructions were described in detail. First part of the thesis includes theory of process approach, requirements set in the standard ISO 9001:2000 and aviation regulations concerning flight training. The analysis of organising of flight training was conducted by literature study and by interviews. The analysis part of the thesis introduces factors influencing flight training and case examples of flight training organisations including Patria s flight training organisations. Patria Aviation s internal terms of reference, manuals, intranet pages and documentation such as quality reports formed a significant part of the material used in studying the flight training operation and requirements set to it. The result part of the thesis contains process descriptions for Patria s flight training organisations and suggestions for developing and standardizing them. The operation of a flight training organisation has been divided into three core processes and supporting processes. Through this research the quality management and operation of Patria Aviation s Training units can be developed more effectively and in a harmonized way by analysing measurement results. The most relevant results of the thesis, which is the influence of applying of the process approach, can be recognized only after a longer period of time.

4 Alkulause Tämä diplomityö tehtiin Patria Aviationin toiminnan kehitysyksikölle Pilot Training -liiketoiminnan laadun kehittämiseksi. Aihe on ajankohtainen ja jatkuvan muutoksen alla. Tutkimustyön ohella kirjoittaja on toiminut Pilot Training Malmin laatupäällikkönä. Työ on toteutettu pääasiassa kirjallisuustutkimuksen ja haastattelujen avulla. Haluan kiittää työni valvomisesta ja tuesta professori Olli Saarelaa ja työni hyvästä ohjauksesta esimiestäni, diplomi-insinööri Jukka Oikaria. Kieliasun tarkastamisesta kiitän Jaakko Sihvoa. Haluan esittää kiitokseni myös haastatteluja antaneille sekä kaikille Patrian lentokoulutusorganisaatioiden työntekijöille, jotka ovat myötävaikuttaneet tutkimustyöhön. Erittäin lämpimät kiitokseni haluan osoittaa vanhemmilleni Paula ja Markku Kahilalle sekä kihlatulleni Eino Saarela Rossille tuesta, jota he ovat antaneet minulle opintojeni aikana. Espoossa Leena Kahila

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TARVE, TAVOITTEET JA LAAJUUS TUTKIMUSMENETELMÄT PROSESSIMAINEN TOIMINTAMALLI PROSESSIMAINEN TOIMINTAMALLI PALVELUALALLA Palvelu prosessina Organisoituminen Palveluprosessin virheettömyys ja vaihtelu SIDOSRYHMIEN MERKITYS Asiakkaat ja yhteistyökumppanit Viranomaiset Yhteiskunta Henkilöstö Omistajat ISO STANDARDI Yleistä Laadunhallintajärjestelmä Johdon vastuu ja resurssien hallinta Tuotteen toteuttaminen Mittaus, analysointi, parantaminen PROSESSIEN MÄÄRITTELY Yleistä Ydinprosessit Tukiprosessit Prosessien pääelementit LENTOKOULUTUSTOIMINTAA KOSKEVAT ILMAILUMÄÄRÄYKSET SIVIILI-ILMAILUMÄÄRÄYKSET JAR-FCL-vaatimukset JAR-FCL-lupakirjat Yhdistetty ja ositettu kurssimuoto JAR-FCL-vaatimusten mukainen lentokoulutusorganisaatio SOTILASILMAILUMÄÄRÄYKSET i

6 5 LENTOKOULUTUSTOIMINNAN ORGANISOINTI LENTOKOULUTUKSEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Lentäjien tarve Haku- ja valintaprosessi Resurssit ja niiden käytettävyys Sää ja ilmatilan käytettävyys ESIMERKKEJÄ LENTOKOULUTUSORGANISAATIOISTA Salpauslento Oy Suomen Ilmailuopisto Oy Bombardier Aerospace, Military Aviation Training (MAT) PATRIAN LENTOKOULUTUSORGANISAATIOT PILOT TRAINING MALMI PILOT TRAINING TIKKAKOSKI LENTOKOULUTUSORGANISAATION YDINPROSESSIT PROSESSIKARTTA ASIAKASPROSESSI VALINTAPROSESSI KOULUTUSPROSESSI Teoriakoulutus Lentokoulutus LENTOKOULUTUSORGANISAATION TUKIPROSESSIT HALLINTO HUOLTOTOIMINTA KOULUTUSTOIMINNAN PUITTEET JOHTO JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU KEHITYSNÄKÖKULMIA TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA KÄYTTÖKELPOISUUS YHTEENVETO LÄHDELUETTELO ii

7 Käytetyt lyhenteet AMC, Acceptable Means of Compliance hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi ATPL, Airline Transport Pilot Licence liikennelentäjän lupakirja AVI, Patria Aviation CBT, Combuter Based Training tietokoneavusteinen opetus CPL, Commercial Pilot Licence ansiolentäjän lupakirja DL, Distance Learning etäopiskelu EADS, European Aeronautic Defence and Space Company EASA, European Aviation Safety Agency Euroopan lentoturvallisuusvirasto FCAA, Finnish Civil Aviation Administration Ilmailulaitos (ILL) FCL, Flight Crew Licensing ohjaamomiehistön lupakirjat FTO, Flight Training Organization lentokoulutusorganisaatio ICAO, International Civil Aviation Organization Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö IEM, Interpretative and Explanatory Material tulkinnat ja selitykset IR, Instrument Rating mittarilentokelpuutus JAA, Joint Aviation Authorities yhteiseurooppalaiset ilmailuviranomaiset JAR, Joint Aviation Requirements yhteiseurooppalaiset ilmailumääräykset LPK, Lentopalveluksen pysyväiskäsky MAT, Military Aviation Training, Bombardier Aerospace MCC, Multi Crew Co-operation miehistöyhteistyö MEP, Multi-engine Piston Aeroplane monimoottorinen mäntämoottorilentokone NFTC, NATO Flying Training in Canada NPTC, Nordic Pilot Training Center PAK, Pysyväisasiakirja PTM, Pilot Training Malmi PTT, Pilot Training Tikkakoski SIO, Suomen Ilmailuopisto Oy SPIC, Student Pilot-in-Command päällikköoppilas TR, Type Rating tyyppikelpuutus VN, Valmet Vinka -alkeiskoulukone iii

8 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Patria on kansainvälisesti toimiva ilmailu- ja puolustusteollisuuskonserni, jonka omistavat Suomen valtio (73,2 %) ja European Aeronautic Defence and Space Company (EADS) (26,8 %). Konserni koostuu neljästä päätoimialasta: Vehicles, Weapon Systems, Aviation ja Advanced Solutions. Patria Aviation kykenee tarjoamaan kattavat elinjakson tukipalvelut ilma-aluksille, niiden järjestelmille, voimalaitteille ja avioniikalle. Patria Aviation jakautuu viiteen liiketoimintaan: Aircraft, Avionics, Engines, Helicopters ja Pilot Training [1]. Tässä tutkimuksessa tarkastelun pääkohteena on Pilot Training -liiketoiminta sekä tarvittavien tukitoimintojen osalta Aircraft -liiketoiminta. Patria on kehittänyt lentokoulutuskonseptiaan systemaattisesti vuodesta 2003, jolloin se laajensi osaamistaan ilmailukoulutukseen ostamalla puolet Helsinki-Malmin lentokentällä vuodesta 1998 toimineesta lentokoulutusorganisaatio Pilot Factory Oy:stä. Vuoden kuluttua Patria osti loput osakkeista ja lentokoulu sai nykyisen nimensä, Patria Pilot Training Oy ja yhtiötä alettiin kehittää osana Aviationin toimialaa. Kaupan myötä Patria vahvisti asemaansa ilmailualan kokonaistoimittajana Suomessa, tarkoituksenaan kehittää ratkaisuja Suomen puolustusvoimien ja myöhemmin myös kansainvälisen sotilas- ja siviililentokoulutuksen tarpeisiin [1]. Vuoden 2005 heinäkuussa Patria ja Suomen ilmavoimat solmivat sopimuksen ilmavoimien alkeislentokoulutuksen ja siihen liittyvän teknisen tuen siirtämisestä Patrialle. Sopimus tehtiin viideksi vuodeksi ja se sisältää kymmenen vuoden jatkomahdollisuuden [1, 2]. Suomen ilmavoimien keskeisin tehtävä on Suomen ilmatilan hallinta, valvonta ja sodan aikana hävittäjätorjunta. Ilmavoimille peruslentokoulutuksen siirtäminen Patrialle on osa toiminnan tehostamista ja resurssien kohdentamista avaintoimintoihin hävittäjälentämiseen sekä Hornet-lentokoulutuksen kehittämiseen. Osana lentokoulutusjärjestelmän kehittämistä ilmavoimat keskitti Hawk-harjoituskoneet Kauhavan Lentosotakouluun ja ulkoisti Vinka-alkeiskoulukoneiden teknisen ylläpidon sekä lennätystoiminnan. Sopimuksen mukaan Patria Aviation perusti Tikkakoskelle 1

9 Ilmasotakoulun yhteyteen lentokoulutusorganisaation, jossa varusmiehille, kadeteille ja lennonopettajakurssilaisille annetaan lentokoulutusta ilmavoimien koulutusohjelmien mukaisesti. [1, 2] Patria vie koulutuskonseptiaan jatkuvasti eteenpäin. Sotilaslentokoulutuksen keskittäminen ja harmonisoiminen on kansainvälinen kehityssuuntaus, johon liittyy myös suunnitelmia yhteisestä suihkuharjoituskoneesta. Tämä johtuu osin siitä, että harjoitushävittäjäkalusto on elinkaarensa loppuvaiheessa useissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Suomessa Hawk-suihkuharjoituskoneiden käyttöikä loppuu mennessä. Harjoitushävittäjäkaluston määrällinen tarve Euroopassa on pienempi kuin ennen, joten lentokoulutusta keskittämällä ja harmonisoimalla voitaisiin saavuttaa huomattavia säästöjä. Mahdollinen koulutusyhteistyö 11 eurooppalaisen maan välillä kattaisi hävittäjäohjaajien perus- ja jatkokoulutuksen ennen varsinaista hävittäjillä tapahtuvaa koulutusta. Yhteisenä tavoitteena on 3 4 koulutuskeskusta, joissa koulutettaisiin sotilaslentäjiä yhtenevien vaatimusten ja ohjelmien mukaisesti. Patria, Suomen ilmavoimat ja puolustusministeriö markkinoivat Kauhavan Lentosotakoulua kansainväliseksi koulutuskeskukseksi nimellä Nordic Pilot Training Center. Ratkaisumahdollisuuksia on useita, mutta keskeisenä tavoitteena on pitää harjoitushävittäjäkoulutus Suomessa. [1, 2] 1.2 Tutkimuksen tarve, tavoitteet ja laajuus Patria Aviationin sisäisen toiminnan kehitysyksikön tehtävänä on varmistaa, että Aviationin toiminta täyttää sille asetetut sisäiset ja ulkoiset vaatimukset sekä kehittää toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja tiedonhallintaan liittyviä menettelytapoja. Patria Aviationin laatujärjestelmä on sertifioitu ISO 9001:2000 -standardin mukaan [3]. Lentokoulutustoiminta on Aviationille melko uusi liiketoiminnan ala, joka sisältää kaksi eri lähtökohdista toimivaa yksikköä tulevaisuudessa mahdollisesti enemmän. Patrian lentokoulutustoiminnassa on useita ammattimaisia ja vakiintuneita, viranomaisvaatimuksiin perustuvia menettelytapoja, sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä, mutta prosesseja ei ole yhtenäisesti määritelty eikä dokumentoitu. Tavoite on luoda näille yksiköille yhtenäinen laadunhallintajärjestelmä, jonka avulla toimintaa voidaan 2

10 valvoa ja kehittää sekä tulevaisuudessa sertifioida ISO 9001:2000 -standardin mukaiseksi. Tähän kuuluu olennaisena osana toiminnan prosessien kuvaaminen. [3 5] Tämän diplomityön tavoitteena oli lentokoulutustoiminnan kuvaaminen prosessimaisesti. Prosessikuvauksissa pyrittiin lentokoulutusorganisaatioille soveltuvaan yhtenäiseen ja harmonisoituun kuvaukseen sekä kehitysnäkökulmien huomioimiseen. Työn tuloksena saadut tiedot hyödynnetään lentokoulutusorganisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja toiminta- ja laadunhallintajärjestelmien kuvauksissa. Työ rajattiin koskemaan toiminnan ydinprosesseja, niiden tärkeimpiä aliprosesseja sekä tukiprosesseja. Kirjallisuustutkimus rajattiin lentokoulutusorganisaation toiminnan sekä laadunhallintajärjestelmän kannalta oleellisimpiin asioihin. Yksityiskohtaisten toimintaohjeiden tai menettelytapojen sisältöjä ei ole kuvattu. 2 Tutkimusmenetelmät Työ perustuu kirjallisuustutkimukseen, vapaamuotoisiin haastatteluihin ja kokouksiin sekä tutkimuksen tekijän omaan työkokemukseen Malmin lentokoulutusorganisaation laatupäällikkönä vuodesta 2002 lähtien. Tutkimus tehtiin läheisessä yhteistyössä molempien Patrian lentokoulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöiden kanssa. Tällä pyrittiin varmistamaan, että tutkimustyöllä ja -tuloksilla myötävaikutetaan käytännön toiminnan kehittämiseen. Työssä on käytetty konstruktiivista tutkimusmenetelmää, jossa esitettyyn ongelmaan luodaan ratkaisumalli prosessikuvaukset [6]. Tutkimustyön eteneminen on esitetty kuvassa 1, jossa on tuotu esille prosessimallien kehittämisen iteratiivinen luonne. Edellisen kuvauskierroksen tulos on seuraavan lähtökohta ja työn edetessä tarvittavan kehitystyön määrä pienenee lähestyttäessä parasta mahdollista kuvausta. Prosessikuvausten oikeellisuus ja toimivuus on varmistettu haastatteluin, tutkimalla käytännön toimintatapoja sekä ilmailumääräyksiä. Toiminnan lähtökohdat ja ympäristö eivät kuitenkaan pysy vakioina, vaan prosesseja ja niiden kuvauksia tulee muuttaa tulevaisuuden tarpeiden mukaan, jotta toimintamenetelmät säilyvät selkeinä. 3

11 Kuva 1 Tutkimustyön eteneminen Tutkimuksen teoriapohjan selvittämisessä perehdyttiin ensin yleisesti prosessimaiseen toimintamalliin ja sen soveltamiseen palvelualalla, koska Patrian lentokouluissa ei aiemmin ollut sovellettu prosessimaista lähestymistapaa. ISO 9001 sertifioinnin vaatimukset selvitettiin tutkimalla standardin vaatimuksia ja standardin soveltamista Aviationissa. Lentokoulutusorganisaatiota koskevat siviiliviranomaisvaatimukset selvitettiin perehtymällä yhteiseurooppalaisiin ilmailumääräyksiin, JAR-FCL. Viranomaisnäkökantaa syvennettiin käymällä läpi myös viranomaisten antamia koulutustarkastusraportteja. Sotilasilmailuviranomaisen vaatimukset selvitettiin haastatteluin ja perehtymällä lentokoulutusta koskeviin sotilasilmailumääräyksiin. Kirjallisuustutkimuksessa hyödynnettiin kirjastojen tietokantoja, julkaisujen lähdeluetteloita sekä internetin hakukoneita. Patria Aviationin ja lentokoulutusorganisaatioiden sisäiset käsikirjat, intranetsivut, toimintaohjeet ja muut dokumentit, kuten laatuauditointiraportit, muodostivat merkittävän osan käytetystä materiaalista kartoitettaessa koulutustoimintaa sekä toiminnalle sisäisesti asetettuja vaatimuksia. 4

12 3 Prosessimainen toimintamalli Yritystoiminnassa prosessilla tarkoitetaan erilaisten toimintojen tai tehtävien muodostamaa tapahtumakulkua, joka tuottaa tietyistä syötteistä yrityksen liiketoiminnan kannalta hyödyllisen tuloksen. Jokainen vaihe jalostaa saamansa syötteet suoritteiksi siihen osallistuvien ihmisten, menetelmien, materiaalien, laitteiden ja puitteiden sekä tietojen ja taitojen avulla. Toisin kuin projektia, prosessia voidaan tarkastella joko erilaisten toimien toistuvana sekvenssinä tai samanlaisten vaiheiden toistona (kuva 2) [7]. Tätä tapahtumasarjaa toistetaan jatkuvasti yrityksen tuotteen tai palvelun tuottamisessa. Kuva 2 Toisto ja sekvenssi prosessissa [7] Alkujaan prosessimaisesti on ohjattu vain tuotteita teollisesti tuottavia yrityksiä, joissa samaa, esimerkiksi kemiallista prosessia pyritään toistamaan mahdollisimman pienillä variaatioilla hyvän ja tasaisen laadun varmistamiseksi. Tavaran tuottaminen on prosessina absoluuttisempi kuin palvelun tuottaminen [7]. Teollisessa tuotannossa prosessit ja menettelyt voivat olla hyvin tiukasti ja yksiselitteisesti määriteltyjä ja niistä poikkeaminen yleensä heikentää laatua. Teollisen tuotannon laadunhallinnassa, toiminnan tehostamisessa ja hukan minimoimisessa päästäänkin varsin hyviin tuloksiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä. 3.1 Prosessimainen toimintamalli palvelualalla Palvelu prosessina Palvelun tuottamisessa korostuu työntekijöiden ammattitaito, tilannetaju ja päätöksentekokyky, jotka kehittyvät työkokemuksen myötä. Varsinkin lentokoulutuksessa 5

13 prosessit yksilöityvät tietyssä määrin asiakkaan tarpeiden ja vaatimusten mukaisiksi. Sovittuja menettelytapoja on pyrittävä noudattamaan tarkasti, mutta palvelun tuottamisessa jokin tilanne voi vaatia poikkeamista sovitusta käytännöstä parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi [7]. Tällöin ei enää tulisi puhuakaan poikkeamisesta vaan joustamisesta ja mukautumiskyvystä. Yhden vaiheen toistaminen täsmälleen samalla tavalla on oleellista vain, jos siitä saadaan huomattavaa hyötyä tai jos siitä poikkeaminen aiheuttaa ongelmia [7]. Lentokoulutuksessa sujuvamman ja tehokkaamman toiminnan lisäksi ennalta sovitun menettelyn toistamisella parannetaan lentoturvallisuutta. Prosessimaisella toimintamallilla pyritään yksittäisen toiminnon ohjaamisen lisäksi eri toimintojen vuorovaikutussuhteiden parempaan hallintaan ja pullonkaulojen ennakoimiseen [8]. Tämä edellyttää luonnollisesti prosessimallin tutkimista, kirjaamista sekä työntekijöiden perehdyttämistä. Kun prosessit ja niiden käyttäytyminen sekä vuorovaikutussuhteet tunnistetaan koko organisaatiossa yhtenevästi, pystytään sekä asiakas että toimintaa valvova viranomainen vakuuttamaan toiminnan tehokkuudesta ja vaatimuksenmukaisuudesta. Palveluprosessin, kuten tuotannollisenkin prosessin toistolle on ominaista, että alussa työn painopiste on päätöksissä ja suunnittelussa. Strategisten linjausten tekeminen, päätökset ja itse palvelun suunnittelu kuluttavat vähän resursseja ja konkreettista tulosta syntyy myös vähän. Alkuvaiheen työn laatu alkaa näkyä prosessin edetessä, kun resursseja tarvitaan enemmän, tulos kumuloituu ja kokonaisvaltainen mahdollisuus vaikuttaa prosessiin vähenee [8]. Mitä paremmin resurssien käyttö suunnitellaan, sitä pienemmillä muutos- ja korjauskustannuksilla voidaan myöhemmin edetä. Prosessin lopputuloksen laatua dominoi helposti huonoin osasuoritus. Virheet voidaan toki aina korjata, mutta mitä aikaisemmassa vaiheessa virhe huomataan sitä pienemmiksi korjauskustannukset tyypillisesti jäävät. Mahdollisesti kireässäkin kilpailutilanteessa tuleviin ratkaisuihin käytettävissä olevalla ajalla ja riittävillä resursseilla voi olla kriittinen merkitys [9]. Yksi tärkeimmistä prosessin suorituskykyä ja sujuvuutta kuvaavista tekijöistä on prosessin läpivientiaika, jonka minimoiminen on hyödyllistä yleisesti minkä tahansa 6

14 liiketoiminnan prosesseissa. Prosessin läpivientiajan kannalta tärkeitä tekijöitä ovat eri vaiheiden sisäinen sujuvuus, vaiheiden rajapintojen toimivuus ja vaiheiden järjestys. Kun avainasemassa olevat vaiheet ovat peräkkäin, saattaa koko prosessi lamaantua, jos seuraava vaihe ei saa edelliseltä vaiheelta tarvitsemaansa tulosta. Prosessin vaiheiden toteuttamisella rinnakkain saadaan läpivientiaikoja pienennettyä [8, 9]. On kuitenkin huomattava, että mitä enemmän palveluprosessissa on rinnakkaisuutta, sitä enemmän vaatimuksia asetetaan vaiheiden ja niiden rajapintojen sujuvuudelle sekä henkilöstöresurssien määrälle ja ohjaukselle. Käytännössä palveluprosesseissa puhdas peräkkäisyys tai rinnakkaisuus on harvinaista ja luonnollisesti ainoastaan toisistaan riippumattomia vaiheita voidaan suorittaa rinnakkain. Monesti vaiheiden järjestystä ja ajoitusta voitaisiin kuitenkin optimoida paremmin (kuva 3). Avainasemassa olevien prosessien väliset riippuvuussuhteet on tunnistettava, jotta ne voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla [8]. Heräte Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Tulos Vaihe 1 Heräte Vaihe 2 Vaihe 3 Tulos Vaihe 4 Heräte 1a 1b 1c 1d 2a 2b 2c 2d 3a 3b 3c 4a 4b Tulos Kuva 3 Peräkkäisyys ja rinnakkaisuus sekä vaiheiden järjestyksen optimoiminen prosessissa, mukaillen lähteestä [8] Aika 7

15 3.1.2 Organisoituminen Asiakkaalle arvokkaimmat asiat syntyvät prosessikokonaisuuden lopputuloksena, jonka tuottamiseen koko organisaatio osallistuu. Järjestäytymätön toiminta, jossa ennalta sovittuja toimintatapoja ei ole tai niitä ei tiedetä tai noudateta, ei voi olla prosessi. Määrittelemätöntä toimintaa ei voi mitata eikä sellaista toimintaa voi määrätietoisesti hallita. Toimiakseen tehokkaasti yrityksen on tunnistettava ja määriteltävä useita toisiinsa liittyviä toimintoja sekä niiden rajapinnat. [7, 9] Perinteisessä funktionaalisessa organisaatiossa prosessi leikkaa useaa eri osastoa kuten esimerkiksi markkinointia, tuotantoa, tuotekehitystä ja hallintoa. Kullakin osastolla on omat tavoitteensa ja prioriteettinsa, jolloin yrityksen toiminnan kokonaisuus saattaa jäädä liian vähäiselle huomiolle. Vaikka yksi osasto tekisi kaikkensa nopean ja virheettömän toiminnan eteen, johtaa se vain vähämerkityksiseen osaoptimointiin, jos tulos viipyy toisessa osastossa tarpeettoman kauan. Puhdas funktionaalinen organisoituminen sisältää siis rajapintojen toimimattomuuden riskin, jollei kellään ole selkeää vastuuta prosessista kokonaisuutena [9, 10]. Tarvittavien prosessien määrittelyn jälkeen yrityksen tulisi organisoitua niiden mukaisesti eikä päinvastoin. Organisoituminen tarvittavien toimintojen ja tehtävien pohjalta mahdollistaa myös nopean sopeutumisen muuttuviin tilanteisiin [9]. Puhtaan prosessiorganisaation varjopuolena voi olla se, että tekniseen osaamiseen ei keskitytä riittävästi, jos monitoimiset tiimit keskittyvät ajamaan vain omaa prosessiaan mahdollisimman nopeasti läpi [7]. Matriisiorganisaatiossa prosessien sujuvuus pyritään varmistamaan kahdella risteävällä ulottuvuudella. Toisena ulottuvuutena ovat perinteiset toiminnalliset yksiköt ja toisena ulottuvuutena prosessit tai projektit. Tiimin jäsenillä on täten yleensä kaksi esimiestä: prosessista vastaava esimies ja toiminnallisen yksikön esimies. Matriisiorganisaation etuja ovat joustavuus, tehokas osaamisen hyödyntäminen, tiedonkulun helpottuminen ja tiimin jäsenten motivaatio. Monille esimiehille raportointi saattaa toisaalta aiheuttaa sekaannuksia, ristikkäisiä vaatimuksia ja valtataistelua [11]. Tehokkuuden sekä tiedon ja osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti liiketoiminnan olosuhteiden kansainvälistyessä ja kilpailun kovetessa. Yksi yritys ei enää välttämät- 8

16 tä kykene yksin hallitsemaan asiakkaiden tarvitsemia kokonaisuuksia ja niitä koskevia vaatimuksia. Tällöin useampien organisaatioiden voimavarojen käyttöön saaminen, yhteispeli ja verkostoituminen ovat tärkeitä etuja [12]. Tälle suuntaukselle ja sen ilmenemismuodoille on kirjallisuudessa useita eri nimityksiä. Verkostoituminen voi olla sisäistä tai ulkoista verkostoitumista. Yrityksen sisäisessä verkostoitumisessa kiinteässä yhteistyössä toimivat yksiköt tai tiimit muodostavat organisaation sisäisen verkoston, jossa prosessit kulkevat yksikkörajojen yli. Ulkoinen verkostoorganisaatio on taas useiden itsenäisten yritysten tai organisaatioiden yhteenliittymä, jolla pyritään tehokkaammin palvelemaan asiakasta. Hyvä esimerkki laajasta yritysten verkostosta on Airbus-konsortio, johon kuuluu lentokoneenvalmistajia useista eri maista [11]. Kirjallisuudessa organisaatioita, jotka ovat kahden tai useamman organisaation risteymiä, kutsutaan muun muassa nimellä hybridiorganisaatio. Nimi kuvaa hyvin organisaatiota, jonka työntekijät työskentelevät jatkuvasti tiiviissä ryhmissä yhteisen asian hyväksi, mutta ovat samalla eri organisaatioiden työntekijöitä. Esimerkiksi Patrian Tikkakosken lentokoulutusorganisaatiossa asiakkaan tyytyväisyys ostamaansa palvelutuotteeseen on pyritty varmistamaan palvelun tuottajan ja ostajan muodostamalla hybridiorganisaatiolla [16]. Hybridiorganisaatio on parhaimmillaan erittäin nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja liiketoimintaympäristön muutoksiin reagoiva, joustava yhdistelmä eri yritysten osaamisesta ja resursseista [11, 12]. Hybridiorganisaation haasteita ovat eturistiriitojen ratkaiseminen, vaikea ohjattavuus, sisäinen kilpailu ja tehottomuusloukku. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan huolellisilla henkilövalinnoilla sekä selkeästi määritetyillä tehtäväjaoilla, johtosuhteilla, prosesseilla ja hyvillä sopimuksilla. Yhteisistä tavoitteista sopiminen ja asiakaskeskeisyys ovat hybridiorganisaation lähtökohtia [12]. Yritykset keskittyvät nykyään yhä enemmän omaan ydinosaamiseensa, muodostavat strategisia kumppanuuksia ja ulkoistavat toimintoja, jotka eivät ole strategisesti merkittäviä. Kriittisiksi tekijöiksi nousevat kumppanuuksien hallinta ja johtaminen: kuinka johtaa toimintoja ja ihmisiä, joihin ei ole olemassa varsinaista hierarkkista yhteyttä tai määräysvaltaa. Kaikilla organisaatiomuodoilla on omat etunsa ja rajoituksensa, jotka yrityksen on tiedostettava ja rakennettava omiin tarkoituksiinsa sopi- 9

17 va malli. Käytännössä yritysten organisaatioissa on useiden eri organisaatiomuotojen piirteitä, eikä puhtaasti jonkin teoreettisen mallin mukaista organisaatiota ole [11] Palveluprosessin virheettömyys ja vaihtelu Tuoteprosessien valvonnassa käytetyt tilastolliset menetelmät tuovat esille kaksi erityyppistä vaihtelua; yleinen ja erityinen vaihtelu. Yleinen vaihtelu on järjestelmän eri ominaisuuksista johtuvaa, usein normaalijakautunutta vaihtelua, jota prosessi tuottaa jatkuvasti, koska se on sellaiseksi suunniteltu. Erityisen vaihtelun syyt ovat yleensä nimettävissä ja tunnettavissa olevia satunnaisia syitä, jotka tuottavat epäsäännöllistä vaihtelua. Palveluiden tuotannossa esiintyy niin ikään vaihtelua, joka voi johtua yleisistä tai erityisistä syistä. Palveluissa vaihtelu koskee useimmiten aikamuuttujia, kuten aikatauluissa pysymistä sekä jonotus- ja toimitusaikoja. [7, 11] Tarkastellaan esimerkiksi lentokoulun tietyn koulutusmuodon oppilaiden valmistumisaikoja. Saadaan tuloksia väliltä viikkoa suurimman osan ollessa kuitenkin alle 80 viikkoa ja keskiarvon ollessa 77 viikkoa. Vaihtelu 70 ja 80 viikon välillä johtuu yleisistä syistä, kuten aikataulujen yhteensovittamisista, joiden vuoksi olisi jopa luonnotonta odottaa, että samana päivänä aloittanut kurssi myös valmistuisi täsmälleen samana ajankohtana. Yli 80 viikon valmistumisajoille löytyy erityisiä syitä, kuten oppilaan motivaation taso, loppukokeiden läpäisemättömyys ja vähäisempi aktiivisuus lentämisessä tai jokin oppilaasta riippumaton hidaste. [13, 14] Jako yleisiin ja erityisiin syihin ei ole absoluuttinen, vaan se riippuu tarkasteltavasta systeemitasosta [7]. Jos esimerkiksi tarkastellaan koko lentokoulun oppilaiden tuloksia ja valmistumisaikoja, saattaa yksittäisen kouluttajan ammattitaidottomuus tai huolimattomuus hukkua muiden syiden joukkoon ja näyttäytyä systeemin ominaisuutena. Jos taas tarkastellaan tiettyjen kurssien, koulutusvaiheiden tai jopa aineiden koetuloksia ja läpivientiaikoja, niin tällaiset syyt tulevatkin jo esille erityisinä. Palvelun tuottamisen yhteydessä on pohdittava ja päätettävä, millainen vaihtelutaso on hyväksyttävissä ja milloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin, esimerkiksi parempaan aikatauluoptimointiin. 10

18 Myös palvelusekvenssin jonkin vaiheen puuttuminen tai sijoittaminen väärään paikkaan vaikuttaa lentokoulutuksessa prosessin sujuvuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tämä voi ilmetä asiakkaiden tyytymättömyytenä, koska lentokoulutuksessa asiakas on interaktiivisesti mukana palvelun tuottamisessa. Lentokoulutus, kuten palveluprosessit yleensäkin, on avoin prosessi, jota ei voi täysin eristää ulkoisilta tekijöiltä. Palvelutuotteen kaikkia vaatimuksia ja tehtäviä ei voida määritellä etukäteen, koska ne syntyvät tuottajan ja asiakkaiden välisenä yhteistyönä [11]. Koska vaihtelu kuuluu toiminnan luonteeseen, on organisaation opittava toimimaan sujuvasti siitä riippumatta [7]. Ilmailussa on tärkeää, että suunnitelmiin kuulumattomiin tilanteisiin on olemassa valmiiksi mietityt toimintamenettelyt, ohjeistukset ja välineet, joilla tilanne korjataan mahdollisimman nopeasti. Yllättäviin tilanteisiin varautumiseen kuuluu olennaisena osana muun muassa ennalta sovittu varamiesjärjestelmä. Kyseessä ei siis tarvitse olla onnettomuus tai vakava poikkeama, vaan jo normaalivaihtelun hallinta edellyttää, että palveluprosessista rakennetaan häiriönkestävä. Ohjeistuksien määrä kannattaa kuitenkin pitää tarpeenmukaisissa mittasuhteissa. Ohjeistuksien määrän ja monimutkaisuuden lisääntyessä tulee sekä niiden noudattamisesta että noudattamisen valvonnasta hankalampaa. Mikäli ohjattavuutta pyritään tällöin parantamaan ohjeistuksia lisäämällä, tulee järjestelmästä helposti yhä hankalammin ohjattava (kuva 4). [7] O h j a t t a v u u s Ohjeistuksien määrä Kuva 4 Ohjattavuuden muuttuminen ohjeistuksien määrän kasvaessa [7] 11

19 Laadun määritelmä palvelualalla riippuu tarkastelun lähtökohdista. Toimintaa pitää kuitenkin voida mitata ja arvioida, jos sen katsotaan kuuluvan laadunhallinnan piiriin [7]. Lentokoulutuksen laatua voidaan lähestyä eri sidosryhmien näkökulmista. Ilmailuviranomainen valvoo lentoturvallisuuteen vaikuttavia asioita sekä lakien ja määräysten noudattamista. Käytännössä toiminnan laatu on heille määräysten noudattamisen virheettömyyttä. Lentokoulun oppilas kokee palvelun laadun pitkittäissuuntaisesti ainutkertaisena prosessina eikä hänellä ole vertailukohtia yksittäisille prosesseille. Palvelun tuottajaa taas kiinnostaa yhden vaiheen toistokertojen välinen vaihtelu, koska sillä tiedolla toimintaa voi kehittää tehokkaammaksi. Työllistäjille valmistunut lentäjä on koulutusorganisaation tuote, jolle he asettavat tietyt vaatimukset. 3.2 Sidosryhmien merkitys Asiakkaat ja yhteistyökumppanit Yrityksen sidosryhmiin kuuluvat henkilöt ja ryhmät, joiden edut liittyvät organisaation aikaansaannoksiin ja menestykseen. Asiakkaat ovat liikeyrityksen tärkein sidosryhmä. Jotta kehittämisessä keskityttäisiin olennaisiin seikkoihin, on pohdittava huolellisesti ketkä ovat yrityksen asiakkaita. Kaikki asiakassuhteet voidaan periaatteessa nähdä yhteistyösuhteina, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Yrityksen onkin itse määriteltävä, mitkä ovat kumppanuussuhteen tunnuspiirteet. Yleisesti yhteistyön tunnuspiirteinä nähdään pitempiaikaisiin sopimuksiin perustuvat ratkaisut, yhtenevät tavoitteet, keskeisen tiedon jakaminen ja nopea kulku sekä osapuolten keskeisten prosessien kytkeminen. Hyvään yhteistyöhön kuuluvat myös kohtalaiset ja tasavertaiset investoinnit yhteisiin hankkeisiin ja vähäinen kilpailuttaminen [15]. Nämä tunnuspiirteet vahvistuvat sitä enemmän mitä lähemmäs varsinaista kumppanuutta mennään. Kumppanuussuhde on uuden tiedon, osaamisen ja arvon lähde, ei vain tiedon vaihtamisen näkökulmasta vaan myös puhtaasti yhteistyön synnyttämänä. Aidon kumppanuussuhteen tunnusmerkki on osapuolien tasavertaisuus [15, 16]. 12

20 Suoran asiakkaan tunnistaminen ei yleensä ole hankalaa; asiakas on markkinointiviestinnän kohde, hän pyytää tarjouksen, neuvottelee, solmii sopimuksen, vastaanottaa palvelun ja mikä tärkeintä maksaa laskun. Lentokoulutuksessa näin voi toimia yksityinen henkilö, mutta välitön asiakas on myös palvelun omille työntekijöilleen tai oppilailleen tilaava ja maksava yritys. Esimerkiksi Pilot Training Tikkakosken välitön asiakas on Ilmasotakoulu, jota käytännön toiminnassa myös koulutettavat oppilaat edustavat. Koulutusprosessissa koulutettavan asiakkaan kohtaaminen, totuuden hetki, on jatkuva eli palveluntoimittajan kyvykkyyttä vastata asiakkaan odotuksiin mitataan lähes tauotta. Välittömän asiakkaan, sekä koulutettavan että koulutuksesta maksavan asiakkaan, tarpeen tyydyttäminen ja hänen palautteensa analysointi luovat yrityksen laadun perustan. Vaikka välittömien asiakkaiden tyytyväisyys olisi hyvä ja vuosittainen valmistuneiden määrä korkea, ei toiminnalla ole pidemmän aikavälin edellytyksiä, jos valmistuneet eivät työllisty. Lentokoulutusorganisaation tärkeimpiä välillisiä asiakkaita ovat valmistuneita oppilaita työllistävät lentoyhtiöt. Lentoyhtiöiden lentäjilleen asettamia vaatimuksia ja jo työllistetyistä annettua palautetta tulisi käyttää koulutuksen sisällön suunnittelussa. On selvitettävä, millaisena lentoyhtiöt näkevät lentokoulun suorituskyvyn, mistä koulutuksen ominaisuuksista heille on eniten hyötyä ja miten he sitä mittaavat. Lentoyhtiöiden arviointiperusteet on otettava huomioon oppilasvalinnoista lähtien. Lentokoulun tärkein toimite lentoyhtiöiden kannalta on alalle soveltuva, tarvittavan lupakirjan omaava, motivoitunut, yhteistyökykyinen ja kehityskelpoinen työntekijä. Lentoyhtiöt arvioivat koulutusorganisaation prosesseja sen lopputuotoksen perusteella kokonaisuutena, johon heillä on myös vertailuarvonsa. Lentokoulun sisäinen toiminta kiinnostaa heitä siinä määrin kun se vaikuttaa lopputuotteeseen, eniten heitä kiinnostaa valmistuneiden lentäjien taso. [7, 10, 11] Ulkoisten, sekä välittömien että välillisten asiakkaiden lisäksi yrityksellä on sisäisiä asiakkaita. Jokaiselle prosessille seuraava prosessi on asiakas, joka voi olla tyytymätön tai tyytyväinen saamaansa syötteeseen. Lentokoulutusorganisaatiot ovat yksikköinä tyypillisesti niin pieniä ja lentokoulutus luonteeltaan sellaista, että sisäisen yhteispelin ja tiedon kulun on oltava saumatonta. Mikäli yrityksen sisäinen yhteistyö ei toimi halutulla tavalla, tulee siitä ennemmin tai myöhemmin ulkoisen asiakkaan on- 13

21 gelma. Ongelmat näkyvät ensin aikataulujen pitämättömyytenä, mutta kasaantuessaan ne vaikuttavat lopulta koe- ja tarkastuslentotuloksiin ja läpivientiaikoihin [4]. Sisäisenä asiakkaana voidaan nähdä myös esimies, joka valvoo toimintaa ja jolla on tietyt odotukset ja vaatimukset. Prosessimaisessa toimintamallissa tämä rooli on heikko, koska itseohjautuvan tiimin ei katsota tarvitsevan sitä [10]. Toisaalta se, että työntekijällä on selkeä esimies, jolle hän vastaa työstään ja johon hän voi tukeutua, ei sulje pois itseohjautuvaa työskentelyä. Myös kertaus- tai täydennyskoulutusta saava kouluttaja on sisäinen asiakas, jota kohtaan yrityksellä on velvollisuuksia. Hyvät asiakassuhteet poikivat sopimuksia, tilauksia ja yhteistyömahdollisuuksia. Asiakkaiden tekemät toimittajan auditoinnit tai muut arviot ovat ulkoisen näkökulmansa vuoksi tärkeitä kehittämisessä tarvittavan tiedon lähteitä. Negatiivinenkin asiakaspalaute on otettava vastaan arvokkaana tietona, jonka pohjalta toimintaa voi kehittää. Asiakaspalaute tulisi kerätä ja koota systemaattisesti ja säännöllisesti sekä analysoida ja tehdä tarvittavat päätökset yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa. Kaikkien asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kokemaan laatuun liittyy läheisesti yrityksen missio, syvällinen toteamus yrityksen toiminnan tarkoituksesta. Liikeyrityksen missioon sisältyy myös mission muita osia rajoittava vaatimus toiminnan kannattavuudesta, mikä aiheuttaa usein ristiriitaa mission muiden osien kanssa. Missio on pitkäaikaisten toiminnan edellytysten ja peruspilareiden rakentamista koko yrityksen elinkaaren ajan. Tuloskatselmus tehdään usein jopa neljännesvuosittain. Tämä saattaa johtaa tärkeistä asioista tinkimiseen kiireellisten asioiden vuoksi. Seuraamuksena voi olla esimerkiksi yrityksen imagon kärsiminen asiakkaiden keskuudessa. [7] Viranomaiset Sotilaslentokoulutusta valvoo sotilasilmailuviranomainen ja siviililentokoulutusta siviili-ilmailuviranomainen. Sotilas- ja siviili-ilmailuviranomaisilla ei ole toimivaltaa toisiinsa. Uuden ilmailulain tullessa voimaan vuoden 2006 alusta oikeussääntöjen antaminen ja julkiset hallintotehtävät erotetaan liikelaitoksena toimivasta Ilmailulaitoksesta erilliseen Ilmailuhallintoon. Ennen vuoden 2006 vaihdetta ilmailuviran- 14

22 omaisen tehtävät on hoitanut Ilmailulaitoksen yhteydessä itsenäisesti toiminut Lentoturvallisuushallinto. Ilmailuhallinto vahvistaa ja julkaisee ilmailua koskevien kansainvälisten normien mukaiset määräykset ja tekee niihin Suomessa tarvittavat poikkeukset ja lisäykset Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden sallimissa rajoissa [17]. Ilmailuhallinnon on neuvoteltava sotilasilmailuviranomaisen tai sisäasiainministeriön kanssa ennen lentosääntöjen muuttamista, mikäli sillä on vaikutusta sotilasilmailun tai rajavartiolaitoksen ilmailutoiminnan erityistarpeisiin [17]. Ilmailuhallinnon rahoitusjärjestelyt poikkeavat aiemmista Lentoturvallisuushallinnon rahoitusjärjestelyistä. Ilmailuviranomaisen omarahoitusosuus nousee huomattavasti. Suuri osa Ilmailuhallinnon perustamis- ja toimintakuluista tullaan kattamaan ilmailun toimijoilta perittävillä maksuilla [18, 19]. Pääosa ilmailusektorin viranomaispalvelujen kustannuksista tulee siis ilmailusektorin katettavaksi, mikä vaikuttaa myös lentokoulujen toimintaan, esimerkiksi kohonneiden koulutuslupamaksujen muodossa. Suomen siviili-ilmailuviranomaisen toiminta perustuu Suomen ilmailulakiin, ICAO:n yleissopimukseen, Euroopan yhteisön lainsäädäntöön sekä yhteiseurooppalaisiin ilmailuvaatimuksiin. Ilmailuviranomainen noudattaa kansainvälisiä normeja, jotka yleensä saatetaan voimaan suomalaisella ilmailumääräyksellä, elleivät ne ole suoraan velvoittavia. Omia kansallisia normeja laaditaan vain, kun kansainvälisiä normeja ei ole tai ne eivät sovellu suomalaisiin olosuhteisiin. Suomen ilmailuviranomaisen päätehtäviä ovat [19]: - lentoturvallisuusnormien valmistelu ja vahvistaminen - toimilupien myöntäminen - rekistereiden ylläpito - ilmailutoiminnan valvominen ja tarkastaminen - osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ilmailun säännösten kehittämisessä ja ilmailun valvonnassa. Kaikissa näissä tehtävissään siviili-ilmailuviranomainen koskettaa myös lentokoulutusorganisaatioita. Siviililentokoulu toimii ilmailuviranomaisen myöntämien lupien 15

23 varassa ja noudattaa toiminnassaan heidän säätämiään ilmailumääräyksiä. Ilmailuviranomainen valvoo ja tarkastaa vuosittaisissa koulutustarkastuksissa lentokoulun toimintaa, tarkastaa ja hyväksyy toiminta- ja koulutuskäsikirjat ja niiden muutokset, sekä rekisteröi useita lentokoulun toimintaan liittyviä tietoja. Myös säännösten kansainvälinen kehitys vaikuttaa lentokoulutustoimintaan. Suomen sotilasilmailuviranomaisen tehtävää hoitaa vuodesta 2006 alkaen Ilmavoimien Esikunnan yhteydessä toimiva, mutta siitä riippumaton sotilasilmailuviranomaisyksikkö, joka huolehtii sotilasilmailun turvallisuudesta ja valvonnasta sekä muista sotilasilmailuun liittyvistä viranomaistehtävistä, kuten sotilasilmailumääräysten asettamisesta. Aiemmin sotilasilmailuviranomaisena on toiminut Ilmavoimien Esikunta. [17, 20, 21] Viranomaiset tuottavat valvonta- ja hyväksymisprosesseissaan kaikkien lentoliikenteen toimijoiden kuluttamia palveluja, opastusta ja neuvontaa. Viranomaisvaatimusten noudattaminen on lentokoulun toiminnan jatkuvuudelle asiakastyytyväisyyttäkin kriittisempi edellytys Yhteiskunta Siviililentokoulutuksen tarve syntyy lentoliikenteestä. Lentoliikenneteollisuus on nopeasti kasvanut kuljetusteollisuuden osa, joka käsittää paljon tuottajia ja kuluttajia. Lentoliikenneteollisuuteen kuuluu lentokoneiden ja laitteiden valmistajia, lentoyhtiöitä, huolto-organisaatioita, lentoasemia, polttoaineen toimittajia sekä paljon muita palveluntarjoajia (kuva 5). 16

24 Kuva 5 Lentoliikenneteollisuus [22] Sidosryhmänä yhteiskunnan voidaan nähdä tarvitsevan lentokoulutusta sekä lentotoiminnan normaalista elämisestä että kasvusta johtuvan tarpeen tyydyttämiseen. Lentoliikenteellä on vuotuinen tarve saada uusia päteviä ja kehityskelpoisia työntekijöitä. Suurilla lentoyhtiöillä on huomattava lentäjätarve yksinomaan vuosittaisen eläköitymisen vuoksi. Esimerkiksi Lufthansa tarvitsee pelkästään eläköitymisen vuoksi noin 100 uutta lentäjää vuosittain. Lentoyhtiöiden investoidessa uuteen kalustoon ja liikenteen lisäämiseen voi lentäjien tarve nousta jopa kolme kertaa perustarvetta suuremmaksi, riippuen lentokoneiden lisäyksestä sekä lentokonetyypeistä [23]. Finnair tarvitsee vuosittain noin 40 uutta lentäjää [24]. Mikäli koulutukseen ei panosteta Suomessa, palkataan joko ulkomaisia tai ulkomailla koulutuksensa saaneita lentäjiä. Ulkomailla hankittu lentokoulutus on yleensä saatu JAA:n jäsenvaltiossa, koska jäsenvaltioiden ulkopuolella hankittu lupakirja ei mahdollista suoraa pääsyä lentotehtäviin Suomessa [25]. Suomessa lentokoulutuspalvelua tarvitsevat siviili-ilmailun lisäksi ilmavoimat sekä rajavartiolaitos. Ilmavoimien alkeislentokoulutus kattaa myös maavoimien ja rajavar- 17

25 tiolaitoksen lentäjätarpeen ja perustuu lentäjätarpeen laskennallisille arvioille, joiden mukaan ilmavoimat valitsee alkeiskoulutukseen noin oppilasta vuosittain. Ilmavoimat pyrkii kouluttamaan noin hävittäjälentäjää vuosittain. Eläkkeelle jäätyään puolustusvoimien lentäjät siirtyvät usein lentoyritysten palvelukseen. Ilmavoimien palveluksessa olevia lentäjiä siirtyy lentoyhtiöiden palvelukseen toisinaan myös ennen suunnitellun sotilaslentäjän sopimuskauden loppua, noin vuoden iässä, tyypillisen eläkeiän ollessa 45 vuotta [26, 27]. Ilmavoimien kannalta tämä on resursseja kuluttavaa hukkaa, jota se pyrkii ehkäisemään. Siviililentokoulutuksen volyymin tulisi olla riittävä kattamaan lentoyhtiöiden lentäjätarve. Opetusministeriön asettaman ilmailualan koulutustyöryhmän arvion mukaan eläkkeelle siirtyy noin 40 lennonopettajaa kymmentä vuotta kohti. Työryhmän mukaan, tarkasteltaessa lennonopettajien ikärakennetta viiden vuoden ikäluokituksen pohjalta, lennonopettajakelpuutuksia on eniten yli 55-vuotiailla (kuva 6). Tarkastelussa on nähtävissä myös Suomen väestön ikärakenne. Merkittävä osa lentoyhtiöiden palveluksessa olevista lentäjistä kuuluu suureen ikäluokkaan, joten eläköityminen kuluvan vuosikymmenen aikana on huomattavaa. Työryhmän arvion mukaan ammattilentäjäkoulutustarpeita varten lennonopettajia tulee kouluttaa pelkästään siviili-ilmailun tarpeisiin keskimäärin viisi vuodessa [25] henkilöä < > 55 ikäluokka Kuva 6 Lennonopettajat ikäluokittain vuonna 2003 [25] 18

26 Kuitenkin tärkein velvollisuus, mikä lentokoululla on ilmailutoimijana yhteiskuntaa kohtaan, on kokonaisvaltainen lentoturvallisuuden huomioiminen toiminnassa. Tinkimättömyys lentoturvallisuudesta tulisi näkyä valintaprosessissa, koulutuksen sisällössä, oppilasarvioinnissa, toiminnan laadunvalvonnassa sekä toimintamenetelmissä ja henkilöstön koulutuksessa. Kuvassa 7 on esitetty vakaviin onnettomuuksiin johtaneiden syiden jaottelu Boeingin tekemän tutkimuksen mukaan [28]. Kuvan mukaan yli puolet vakaviin lento-onnettomuuksiin johtavista syistä johtuu lentomiehistöstä. Osuus on eittämättä hallitseva. Henkilöstön koulutuksella pyritään vaikuttamaan osaan onnettomuuksia aiheuttavista syistä myös huoltotoiminnassa [29]. Inhimillisten virheiden aiheuttamien syiden moninaisuus rajoittaa niiden ennaltaehkäisyä, mutta jokaisen lentokoulutusorganisaation missioon tulisi sisältyä tinkimätön pyrkimys omalta osaltaan vaikuttaa lentomiehistöstä johtuvien onnettomuuksien minimoimiseen. Kuva 7 Liikennelentokoneiden onnettomuuksien syyt [28] Henkilöstö Viranomaiset asettavat huomattavia lupakirja-, kelpuutus- ja kokemusvaatimuksia siviilikoulutusorganisaation koulutuspäällikölle ja päälennonopettajalle. Toimenku- 19

27 vasta riippuen lennonopettajilta vaaditaan erilaisia kelpuutuksia. Kaikilta lennonopettajilta vaaditaan ansiolentolupakirjan, lennonopettajan kelpuutuksen ja ansiolentämiseen oikeuttavan lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen (Medical 1) jatkuvaa ylläpitoa. Teoriaopettajilta vaaditaan alansa asiantuntemusta ja pätevyyttä. Yleensä lennonopettajat toimivat myös teoriaopettajina. Henkilöstöltä odotetaan virallisen kelpoisuuden lisäksi korkeaa ja monimuotoista osaamisen tasoa, oma-aloitteisuutta sekä oman työnsä suunnittelua ja organisointia. Henkilöstö on palveluja tuottavan yrityksen tärkein ja vaikeimmin hallittava voimavara. Kestävään laatuun pyrkivän yrityksen johtaminen on pitkäjänteistä. Organisaation kitkaton ja tehokas toiminta on herkkä henkilöstösuhdeongelmien ja yhteishengen suhteen. Johtajilta vaaditaan aitoja ihmissuhdetaitoja. Työntekijöiden asiantuntemusta tulisi hyödyntää tehokkaasti. Lentokoulutusorganisaation hierarkia käsittää tyypillisesti neljä porrasta: vastuullinen johtaja, koulutuspäällikkö, vastuuhenkilöt ja kouluttajat. Käytännön toiminnassa lentokoulutusorganisaation hierarkia näyttäytyy kuitenkin varsin matalana ja tiimimäisenä, yleensä vastuuhenkilöt ovat myös aktiivisia kouluttajia. Henkilöstö vaatii oikeutetusti myös hyviä työolosuhteita. Työnteon puitteiden, kuten opetusmateriaalien, -välineiden ja -tilojen, tarvittavien ohjeistuksien sekä järjestelyjen tulee olla kunnossa. Lisäksi todellisen työssä jaksamisen ja motivaation ylläpito edellyttää selkeää vastuualueiden ja työtehtävien määrittelyä sekä palkitsemista. Työntekijöille tulee antaa perehdyttämis- ja ylläpitokoulutusta sekä avoin ja aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Pelkkä aloitelaatikko ei aja vaikuttamismahdollisuuden asiaa, vaan yrityksen johdon tulee aktiivisesti ylläpitää osallistumista ja työryhmän yhtenäisyyttä. Johdon tehtävä on luoda henkilöstön toiminnalle mahdollisimman hyvä ympäristö. Motivoitunut työntekijä ottaa vastuun omista suorituksistaan ja näkee oman roolinsa merkityksen osana toimivaa organisaatiota [30]. Kun työntekijöille asetetaan huomattavia pätevyysvaatimuksia, jätetään henkilöarvioinnin muut näkökohdat kuten persoonallisuus ja yhteistyökyky hyvin helposti liian vähäiselle huomiolle. Näiden asioiden laiminlyönnillä voi kuitenkin olla arvaamat- 20

28 tomia vaikutuksia työilmapiiriin. Myös kouluttajien pedagogisiin taitoihin tulisi kiinnittää huomiota sekä työhönoton yhteydessä että henkilöstökoulutuksissa [4] Omistajat Yrityksen menestyminen edellyttää, että omistajien odotukset täytetään riittävän hyvin. Liiketoiminnan päätarkoitus on hyödyttää omistajia maksimoimalla sijoitetun pääoman tuotto [11]. Yrityksestä voi toki olla omistajille muutakin hyötyä kuin rahallinen tuotto. Pidemmällä aikavälillä kannattavuus on kuitenkin yrityksen olemassaolon välttämätön edellytys. Ylimmällä yritysjohdolla on päävastuu yrityksen kannattavuudesta. Johdon on päätettävä liiketoiminnan pitkän aikavälin suuntaviivat ja pohdittava, millä tavoin muuttuvassa ympäristössä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin nähden johdon on luotava strategia. Strategia edellyttää vahvaa näkemystä tavoitteista ja pitää sisällään keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Johdon tulee suunnitella ja ohjata kaikkia yrityksen resursseja myös parhaan mahdollisen taloudellisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Omistajia tai heidän edustajiaan on pidettävä ajan tasalla muulloinkin kuin yhtiökokouksissa [10, 11]. Minkä tahansa yrityksen johtamisstrategian päättävät lopulta omistajat. 3.3 ISO standardi Yleistä Kansainvälinen ISO standardi määrittelee laadunhallintajärjestelmiä koskevat yleiset vaatimukset, jotka soveltuvat kaikille organisaatioille niiden tyypistä, koosta ja tuotettavista tuotteista tai palveluista riippumatta. Standardi on suunniteltu käytettäväksi osana laajempaa ISO standardikokonaisuutta, mutta sitä voidaan soveltaa myös erikseen. Standardissa ISO 9000 esitetään laadunhallintajärjestelmien perusteet ja sanasto, standardi ISO 9004 taas sisältää syvempää laadunhallintajärjestelmiä koskevaa ohjeistusta organisaatioille, jotka haluavat tavoitella suorituskyvyn jatkuvaa parantamista laajemmin kuin standardin ISO vaatimukset edellyttävät [30, 31]. Lisäksi standardi ISO 9001 on nykyään tyypillinen osa yritysten kaupallisia sopimuksia, minkä vuoksi vähintään sen määrittämä laadun taso olisi hyvä saavuttaa. 21

Kansallisen ilma-aluksen miehitys

Kansallisen ilma-aluksen miehitys luonno Ilmailumääräys 1 (9) Antopäivä: 11.4.2013 Voimaantulopäivä: 12.4.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Ilmailulain (1194/2009) 60 Muutostiedot: Tällä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti - tehtävänanto ja tulokset: Ryhmä 5, Opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot - projektin aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne.

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

SUOMEN ILMAILUOPISTO SUOMEN ILMAILUOPISTO OY

SUOMEN ILMAILUOPISTO SUOMEN ILMAILUOPISTO OY SUOMEN ILMAILUOPISTO SUOMEN ILMAILUOPISTO OY SUOMEN ILMAILUOPISTO OY Perustettu 2002 Aikaisemmin Finnairin Ilmailuopisto, joka toimi samoissa tiloissa vuodesta 1985 alkaen Omistuspohja Suomen valtio 49.5%

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

EASA Regional Workshop 27.2.2013. Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

EASA Regional Workshop 27.2.2013. Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. EASA Regional Workshop 27.2.2013 Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus lentomiehistöjä koskeviin säädöksiin (Komission asetukset (EU) N:o 1178/2011 ja 290/2012) 08:30 09:00

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Ammattilentäjän koulutus Euroopassa

Ammattilentäjän koulutus Euroopassa Ammattilentäjän koulutus Euroopassa Mikael Moilanen Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Kone- ja tuotantotekniikka Lentokonetekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Lentokonetekniikka

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus

Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus Yritysvalmentaja Kert Kenner, Balentor Oy Gsm. 050 5488278 E-mail. kert.kenner@balentor.fi Miksi prosessien kehittäminen? Näin? Vai näin? Ydin-,

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

SOTILASILMAILUVIRANOMAISEN JULKAISUT

SOTILASILMAILUVIRANOMAISEN JULKAISUT SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUN VIRANOMAISOHJE MILITARY AVIATION ADVISORY SIO-Pe-Yl-002 09.02.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Lainsäädäntökuulumisia osastonjohtaja Susanna Metsälampi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajankohtaista ilmailun säädöshankesalkussa Ilmailulain l i kokonaisuudistus k EU-lainsäädännön ja kv. standardien

Lisätiedot

Tervetuloa syksyn 2010 koulutustilaisuuteen.

Tervetuloa syksyn 2010 koulutustilaisuuteen. TraFi Ilmailun Ilmailulääkärit Suomen Ilmailulääketieteen Yhdistys Tervetuloa syksyn 2010 koulutustilaisuuteen. 19.9.2010 3 TraFI & EASA / AJANKOHTAISTA AME / SILY koulutustilaisuus 18-19.9.2010 Pekka

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Lentotyö nyt ja tulevaisuudessa

Lentotyö nyt ja tulevaisuudessa Lentotyö nyt ja tulevaisuudessa Laskuvarjohyppylennot www.ilmailu.fi Normihierarkia Lakien ja määräysten keskinäinen suhde Jos ei ristiriitaa määräys, normi tai päätös on yhtä sitova kuin laki 15.2.2013

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 7.3.2012 HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS PL-HYPPYMESTARIKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Pakkolaukaisuhyppymestarikurssin

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

HELIKOPTERILENTÄJÄKSI! KIEHTOVA HARRASTUS JA HAASTAVA AMMATTI

HELIKOPTERILENTÄJÄKSI! KIEHTOVA HARRASTUS JA HAASTAVA AMMATTI Helikopterilentokoulutusta koskeva infopaketti (syyskuu 2009) 1(8) HELIKOPTERILENTÄJÄKSI! KIEHTOVA HARRASTUS JA HAASTAVA AMMATTI Suomen johtava kaupallinen helikopteriammattilentäjien koulutusorganisaatio

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset

Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset JAR-FCL 1 Ohjaamomiehistön lupakirjat (Lentokoneet) Muutos 6 1. elokuuta 2006 Joint Aviation Authorities JAR-FCL 1 SISÄLLYSLUETTELO JAR-FCL 1 OHJAAMOMIEHISTÖN LUPAKIRJAT

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikka Määritelmä Point-of-care testing: vieritesti, vieritestaus, vieritutkimus,

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas 2 LAATU JA LAADUNVARMISTUS

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Purjelentäjän lupakirja GPL

Purjelentäjän lupakirja GPL Purjelentäjän lupakirja GPL Teoriakoulutus Osa 1: Ilmailun säädökset V0.1 Yleistä - Osa 1: Ilmailun säädökset 6 tuntia Tämä koulutusmateriaali pohjautuu Suomen Ilmailuliiton teoriakoulutusohjelmaan purjelentäjän

Lisätiedot

19.11 Pori. Heikki Mikkola

19.11 Pori. Heikki Mikkola Ilmailutoimijoiden seminaari 19.11 Pori Heikki Mikkola Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Sisältö Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi tiiviisti Pohdittavaksi Uudistuvat toimintamallit ja painopisteet

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

LENTOKOULUTUSORGANISAATION (FTO) HYVÄKSYNTÄHAKEMUS JAR-FCL 1/2.055

LENTOKOULUTUSORGANISAATION (FTO) HYVÄKSYNTÄHAKEMUS JAR-FCL 1/2.055 ILMAILUHALLINTO PL 186 01531 VANTAA Puh. 09-425011 Vastaanottomerkinnät: PVM / 20 Dnro: / / 1 LENTOKOULUTUSORGANISAATION (FTO) HYVÄKSYNTÄHAKEMUS JAR-FCL 1/2.055 Hakijan tiedot: Kotipaikka: Osoite: Postinumero

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Huollon ulkoistaminen

Huollon ulkoistaminen Huollon ulkoistaminen Taustainfo medialle 26.10.2012 osastonjohtaja Ari Vahtera Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Sisältö Lentokelpoisuuden osa-alueet Vastuut Huoltotoiminnan luvat ja valvonta Ulkomaisen

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toni Hakkarainen Bureau Veritas Bureau Veritas Konserni Henkilöstö ~ 58 000 Toimintaa 140 maassa 400 toimistoa 400 000 asiakasta Liikevaihto 3,8 Mrd

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Lentokoulutusselvitys. Siviili- ja sotilasilmailun alkeis- ja peruslentokoulutuksen yhteistyömahdollisuuksia koskeva selvitys

Lentokoulutusselvitys. Siviili- ja sotilasilmailun alkeis- ja peruslentokoulutuksen yhteistyömahdollisuuksia koskeva selvitys Lentokoulutusselvitys Siviili- ja sotilasilmailun alkeis- ja peruslentokoulutuksen yhteistyömahdollisuuksia koskeva selvitys 1 Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46 .... ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46 ILMAILUHALLINTO LUFHilRTS rörvrl.tni NGCN FINr

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä. SIL on hyväksynyt n 30.11.2012 ja se astuu voimaan. Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Yleistä... 2 2. Koulutuksen aloittamisvaatimukset...

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset

Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset I L M A I L U L A I T O S LENTOTURVALLISUUSHALLINTO Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset JAR-FCL 1 Ohjaamomiehistön lupakirjat (Lentokoneet) 1. elokuuta 2002 Joint Aviation Authorities JAR-FCL 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta 2 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 taustat Hyötyjä sertifiointiprosessista Auditointihavaintoja 3 PAS 55 (Publicly Available Spesification) - Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Aeropole professional pilot training. Liikennelentäjäkurssi ATPL

Aeropole professional pilot training. Liikennelentäjäkurssi ATPL Aeropole professional pilot training Liikennelentäjäkurssi ATPL Aloita unelmiesi työ Liikennelentäjän työ on tarkkuutta ja hermoja vaativaa, mutta koulutukseen päästäksesi tarvitset vain normaalin näön

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Harrastusilmailun koulutus

Harrastusilmailun koulutus Harrastusilmailun koulutus Sakari Kuosmanen Suomen Urheiluilmailuopisto Oy Perusteita Suomen Urheiluilmailuopisto Oy (Opisto) SIL 80%, Lopen kunta 8%, R-S 8%, Jämi-Säätiö 4% Valtakunnallinen kouluttaja;

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot