ISO 22000:2005 -STANDARDIN MUKAISEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET ELINTARVIKETURVALLISUUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISO 22000:2005 -STANDARDIN MUKAISEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET ELINTARVIKETURVALLISUUTEEN"

Transkriptio

1 ISO 22000:2005 -STANDARDIN MUKAISEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET ELINTARVIKETURVALLISUUTEEN Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Terveyden biotieteiden koulutusohjelma Elintarvikekehitys Syyskuu 2011 Eeva Mäki

2 TURUN YLIOPISTO Terveyden biotieteiden koulutusohjelma MÄKI, EEVA: ISO 22000:2005 -standardin mukaisen toimintajärjestelmän vaikutukset elintarviketurvallisuuteen Pro gradu -tutkielma, 87 sivua + 11 liitesivua Elintarvikekehitys Ohjaajat: Dos Linnéa Linko, ETT Susanna Työppönen Syyskuu 2011 Elintarviketurvallisuuden periaatteista on tullut maailmanlaajuisia. Kuluttajat ovat alkaneet vaatia elintarvikkeilta yhä tarkempaa jäljitettävyyttä ja turvallisuutta aina pellolta pöytään asti. Tähän tarpeeseen on kehitetty yksi yhtenäinen standardi ISO 22000, joka sisältää elintarviketurvallisuuden periaatteet ja helpottaa yhteisten pelisääntöjen luomista. Järjestelmä on suunniteltu erityisesti elintarviketeollisuuden käyttöön elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Maailmanlaajuisen standardin avulla yritys voi arvioida ja osoittaa elintarvikkeen turvallisuusvaatimukset ja osoittaa samalla pystyvänsä hallitsemaan elintarviketurvallisuuden riskejä. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää yrityksessä havaitut vaikutukset järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Tavoitteena oli vähentää kuluttajareklamaatioiden määrää, kehittää henkilöstön välistä viestintää, motivaatiota, työilmapiiriä ja toimintatapoja paremmiksi. Tutkimustavoitetta toteutettiin sekä määrällisin että laadullisin tutkimusmenetelmin. Työssä mitattiin erilaisia turvallisuuden ja laadun indikaattoreita sekä niiden muuttumista ajan funktiona. Menetelminä tutkimuksessa käytettiin pisteytysmenetelmään perustuvaa fysikaalista ja mikrobiologista vaara-analyysiä, jotka laadittiin yrityksen tuotteille ja tuoteryhmille käyttäen apuna kirjallisuutta. Kuluttajareklamaatioiden tilastoinnin ja vaaran vakavuus-luokittelun avulla voitiin mitata tuoteturvallisuuden muuttumista järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Laatujärjestelmästä koetun hyödyn kartoittamiseksi, viestinnän, motivaation ja toimintatapojen mittaamiseksi laadittiin kyselylomake, johon vastasi yrityksen toimihenkilöitä ja tuotannon työntekijöitä ennen järjestelmän rakentamista ja uudelleen järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin myös kahden sertifiointilaitoksen ja muutamien ISO sertifioitujen yritysten mielipiteitä järjestelmästä ja sen toimivuudesta erillisten kyselylomakkeiden avulla. Fysikaalisen ja mikrobiologisen vaara-analyysin pohjalta elintarviketurvallisuustiimi pystyi todentamaan olemassa olevat vaarat ja pohtimaan ns. riskiraaka-aineille uusia vaihtoehtoja. Henkilöstön kyselyiden avulla havaittiin, että tiedonkulussa oli kehitettävää. Poikkeamiin reagointi ja asenteet järjestelmää kohtaan olivat parantuneet. Reklamaatioiden kokonaismäärä väheni tutkimusaikana n. 33 %:lla. Tosin havaittiin hieman enemmän vakavampia poikkeamia, jotka johtuivat tutkimuksen aikana syntyneistä uuden tuotteen aiheuttamista prosessiteknisistä ongelmista. Lyhyt tutkimusaika järjestelmän käyttöönoton jälkeen saattoi rajoittaa etujen ilmentymistä. Järjestelmä pakottaa yritystä arvioimaan riskit ja määrittämään niille hallintakeinot, mitä kautta voidaan ajatella tuoteturvallisuuden paranevan pitkällä tähtäimellä. Avainsanat: Laatu, elintarviketurvallisuus, ISO standardi

3 ESIPUHE Haluan kiittää kaikkia gradu-tutkielmaani osallistuneita yhteistyötahoja ja koko Oy Lunden Ab Jalostajan henkilökuntaa tärkeistä mielipiteistä. Haluan kiittää myös muita kyselyihin vastanneita ja haastattelun antaneita, joiden avulla sain tutkimukseeni arvokasta sisältöä. Kiitän myös ohjaajiani avusta ja tuesta. Ilman Susanna Työppösen ja Linnéa Lingon ohjausta en olisi valmistunut aikataulussa. Kiitän myös perhettäni tuesta, jonka avulla olen jaksanut opiskella ja työskennellä samanaikaisesti. Kolmen vuoden opiskelu yliopistossa on antanut minulle monipuolisia lisävalmiuksia työelämää varten. Kaarinassa Eeva Mäki The food safety management system standard ISO enables any company directly or indirectly involved in the food chain to identify the relevant risks and manage them efficiently. Preventing food safety failures and assessing legal compliance can help protect your brand. (Det Norske Veritas)

4 SISÄLTÖ 1 KIRJALLISUUSOSA: JOHTAMISJÄRJESTELMÄT ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA JOHDANTO TOIMINTAJÄRJESTELMÄT Mihin standardeja ja toimintajärjestelmiä tarvitaan? Laatukonseptien tilanne Suomessa ja Euroopassa ISO standardi ja sen soveltuvuus Miten ISO eroaa ISO standardista? Toimintajärjestelmän rakenne JOHTAMISJÄRJESTELMÄN HYÖTY-HAITTA-YHTÄLÖ Toimintajärjestelmien edut ja mahdollisuudet Toimintajärjestelmien haasteita ja soveltamisongelmia Kuluttajien suhtautuminen laatujärjestelmiin Näkemyksiä lisäarvotekijöistä ja laatujärjestelmistä Laatujärjestelmien kehitys tulevaisuudessa SERTIFIOINTIMENETTELY Tie sertifiointiin Sertifioinnin edut LAATU JA SEN KEHITTÄMINEN Laatu Laatuyritys Laatu yrityksen menestystekijänä Tieteellinen riskianalyysi Johdon vastuu laadun kehittämisessä Elintarviketurvallisuustiimin tehtävät Laatupäällikön rooli onnistuneessa laatutyössä Laatuprojektin riskit Yritysten omavalvonnassa vielä paljon puutteita PALAUTE JA SEN HYÖDYNTÄMINEN ELINTARVIKETURVALLISUUSTIEDON JAKAMINEN TILAUS- TOIMITUS-KETJUSSA 40

5 2 KOKEELLINEN OSA: LAATUJÄRJESTELMÄN LAATIMINEN JA SEN VAIKUTUSTEN TUTKIMINEN ELINTARVIKETURVALLISUUTEEN JOHDANTO Tutkimuksen tavoite Tutkimushypoteesi Tutkimuksen lähtökohta ja periaate Tutkimusmenetelmät TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Fysikaalinen ja mikrobiologinen vaara-analyysi Kuluttajareklamaatiot Kyselylomake työntekijöille Kyselylomake yrityksille Kyselylomake sertifiointilaitoksille TULOKSET Fysikaalisen ja mikrobiologisen vaara-analyysin tulokset Työntekijöiden kyselylomakkeen tulosten yhteenveto Yritysten kyselylomakkeen tulosten yhteenveto Sertifiointilaitosten kyselylomakkeen tulosten yhteenveto TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTELMÄT Fysikaalinen ja mikrobiologinen vaara-analyysi Kuluttajareklamaatiot Kyselylomake työntekijöille Kyselylomake yrityksille Kyselylomake sertifiointilaitoksille 81 3 LIITTEET 87

6 6 1 KIRJALLISUUSOSA: JOHTAMISJÄRJESTELMÄT ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA 1.1 JOHDANTO Ruuan laatu ja turvallisuus kiinnostavat nykypäivän kuluttajia, viranomaisia ja elintarvikealalla työskenteleviä enemmän kuin aikaisemmin. Viime aikoina koetut elintarvikkeiden aiheuttamat terveysvaarat ovat entisestään lisänneet näiden tekijöiden merkitystä. Laatuun, terveyteen ja turvallisuuteen, kestävään kehitykseen sekä vastuullisuuteen liittyvien riskien hallinta on nyt ensiarvoisen tärkeää kaikille elintarvikkeiden toimitusketjussa mukana oleville yrityksille. Lisääntyneiden vaatimusten johdosta on tärkeää valvoa ja kehittää tuotteita, palveluja ja organisaatiota. Vaarojen ennakointi lisää kilpailukykyä markkinoilla, säilyttää yrityksen maineen ja parantaa brändien imagoa entisestään. Elintarviketurvallisuuteen liittyviä standardeja on monenlaisia: Yrityskohtaisia vaatimuksia, lakisääteisiä määräyksiä ja vähittäiskaupan toimijoiden kehittämiä standardeja. Standardin valinta laatujärjestelmän rakentamiseksi on riippuvainen yrityksen tavoitteista, yrityksen roolista elintarvikeketjussa, asiakasvaatimuksista ja markkina-alueesta. Standardien viidakko on tehnyt soveltamisesta vaikeaa. Kirjallisuusosassa syvennytään etenkin ISO standardiin, jota käytettiin myös Oy Lunden Ab Jalostajan laatujärjestelmän pohjana. Kyseisen laatujärjestelmän rakentamista ja vaikutusten tutkimista on esitetty tämän työn kokeellisessa tutkimusosassa. Elintarviketurvallisuuden periaatteista on tullut maailmanlaajuisia. Kuluttajat ovat alkaneet vaatia yhä tarkempaa jäljitettävyyttä ja turvallisuutta aina pellolta pöytään asti. On katsottu välttämättömäksi kehittää yksi yhtenäinen standardi ISO 22000, joka sisältää elintarviketurvallisuuden periaatteet ja helpottaa yhteisten pelisääntöjen luomista. Asiakkaan ja kuluttajan on helpompi tehdä ruokaan liittyviä päätöksiä, kun hän näkee yrityksen täyttävän standardin mukaiset elintarviketurvallisuusvaatimukset. Ruokaketjun vastuullisuus ja sen viestintä on tunnistettu tulevaisuuden yhdeksi kilpailutekijäksi. Kolmannen osapuolen tekemä sertifiointi sinetöi järjestelmän luotettavuuden ja jatkuvan parantamisen, sillä sertifikaatti kertoo vuosia kestävästä yhteistyöstä akkreditoidun sertifiointilaitoksen kanssa.

7 7 1.2 TOIMINTAJÄRJESTELMÄT Mihin standardeja ja toimintajärjestelmiä tarvitaan? Asiakkaat haluavat olla varmoja toimittajiensa tuotteiden laadusta. Standardit ovat syntyneet tähän tarpeeseen. Sopimalla yhteisesti laadulle asetettavista vaatimuksista ja standardoimalla ne sekä antamalla kehittäminen ja valvonta puolueettomalle taholle on laadun tarkastamiseen ja valvontaan käytettäviä resursseja voitu vähentää merkittävästi. Laadunhallintaan liittyvät standardit ovat ensimmäisenä otettu käyttöön sotilassovelluksissa, joissa alihankinnan korkeaa ja tasaista laatua on arvostettu erityisen paljon. Yhdysvallat ja Englanti ovat olleet edelläkävijöitä standardoinnin suhteen. Monilla toimialoilla on omat standardinsa. Merkittävin yleisstandardi on eurooppalainen ISO standardisarja, johon kuuluvat standardit ISO 9000, 9001 ja ISO-standardit ja niihin pohjautuvat laatusertifikaatit on hyväksytty kansainvälisiksi laatustandardeiksi ympäri maailmaa. Niitä myöntää maailmanlaajuinen kansallisten standardoimisjärjestöjen liitto International Organization for Standardization (ISO). Standardien lähtökohtana on kansainvälinen yhdenmukaisuus ja yhteisen näkemyksen muodostaminen laatujohtamisessa ja laadunvarmistuksessa. (Suomen Standardoimisliitto SFS 2006.) Laatukonseptien tilanne Suomessa ja Euroopassa EU:n jäsenmaissa ja myös Euroopan ulkopuolella on käytössä lukuisia eritasoisia ja laajuisia ruokajärjestelmiä ja konsepteja. Osa järjestelmistä on EU:n kehittämiä ja osa yksityisten tahojen, kuten ketjun toimijoiden kehittämiä ja hallinnoimia. Järjestelmien tavoitteena on toimia kuluttajien luottamusta ja ruuan tuotannon kilpailukykyä ylläpitävänä business-to-consumers-järjestelmänä tai yritysten toimintaa ohjaavana business-to-business-järjestelmänä. Järjestelmien kivijalan muodostaa usein tuoteturvallisuuden varmistaminen ja ylläpitäminen, mutta yhä enemmän ne sisältävät myös ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia. (MTT 2011) Vähittäiskaupan aloitteesta kehitetty kansainvälinen Global G.A.P. (Good Agricultural Practice) on suunniteltu yritysten väliseen kauppaan ja sen kehittämiseen. Global G.A.P. on eurooppalaisten vähittäiskauppojen organisoima ja omistama. Sen standardin kriteerien kehittämisessä on huomioitu kuluttajien arvostamat asiat (ruuan turvallisuus, ympäristö, työntekijän terveys, turvallisuus ja hyvinvointi, sekä eläinten hyvinvointi). Standardi ei kuitenkaan näy kuluttajille esimerkiksi pakkausmerkintöjen kautta. (Global G.A.P. 2011)

8 8 Brittiläistä the Red Tractor järjestelmää hallinnoi Assured Food Standards -organisaatio, jonka omistavat toimijat aina alkutuotannosta kauppaan asti. The Red Tractor -merkki viestii pakkauksissa kuluttajille tuotteen turvallisuudesta, hygieniasta, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista (The Red Tractor 2011). Ruotsalainen Svenskt Sigill -järjestelmä on maanviljelijöiden valtakunnallisen liiton tytäryhtiö. Svenskt Sigill -merkki lupaa tuotteen kuluttajille turvalliset elintarvikkeet, ympäristövastuuta, eläinten hyvinvointia, elävää maaseutua ja riippumatonta valvontaa (Svenskt Sigill). Suomessa tällaisia koko ruokaketjun kattavia laatumerkkejä ei ainakaan vielä ole olemassa. Suomessa ainoastaan kahdelle vihannestilalle on myönnetty vuonna 2010 Global G.A.P. -sertifikaatit. (MTT 2011.) ISO standardi ja sen soveltuvuus Riskinhallintatyökalu ja elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä ISO on suunniteltu erityisesti elintarviketeollisuuden käyttöön ruoan elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Standardin tavoite on yhdenmukaistaa elintarviketurvallisuuden hallinnan vaatimukset elintarvikeketjussa toimivissa yrityksissä maailmanlaajuisesti. (Lecklin ym. 2009). Standardin avulla yritys voi arvioida ja osoittaa kyseessä olevan tuotteen elintarviketurvallisuusvaatimustenmukaisuuden ja osoittaa samalla pystyvänsä hallitsemaan elintarviketurvallisuuden riskejä. Standardi sisältää vuorovaikutteisen viestinnän, järjestelmähallinnan ja vaarojen torjunnan. Noudattamalla standardia yrityksen lähestymistapa pyritään muuttamaan reaktiivisesta ennakoivaksi. (DNV 2011.) ISO-standardin mukaisella toimintajärjestelmällä on mahdollista saavuttaa esimerkiksi seuraavia etuja: voimakas vaikutus asiakkaisiin, avoimuuden lisääntyminen, tuotannon virtaviivaistuminen, elintarvikkeisiin liittyvien merkittävien riskien minimointi, sisäisten prosessien hallinnan tehostuminen ja epäonnistumisten vaaran minimointi, henkilökunnan motivaation paraneminen hyvään työsuoritukseen keskittymisen myötä, todiste ennakoivasta suhtautumisesta elintarviketurvallisuuteen ja keskittyminen tärkeimpiin elintarviketurvallisuuden haasteisiin. (Bureau Veritas Finland 2011.) ISO on kansainvälinen perusstandardi, jonka avulla yritys voi tunnistaa oleellisia riskejä ja hallita niitä turvallisesti ja kustannustehokkaasti. ISO standardissa määritellään vaatimukset elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmälle, kun elintarvikeketjussa toimivan organisaation tarvitsee osoittaa kykynsä hallita elintarviketurvallisuutta koskevia vaaroja varmistaakseen, että elin-

9 9 tarvikkeet ovat turvallisia niiden nauttimishetkellä. Vaatimusten täyttämiskeinot voidaan saavuttaa käyttämällä sisäisiä tai ulkoisia resursseja tai molempia. (SFS 2006.) Standardissa määritellyt vaatimukset ovat yleisiä ja tarkoitus on, että ne soveltuvat kaikille elintarvikeketjun organisaatioille riippumatta koosta tai monitahoisuudesta. ISO standardia voidaan soveltaa suoraan tai epäsuorasti kaikkiin elintarvikkeiden arvoketjuun osallistuviin organisaatioihin. Soveltuvia toimialoja ovat rehuntuotanto, maatilat, poimijat, lisäainevalmistajat, elintarvikkeiden valmistajat, vähittäiskauppa, catering, puhtaanapitopalvelujen tuottajat elintarvikeketjulle, elintarvikkeiden kuljetus- ja varastointipalvelut, sekä pakkausmateriaaliteollisuus. (Lavonen 2011, DNV 2011.) Miten ISO eroaa ISO standardista? ISO standardi on suunniteltu yhteensopivaksi ja harmonisoitavaksi muiden kansainvälisten hallinta- ja johtamisjärjestelmien standardien kanssa, kuten ISO standardin kanssa. Se sopii helposti integroitavaksi olemassa oleviin hallintajärjestelmiin ja -prosesseihin. Eri standardien tarkoitukset ja päämäärät eroavat kuitenkin melko merkittävästi toisistaan. ISO 9001 ei ota kantaa elintarviketurvallisuuteen vaan sen tarkoituksena on taata yritykselle suorituskyky. ISO takaa puolestaan yritykselle elintarviketurvallisuuden. ISO ei korvaa ISO 9001:stä vaan ne ovat toisiaan täydentäviä standardeja. Yritys, jolla on käytössä ISO 9001 voi halutessaan rakentaa olemassa olevan standardin rinnalle ISO hallintajärjestelmän. (Lecklin & Laine 2009, Lavonen 2011, DNV 2011.) ISO 9001 ja ISO ovat molemmat työkaluja, joilla johtaminen saadaan toimivaksi. Ne ovat luotu samalle PDCA-periaatteelle eli plan-do-check-act. (Lavonen 2011). Edwards Demingin laatufilosofiaan perustuva Hoshin-suunnitelmaa ovat menestyksekkäästi käyttäneet monet japanilaisyritykset. Demingin johtamismalli on yleisesti hyväksytty ja useimmat yritykset käyttävät mallia kehittämisen apuvälineenä. Hoshin-suunnitelman pohjalla on Demingin PDCA-laatuympyrä (kuva 1). Johtamismallissa ensin suunnitellaan (PLAN), sen jälkeen tehdään suunnitelmien mukaan eli toteutetaan (DO), sitten arvioidaan tuloksia (CHECK) ja viimeisenä tehdään arvioinnin perusteella tarvittavat korjaukset ja parannetaan toimintaa (ACT). Tämän jälkeen ympyrä sulkeutuu ja uusi kierros aloitetaan jälleen suunnittelulla. Toiminnan parantamisen tulee olla jatkuvaa. Japanilaisen laatufilosofian kulmakiviä on Kaizen, joka merkitsee jatkuvaa parantamista pienin askelin. Siihen tulee koko henkilöstön osallistua, sillä asiat voi tehdä aina paremmin. Yrityskulttuuria tulee kehittää niin, että

10 10 henkilöstö kokee toiminnan parantamisen tärkeäksi ja innostavaksi. Parantamisideoita kannattaa tukea järkevillä palkkio-ohjelmilla, joilla henkilökunta saadaan motivoitumaan ja kehittämään toimintaa Demingin johtamismallin mukaisesti. (Lecklin 2006, Lecklin & Laine 2009.) PLAN DO ACT CHECK Kuva 1. Edwards Demingin johtamismallin mukainen laatuympyrä (mukaeltu Lecklin 2006.) Organisaatio saa PDCA-periaatteen avulla mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmää, sekä käyttää ja ylläpitää sitä tarkoituksenaan tarjota tuotteita, jotka käyttötarkoituksensa mukaisesti ovat turvallisia kuluttajalle. Johtamisjärjestelmän vaatimukset ovat vuosien saatossa kasvaneet. Elintarvikeketjun viestintä ja dokumentointi ovat vaatineet parantamista ja ketjun resurssit optimointia. Elintarviketurvallisuuteen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Ennakointi vähentää prosessin jälkeistä tarkastusta, ruokaketjun hallittavuus paranee viestintää tehostamalla, vaaroja voidaan hallita entistä tehokkaammin ja tukiohjelmia hallita systemaattisemmin. (Lavonen 2011.) Toimintajärjestelmän rakenne ISO standardissa laadunhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja toimenpiteitä organisaation suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuun liittyvissä asioissa ja laadunhallintajärjestelmällä (Quality Management System) johtamisjärjestelmää, jonka avulla suunnataan ja ohjataan laatuun liittyvissä asioissa. Aiemmin oli yleisesti käytössä termi laatujärjestelmä, joka korvattiin laadunhallintajärjestelmällä. Myöskään tätä termiä ei suositella, koska tarkoitus on kehittää laadukasta johtamisjärjestelmää (Quality of Management System) eikä erillistä laadunhallintajärjestelmää. Toimintajärjestelmää käytetään synonyymina johtamisjärjestelmälle. Johtamisjärjestelmän avulla johdon tahtotila voidaan viedä systemaattisesti koko organisaation läpi. (Lecklin 2006). Tässä tutkimuksessa ja kir-

11 11 jallisuusosassa käytetään kaikkia järjestelmästä tunnettuja erilaisia termejä, sillä niitä esiintyy vaihtelevasti kirjallisuudessa. Laadukkaan johtamisjärjestelmän rakenteesta ei ole standardiohjetta. Järjestelmä tulee dokumentoida organisaatioiden tarpeita vastaten. Yleisesti käytetään useampitasoista mallia kuvan 2 mukaisesti. Johtamisjärjestelmän ylin taso sisältää ohjaukseen liittyviä asioita. Se sisältää yrityksen esittelyn, keskeiset arvot, laatuun liittyvät strategiat ja laatupolitiikan. Seuraavalla tasolla kuvataan yhteistyötä ja rakennetta. Kakkostasolla ovat prosessien kuvaukset, jotka ovat tärkeä osa laatujärjestelmää. Koko toiminta nähdään prosesseina ja tärkeimmät eli avainprosessit on hyvä kuvata yksityiskohtaisten prosessikaavioiden avulla. Onnistumisen edellytyksenä on, että laatujärjestelmä antaa vastaukset kysymyksiin mitä, miksi, miten, kuka, missä ja milloin. Hyvin tehdyt prosessikaaviot selkiyttävät työnkulkua ja toimivat kehittämisen apuvälineenä. (Lecklin 2006.) Seuraavalla tasolla ovat työtapakuvaukset ja työohjeet. Niissä kuvataan yksityiskohtaiset työmenetelmät ja annetaan suoritusohjeet siitä, miten työ pitää tehdä. Laatuvaatimukset, vastuut ja valtuudet liitetään usein tähän osioon. Alimpana ovat viiteaineistot, joilla tarkoitetaan työnkulkuihin ja prosesseihin liittyvää ulkopuolista aineistoa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi koneiden ja ohjelmien käsikirjat, viranomaisten ohjeet ja määräykset, normit, suositukset ja lainsäädäntö. (Lecklin 2006.)

12 12 Arvot, strategiat, laatupolitiikka 100 Mitä, kuka, milloin, miksi? Missä, miten? ukäsik irja PROSESSIKUVAUKSET VIITE- TYÖTAPA- KUVAUKSET Lait, asetukset ja normit. Viranomaisohjeet. AINEISTOT Kuva 2. Rakenne-esimerkki johtamisjärjestelmästä (mukaeltu Lecklin 2002 & Lecklin 2006.) Johtamisjärjestelmän tasot vaihtelevat yrityksen koosta riippuen. Pienessä yrityksessä voi riittää kaksi yhteen käsikirjaan koottua tasoa. Edellä kuvattu neljän tason järjestelmä on riittävä suurille yrityksille. Järjestelmiä voidaan suurissa yrityksissä rakentaa tehdas- ja tulosyksikkökohtaisesti ja säilyttää näin niiden hallittavuus. Konsernitason dokumentoinnissa on silloin vain viittaus näihin yksikkökohtaisiin järjestelmiin. (Lecklin 2006.) Laatukäsikirja ei ole pakollinen, mutta käytännössä tärkeä apuväline johtamisjärjestelmän rakentamiseen. Laadittaessa laatukäsikirjaa lähtökohtana ovat kunkin yrityksen yksilölliset tarpeet. Sisältö ja rakenne tulee sovittaa noudatettavan standardin mukaisesti ja ottaa sen vaatimukset huomioon. Lisäksi laatukäsikirjaan on hyvä määritellä käsikirjan tarkoitus ja tavoitteet, toiminnan yleiskuvaus, määritelmät ja lyhenteet sekä päivitys- ja hyväksymisohjeet. Onnistunut käsikirja auttaa ymmärtämään organisaation toimintaa kokonaisuutena ja sisältää toimintaan liittyvää oppimista. Sen avulla lukija pystyy perehtymään yrityksen toimintaan ja työnsuorittamiseen. Hyvässä käsikirjassa jaottelu on selkeä, asiat on kuvattu lyhyesti ja ytimekkäästi esimerkiksi kaavioiden avulla. Laatukäsikirja ei ole liian yksityiskohtainen, mukaan otetaan vain ohjauksen kannalta tärkeät asiat, ei jatkuvasti

13 13 muuttuvien rutiinien kuvauksia. Tarkoitus on, että laatukäsikirjaa ei tarvitse päivittää kovin usein. Muuttuviin ohjeisiin ja rutiineihin laitetaan pelkät viittaukset. Kustakin dokumentin sivusta on nähtävä voimassa oleva versio, sekä hyväksyjän nimi ja ajankohta, jolloin se on hyväksytty käyttöönotettavaksi. Käytettävyyttä ja päivitettävyyttä edesauttaa käsikirjan koneellisesti luettava muoto ja mahdollisuus hyödyntää työasemilla verkkoversiota. (Lecklin 2006.) Toimintajärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa on: tunnistettava tarvittavat prosessit määriteltävä prosessien keskinäinen järjestys ja vuorovaikutus varmistettava prosessien toiminnan ohjaus varmistettava tarvittavien resurssien ja informaation saatavuus seurattava, mitattava ja analysoitava prosesseja suoritettava tulosten saavuttamisen ja prosessien jatkuvan parantamisen edellyttämät toimenpiteet 1.3 JOHTAMISJÄRJESTELMÄN HYÖTY-HAITTA-YHTÄLÖ Elintarvikkeiden toimintajärjestelmien ja -konseptien tuomat hyödyt ja haasteet voivat olla suoria tai epäsuoria, taloudellisia, määrällisiä tai laadullisia. Suurin vaikeus laadunhallintajärjestelmän etujen arvioinnissa on hyötyjen ja kustannusten kohdentaminen ja mittaaminen. Hyödyt ovat enimmäkseen laadullisia, jolloin haastavaa on löytää määrällisiä indikaattoreita mitata laadullista asiaa ja edelleen mitata sen taloudellista arvoa. Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden parantuminen voi tuoda hyötyjä osittain samoissa kategorioissa, joista aiheutuu kustannuksia. Järjestelmän käyttöönottokustannukset jäävät usein pienemmiksi kuin järjestelmästä aiheutuneet suorat ja epäsuorat hyödyt. (Krieger ym ) Tutkimus Svenskt Sigill -merkistä osoitti, että tuotemerkin hankinnasta aiheutuneet kustannukset nähtiin merkityksettöminä verrattuna merkin tuomaan lisäarvoon. (Edqvist & Källgården 2005). Järjestelmien ja merkkien etujen arviointia hankaloittavat muut markkinointitoimenpiteet, jolloin järjestelmän hyötyä voi olla vaikea erottaa muusta viestinnästä. Monet järjestelmät ja niihin perus-

14 14 tuvat merkit ovat vielä suhteellisen uusia kuluttajille, jolloin niistä saatavan lisäarvon mittaaminen voi olla vielä tässä vaiheessa hankalaa. Etujen ilmentymiseen vaikuttaa myös se, kenen kehittämiä laatujärjestelmät ovat ja mistä ne ovat lähtöisin. Hyöty-haaste-yhtälön kehittymiseen vaikuttaa se, onko järjestelmä vähittäiskaupan kehittämä ja käyttöönottama vai lähtöisin alkutuotannosta. Alkutuotanto saattaa suhtautua vähittäiskaupan järjestelmiin vastahakoisesti, sillä järjestelmä voidaan kokea uudeksi pakolliseksi vaatimukseksi ja jopa taakaksi. Alkutuotannon omat järjestelmät taas antavat tuottajille kilpailuetua ulkomaisiin toimijoihin nähden. (MTT 2011.) Toimintajärjestelmien edut ja mahdollisuudet Elintarvikeketjun toimijat, kuten vähittäiskaupat ja elintarviketeollisuus kokevat elintarvikkeiden laatujärjestelmien suurimmaksi eduksi niiden kyvyn vahvistaa kuluttajien luottamusta ruuan turvallisuuteen ja ylläpitää sekä parantaa yrityksen mainetta lisäämällä elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä. (Fulponi 2006; Giraud-Héraud ym. 2008; Jahn ym. 2005). Järjestelmät, joissa otetaan huomioon myös eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat, nähdään strategisena työkaluna asiakasuskollisuuden ja markkinaosuuksien ylläpitämiseksi (Fulponi 2006). Monesti laatujärjestelmä otetaan käyttöön ulkopuolisista syistä, mikäli sillä nähdään positiivinen vaikutus esimerkiksi vähittäiskaupoille. (Soderlund ym. 2008). Pienet yritykset ottavat järjestelmän usein käyttöön nimenomaan ulkoisista syistä, asiakaskunnan kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi tai täyttääkseen toimitusketjun vaatimuksia esimerkiksi vähittäiskauppojen vaatimuksesta tietyn standardin käytöstä. Sen sijaan isommille elintarvikeketjun toimijoille järjestelmän käyttöönoton takana ovat usein sisäiset syyt, esimerkiksi halu tuotantokustannusten pienentämiseen ja läpinäkyvyyden lisäämiseen. (Krieger et al 2007). Elintarvikebrändin syntymisessä tärkeä edellytys on laadukkaat raaka-aineet sekä niiden tuotantoolosuhteet. Kun yritys valitsee raaka-ainetoimittajia, tulee valita sellaisia tuottajia, joilla on hyvät olosuhteet takaava laatujärjestelmä tai kiinnostusta ja edellytystä alkaa rakentaa laatujärjestelmää käyttöön. Alkutuottajat saattavat jopa saada merkittävää kilpailuetua järjestelmästä, kunnes järjestelmät muuttuvat yleisemmin käytössä oleviksi. (Giraud-Héraud et al 2008.) Järjestelmää rakentavan elintarvikeyrityksen on tärkeää oivaltaa, että sen tulee vastata kuluttajien käsitystä laadun sisällöstä, jotta yritys voi hyötyä siitä markkinoinnillisesti. Jos tämä laadun yhteisymmärrys-yhtälö toteutuu, hyöty voi näkyä kasvaneena myynnin määränä ja parantuneena myyntikatteena. Merkittävin järjestelmän etu on kyky lisätä yrityksen markkinaosuutta ja avata ovia uusille markkinoille. (Achilleas & Anastasios 2008.)

15 15 Kokonaisvaltainen laatujohtaminen voi elintarviketeollisuudessa auttaa saavuttamaan parempia työntekijäsuhteita, korkeampaa tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Pienissä yrityksissä laatujärjestelmän käyttöönotolla voidaan myös edistää jäljitettävyyttä, laatutietoutta ja alentaa laatuun liittyviä kustannuksia. (Karipidis ym. 2009). Laatumerkin käyttö tuo kilpailuetua ja lisäarvoa pienille tuottajille ja tuntemattomille brändeille. Tämä on havaittu esimerkiksi Ruotsissa Svenskt Sigilllaatumerkin kohdalla. (Edqvist ym. 2005). Tutkimustulosten mukaan laatumerkeistä hyötyvät sekä kaupan omat merkit että teollisuuden brändit, mutta selvää näyttöä ei ole siitä kummat hyötyvät enemmän. Tiedonkulkuongelmat ruuan laadusta ja turvallisuudesta ketjun eri toimijoiden välissä synnyttää kustannuksia, joita voidaan laatujärjestelmän avulla alentaa. Parantuneen jäljitettävyyden lisäksi laatujärjestelmä tarjoaa muitakin lisäarvotekijöitä, kuten elintarvikeketjun parantunutta läpinäkyvyyttä ja tuotevastuuta. (Krieger ym. 2007). Läpinäkyvyys on yläkäsite jäljitettävyydelle. Kuluttajalla läpinäkyvyys merkitsee sitä, että hän saa tuotteesta riittävää ja oikeaa tietoa. Kuluttajien vaatimukseen ruuantuotannon läpinäkyvyydestä voidaan vastata jäljitettävyydellä ja siitä on tulossa synonyymi turvalliselle ja korkealaatuiselle ruualle. (Dalvit ym. 2007). Ruokaketjun eri toimijoilla ja sidosryhmillä on erilaiset vaatimukset jäljitettävyyden suhteen. Elintarvikeketjun jäljitettävyys on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (178/2002), jonka mukaan elintarvike, rehu, elintarviketuotantoon käytettävä eläin tai valmistusaine pitää olla jäljitettävissä ja seurattavissa kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. EU:n elintarvikkeiden jäljitettävyysvaatimusten mukaan raaka-aine- ja tuotetietojen tulee olla jäljitettävissä ketjussa yksi askel eteenpäin ja yksi askel taaksepäin -periaatteen mukaisesti. (EUR-Lex 2011.) Viranomaisia kiinnostaa lakisääteisyyden täyttyminen, tuottajille ja ostajille jäljitettävyys vaikuttaa ostopäätöksiin ja kuluttajille jäljitettävyys voi olla yksi valintakriteeri, kun he tekevät ruuan hankintaan liittyviä päätöksiä. Jäljitettävyyden avulla saadaan selville raaka-aineen tai tuotteen alkuperä ja ominaispiirteet toimitusketjun kaikissa vaiheissa esimerkiksi laatuongelman syyn selvittämiseksi. Se on tärkeä tiedonlähde teollisuudelle, kuluttajalle ja viranomaiselle. Jäljitettävyys edesauttaa tuotteen paikallistamista toimitusketjun eri vaiheissa ja antaa välttämätöntä tietoa esimerkiksi tuotteiden takaisinvetotilanteissa. Jäljitettävyyden toteutuminen edellyttää toimivaa jäljitettävyysjärjestelmää, jota voidaan laatujärjestelmän avulla tehostaa entisestään. Erään tutkimuksen mukaan kattavan jäljitettävyysjärjestelmän avulla yritys voi saada paitsi ruuan turvallisuuden varmistamisen lisäksi myös

16 16 hyötyä toimituksissa, varaston kontrolloinnissa ja tuotannonhallinnassa. Jäljitettävyysjärjestelmä on onnistunut, kun se reagoi nopeasti, täsmällisesti ja luotettavasti. (MTT 2011.) Toimintajärjestelmien haasteita ja soveltamisongelmia Toimintajärjestelmistä saatavat hyödyt ja haasteet vaihtelevat suuresti riippuen yrityksen koosta ja valmistettavista tuotteista. Maataloustuotteiden kaltaisille massatuotteita valmistaville yrityksille järjestelmien investointikustannukset ovat korkeat, mutta käyttöönotolla saadaan nopeasti tuloksia aikaan. Monet pienet yritykset ovat ottaneet käyttöönsä kansallisia laatustandardeja eri maissa. Järjestelmän pidosta saattaa tulla suuret kokonaiskustannukset ja yritys voi jopa kärsiä järjestelmän tuntemattomuuden takia markkinoiden menetyksestä. Järjestelmien käyttöönottoa voi estää, mikäli koetaan, että järjestelmän mukanaan tuomat hyödyt eivät ylitä kustannuksia. Monesti järjestelmissä koetaan päällekkäisiä ja jopa keskenään ristiriitaisia vaatimuksia, jolloin yritys ei halua rakentaa rinnakkaista järjestelmää olemassa olevan järjestelmän tueksi. Järjestelmien käyttöönoton yhtenä esteenä pidetään investointeja, jotka on tehty jo olemassa oleviin järjestelmiin. Myös järjestelmät, jotka eivät sovellu helposti integroitaviksi tilalla tai tuotannossa ennestään käytössä oleviin järjestelmiin, sivuutetaan helpoimmin. (Soderlund ym. 2008, Krieger ym ) Ruotsalaisen Svenskt Sigill -merkin tutkimuksessa ilmeni, että riskitekijänä merkille nähtiin kollektiivisuus. Tällä tarkoitetaan, että yksikin tuottaja voi pilata merkin maineen toimiessaan vastuuttomasti. Suuret elintarvikealan yritykset vahvoine brändeineen eivät kokeneet merkistä vastaavaa hyötyä, kun taas pienet tuottajat, tuntemattomat brändit ja kauppojen omat merkit saivat merkistä kilpailuetua ja lisäarvoa. (Edqvist ym ) Laatu- ja tuoteturvallisuusjärjestelmien käytäntöön soveltaminen saattaa tuoda mukanaan monenlaisia ongelmia ja ennakkoluuloja. Lisäarvoa laatutyöstä - Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen tutkimushankkeessa havaittiin, että sana laatu koetaan usein vaikeasti määriteltäväksi termiksi. Hankkeessa havaittiin, että se ohjaa usein ajattelemaan lopputuotteen laatua jättäen käsitteen ulkopuolelle toiminnan laadun. Ruokaketjun toimijoiden välisissä keskusteluissa havaittiin etenkin alkutuotannon edustajien kohdalla, että laatujärjestelmä-sanasta tulee mielleyhtymä byrokratiaan ja usein myös kannattamattomaan lisätyöhön. Hankkeessa päädyttiinkin käyttämään laatutermin sijaan lisäarvo-termiä ja laatujärjestelmän sijaan lisäarvotekijöiden konseptia. Nimien muutoksella saatiin aikaan vuorovaikutuksen lisääntymistä alkutuotannon edustajien kanssa. (MTT 2011). Monesti terminologia ja kielikysymykset lisäävät ennak-

17 17 koluuloja järjestelmiä kohtaan. Suomenkielinen sana järjestelmä voi luoda mielikuvan, että asioita hoidetaan tietyn järjestelmän tai systeemin mukaisesti. Järjestelmän käyttöönotto herättää vastustusta monissa työntekijöissä, sillä järjestelmän pelätään olevan liian rajoittava ja hankala käytännön työssä ja uusien innovaatioiden synnyssä. Tuoteturvallisuuden edellyttämä tarkka dokumentointi saattaa aluksi tuntua turhan byrokraattiselta ja aikaa vievältä, joten johdon ja elintarviketurvallisuustiimin on sinnikkäästi saatava työntekijät ja toimihenkilöt vakuuttuneiksi järjestelmän hyödyllisyydestä. Pitkällä tähtäimellä laatujärjestelmien on koettu olevan hyödyllisiä ja kustannustehokkaita, sillä ne selkeyttävät projektien tavoitteita sekä työntekijöiden vastuita ja velvoitteita. Laatujärjestelmä voidaan rakentaa laajaksi ja pikkutarkasti määritellyksi järjestelmäksi, joka hukuttaa olennaiset asiat yksityiskohtien alle. Laatujärjestelmästä ei pidä myöskään tehdä erillistä eikä liian raskasta, jolloin se jää helposti käytännölle vieraaksi. Seurauksena voi olla henkilöstön turhautuminen, motivaatiotason lasku ja koko laatuprojektin kääntyminen negatiiviseksi ja vastenmieliseksi. Oikein rakennettuna laatujärjestelmä on yritysjohdon apuväline, joka helpottaa toiminnan johtamista, suunnittelua, toteuttamista ja valvontaa sekä laatukustannusten hallintaa. Usein menestyvillä yrityksillä on toimiva laatujärjestelmä. (Lecklin 2006.) One of the most important things to remember is that development, implementation, and certification of a food safety management system is a continuous journey, with the independent audit representing one element of the total assessment process. (DNV 2011.) Laatujärjestelmien soveltaminen käytäntöön ei onnistu ilman tietämystä ja perehtyneisyyttä asiaan. Laatujärjestelmää rakentavalta henkilöltä vaaditaan monipuolista elintarvikealan osaamista, kuten lainsäädännön tuntemusta ja riittävää elintarviketurvallisuuden tietämystä kattavan riskinarvioinnin tekemiseksi. Ilman johdon ja koko organisaation sitoutumista ei saada aikaan toimivaa järjestelmää. Laatujärjestelmän käyttöönotto vaatii ylimmältä johdolta ja henkilöstöltä paljon aikaa uusien menettelytapojen, käyttöönoton ja ylläpidon suunnitteluun. (Karipidis ym. 2007). Toimitusketjujen monimutkaisuus, sidosryhmien tarvitsema tiedon määrä ja vaatimukset ruuan turvallisuudesta ja jäljitettävyydestä edellyttävät tiedonkulkujärjestelmien kehittymistä. Yhdessä ketjussa voi olla tuhansia eri toimittajia, jolloin tarvitaan tehokas työkalu toimittajien arviointiin ja toimittajien integrointiin alakohtaisiin laadunvalvontaprosesseihin. Tietojärjestelmien käyttöönoton haasteina ovat kuitenkin korkeat kustannukset. (Doluschitz et al. 2010).

18 18 Järjestelmä vaatii myös jatkuvaa päivitystä ja kehittämistä. Se ei tule kerralla valmiiksi, vaan on yrityksen jatkuvan kehityksen kohde, jossa toimintaa parannetaan koko ajan. Laatukäsikirjan laadinnan ja hyväksytyn sertifioinninkaan jälkeen yritys ei voi jäädä laakereilleen lepäämään, vaan toimintaa on päivitettävä tilanteiden muuttuessa. Tämä jatkuva laatutyön kehittäminen ei siten lopu koskaan. Jatkuvan parantamisen apuvälineinä toimivat mm. kuluttajapalautteet, sisäiset ja ulkoiset auditoinnit ja poikkeamat, sertifiointilaitoksen tekemät arvioinnit, sekä johdon yritykselle asettamat laatumittarit. (Lecklin 2002.) Laatujärjestelmän käyttöönotto voi pienissä yrityksissä olla hankalampaa kuin suurissa taloudellisten ja henkilöresurssien puutteen, muutosvastarinnan, standardien joustamattomuuden, osaamisen puutteen tai kaupallisia sertifiointeja kohtaan tunnetun epäluulon takia. Lisäksi sertifioinnin tuomia hyötyjä ei aina osata arvioida. Sertifiointikustannukset voivat olla pienelle yritykselle suuret. (Karipidis et al 2009.) Kaiken kaikkiaan kirjallisuuden perusteella on selvää, että järjestelmästä koetaan enemmän hyötyjä kuin haittoja. MTT:n 2011 julkaiseman Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Näkemyksiä suomalaisen ruokaketjun lisäarvotekijöistä -tutkimushankeraportin mukaan laatujärjestelmistä on enemmän hyötyjä, mutta muutamia varteenotettavia haasteita löytyy. Hyödyt ja haasteet on esitelty taulukossa 1.

19 19 Taulukko 1. Ruokaketjun laatujärjestelmien hyödyt ja haitat kirjallisuuden perusteella (mukaeltu: Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Näkemyksiä suomalaisen ruokaketjun lisäarvotekijöistä -tutkimusraportti MTT, 2011) Hyödyt ylläpitää ja parantaa yrityksen mainetta vahvistaa kuluttajien luottamusta parantaa ruokaketjun läpinäkyvyyttä edistää markkinaosuuksien ylläpitämistä ja kasvua edistää pääsyä uusille markkinoille Haasteet tieto hyötyjen ja kustannusten suhteesta koulutuksen puute muutosvastarinta dokumentoinnin tärkeyden ymmärtäminen epäluottamus kolmannen osapuolen tekemiä sertifiointeja kohtaan toimii välineenä oman toiminnan kehittämiseen toimii välineenä hallita ketjun alkupäätä toimii asemoinnin, erilaistamisen ja segmentoinnin kustannusten kohdistaminen välineenä elintarviketeollisuudelle järjestelmän kollektiivisuus parantaa asiakastyytyväisyyttä vähentää laatukustannuksia parantaa työntekijäsuhteita vaikuttaa myönteisesti ketjun muihin toimijoihin auttaa kommunikoimaan tuotteen turvallisuudesta ja muista laatuominaisuuksista lisää työntekijöiden tietoisuutta laatuasioista pienentää tuotantokustannuksia lisää kilpailuetua järjestelmään perehtyminen ja käyttöönotto vaativat aikaa laatujohtamiseen liittyvä osaaminen voi olla puutteellista etenkin pienissä yrityksissä Kuluttajien suhtautuminen laatujärjestelmiin Lihan turvallisuus, bakteerien kontaminaatioriski ja antibioottien käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä huolestuttavat kuluttajia ympäri Eurooppaa. Monet kuluttajat ovat olleet huolissaan viimeisten kymmenen vuoden aikana lihatuotteiden turvallisuudesta. Huoli lihaan liittyvistä riskeistä näkyy tuotteiden ostamatta jättämisenä. Osa kuluttajista suosii vain laatumerkittyjä tuotteita tai tunnettuja vahvan brändin omaavia tuotteita. Kotimaisuus on tekijä, joka vaikuttaa merkittävästi kuluttajien elintarvikevalintoihin kaikkialla Euroopassa. Kotimaassa tuotettua ruokaa pidetään turvallisena ja laadukkaana verrattuna vastaavaan ulkomailla tuotettuun elintarvikkeeseen. (MTT 2011.)

20 20 Euroopassa laatujärjestelmiä ja -merkkejä on otettu runsaasti käyttöön ruokaskandaalien jälkeen. Niiden avulla on pyritty palauttamaan kuluttajien luottamusta ruuan turvallisuutta ja puhtautta kohtaan. Isossa-Britanniassa on hyvin onnistuttu palauttamaan kuluttajien luottamus. Esimerkiksi hullun lehmän taudin aiheuttamaa luottamuksen menetystä on korjattu menestyksekkäästi laatujärjestelmien ja -merkkien avulla. Isossa-Britanniassa suurin osa kuluttajista ostaa mieluiten laatumerkillä varustettua lihaa. (McEachern & Warnaby 2004.) Tutkimusten perusteella eurooppalaiset kuluttajat pääasiassa hyväksyvät laatujärjestelmät ja myöntävät niiden olemassa olon tarpeelliseksi. Kuluttajat eivät kuitenkaan välttämättä osta laatumerkittyjä tuotteita, sillä merkkien tuntemus ja niiden tarjoama informaatio vaihtelee maittain. (Verbeke ym. 2008; Botonaki ym. 2006; Gellyneck ym. 2006; McEachern & Warnaby 2004; Fearne ym ) Isossa-Britanniassa merkkien tuntemuksen taso on parempi kuin monissa muissa maissa. Merkkien vaikutus ostopäätökseen vaihtelee maittain riippuen laatujärjestelmästä ja tuoteryhmästä. Eniten laatumerkit vaikuttavat tuorelihatuotteiden ostopäätökseen Isossa-Britanniassa, koska siellä kuluttajia kiinnostaa paitsi elintarvikkeiden tuoteturvallisuus myös eläinten hyvinvointi. Isossa-Britanniassa kuluttajat haluavat ostaa niin kansallisella koko lihaketjun kattavalla laatumerkillä kuin vähittäiskaupan omalla merkillä varustettua lihaa. Laatumerkillä on vahva jalansija niin kauan kuin merkki viestii laadusta. Mikäli tuotteen laatu ei ostohetkellä vastaa odotuksia, laatumerkkiä kohtaan tunnettu luottamus katoaa. (McEachern & Schröder 2004.) Osa kuluttajista ei ole halukkaita ostamaan laatujärjestelmien puitteissa tuotettuja tuotteita kustannussyistä. Esimerkiksi Espanjassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajat eivät halunneet maksaa sertifioidusta lihasta, vaikka tuote oli vain 5 % kalliimpi kuin vastaava merkitön tuote. Tutkittavien mielestä sertifioimattomat tuotteet ovat riittävän hyviä, tai he eivät luota laatujärjestelmiin. Jäljitettävyystiedoista ei olla valmiita maksamaan enempää, sillä tuotteen turvallisuuden tulisi olla joka tapauksessa taattu, ei vain sertifioitujen tuotteiden kohdalla. (Angulo ym ) Kuluttajien suhtautumista laatujärjestelmiin voidaan mitata tutkimalla heidän halukkuuttaan maksaa lisähintaa laatumerkillä varustetusta tuotteesta. Maksuhalukkuuteen vaikuttavat monet tekijät, joita ovat kuluttajan tulotaso, kulutuksen määrä, normaalisti tuotetusta maksettu hinta ja näkemys elintarvikkeen turvallisuudesta. Mitä enemmän kuluttajat näkevät tuotteeseen liittyviä riskitekijöitä, sitä halukkaampia he ovat maksamaan lisähintaa laatumerkillä varustetusta lihatuotteesta. (Angulo ym )

21 21 Laatujärjestelmiä ja -merkkejä koskee merkittävä ongelma liittyen niiden vähäiseen tuntemiseen. Vaikka merkki tunnistettaisiin, sen sisältöä ja kriteereitä ei useinkaan tunneta. Esimerkiksi Isossa- Britanniassa käytössä oleva the Red Tractor -merkin kriteeristö on monelle britille vielä täysin vieras, ja monet ovat luulleet tuotantoeläinten kohtelun olevan todellista tiukempaa. Kuluttajat ovat osoittaneet kiinnostustaan tietää merkeistä enemmän. (McEachern & Schröder 2004). Suurin osa kuluttajista haluaa tietoa tuotteesta ja laatumerkistä vähittäiskaupassa ostohetkellä, ja toivovat, että sitä saisi pyydettäessä enemmän. (Gaschler ym. 2010). Tulevaisuuden haasteena on kuluttajien tiedontarpeisiin vastaaminen oikeiden informaatiokanavien kautta. Internet tarjoaa runsaasti tietoa, mutta vain osa kuluttajista on valmiita sitä itse etsimään ja tärkeää on taata luotettavan tiedon saanti. Median avulla monet elintarvikkeisiin liittyvät uutiset on saatu nopeasti kuluttajien tietoon. On havaittu, että mediassa esillä olleet kohut vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin selvästi. (Fearne ym. 2001) Näkemyksiä lisäarvotekijöistä ja laatujärjestelmistä MTT:n Lisäarvoa laatutyöstä - Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen tutkimushankkeen yhtenä ulottuvuutena oli selvittää suomalaisen elintarvikeketjun toiminnassa olemassa olevia lisäarvotekijöitä ja kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi selvitettiin elintarvikeketjun toimijoiden mielipiteitä laatujärjestelmän käyttöönoton vaikutuksista suomalaisen elintarvikeketjun toimintaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 559 ruokaketjun toimijaa, jotka edustivat eri puolilla Suomea sijaitsevien yritysten eri toimintojen tehtäviä sekä maatilayrittäjiä. Vastanneista 23 oli rehu- ja lannoiteteollisuuden, 339 alkutuotannon, 145 elintarviketeollisuuden ja 52 kaupan edustajaa. (MTT 2011.) Hankkeessa lisäarvotekijät oli tarkasteltuna elintarvikeketjun seitsemän vastuullisuuden ulottuvuuden mukaan: ravitsemus, tuoteturvallisuus, ympäristö, työhyvinvointi, paikallisuus, eläinten hyvinvointi ja taloudellinen vastuu. Ruokaketjun toimijoille suunnatussa kyselyssä vastuullisuuden seitsemästä ulottuvuudesta tärkeimmäksi nousi tuoteturvallisuus, jonka varaan olisi mahdollista rakentaa lisäarvoa ja siitä tulisi viestiä kuluttajille entistä enemmän. Paikallisuus nousi toimijoiden vastauksista toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi ja kolmanneksi listattiin taloudellinen vastuu, joka liittyy tulonjaon oikeudenmukaisuuteen ja myös hintaläpinäkyvyyteen. Taloudellisen vastuun rinnalla eläinten hyvinvointi koettiin lähes yhtä tärkeäksi. Häntäpäähän jäivät vastuullisuuden ulottuvuuksista ravitsemus ja työhyvinvointi. Näkemyseroja tarkasteltiin myös ketjun toimijoiden välillä eikä kovinkaan voimakkaita näkemyseroja havaittu. (MTT 2011.)

22 22 Kaikki ruokaketjun toimijat näkivät laatujärjestelmän vaikuttavan myönteisesti toimintaansa, ja sen avulla voitaisiin lisätä toiminnan vastuullisuutta sekä osaamista. Erityisesti myönteisinä vaikutuksina nähtiin tuotekehityksen, ruokaketjun yhteistyön, kuluttajien luottamuksen ja riskinhallinnan paraneminen. Toisaalta toimijat näkivät myös negatiivisten vaikutusten lisääntyvän, kuten kustannusten, päivittäisen työnmäärän ja toiminnan joustamattomuuden lisääntyvän. (MTT 2011.) Eniten myönteisiä seurauksia laatujärjestelmien käyttöönotosta näkivät kaupan edustajat. Heidän näkemyksensä mukaan laatujärjestelmän vaikutuksia ovat erityisesti toiminnan selkeytyminen sekä toiminnan vastuullisuuden, osaamisen ja tuotekehityksen lisääntyminen. Lisäksi heidän mukaansa laatujärjestelmien avulla voidaan kasvattaa kuluttajien luottamusta ja tyytyväisyyttä. (MTT 2011.) Elintarviketeollisuuden vastauksissa uskottiin laatujärjestelmien lisäävän erityisesti osaamista, vastuullisuutta ja elintarvikeketjun yhteistyötä sekä myös kuluttajien luottamusta, toiminnan kehittämistä ja riskien hallintaa. Alkutuotannon edustajien mielestä positiivisimmat vaikutukset olivat vastuullisuuden ja osaamisen lisääntyminen sekä toiminnan kehittäminen. Maatalouden edustajat näkivät laatujärjestelmillä vähiten positiivisia vaikutuksia kuin muut toimialat. (MTT 2011.) Vastaajien näkemyksen mukaan ruokaketjun toimijat haluaisivat lisätä viestinnällä kuluttajien tietämystä ruokaketjun toiminnasta. Yksikään vastaajista ei ollut sitä mieltä, että elintarviketuotantoon liittyvistä menettelytavoista puhuttaisiin nykyään liikaa. Elintarvikeketjun toimintaa koskevaa avointa viestintää tulisi siis kehittää, sillä vastuullisessa aktiiviseen omavalvontaan perustuvassa toiminnassa ei nähdä salattavaa. Päinvastoin kuluttajien tietoisuuden lisääntymisen uskottiin kasvattavan luottamusta kotimaista elintarviketuotantoa kohtaan ja lisäävän kysyntää ja ostohalukkuutta. Monet suomalaiset kuluttajat ovat vieraantuneet maaseudusta, maataloudesta ja elintarviketuotannosta, jolloin kuluttajilla ei ole oikeaa tietoa asioista. Vastaajat olivat sitä mieltä, että olisi tärkeää lisätä kuluttajien tietoisuutta elintarviketuotannon hyvistä käytännöistä, tuotantotavoista, laadusta, vastuullisuudesta, elintarvikeketjun kattavasta valvonnasta, tautivapaudesta, jäljitettävyydestä, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristönäkökohtien huomioimisesta alkutuotannossa. (MTT 2011.) Hankkeen kuluttajaryhmähaastattelun (37 vastaajaa) mukaan suomalaisen ruuantuotannon vahvin lisäarvotekijä on puhtaus. Toinen keskeinen tekijä on turvallisuus, joka sisältää myös luotettavuuden. Haastatteluissa esille nousi kuitenkin se, että osa kuluttajien suomalaiseen ruuantuotantoon liittämistä lisäarvotekijöistä perustuu kuitenkin mielikuviin, sillä todennettua tietoa niiden tueksi ei ole. Kuluttajatkin kaipaavat toimijoiden ohella lisää tietoa elintarvikeketjun toiminnasta; suurimman osan mielestä suomalainen elintarvikeketju ei ole riittävän avoin ja läpinäkyvä kuluttajalle. Haasta-

23 23 tellut kuluttajat haluavat tietoa alkutuotannosta, teollisuudesta, kuten elintarvikkeen kulkemasta reitistä. Pelkkä alkuperä ei enää riitä kaikille, vaan kuluttajien havaittiin olevan entistä valveutuneimpia tiedonjanonsa suhteen. Haastatteluissa kuluttajille nousi esille kysymys, eikö Suomen lainsäädäntö ole tarpeeksi tiukka, jos laatujärjestelmä on tarpeellinen. Lainsäädännön tulisi kuluttajien mielestä olla niin aukoton, että kuluttajan ei tarvitse kyseenalaistaa nykyistä ruuantuotannon eettisyyttä. Median skandaalien ja paljastusten uskottiin olevan yksi tekijä, joka pitää elintarvikeketjun osatekijät pelossa. (MTT 2011.) Kuluttajille suunnatussa verkkokyselyssä (n=1623) selvitettiin vastuullisuusulottuvuuksien merkitystä kuluttajille. Kuluttajille tärkeimmäksi ulottuvuudeksi muodostui ruuan terveellisyys. Kuluttajien tärkeysjärjestys on täysin poikkeava verrattuna toimijoiden näkemyksiin, sillä ravitsemus ei yltänyt kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon. Tuoteturvallisuutta sen sijaan arvostavat sekä kuluttajat että toimijat. Tuoteturvallisuus nousi kuluttajille toiseksi ja eläinten hyvinvointi kolmanneksi tärkeimmäksi vastuullisuusteemaksi. Tärkeysjärjestyksen hännille jäivät tulonjaon oikeudenmukaisuus, tuotannon ympäristövaikutukset sekä työntekijöiden hyvinvointi. Yleisesti kuluttajille ympäristöasiat ovat olleet merkitseviä, joten tulos hämmensi myös tutkijoita. (MTT 2011.) Laatujärjestelmien kehitys tulevaisuudessa Laatujärjestelmien odotetaan tiukkenevan tulevaisuudessa ja sisältävän aiempaa enemmän vaatimuksia mm. tuotantoprosesseista, ympäristöön liittyvistä vastuullisuusasioista ja tuotteen terveellisyydestä. Elintarvikkeiden turvallisuuden uskotaan säilyvän standardien lähtökohtana, mutta kestävän kehityksen ja eläinten hyvinvoinnin uskotaan saavan tulevaisuudessa merkittävästi enemmän painoarvoa. Lisäksi järjestelmistä oletetaan tulevan käytännössä pakollisia. (Fulponi 2006.) Tulevaisuudessa laatujärjestelmien uskotaan harmonisoituvan eli samankaltaisia järjestelmiä tullaan yhdistämään. Harmonisointi auttaisi karsimaan nykyistä järjestelmäviidakkoa, helpottamaan järjestelmien vertailua, vähentämään sertifioinnista aiheutuvia kustannuksia ja työnmäärää. (Fulponi 2007.) 1.4 SERTIFIOINTIMENETTELY Tie sertifiointiin Sertifiointi tarkoittaa riippumattoman sertifiointilaitoksen antamaa vakuutusta yrityksen toiminnan standardinmukaisuudesta. ISO-sertifikaatteja myöntävät sertifiointialan yritykset, joista osa on ak-

24 24 kreditoituja. Akkreditointi tarkoittaa kansallisen viranomaisen hyväksyntää. Suomessa FINAS akkreditoi eli toteaa päteväksi sertifiointialan yrityksiä. Suomen standardoimisliitto SFS ei toimi sertifiointielimenä, vaan sen tehtävänä on toimia standardoinnin keskusjärjestönä maassamme. SFS on jäsenenä kansainvälisessä standardoimisjärjestössä ISO:ssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa standardoimisjärjestössä CEN:ssa (European Committee for Standardization). (SFS 2011, FINAS 2011.) Suomessa tällä hetkellä sertifioituja laatujärjestelmiä myöntää mm. seuraavat akkreditoidut sertifiointielimet: Oy Det Norske Veritas Certification Ab, Inspecta Sertifiointi Oy, SGS Fimko Oy, VTT Services Oy, Bureau Veritas Branch Office for Finland Certification Department, Test World Oy Sertifiointipalvelut. (FINAS 2011.) Sertifiointimenettelyyn kuuluvat pakollisina seuraavat vaiheet: hakemus, suunnittelukokous ja laadunhallintajärjestelmän arviointi. Vapaaehtoisesti menettelyyn kuuluvat informaatiotilaisuus ennen hakemuksen jättämistä ja ennakkoarviointi ennen suunnittelukokousta ja varsinaista arviointia. Uusinta-arvioinneilla todetaan, että varsinaisessa arvioinnissa havaitut poikkeamat on korjattu. (Lecklin 2006). Ennen sertifiointia yrityksen tulee tehdä sovellettava toimintajärjestelmä. Sertifiointiprosessit eroavat toisistaan jonkin verran riippuen siitä, onko kyseessä toimintajärjestelmäsertifiointi vai tuotesertifiointi. Esimerkkinä on Oy Det Norske Veritas Certification Ab:n laatima toimintajärjestelmän sertifiointiprosessi, jossa kuvataan yrityksen tietä kohti akkreditoitua sertifiointia. (DNV 2011.) DNV:n laatimat 10 askelta opastavat eteenpäin kohti sertifiointia: 1. Standardi Perehdy standardin vaatimuksiin. 2. Tutustu kirjallisuuteen ja ohjelmistoihin Saatavilla on valtava määrä julkaistua tietoa, joka on suunniteltu avustamaan standardin ymmärtämisessä ja soveltamisessa. 3. Muodosta tiimi ja määrittele strategia Toimintajärjestelmän käyttöönoton tulee olla koko organisaation strategia. Ylimmän johdon osallistuminen määrittelyprosessiin ja toimintajärjestelmän kehittämiseen on tärkeää. Ylin johto päättää liiketoimintastrategiasta, jota tehokkaan johtamisjärjestelmän tulisi tukea.

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.201, Säätytalo Jaana Kotro Hankkeen koordinaattori, tutkija MTT jaana.kotro@mtt.fi p. 0295 17 91 Agroteknologiaverkosto

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä?

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? 15 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Näkemyksiä suomalaisen ruokaketjun lisäarvotekijöistä Jaana Kotro, Lotta Jalkanen, Terhi Latvala, Katariina Kumpulainen, Maija Järvinen ja Sari Forsman-Hugg

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen (2008-2010)

Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen (2008-2010) Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen (2008-2010) Väliraportti 09/2009 Sisällys 1 Hankkeen tavoitteet...2 2 Tutkimusosapuolet ja yhteistyö...2

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

ISO 9001 -standardi. Standardisarjan standardeja

ISO 9001 -standardi. Standardisarjan standardeja ISO 9001 -standardi ISO-laatustandardeja Perusajatuksia Minimivaatimuksia Standardin sisältö Sertifiointi Käytäntö Kokemuksia 1 Standardisarjan standardeja SFS-EN ISO 9000:2005 -- Laadunhallintajärjestelmät.

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Miksi? EU: Elintarvikeketjun rikollisuuden vastustaminen elintarvikkeiden koostumukseen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Johtamisjärjestelmä Näkemyksiä laadun hallintaan, sisältä ja

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Tässä esityksessä Käydään läpi pääpiirteittäin miksi kyseinen projekti mitä tavoitellaan

Lisätiedot

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Yksityisen ja viranomaisen välinen yhteistyö elintarvikeyritysten laatusertifikaattien osalta.

Yksityisen ja viranomaisen välinen yhteistyö elintarvikeyritysten laatusertifikaattien osalta. Yksityisen ja viranomaisen välinen yhteistyö elintarvikeyritysten laatusertifikaattien osalta. Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa - Seminaari 29.9.2015 Bureau Veritas Certification Finland,

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

GLOBAALEISTA MEGATRENDEISTÄ KESTÄVÄÄN LIIKETOIMINTAAN

GLOBAALEISTA MEGATRENDEISTÄ KESTÄVÄÄN LIIKETOIMINTAAN SAFER, SMARTER, GREENER BUSINESS ASSURANCE GLOBAALEISTA MEGATRENDEISTÄ KESTÄVÄÄN LIIKETOIMINTAAN Menestyminen yhä vastuullisemmassa maailmassa edellyttää rohkeita päätöksiä ja haastavia tavoitteita JOHDANTO

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Pettu-Eerikin Hovi 4.11.2014 Tom Källroos LAATUTONNI LYHYESTI Laatutonni on Visit Finlandin omistama ja Haaga-Perhon yksinoikeudella operoima, matkailu-

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Sikatalouden tulosseminaari 12.11.2013 Tampere Hilkka Siljander-Rasi Tiina Kortelainen Kirsi Partanen 12.11.2013 Ruoka huolenaiheena

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen / Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua

Lisätiedot