Vararehtori raimo saarelaisen haastattelu Pkamk + työelämä = avainkumppanuutta parhaimmillaan Saavutettavuus tekee arjesta sujuvamman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vararehtori raimo saarelaisen haastattelu Pkamk + työelämä = avainkumppanuutta parhaimmillaan Saavutettavuus tekee arjesta sujuvamman"

Transkriptio

1 Vararehtori raimo saarelaisen haastattelu Pkamk + työelämä = avainkumppanuutta parhaimmillaan Saavutettavuus tekee arjesta sujuvamman PKAMK.fi Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun tiedotuslehti 1:2012 TERVETULOA ALUMNIEN YHTEISÖÖN

2 Pääkirjoitus Sisältö Kevään kohinaa luonnossa ja yhteishaussa 2...Pääkirjoitus Petri Raivo 4...Vararehtori Raimo Saarelaisen haastattelu 6... PKAMK + työelämä = avainkumppanuutta parhaimmillaan 10...Kv-harjoittelija edistämässä kumppaniyrityksen kansainvälistymistä 12...WHAT! Kansainvälisyysviikko Kevään merkit ovat jo kaikkialla ja odotus kesästä kasvaa lumen sulaessa ja päivän pidentyessä. Yksi jokakeväinen ilmiö on kuitenkin jo onnellisesti takanapäin korkeakoulujen kevään 2012 yhteishaut ovat päättyneet. Kaikkiaan ammattikorkeakoulujen nuorten koulutukseen haki nuorta, mikä tarkoittaa noin 1000 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Vastaavasti yliopistojen hakijamäärät kasvoivat lähes 3000:lla, joten korkeakouluopetus kiinnostaa. Myös PKAMK:n hakijamäärät olivat hyvässä kasvussa. Meillä tarjottavaan koulutukseen oli kaikkiaan 1874 ensisijaista hakijaa, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,91 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Kaikkiaan hakijoita oli Rikoimme aikaisemmat omat ennätyksemme, sillä tämän vuoden hakutulos olikin kaikkien aikojen paras. PKAMK:n asema suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin parani. Vetovoimamme hakijoiden suhteen kasvoi 10,32 % ja hakijamäärä 5,45 %. Tämä siitäkin huolimatta, että meillä aloituspaikkoja oli tarjolla edellisvuotta vähemmän. Nuoret eivät kuitenkaan olleet ainoita aktiivisia hakijoita. Myös PKAMK:n aikuiskohteet ja ylemmät ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutukset menestyivät hyvin ja valtakunnallisesti tarkasteluna jopa erinomaisesti. Hakijamäärän kasvu tuntuu erityisen hyvältä myös siksi, että vuoden 2012 piti olla ensimmäinen niistä tulevista vuosista, jolloin suurimmassa osassa Suomea ja myös meillä Pohjois-Karjalassa nuorisoikäluokan määrä kääntyy voimakkaaseen laskuun. On vielä analysoimatta se, mistä hakijat tarkkaan ottaen tulivat. Oliko kyseessä alueen nuorten aikaisempaa aktiivisempi haku vai tulivatko hakijat yhä enemmän myös muilta alueilta? Molemmat suuntaukset ovat näkyvissä. Tietyt koulutusalat ovat perinteisesti olleet maakunnallisia hakukohteita ja tietyt alat ovat jo pitkään saaneet runsaasti hakijoita myös muualta. Oleellista on, että koulutuksemme ja hakukohteemme ovat kunnossa ja ne kiinnostavat hakijoita tässä mielessä voimme olla tyytyväisiä. Kaikkiaan ammattikorkeakouluissa oli tämän kevään hauissa auki aloituspaikkaa. Ensi vuonna tilanne hauissakin on toinen, kun hakukohteiden määrä vähenee 2030:lla ammattikorkeakoulutasoisella aloituspaikalla. PKAMK:ssa tämä tarkoittaa sadan aloituspaikan vähenemistä. Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani on vielä osittain epäselvää miten leikkaukset tarkalleen ottaen tulevat ammattikorkeakoulussamme kohdistumaan. Yhtäkaikki ne tulevat merkitsemään muutaman vuoden tähtäimellä noin 400 opiskelijan kokonaisvähennystä ja usean koulutusohjelman lakkauttamista. Leikkauksista huolimatta on tärkeää, että PKAMK pysyy monialaisena korkeakouluttajana ja pystyy vastaamaan alueen ja sen elinkeinoelämän koulutustarpeisiin. Maamme ammattikorkeakoulut ovat juuri nyt isojen rakenteellisten muutosten ja myllerrysten keskellä. Aloituspaikkojen vähentämisen ohella ammattikorkeakoululainsäädäntö on uusiutumassa ja sen myötä korkeakouluille haetaan uudet toimiluvat ja määritellään koulutusalavastuut. Uuden lainsäädännön myötä myös korkeakoulujen rahoituksellinen perusta muuttuu enemmän panosohjautuvasta tulosohjautuvaan malliin. Ammattikorkeakoulut ovat jo nyt korkeakouluistamme tehokkaimpia. Ne tuottavat runsaasti tutkintoja, jotka työllistävät hyvin. Rakennemuutos on hyväksi, jos sillä saadaan aikaan vielä tehostetumpaa toimintaa ja esimerkiksi pystytään tiivistämään koulutuksen hajanaista toimipisteverkostoa. On kuitenkin huolehdittava alueiden ja maakuntien tasapuolisesta kehittämisestä ja riittävän laajan ja alueen elinkeinoelämää tukevan koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoiminnan turvaamisesta. Petri Raivo rehtori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tiedotuslehti PKAMK.fi ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä Tiedotuslehteen tarkoitettu aineisto pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä tiedottajalle Tervetuloa alumnien yhteisöön 15...Valmistuneiden verkosto IA-koulutus iskee kuin miljoona volttia korkeakoulutettujen työttömyyteen 21...Opetus työelämälähtöisemmäksi 22...Saavutettavuus tekee arjesta sujuvamman 23...State of Innovation 24...PKAMK työelämän aktiivinen kehittäjä 26...Onandjokwen sairaala 100 vuotta 28...Mallina muille 30...WHAT! Uusia tiloja Tikkarinteellä 32...Tapahtunutta Päätoimittaja: Petri Raivo, rehtori Toimitussihteerit: Ulla Kallio, hallinnon suunnittelija ja Eija Piiparinen, tiedottaja Ulkoasu: Taitto: Kuvat: Kannen kuva: Julkaisija: Yhteystiedot: Painopaikka: Levikki: Mainostoimisto Fabrik Salla Anttila PKAMK/kuva-arkisto, Mari Hartikainen Katja Kolehmainen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, Joensuu PunaMusta Oy, Joensuu kpl ISSN POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 2 pkamk.fi tiedotuslehti 3

3 ELÄKKEELLE SIIRTYVÄ VARAREHTORI RAIMO SAARELAINEN: Ammattikorkeakoulun kokeilu- ja vakinaistamisluvat olivat URAN HUIPPUKOHTIA RAIMO SAARELAINEN SULKEE TYÖPAIKAN OVEN VARAREHTORINA VIIMEISEN KERRAN 21. TOUKOKUUTA. HÄN KUITENKIN LUPAA PISTÄYTYÄ TAPAAMASSA TYÖTOVEREITAAN SEN JÄLKEENKIN. TAKANA ON VAIHEIKAS 20-VUOTINEN URA, JONKA AIKANA POHJOIS- KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU ON SYNNYTETTY JA LOPULTA EHEYTETTY MERKITTÄVÄKSI MAAKUNNALLISEKSI KORKEAKOULUKSI. Kun puhe kääntyy pitkän uran huippuhetkiin, Raimo Saarelaisen kasvot kirkastuvat hymyyn. "Kaksi asiaa nousee ylitse muiden. Ensimmäinen on ammattikorkeakoulun kokeiluluvan saaminen elokuussa 1992." Ammattikorkeakoulun synnyttämisen aikoihin Saarelainen toimi ammattikasvatustarkastajana Pohjois-Karjalan lääninhallituksessa ja sitä kautta ammattikorkeakoulusuunnittelua vetäneen johtoryhmän jäsenenä. Toinen uran huippuhetki oli vuonna 1995, kun PKAMK:n toiminnan vakinaistamislupa saatiin. "Onnistuminen tuntui henkilökohtaisesti erityisen tärkeältä, sillä olin itse ollut mukana vakinaistamishakemusta laatineessa tehonyrkissä Pentti Maljojoen ja Lasse Neuvosen kanssa. Teimme ison työn, loppukiriä lopulta yötä myöten." Kokonaisuuden hiomisen vaiheilta muistissa on monta tarinaa. "Kaupunginjohtaja Aaro Heikkilä oli kutsunut oppilaitosten rehtorit koolle. Ajatus yhden korkeakoulun muodostamisesta ei ollut suinkaan kaikkien mieleen; vanhempi rehtorikunta vastusti ajatusta paikoin ankarasti. Heikkilä piti kuitenkin jämäkästi linjansa todeten, että kaupungin omistamat oppilaitokset ovat kuin ovatkin hankkeessa mukana." Vuonna 1992 Saarelainen siirtyi Joensuun kauppaoppilaitoksen rehtoriksi. Hänet valittiin sittemmin ammattikorkeakoulun apulaisrehtoriksi. "Taisin olla hakijoista se, joka suhtautui ammattikorkeakoulun muodostamiseen myönteisimmin. Tämä seikka lienee vaikuttanut valintaani." VAIN SUURIKO KAUNISTA? Raimo Saarelaisella on tapana laskea leikkiä siitä, miten hänen tielleen on osunut monta lakkauttamista. Kuulemma ainut paikka hänen jäljiltään, jota ei ole lakkautettu, on Jyväskylän yliopisto. Siellä hän toimi aikoinaan tilastotieteen tuntiopettajana. "Joutsassa toimin johtajaopettajana kansakoulussa, joka lakkautettiin. Pohjois-Karjalan lääninhallituksessa ehdin olla ammattikasvatustarkastajana, sittemmin meni koko lääni. Tämän jälkeen rehtorina Joensuun kauppaoppilaitoksessa, jota sitäkään ei enää ole. Nyt lopulta lakkaa myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, kun nimi ensi vuoden alusta muuttuu Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:ksi", Saarelainen listaa vähän virnistellen. Suomalaisen yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän muutosta Saarelainen arvioi myös kriittisesti. Hän tunnustaa olevan huolissaan. "Keskittämisen innokkuudessa on menty paikoin yli. Ottamatta kantaa politiikkaan ajattelen, ettei suuruuden ihannointi kaikessa ole viisasta. Liika keskittäminen kuntarakenneuudistuksesta alkaen ei ole kenenkään etu. Ihmiset pakkautuvat keskuksiin, palvelut katoavat maakuntien laidoilta. Keskukset kärsivät ruuhkista, nousevasta hintatasosta ja aikaa myöten monista lieveilmiöistä. " EPÄTIETOISUUS RASSAA Haastattelun hetkellä huhtikuun lopussa Saarelainen pyörittelee pöydällään taulukkoa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsituista luvuista. Miestä kismittää. Hän pitää sinällään aloituspaikkamäärien karsimista oikeana ratkaisuna, mutta karsinnan kohdentamista ja kohdentamistapaa vääränä. Ammattikorkeakoulu luotiin aikoinaan maakunnalliseksi ammatilliseksi koulutusjärjestelmäksi. Nyt kuitenkin höylä karsii vähiten Etelä-Suomesta ja eniten muista maakunnista. Ajatus maakunnallisesta korkeakoulujärjestelmästä toteutuu enää paperilla. "Ikäluokat vähentyvät, se on kiistatonta. Mutta ikäluokkalaskennan mukaan meiltä vähennyksesi olisi riittänyt 7-8 prosenttia. Nyt prosentti on meillä 14, Kemi-Torniossa peräti 38. Vähennysten kohdentaminen näin ei ole perusteltua." Saarelainen kritisoi myös aloituspaikkapäätöksiin liittyvää jahkailua. "Opetus- ja kulttuuriministeriö on jahkaillut asian kanssa nyt jo liki vuoden. Pakka on yhä avoin. Samaan aikaan pitäisi suunnitella tulevaa. Vuoden 2013 aloituspaikoista pitäisi voida tehdä päätöksiä meilläkin, mutta teepä nyt sitten, kun ministeriössäkin asiat ovat levällään. Parempi olisi elää huonon päätöksen kuin päättämättömyyden kanssa." YHTENÄINEN AMK Raimo Saarelainen antaa tunnustusta esimiehilleen, Joensuussa ihan jokaiselle. Tuoreimpana hienona jaksona hän muistaa rehtori Vesa Saarikosken päättyneen kauden ja läpiviedyn organisaatiouudistuksen. "Muutos oli merkittävä ja Saarikoski veti sen todella hienosti. Keskusuudistus oli koko organisaation kannalta ratkaisevan tärkeä. Vasta nyt PKAMK:sta muodostui se yhtenäinen ammattikorkeakouluorganisaatio. Uudistus synnytti kokonaan uuden toimintakulttuurin talossa, aidon yhteistyön keskusten ja ihmisten välillä." KESKUSUUDISTUS OLI KOKO ORGANISAATION KANNALTA RATKAISEVAN TÄRKEÄ Saarelainen on ylpeä PKAMK:n saamasta laatupalautteesta. Suomen kaikkien korkeakoulujen joukossa PKAMK nousi laatuauditoinnissa valtakunnan ykköseksi. "Koulutuksen laatu ja sen valvonta on kohdallaan, mutta kustannuspuolessa emme ole onnistuneet yhtä hyvin. Vuoteen 2015 mennessä kustannuksia on karsittava reilut 5 miljoonaa euroa. Se tulee olemaan vielä tiukka paikka." Toinen tiukka paikka, ellei peräti takaisku Saarelaiselle oli johtokunnan aloituspaikkapäätös, jossa musiikin koulutus Joensuussa päätettiin säilyttää. "Asian esittelijänä en osannut perustella johtokunnalle asiaa riittävän hyvin. Minulle päätös oli takaisku. Oletankin, että musiikin koulutus jouduttaneen täällä lähivuosina lopettamaan, ellei joku ulkopuolinen taho, kuten esimerkiksi Joensuun kaupunki anna lisärahoitusta. Meillä ei yksinkertaisesti ole tulevassa osakeyhtiömaailmassa pienenä ammattikorkeakouluna rahaa niin kalliin koulutuksen järjestämiseen." Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Anja Turunen 4 pkamk.fi tiedotuslehti 5

4 PKAMK + työelämä = avainkumppanuutta parhaimmillaan OIVALLUSTA, ENNAKKOLUULOTTOMUUTTA, YHTEISTYÖKYKYÄ JA TULOKSIA. SIINÄ MUUTAMA YDINSANA, JOITA POHJOIS- KARJALAN KIRJAPAINO OYJ:N TALOUS- JA KEHITYSJOHTAJA MARJUT KURVINEN PUDOTTELEE KERTOESSAAN LAAKKONEN YHTIÖIDEN JA POHJOIS- KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN KÄYTÄNNÖN YHTEISTYÖSTÄ. PKAMK ON SYSTEMAATTISESTI KEHITTÄNYT AVAINKUMPPANUUSTOIMINTAA MAAKUNNAN YRITYSTEN JA ORGANISAATIOIDEN KANSSA. LIITOS ON LUJA, HYÖTYJIÄ OVAT KAIKKI. Ammattikorkeakoulujen tehtävä on kouluttaa ammattilaisia käytännön työelämän tarpeisiin. Pohjois-Karjalassa missiota on jalostettu poikkeuksellisen pitkälle yksinkertaisella periaatteella: suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti, joustavasti ja osapuolia aidosti hyödyttäen. "Meitä kiinnostaa yhteistyö, joka edistää tämän maakunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämää. Koko valtakunnan tasolla organisaatiomme panostaa jatkossa koulutukseen, esimiestyöhön ja johtamiseen. Avainkumppanuusyhteistyö PKAMK:n kanssa on osoittautunut suunnattoman hienoksi pyrkiessämme näihin tavoitteisiin", talous- ja kehitysjohtaja Marjut Kurvinen sanoo. Kurvisen sanoista painavia tekevät jo pelkästään konsernin luvut. Laakkonen Yhtiöt työllistää noin työntekijää. Kirjapainon ja autokaupan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa. Isolla konsernilla on isot haasteet, toimintoja järkeistämällä ja tehostamalla saadaan paljon aikaan. Avainkumppanuusyhteistyö PKAMK:n kanssa auttoi tuoreeltaan muutaman solmukohdan aukaisemisessa. "OLEN SUUNNATTOMAN TYYTYVÄINEN YHTEISTYÖHÖN. KUMPPANUUS ON HYVÄÄ, SYVÄÄ JA MUTKATONTA." TYÖTERVEYSHUOLLON LÄPIVALAISU Laakkosen autoliikkeet yhtiöt toimivat 20 paikkakunnalla, toimipisteitä on yhteensä 28. Näistä jokaiselle on järjestetty työterveyshuolto, jossa palveluntarjoajia on useita. Sopimusten viidakkoa ja huomattavia eroja vuotuisissa kuluissa ja eroja muun muassa sairauspoissaolojen määrässä oli syytä lähteä analysoimaan. Projektin toteuttaminen ulkoistettiin PKAMK:n liiketalouden opiskelijaryhmälle. Työterveyshuollon sopimus- ja kustannusrakenteen analysointi on ollut meille merkittävä projekti. Ryhmä opiskelijoita pureutui monisyiseen aineistoon perusteellisesti. Lopputuloksena saimme yhteenvedon kokonaisuudesta, jonka kautta pystymme kehittämään toimintaamme johtuvatko paikoin merkittävät kustannuserot sopimusten ehdoista, hinnoittelusta vai kenties eroista esimiestyöskentelyssä. Tehdystä työstä rakentuu meille olennainen työkalu henkilöstöhallintoon, Marjut Kurvinen tiivistää. NOPEITA OIVALLUKSIA Työterveyshuollon ryhmän lisäksi Laakkonen Yhtiöiden toimeksiantoja olivat myös Karelia Viestinnän asiakastyytyväisyyden kartoittaminen sekä HR-kartta. "Haaveeni oli saada selkeä, tiivis ja yksinkertainen kartta, josta ryhmiteltynä löytyvät muun muassa henkilöstön hankintaa, työhyvinvointiin ja myös lainsäädäntöön liittyvät asiat. Opiskelijat pääsivät nopeasti kiinni toiveeseeni. Opiskelijat tarttuivat innokkaasti ja ennakkoluulottomasti todelliseen toimeksiantoon", Kurvinen innostuu. Hänen mukaansa HR-karttaa jatkojalostetaan, mutta tavoite on viedä kartta konsernin intraan kaikkien henkilöstöhallintoon osallistuvien työntekijöiden saataville. Laakkonen Yhtiöiden ja PKAMK:n yhteistyö juontaa aina 1990-luvulta lähtien. Talous- ja kehitysjohtajan mukaan tuttuja juttuja ovat harjoittelujaksot, opinnäyte- ja kesätyöt. Yhteistyön kautta useampi nuori on löytänyt työpaikan Laakkosen yhtiöistä. Nyt toteutetut projektityöt ovat Kurvisen mukaan uusi avaus. "Olen suunnattoman tyytyväinen yhteistyöhön. Kumppanuus on hyvää, syvää ja mutkatonta." Teksti: Sirkka-Liisa Salmela, Kuvat: Mari Hartikainen 6 pkamk.fi tiedotuslehti 7

5 PKAMK + työelämä = avainkumppanuutta parhaimmillaan TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN TAVOITTEENA ON SUJUVA, PITKÄJÄNTEINEN JA YKSILÖLLINEN YHTEISTYÖ. PANKINJOHTAJA RAILI HYVÖNEN: Tulevaisuuden osaajia ja kontaktipintaa nuoriin KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ SEIJA TOLONEN JA LEHTORI PEKKA SIVONEN: "Tahdon ilmaisu" OPISKELIJA MATTI LOHTANDER: Kiinnostavaa, kieltämättä! Pohjois-Karjalan OP-liitto on yksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yli 40 avainkumppanista. Pankinjohtaja Raili Hyvösen mukaan kuuden vuoden aikana yhteistyö on hioutunut suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi. Kumppanuuden tukeva perusta on molemminpuolinen ymmärrys organisaatioiden arkitoiminnasta. "OP-liiton alueella toimii 13 itsenäistä Osuuspankkia, jotka työllistävät noin 430 finanssialan ammattilaista. Väkeä siirtyy eläkkeelle, tarvitsemme uusia alan osaajia. Halusimme ennakoiden lähteä rakentamaan tulevaisuuden osaamispääomaa. Avainkumppanuuden kautta pääsemme läheiseen vuoropuheluun niin opiskelijoiden kuin oppilaitoksenkin kanssa", Hyvönen perustelee. Hän muistuttaa, että toinen merkittävä motiivi yhteistyölle on kontaktipinnan hakeminen nuoriin ylipäätään. "HALUAMME TIETÄÄ NUORTEN MAAILMASTA, MITÄ HE AJATTELEVAT JA MILLAISIA PALVELUJA HALUAVAT" "Haluamme tietää nuorten maailmasta, mitä he ajattelevat ja millaisia palveluja haluavat - ovathan nuoret nykyisiä ja myös tulevia asiakkaitamme." OP-liiton ja PKAMK:n avainkumppanuus sisältää tuttuja yhteistyön elementtejä: opinnäytetöitä, harjoittelu - ja kesätöitä, asiantuntijavaihtoa, vierailuluentoja, yksittäisten opiskelijoiden opiskelutehtävien tukemista. Leimallista kumppanuudelle on yhteistyön jatkuva kehittäminen. "Yhteistyön muotoja ja uusia mahdollisuuksia pohditaan pitkin matkaa. Olemme tietoisesti lisänneet tapaamisia muun muassa kumppanuusvastaavan kanssa. Tänä keväänä kokeilimme ensimmäistä kertaa harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen yhtäaikaista hakua. Kokemus on ollut kannustava." Hyvönen nimittää työharjoittelua ja kesätöitä mahdollisuuksiksi puolin ja toisin. "Työkokemusten kautta yhteistä tulevaisuutta on vuosien mittaan lähdetty rakentamaan varsin monen nuoren kanssa. " Työelämäyhteistyön tavoitteena on sujuva, pitkäjänteinen ja yksilöllinen yhteistyö. Avainkumppaniyritysten verkostoa tarvitaan, jotta tavoite aluevaikuttavuudesta toteutuu. Vastaavasti yritykset ja organisaatiot voivat luottaa osaavan työvoiman saatavuuteen ja kilpailukyvyn turvaamiseen. PKAMK:n avainkumppaniverkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 40 yritystä ja organisaatiota. Edustettuina ovat lukuisat toimialat ja erikokoiset toimijat. Yhteistyöstä sovitaan kirjallisella kumppanuussopimuksella. Vastuuhenkilöt nimetään molemmista organisaatioista. Arkityön sujumisen kannalta kaiken a&o onkin mutkaton tiedonkulku; puolin ja toisin tiedetään, kehen ottaa yhteyttä, keneltä kannattaa kysyä. "Sopimusta voi ennen muuta luonnehtia tahdon ilmaisuksi", avainkumppanuusvastaavina toimivat PKAMK:n koulutus- ja kehittämispäällikkö Seija Tolonen ja lehtori Pekka Sivonen kiteyttävät. Tolonen vastaa OP-liiton kumppanuudesta ja Sivonen Laakkonen-konsernin yhteistyökokonaisuudesta. Seija Tolosen mielestä yhteistyöhenkilöiden nimeäminen ja toiminnan tavoitteellinen kehittäminen on jämäköittänyt kokonaisuutta. "Tunnemme entistä paremmin toistemme organisaatiot ja toimintatavat. Oikeat kontaktit syntyvät vaivatta, toiminta on läpinäkyvää ja dokumentoitua." Pekka Sivonen puolestaan muistuttaa, että tuttujen kumppanien kautta yritykset ja organisaatiot osaavat entistä paremmin hyödyntää myös muita ammattikorkeakoulun tarjoamia palveluja. Tästä oivallinen esimerkki on kielikoulutus, jota myös muun muassa Laakkonen Yhtiöt hyödyntää. Liiketalouden opinnoissa korostuu opiskelijoiden ja työelämän välinen yhteistyö. Kehittämisprojektien tulokset raportoidaan toimeksiantajalle. Kolmannen vuoden taloushallinnon opiskelija Matti Lohtander oli mukana Laakkonen-konsernin Työterveys-työryhmässä. Helmikuussa käynnistynyt urakka valmistui toukokuun alussa. Työryhmässä oli mukana kaikkiaan kahdeksan opiskelijaa. "Kieltämättä kiinnostavaa tehdä tällainen työ isolle konsernille! Hienoa oli se, että työ oli todellinen ja yhtiölle merkityksellinen", Lohtander pohtii. Lohtanderille Laakkonen on jo tuttu talo; hän työskenteli viime vuonna konsernin ostoreskontran hoitajan sijaisena. Pesti oli samalla hänen työharjoittelujaksonsa. Myös tulevana kesänä Lohtander uurastaa tutussa kesätyöpaikassa. Valmistumisensa jälkeen nuorimies jatkaisi mielellään uraansa samalla työnantajalla. VALMISTUNUT MIRKA PARTANEN: Harjoittelun kautta vakityöhön Mirka Partanen valmistui PKAMK:sta tradenomiksi vuonna Opintojen aikana hän kuulosteli infotilaisuudessa, miten OP-ryhmä haki harjoittelijoita Joensuun Tiedepuistolla toimivaan yhteyskeskukseen. "Kiinnostuin ja tein siellä harjoittelujaksoni. Pankkiala tuntui kiinnostavalta, halusin saada kokemusta myös konttorityöstä. Sain ensin määräaikaisen työn, viime vuoden lopulla minut sitten vakinaistettiin", Osuuspankin asiakkuusneuvojana Joensuussa työskentelevä Partanen kertoo. Partanen pitää tärkeänä sitä, että kontakteja yrityselämän suuntaan rakennetaan jo opiskeluaikana. "Yrityselämäyhteistyö on ammattikorkeakoulussa selkeä etu. Hyvällä asenteella ja omalla aktiivisuudella pääsee eteenpäin. Töitä tekeville riittää!" 8 pkamk.fi tiedotuslehti 9

6 Kv-harjoittelija EDISTÄMÄSSÄ kumppaniyrityksen KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teksti: Anneli Airola ja Maarita Mannelin, Kuva: Maarita Mannelin Kumppanuustoiminnan kehittäminen on määritelty Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämiskohteeksi vuosina Kumppanuustoiminta määritellään organisaatioiden väliseksi liittoutumaksi, jonka tavoitteena on vahvistaa kumppaniorganisaatioiden toimintaa liittyen joko opiskeluun, koulutuksen kehittämiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan tai rekrytointitoimintaan. Riippuen opiskeluun, koulutuksen kehittämiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan tai rekrytointitoimintaan. Tässä artikkelissa kuvataan kansainväliseen harjoitteluun liittyvää yhteistyötä joensuulaisen Tecwill Oy:n kanssa, joka on yksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kumppaniyrityksistä. Tecwill Oy on kansainvälinen yritys, jolla on pääkonttori Joensuussa ja myyntikonttoreita eri puolella Eurooppaa sekä tytäryhtiöt Venäjällä ja Puolassa. Yritys perustettiin vuonna Yritys valmistaa betoniasemia sekä niiden ohjausjärjestelmiä. Uusin Tecwillin tuote on tuotantohallin sisälle sijoitettava sekoitusasema, jossa voidaan valmistaa elementtituotannon pintamassoja, mutta myös muita erikoisbetonimassoja eri käyttötarkoituksiin. HYVIÄ KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISISTÄ HARJOITTELIJOISTA Kansainvälistyminen merkitsee yrityksille uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Tecwillin markkinointi- ja myyntijohtaja Janne Tuomikko kertoo, että kansainvälistymisen vauhdittamiseen pyritään etsimään erilaisia keinoja. Yksi tapa, jolla Tecwill vauhdittaa kansainvälistymistään, TUOMIKON MUKAAN KOKEMUKSET KANSAINVÄLISISTÄ HARJOITTELIJOISTA OVAT POSITIIVISIA. ULKOMAILTA TULLUT OPISKELIJA TUO KANSAINVÄLISTYMISEN YRITYKSESSÄ KÄYTÄNNÖN TASOLLE. on kansainvälisen harjoittelijan rekrytointi. Tuomikko kertoo, että Tecwillilla on ollut kansainvälisiä harjoittelijoita jo vuodesta 1997 alkaen, jolloin ensimmäinen harjoittelija tuli Puolasta. Koska ensimmäiset kokemukset kansainvälisistä harjoittelijoista olivat positiivisia, päätettiin jatkaa yhteistyötä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa kansainväliseen harjoitteluun liittyen. Vuosien mittaan harjoittelijoita on ollut Saksasta, Unkarista, Ranskasta, Tsekeistä, Unkarista, Liettuasta, Venäjältä ja Puolasta. Harjoittelijoiden tehtäviin kuuluu yleensä markkinatutkimusten tekemistä, tietojen etsimistä mahdollisista asiakkaista ja agenteista sekä liikesuhteiden luomista. Monet harjoittelijoista tekevät myös käännöstöitä ja toimivat tulkkina asiakkaiden tullessa Suomeen tai ulkomaanmatkoilla. KNOT-HANKE TUKEMASSA KANSAINVÄLISTEN HARJOITTELIJOIDEN REKRYTOINTIA Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Itä- Suomen yliopisto ja Joensuun Nuorkauppakamari ovat käynnistäneet ESR-rahoitteisen KNOT-hankkeen (Kansainväliset nuoret osaajiksi työyhteisöihin), joka tukee työnantajia kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa. Pohjois-Karjalan kauppakamari hallinnoi hanketta. Hankkeen tarkoituksena on luoda pysyvät ja toimivat yhteistyöverkostot oppilaitosten ja työelämän välille. Tavoitteena on myös laajentaa yritysten joukkoa, jotka ovat valmiita ottamaan kansainvälisiä harjoittelijoita ja sitä kautta kansainvälistymään. Pohjois-Karjalaan saapuu vuosittain n ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon tai Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun. Moni näistä nuorista haluaisi suorittaa opintoihinsa kuuluvan työharjoittelun paikallisessa yrityksessä. Myös pietarilainen Evgeny Boykov oli halukas tulemaan Pohjois- Karjalaan kansainväliseen harjoitteluun. Evgeny oli suorittanut Pietarissa nelivuotisen kandidaatin tutkinnon, jonka jälkeen hän jatkoi vuoden kestäviin erikoistumisopintoihin. Erikoistumisopintoihin kuuluu neljän kuukauden mittainen harjoittelu, jonka hän tuli suorittamaan Joensuuhun. Harjoittelupaikaksi järjestyi Tecwill Oy. Evgeny on ollut tyytyväinen harjoittelupaikkaansa Tecwillilla. Myös Janne Tuomikko tuo esiin tyytyväisyytensä Evgenyn työpanokseen. Evgenyn työtehtäviin kuuluu venäläisten isojen rakennuskohteiden etsiminen, jonne betoniaseman tarjoaminen olisi mahdollista. Janne Tuomikko korostaa, miten ensiarvoisen tärkeää on, että Evgeny tuntee kohdemaan kulttuurin ja paikalliset tavat. Evgeny naurahtaa, että kyllä hänelläkin on ollut oppimista, mm. miten päästä puhumaan yritysten johtajille sihteeriportaan ohi. Evgeny on tyytyväinen Tecwillin työskentelyilmapiiriin: kaikki ovat halukkaita auttamaan, neuvomaan ja tukemaan. Työkulttuuri Suomessa vaikuttaa rennommalta kuin kotona Venäjällä. Suomalaisessa työelämässä korostuu työntekijän oma vastuu. Tällaisen työntekijöiden vastuullisuuden Evgeny toivoo vievänsä omaan kotimaahansa. Evgeny vakuuttaa tyytyväisyyttään myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tuutortoimintaa kohtaan. Lehtori Ari Stenroos ja tuutoropiskelijat ovat kiitettävästi auttaneet Evgenya Joensuuhun asettumisessa. Tuutoropiskelijat olivat mm. tuoneet hänet ensimmäisenä päivänä työpaikalle. Evgeny on myös osallistunut Nuorkauppakamarin kuu- kausilounaalle, joka osoittautui positiiviseksi tapaamiseksi. Nuorkauppakamari on sitoutunut KNOT-hankkeen puitteissa ottamaan kansainvälisiä harjoittelijoita mukaan toimintaansa, mm. kuukausilounaille ja erilaisiin tapahtumiin. MONENLAISTA HYÖTYÄ KANSAINVÄLISISTÄ HARJOITTELIJOISTA Tuomikon mukaan kokemukset kansainvälisistä harjoittelijoista ovat positiivisia. Ulkomailta tullut opiskelija tuo kansainvälistymisen yrityksessä käytännön tasolle. Suomalaiset oppivat kieltä, ulkomaisia toimintatapoja ja saavat arvokasta tietoa kohdemarkkinoista, niiden taloudesta, historiasta sekä kulttuurista. Yritykselle harjoittelijat tarjoavat hyvän mahdollisuuden henkilöstörekrytointeihin. Tecwill onkin palkannut neljä harjoittelijaa yrityksen palvelukseen. Tuomikko suosittelee lämpimästi kansainvälisten harjoittelijoiden ottamista yrityksiin. Harjoittelijan perehdyttäminen ja ohjaaminen saattavat varsinkin pienemmissä yrityksissä tuntua aikaa vievältä panostukselta, mutta Tuomikon mukaan se on ehdottomasti sen arvoista. Tuomikko toivoo lisää yhteistyötä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa harjoittelun alkuvaiheessa, jolloin olisi hyvä yhdessä pohtia, millaisia tehtäviä työharjoitteluun sisällytetään, jotta harjoittelusta tulisi mahdollisimman onnistunut kokemus kaikille osapuolille. Haluatko lisätietoja KNOT-hankkeesta? Erikoissuunnittelija Anneli Airola Kehittämispäällikkö Maarita Mannelin pkamk.fi tiedotuslehti 11

7 Teksti ja kuvat: Niina Turunen WHAT! Kansainvälisyysviikko Kansainvälisyysviikosta on kehittynyt vahva alkukevään perinne Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Maaliskuun lopussa sitä vietettiin jo neljättätoista kertaa. Tänä vuonna kansainvälisyysviikolle osallistui 35 vierasta 15 eri maasta; kaukaisimmat saapuivat Sambiasta, Malawista ja Keniasta. Viikon aikana vaihto-opettajat luennoivat kukin oman alansa aiheista eri koulutusohjelmissa. Kansainvälisen viikon suosion takana on suurelta osin vapaa-ajanohjelma, jonka puitteissa vieraat pääsevät tutustumaan toisiinsa sekä suomalaiseen kulttuuriin; tällä kertaa ohjelmassa oli muun muassa hiihtoa, lumikenkäilyä ja pilkkimistä matkailun opiskelijoiden isännöimänä. Kansainvälisyysviikon tavoitteena on kaiken kaikkiaan hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteistyön syventäminen kumppanikorkeakoulujen kanssa, ja tavoite täyttyikin tänä vuonna yli odotusten

8 Teksti: Katja Kolehmainen Tervetuloa ALUMNIEN YHTEISÖÖN POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU KÄYNNISTÄÄ ALUMNITOIMINNAN. MIKÄLI OLET VALMISTUNUT AMMATTIKORKEA- KOULUSTAMME TAI SITÄ EDELTÄNEISTÄ OPPILAITOKSISTA TOIVOTAMME SINUT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEEKSI ALUMNIEN YHTEISÖÖMME. PKAMK alumni on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta tai sitä edeltävistä oppilaitoksista valmistuneiden verkosto yhteys korkeakoulun ja työelämän välillä. Alumnitoiminnan tavoitteena on rohkaista valmistuneita vuorovaikutukseen ammattikorkeakoulun kanssa ja vahvistaa siten henkilöstön, valmistuneiden ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä. Alumnina pääset osaksi asiantuntijaverkostoa, luot uusia kontakteja sekä voit pitää yhteyttä entisiin opiskelijatovereihin. Alumneille tarjoamme ajankohtaista tietoa koulutuksista, uusista tutkimuksista, projekteista ja julkaisuista. Kutsumme alumneja myös mukaan tapahtumiin ja toimintaamme. Voit haluamallasi tavalla olla mukana vaikuttamassa opetuksemme kehittämiseen ja opiskelijoiden työelämätietouden lisäämiseen. Valmistuneiden verkosto MERVI KELAHAARA (ISKU- KEITTIÖT/MERACLE OY), REETTA TOSSAVAINEN (UNOU DESIGN) JA ELINA ANTIKAINEN (SISUSTUSSUUNNITTELU MALVA) OVAT YRITTÄJÄNAISIA, JOITA YHDISTÄÄ VALMISTUMINEN POHJOIS- KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN MUOTOILUN KOULUTUSOHJELMASTA. YHDESSÄ TEKEMINEN ON JATKUNUT VALMISTUMISEN JÄLKEEN NIIN YSTÄVYYDEN KUIN YRITYSTOIMINNAN YMPÄRILLÄ. MYÖS SITEET ENTISEEN OPINAHJOON OVAT SÄILYNEET. SAMANHENKISTEN YSTÄVYYS Opiskeluaikana solmitaan ystävyyssuhteita, joista muotoutuu usein myös tärkeät ammatilliset verkostot valmistumisen jälkeen. "Opiskelimme Reetan kanssa samalla vuosikurssilla teollista muotoilua Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Reetta valmistui keväällä 2007 ja minä keväällä Ystävyys säilyi myös valmistumisen jälkeen. Merviin, joka oli valmistunut myös muotoilusta, tutustuin töiden kautta", kertoo Antikainen. Naisten ystävyys on säilynyt tiiviinä ja yhteyttä pidetään myös entisiin opiskelijakavereihin säännöllisen epäsäännöllisesti. Joskus tulee kutsuja häihin ja muutama on jäänyt myös Facebook -kaveriksi. "Olisi kiva kuulla enemmänkin entisten opiskelijakavereiden kuulumisia, minne kukakin on työllistynyt. Erityisen kiinnostavaa olisi tietää, kuinka moni on saanut opiskelemansa alan töitä. Osallistuisin mielelläni muotoilun alumnien tapaamiseen", sanoo Tossavainen. >>> teksti ja kuva: Katja Kolehmainen LIITY VERKOSTOON Rekisteröidy mukaan alumnitoimintaan osoitteessa Rekisteröidyttyäsi tietosi liitetään alumnirekisteriin, jonka avulla pidämme Sinuun yhteyttä. Rekisterin tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Rekisteröitymisen jälkeen saat meiltä säännöllisesti alumneille suunnattua viestintää. Alumnijäsenyys on maksuton. Rekisteröidy alumniksi osoitteessa Alumnitoiminnan käynnistämistä tukee ESR-rahoitteinen Kumppanit työelämä korkeakoulun kumppanina projekti. Lisätietoa antaa projektipäällikkö Katja Kolehmainen, , 14 pkamk.fi tiedotuslehti 15

9 >> ALUMNIEN AMMATILLISET VERKOSTOT Samasta koulutusohjelmasta valmistuneilla on hyvä tieto siitä, mitä työelämän taitoja opiskelu on antanut. Tietämys osaamisesta on tärkeää, kun lähdetään rakentamaan omia ammatillisia verkostoja valmistumisen jälkeen. Näillä kolmella yrittäjänaisella toistensa osaamisen tuntemus on luonut pohjaa myös liiketoiminnalliselle yhteistyölle. Antikainen ja Kelahaara ovat tehneet yhteistyötä yrittäjinä kalustesuunnittelun saralla. Antikaisen työpiste löytyy nykyisin Kelahaaran yrityksen ISKU keittiöiden tiloista. "Mervi oli haudutellut ideaa oman yrityksen perustamiseksi jo jonkin aikaa. ISKU keittiöiden tarjotessa Merville kauppiaan paikkaa Joensuusta lähtivät asiat etenemään nopeasti. Mervi perusti oman yrityksensä joulukuussa 2008, minä aloin yrittäjäksi heinäkuussa 2009 Mervin esimerkin innostamana", kertoo Antikainen. "Reetan yritys astuu kuvaan, kun tarvitsemme yksilöllisiä tilamaalauksia tai graafisia kuvia täydentämään suunnittelemiamme kokonaisuuksia. Esimerkiksi myymäläni Virta-keittiösarjan yksilöllisen välitilan on maalannut Reetta", kertoo Kelahaara. ALUMNIT VOIVAT HALUTESSAAN TARJOTA OPISKELIJOILLE TODELLISIA TYÖELÄMÄN TOIMEKSIANTOJA, HARJOITTELUPAIKKOJA TAI OPINNÄYTETYÖAIHEITA. "Nykyisin työskentelen myös ISKU:n julkiskalusteiden myynnin parissa, eli nyt meitä yhdistää myös ISKU:n tuoteperhe", jatkaa Tossavainen. YHTEYS OPINAHJOON SÄILYY Sana alumni tulee latinan sanasta alumnus, kasvatti tai oppilas. Alumnilla tarkoitetaan korkeakoulusta valmistunutta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu käynnistää alumnitoimintansa tänä vuonna. Alumnitoiminnan tavoitteena on rohkaista valmistuneita vuorovaikutukseen ammattikorkeakoulun kanssa ja vahvistaa siten Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilöstön, ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä. Mitä kaikkea se yhteistyö voisi sitten olla? "Vuosi sitten maalasin PKAMK:n musiikin koulutusohjelman uusiin tiloihin Karjalan talolle seinämaalauksia opetustilojen tunnisteiksi, kuten runonlaulaja Larin Parasken kuvan. Oli mukava jättää konkreettista kädenjälkeä muistoksi entiselle koululle", kertoo Tossavainen. Alumnin on helppo palata valmistumisen jälkeen kasvattikorkeakouluun hakemaan lisä- ja täydennyskoulutusta, kun koulutustarjonta ja henkilöstö ovat entuudestaan tuttuja ja helposti lähestyttäviä. "Minä jatkoin valmistumisen jälkeen opintoja PKAMK:n sisustussuunnittelun puolella", täydentää Antikainen. Alumnit ovat tärkeä työelämäyhteys opiskelijoille. Alumnit voivat halutessaan tarjota opiskelijoille todellisia työelämän toimeksiantoja, harjoittelupaikkoja tai opinnäytetyöaiheita. "Sekä minulla että Elinalla on ollut harjoittelijoita muotoilun koulutusohjelmasta. Ja olen teettänyt opiskelijoilla myös selvitystyötä projektiopintoina", sanoo Kelahaara. KARI TÖRRÖNEN: Ammattikorkeakoulututkinto on antanut mahdollisuuden uusiin tehtäviin ja haasteisiin Kari Törrönen (46) on Joensuusta kotoisin oleva sairaankuljetuksen kenttäjohtaja. Kari valmistui vuonna 1989 lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi, jonka jälkeen hän työskenteli Pohjois-Karjalan keskussairaalan ambulanssissa sekä pelastuslaitoksella Kontiolahdessa. Opintojaan Kari jatkoi käymällä vuonna 1998 pelastajaluokan Pelastusopistolla Kuopiossa. Pari vuotta myöhemmin hän siirtyi pelastuskopteri Ilmariin, jossa hän työskenteli kaksi vuotta. Tämän jälkeen hän palasi Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselle Joensuuhun, jonne perustettiin ambulanssiin hoitoyksikkö. Sitten alkoi kuulua viestejä, että hoitoyksikössä työskentelevällä pitää olla tulevaisuudessa ensihoitajan tai sairaanhoitajan amk-tutkinto. Aloitin työn ohessa sairaanhoitaja (AMK) opinnot PKAMK:ssa aikuiskoulutuksena ja valmistuin v Ammattikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen Kari on työskennellyt sekä Pelastuslaitoksen hoitoyksikössä että lääkintäesimiehenä. Tänä vuonna hän aloitti sairaanhoitopiirissä sairaankuljetuksen kenttäjohtajana. Sairaanhoitaja (AMK) tutkinto on mahdollistanut sekä osallistumisen SPR:n Ensiapu ja terveystiedon kouluttaja koulutukseen että työelämän uudet tehtävät ja haasteet. Kari onkin toiminut päätoimensa ohella myös ensiavun ja terveystiedon kouluttajana sekä tuntiopettajana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Koulutus- ja kehittämispäällikkö Pertti Savelius on syypää siihen, että olen käynyt opettamassa PKAMK:ssa. Aluksi kävin tuntiopettajana pitämässä ensiapukoulutuksia. Kun ammattikorkeakoululle perustettiin simulaatiokeskus, olin mukana projektityöntekijänä perehtymässä simulaatiotekniikkaan sekä oppimassa sen käyttämistä. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutus on mahdollistanut Karille, kuin myös alalla pitkään työssä olleille kollegoille tilaisuuden päivittää koulutuksensa tämän päivän vaatimusten mukaiseksi. Olin meillä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ensimmäinen, joka päivitti aiemman tutkinnon amk-tutkinnoksi. Kollega Markku Nuutinen totesikin, että jos Kari pystyy opiskelemaan sairaanhoitajaksi, niin muutkin pystyy. Tällä hetkellä meitä amk-tutkinnon suorittaneita on noin henkilöä ja muutama on hakenut opiskelemaan. teksti Eija Piiparinen, kuva: Mari Hartikainen ANNA-MAIJA: POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLA ON OLLUT TÄRKEÄ ROOLI NIIN KOULUTUKSEN ANTAJANA, TÄYDENNYSKOULUTTAJANA KUIN TYÖNANTAJANAKIN KARI TÖRRÖNEN: OLIN MUKANA PROJEKTI- TYÖNTEKIJÄNÄ PEREHTYMÄSSÄ SIMULAATIOTEKNIIKKAAN SEKÄ OPPIMASSA SEN KÄYTTÄMISTÄ ANNA-MAIJA KONTTURI: PKAMK mukana elämän eri vaiheissa Anna-Maija Kontturi (28), työtovereiden kesken Anni, on kotoisin Ilomantsista ja on viettänyt suurimman osan opiskelu- ja työajastaan Pohjois-Karjalassa. Saatuaan lakin Ilomantsin lukiosta Anni on etsinyt itselleen parhaiten sopivaa ammattia hyvin erilaisista työpaikoista asiakaspalvelutehtävistä metsätaloustöihin. Ympäristöasiat ovat olleet aina itsestään selvä osa-alue Annin elämässä, mutta ympäristöalan ammattia hän ei ollut ajatellut hankkivansa, ennen kuin tutustui PKAMK:n tarjoamiin ympäristöteknologian opintoihin. Ympäristöteknologian insinööriksi hän valmistui vuonna 2009 suuntautumisenaan luonnonvesien hoito ja suojelu. Opiskelujen aikaiset työharjoittelut eivät olleet kaikista tyypillisimpiä valintoja ympäristöteknologille, sillä ensimmäisen työharjoittelun Anni suoritti Pohjois-Islannissa maatilamatkailuyrityksessä ja jälkimmäisen Pohjois-Karjalan Kehitysmaayhdistyksen ympäristöprojektissa Etelä-Intiassa. Anni työskenteli Intiassa kahtena kesänä myös harjoittelun jälkeen ja sai sieltä myös aiheen opinnäytetyölleen. Opiskeluaikoja näin jälkikäteen ajatellen olen harmitellut, etten lähtenyt vaihto-opiskelijaksi. Mutta toisaalta työharjoittelut ulkomailla antoivat kuitenkin niin paljon eväitä tulevaan työelämään ja elämään ylipäänsä. Opintojen jälkeen Anni on työskennellyt muun muassa ELY-keskuksella hyvin moninaisissa tehtävissä, ja hän korostaakin opintojen aikana hankitun monipuolisen osaamisen tärkeyttä työelämässä: Rohkeat harjoittelupaikkavalinnat mahdollistivat sen, että opintojen jälkeen olen pystynyt hakeutumaan hyvin erityyppisiin työtehtäviin. Anni hakeutui myös täydentämään osaamistaan työn ohessa PKAMK:n tarjoamiin Paikkatietojärjestelmien erikoistumisopintoihin (30 op). Vaikka erikoistumisopintojen teema ei suoranaisesti kuulu nykyiseen toimenkuvaani, opinnot antavat minulle mahdollisuuden laajentaa osaamistani sekä löytää ehkäpä ihan uusi työskentelykenttä tulevaisuutta ajatellen. Viime vuonna Anni palasi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun hankeharjoittelun merkeissä osana suorittamaansa projektiosaamisen koulutusta. Harjoittelun myötä avautui myös mahdollisuus työskennellä Biotalouden keskuksessa projektityöntekijänä. Tällä hetkellä työnkuvaan kuuluu monipuolisia tehtäviä mm. uusiutuvan energiaan ja liikennepolttoaineisiin liittyvissä hankkeissa. Kysyttyäni haastattelun lopuksi ajatuksia ammattikorkeakoulusta Anna-Maija totesi: Ammattikorkeakouluopinnoissa arvostan sitä, että olen päässyt tekemään ja oppimaan asioita käytännössä se lienee pääasiallisin syy, miksi olen tänne päätynyt kerta toisena jälkeen. Olen ikiopiskelija, joka laajentaa osaamistaan aina uusille ja uusille alueille. Ylempi ammattikorkeakoulututkintokaan ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta todennäköisesti opiskelen seuraavaksi jotakin ihan uutta, kuten muotoilua. Tällaisille rohkeille moniosaajille on paikkansa tulevaisuuden työelämässä! Teksti: Helena Puhakka-Tarvainen, Kuva: Tuukka Pakarinen 16 pkamk.fi tiedotuslehti 17

10 teksti: Promade Oy, kuvat: Samuli Longi IA-Koulutus iskee kuin MILJOONA VOLTTIA korkeakoulutettujen työttömyyteen! UUDISTUNUT SEKÄ PYSYVÄKSI OSAKSI PALVELUJA LUJITTUNUT INNOVAATIOASSISTENTTI (IA) -KOULUTUS ON NYT TIIVISTETTY KAHDEKSAN VIIKON TEHOKUURIKSI. KORKEAKOULUTETUILLA ON JO HALLUSSA OMAN ALANSA TUOREIN OSAAMINEN, JOHON IA-KOULUTUS TARJOAA LISÄPAUKKUINA MM. TYÖNANTAJIEN KAIPAAMAA YRITYS- JA LIIKETOIMINTAELÄMÄN TUNTEMUSTA. IA HAASTAA SINUT PURISTAMAAN ITSESTÄSI JA OSAAMISESTASI KAIKEN IRTI. edistää maakunnan korkeakoulutettujen työllistymistä ja on saavuttanut loistavasti tavoitteitaan. Kolme neljästä tähänastisista osallistujista on löytänyt paikkansa IA:n työelämästä. - IA tunnetaan hyvin maakunnan työnantajakentällä, sillä toiminnassa on ollut mukana noin 70 eri työnantajaa 30 eri toimialalta, kertoo IA:n projektipäällikkö Kirsi Mononen. - Palautteita on aina kuunneltu tarkkaan ja koulutuksen sisältöä on hiottu vastamaan entistäkin paremmin niin työnantajien kuin korkeakoulutettujen tarpeisiin. EROTU SALAMANNOPEASTI! IA-koulutus on suomenkielinen, mutta englanninkielistä osuutta tullaan lisäämään seuraavassa koulutuksessa entisestään. Monosen mukaan IA antaa tehokkaan vitamiiniruiskeen liike-elämän taitojen lisäksi esimerkiksi innovointi-, kv- sekä vuorovaikutustaitojen kasvattamiseen. Korkeakoulutettujen omat vahvuudet kuoritaan esiin. - Osaamisen markkinointi saa uutta nostetta, kun omat kilpailuvaltit viilataan huipputerään. - Työmarkkinoilla pitää erottua. Taitojen lisäksi oma persoona pitää saada näkyviin. Aikaa on esimerkiksi työhaastatteluissa usein vähän, joten valtit tulee esittää kiinnostavasti ja selvästi. Myös tätä puolta treenataan koulutuksen aikana. LIITTOUMAT KUNNOSSA Innovaatioassistentit pääsevät solmimaan kontakteja jo opiskellessa, sillä osa kouluttajista on työelämän edustajia. Opiskelijat saavat heiltä myös täsmätietoa työelämän vaatimuksista ja osaamistoiveista. Lisäksi opiskelijoiden käytössä ovat laajat, IA:n jo luomat työnantajaverkostot. Osaajia ja työllistäjiä tuodaan edelleen siis yhteen koulutuksen uudistumisesta huolimatta. - Koska työpaikan nappaaminen ei tapahdu taikaiskusta, olemme varanneet koulutuksessa aikaa myös kontaktoitumiseen ja työnhakuun. Rakennamme aktiivisesti myös uusia yhteistyöverkostoja innovaatioassistenttien käyttöön, korostaa IA:n projektiassistentti Samuli Longi. - Tänä vuonna IA-projektissa myös haistellaan jatkuvasti uusia työmahdollisuuksia kasvualoilta, myös maakunnan ulkopuolelta, Kirsi Mononen raottaa. POSITIIVISTA JÄNNITETTÄ JA OIKEITA VALINTOJA IA on tähän mennessä kerännyt yhteen lukuisia eri alojen korkeakoulutettuja. Innovaatioassistenteista jokainen tuo persoonana sekä oman alansa osaamisellaan positiivista jännitettä sekä uusia näkökulmia ryhmään. - Opiskelijat voivat hyödyntää jatkossa myös tätä omaa verkostoaan, muistuttaa Mononen. Yrityselämää tuntevia innovointiosaajia tarvitaan yrityksissä markkinoiden muuttuessa ja talouden heilahdellessa. Tästä kertoo myös työnantajien oma-aloitteiset yhteydenotot IA-tiimiin. - Kiinnostusta osoittaa, että olemme tehneet oikeita ratkaisuja toimintatavan rakentamisessa. Siksi projektimallista on ollut hyvä siirtyä arkityöhön uudistuneen IAkoulutuksen toteuttamisessa, Kirsi Mononen summaa. Seuraava IA-koulutus starttaa syksyllä 2012 ja sen haku on käynnistynyt! Nappaa tehoruiske työllistymiseen ja tule mukaan IA-porukkaan! Hakuohjeet verkkosivuillamme ia.pkamk.fi IA-HISTORIAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Innovaatioassistentti-toiminnan juuret ovat Itävallassa, josta PKAMK on kehittänyt oman, tänne sopivan mallin. Suomessa ainutlaatuinen IA-toiminta käynnistyi kesäkuussa Tähtäimenä oli edistää korkeakoulutettujen työllistymistä sekä samalla antaa lisäpotkua maakunnan pk-yritysten t&k -toimintaan. PKAMK halusi kaventaa kuilua uuden osaamisen ja käytännön liiketoiminnan välillä. IA-KOULUTUS TÄNÄÄN -8vk, 12op -tukee korkeakoulutettujen työllistymistä -kasvattaa mm. innovaatio-, vuorovaikutus-, liiketoiminta- ja talousosaamista -käytössä IA:n luomat työnantajaverkostot -madaltaa yritysten työllistämiskynnystä -rahoittajat Pohjois-Karjalan ELYkeskus (ESR) ja Josek Oy 18 pkamk.fi tiedotuslehti 19

11 IA-KOULUTUS SOPII HYVIN MYÖS ULKOMAALAISLÄHTÖISILLE Opin tuntemaan ITSENI JA VAHVUUTENI PAREMMIN lujitti itseluottamustani ja antoi paljon tärkeitä työnelämän taitoja. Opin tuntemaan itseni sekä osaamiseni paremmin. Näen millaiset työt sopivat luonteelleni ja vahvuuksilleni. IA:n tapainen monipuo- IA-koulutus linen koulutusjärjestelmä on hyvä opiskelijoille, joilla on erilaisia taustoja ja osaamisalueita, kokee kiinalaislähtöinen Yanming Meng-Nykänen. IA oli Yanmingin ensimmäinen työelämäkoulutus ja ensi kertaa hän oli myös kursseilla yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Ulkomaalaisena minua jännitti puhua suomea ihmisten edessä, mutta runsaiden harjoitusten myötä puhumisesta tuli vapaampaa ja luonnollisempaa, kertoo Yanming. - Muiden opiskelijoiden sekä opettajien rohkaisut kasvattivat uskoa itseensä. Sitä tarvitaan työmaailmassa. Ymmärrän nyt, että itseluottamus on yhtä tärkeää kuin esimerkiksi viestinnän taito vaikkapa työhaastattelussa. OSAAMINEN KASVAA MONIPUOLISESTI Aiemmin Pekingissä Perloksella työskennelleelle Yanmingille IA antoi uusia eväitä muun muassa projektien suunnitteluun ja hallintaan, neuvottelutaitoihin, myyntiin ja markkinointiin, yritystalouteen ja viestintään. -Avioiduin suomalaismiehen kanssa 2008 ja muutimme tänne samana vuonna. Kävin suomenkielen koulutuksen ja halusin päästä nopeasti kiinni työelämään, mutta työpaikan haku yksin oli vaikeaa. -Lähdin IA:han saadakseni tietoa työpaikoista sekä tutustuakseni työelämään täällä. Koulutus kasvatti osaamistani paljon ja monipuolisesti. Opiskelijoiden kesken oli hyvä tunnelma. Erilaiset aiheet sekä konkreettiset harjoitukset sekä keskustelut muiden kanssa laajensivat näkökulmiani, Yanming kuvaa. Vink! Ni Men Hao ja sata kiinalaista käyntikorttia! Lue lisää IA:n verkkosivuilla uutiskirjeestä 4/2012, kuinka pohjoiskarjalaiset yritykset ovat jo hyötyneet Yanmingin kiinankielen ja -kulttuurin osaamisesta Opetus työelämälähtöisemmäksi Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyys on määritelty ammattikorkeakoululaissa. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus-, kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja opetuksen integroinnissa syntyvän vuoropuhelun avulla voidaan ennakoida työelämän kehitystarpeita. Opiskelijoiden mahdollisuus osallistua todellisiin työelämän ongelma- ja kehittämistilanteisiin toteutuu TKI-toiminnan ja opintojaksojen integroinnilla mielekkäällä tavalla. Tietojen ja taitojen lisäksi opiskelijat saavat tärkeitä työelämäyhteyksiä, joita he voivat hyödyntää jatkossa joko opinnäytetöihinsä tai yhteydet voivat johtaa työsuhteeseen. Kun opetushenkilökunta osallistuu TKI-toimintaan, he saavat työelämästä ajankohtaista tietoa, jota he voivat hyödyntää opetuksessaan. Tämän taustan innoittamina kokeilimme, miten opintojakson ja hankkeiden tavoitteet ja sisällöt voidaan integroida toimivaksi kokonaisuukseksi. INTEGROINNIN TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Mahdollisuus maaseudulla - ja Kiertävä pysäkki -hankkeilla oli tarve lähestyä pohjoiskarjalaisia yrityksiä ja selvittää heidän tarpeitaan ja yhteistyöhalukkuuttaan oppilaitos- ja hankeyhteistyöhön. Toisen vuoden yrityshallinnon opiskelijoilla oli alkamassa yritysviestintää käsittelevä OPINTOJAKSON JA HANKKEIDEN INTEGROINNISTA HYÖTYVÄT KAIKKI OSAPUOLET. LISÄKSI OPISKELIJAT KOKEVAT TEKEVÄNSÄ OIKEITA JA HYÖDYLLISIÄ TÖITÄ JO OPISKELUNSA AIKANA. opintojakso, jonka osaamistavoitteisiin kuuluivat yrityksen kokonaisviestinnän hallinta sisäisestä viestinnästä ulkoiseen viestintään ja asiakaskontakteihin. Päätettiin kokeilla, kuinka hankkeiden ja opintojakson tavoitteet ja sisällöt saataisiin kohtaamaan. Kokeilu käynnistyi siten, että hankkeista järjestettiin infotilaisuus opiskelijoille, jonka jälkeen opiskelijat suunnittelivat viestinnän opintojakson aikana yrityksille lähetettävän yrityskirjeen ja sähköpostin sisällön. Kirje toimitettiin sähköpostitse n. 600 yritykselle projektihenkilöiden kautta. Tämän jälkeen opiskelijat suunnittelivat yhdessä puhelun kulun eli suoran asiakaskommunikointimallin ja harjoittelivat puhelinkeskustelua parityöskentelynä suunnitellun mallin mukaisesti. Harjoitusten jälkeen opiskelijat soittivat niihin yrityksiin, joihin yrityskirje oli lähetetty. Kontaktointikampanjassa tavoitettiin yhteensä n. 300 pohjoiskarjalaista yritystä. PÄÄSI KÄSIKSI OIKEISIIN HOMMIIN JA TEKEMÄÄN KONKREETTISESTI JOTAKIN, JOLLA ON PÄÄMÄÄRÄ. Edellä kuvattun integroinnin käytännön toteutus on hyvä esimerkki siitä, kuinka integrointi voi parhaimmillaan toteutua, kun hankkeesta tai yrityksestä annettu projekti sopii opintojaksoon sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Tällainen yhteistoiminta edellyttää yrityksiltä hyvää tulevaisuuden kehitystarpeen ennakointia ja toisaalta ammattikorkeakoululta entistä enemmän joustoa reagoida yritysten tarpeisiin. Opiskelijat olivat tyytyväisiä tähän kokeiluun. Suurin osa oli sitä mieltä, että oli hyödyllistä tehdä oikeita töitä oikeiden yrityksien kanssa. Moni opiskelija ylitti itsensä, kun rohkaistui ottamaan suoraan asiakkaaseen yhteyttä. Jo tämän lyhyen kokeilun aikana huomasimme, kuinka opiskelijat kasvoivat vastuuntuntoisemmiksi, rohkeimmiksi ja ammattitaitoisemmiksi alansa asiantuntijoiksi. Teksti: Tarmo Alastalo, Satu Saarinen, Kuva: Sami Pulkkinen 20 pkamk.fi tiedotuslehti 21

12 ANNE MARIE TURUNEN (PROJEKTIKOORDINAATTORI, PKAMK, KIERTÄVÄ PYSÄKKI - HANKE): Saavutettavuus State of Innovation INNOVAATIOKUUKAUSI (ENG, INNOVATION MONTH ) ON PKAMK:LLA KEHITETTY YRITTÄJYYS- JA INNOVAATIOAJATTELUA KEHITTÄVÄ INTENSIIVIKURSSI. HIEMAN YLI PARIN VUODEN AIKANA KURSSIN KÄYNEET OVAT PERUSTANEET LÄHES 15 KASVUHAKUISTA YRITYSTÄ JA USEITA YHTEISÖJÄ. SEURAAVAAN ON KOOTTU TÄRKEIMMÄT INNOVAATIOKUUKAUDEN AIKANA OPETETTAVAT PERIAATTEET. teksti Anne Marie Turunen Toimivat ratkaisut sekä kotona että ympäristössä helpottavat meidän kaikkien arkielämää. Esteettömissä tiloissa ja ulkoympäristöissä pystyy äiti tai isä lastenvaunuineen tai vanhus rollaattorinsa kanssa toimimaan vaivattomasti, samoin kuin huonokuuloinen tai näkövammainenkin henkilö. Esteettömyydessä on yksinkertaisesti kyse ihmisten erilaisuudesta. Kyse on myös ihmisoikeuksista, siitä että meillä kaikilla olisi samat mahdollisuudet asumiseen, opiskeluun, työntekoon, harrastuksiin jne. Esteettömyyden merkitys tulee korostumaan, kun ihmisten elinikä kasvaa ja hyvin iäkkäiden ihmisten lukumäärä lisääntyy huomattavasti. Palveluiden osalta esteettömyys tarkoittaa laajasti ottaen sitä, että kaikki ihmiset pystyvät käyttämään tuotetta tai palvelua yksilön iästä, vammasta tai muusta rajoitteesta huolimatta. Esteetön tuote tai palvelu mukautuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Tällöin voidaan puhua saavutettavuudesta, joka voi kohdistua esimerkiksi tiedonsaantiin. Saavutettavuus liittyy myös asenteisiin: miten palvelujen tai tuotteiden suunnittelijat, rahoittajat ja tuottajat osaavat toiminnassaan huomioida riittävästi erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Digitalisoituvan palvelukulttuurin myötä myös palveluiden käyttämisen sekä vastaanottamisen valmiudet ovat muutoksessa. Julkishallinnon tarjoaman sähköisen asioinnin käyttäminen vaatii uusia toimintatapoja ja tekniikoita, joista voidaan perusedellytyksenä pitää toimivia laajakaistayhteyksiä. Monet ihmiset ovat kuitenkin edelleen alueellisista syistä laajakaistayhteyksien ulottumattomissa, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta osallistua sähköiseen asiointiin. Puuttuvat Internet-yhteydet saavat aikaan syrjäytyneisyyttä tietoyhteiskunnasta ja tätä voidaankin pitää yhtenä ns. digitaaliseen kuiluun vaikuttavista tekijöistä. Toimivien laajakaista-yhteyksien lisäksi tietoyhteiskunnan kansalaisilta vaaditaan myös toimivaa laitteistoa, jonka hankkiminen voi olla haasteellista erityisesti vähävaraisille. Digitaalinen kuilu ilmenee siis myös tuloerojen kautta. SAAVUTETTAVUUS LIITTYY MYÖS ASENTEISIIN: MITEN PALVELUJEN TAI TUOTTEIDEN SUUNNITTELIJAT, RAHOITTAJAT JA TUOTTAJAT OSAAVAT TOIMINNASSAAN HUOMIOIDA RIITTÄVÄSTI ERILAISTEN KÄYTTÄJÄRYHMIEN TARPEET. Toimintaympäristöä ja tietoyhteiskuntaa kehitettäessä on tarpeen erityisesti korostaa hyvinvointinäkökulmaa, johon kuuluu yhdenvertaisen osallistumisen ohella sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvoisuus. Saavutettavuus on merkittävä osa meidän kaikkien arkielämää ja hyvinvointia. Yhdessä toimimalla ja vaikuttamalla voimme edistää koko maakunnan hyvinvointia. 1. AJATTELE KUIN METSÄSTÄJÄ-KERÄILIJÄ Mitä eroa on maanviljelijän ja metsästäjä-keräilijän ajattelutavassa? Maanviljelijän menestys perustuu asioiden pysyvyyteen ja muuttumattomuuteen. Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, maanviljelijä korjaa hyvän sadon. Yllätykset ja muutokset ovat lähes aina uhka maanviljelijän menestykselle. Sataa liikaa, on kuivuutta, tuhohyönteiset vievät sadon jne. Metsästäjä-keräilijäheimon maailman on täysin erilainen. Koska riista ja syötävät kasvit loppuvat aikanaan, on heimon pakko siirtyä uusille alueille. Päätös kulkureitistä tehdään sitä mukaan, kun matka taittuu. Kulku käy kohti positiivisia asioita (riista, kasvit, suoja, puhdas vesi, hyvä näkyvyys) ja uhkia vältellen (pedot, vaarallinen maasto, vihollisheimot). Korkea kukkula edustaa metsästäjä-keräilijöille mysteeriä, tuntematonta, jonka takaa voi avautua vieläkin paremmat olosuhteet. Yrittäjähenkiselle ei ole edessään valmista karttaa, vaan tuntematon maasto, jossa navigoidaan mukautuen mahdollisuuksiin ja uhkiin ja aina välillä kurkata uuden kukkulan taakse. 2. TAVOITTELE SUURIA OTTAMALLA PIENIÄ ASKELIA Menestyneet yrittäjät ja innovaattorit ovat kuin kotonaan paradoksaalisessa tilanteessa, missä suurta ja mahdotonta visiota kohti edetään niillä resursseilla mitä sillä hetkellä on saatavilla. Loput resurssit hankitaan matkan varrella. Ilman suuren vision antamaa suuntaa pysähtyy kehitys tavanomaiseen. Toisaalta ilman realistista ja pragmaattista käsitystä resursseista ja mahdollisuuksista tässä hetkessä ei matka etene ollenkaan. Ja anna ison vision uudistua ja jalostua matkan aikana. 3. UUDET IDEAT RAKENTUVAT VANHOISTA YHDISTELEMÄLLÄ Luovuus on ollut myyttinen ja yliluonnollinen käsite. Onneksi nykyaikainen neuro-kognitiivinen tiede paljastaa luovuuden salat ja tarjoaa järjellisen perustan systemaattisesti kehittää omaa luovuutta sekä tuottaa uusia ja laadukkaita ideoita. Tieto on ihmisen aivoissa järjestäytynyt miellekartan kaltaisiksi verkostoiksi. Uudet ideat syntyvät yhdistymällä analogioiden avulla. Ilman monipuolista ja laajaa tietoa ja kokemusta ei siis voi olla luovuutta. Kätevä tapa pöllyttää johonkin alaan liittyviä luutuneita käsityksiä on aktiivisesti etsiä uusia ideoita tarkastelemalla alaa rinnan jonkin toisen itselle tärkeä osaamisalueen kanssa. Tätä kutsutaan kombinaatiomenetelmäksi. 4. ÄLÄ YLISUUNNITTELE VAAN KIIREHDI KOKEILEMAAN Innovaatiotutkimuksen selkein löydös on se, että ennustaminen on mahdotonta. Jos siihen eivät pysty Nokian kaltaiset megakorporaatiot, niin tuskin opiskelijan tekemä kolmivuotissuunnitelma voisi toimia sen paremmin. Pitkälle viedyt ja yksityiskohtaiset suunnitelmat luovat illuusion varmuudesta ja valheellisen turvallisuuden tunteen, jonka suojassa palvelua tai tuotetta hiotaan ja ominaisuuksia lisätään tavoitteena täydellinen kokonaisuus. Paljon parempi tapa on pyrkiä kokeilemaan ideaa tosi tilanteessa mahdollisimman nopeasti pienimuotoisena ja keveänä versiona. Maailma kyllä vastaa toimiiko idea vai ei. Kokeilun perusteella ymmärrys kehittyy siitä mikä toimii ja mikä ei. Seuraavan kokeiluun jotain voidaan poistaa ja jotain lisätä. Tätä sanotaan iteraatioksi. Pyri siis ketterästi iteroimaan yhden massiivisen kaikki-tai-ei-mitään kokeilun sijaan. teksti: Heikki Immonen 22 pkamk.fi tiedotuslehti 23

13 PKAMK työelämän aktiivinen kehittäjä Teksti: Mikko Matveinen, Kuvat: Samuli Longi ja Janne Pikkarainen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu palvelee monin tavoin alueen yrityksiä ja organisaatioita. Opiskelijatöiden: opinnäytetöiden ja harjoittelijoiden lisäksi alueen yritysten käytössä on yli neljäsataa ammattilaista eri liiketoiminnan alueilta. Yksi PKAMK:n pitkäaikainen yhteistyökumppani on Hirsiveisto Laasonen Ay Rääkkylästä. Yritys valmistaa pihakeittiöitä ja muita pihapiirin varusteita materiaalinaan puu. Yhteistyö alkoi lähes kymmenen vuotta sitten, jolloin yrityksen tuotanto oli keskittynyt kevythirrestä valmistettuihin mutterimallisiin huvimajoihin. Kilpailu markkinoilla oli kovaa ja kaikkien huvimaja valmistajien tuotteet olivat lähes identtisiä. Yhteistyö PKAMK:n kanssa alkoi lähes sattumalta Kainuun Etu Oy:n edesauttamana. Melko pian yhteistyön tuloksena heräsi ajatus uuden tuotemalliston suunnittelemisesta. Uuden tuoteperheen ensiesiintyminen toteutettiin Kolin Loma-asuntomessujen yhteydessä Uudet piharakennukset olivat kooltaan huomattavasti suurempia ja suoralinjaisempia kuin edelliset tuotteet ja niihin oli nyt mahdollista sisällyttää erilaisia toiminnallisia ominaisuuksia, kuten ruuanlaitto. Yleisön palaute messuilta oli rohkaiseva ja tuotekehitystyötä päätettiin jatkaa. Hirsiveisto Laasosen ja PKAMK:n yhteistyö on sittemmin jatkunut eri kehityshankkeiden, opinnäytetöiden ja harjoittelijoiden toimesta. Yritys on saanut tukea niin muotoilun, rakennustekniikan kuin markkinoinnin alueilta. Yritys on kasvanut yhden hengen yrityksestä viisi henkeä työllistäväksi toimijaksi, jolla on vahva asema Suomessa myytävien modernien piharakennustuotteiden markkinoilla. Yhteistyön merkitys on ollut merkittävä yrityksemme tuotekehityksen kannalta. PKAMK yhteistyön kautta on syntynyt myös kontakteja ja yhteistyötä muiden alan yritysten ja suunnittelijoiden kanssa toteaa yrittäjä Jukka Laasonen. Yritysten lisäksi PKAMK tekee yhteistyötä myös muiden alueen toimijoiden, kuten julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Hyvä esimerkki tällaisesta kehitysyhteistyöstä on maahanmuuttajien kotoutumisohjelman tekeminen ja palveluprosessien kuvaaminen Lieksan kaupungille. Kehitystyö toteutettiin PKAMK:n asiantuntijoiden avustuksella yhteistyössä työntilaajan kanssa. Koko toimeksianto toteutettiin neljässä kuukaudessa, mutta se on vain osa laajempaa kahden organisaation välistä yhteistyötä. Näen tärkeänä yhteistyössä sen, että Lieksan kaupungin työntekijöille palveluprosessien auki kirjoittaminen ja mallintaminen toimi oppimisprosessina. Opittua asiaa voidaan hyödyntää jatkossa muidenkin palvelujen sisältöjen ja palveluprosessien kehittämisessä kertoo Lieksan kaupungin sivistystoimenjohtaja Jarkko Määttänen. Ammattikorkeakoulun vahvuutena voidaankin pitää monipuolista eri alojen asiantuntijaosaamista, joka YHTEISTYÖN MERKITYS ON OLLUT MERKITTÄVÄ YRITYKSEMME TUOTEKEHITYKSEN KANNALTA." mahdollistaa laajojen kehityskokonaisuuksien läpiviennin. Erityisosaamisen lisäksi AMK toimijana tarkastelee julkisen sektorin asioita ikään kuin ulkopuolisen silmin. Tällöin huomataan korjausmahdollisuuksia myös sellaisissa asioissa, joita ei tavallisesti osata kyseenalaistaa Määttänen toteaa. Viime vuosina PKAMK on kehittänyt myös omaa toimintaansa entistä enemmän alueen elinkeinoelämää palvelemaan. Esimerkkinä tällaisesta kehitystyöstä on viime syksyn aikana tuotteistetut yrityksille suunnatut palvelupaketit. Nämä kyseiset tuotteistetut palvelut ovat ammattikorkeakoulun laboratorio-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, jotka toteutetaan pääasiassa ammattilaistyönä. Palveluiden tuotteistamisprosessi toteutettiin yhdessä alueen kehitysyhtiöiden: Ketin ja Josekin sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Lopputulemana syntyi kolmisenkymmentä palvelutuotetta, jotka toimivat esimerkkinä PKAMK:n tarjoamista palveluista ja yhteistyö mahdollisuuksista yritysten näkökulmasta. Lisätiedot palvelupaketeista: "PKAMK YHTEISTYÖN KAUTTA ON SYNTYNYT MYÖS KONTAKTEJA JA YHTEISTYÖTÄ MUIDEN ALAN YRITYSTEN JA SUUNNITTELIJOIDEN KANSSA. 24 pkamk.fi tiedotuslehti 25

14 ONANDJOKWEN SAIRAALA 100 vuotta SAIRAALAN PERUSTI LÄHETYSTYÖNTEKIJÄ, LÄÄKÄRI SELMA RAINIO JA ALKU OLI HYVIN VAATIMATON. SELMA RAINIO OTTI ALUKSI VASTAAN POTILAITA KOTONAAN JA ALKOI RAKENTAA SAIRAALAA, JOKA ALUSSA KÄSITTI MUUTAMAN PYÖREÄN SAVIMAJAN. MYÖHEMMIN SAIRAALA LAAJENI JA MUUTTI OLINPAIKKAANSA KYLÄLLÄ. NYT SAIRAALA ON NOIN 450 -PAIKKAINEN, 10 OSASTOINEN OPETUSSAIRAALA. Teksti ja kuvat: Ritva Mertanen Namibian pohjoisosassa olevalla Ambomaan alueella on pieni Oniipan kylä ja siellä suomalaisten 100 vuotta sitten perustama Onandjokwen sairaala. Sairaalan perusti lähetystyöntekijä, lääkäri Selma Rainio ja alku oli hyvin vaatimaton. Selma Rainio otti aluksi vastaan potilaita kotonaan ja alkoi rakentaa sairaalaa, joka alussa käsitti muutaman pyöreän savimajan. Myöhemmin sairaala laajeni ja muutti olinpaikkaansa kylällä. Nyt sairaala on noin 450 -paikkainen, 10 osastoinen opetussairaala. Sairaalassa on 2 kirurgista ja sisätautiosastoa, lastenosasto, gynekologinen osasto, synnytysosasto, tarttuvien tautien osasto, tuberkuloosisosasto sekä yksityisosasto. Jälkimmäisellä osastolla voidaan hoitaa kaikkia sairauksia ja kaiken- ikäisiä potilaita. Uusimmat osastot ovat uudestaan rakennetut sisätautiosastot, jotka avattiin virallisesti sairaalan 100-vuotisjuhlilla syyskuussa Sairaalassa on myös poliklinikka, leikkausosasto, röntgen, laboratorio sekä äitiys- ja lastenneuvolat. Samoin sairaalan alueella toimii Hiv-Aids klinikka, jossa keskitytään ennen kaikkea äideiltä lapsiin siirtyvien infektioiden torjuntaan ja lasten lääkitsemiseen. Sairaala oli kauan evankelislu- terilaisen kirkon omistuksessa, mutta nykyisin Namibian sosiaali- ja terveysministeriön alainen. Silti yhteys kirkkoon on edelleen vahva. Sairaalalla on pitkät suhteet Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun. Oniipan kylässä alkoi vuonna 1999 Pohjois-Karjalan Kehitysmaayhdistyksen hallinnoima Oniipan ympäristöprojekti. Projektissa oli mukana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kaikkien alojen opiskelijoita sekä Tampereen ammattikorkeakoulun ympäristöalan opiskelijoita harjoittelemassa. Opiskelijat tekivät 3-8 kk:n harjoittelujaksojaan Oniipan kylässä ja Onandjokwen sairaala oli yksi hyvin keskeinen harjoittelu- ja oppimispaikka. Projektin aikana laadittiin sairaalalle ympäristön laatujärjestelmä ja sen puitteissa koulutettiin sairaalan henkilökuntaa paljon. Lisäksi sairaalan jätevesijärjestelmää korjattiin, sairaalan alueelle istutettiin puita, kerättiin sadevettä talteen suuriin tankkeihin, aloitettiin kierrätystä ja roskien keräämistä ja lajittelua tehostettiin ja kasvatettiin sairaalan puutarhassa vihanneksia ja hedelmiä sairaalan tarpeisiin. Projektilaisten toiminta oli hyvin monipuolista 5 vuoden aikana. Projektissa työskenteli yli neljä vuotta koordinaattorina terveyden- huollon lehtori Ritva Mertanen, joka asui perheineen Onandjokwen alueella. Projektin loppumisen jälkeen onneksi yhteistyö ei päättynyt. Vuoden 2004 jälkeen sairaalassa ja Oniipan kylässä ovat tehneet kymmenet sairaanhoidon-, terveydenhoidonsekä sosiaalialan opiskelijat erilaisia harjoittelujaan Free Mover- apurahan turvin. Jotkut opiskelijat ovat tehneet useammankin harjoittelun kyseisessä sairaalassa. Lehtori Ritva Mertanen on myöskin palannut vuosi vuoden jälkeen uudelleen vierailemaan sairaalaan opettajavaihdon myötä. Sairaalan vieressä on oppilaitos, jossa opiskelee perushoitajia ja läheisessä Oshakatin kaupungissa on Namibian yliopiston pohjoinen kampus, jossa koulutetaan sairaanhoitajia. Hoitaja-opiskelijat harjoittelevat sairaalassa. Lisäksi Onandjokwella käy ulkomaisia lääkäriharjoittelijoita mm. Hollannista. Sairaalassa työskentelee lääkäreitä useista Afrikan maista ja nykyinen ylilääkäri on venäläinen. Namibiassa ei ole lääkärikoulutusta ja siksi monet lääkärit tulevat muista maista. Sairaanhoitajakoulutus kestää 4 vuotta yliopistossa. Sairaanhoitajan tehtävät ovat erilaisia kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. Monesti omaiset tekevät sairaille perheenjäsenilleen perushoidon, eli syöttävät, pesevät jne. potilaita vierastuntien aikana. Sairaanhoitajat vuorostaan pitävät huolta potilaidensa lääkityksestä, ottavat ve- rikokeita ja laittavat tiputuksia heille. Koulutus on hyvin lääketiedepainotteista. Myös sairaanhoitajakoulutuksen ovat aikanaan aloittaneet suomalaiset lähetystyöntekijät Namibiassa. Aikojen kuluessa sairaalassa ovat työskennelleet useat suomalaiset lääkärit ja sairaanhoitajat ym. terveysalan työntekijät. Projektin aikana alueella olivat enää ainoina suomalaisina projektin suomalaiset harjoittelijat sekä koordinaattorin perhe. Sen jälkeen on alueelle tullut uudelleen suomalaisia lähetystyöntekijöitä sairaalan saneerauksia varten, jotka jatkuvat edelleen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat oppineet harjoittelujensa aikana paljon erilaisia asioita. Aina tekniset taidot eivät ole keskeisellä sijalla opiskelussa kehittyvissä maissa. Siellä opitaan enemmänkin vuorovaikutustaitoja, kohtaamista erilaisten ihmisten kanssa, kommunikoimaan ilman yhteistä kieltä, asumaan erilaisessa ympäristössä ja monesti alkeellisimmissa oloissa kuin olemme tottuneet Suomessa. Siellä oppii nöyryyttä ja alati saa ihmetellä ihmisten ystävällisyyttä ja avuliaisuutta sekä kuinka he ovat tyytyväisiä elämäänsä vaikeuksien ja puutteen keskellä. Monelta on sydän jäänyt Afrikkaan ja mieli tekee palata sinne takaisin. 26 pkamk.fi tiedotuslehti 27

15 MALLINA MUILLE Teksti: Marjo Piironen, Kielipalvelut, Kuva: Mikko Häkkinen Liverpoolilainen Michael Mohebbi on monella lailla edelläkävijä omassa perheessään jopa omassa kotilähiössään. Ensimmäinen suvussa, jolla on auto. Ensimmäinen, joka on opiskellut yliopistossa. Ensimmäinen, joka on työskennellyt ulkomailla. Tämän kevään Michael Mohebbi on viettänyt henkilöstövaihdossa PKAMK:n sosiaali- ja terveysalan keskuksessa. Michaelin tehtäviin on kuulunut mm. opetusta ja monikulttuurisuuteen liittyvän verkko-opetusmateriaalin laadintaa. Aika on lentänyt ja kolme kuukautta Suomessa lähenee loppuaan. Suurkaupungin kasvatille lumi, luonto ja hiljaisuus ovat olleet elämyksiä. "Olen mökkeillyt, hakannut halkoja ja kantanut vettä. Kahlannut lumessa ja käynyt avannossa." Liverpoolin yliopistossa työskentelevän Michael Mohebbin tehtävänä on parantaa erilaisista taustoista tulevien opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella yliopistossa. Hän kiertää kouluissa esittelemässä yliopisto-opintoja sekä osallistuu yliopiston opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämiseen. Liverpoolin ja Manchesterin alueelta kymmenisen vuotta sitten lähteneet kehittämishankkeet ovat synnyttäneet myös valtakunnallisia ohjelmia, joilla yritetään tasoittaa koulutuspolkuja (Aimhigher, Realising Opportunities). KOULUTUKSEN UMPIKUJAT Michael puhuu innostuneesti Suomen koulutusjärjestelmästä. Suomessa kaikilla on mahdollisuus opiskella korkeakoulussa - taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Iso-Britanniassa tilanne on toinen: yliopistojen lukukausimaksut ovat niin korkeita, että suuri osa väestöstä jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle. "Suomessa ei ole umpikujia. Koulutus on rakennettu niin, että kaikkia reittejä on mahdollista edetä vaikka yliopistoon saakka", pohtii Michael. Rahan lisäksi koulutusvalintoihin vaikuttavat muut asiat. Korkeakoulutuksessa nk. aliedustettuja ryhmiä ovat Iso-Britanniassa mm. työväenluokan edustajat, maahanmuuttajat, monikulttuurisista kodeista tulevat nuoret ja vammaiset henkilöt. Michael itsekin edustaa näitä aliedustettuja ryhmiä. "Tulen monikulttuurisesta yksinhuoltajaperheestä: äitini on englantilainen ja isäni Iranista. Lapsuudessani ei ollut paljon rahaa emme olleet köyhiä, mutta emme varakkaitakaan. Kuuluimme työväenluokkaan", Michael kuvailee. Yliopistokoulutus ei tuntunut Michaelin nuoruudessa vaihtoehdolta. "Suvussani kukaan ei ollut opiskellut yliopistossa. Olen ensimmäinen yliopistosta valmistunut perheessäni, kadullani, kymmenellä kadulla. Tiesin, että pärjäisin opinnoissa, mutta en nähnyt itseäni yliopisto-opiskelijana." Michaelin perässä yliopistoon on lähtenyt muutamia alueen nuoria, mutta suurta muutosta ei ole tapahtunut. Silti Michaelin oma tausta ja kokemukset antavat uskottavuutta koululaisten parissa. Samanlainen tausta auttaa myös ymmärtämään, millaisia haasteita valintojen taustalla on. "Yliopistoon meno avasi minulle ovia. Se myös muutti katsantokantaani moneen asiaan. Minulle on koulutuksen myötä avautunut mahdollisuus toisenlaiseen elämäntapaan. Se ei ole silti muuttanut sitä, mitä olen. Enkä haluakaan muuttaa omaa taustaani ja identiteettiäni", Michael pohtii. MONINAISUUS VALTIKSI Työyhteisön ja koulutusorganisaatioiden moninaisuus ja monikulttuurisuus ovat Michaelin mukaan monella lailla positiivisia asioita. "Organisaation monikulttuurisuus auttaa ymmärtämään erilaisten asiakkaiden tarpeita ja huomiomaan heidät paremmin. Jos alue on monikulttuurinen, mutta yritykset ja organisaatiot edustavat vain yhtä kulttuuria, kokee osa väestöstä jäävänsä toiminnan ja palvelujen ulkopuolelle. Monikulttuurisuuden huomioimisella on näin ollen myös taloudellista merkitystä", Michael tiivistää. "SUOMESSA EI OLE UMPIKUJIA. KOULUTUS ON RAKENNETTU NIIN, ETTÄ KAIKKIA REITTEJÄ ON MAHDOLLISTA EDETÄ VAIKKA YLIOPISTOON SAAKKA" 28 pkamk.fi tiedotuslehti 29

16 WHAT! Uusia tiloja Tikkarinteellä Teksti: Eija Piiparinen ja Hilkka Korhonen, Kuvat: Mari Hartikainen Kirjaston ja Opiskelijapalvelujen uudet tilat otettiin käyttöön helmikuussa Kirjaston avajaisten yhteydessä julkistettiin kirjaston nimi, Pisara. Kirjastossa otettiin käyttöön uutta tekniikkaa. Kirjoihin kiinnitetyn tunnisteen sisältämät tiedot välittyvät lukijaan, kun asiakas lainaa tai palauttaa aineistoa. Kirjastosta löytyy PKAMK:n kaikkien opetusalojen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan alojen aineistoa. Kirjastoon saatiin opiskelijoiden toivomia tiloja, kuten lukusali ja tiloja itsenäiseen- ja ryhmätyöskentelyyn. Kirjaston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös Opiskelijapalveluiden ja Hakutoimiston uudet tilat. Opiskelijapalveluissa hoidetaan PKAMK:n opiskelijahallinto, vaihto-opiskelija-asiat sekä opintotukeen liittyvät tehtävät. Hakutoimisto puolestaan vastaa yhteishauista ja muista opiskelijavalinnoista sekä avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija-asioista

17 Tapahtunutta Teksti: Susanna Rosell PKAMK:sta tulee Karelia AMMATTIKORKEAKOULUISSA TUULEE MONELTAKIN SUUNNALTA. RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN, ALOITUSPAIKKAKESKUSTELUT JA TIUKKENEVA TALOUS PUHUTTAVAT NIIN POHJOIS-KARJALASSA KUIN VALTAKUNNALLISESTIKIN. NÄIDEN MUUTOSPAINEIDEN KESKELLÄ TYÖSTETÄÄN POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA MERKITTÄVÄÄ UUDISTUSTA. POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU MUUTTUU OSAKEYHTIÖKSI JA SAMALLA NIMI MUUTTUU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUKSI. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toiminnot siirretään tammikuussa 2012 perustetulle Joensuun kaupungin omistamalle Karelia Ammattikorkeakoulu osakeyhtiölle vuoden 2013 alusta alkaen. Parhaillaan suunnitellaan toiminnan sujuvaa siirtymistä osakeyhtiölle siten, että vuodenvaihteessa nykyinen liikelaitos lakkaa ja ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa Karelia-ammattikorkeakouluna, osakeyhtiönä. Perustehtävien hoitamiseen tämä ei saa vaikuttaa, vaan arjen on rullattava muutoksesta huolimatta. Ei Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää turhaan arvioitu Suomen parhaaksi! Osakeyhtiönä toimiminen on tuttua ammattikorkeakoulussa, sillä ammattikorkeakoulun vakinaistamisvaiheesta v alkaen Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu toimi osakeyhtiönä. Nykyiseksi liikelaitokseksi muututtiin v ja nyt siis palataan osakeyhtiömalliin. Merkittävä syy muutokseen on tulossa oleva ammattikorkeakoululain uudistus. Uusi laki, jonka odotetaan tulevan voimaan v. 2014, toteaa, että ammattikorkeakouluista muodostetaan itsenäisiä oikeushenkilöitä. Muita syitä muutokseen ovat tarve toiminnan joustavoittamiseen, entistä suurempaan korkeakouluautonomiaan ja päätöksenteon nopeuteen. Opiskelijoille yhtiöittäminen tuskin näyttäytyy merkittävästi, henkilöstölle hieman enemmän organisaation, päätöksenteon ja toimintamallien muuttuessa osakeyhtiölain mukaisiksi. Yhteistyökumppanien näkökulmasta toivotaan, että jatkossa ammattikorkeakoulu voi entistä joustavammin ja nopeammin reagoida erilaisiin yhteistyöaloitteisiin. Päätöksenteko nopeutuu, sillä merkittävät päätökset tekee osakeyhtiön oma hallitus, kun liikelaitoksessa päätökset teki johtokuntana toimiva Joensuun kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungilla omistajana on jatkossakin merkittävä rooli osakeyhtiön strategisissa linjauksissa ja tärkeimmissä päätöksissä. Suomessa on jo 13 ammattikorkeakoulua, jotka toimivat osakeyhtiömuotoisina. PKAMK:n vuoden 2011 opinnäytetyö on valittu Tarja Aspin tradenomi-tutkintoon liittyvä oikeusalan opinnäyte Yleisen edunvalvojan huolenpitovelvoitteen käytänteet ja haasteet on valittu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vuoden 2011 opinnäytetyöksi. Opinnäytteessään Tarja Asp kokoaa perusteellisesti ja huolellisesti koko aihealueensa keskeisen oikeustieteellisen aineiston, josta hän esittää systemaattisen ja kriittisen analyysin. Opinnäytteen perustana oleva Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu menestyi erinomaisesti valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen opinnäytetyökilpailussa. Thesis kisassa jaettiin yhteensä 20 perustai ylemmän amk-tutkinnon palkintoa kuudessa eri sarjassa. PKAMK:n opiskelijoiden opinnäytetöistä palkittiin neljä, joista kolme perustutkintojen ja yksi ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö. Tällä kertaa siis joka viides palkittu työ tuli PKAMK:sta. oikeustieteellinen aineisto käsittelee oikeusalan ja hallintotieteen kannalta kansallisestikin merkittävää ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan laaja-alaista kysymystä edunvalvojan tehtävistä ja velvollisuuksista. Tämän vuoksi opinnäytteellä on arvoa esimerkiksi hallinnollisen kehitystyön ja jopa tulevan lainsäädännön tausta-aineistona. Opinnäytteessä esitetyt havainnot, päätelmät ja pohdinnat ovat realistisia ja uskottavia. Thesis 2011 kilpailussa palkitut opinnäytetyöt LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Heikka Eeva, agrologi (AMK) Seudullisen maaseutuhallinnon muodostaminen Etelä-Karjalaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ohjaaja: Poutiainen Anne TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Hyttinen Marko, insinööri (AMK) Tuotannonohjauksen kehittäminen PK-konepajayrityksessä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ohjaaja: Huovinen Arto SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA- ALA SEKÄ HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Koskinen Salla, sairaanhoitaja (AMK) ja Tarnanen Kati, terveydenhoitaja (AMK) Mies mukaan ehkäisyneuvontaan Raskauden ehkäisyn aloituksen ja ehkäisyneuvonnan toimintamalli opiskeluterveydenhuollossa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ohjaajat: Savelius Pertti ja Friis Aila 32 tapahtunutta tapahtunutta 33

18 Tapahtunutta EUREKA kansainvälistä ja kestävää maaseudun kehittämistä Teksti: Liisa Timonen, Koulutus- ja kehittämispäällikkö Eureka -moduuli on ammattikorkeakoulumme vanhin kansainvälinen opintokokonaisuus, ja se toteutui keväällä 2012 jo yhdeksännen kerran. Moduuli sai alkunsa maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman ja sen hollantilaisen kumppanin HAS den Boschin opettajien ideoinnista kymmenkunta vuotta sitten yhdessä keksittiin, että molempien opinto-ohjelmiin sovitettava kokonaisuus olisi oivallinen tapa toteuttaa suunnitelmallista, toteutuksiin suoraan integroituvaa opiskelijaja opettajavaihtoa. Yhteistyökumppaneiksi kutsuttiin toimijoita Itävallasta, Unkarista ja vähän myöhemmin myös Slovakiasta ja Tsekistä. Kansalliseksi yhteistyökumppaniksi kutsuttiin Savonia-ammattikorkeakoulu. Eurekan toteutus kiertää vuorovuosin kumppanimaissa, ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa kokonaisuus toteutettiin tänä keväänä toista kertaa. Sekä opettajat että opiskelijat ovat kansainvälisiä ja monialaisia: tänä vuonna opiskelijoita ja opettajia oli mukana Hollannista, Itävallasta, Kanadasta, Liettuasta, Slovakiasta, Suomesta ja Unkarista. Koulutusaloista edustettuina olivat maaseutuelinkeinot, metsätalous, ympäristöteknologia ja -hallinto sekä EU-politiikka. Eureka -kokonaisuuden teemana on kestävä maaseudun kehittäminen ja opintojen laajuus on 18 opintopistettä. Näkökulma teemoihin on pitkälti eurooppalainen, vaikka tänä vuonna mukana oli opiskelija myös Pohjois-Amerikasta. Opiskeltaviin teemoihin Biotalouden keskuksessa kuuluivat mm. maaseudun innovaatiot, kansainvälinen maaseutu- ja maatalouspolitiikka, maaseutualueiden hyvinvointi, projektit kehittämisen työvälineenä sekä viestintä- ja vuorovaikutustaidot toteutusta muokataan vuosittain tarpeen ja toteutuspaikan mukaan. Osa opinnoista toteutetaan yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Tänä vuonna yhteistyökumppanina oli Paiholan kylä Kontiolahdelta, jonne opiskelijat visioivat kylän myönteistä kehitystä tukevia tulevaisuuden kehityspolkuja. Tämän kevään toteutuksessa opiskelijoita innosti erityisesti maaseudun innovaatiot -opintokokonaisuus, jonka bioenergia- ja pelletöintiosiota opiskelijat kuvasivat Eurekan parhaaksi anniksi. Sain enemmän, kuin osasin odottaa. Opettajien innostus tarttui, ja erityisesti retkeily oli todella antoisaa., kertoo slovakialainen Martina, ja jatkaa: Ja parasta oli tietysti kaikkiaan kansainvälinen opiskelijaryhmä, jonka kanssa jaettiin ikimuistoisia hetkiä. Eureka päättyi huhtikuun lopussa, ja opiskelijat palasivat kotikorkeakouluihinsa monta uutta ystävää ja kokemusta rikkaampana. teksti: Heli Koponen ja Jaana Pantsari Ensimmäiset lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat valmistuvat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan keskuksesta valmistui toukokuun lopulla ensimmäiset tehtävään vaadittavan lisäkoulutuksen suorittaneet hoitajat. Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen on uusi itsenäinen julkisen perusterveydenhuollon vastaanottohoitotyön tehtävä. Koulutukseen osallistuvilta on vaadittu sairaanhoitajan laillistus sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus lääkkeenmääräämisen liittyvällä tehtäväalueella. Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen on uutta Suomessa, mutta tuttua jo monissa muissa maissa esimerkiksi Englannissa. Sairaanhoitajien uuden työnkuvan myötä odotetaan helpotusta lääkäreiden työpaineeseen. Hoitajavastaanottojen on todettu mm. vähentävän lääkäreiden päivystyskäyntien määrä. Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty verkostoyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Sairaanhoitajien uusi osaaminen on syntynyt ammattikorkeakoulun ja yliopiston osaamiset yhdistämällä. Toteutuksessa työelämä on ollut aktiivisesti mukana. Sairaanhoitajien työpaikalla tapahtuvaa oppimista ovat ansiokkaasti ohjanneet terveyskeskusten lääkärit. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää lisäkoulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille erikoispätevyyden. Tämän jälkeen sairaanhoitajilla on oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä terveyskeskuksessa hoitamalleen potilaalle, kun kyseessä on ennaltaehkäisevä hoito tai lääkityksen jatkaminen lääkärin tekemän taudinmäärityksen jälkeen tai kun lääkitys perustuu sairaanhoitajan toteamaan hoidon tarpeeseen. Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen on rajattua; työpaikkakohtaisessa kirjallisessa määräyksessä todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä ja määräämiseen mahdolliset liittyvät rajoitukset. Lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia tulee työskentelemään mm. Joensuun kaupungin terveyskeskuksessa. Lisää lääkkeenmääräämiseen kouluttautuneita sairaanhoitajia tarvitaan erityisesti väljästi asutuille alueille, joissa on lääkärivajetta ja tarvetta työtehtävien joustaviin muutoksiin. Monikulttuurinen tiimityö livenä Aikatauluongelmia, kulttuurisia konflikteja, kriittisiä tilanteita. Vai luovuutta ja saumatonta yhteispeliä? Kaikkea tätä oli Kielipalvelujen ERASMUS-intensiivikurssi Effective Communication in Multicultural Teams. Ranskassa toteutetun kurssin teemana oli yksi työelämän avaintaidoista: monikulttuurinen tiimityö. 40 opiskelijaa kuudesta maasta perehtyi asiaan käytännössä: kahdessa viikossa he suunnittelivat monikulttuurisissa ryhmissä liikeidean, joka esiteltiin kurssin lopuksi messuilla. Työskentelyä tuettiin luennoilla, harjoituksilla ja valmennuksella. PKAMK:sta kurssille osallistui kuusi opiskelijaa neljästä eri keskuksesta. "KURSSI PAKOTTI AJATTELEMAAN JA OTTAMAAN KANTAA. NYT OLEN ROHKEAMPI ILMAISEMAAN OMIA MIELIPITEITÄNI", KITEYTTÄÄ OPISKELIJA PALAUTTEESSAAN 34 tapahtunutta tapahtunutta 35

19 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUS Tikkarinne Joensuu puh.vaihde (013) BIOTALOUDEN KESKUS Sirkkalantie 12 A Joensuu puh. (013) MUOTOILUN JA KANSAINVÄLISEN KAUPAN KESKUS Sirkkalantie 12 A Joensuu puh. (013) LUOVIEN ALOJEN KESKUS Länsikatu Joensuu puh LIIKETALOUDEN JA TEKNIIKAN KESKUS Karjalankatu Joensuu puh. (013) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KESKUS Tikkarinne Joensuu puh. (013)

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

22 Minna Kamula 1 November 2012

22 Minna Kamula 1 November 2012 22 Minna Kamula 1 Organisaation ensiaskeleet kohti kestävää kehitystä Liiketalouden yksikkö 21.11.2012 Seminaarin ohjelma 12:30 13:00 Kahvitarjoilu 13:00 13:05 Tilaisuuden avaus, yksikönjohtaja Päivi Vesala

Lisätiedot

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Innovaatioassistentti - korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Joensuu, 2.12.2010 Kirsi Mononen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sisältö

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa Sopimuskausi 2013-2014 Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa 14.-15.6.2012 VirtuaaliAMK-verkosto Vuosina 2001-2012 kaikki Suomen AMK:t verkoston jäseniä, PoliisiAMKia lukuun ottamatta. Voimassa oleva VirtuaaliAMK-verkostosopimus

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot