Jakamistalous ja turvallisuus

Transkriptio

1 Jakamistalous ja turvallisuus Pauli Forma

2 Turvallisuuden historia Kaikissa yhteiskunnissa kaikkina aikoina on etsitty turvaa esimerkiksi tapaturmien, sairauden, työttömyyden, työkyvyttömyyden, vanhuuden ja köyhyyden varalta. Teollistumisen myötä huomio myös työturvallisuuteen ja kuormittavien työolojen välttämiseen. Modernina vastauksena hyvinvointivaltion kehittäminen (sosiaaliturva, ohjeet, määräykset)

3 Hyvinvointivaltio Tyypillisesti kansallisia projekteja, kohteena kansalaiset -> kansalaisuuteen perustuva turvallisuus. Kolmikanta: valtio, työnantajat ja työntekijät -> oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Eroja eri maiden välillä siinä, miten edellä mainittujen tahojen vastuut turvallisuudesta ovat painottuneet. Hyvinvointivaltiot muuttuneet ja olleet kriisissä. Syinä ikärakenne, globalisaatio, hidas talouskasvu jne. Uudempana haasteena teknologian kehittyminen (digitalisaatio, robotisaatio) -> vaikutukset talouteen, työelämään ja turvallisuuteen

4 Teknologian kehittyminen haastaa turvallisuuden /1 Kysymys palkkatyön tulevaisuudesta ylipäätään. Palkkatyöhön osallistuminen on keskeinen turvallisuuden lähde: Toimeentulo, työterveyshuolto, työn muut myönteiset vaikutukset. Missä määrin teknologia korvaa ihmistyötä? Missä määrin syntyy uutta työtä? Miten turvataan veropohja?

5 Teknologian kehittyminen haastaa turvallisuuden /2 Teknologian kehittyminen luo uusia turvallisuuteen liittyviä riskejä, esimerkiksi ajan ja paikan merkityksen muuttuminen työn tekemisessä. Teknologian kehittyminen lisää turvallisuutta. Riskejä voidaan mitata ja huomioida aikaisempaa tarkemmin. Tietoa voidaan analysoida

6 Jakamistalous Arun Sundararajan: The Sharing Economy 1. Luo uudenlaisen markkinapaikan hyödykkeiden ja palvelujen vaihdolle 2. Perustuu verkostoihin ennemmin kuin keskitettyihin instituutioihin 3. Epäselvä jakolinja henkilökohtaisen ja ammatillisen välillä (esimerkiksi työvälineet) 4. Epäselvä jakolinja vakituisen ja tilapäisen työntekijän välillä, tai työn ja vapaa-ajan välillä. Palveluntarjoaja tarjoaa alustan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle. Palvelun laadun arviointi perustuu kuluttajien arvioon. Esimerkkejä: Uber, Lyft, Airbnb, TaskRabit, Upwork jne

7 Case Uber Osa Uber-kuljettajista sanoo, että he eivät ansaitse edes minimipalkkaa. Palkkiot laskeneet Eivät saa sosiaaliturvaa Heidät voidaan irtisanoa koska tahansa, jos kyytien hyväksymisaste on liian alhainen Mielenilmauksia Puheita järjestäytymisestä

8 Jakamistalous ja työelämän tulevaisuus Negatiivinen ääripää Race to the bottom Jakamistalous vie työelämän 1800-luvulle Rikkonaiset työt, ei turvaverkkoa Rikkaat omistavat alustat, köyhien työ silppua Pienet palkat, ei sosiaaliturvaa, pitkät työpäivät Epävarmuus ja kilpailu työtehtävistä Positiivinen ääripää Oman elämänsä toimitusjohtajat Vapaus, itsemääräämisoikeuden lisääntyminen jne. Mahdollisuus uusiin innovaatioihin, luovuus ja mahdollisuuksien lisääntyminen Työntekijät tekevät lyhyempiä työpäiviä ja saavat lisää laadukasta vapaa-aikaa

9 Erilaisia työntekijätyyppejä jakamistaloudessa 1) Joustavoittajat: Työn ja perheen yhteensovittajat, eläkeläiset, opiskelijat, osatyökykyiset, joilla ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen työsuhteeseen. 2) Työttömät, jotka eivät pärjää tavanomaisessa työvoimakilpailussa voivat ansaita hieman rahaa. 3) Jakamistalouden ammattilaiset jotka pystyvät hyödyntämään yhtä tai useampaa alustaa. 4) Normaalitöissä olevat ihmiset, jotka ansaitsevat lisätoimeentuloa jakamistalouden avulla

10 Jakamistalous ja turvallisuus /1 Työnantajuuden ja työntekijyyden muuttuminen Firmat ovat vain alustoja, joilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Koska eivät ole työnantajia perinteisessä mielessä, ei voida sälyttää vastuita turvallisuudesta perinteisessä mielessä Riskit siirtyvät aikaisempaa enemmän työntekijöille, yksilöllistyminen Jakamistalouden firmojen juttu on juuri se, että ei ole työnantajaa ja työntekijöitä oikeuksineen. Alustat globaaleja Minkä maan lainsäädäntöä noudatetaan? Miten valvonta ja sanktiot järjestetään?

11 Jakamistalous ja turvallisuus /2 Veropohja murenee Verovaroilla rahoitetaan turvallisuutta. Palkka voi olla myös ei rahaa eli hyödykkeiden vaihtoa, verotus? Työstä saatava turvallisuus vähenee Toimeentulo ja ansaittu sosiaaliturva tulevat epävarmemmiksi, vakaita työsuhteita vähemmän Vakaa työsuhde myös esim. lainan saamisen edellytys Turvallisuuden lisäämistä tavoittelevien instituutioiden vaikutusvalta vähenee Alustat eivät työnantajia -> ei myöskään ayliikettä

12 Jakamistalous ja turvallisuus /3 Kuluttajien turvallisuus Jakamistalouden palveluissa ei mahdollista regulaatioon: esimerkiksi hotellihuoneiden ja taksien turvallisuus (palomääräykset, ajokortit jne). Internet of Things Autonomiset palvelut ja tuotantosysteemit, kuka kantaa vastuut (itse ajavat autot esimerkkinä). Yksityisyys

13 Mistä turvaa? Itsenäisyys: Kenellä tahansa työntekijällä tulee olla oikeus turvaan, riippumatta tulon lähteistä. Siirrettävyys: Etuudet ja turva tulee saada riippumatta työskenaarioista. Universaalisuus: Kaikilla työntekijöillä tulee olla pääsy etuuksien piiriin. Tuki innovatiivisuudelle: Yrityksiä tulisi kannustaa kehittämään turvallisuutta. Arun Sundrarajan 2016: The Sharing Economy

14 Turvallisuuden ratkaisuja Jonkinlainen henkilökohtainen turvallisuustili, johon kertyisi varoja eri alustoilla tehdystä työstä. Alusta voi lanseerata minimipalkan, eli että ei olisi mahdollista ansaita tiettyä summaa vähempää (TaskRabitilla tällainen) Toimeentulon turvaaminen, kun työtä ei ole -> perustulon tapainen ratkaisu. Toisaalta työn ja sosiaaliturvan yhteispeli keskiössä. Ajatusmallin kehittäminen: yhteiskuntaan, jossa työllä on erilainen rooli

15 Lopuksi Kaikissa yhteiskunnissa kaikkina aikoina on etsitty turvaa esimerkiksi tapaturmien, sairauden, työttömyyden, työkyvyttömyyden, vanhuuden ja köyhyyden varalta. Valtio: Viimesijaisesta turvasta huolehtiminen (perustulokokeilut) Työnantajat: Löytyykö ratkaisua viime aikoina korostuneesta vastuullisuuden ajatuksesta? Työntekijät: Oma varautuminen: eläkkeet ja muu sosiaaliturva. Lisäksi laajempi omasta turvallisuudesta huolehtiminen (työajat ja fyysinen työympäristö). Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, koska turvallisuuden kysymykset eivät enää ole samalla tavalla kansallisia

16 Esityksessä hyödynnetyt lähteet Arun Sundararajan 2016: The Sharing Economy. MIT Press. Sharing economy: Growth of part-time, flexible jobs offered by companies such as Uber is a double-edged sword. Independent Who s an Employee? The Uber-Important Question of Today s Economy. Governing June In the Sharing Economy, No One's an Employee. The Atlantic June How the Sharing Economy Screws American Workers. The Huffington Post Jakamistalous vie työelämää 1800-luvulle. Kansan Uutiset The Sharing Economy. PricewaterhouseCoopers Verottajalle töitä! Sitra Jakamistalouden uusi aluevaltaus: työtä pilvessä aamusta iltaan. Alla Sauran blogi