MITÄ ETSIVÄ LÖYTÄÄ? Etsivä työ metodina ikääntyneiden päihdeongelmissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ ETSIVÄ LÖYTÄÄ? Etsivä työ metodina ikääntyneiden päihdeongelmissa"

Transkriptio

1 MITÄ ETSIVÄ LÖYTÄÄ? Etsivä työ metodina ikääntyneiden päihdeongelmissa Tuula Partanen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Partanen, Tuula. Mitä etsivä löytää? Etsivä työ metodina ikääntyneiden päihdeongelmissa. Helsinki, kevät 2009, 39 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä on etsivä työ ikääntyneiden päihdeongelmissa ja miten sitä tulisi kehittää. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Sininauhaliitto. Sininauhaliitto koordinoi Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi monitoimijahanketta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla neljältä ammattilaiselta. Haastateltavat valittiin niin, että mukana oli kaupungin, järjestön, yksityisen ja seurakunnan toimijoita. Haastatteluaineistoa tukivat kirjalliset lähteet ja tutkimukset. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Etsivä työ ikääntyneiden päihdeongelmissa on alkutaipaleella. Liika on aina liikaa -hanke on tehnyt arvokasta työtä tuottamalla erilaisia keinoja ikääntyneiden päihdeongelmien hoitamiseksi. Etsivä työ ikääntyneiden päihdeongelmissa on moniammatillista verkostotyötä. Työ ikäihmisten parissa vaatii innostusta, sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Haasteena ikääntyneiden päihdeongelmissa on tunnistamisen ja puheeksiottamisen vaikeus sekä ikäihmisille suunnattujen päihdehoitopaikkojen puute. Tärkeimpänä etsivän työn kehittämisessä nähdään moniammatillisen yhteistyön lisääminen ja työntekijöiden kouluttaminen. Toiminnan funktiona päihdeongelmaisten ikääntyneiden auttamisessa tulisi olla paremman arjen saavuttaminen. Jokainen päihdeongelmainen ikäihminen tarvitsee ja on oikeutettu saamaan apua. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten yksi tärkeä tehtävä on toimia heikompiosaisten äänitorvena. Päättäjien vastuulla on antaa riittävät resurssit ikääntyneiden päihdeongelmaisten auttamiseksi. Asiasanat: etsivä sosiaalityö, etsivä päihdetyö, ikääntyneet, päihdeongelma

3 ABSTRACT Partanen, Tuula Challenges of outreach work: older people with intoxicant problems. 39 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to find out what challenges outreach work presented with older people with intoxicant problems. The thesis was done for The Finnish Blue Ribbon, co-ordinator of the project Too much is always too much Ageing and Alcohol Development Project. Data to this study was collected by thematic interviews with four professionals working in social welfare. The material was analysed by using content analysis. The result of this study suggested that outreach work with older people with intoxicant problems is in the beginning and a multiprofessional network is utilized. According to the interviewees work with older people required enthusiasm, toughness and patience. It was seen as a challenge to recognise and bring up the intoxicant problems with older people. Drug-care homes for older people were felt to be important. The primary issue in development of outreach work was to develop a multiprofessional network and educate employees. All older people with intoxicant problems do need and do have the right to receive help. Social and healthcare professionals have to be the voice of marginalized people. The duty of state and municipalities is to give resources to help older people with intoxicant problems. Keywords: outreach work, intoxicants, older people

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO IKÄÄNTYMINEN Fyysisen toimintakyvyn muutokset Psyykkisen toimintakyvyn muutokset Ikääntyminen ja sosiaalinen toimintakyky Ikäihmiset ja heille tarjottavat palvelut Helsingissä PÄIHTEET JA PÄIHDEONGELMA Päihteet Alkoholi elimistössä Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Päihdeongelma Päihderiippuvuus Ikääntyneiden päihdeongelma LOL-HANKE, TUTKIMUKSET JA TOIMINTAMALLIT IKÄÄNTYNEIDEN PÄIHDEONGELMISSA LOL-hanke Tutkimukset Toimintamallit TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET.24 6 TUTKIMUSMENETELMÄT Teemahaastattelu Teemahaastattelun tarkoitus ja toteutus Aineiston analyysimenetelmät TUTKIMUSTULOKSET Mitä on etsivä työ ja kuka sitä tekee Haasteet etsivässä työssä Etsivän työn kehittäminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Johtopäätökset...31

5 8.2 Eettisyys Luotettavuus Pohdinta...33 LÄHTEET...36 LIITE 1: Suostumus haastatteluun LIITE 2: Teemahaastattelurunko

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on ikääntyneiden päihdeongelmat. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä on etsivä työ menetelmänä ikääntyneiden päihdeongelmissa ja miten sitä tulisi kehittää. Heikki Suhosen tutkimus Elämä on pysähtynyt keinu (2005) on yksi keskeinen lähde ja innoittaja opinnäytetyölle. Suhosen tutkimus kertoo ikääntyneistä A-klinikan asiakkaista ja heidän asiakkuudestaan. Yksi keskeinen tutkimuksen tulos oli, että tarve etsivän päihdetyön orientaation vahvistamiseen on merkittävä, jotta ikääntyneet päihdeongelmaiset tavoitettaisiin hoitoon. Vanhusväestö lisääntyy Suomessa huomattavasti tulevina vuosikymmeninä. Alkoholipoliittiset toimenpiteet, mm. alkoholiveron nousu, sekä alkoholikulttuurimme muutokset heijastuvat kasvavina päihdeongelmina. Tämä ilmiö koskee myös ikäihmisiä. Opinnäytetyön toimeksiantaja Sininauhaliitto toivoi teemaksi etsivän työn. Sininauhaliitto koordinoi Liika on aina liikaa monitoimijahanketta (LOL), jonka tavoitteena on tuottaa uudenlaisia päihdepalveluja ikäihmisille. Tavoitteena on kehittää ikääntyvien kohtaamiseen ja hoitoon soveltuvia päihdetyön menetelmiä, tiedottaa ikääntyvien terveyteen vaikuttavista alkoholin haitoista, lisätä päihde- ja vanhustyön ammattilaisten osaamista, tuottaa tutkimustietoa sekä herättää aiheeseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Hanke alkoi vuonna 2005 ja se päättyi vuoden 2008 lopussa. Sininauhaliitto koordinoi kolmea osahanketta, joista yhtä hallinnoi Helsingin Diakonissalaitos yhdessä Sininauhasäätiön kanssa. (Tippavaara 2007.) Tutkimusaiheen valinta on jo eettinen ratkaisu. Tässä yhteydessä mietitään, miksi tutkimukseen ryhdytään, onko aiheen valinnan oleellisena kriteerinä sen helppo toteutus ja onko aihe yhteiskunnallisesti merkittävä. (Hirsjärvi ym. 2005, 26.) Valitsin aiheen oman mielenkiinnon ja toimeksiannon perusteella. Etsivästä työstä ikääntyneiden päihdeongelmissa on vähän tutkimustietoa, joten aiheen valinnan kriteerinä ei ollut helposti löydettävissä oleva taustamateriaali. Aihe on

7 7 yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen. Toivon tutkimukseni antavan uutta tietoa siitä, mitä on etsivä työ ikäihmisten päihdeongelmissa tällä hetkellä ja miten sitä tulisi kehittää. Ikääntyneiden parissa työtä tekevien ammattilaisten äänellä on tärkeä merkitys tutkimuksessani.

8 8 2 IKÄÄNTYMINEN Vanheneminen on prosessina fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista. Ensisijaisesti vanheneminen on fyysinen prosessi. Jokapäiväisessä elämässä se näyttäytyy sosiaalisen toimintakyvyn muutoksina ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Vanhenemisen prosesseilla on sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia. Ikääntyneiden vahvuuksia ja voimavaroja ovat pitkä elämänkokemus, lisääntyvä viisaus, sosiaaliset taidot, perinteen kantaminen sekä uudet vapaudet ja mahdollisuudet. Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, huono fyysinen ja psyykkinen terveys, äärimmäinen raihnaisuus sekä sosiaalisen statuksen ja ihmissuhteiden menetys ovat esimerkkejä vanhenemisen kielteisistä seurauksista. Vanheneminen on kuitenkin yksilöllinen prosessi ja näihin prosesseihin voidaan vaikuttaa ehkäisyllä ja kuntoutuksella. (Koskinen 2008, 440.) Vaivat, sairaudet ja menetykset saattavat tulla yllättäen monelle ikääntyneelle. Ikääntymisen tullessaan tuomien haasteiden hallitsemiseksi tarvitaan paljon voimavaroja. Oma luonne, hyvät henkilökohtaiset ihmissuhteet sekä yhteiskunnan tarjoamat aineelliset ja yhteisyyttä tukevat resurssit ovat parhaita voimavaroja valoisan vanhenemisen kokemiseksi. (Heikkinen 2008, 221.) 2.1 Fyysisen toimintakyvyn muutokset Vanhenemisen fysiologisten, biokemiallisten ja molekylaaristen muutoksien seurauksena elimistön toimintakyky heikkenee, kyky vastustaa sairauksia vähenee ja kuoleman todennäköisyys kasvaa (Heikkinen 2000, 408). Kehon rakenteessa ja koostumuksessa tapahtuu useita ikään liittyviä muutoksia. Fysiologisten muutosten, mutta etenkin kehon kuivumisen eli nestepitoisuuden laskun myötä, humaltuminen tapahtuu ikääntyessä aikaisempaa helpommin. (Levo 2008, 24.) Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia kuuloaistiin. Kuuloviat altistavat psykososiaalisille ongelmille. Keskustelun vaikeutuminen kuulon heiketessä väsyt-

9 9 tää ja ärsyttää ihmisen. Tämän seurauksena ikääntynyt saattaa kokea turhautuneisuutta, ahdistuneisuutta, epäluuloja, pelkoja, yksinäisyyttä, masennusta, häpeää, minäkuvan ongelmia sekä elämänhallinnan tunteen ja elämänlaadun heikkenemistä. (Sorri & Huttunen 2008, ) Ikääntymisen myötä näkökykyyn tulee muutoksia. Parhaimmillaan näkökyvyn muutos on huomaamaton ja hyvin tasapainoitettu eikä vaikuta henkilön toimintoihin. Pahimmillaan näkökyvyn muutos on ikääntyneelle itsenäisen selviytymisen hankala este. (Hyvärinen 2008, 171.) 2.2 Psyykkisen toimintakyvyn muutokset Kognitiiviset eli tiedolliset toiminnot ovat oleellinen osa psyykkistä toimintakykyä. Kaikki tiedon käsittelyssä tarvittavat toiminnot kuuluvat tiedollisiin toimintoihin. Näitä ovat havaintotoiminnot, muistitoiminnot (kuten mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen palautus), oppiminen, kielelliset toiminnot sekä ajattelu. Metakognitiot eli omien kognitiivisten toimintojen itsearviointi sisältyvät myös psyykkiseen toimintakykyyn. Metakognitiot koskevat havainto-, muisti-, oppimis- ja ajattelutoimintoja. (Ruoppila 2003, 119.) Kognitiivisten toimintojen vanhenemismuutokset alkavat eri ajankohtina. Muutokset eroavat suunnaltaan ja suuruudeltaan sen mukaan, millaisesta tiedonkäsittelyn toiminnosta on kyse sekä myös yksilöittäin. Uuden oppimista ja suoritusnopeutta vaativissa tehtävissä vanhenemismuutokset ilmenevät ensimmäisenä. Sen sijaan ns. kiteytynyttä älykkyyttä vaativissa toiminnoissa, kuten kielitaidossa, vanhenemismuutoksia havaitaan hyvin myöhään, vasta 70 vuoden jälkeen. (Ruoppila 2003, 123.) Useat erilaiset sairaudet heikentävät kognitiivisia toimintoja. Yleisimpiä näistä ovat keskushermoston sairaudet (erilaiset dementoivat sairaudet, kuten Alzheimerin tauti), sydän- ja verisuonisairaudet, jotka vaikeuttavat aivojen verenkiertoa, diabetes sekä mielialaongelmat. (Ruoppila 2003, 123.) Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä! Tämä mielenterveyskonferenssin motto Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 1999 merkitsee sitä, että mielen-

10 10 terveydellä on merkitystä jokaiselle. Ikääntynyt ihminen voi kokea lisääntyvästi erilaisia menetyksiä elämässään, hänen fyysinen terveytensä heikkenee sekä hän tuntee usein yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Nämä asiat heijastuvat myös mielenterveyteen. (Lehtinen 2001, 235, 250.) 2.3 Ikääntyminen ja sosiaalinen toimintakyky Ikääntyneen sosiaalinen verkosto kostuu perheestä, sukulaisista, ystävistä ja harrastuksista. Viranomaiset ja ammattiauttajat muodostavat oman merkittävän verkostonsa ikääntyneen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Perheen ja suvun merkitys korostuu ikääntymisen myötä. Tämä sosiaalinen verkosto tuottaa tyydytystä ja antaa voimia arkeen. Ystävät ovat myös merkittävä sosiaalinen verkosto, joiden tuki on laadultaan, sitoutumiseltaan ja ennakoitavuudeltaan vaihtelevaa. Merkittävä sosiaalinen voimavara ikääntyneelle on oma sukupolvi. Samanikäisiä ihmisiä yhdistävät monet yhdessä koetut tapahtumat elämän eri vaiheissa. Kun sosiaalinen verkko harvenee ikääntymisen mukana ja yhteydenpito vähenee ikätovereihin toimintakyvyn heikentyessä, vuorovaikutus perheen ja ammattiauttajien kanssa on entistä tärkeämpää. (Aejmelaeus, Kan, Katajisto & Pohjola 2007, ) Ikääntyneen ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille on tärkeä merkitys sosiaalisella verkostolla ja sosiaalisella tuella. Ikääntynyt ihminen saa voimaa ja elämänhalua kokemastaan arvostuksesta ja kiintymyksestä. Nämä asiat myös motivoivat iäkästä ihmistä itsestä huolehtimiseen. (Tiikkainen & Lyyra 2007, 85.) 2.4 Ikäihmiset ja heille tarjottavat palvelut Helsingissä Lähimmän kymmenen vuoden sisällä ikäihmisten määrä ja väestöosuus kasvaa selvästi Helsingissä. Vuodesta 2009 eteenpäin muutos alkaa näkyä voimakkaana ja yksi selitys sille on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Yli 65- vuotiaiden määrä lisääntyy eniten vuosina (Paulig 2008, 26.)

11 11 65 vuotta täyttäneistä suomenkielisiä on 88 %, ruotsinkielisiä 10 % ja muun kielisiä 2 %. Valtaosa iäkkäistä helsinkiläisistä on naisia; mitä iäkkäämmistä on kyse, sitä suurempi on naisten osuus. Alueelliset erot ikääntyneen väestön määrässä ovat suuria (Kuvio 1). Kuvio1. Yli 75-vuotiaiden määrän muutos osa-alueittain (Paulig 2008, ) Helsingin vanhuspalveluohjelma vuosille linjaa keskeiset kehittämistehtävät vuosina Vanhussosiaalityössä painottuvat ennaltaehkäisevät ja etsivät työmuodot sekä ikäihmisten kotona asumisen tuki. Sosiaalityöntekijöiden tai ns. lähityöntekijöiden (sosiaaliohjaajien) konsultaatioita kokeillaan terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Tarkoituksena on helpottaa sosiaalityön palvelujen saatavuutta ja tehdä asiointi sosiaalityöntekijän luona mahdollisimman helpoksi asiakkaalle. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä suunnitellaan yhdessä kotihoidon kanssa ja päihdeongelmaisten ikäihmisten tukemiseksi etsitään uusia työmuotoja. (Helsingin vanhuspalveluohjelma vuosille , 12.)

12 12 Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla on neljä strategista päälinjaa taloussuunnitelmakaudella Yhtenä strategisena päälinjana on: Heitteille ei jätetä ketään. Painopisteinä tässä strategiassa ovat etsivän työn laajentaminen, tarpeenmukaisten palvelujen turvaaminen kaikkein syrjäytyneimmille, uusien yhteisöllisyyttä tukevien työmuotojen lisääminen sekä uudistuneet yhteistyökäytännöt syrjäytymisen ehkäisyssä muiden toimijoiden kanssa. (Paulig 2008, 32.)

13 13 3 PÄIHTEET JA PÄIHDEONGELMA 3.1 Päihteet Päihteiden käyttö on vanha ilmiö, sillä kautta historian ihminen on käyttänyt päihteitä niin parantamiseen kuin muuttaakseen tietoisuuttaan ja vahvistaakseen yhteyttä tuonpuoleiseen. Alkoholin, niin maailman kuin myös Suomen valtapäihteen, käytön ensimmäiset merkinnät ovat ajalta n vuotta ennen Kristuksen syntymää Egyptin seudulta. Säännellysti lailliset alkoholi ja tupakka, päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkkeet ja liuottimet sekä huumausaineet luetaan päihteiksi Suomessa (Levo 2008, 17). Tässä opinnäytetyössä keskitytään alkoholiin, koska se on yleisin ikääntyneiden käyttämä päihde. Alkoholilain määritelmän mukaan alkoholia on tuote tai aine, joka sisältää yli 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Ravintola-annos on usein käytetty mittayksikkö arvioitaessa alkoholin käytön määrää. Yksi ravintola-annos on pullo keskiolutta (0,33 l), lasi viiniä (12 cl), pieni lasi väkevää viiniä (8 cl) tai annos viinaa (4 cl). (Levo 2008, 23.) 3.2 Alkoholi elimistössä Alkoholi vaikuttaa ihmisen keskushermostoon. Alkoholi tuottaa sekä huumaavia että mielihyvää tuottavia tuntemuksia. Alkoholin keskushermostoa lamaava vaikutus heikentää tarkkaavaisuutta, reaktiokykyä ja tasapainon hallintaa (Saari 2007, 208). Suurin osa alkoholista siirtyy verenkiertoon nopeasti suolistosta ja noin ¼ nautitusta alkoholimäärästä imeytyy hitaasti mahalaukusta. Vesiliukoisena aineena alkoholi jakautuu pääosin elimistön vesiosaan. Humalan voimakkuuteen vaikuttavat mm. yksilön synnynnäinen alkoholin sietokyky, sukupuoli, koko, ikä, alkoholiin tottuminen, veren alkoholipitoisuus sekä yksilön hormonaaliset ja muut fysiologiset tekijät. Alkoholin sietokyky eli toleranssi liittyy alkoholin

14 14 toistuvaan käyttöön. Toleranssi toimii elimistön keinona sopeutua alkoholin vaikutuksille. Ihmisellä voi olla jo synnynnäisesti korkea alkoholin sietokyky, mutta toleranssi voi kehittyä myös säännöllisen alkoholin käytön seurauksena. Hankittu toleranssi ei ole pysyvä tila, vaan häviää vähitellen lopetettaessa alkoholin käyttö tai sitä huomattavasti vähennettäessä. (Levo 2008, ) Alkoholin vaikutukset ovat erilaisia naiseen ja mieheen. Naisen kehon vesimäärä on pienempi kuin miehen, joten nainen humaltuu miestä helpommin samoilla veren alkoholipitoisuuksilla. Pitkään jatkunut runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa naiselle miehiä herkemmin mm. elinvaurioita (esim. maksa- ja sydänlihasvaurio), rintasyövän, alkoholiriippuvuuden, luukadon ja siitä johtuvat murtumat sekä aivovaurion. (Levo 2008, 25.) 3.3 Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Elimistön toiminta muuttuu ikääntyessä. Ikääntyessä aineenvaihdunta hidastuu ja monien aistien toiminta heikkenee. Ihminen kuivuu vanhetessaan, koska solujen vesipitoisuus laskee ja rasvapitoisuus kasvaa. Kuivuminen johtaa siihen, että humaltuminen tapahtuu herkemmin saman alkoholimäärän tuottaessa korkeamman veren alkoholipitoisuuden kuin nuorempana. Alkoholin käyttömäärän pysyminen samana voi siten muuttaa käytön haitalliseksi. Alkoholin vieroitusoireet muuttuvat ikääntyessä vaikeammiksi ja pidempikestoisiksi. Ikääntyessä alkavat näkyä vakavammat psykofyysiset oireet koko ikänsä juoneiden kohdalla. Myös jo raitistuneiden ikääntyvien kohdalla on huomioitava, että heille mahdollisesti nuorempana tulleet alkoholiperäiset vauriot tai oireet voivat ilmaantua voimakkaampina ikääntymisen myötä. (Levo 2008, ) Yhteisvaikutukset alkoholilla ja lääkeaineilla voivat olla haitallisia, huonosti ennakoitavia, yllättäviä ja jopa vakavia (Saari 2007, 208). Tutkimuksia lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksista iäkkäillä ei oikeastaan ole tehty. Usein ikääntyneillä on kuitenkin monia lääkkeitä yhtä aikaa käytössä ja jo lääkkeiden keskinäiset yhteisvaikutukset voivat ilmetä haitallisina oireina. Jos tähän yhteyteen

15 15 lisätään vielä alkoholi, yhteisvaikutukset voivat olla erittäin huonosti ennakoitavissa. (Levo 2008, 34.) Alkoholi voi joko lisätä tai vähentää lääkkeen pitoisuutta elimistössä vaikuttamalla lääkkeen aineenvaihduntaan. Jotkut lääkkeet voivat myös hidastaa ja nopeuttaa alkoholin imeytymistä ja vaikuttaa siten veren alkoholipitoisuuteen. Alkoholilla ja lääkkeillä ei aina ole yhteisvaikutuksia, mutta runsas alkoholinkäyttö voi kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi epäsäännöllisyyttä lääkkeiden käyttöön, unohtamista lääkkeiden ottamiseen tai liikaa ottamista tai koko lääkekuurin keskeyttämisen. (Levo 2008, 34.) Erityisesti alkoholia tulisi välttää käytettäessä kolmiolääkkeitä. Lääkkeitä, joiden kanssa ei tule käyttää alkoholia ovat unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, eräät kipulääkkeet, epilepsialääkkeet, eräät masennuslääkkeet, allergialääkkeet ja matkapahoinvointilääkkeet. Lääkkeitä, joiden kanssa alkoholia tulisi nauttia varoen ovat diabeteslääkkeet, tulehduskipulääkkeet, nesteenpoistolääkkeet, sydän- ja verenpainelääkkeet, eturauhasen liikakasvulääkkeet ja potenssilääkkeet sekä verenohennuslääkkeet. (Otetaan selvää 2006, 11.) 3.4 Päihdeongelma Alkoholin käyttötavat voidaan jakaa kohtuukäyttöön, suurkulutukseen ja alkoholin ongelmakäyttöön. Kohtuukäyttö on alkoholimäärinä aikuisella miehellä selvästi alle 15 alkoholiannosta/viikko ja naisilla alle 10 alkoholiannosta/viikko. 65 vuotta täyttäneellä henkilöllä kohtuukäyttö on 7 alkoholiannosta/viikko. Suurkulutuksessa alkoholin käytön riskirajat ovat työikäisillä miehillä 7 annosta/kerta tai 24 annosta/viikko ja naisilla 5 annosta/kerta tai 16 annosta/viikko. Ikääntyneiden kohdalla suositusrajat ovat 2 annosta/päivä tai 7 annosta/viikko. (Levo 2008, 26.) Suurkulutus voi olla alku ongelmakäytölle ja kehittyvälle alkoholiriippuvuudelle. Ikääntyneiden kohdalla suurkulutuksen rinnalla käytetty termi riskikulutus on parempi mittari tarkasteltaessa alkoholin aiheuttamia haittavaikutuksia. Pienikin alkoholin kulutus voi olla ikääntyneelle riskikulutusta toimintakyvyn heikkenemi-

16 16 sen, sairauksien ja käytettyjen lääkkeiden yhteisvaikutuksesta johtuen. Terveydellisen näkökulman lisäksi alkoholi aiheuttaa myös psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Ikääntyvien alkoholin käytön suositusrajat ovat kuitenkin suosituksia, eivät ohjeita. On syytä muistaa, että ikääntymisen vaikutukset ovat yksilöllisiä. Ikääntyneen terveyden- ja elämäntilanteen kokonaisuus on huomioitava arvioitaessa alkoholinkäytön kulutusta. (Levo 2008, ) 3.5 Päihderiippuvuus Kun ihmisellä on pakonomainen tarve saada päihdettä jatkuvasti tai ajoittain eikä hän enää hallitse suhdettaan päihteeseen, voidaan puhua päihderiippuvuudesta. Päihderiippuvuus on krooninen ja relapsoiva sairaus. Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Fyysisessä riippuvuudessa elimistö on tottunut päihteeseen. Päihteiden puuttuminen aiheuttaa elintoimintojen häiriöitä, joista hermostovaikutukset ilmenevät vieroitusoireina. Psyykkisessä riippuvuudessa koetaan päihde, sen käyttö ja sen vaikutukset hyvinvoinnille välttämättömiksi. Ihmisen kiinnittyessä sellaiseen sosiaaliseen verkostoon, jossa päihteiden käytöllä on keskeinen asema, puhutaan sosiaalisesta riippuvuudesta. Tämä päihdekeskeinen yhteisö saattaa olla ainoa verkosto, jossa ihminen kokee olevansa arvostettu ja tuntee kuuluvansa johonkin. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, ) 3.6 Ikääntyneiden päihdeongelma Ikääntyneiden päihdeongelmat liittyvät yleensä alkoholin liikakäyttöön. Lääkkeiden tahallista liikakäyttöä sekä alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä ilmenee myös ikääntyneiden keskuudessa. Syitä alkoholinkäytön muuttumiseen liialliseksi on useita. Monet raskaat asiat elämässä saattavat johtaa alkoholinkäytön lisääntymiseen. Yksi juo runsaasti jo nuorena ja toisen säännöllinen, mutta ei liiallinen alkoholinkäyttö, jostain syystä muuttuukin ongelmalliseksi. Kolmas varsin raittiina elänyt hakee lievitystä alkoholista ikääntymisen mukanaan tuomiin elämän muutoksiin. Alkoholikulttuurimme muutokset muutamassa vuosikymme-

17 17 nessä vapaammaksi ja alkoholimyönteisemmäksi näkyvät myös ikääntyneiden lisääntyneessä alkoholinkulutuksessa. (Havio ym. 2008, )

18 18 4 LOL-HANKE, TUTKIMUKSET JA TOIMINTAMALLIT IKÄÄNTYNEIDEN PÄIHDEONGELMISSA 4.1 LOL-hanke Liika on aika liikaa ikääntyminen ja alkoholi-hanke (LOL) on Sininauhaliiton koordinoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama. LOL-hanke toteutettiin vuosina Hankkeen lähtökohtana oli kaikkien ihmisten ihmisarvo ja oikeus yhteiskunnan palveluihin. Hankkeen tarkoituksena oli tuoda esille, että myös päihdeongelmainen ikääntynyt tarvitsee ja on oikeutettu saamaan apua ja palveluita. Projektin keskeisimmät tehtävät olivat kehittää asiakastyön avulla ikääntyvien kohtaamiseen ja hoitoon soveltuvia toimivia päihdetyön menetelmiä, tiedottaa ikääntyvien terveyteen vaikuttavista alkoholin haitoista, lisätä päihdeja vanhustyön ammattilaisten osaamista, tuottaa relevanttia tutkimustietoa ja herättää aiheeseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. (Hanke pähkinänkuoressa 2009 a.) LOL on monitoimijahanke, joka tekee tiivistä yhteistyötä osahankkeiden lähikuntien kanssa. Kunnat mm. ohjaavat asiakkaita hankkeen piiriin, tiedottavat hankkeesta henkilökunnalle, osoittavat koulutustiloja sekä mahdollistavat omien työntekijöiden osallistumisen hankkeen järjestämään koulutukseen. Kunnista on mukana sekä päihde- että vanhustyö. (Hanke pähkinänkuoressa 2009 a.) Pääkaupunkiseudun kahdesta osahankkeesta toista hallinnoi Ikäinstituutti ja toista yhdessä Sininauhasäätiö ja Helsingin Diakonissalaitos. Diakonissalaitoksen työntekijä kehitti vanhuksille suunnattua päihdetyötä tukevaa ryhmätyömallia. Kaupungin kanssa kehitettiin myös keinoja etsiä ja löytää sellaiset alkoholiongelmaiset vanhukset, jotka eivät kuulu minkään palveluiden piiriin. Sininauhasäätiön työntekijä teki kotiin vietävää päihdetyötä verkostotyö tärkeimpänä työvälineenä. Ikäinstituutin projektisuunnittelija kehitti ja toteutti koulutusmallia palvelutalojen henkilökunnalle, jossa opeteltiin tunnistamaan ja kohtaamaan päihdeongelmainen vanhus ja tämän jälkeen myös auttamaan häntä tai ohjaamaan hoitoon. Mukana oli kolme pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa palvelutaloa

19 19 sekä lähialueiden kotihoidon henkilökuntaa. Lisäksi Ikäinstituutti tuki koko hankkeen tutkimustyötä ja tutkijaa. (Hanke pähkinänkuoressa 2009 a.) LOL sai RAY:ltä rahoituksen jatkohankkeelle vuosille Se on osoitus siitä, että LOL-hanke on tehnyt ensiarvoisen tärkeää työtä ikääntyneiden päihdeongelmaisten auttamiseksi. Jatkohankkeessa keskitytään yhä enemmän kouluttamaan, tukemaan ja konsultoimaan työntekijöitä, jotka kohtaavat työssään yli 60-vuotiaita. LOL-jatkoprojektin keskeisimmät tavoitteet ovat projektin vuosina asiakastyössä syntyneiden työmuotojen siirtäminen ja juurruttaminen järjestöjen ja kuntien perustyöksi, tuotetun materiaalin jatkotyöstäminen ja siitä syntyvän materiaalin julkaiseminen, levittäminen ja viestittäminen sekä vaikuttamistyö. (Hanke pähkinänkuoressa 2009 b.) LOL-projekti jatkaa paikallisten verkostojen kanssa tehtävää työtä mm. jatkamalla jalkautuvan ja etsivän työn menetelmien viemistä palvelurakenteisiin, kehittämällä vertaisryhmätoimintaa eteenpäin sekä mallintamalla ohjaajakoulutusta. Työmuotojen juurruttamista käytännössä on esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen Pilke-ryhmien toiminnan jatkaminen. Ryhmätoiminnan kehittäminen ja kuvaaminen sekä erityisesti etsivä työ verkostojen kautta on keskeistä tässä toiminnassa. Jatkohankkeessa keskitytään asiakkaiden ohjauksen parantamiseen Pilke-toimintaan terveyskeskuksen kotihoidon ja sosiaaliviraston kautta. (Hanke pähkinänkuoressa 2009 b.) 4.2 Tutkimukset Yksi tärkeimmistä opinnäytetyön innoittajista ja lähteistä on Heikki Suhosen Elämä on pysähtynyt keinu: tutkimus ikääntyneistä A-klinikan asiakkaista ja heidän asiakkuudestaan. Tutkimuksen kohderyhmä ikääntyneet päihdeongelmaiset A-klinikan asiakkaat olivat ikääntyneitä henkilöitä, joilla päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat olivat sitä luokkaa, että apua haettiin A-klinikalta joko ohjattuna tai oma-aloitteisesti. Tutkimus toteutettiin A-klinikkasäätiön Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla, Vammalan päihdeklinikalla sekä Salon ja Turun A- klinikoilla. (Suhonen 2005, 18.)

20 20 Kiinnostus ikääntyneiden päihdeongelmiin ja niihin liittyvän hoidon problematiikkaan on Suomessa heräämässä, joten tutkimus oli eräänlainen pilottihanke. Tutkimuksen tavoitteena oli eritellä, millaisia ikääntyneitä päihdeongelmaisia A- klinikkatyössä käytännössä kohdataan sekä ikääntyneiden päihdeongelmien ja elämäntilanteen todentaminen erityisesti hoidon näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoitus oli myös alustavasti etsiä ja tunnistaa erilaisia ikääntyneiden päihdeongelmaisten profiileja sekä muodostaa käsitystä siitä, millaisina A-klinikan työntekijät kokevat ikääntyneiden kohtaamiseen liittyvät tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. (Suhonen 2005, 19.) Murto-osa ikääntyneistä päihdeongelmaisista hakeutuu oma-aloitteisesti hoitoon, erityisesti tämä koskee naisia. Suurin syy siihen, miksi ikääntyneet päihdeongelmaiset jättävät hakeutumatta hoitoon, on häpeä. Monesti jopa läheisetkin yrittävät piilotella ongelmia. Avun piiriin hakeutumisen estää myös tiedon ja valmiuden puute. Terveydenhuollon kautta ikäihmisten päihdeongelmat voisivat käydä ilmi. Alkoholin ja lääkkeiden yhtäaikainen käyttö aiheuttaa suuren tapaturmariskin, mutta terveydenhuollossa mahdolliset ongelmat laitetaan liian usein vanhuudenheikkouden piikkiin. (Suhonen 2005, ) Mielenterveys- ja päihdeongelmat koskevat myös ikäihmisiä. Vanhusväestö lisääntyy tulevaisuudessa huimasti, joten on oletettavissa myös ikäihmisten päihdeongelmien kasvaminen. Suomalaisten alkoholin käytön kulutus on ollut nousussa jo ennen alkoholiveron alentamista. Samaan tahtiin ovat lisääntyneet koko väestön alkoholisairaudet. Myös ikääntyneiden alkoholiongelmat ja kuolemat ovat lisääntyneet. Tähän on vaikuttanut se, että suuret ikäpolvet ovat saavuttaneet eläkeiän. He ovat tottuneet käyttämään alkoholia runsaammin, kuin heitä edeltäneet ikäpolvet. (Sulander 2007, 7 8.) Suomessa tiedetään melko vähän ikääntyneiden ja ikääntyvien alkoholinkäytöstä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vanhustyön ammattilaiset tarvitsevat lisää sekä yleisempää tutkimustietoa että käytännönläheisempää tietoa työnsä tueksi. Nykyinen palvelujärjestelmä ei ole viritetty ikääntynyttä päihdeongelmaista varten. Työntekijät eivät välttämättä osaa kohdata päihdeongelmaista eikä ikääntyneen asiakkaan erityispiirteitä huomioida päihdehuoltojärjestelmässä. Tämä

21 21 merkitsee, että päihdeongelmien esiintymistä ei oteta vanhustenhuollossa nykymuodossaan huomioon. Ikääntyneiden osuus suomalaisesta väestöstä kasvaa nopeasti, joten näihin haasteisiin on syytä vastata pikaisesti. (Alanko & Haarni 2007, 8.) 4.3 Toimintamallit Salon A-klinikan Rolle-työ käynnistyi jo 1990-luvun alkupuoliskolla terveydenhoitajan alkaessa tehdä yksittäisiä kotikäyntejä kotipalvelun aloitteesta. Vuonna 1997 työmuotoa alettiin kehittää Raha-automaattiyhdistyksen projektina. Nimensä Rolle on saanut rollaattorista. Aluksi Rollen asiakkaina olivat yksinäiset miehet ja vammaiset. Elämässä ei nähty muuta virkaa kuin juominen. Yksinäisyys, elämän kapeutuminen ja merkityksettömyyden tunne ovat usein taustalla, kun ikäihminen juo liikaa. (Saukkonen 2008, ) Rolle-työn piirissä on nykyisin pariskuntia, laitosoloissa eläviä ja alkoholidementikkoja sekä myös naisia enemmän kuin alkuaikoina. Rolle-työn tarkoituksena on avartaa arjen ympyröitä. Ihmisen on itse koettava merkityksellisyyttä elämässään. Mielikuvitus on vapaassa käytössä, kun elämään etsitään sisältöä ja yksinäisyyttä poistetaan. Arjen ympyröiden avartamisessa ihmisiä viedään ulos kotoa. Vertaistuen tärkeys on todettu seurakunnan kesäleireillä. Rolle-työn suurena apuna ovat olleet verkostot ja yhteistyökumppanit mm. eri kuntien kotipalvelu, terveyskeskuksen vuodeosasto, kotisairaanhoito, Halikon sairaala, eri seurakuntien diakoniatyö, sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Vanhus- ja lähimmäispalveluyhdistys sekä A-klinikka. (Saukkonen 2008, ) Rolle-projektin päätyttyä Salon seudun kunnat vakinaistivat toiminnan. Kaksi työntekijää tekee töitä sekä parina että yksin seitsemän kunnan alueella noin 70 asiakkaan parissa. Ikäihmisiin kohdentuvassa päihdetyössä tehty pioneerityö on poikinut Rolle-työntekijöille koulutuspyyntöjä, tarve koulutukseen on huutava. On kuitenkin muistettava, että ei ole olemassa yksiselitteistä mallia, jolla ikääntyvät saadaan raittiiksi. Rolle-mallin toteuttamiseksi työlle on myös osoitettava resurssit. Rolle-työn tuloksellisuus näkyy ihmisistä: ihminen alkaa kiinnostua

22 22 asioistaan, hänen ulkomuotonsa alkaa kohentua ja reviirinsä laajentua. Kun ihmisestä kiinnostutaan ja kun hän alkaa kiinnostua itsestään, tapahtuu jotain. Jokainen ihminen on hoidon arvoinen. (Saukkonen 2008, 18.) Maaliskuussa 2008 Espoon kaupungin Lippajärvi-Jupperin kotihoidossa aloitettiin prosessikoulutus kotihoidon henkilöstölle ikääntyneiden päihteidenkäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Lippajärvi-Jupperin kotihoidon päihdehoitotyön toimintamalli luotiin osana koulutusta. Mallin luomisessa olivat mukana kotihoitotyöntekijät, Sairaanhoitajaliiton Toimintamallit käytännöiksi-projekti, Sininauhaliiton Liika on aina liikaa hanke, Valtakunnallinen mini-interventiohanke sekä Espoon kaupungin vanhus- ja päihdepalveluiden edustajat. (Vakkuri 2009.) Koulutukselle ja toimintamallille oli nähtävissä selkeä tarve, koska alkoholinkäyttö näkyy entistä selvemmin kotihoidon asiakaskunnan arjessa. Varhaisen puuttumisen painottaminen on keskeistä toimintamallissa. Kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä päihteidenkäyttö voidaan ottaa puheeksi esimerkiksi ravitsemustilan arvioinnin yhteydessä. Puheeksiotto menee selkäytimeen sisäistäen toimintamallin osaksi toimintaa. (Vakkuri 2009.) Ammatillisten onnistumisten lisäksi toimintamalli on tuonut lisää keskustelua aihepiiristä koko työyhteisöön. Mallin juurruttua osaksi toimintaa kokeiluvaiheessa, sen siirrettävyyttä pohditaan koko Espoon kotihoitoon. Malli on selkeä, mutta erilaisille kotihoidon tiimeille soveltuakseen koulutusprosessia on räätälöitävä. Mallin juurtuminen edellyttää kaupungin organisaation ymmärtämistä kotihoidon laajuudesta ja vaativuudesta. Lisäksi edellytetään riittäviä resursseja, jotta työnohjaus, koulutus ja alueellinen verkostoituminen onnistuvat. (Vakkuri 2009.) Helsingin kaupungin Pohjoisen suurpiirin sosiaali- ja lähityön sosiaaliohjaaja sekä kotihoidon ohjaaja ovat tehneet suunnitelman yli 65-vuotiaiden päihdeasiakkaiden hoitoketjusta. Kotihoidon vastuuhoitaja menee päihdeongelmaisen kotiin ja tekee havainnointia/kartoitusta: päihteidenkäytön määrä ja kesto, asiakkaan oma halukkuus avunsaantiin/mahdolliseen hoitoon, fyysisen ja psyykkisen tilan/avunsaannin kiireellisyys, ravinnon saanti, asuinolosuhteet se-

23 23 kä kaveripiirin (juomaporukan osuus) mahdollinen taloudellinen tms. hyväksikäyttö. (Helenius & Polvi 2007.) Kotihoidon vastuuhoitajan toimintavaihtoehtoina on konsultoida A-klinikan arvioivaa sairaanhoitajaa, tilata A-klinikan arvioivalta sairaanhoitajalta kotikäyntiaika, kutsua ambulanssi, ottaa yhteys virka-aikana mielenterveyspäivystykseen tai kutsua paikalle SOS-auto. Arvioiva A-klinikan sairaanhoitaja liikkuu autolla, tekee yhteistyötä kotihoidon hoitohenkilökunnan kanssa arviointitilanteissa, tekee ammatillista seulontaa ja arvioi asiakkaan yleistilanteen, aloittaa kotikatkaisun sekä hänellä on valtuudet lähettää asiakas katkolle tai hankkia jokin muu hoitopaikka asiakkaalle. (Helenius & Polvi 2007.) Katkaisuhoitopaikkoja kehitetään yli 65-vuotiaille sopiviksi. Hoitoon sisällytetään sekä yksilö- että ryhmäkeskustelua. Tärkeää on pyrkiä kehittämään asiakkaalle vielä lisäksi viikon parin mittaisia jatkohoitopaikkoja (esim. palvelutalo), mikäli asiakas ei ole kotiutuskuntoinen fyysiseltä kunnoltaan katkaisuhoidon jälkeen. Kotiutus tapahtuu huolellisesti kotihoidon kanssa yhteistyössä. Hoitojakson aikana ollaan jo tiiviisti yhteistyössä ja hoitotaho on vastaanottamassa asiakkaan, saattaen vaihdettava. Asiakasta tuetaan kotona palveluohjauksella hoitotahon ja arvioivan sairaanhoitajan yhteistyöllä, aluksi tiiviisti ja pikkuhiljaa käyntejä vähentäen. Tukiverkostoa pyritään rakentamaan yhdessä asiakkaan kanssa. (Helenius & Polvi 2007.)

24 24 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä on etsivä työ menetelmänä ikääntyneiden päihdeongelmissa ja miten sitä tulisi kehittää. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä on etsivä työ ikäihmisten päihdeongelmissa? 2. Miten etsivää päihdetyötä tulisi kehittää? Tutkittua tietoa etsivästä työstä ikääntyneiden päihdeongelmissa on vähän. Opinnäytetyön toimeksiantaja Sininauhaliitto toivoi juuri tämän vuoksi teemaksi etsivän työn. Sininauhaliiton koordinoiman LOL-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut tuottaa tutkimustietoa aiheesta. On tärkeä löytää päihdeongelmaiset ikäihmiset, jotta he voisivat saada apua ongelmaansa. Tietoa alkoholista ja ikääntymisestä tarvitsevat sekä työntekijät että ikäihmiset itse. Ikääntyneiden määrän kasvaessa moninkertaisesti lähivuosina, etsivän työn kehittämiseen on tartuttava pikaisesti.

25 25 6 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusmenetelmää valitessa on tärkeää, että on laaja tietämys vaihtoehdoista ja että tuntee eri menetelmien etuja ja niihin sisältyviä rajoituksia. Metodeja on käytettävissä useita mm. haastattelut, kyselylomakkeet ja erilaiset havainnoinnin muodot. Saadakseen selville, mitä ihmiset ajattelevat, tuntevat, kokevat tai uskovat, tutkija voi käyttää haastatteluja, kyselylomakkeita tai asenneskaaloja. Tutkimusmenetelmää valitessa on muistettava huomioida käytettävissä oleva aika ja muut voimavarat. Eettiset seikat määräävät myös tutkimusmenetelmän valintaa; tietoa on kerättävä niin, että tutkittavien yksityisyyttä ja identiteettiä ei loukata. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, ) 6.1 Teemahaastattelu Teemahaastattelu-nimi kertoo siitä, mikä tässä haastattelussa on kaikkein oleellisinta eli yksityiskohtaisten kysymysten sijaan haastattelu etenee tiettyjen keskeisten teemojen varassa. Tutkittavien ääni tulee kuuluviin vapauttaen pääosin haastattelun tutkijan näkökulmasta. Teemahaastattelussa huomioidaan ihmisten tulkinnat asioista ja heidän asioille antamiensa merkitysten keskeisyys sekä myös se, että merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 48.) Tärkeimpinä eettisinä periaatteina ihmisiin kohdistuvissa tutkimuksissa mainitaan yleensä informointiin perustuva suostumus, luottamuksellisuus, seuraukset ja yksityisyys. Litteroinnissa on jälleen esillä luottamuksellisuus sekä kysymys siitä, miten uskollisesti kirjallinen litterointi noudattaa haastateltavien suullisia lausumia. Analyysin eettiset kysymykset koskevat sitä, miten syvällisesti ja kriittisesti haastattelut voidaan analysoida ja voivatko kohdehenkilöt sanoa, miten heidän lauseitaan on tulkittu. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 20.)

26 Teemahaastattelun tarkoitus ja toteutus Teemahaastattelun tarkoituksena oli kerätä aineistoa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisilta. Miten heidän mielestään etsivää työtä tehdään, kuka sitä tekee ja miten sitä tulisi kehittää. Haastateltavat valittiin niin, että eri sektorien (kaupunki, yksityinen, järjestö ja seurakunta) asiantuntijoiden ääni tulee kuuluville. Haastatteluja tehtiin neljä aikavälillä joulukuu 2008 helmikuu Haastattelupaikkana oli aina haastateltavan työhuone. Haastatteluilmapiiri oli jokaisessa haastattelussa avoin, leppoisa ja positiivinen. Haastattelun aluksi haastateltava allekirjoitti Suostumus haastatteluun -lomakkeen (Liite1). Kerroin suullisesti haastateltavalle, että nauhoitus tuhotaan litteroinnin jälkeen. Ennen haastattelun aloittamista haastateltava sai nähtäväkseen Teemahaastattelurunko-lomakkeen (Liite 2). Haastattelut nauhoitettiin MP3-soittimella, jossa äänenlaatu oli moitteeton. Haastattelut litteroitiin eli kirjoitettiin sanasta sanaan puhtaaksi. Puhtaaksi kirjoitettua materiaalia kertyi 27 sivua. Litteroinnin jälkeen materiaali luettiin läpi huolellisesti useita kertoja. Haastateltavat henkilöt on nimetty litteroinnissa H1, H2, H3 ja H4 sekä haastattelija T. Materiaalin useaan kertaan lukemisen jälkeen aineistosta poimittiin vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Teemahaastattelun tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä on etsivä työ ikääntyneiden päihdeongelmaisten parissa?, 2. Haasteet etsivässä työssä, 3. Miten etsivää päihdetyötä tulisi kehittää? ja 4. Mitä muuta haluat sanoa aiheeseen liittyen? 6.3 Aineiston analyysimenetelmät Tutkimusmateriaalin analyysimenetelmäksi valitsin sisällönanalyysin. Sisällönanalyysillä tarkoitetaan tutkimusaineiston kuvaamista sanallisesti, jossa etsitään merkityssuhteita ja merkityskokonaisuuksia. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin

27 27 tavoitteena on löytää tutkimusaineistosta esimerkiksi toiminnan logiikka. Tutkimusaineisto pelkistetään eli karsitaan tutkimusongelman kannalta epäolennainen informaatio. Tämä edellyttää tutkimusaineiston tiivistämistä, jota ohjaavat tutkimuskysymykset. Tämän jälkeen tutkimusaineisto ryhmitellään uudeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi sen mukaan, mitä tutkimusaineistosta ollaan etsimässä. Ryhmittely voi tapahtua esimerkiksi niiden käsitysten mukaan, jotka löytyvät analyysin kohteena olevasta analyysiyksiköstä. Analyysiyksikkö voi olla sana, lause, lauseen osa tai ajatuskokonaisuus. Tutkimuksen tuloksena ryhmittelyistä muodostuu esimerkiksi käsitteitä. (Vilkka 2005, ) Luin tutkimusaineistoa moneen kertaan ennen pelkistämistä. Poimin aineistosta lauseita ja ajatuskokonaisuuksia, jotka vastasivat asettamiini tutkimuskysymyksiin. Ryhmittelin aineiston uusiksi kokonaisuuksiksi tutkimuskysymyksien mukaisesti. Esimerkiksi Mitä on etsivä työ ikääntyneiden päihdeongelmissa, miten sitä tehdään ja kuka sitä tekee? kysymykseen saamani vastaukset tiivistin ja merkitsin ranskalaisilla viivoilla seuraavasti: H1: - välttämättä ei tehdä muuten kuin projekteissa esim. LOL => herättänyt keskustelua, tuottanut tietoa ja materiaalia - verkostotyötä: sosiaalitoimi, kotihoito, diakoniatoimi - kotihoito ehkä tärkein - vaatii innostusta, kärsivällisyyttä, sitkeyttä - saada ikäihmisen elämä raiteilleen ja mielekkääksi

28 28 7 TUTKIMUSTULOKSET 7.1 Mitä on etsivä työ ja kuka sitä tekee Vastauksissa nousi selvästi esille, että etsivää työtä ikääntyneiden päihdeongelmaisten parissa ei ole tehty eikä välttämättä tehdä kuin projekteissa. Esimerkiksi LOL-projekti on nostanut asian näkyviin; herättänyt keskustelua sekä tuottanut tietoa ja materiaalia. No tota vielä pari vuotta sitten ni ei ollu edes tilastoja yli viidenkymmenenviiden eli se kuvastaa sitä, ettei ettei sitä ole tehty eikä sitä ole, sitä ei ollu edes kartalla niinku sanotaan... Että tää Liika on aina liikaa niin on nostanu, tää projekti, niin tää on nostanu yli 65- vuotiaan päihdeongelmaisen kartalle eli näkyviin, mutta tota sitte se vielä, että miten sitä tehdään, niin sehän on nyt lapsenkengissä ja kehitteillä (H2). Etsivä työ ikäihmisten päihdeongelmissa on verkostotyötä sosiaalitoimen, kotihoidon ja diakoniatoimen kanssa. Tarkoitus on saada ikäihmisen elämä raiteilleen ja mielekkääksi. Työ vaatii tekijältä innostusta, kärsivällisyyttä ja sitkeyttä....se oma innostuneisuus, oma se semmonen ihan sama ku muussaki sitte näitte päihdeongelmaisten vanhojen kanssa se semmonen läsnäolo...joku semmonen aitous ja into siinä...(h1). 7.2 Haasteet etsivässä työssä Etsivää työtä vaikeuttaa päihdeongelman havaitseminen ja tunnistaminen, puheeksiottamisen vaikeus sekä hoitohenkilökunnan asenteet. Päihdeongelman myöntämiseen liittyy myös häpeä. Kun päihdeongelmaisia ikäihmisiä sitten löydetään, niin ikäihmisille tarkoitettujen päihdepalvelujen puute vaikeuttaa hoitoonohjaamista.

29 29...niin nää vastavalmistuneet hoitajatki, mitkä mill on motivaatiota, niin kyllähän se siinä hiipuu jo alkumetreillä, kun ei oo mitään kanavaa, että mihin niitä ohjata ja auttaa...(h2). 7.3 Etsivän työn kehittäminen Moniammatillisen verkostotyön kehittäminen ja työntekijöiden kouluttaminen nähdään ensiarvoisen tärkeänä osana etsivän päihdetyön kehittämisessä. Toimintaa ikäihmisten päihdeongelmissa tulisi kehittää sallivampaan ja lempeämpään suuntaan: ei alkoholi- ja ongelmalähtöistä ongelmanratkaisua eikä raittiustavoitteita, vaan apua paremman arjen saavuttamiseksi....ett sit se lähtökohta täytyyki olla semmonen sallivampi ja lempeämpi ja muulla tavoin ohjaavampi. Sitte se tulee se juttu myöhemmi siitä...(h1)....no se on hirveen pitkälle sitä verkostotyötä, että se on eri sektoreiden välistä yhteistyötä...(h3). Sosionomilla nähtiin olevan hyvät valmiudet palveluohjaajana ja ennaltaehkäisevässä työssä. Palveluohjauksessa tilanne hahmotetaan ja polutetaan eli helpotetaan ikäihmisen arkea....onhan kunnallisella puolella puhuttu nimenomaan ennaltaehkäisevästä kotikäyntityöstä, siihenhän teidän ammattitaito on erittäin hyvä...(h4). Etsivä työ on erittäin tärkeä asia. Työ ikäihmisten kanssa vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa, mutta se on äärettömän palkitsevaa ja myös tuloksellista. Päihdetyöhön tulisi valita työntekijät, joita se kiinnostaa ja vastuu pitää jakaa, jotta yksi ihminen ei uuvu työtaakan alla. Päihdeongelmainen ihminen on yleensä älykäs ja tunneherkkä, joten lähestymistapa on äärimmäisen tärkeä. Olennainen osa

30 30 etsivää työtä kuten yleensäkin sosiaali- ja terveysalan työtä on syrjäytyneiden ihmisten äänitorvena oleminen. Etsivä työ on uutta ikäihmisten päihdeongelmissa, mutta asian tärkeyteen on herätty ja sitä kehitetään eri sektoreilla....jos he pääsisivät tekemään sitä oman ammatti-identiteettinsä perusteella ja oman mielenkiinnon perusteella, että koska se vaikuttaa siis yleensä päihdeongelmainen on erittäin älykäs, tunneherkkä ja kaikki vaistot on yleensä niin hyvinki pinnassa ja hän melkein näkee jo kengän asennosta, kun tullaan ovesta, ett onks tää mun puolella vai mua vastaan ja se on ihan avainasia siinä, että miten sinne mennään ja lähestytään ihmistä (H2)....niin, must se kuuluu siihen, ett se on kuitenki se on kans must semmone valmius, mitä mä oon niinku sosiaalipuolel oppinu, että ett näistä.. mitä mä nään näitä syrjäytyneit ihmisii, niin mun täytyy olla niiden niinku äänitorvi (H1).

31 31 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 8.1 Johtopäätökset Ikäihmisten päihdeongelmien olemassaoloon on herätty Suomessa vasta viime vuosina. Erilaiset tutkimukset, hankkeet ja toimintamallit ovat tuottaneet tietoa asiasta niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kuin myös kansalaisille. Toimintamallien ja työmuotojen kehittäminen ikääntyneiden päihdeongelmien havaitsemiseksi ja hoitamiseksi on alkumetreillä. Etsivä työ on jokaisen haastateltavan mielestä erittäin tärkeää. Haasteita riittää, että syrjäytyneet päihdeongelmaiset ikäihmiset löydetään ja heidät saadaan hoidon piiriin. Etsivä työ ikääntyneiden päihdeongelmaisten parissa on nimenomaan moniammatillista verkostotyötä. Yhteistyön kehittäminen, työntekijöiden kouluttaminen tunnistamaan ikääntyneiden päihdeongelma sekä miniintervention ja puheeksiottamisen juurruttaminen työtavaksi ovat tärkeitä keinoja etsivän työn kehittämisessä. Eri toimintamallikokeilut vahvistavat sen, että etsivä työ ikäihmisten päihdeongelmissa on haastavaa, mutta antoisaa ja palkitsevaa. Moniammatillinen yhteistyö, jossa ovat mukana terveyskeskus, sosiaalivirasto, seurakunta, järjestöt ja yksityinen sektori, on lähtökohtana päihdeongelmaisten ikäihmisten löytämiseksi. Yhteistyö on tärkeää etenkin sellaisten ikäihmisten löytämiseksi, jotka eivät käytä sosiaali- ja terveyspalveluja. Ikääntyneen päihdeongelma on usein vaikeasti tunnistettavissa, joten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat koulutusta. Ei riitä, että ammattilaiset ymmärtävät ja tunnistavat ikääntyneiden päihdeongelman. Päättäjien on myös ymmärrettävä ongelman vakavuus ja annettava riittävät resurssit auttaa ikääntyneitä päihdeongelmaisia. Ammattilaisten on oltava äänitorvena, jotta päättäjät kuulevat avunpyynnöt. Etsivä työ ikääntyneiden päihdeongelmaisten löytämiseksi ja auttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Haarni ja Hautamäki (2008, ) kiteyttävät teok-

32 32 sensa yhteenvedossa ikääntyvien suhteen alkoholiin seuraaviksi havainnoiksi: alkoholi on osa normaalia arkea, suhde alkoholiin ei ole yhtenäinen ja alkoholinkäytön tavoite on miellyttävä olotila. Suurin osa ikääntyvistä osaa hallita alkoholinkäyttöään, mutta liian monelle se muodostuu ongelmaksi. Alkoholikulttuurimme muutokset koskevat ikäihmisiä siinä missä muitakin suomalaisia. Ikääntynyt saattaa käyttää tietämättään liikaa alkoholia terveydentilaan nähden tai alkoholista on tullut tärkein kumppani eläkkeelle jäämisen jälkeen. Kynnys avun hakemiseen voi olla korkea häpeän vuoksi. Monen ikäihmisen epäinhimillinen elämäntilanne voitaisiin estää, jos perusterveydenhuollossa osattaisiin neuvoa ja tukea ihmistä ajoissa. Ikääntyviä ei saa jättää yksin ongelmiensa kanssa. Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat yhteinen nimittäjä ikäihmisten päihdeongelmissa. Etsivä työ tällaisten ihmisten löytämiseksi on ennaltaehkäisyä, moniammatillista yhteistyötä, erilaisten toimintamallien luomista ja ammattilaisten kouluttamista. Tämä kaikki on mahdollista, kun päättäjät antavat sille resurssit. Ammattilaisten tehtävä on saada päättäjät ymmärtämään asian tärkeys ja vakavuus. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston yksi strateginen päälinja taloussuunnitelmakaudella on Heitteille ei jätetä ketään. Jokainen päihdeongelmainen ikäihminen tarvitsee ja on oikeutettu saamaan apua. Kun syrjäytyneen ihmisen elinpiiri avartuu sekä hänestä kiinnostutaan ja välitetään, hän itsekin kiinnostuu itsestään ja elämästään. Jokaisella on oikeus hoitoon. Jokaisella on oikeus todeta, että juuri nyt on elämäni paras aika. 8.2 Eettisyys Tutkijan on huomioitava eettinen pohdinta myös tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelussa. Tutkimuksen kohdistuessa ihmisiin, heiltä on ehdottomasti hankittava suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimusaineistoa kerättäessä on huomioitava mm. tutkimukseen osallistuvien anonyymius, luottamuksellisuus ja aineiston tallentamisen asianmukaisuus. (Hirsjärvi ym. 2005, )

33 33 Tutkimuksessa haastateltuja ihmisiä lähestyin sähköpostitse ja puhelimella. Kerroin, mihin haastattelu liittyy sekä teema-alueen. Jokainen haastateltava allekirjoitti suostumuksen haastatteluun, josta ilmenee tietojen käsittely ehdottoman luottamuksellisesti ja haastateltavan anonyymius sekä haastateltavan suostumus haastattelun nauhoittamiseen. Haastattelun alussa kerroin, että nauha tuhotaan litteroinnin jälkeen. 8.3 Luotettavuus Haastatteluaineiston luotettavuus riippuu sen laadusta. Haastatteluaineisto ei ole luotettava, jos kaikkia haastateltavia ei ole haastateltu tai tallenteiden laatu on huono, tai litteroinnissa ei ole johdonmukaisuutta tai luokittelu on sattumanvaraista. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 185.) Haastattelin kaikki neljä haastateltavaa suunnitelman mukaisesti. Tallenteiden laatu oli moitteeton. Litteroinnin tein johdonmukaisesti ja luokittelu pohjautui tarkasti tutkimuskysymyksiin. Haastateltavien vastaukset olivat selkeitä, joten niiden analysointi ei tuottanut vaikeuksia. 8.4 Pohdinta Opinnäytetyöprosessi on kestoltaan pitkä, sillä useimman kohdalla se kulkee rinnalla koko opiskelun ajan. Minun kohdalla opinnäytetyö alkoi keväällä 2007 eli kaksi vuotta ennen valmistumista. Ikäihmiset ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Toinen mielenkiinnon kohde on mielenterveys- ja päihdetyö. Opintopolkuni suunnittelin niin, että se antaa parhaat mahdolliset eväät työskennellä tulevaisuudessa vanhuspalvelujen tai mielenterveys- ja päihdepalvelujen sektorilla. Opiskeluun liittyvät harjoittelut olen suorittanut vanhus-, mielenterveys- ja päihdepalvelujen parissa. Olen todella iloinen, että opinnäytetyön aihevälityksestä löytyi erittäin kiinnostava aihe. Opinnäytetyössä pystyin yhdistämään itseäni kiinnostavat aihealueet.

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Balderin sali 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Juomiskulttuurissa meneillään

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot