Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2009 KUOPIO

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS KUOPIO

2 2

3 Sisällysluettelo Sivu 1 Toimintakertomus 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Tasetarkastelu Kunnan kokonaistulot ja menot v Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 35 2 Toteutumisvertailu 2.1 Tavoitteiden toteutuminen Strategisten tavoitteiden seuranta Kaupunkistrategiaan liittyvät ohjelmat Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelman toteutuminen Talousarvion tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Investointiosan rakenne ja sitovuus Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto talousarvion toteutumisvertailusta Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot, vastaavaa Taseen liitetiedot, vastattavaa Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpäätös Eriytetyt tilinpäätökset 5.1 Liikelaitosten tilinpäätökset Kuopion Energia Liikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitos Kuopion Ateria Liikelaitos Kallaveden Työterveys Liikelaitos Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Pohjois-Savon pelastuslaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus 7 Luettelot ja selvitykset 7.1 Luettelo vuonna 2009 käytetyistä kirjanpitokirjoista 308 3

4 4

5 1 Toimintakertomus 5

6 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna ,8 prosenttia. Edellisenä vuonna kasvua oli vielä 0,9 prosenttia. Tuotannon romahdus oli yksittäisenä vuonna suurin sitten vuosien 1917 ja Ennen lamaa Suomen talouden vuosikasvu oli keskimäärin 4 5 prosentin suuruusluokkaa. Kansantalous supistui vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä nopeasti, mutta supistuminen taittui toisella vuosineljänneksellä. Kansantuotteen muutos oli kolmannella vuosineljänneksellä niukasti positiivinen edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan alkaneen vuoden aikana vajaan prosentin. Viimeisten neljän vuoden ajan kohonnut työllisyysaste kääntyi laskuun vuoden 2009 aikana. Työttömyysaste päätyi valtakunnan tasolla 8,5 prosentin työttömyyteen noustessa vuoden 2005 tasolle. Valtio velkaantui vuonna ,4 miljardia euroa. Valtiontalouden alijäämä oli vuoden lopussa 8,2 miljardia euroa. Verotulot supistuivat vuonna ,8 prosenttia. Valtiontalouden äkillinen ja suurimittakaavainen heikkeneminen merkitsee useiden vuosien talouden tasapainottamistoimien välttämättömyyttä. Tämä ei ennakoi valtion laajempaa osallisuutta kuntien talousahdingon helpottamisessa. Kuntatalous heikkeni huomattavasti vuonna 2009 Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton keräämien ennakkotietojen mukaan. Tämä selittyy kuntien menojen voimakkaasta kasvusta ja verotulojen heikosta kehityksestä. Kuntien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan noin viisi prosenttia. Verotulot kasvoivat 0,4 prosenttia ja valtionosuudet 7,4 prosenttia. Kuntatalouden heikkeneminen on johtanut lainakannan tuntuvaan kasvuun vuonna Kuntasektorin lainakanta oli 15,7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Kuopion kaupungin talous koheni vuoden 2009 aikana sekä edellisiin vuosiin että talousarviossa osoitettuun tasoon nähden. Toimintamenot kasvoivat kertomusvuotena 4,5 %. Toimintamenojen kasvu oli hieman kuntatalouden keskimääräistä toimintamenojen kasvua hitaampaa. Verorahoituksen kasvussa ylitettiin maan keskimääräinen kasvu Kuopion verotulojen kasvun ollessa 1,5 % ja valtionosuuksien kasvun ollessa 8,8 %. Kuopion tilikauden tulos oli hieman ylijäämäinen, kun taas kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kuopio velkaantui maan keskiarvoa vähemmän. Kuopion tilikauden ylijäämä on vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan 0,8 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edellisen tilikauden tuloslaskelma osoitti 11,6 miljoonan euron sekä varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta 30,2 miljoonan euron alijäämää. Vuoden 2009 tilinpäätökseen kirjattiin liikelaitosten alijäämiä yhteensä 0,5 miljoonaa euroa, kun liikelaitosten tulos vuoden 2008 tilinpäätöksessä oli 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ydinkaupungin ylijäämäksi puolestaan kirjattiin vuonna ,3 miljoonaa euroa, kun tulos vuonna 2008 oli 11,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuopion vuosikate riitti vuonna 2009 kattamaan noin 87 % poistoista. Kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella vastaava tunnusluku on 90 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 66 % investointien omahankintamenosta. Kuntatalouden vastaava tunnusluku oli ennakkotietojen mukaan noin 47 %. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Asukaskohtainen pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2009 viimeisenä päivänä Kuopiossa noin euroa. Kuntien keskimääräinen velan määrä oli euroa / asukas. Kuntien keskimääräiset rahavarat ovat kuitenkin suuremmat kuin Kuopion kaupungin. Kuopiossa oli vuoden 2010 alussa asukasta. Väestömäärän lisääntyminen jatkui positiivisena, kasvun ollessa 640 asukasta ja 0,7 prosenttia vuodessa. Kuopiossa oli vuoden 2009 alussa työpaikkaa. Nettolisäys edelliseen vuoteen oli yhteensä 460 työpaikkaa. Vuoden 2009 kehitystä kuvaavat luvut eivät ole tätä kirjoitettaessa tiedossa, mutta oletettavaa on ettei työpaikkalisäystä juurikaan ole tapahtunut. Laman seurauksena kuopiolaiset yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa mm. henkilöstön lomautuksiin turvautuen. Kaupungin monipuolisesta työpaikka- ja elinkeinorakenteesta johtuen laajoilta irtisanomisilta on kuitenkin vältytty. Liikevaihdon ja viennin voimakkaasta supistumisesta huolimatta yritysten toiminnallinen tilanne on pääosin hallittu. Tämä luo uskoa positiiviseen kehitykseen laman käännyttyä nyt lievään talouden kasvuun. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli vuoden 2009 aikana kuukausittain keskimäärin noin työtöntä. Työttömyysaste oli 11,9 prosenttia. 14 vertailukaupungin joukossa Kuopio oli pääkaupun- 6

7 kiseudun ja Vaasan jälkeen viidenneksi parhaan asemassa. Kuopiossa valmistui vuonna rakennusta. Asuntoja valmistui yhteensä 500 kappaletta. Vuonna 2009 rakentaminen säilyi likipitäen edellisen vuoden tasolla eikä Kuopio kokenut pelättyä rakentamisen romahdusta. Karttulan ja Kuopion kuntaliitos tulee tapahtumaan Vuonna 2009 on jatkettu liitosvalmisteluja hyväksyttyjen toimialakohtaisten suunnitelmien mukaisesti. Keskeisiä kaupunkitasoisia toimenpiteitä ovat olleet henkilöstön sijoitussuunnitelman ja vuosien rekrytointiohjeen valmistuminen. Liitosavustuksen kohdentamisesta on valmisteltu esitys, jonka hallitukset hyväksyivät vuoden 2009 lopulla. Lopullisen päätöksen tekevät valtuustot alkuvuonna Karttulan kunnan eroaminen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä vuoden 2010 lopussa sai hyväksynnän ja selvitys toimintojen ja henkilöstön siirrosta on edennyt suunnitelman mukaisesti. Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyen Kuopion ja Suonenjoen kaupungit ovat jatkaneet laajaalaisen palveluyhteistyön selvittämistä vuoden 2009 aikana. Tehtyjen kattavien selvitysten pohjalta on valmisteltu ja valtuustoissa hyväksytty aiesopimus työn jatkamisesta. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2009 lopussa oli henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 442 henkilöä ja taseyksikön palveluksessa 245 henkilöä. Ydinkaupungin osalta henkilöstömäärä väheni vuoden 2008 loppuun verrattuna 201 henkilöä, vaikka Tuusniemen perusterveydenhuolto siirtyi Kuopion kaupungin järjestettäväksi vuoden 2009 alussa ja henkilöstö siirtyi Kuopion kaupungin palvelukseen (vuoden 2009 lopussa 48 henkilöä). Vuoden 2009 aikana Kuopion kaupungin toiminnan, talouden ja henkilöstön tasapainottamiseen on saatu uskottava tuloksellisuus. Kuntatalouden äkkinäisesti huonontunut tilanne on pakottanut kaupungin aiemmin suunniteltua voimakkaampiin sopeuttamistoimiin. Vuoden 2009 aikana kaupunki lomautti henkilökuntaansa ja toteutti talouden supistamistoimia myös normaalista talousarviovuodesta poikkeavalla rytmityksellä. Kaupunkikonsernin talous on saatu tasapainoon. Ydinkaupungin talouslukuihin vuoden 2009 osalta positiivisesti vaikuttavat myös kertaluontoiset tulot. Ydinkaupungin toiminnoissa on edelleen joidenkin miljoonien eurojen toiminnallinen alijäämätilanne, joka yhdessä erittäin kireänä jatkuvan kuntatalouden kanssa edellyttää sopeuttamistoimien ja tuottavuuden lisäyksiin tähtäävien toimien jatkamista. Kaupungin toiminnallisen tilanteen hallinta edelleen niukkoina pysyvillä resursseilla on suuri haaste luottamushenkilöille ja henkilöstölle. Asukkaiden kannalta tasapuolinen ja palvelut riittävällä tasolla turvaava toiminnan ylläpito ja resurssien käyttö edellyttää olevaa toimintaa ehdollistaviakin linjauksia. Kuopion kaupunki siirtyy asiakaslähtöiseen palvelualuepohjaiseen toimintatapaan vuoden 2011 alussa. Valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Uudistus luo kaupungille entistä parempia valmiuksia oman toimintansa kehittämiseen ja sen vaikuttavuuden kohdentamiseen. Kiitän osaltani Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa siitä, että vuoden 2009 toiminnalliset tavoitteet pääosin saavutettiin ja talousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteet jopa ylitettiin. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 7

8 1.1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin hallinto Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 59 ja kaupunginhallituksen 11. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2009 lopussa olivat: Valtuusto Hallitus Kokoomus 15 3 Keskustapuolue 13 3 Sosiaalidemokraattinen puolue 12 2 Vihreät 9 1 Vasemmistoliitto 5 1 Perussuomalaiset 3 1 Kristillisdemokraatit 2 - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2009: PuheenjohtajaTtM, sairaanhoitaja Marja-Leena Puputti I varapuheenjohtaja, hum.kand., lehtori Matti Mänttäri II varapuheenjohtaja sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Piironen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2009: Puheenjohtaja, erikoislääkäri Sari Raassina I varapuheenjohtaja, palomestari Pekka Kaartinen II varapuheenjohtaja, terveydenhoitaja Leila Savolainen Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajana toimi Petteri Paronen. Apulaiskaupunginjohtajana toimi Jukka Pulkkinen saakka. Yleinen kehitys Kuopion väestönkasvu jatkui ripeänä vuonna Väestönmäärä kasvoi noin 670 henkilöä eli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Vuoden 2010 alussa Kuopion väestönmäärä oli henkilöä ja koko seudulla väkiluku ylsi henkilöön. Kuopion väestönkehitys toteutui vuonna 2009 edellisvuoden tapaan: Luonnollinen väestönkasvu oli noin 240 henkilöä ja muuttovoitto (netto) yhteensä noin 400 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike toi nettona Kuopiolle n. 250 henkilöä lisää ja muuttovoitto ulkomailta n. 150 henkilöä. Koko maassa taloustilanne jatkui heikkona koko vuoden 2009 ajan. Kokonaistuotanto supistui edellisvuodesta huimat 7,8 prosenttia, eikä loppuvuosikaan tuonut merkittävää parannusta suhdannetilanteeseen. Koko vuonna vienti, kulutus ja investoinnit laskivat. Kuopion seudulle suhdannetilanne on heijastunut hieman lievempänä ja pienoisella viiveellä. Vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla heikentynyt kehitys näkyi kuitenkin selvästi: Kuopion seudun yritysten liikevaihto supistui 15 prosenttia ja vienti 36 prosenttia edellisvuoden vastaavasta. Vuoden 2009 työpaikkamuutos ei ole vielä tiedossa, mutta vuotta aiemmin työpaikkakasvu oli 460 työpaikkaa. Vuoden 2009 alussa Kuopiossa oli yhteensä n työpaikkaa. Työllisyystilanne heikkeni suhdannetaantuman myötä ja työttömien ja lomautettujen määrä alkoi lisääntyä. Vuonna 2009 työttömien määrä lisääntyi Kuopiossa joka kuukausi verrattuna edellisvuoteen. Työttömänä oli Kuopiossa keskimäärin henkilöä, joka on 11,9 prosenttia työvoimasta ja hieman vajaat 900 työtöntä enemmän kuin vuonna Kuopiossa työttömyyden kasvu ei ole ollut kuitenkaan yhtä raju kuin useissa muissa suurissa kaupungeissa ja joulukuun työttömyysprosentteja verrattaessa Kuopio sijoittuu (12,6 %) vertailukaupunkien joukossa viidenneksi pääkaupunkiseudun ja Vaasan jälkeen. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli joulukuussa 11,3 prosenttia eli Kuopion ja koko maan välinen ero kaventui hieman viime vuoden loppua kohden. Kuopion asuntomarkkinatilanne vilkastui hieman vuoden 2009 loppua kohden. Vuonna 2008 alkanut asuntojen kysynnän väheneminen ja hintojen lasku kääntyivät taas kesällä 2009 nousuun. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä asuntojen reaalihinnat olivat noin 6 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin ja vanhassa kerrostaloasunnossa neliöhinta oli keskimäärin euroa neliölle. Vuonna 2009 Kuopioon valmistui yhteensä noin 500 uutta asuntoa, joista noin 300 oli kerrostaloissa ja noin 200 pientaloissa. Kerrostaloista valtaosa valmistui keskustaan ja pientaloista suurin osa Saaristokaupunkiin. Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on tilinpäätösvuoden aikana ohitettu ja taloudellinen aktiviteetti on pikkuhiljaa elpymässä. Tilanteen kohenemisen katsotaan osittain olevan seurausta massiivisista elvytystoimista, joita on tehty kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Osa kysynnän kasvusta on aiheutunut varastojen täydennyksistä lähemmäksi normaalia tasoa. Kun näiden tilapäisten tekijöiden vaikutus alkaa asteittain väistyä ja kun finanssi- ja rahapolitiikkaa vähitellen suunnataan talouden pitemmän aikavälin kestävyyden varmistamiseen, ei orastavan kasvun voida olettaa vauhdittuvan niin nopeasti kuin noususuhdanteissa yleensä. 8

9 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 peräti 7,8 prosenttia ja painui vuoden 2006 tasolle. Tuotannon supistuminen oli suurempaa kuin yhtenäkään 1990-luvun lamavuotena ja suurin vuosien jälkeen. Suhdannekierron pohja lienee kuitenkin saavutettu tilinpäätösvuoden lopulla ja Suomen talous alkaa kääntyä hitaan elpymisen suuntaan. Bruttokansantuote kasvanee vuonna 2010 vajaan prosentin. Työllisyys heikkeni koko tilinpäätösvuoden ajan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan työllisten määrä väheni yli henkilöllä ja työttömien määrä lisääntyi yli henkilöllä. Vuoden 2009 keskimääräinen työttömyysaste oli noin 8,5 %. Nousua edellisestä vuodesta on runsaat 2 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriö arvioi työttömyysasteen kohoavan alkaneena vuonna keskimäärin 10,5 prosenttiin. Suurimmillaan lienee vuoden 2010 keväällä, jonka jälkeen tuotantotoiminnan vilkastuminen alkanee lisätä työvoiman kysyntää. Kuluttajahinnat pysyivät keskimäärin edellisen vuoden tasolla. Hintojen kuukausimuutokset heilahtelivat nollan molemmin puolin. Syynä on maailmanmarkkinahintojen laskun ohella mm. lainakustannusten alentuminen ja lokakuun alussa toteutetun elintarvikkeiden arvonlisäveron muutoksen hintoja laskeva vaikutus. Vuonna 2010 kuluttajahinnat kääntynevät hienoiseen nousuun. Yksityisen kulutuksen aleneminen jäi vuonna 2009 noin kahden prosentin suuruusluokkaan. Aleneminen päättyi alkusyksystä 2009, jonka jälkeen tavaroiden ja palvelujen yksityinen kysyntä kääntyi hienoiseen kasvuun. Kansantalouden palkkasumma supistui työllisyyden heiketessä noin yhden prosentin, vaikka ansiotasoindeksi kohosi liki 4 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat palkkasumman alenemisesta huolimatta keskimäärin yhden prosentin sosiaalietuuksien liki 7 prosentin nousun myötä. Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto supistui rajusti laman takia. Pudotus on ennakkotietojen mukaan noin 39 %. Välittömiä veroja ja veroennakoita yritykset maksoivat yli 44 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Kun yritykset vähensivät investointejaan ja varastojaan, niiden rahoitusasema pysyi kuitenkin ylijäämäisenä. Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu rahoitusasema heikkeni 11,4 miljardia euroa. Erityisesti valtionhallinnon rahoitusasema romahti vuonna Usean edellisen vuoden ylijäämä kääntyi peräti 8,2 miljardin alijäämäksi. Kehitykseen vaikutti eniten verotulojen merkittävä supistuminen. Julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli tilinpäätösvuoden lopussa 41,8 %, kun vastaava tunnusluku vuotta aiemmin oli 34,2 %. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous heikkeni merkittävästi tilinpäätösvuoden aikana. Lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Erityisesti yhteisöveroriippuvaisten kuntien rahoitusasema muuttui olennaisesti verotulojen voimakkaan supistumisen myötä. Niiden kuntien talous, joiden tulot perustuvat verotuloja enemmän valtionosuuksiin, pysyi vielä kohtuullisen hyvänä. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli ennakkotietojen mukaan 90 % poistoista, kun vastaava tunnusluku vuotta aiemmin oli 122 %. Kuntien lainakanta kohosi yli 1,3 mrd. euroa noin 10 mrd. euroon. Asukasta kohden laskettu lainamäärä kasvoi noin 245 eurolla ollen vuoden lopussa euroa. Kuopion talouden kehitys Kuopion kaupungin toimintamenot kasvoivat kertomusvuotena 4,5 %. Toimintamenojen kasvu oli hieman hitaampaa kuin kuntataloudessa keskimäärin. Verorahoituksen kasvu oli Kuopiossa hieman maan keskimääräistä nopeampaa. Sekä valtionosuuksien että verotulojen muutos oli maan keskiarvoa suurempi. Kuopion tuloslaskelma oli lievästi ylijäämäinen kun taas kuntatalouden tulos yleisesti muodostui alijäämäiseksi. Kuopio velkaantui maan keskiarvoa hitaammin ja tilikauden tulos muodostui hieman maan keskimääräistä paremmaksi. Kuopion tilikauden ylijäämä on vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan 0,8 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on 2,4 milj. euroa alijäämäinen. Edellisen tilikauden tuloslaskelma osoitti 11,6 milj. euron sekä varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta 30,2 milj. euron alijäämää. Vuoden 2008 tilinpäätökseen kirjattiin liikelaitosten ylijäämiä yhteensä 0,2 milj. euroa, kun taas vuoden 2009 tilinpäätöksessä kirjattiin 0,6 milj. euroa alijäämää. Puolestaan ydinkaupungin alijäämäksi kirjattiin vuonna ,7 milj. euroa ja vuonna 2009 tulos parani 13,1 milj. eurolla 1,4 milj. euron ylijäämäksi. Tuloksen paranemisesta huolimatta Kuopion taloudellinen asema ei ole riittävän vakaalla pohjalla. Yleisen talouden kasvun ennakoidaan olevan hidasta tulevana vuonna ja kaupungin on jatkettava aktiivisesti toimintansa sopeuttamista ja kehittämistä saavuttaakseen tasapainon yhä niukkenevien resurssien ja tuotettavien palveluiden kesken. Kuopion vuosikate riitti vuonna 2009 kattamaan noin 87 % poistoista. Kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella vastaava tunnusluku on 90 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 66 % investointien omahankintamenosta. Kuntatalouden vastaava luku oli ennakkotietojen mukaan noin 47 %. 9

10 Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Asukaskohtainen pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2009 viimeisenä päivänä Kuopiossa euroa. Kuntien yhteenlasketun velan määrä oli euroa. Kuntien keskimääräiset rahavarat ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin Kuopion kaupungin. Henkilöstö Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2009 lopussa oli henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 442 henkilöä. Ydinkaupungin osalta henkilöstömäärä väheni vuoden 2008 loppuun verrattuna 201 henkilöä, vaikka Tuusniemen perusterveydenhuolto siirtyi Kuopion kaupungin järjestettäväksi vuoden 2009 alussa ja henkilöstö siirtyi Kuopion kaupungin palvelukseen (vuoden 2009 lopussa 48 henkilöä). Päivähoito siirtyi vuoden 2009 alussa sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta varhaiskasvatusja koulutuslautakunnan alaisuuteen. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä väheni 115 henkilöä. Yleinen edunvalvonta siirtyi valtiolle (11 henkilöä), Harjulan sairaalan osasto 3 ulkoistettiin (26 henkilöä), Kevättömän sairaalasta yksi osasto lakkautettiin (17 henkilöä), elatustuki siirtyi Kelalle ja organisaatiomuutosten yhteydessä jätettiin yksittäisiä virkoja/tehtäviä täyttämättä. Päivähoidon henkilöstömäärä oli vuoden 2009 lopussa 879 henkilöä, eli 42 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koulutuspalvelujen henkilöstömäärä väheni 28 henkilöä. Henkilöstömäärän vähenemiseen on osaltaan vaikuttanut päivähoito- ja kouluikäisten lasten ikäluokkien pienentyminen. Vapaa-ajankeskuksen henkilöstömäärä väheni 23 henkilöä pajatoiminnan siirryttyä vuoden 2009 alussa Kuopion seudun työvalmennussäätiölle. Henkilöden määrä vuoden lopussa toimialoittain Toimiala Keskusvaalilautakunta 0 0 Tarkastustoimi 3 3 Hallinto- Ja Kehittämiskeskus Yleishallinto Hankintatoimi Työllistäminen 3 Atk-Keskus Painatuskeskus 7 8 Ympäristökeskus Koulutuspalvelut Päivähoito Kansalaisopisto Sosiaali- Ja Terveystoimi Lähikuntien sos.- ja perusterv.huolto 48 Kulttuuripalvelukeskus Vapaa-Ajan Palvelut Tekninen Virasto Rakennusvalvonta Tilakeskus Ydinkaupunki yhteensä Liikelaitokset Kallaveden Työterveys Kuopion Ateria Kuopion Energia Kuopion Vesi Taseyksikkö P-S Pelastuslaitos Kuopion kaupunki yhteensä Kokonaistyöaika henkilötyövuosina toimialoittain väheni vuodesta 2008 yhteensä 143 henkilötyövuotta, vaikka Tuusniemen perusterveydenhuolto siirtyi Kuopion kaupungin järjestettäväksi vuoden 2009 alussa (43,1 henkilötyövuotta). Kokonaistyöajan vähenemisessä lomautusten ja vapaaehtoisten palkattomien vapaiden osuus oli 49,6 henkilötyövuotta. Kuopion kaupungin strategiseksi tavoitteeksi 2009 asetettiin henkilötyövuosien määrän vähentäminen 300 henkilötyövuodella vuoteen 2011 mennessä. Tilakeskuksessa vuonna 2009 eläköityneiden tilalle ei pääsääntöisesti palkattu uutta työntekijää joten henkilöstömäärä vähentyi 30 henkilöllä. 10

11 Kokonaistyöaika henkilötyövuosina Toimiala Keskusvaalilautakunta 0,3 0,2 Tarkastustoimi 3,0 3,0 2,9 2,6 Hallinto- Ja Kehittämiskeskus 103,7 82,7 84,8 79,7 Yleishallinto 15,4 11,4 14,9 16,5 Hankintatoimi 12,9 12,9 14,3 13,9 Työllistäminen 2,8 Atk-Keskus 44,1 49,7 43,9 42,0 Painatuskeskus 8,7 8,9 8,6 7,0 Ympäristökeskus 72,2 61,6 54,6 51,7 Koulutuspalvelut 1 054, , , ,8 Päivähoito 924,0 938,0 922,0 879,0 Kansalaisopisto 114,7 136,8 131,2 123,6 Sosiaali- Ja Terveystoimi 1 588, , , ,5 Lähikuntien Sos.- Ja Perusterv.Huol 43,1 Kulttuuripalvelukeskus 266,3 272,1 269,5 266,9 Vapaa-Ajan Palvelut 153,1 156,7 147,7 123,2 Tekninen Virasto 364,1 355,1 356,6 347,6 Rakennusvalvonta 11,8 12,5 11,4 10,9 Tilakeskus 312,5 310,4 304,8 282,9 Ydinkaupunki yhteensä 5 049, , , ,7 Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 30,4 29,4 33,9 Kuopion Ateria 254,4 247,6 240,5 252,6 Kuopion Energia Kuopion Vesi 79,3 78,2 74,4 71,0 Taseyksikkö P-S Pelastuslaitos 252,3 247,1 249,1 247,8 Kuopi on kaupunki yhteensä 5 635, , , ,0 Päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisuuteen Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2009 aikana ole ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ja investoinnit ovat olleet samaa luokkaa kuin muinakin vuosina eikä ympäristövahinkoja ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2009 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vuoden 2010 aikana laaditaan erillinen ympäristöraportti, jossa ympäristötekijöitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuopion kaupungin palvelujen ja toiminnan järjestämiseen ei liity sellaisia merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka olennaisesti poikkeaisivat suurten kaupunkien vastaavasta tilanteesta. Kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen talouden heikko ja epävakaa tilanne sekä työttömyyden kasvu merkitsevät myös Kuopiolle epävarmuutta ja pulmallisia lähtökohtia palvelujen järjestämiselle. Korkotason todennäköinen, ehkä merkittäväkin kohoaminen on lainakantaan ja lisävelkaantumiseen liittyvä riski. Pitemmällä tähtäimellä ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus nousee olennaiseksi epävarmuustekijäksi suurten ikäluokkien siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien merkitys kasvaa jatkuvasti kun kaupungin palvelutuotanto perustuu yhä enemmän tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Seurauksiltaan erityisen merkittäviä voivat 11

12 riskien toteutuessa olla yhteiskunnan elintärkeisiin energia- ja vesihuollon toimintoihin liittyvät riskit. Kaupungin seutuyhteistyö Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitosprosessi Kuntaliitos tulee tapahtumaan Vuonna 2009 on jatkettu liitosvalmisteluja hyväksyttyjen toimialakohtaisten suunnitelmien mukaisesti. Keskeisiä kaupunkitasoisia toimenpiteitä ovat olleet henkilöstön sijoitussuunnitelman ja vuosien rekrytointiohjeen valmistuminen. Liitosavustuksen kohdentamisesta on valmisteltu esitys, jonka hallitukset hyväksyivät vuoden 2009 lopulla. Lopullisen päätöksen tekevät valtuustot alkuvuonna Karttulan kunnan eroaminen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä vuoden 2010 lopussa sai hyväksynnän ja selvitys toimintojen ja henkilöstön siirrosta on edennyt suunnitelman mukaisesti. Kumppanuusmallin rakentaminen Suonenjoen kaupungin kanssa (kuten johto- ja toimintasääntöjen määrittely, henkilöstöjärjestelyjä, perehdytystä ja tietojärjestelmien hankintoja). Tuotteistaminen Tuotteistus on edennyt toimialoilla pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Toimialat valmistelivat vuoden 2010 talousarvionsa myös tuotebudjettien ja tuotteita kuvaavien mittareiden kautta. Mittareiden jäsentelyssä on hyödynnetty BSC mallia. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva tuotebudjetointi on vielä keskeneräinen ja sitä jatketaan yleisen viitekehyksen mukaisesti. Tuotteistusta koskeva kehittämistyö jatkuu edelleen koko kaupunkitasolla mm. tuotelaskentamallien ja tuotteita kuvaavien mittareiden osalta. Lisäksi tuotteita ja prosesseja koskeva yhdistämistyö on aloitettu jo vuonna 2009; tuotteet ja niiden tuoteryhmät tullaan niputtamaan prosesseihin vuoden 2010 aikana. Tuotebudjetit laaditaan jatkossa palvelualueittain. Kuopion ja Suonenjoen kaupungit ovat jatkaneet laaja-alaisen palveluyhteistyön selvittämistä vuoden 2009 aikana. Tehtyjen kattavien selvitysten pohjalta on valmisteltu ja valtuustoissa hyväksytty aiesopimus työn jatkamisesta. Kaupungin sisäiset kehittämishankkeet Laatutyö Laatupolitiikka ja hyvän toiminnan käsikirja hyväksyttiin jo vuonna Vuosi 2009 järjestettiin hyvän toiminnan käsikirjan käyttöönoton tiimoilta tietoiskuja valtuustosalissa. Hyvän toiminnan käsikirjan käytännönläheisyydestä tuli hyvää palautetta, mutta käyttöönottoaikataulua pidettiin liian tiukkana. Palvelualueuudistus ja tuotteistus priorisoitiin toimialoilla tärkeämmäksi ja näin ollen hyvän toiminnan käsikirjan käyttöönotto jatkuukin todennäköisesti vasta palvelualueuudistuksen jälkeen. Prosessit ja prosessityö Prosessien ja prosessijohtamisen määrittelyn II vaihe päättyi marraskuussa 2009, mutta sitä ennen kesän aikana hyväksyttiin koko palvelualueuudistuksen hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman myötä koko muu uudistushanke käynnistyi, jakautuen useaksi eri projektiksi. Organisaation rakentaminen käynnistyi johtamismallin ja palvelutuotantorakenteen määrittelyprojekteissa. Määrittelytyön ja uudistuksen käyttöönoton tueksi tarvitaan useita erillisiä projekteja tai työryhmätyöskentelyrupeamia 12

13 1.2 Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys (+) 0 21 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut 30,8 % 28,7 % Vuosikate / Poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot 87,0 % 68,3 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

14 1.2.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset P-S Pelastuslaitoksen lisäveloitus /-hyvitys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos

15 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % 65,7 % 33,2 % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + 55,3 % 32,6 % Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) LAINANHOITO Lainanhoitokate 2,7 3,4 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) MAKSUVALMIUS Rahavarat , = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassastamaksut / vuosi, Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 15 9 Asukasmäärä

16 1.2.3 Tasetarkastelu TASE Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hank III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiantojen varat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 0 Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset yhteensä III Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA

17 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat vakuutus- ja rahoitusl Saadut ennakot Ostovelat 0 50 Muut velat ja liittymismaksut II Lyhytaikainen Lainat vakuutus- ja rahoitusl Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61,9 % 62,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 42,5 % 43,1 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

18 1.2.4 Kunnan kokonaistulot ja -menot Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu TULOT % % Toiminta Toimintatuotot , ,7 Verotulot , ,1 Valtionosuudet , ,3 Korkotuotot , ,7 Muut rahoitustuotot , ,2 Satunnaiset tuotot ,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot , ,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 438 0, ,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 832 0,1 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä , ,0 MENOT Toiminta Toimintakulut , ,4 - Valmistus omaan käyttöön 0 Korkokulut , ,9 Muut rahoituskulut 322 0,1 40 0,0 Satunnaiset kulut 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos -43 0, ,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -16 0, ,1 Investoinnit Investointimenot , ,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 400 0, ,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,6 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0, ,0 Kokonaismenot yhteensä , ,0 Erotus Täsmäytys v.2009: Kokonaistulot - Kokonaismenot = ( ) = Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = [ 3574 ] - [ 9528 ] = [ 5954 ] 18

19 1.3 Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) tytäryhteisöt yhtiöt kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 8 kpl kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 3 kpl muut yhtiöt 3 kpl 1 kpl yhdistykset kuntayhtymät 6 kpl osakkuusyhteisöt 1 kpl 7 kpl yhteensä 21 kpl 8 kpl Tytäryhteisöjen ja osakkuusyhteisöjen tilinpäätökset on jätetty yhdistelemättä niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Yhdistelemättä jätettyjen yhteisöjen omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden tuloksesta on annettu liitetieto. 19

20 1.3.2 Konsernin toiminnan ohjaus Toiminnanohjausta toteutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien Kuopion kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja Kuopion kaupungin konserniohjeet sekä kaupunginhallituksen hyväksymän Hyvä hallintotapa Kuopio konsernissa ohjeen periaatteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto asettaa vuosittain laadittavassa talousarvioissa tytäryhteisöille strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupunginhallitus valvoo osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Kaupunginjohtaja, omistajaohjausta hoitava johtaja ja muut viranhaltijat seuraavat konsernin osien toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Yhteisön tulee raportoida aina, kun sen toiminnassa on havaittavissa olennaisia poikkeamia kaupungin määrittämistä tavoitteista. Mahdolliset poikkeamat käsitellään konsernijohdossa ja niistä raportoidaan kaupunginhallitukselle. 20