Alkoholitutkimukseen jalostetut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholitutkimukseen jalostetut"

Transkriptio

1 päihdetyön erikoislehti 1/2010 Tuleeko Suomi alkoholinkulutuksessa Italian perässä? Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Nettineuvontaa dopingaineita käyttäville kuntoilijoille Eväitä uusiutuvan masennuksen ehkäisyyn Alkoholitutkimukseen jalostetut ROTTAKANNAT PAKASTIMEEN

2 sisältö 1/ Päihdehuolto 0900-yhteiskunnassa? OLAVI KAUKONEN Lyhyesti Säästöt syövät kokeellisen alkoholitutkimuksen AULI SAUKKONEN AA- ja ANA-rotat alkoholismin aivomekanismien selvittämisessä KRISTIINA KASTE & LIISA AHTEE Italiassa alkoholin kulutus puolittunut Seuraako Suomi Italian esimerkkiä? ESA ÖSTERBERG Häpeästä JUKKA HEINONEN Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet MARIA VILJANEN Työ & tekijä: Uusia asiakasryhmiä tavoittamassa AULI SAUKKONEN Dopinglinkistä terveysneuvontaa dopingaineista Toinen tieto: Lumihiutale Lääkäripäivät 2010 Mielekästä masennuksen hoitoa (kirja-arvio) NILS HOLMBERG Kuva puhuu, kun sanat loppuvat AULI SAUKKONEN Hyvän tiedon omena Antti Holopaiselle Henkireikä: Ikimetsän kutsu OIVI JOFFEL Kansi: THL:n arkisto Tiimi Päihdetyön erikoislehti, x 46. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN x Julkaisija A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki, p. (09) , fax (09) x Päätoimittaja Olavi Kaukonen, x Toimitussihteeri Auli Saukkonen, x Ulkoasu Kaija Savola x Toimitusneuvosto Pirkko Hakkarainen, Pekka Heinälä, Marja Holmila, Ulla Järvi, Olavi Kaukonen, Satu Lipponen, Katriina Pajupuro, Ilpo Salonen, Tapani Sarvanti (pj.), Kaija Seppä, Tuukka Tammi, Teemu Tiensuu x Tilaukset & osoitteenmuutokset Tuula Mäenpää, p. (09) , tilaushinta 25 euroa/vuosi x Ilmoitukset Auli Saukkonen, x Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2

3 OLAVI KAUKONEN pääkirjoitus Päihdehuolto 0900-yhteiskunnassa? Asiakkaiden segmentointi ja vastaavasti palvelujen tuotteistaminen on päivän sana. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti työ- ja elinkeinotoimistoja joulun alla niin, että toimistot jakavat asiakkaansa ryhmiin, joita palvellaan eritasoisesti. Intensiivistä palvelua annetaan muun muassa maahanmuuttajille, kansainväliseen työnvälitykseen, koulutusneuvontaan ja urasuunnitteluun. Tämä on ilmeisen hyvä asia. Ministeriön ohjeen mukaan TE-toimistojen asiakkaina on ihmisiä, joiden asioinnin katsotaan perustuvan lähinnä toimeentuloetuuden hakemiseen. Siihen segmenttiin luetaan ihmiset, jotka eivät ole TE-toimiston keinoin autettavissa. Tällä tarkoitetaan erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisia asiakkaita sekä työkyvyttömiä, joille ei ole onnistuttu löytämään työmarkkinatuelle vaihtoehtoista toimeentuloa. Näiden aktiivisen palvelun ulkopuolelle suljettujen henkilöiden rekisteriin merkitään numerokoodi Heidän asiointinsa tulee ministeriön ohjeen mukaan järjestää vähimmäisasiointina. Linjaus tuntuu rankemmalta kuin 1980-luvun maineikkaan työministerin Urpo Leppäsen esitys siirtää sosiaalisesti työrajoitteiset työhallinnon kortistosta toimeentulotukijärjestelmään. Ei Leppäsenkään esitys sisällöltään vallan reilu ollut, mutta se oli avoin poliittinen puheenvuoro. Kasvavan työttömyyden oloissa tapahtuva neutraalin oloinen asiakkaiden luokittelu työntää suhteellisen nopean virkamiesarvioinnin perusteella kaikkein vaikeimmassa asemassa olevan osan työttömistä asiakkaista kokonaan sivuraiteelle sekä palveluprosessista että poliittisesta keskustelusta. Suomessa on totuttu aivan erityisesti luottamaan julkishallinnon tasapuolisuuteen. Mutta onko tällainen luottamus muutoinkaan enää perusteltua? Rajoilla ollaan. Suomi on hiljalleen, eri hallinnonalojen vähittäisin sisäisin toimenpitein siirtynyt 0900-yhteiskuntaan, jossa kaikkein huono-osaisimmat kansalaiset segmentoidaan helposti pinnallisimman avun varaan kaikissa järjestelmissä. Tilalle ovat tulleet erilaiset määräaikaiset ohjelmat, joiden avulla yritetään paikata tätä kehitystä. Hyvinvointivaltiosta projektiyhteiskuntaan, toteavat tutkijat Pekka Sulkunen ja Kati Rantala parin vuoden takaisessa raportissaan. Päihdehuollon asiakkaat kuuluvat kiistämättä siihen ryhmään, joiden marginalisoitumisriski on erittäin suuri. Palvelututkimukset 1980-luvulta alkaen kertovat johdonmukaisesti, että asiakasvalikointi on terävöitynyt myös päihdehuollossa. Työn sisäisen erikoistumisen myötä päihdehuollosta on usein tullut niin korkeatasoista, että palveluilla ei juuri ole annettavaa niille, joiden sosiaalinen ja kognitiivinen kyvykkyys ei ole riittävä. Vääjäämättömänä seurauksena näyttää olevan, että yhteiskunnallisessa työnjaossa huono-osaisimmat päihdeongelmaiset ajautuvat tarpeettoman kovan kontrollin piiriin. Päihdehuollossa paheksumme tottuneesti yhteiskunnan syrjäyttäviä trendejä. Voisimme kuitenkin myös segmentoida itsemme 0900-yhteiskunnan reunalle: kehittämään sellaisia palveluja ja työmuotoja, jotka ottavat aikaisempaa paremmin huomioon huono-osaisimpien asiakasryhmien tuen ja kuntoutuksen tarpeen. Pitäisikö esimerkiksi mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa lähteä toteuttamaan aikaisempaa rohkeammin ja sisällöllisemmin? Tämän yhteistyön onnistuneisuutta ei mitata yhteisten organisaatioiden tai edes potentiaalisten yhteisasiakkuuksien määrällä, vaan niiden asiakkaiden tavoittamisella, jotka eivät nykyisin onnistu riittävällä tavalla pääsemään kummankaan järjestelmän piiriin. x

4 lyhyesti Pientä uudistusta Pitelet käsissäsi lievän uudistuksen kokenutta Tiimilehteä. Uutiset on siirretty lehden lopusta alkuun Lyhyesti-palstaksi. Niiden vanhalla paikalla viimeisellä sivulla käynnistyy uusi juttusarja, Henkireikä, jossa päihdetyössä toimivat esittelevät omaa keinoaan saada voimia arkiseen aherrukseen. Myös sisällysluettelosivua on muokattu uuteen uskoon. Olemme myös päivittäneet Tiimin tilausrekisterin vapaakappaletilauksia. Muun muassa A-klinikkasäätiön toimipaikat ovat halunneet muistaa tärkeitä yhteistyötahojaan Tiimin vapaakappaleella. Tervetuloa Tiimin lukijaksi! Tiimin osoitteenmuutoksia ja tilauksia ottaa vastaan Tuula Mäenpää A-klinikkasäätiön keskustoimistossa, p. (09) , Sähköisiin resepteihin siirrytään Turussa ja Kotkassa Kansallisen terveysarkiston nettisivut on avattu osoitteessa Sivujen kautta kansalaiset pääsevät katsomaan resepti- ja potilastietojaan, kun sähköinen resepti ja sähköinen potilastiedon arkisto on otettu käyttöön. Ensimmäiset sähköiset reseptit kirjoitetaan tänä vuonna Turun ja Kotkan piloteissa. Kettil Bruun -palkinto Klaus Mäkelälle Kahdestoista Kettil Bruun -palkinto on myönnetty professori Klaus Mäkelälle. Hänet tunnetaan kansainvälisesti arvostettuna yhteiskuntatieteellisen alkoholitutkimuksen uudistajana ja aktiivisena yhteiskuntakeskustelijana ja mielipidevaikuttajana aina 1960-luvulta lähtien. Palkitsemisperusteena on Klaus Mäkelän eläkevuosien aikainen yhteiskunnallinen aktiivisuus. Hän on tiedepoliittisena vaikuttajana antanut tärkeän panoksen tutkimuksen eettisten näkökohtien esillä pitämiseksi ja eettisten periaatteiden kehittämiseksi sekä yhteiskuntatieteissä että lääketieteessä. Eettisten asioiden ohella Mäkelän aktiivisuus on ulottunut myös sosiaalipoliittisiin kysymyksiin ja valtionhallinnon uudistushankkeiden puutteiden arvosteluun. Kettil Bruun -palkinto jaettiin nyt 12. kerran, ja palkintosumma on euroa. Alkoholia juotiin vuonna 2008 hieman vähemmän kuin vuonna Myös alkoholisairauksien määrä laski jonkin verran. Huumeidenkäytön tilanne on vakiintunut. Huumesairaudet ja -kuolemat ovat lisääntyneet, mutta muut huumeisiin liittyvät haitat ovat vähentyneet tai pysyneet ennallaan. Tiedot käyvät ilmi THL:n Päihdetilastollisesta vuosikirjasta A-klinikkasäätiön hallitukseen kaksi uutta jäsentä A-klinikkasäätiön valtuuskunta on valinnut A-klinikkasäätiön hallitukseen uusiksi jäseniksi johtaja Maritta Iso-Ahon Alko Oy:stä ja professori Kaija Sepän Tampereen yliopistosta. He korvaavat hallituksesta pois jääneet apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän ja sosiaali- ja terveystoimen asiantuntija Erkki Torpan. Hallituksen puheenjohtajana toimikaudella jatkaa YTM Aulikki Kananoja. Laaja materiaalipaketti Vinkkien uusilla nettisivuilla A-klinikkasäätiön terve ysja sosiaalineuvontapisteille on valmistunut uusi nettisivusto. Sivuilta löytyy muiden muassa laaja paketti huumehaittojen vähentämiseen liittyviä tietoiskuja ja materiaaleja. Aihealueita ovat esimerkiksi veriteitse tarttuvat taudit, päihteidenkäyttö, seksuaaliterveys sekä yliannostukset ja ensiapu. Sivut löytyvät osoitteesta Terveys- ja sosiaalineuvontapisteet ovat huumeita pistämällä käyttävien matalan kynnyksen palvelupaikkoja. A-klinikkasäätiön terveys- ja sosiaalineuvontapisteet toimivat Helsingissä, Espoossa, Hämeenlinnassa, Kotkassa, Kouvolassa ja Tampereella. Niiden nimenä Vinkki paitsi Tampereella, jossa nimenä on Nervi. Alkoholinkulutus ja huumeidenkäyttö tasaantuneet 2009 ja Huumetilanne Suomessa raportista. Alkoholia kulutettiin vuonna 2008 sadan prosentin alkoholina 10,4 litraa asukasta kohden. Kokonaiskulutus väheni 1,0 prosenttia eli 0,1 litraa asukasta kohden vuoteen 2007 verrattuna. Alkoholin kokonaiskulutus laskettuna jokaista 15 vuotta täyttänyttä suomalaista kohden oli 12,5 litraa sataprosenttista alkoholia. Huumetilanne Suomessa raportti on luettavissa ja tulostettavissa pdf-muodossa osoitteesta > Julkaisut > Verkkojulkaisut > Raportit. Päihdetilastollinen vuosikirja 2009 on luettavissa ja tulostettavissa pdf-muodossa osoitteesta aiheittain/paihteet/paihdetilastovuosikirja.htm.

5 Rudolf Westerholm Riippuvuusklinikka Tyynelä suuntaa avopalveluihin Riippuvuusklinikka Tyynelä on käynnistänyt avomuotoisiin palveluihin perustuvat riippuvuuksien kuntoutuspalvelut. Kuntoutusohjelmat on suunnattu päihdeongelmaisille ja peliriippuvuuksista kärsiville. Palvelut toteutetaan yksilö- ja perhetyönä, ryhmätoimintana ja kuntoutuskursseina. Palvelut pohjautuvat keväällä lakkautetun Tyynelän kuntoutuskeskuksen osaamiseen. Riippuvuusklinikan tukikohta on Pieksämäellä. Toiminta- alueena on Itä- ja Keski- Suomi, mutta tähtäimessä on valtakunnanlaajuinen toiminta. Riippuvuusklinikan kumppani Kehittämiskeskus Tyynelä on erikoistunut riippuvuustyön kehittämistoimintaan. Irti Huumeista ry 25-vuotiaaksi Valtakunnallinen kansalais- ja vapaaehtoisjärjestö Irti Huumeista ry vietti toimintansa 25-vuotisjuhlaa joulukuussa. Järjestön perustivat nuortensa huumeidenkäytön ahdistamat vanhemmat vuonna Nykyään Irti Huumeista ry:n koulutetut vapaaehtoiset toimivat 17 paikkakunnalla muiden muassa ehkäisevässä päihdeyössä välittämällä tietoa huumeista, riippuvuussairaudesta ja erityises ti huumeriippuvuudesta. Vapaaehtoiset toimivat asiakastapaamisissa, tu kihenkilöinä, ohjaten vertaistukiryhmiä ja päivystä en valtakunnallisessa palvelevassa puhelimessa. Suomi ohitti Tanskan alkoholinkulutuksessa Tilastojen mukaan vuonna 2008 Suomessa kulutettiin ensimmäistä kertaa enemmän alkoholia kuin missään muussa Pohjoismaassa. Perinteisesti alkoholia on kulutettu eniten Tanskassa. Vuonna 2008 alkoholin kokonaiskulutus eli tilastoitu ja tilastoimaton kulutus yhteenlaskettuna oli Suomessa 12,5 litraa 100 sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti laskettuna. Tanskassa se oli 11,7 litraa. Alkoholin tilastoitu kulutus oli Suomessa 10,3 litraa ja Tanskassa 10,7 litraa sata suomi tanska ruotsi norja islanti Alkoholijuomien tilastoitu ja tilastoimaton kulutus 100 %:n alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti Pohjoismaissa vuonna 2008 (litraa). lähde: pohjoismainen alkoholitilasto. *perustuu arvioon. prosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti laskettuna. Muissa Pohjoismaissa alkoholin tilastoitu kulutus oli vastaavasti 6,8 7,5 litraa. Väkevien alkoholijuomien osuus alkoholinkun tilastoimaton kulutus* n tilastoitu kulutus lutuksesta on Suomessa noin 26 prosenttia, kun muissa Pohjoismaissa se on prosenttia.

6 AULI SAUKKONEN x THL:n arkisto Säästöt syövät kokeellisen alkoholitutkimuksen Alkon laboratoriosta 1960-luvulla alkanut biolääketieteellinen alkoholitutkimus on kaikkien aikojen kriisissä. Säästösyistä tutkijoita on irtisanottu ja tutkimusta palvelevat rottakannat kutistuvat pakastetuksi perimäksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa esittelee työhuoneessaan lasista puhallettua rottaa, joka pitelee etukäpälissään koeputkea. Aikoinaan Alkon Fysiologisessa laboratoriossa työskenteli oma lasinpuhaltaja, joka teki vapaa-ajallaan kaikenlaisia koriste-esineitä. Se oli sitä aikaa. Nyt eletään toista aikaa. Alkon Fysiologinen laboratorio on muuttunut Kansanterveyslaitoksen Alkoholitutkimusyksiköksi, josta taas on tullut THL:n yksikkö. Nyt Helsingin Meilahdessa eletään hautajaistunnelmissa. THL kertoi marraskuussa 2009 irtisanovansa 81 työntekijäänsä. Irtisanomisista toistakymmentä kohdistuu yksikössä tehtävään biolääketieteelliseen alkoholitutkimukseen. Tukholmankadun toimitiloista THL luopuu toukokuun lopussa. Kun THL perustettiin, iloitsimme, että nyt saadaan alkoholitutkimuksen valtakunnallinen osaaminen yhteen. Sitten tuli näitä yllätyksiä. THL on tehnyt strategisen ratkaisun. Se ei katso voivansa panostaa kokeelliseen alkoholitutkimukseen. Kun raha ei riitä kaikkeen, pitää tehdä harvempia asioita, sanoo Kiianmaa. Meillä on ollut osaamista ja osaamiskeskus ja alan asiantuntijoita, jotka ovat pystyneet työskentelemään luonnontieteellisen alkoholitutkimuksen parissa. On syntynyt jatkuvuutta ja pysyvä organisaatio, jossa on ymmärretty näitä asioita. Tämä haihtuu. Toki silti jää monia tutkijoita, joiden työssä addiktiotutkimus on sivujuonteena. THL:n säästöohjelman mukanaan tuomat tapahtumat ovat koetelleet Tukholmankadulla. Tuntuu suorastaan traumaattiselta, sanoo Kiianmaa ja huokaa.

7 Ensimmäiset perinnöllisesti juopoilla rotilla tehtyjen tutkimusten tulokset julkaisi Kalervo Eriksson 1960-luvulla. Rottien perimä jää talteen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on tehty organisaatiouudistuksia sitä vauhtia, että Kiianmaan pitää katsoa tietokoneeltaan, minkä nimisessä THL: n yksikössä hän on nyt töissä. Yksikkö on nimeltään Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat, ja Kalervo Kiianmaa toimii sen esimiehenä. Uusi yksikkö keskittyy erilaisten riippuvuuksien ehkäisyyn. Jo ennen irtisanomisista ilmoittamista THL oli päättänyt luopua koe-eläintoiminnasta ja siirtänyt tämän Helsingin yliopistolle. Suomessa biolääketieteellisen alkoholitutkimuksen arvokkaana työkaluna viimeiset 40 vuotta on ollut kaksi rottakantaa, juopoiksi jalostetut AA-rotat ja raittiiksi jalostetut ANA-rotat. Rottia on syntynyt vastikään sadas sukupolvi. Rottakannat ovat palvelleet biolääketieteellistä tutkimusta. Koska rottakannoille ei ole enää THL: ssä käyttäjiä, niiden ylläpitäminen jatkuvasti ei ole taloudellisesti kannattavaa. Rottayksilöjen päivät ovat luetut, mutta niiden perimä jää talteen pakastettuina alkioina. Se näyttää meistä väistämättömältä ja ainoalta asialta, joka on tehtävissä ja pelastettavissa. Rottakantoja on mahdotonta siirtää koloniana maailmalle. Se on käytännössä eniten kustannuskysymys. Lisäksi kannat eivät ole puhdasta kauppatavaraa vaan henkinen resurssi, johon liittyy paljon osaamista, Kiianmaa sanoo. Alkoholitutkimusta varten jalostettuja rottia syntyy ja kuolee jatkuvasti. Niiden päivävahvuus on muutama sata. Minimivahvuus on 40 paria eli noin sata eläintä. Pareja pitää olla riittävästi, jotta rottakannat pysyisivät terveinä eikä niistä tulisi liian sisäsiittoisia.

8 Rottakannat eivät ole puhdasta kauppatavaraa vaan henkinen resurssi. Alkoholismia kannattaa tutkia rotilla Tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaa korostaa sitä hyötyä, joka rottakannoista on ollut suomalaiselle alkoholitutkimukselle. Konkreettinen esimerkki on tutkija David Sinclairin löydös naltreksonin merkityksestä juomisen vähentämisessä. Hän keksi sen rotilla. Siihen aikaan ajatus alkoholismin lääkehoidosta oli paljon vieraampi kuin nyt. Suomi on ollut Euroopan maista eturivissä kokeilemassa alkoholismin uusia hoitomenetelmiä. Kuten eräs kollega sanoi: nämä rottakannat kätkevät alkoholismin salaisuuden. Jalostustyön tuloksena juoppoihin rottiin on rikastunut erilaisia tekijöitä, jotka edistävät juomista. Raittiille rotille on käynyt vastaavasti. Uskomme, että niistä on löydettävissä paljon tekijöitä, joista on hyötyä alkoholiriippuvuuden ymmärtämisessä ja hoitamisessa. Tiede tuo uusia tuloksia ja yllätyksiä joka päivä. Emme voi tietää, minä päivänä tulee sellainen havainto, joka halutaan tarkistaa näillä rottakannoilla. Ihmisen alkoholismia on järkevää tutkia rotilla, Kiianmaa vakuuttaa. Se, mitä alkoholi ja huumeet saavat aikaan aivoissa, ilmenee rotilla samalla tavalla kuin ihmisillä. Myös elinvauriot ovat samanlaisia. Tiedetään esimerkiksi, että jos jokin lääkeaine ei vähennä rotan juomista, sitä on turha kokeilla ihmiselläkään. Alkoholiriippuvuuden tutkimusryhmä keväältä 2008, kun työpaikan nimi oli vielä Kansanterveyslaitoksen alkoholitutkimusyksikkö. Kuvassa (ylärivi vas.) Petri Hyytiä, Pirkko Johansson, Pia Bäckström, Heidi Kemppainen, Noora Raivio, Harri Nurmi, (alarivi vas.) Hanna Malinen, Päivi Lindfors, Leena Tanner ja Kalervo Kiianmaa. Uutta kotia ei ole löytynyt Biolääketieteelliselle alkoholitutkimukselle ja rottakannoille on etsitty Suomessa uutta kotia muiden muassa yliopistoista. Ongelmaksi on tullut raha, jota ei ole yliopistoillakaan. Laboratoriotutkimus on kallista. Se tarvitsee tiloja, laitteita ja teknistä tukihenkilöstöä. Suomalaisilla rottakannoilla on ollut myös maailmalla jatkuvaa kysyntää. Ensi kesänä rottia lähetetään Yhdysvaltoihin Indianapolikseen tilapäiseen tutkimuskäyttöön. Kiianmaa kertoo, että tutkijat ovat olleet itsekin hämmästyneitä siitä, kuinka rottakantojen käyttöarvo on säilynyt vuosikymmenestä toiseen. Ne ovat lähes vanhimpia tähän tarkoitukseen kehitettyjä kantoja maailmassa. Alkoholitutkimukseen on yritetty kehittää rottakantoja muuallakin, mutta samalla tavalla tutkijoita hyödyttävään malliin ei ole päästy. Aina on esiintynyt ongelmia. Tällä hetkellä rottakantoja käytetään Suomessa muiden muassa Suomen Akatemian vuoden loppuun saakka kestävässä addiktiotutkimusohjelmassa. Sovitut tutkimukset hoidetaan loppuun, mutta THL:n oman koetutkimuksen jatkosta esimerkiksi ensi vuonna ei ole tietoa. Se hämmästyttää, että alkoholin liikakäytöstä puhutaan jatkuvasti kansallisena terveysuhkana. Samalla ollaan ensimmäisenä purkamassa siihen liittyvää asiantuntemusta. Aaltoliikettähän tämä on. Esimerkiksi Kanadassa ARF:n (Alcohol Research Foundation) biologista alkoholitutkimusta ajettiin alas, mutta suunta on ollut takaisin päin. Aikansa kutakin. x Tero Pajukallio

9 THL on tehnyt strategisen ratkaisun. Se ei katso voivansa panostaa kokeelliseen alkoholitutkimukseen. THL:N ARKISTO Kalteva taso on ollut hyvä apuväline tutkittaessa rottien humalatilaa. Kuvassa Ritva Veini (oik.), Maija Sarviharju ja Pirkko Johansson tarkkailevat tutkittavan suoritusta vuonna Yhteiskunnallisesta tutkimuksesta nipistettiin vähän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteiskuntatieteellinen alkoholitutkimus selvisi laitoksen yt-neuvotteluista huomattavasti kokeellista alkoholitutkimusta vähemmällä, vaikka siltäkin nipistettiin. Säästövelvoite pystyttiin hoitamaan ilman irtisanomisia siten, että kaksi senioritutkijaamme siirtyi osaaikaeläkkeelle. Hieman pienemmillä resursseilla toimitaan, mutta velvoitteet ja projektit pystytään hoitamaan, selvittää THL:n Alkoholi ja huumeet -yksikön päällikkö Christoffer Tigerstedt. THL:n syntyessä Stakesin Alkoholija huumetutkimusryhmään entiseen Alkon Alkoholipoliittiseen tutkimuslaitokseen yhdistettiin Päihdetyöryhmä. Yksikkö joutui viime vuoden lopun yt-neuvottelujen tuloksena vähentämään noin 15 prosenttia henkilöstöresursseistaan. Myös Päihdetyö-ryhmä selvisi säästöistä ilman irtisanomisia. Nyt tehdyn organisaatiouudistuksen tuloksena Päihdetyö on jälleen irrotettu tutkimuspuolesta ja yhteiskuntatieteellinen alkoholitutkimus toimii nimellä Alkoholi ja huumeet -yksikkö (Alhu). Tosin päihdepalvelututkimus, jonne kuuluu esimerkiksi neljän vuoden välein tehtävä päihdetapauslaskenta, siirrettiin THL:n organisaatiossa muualle. Näin tutkimusyksikkö menetti kaksi tutkijaa. Tigerstedt ajattelee kokeellisen alkoholitutkimuksen tilannetta myötätunnolla. Siellähän ihmiset ovat useana vuonna saaneet kuulla, kuinka heidän tekemänsä työ on itse asiassa perustutkimusta, joka kuuluisi yliopistoille. Minusta se on vähän kaksipiippuinen juttu. Kyllä siellä on tuotettu myös sellaista tietoa, josta on suoraakin hyötyä. x

10 KRISTIINA KASTE & LIISA AHTEE x AA- ja ANA-rotat alkoholismin aivomekanismien selvittämisessä Suomalaisen päihdetutkimuksen huomattavimpiin saavutuksiin kuuluu jo lähes 50 vuotta jatkunut alkoholia vapaaehtoisesti nauttivien ja alkoholia välttävien rottien tutkimus. Rottakannat on valittu perustuen siihen, missä määrin ne vapaaehtoisesti nauttivat 10-prosenttista alkoholiliuosta veteen verrattuna. Nykyään AA-rotat (Alko, Alcohol) nauttivat noin 10 kertaa enemmän alkoholia kuin alkoholia kaihtavat ANA-rotat (Alko, Non-Alcohol). AA- ja ANA-rottien valinnan aloitti 1960-luvun alkupuolella Kalervo Eriksson Ole Forsanderin johtamassa Valtion Alkoholimonopolin (ALKO) Fysiologisessa laboratoriossa. Tähän mennessä niitä on tutkittu jo sadan rottasukupolven ajan. Suurin osa rottia koskevasta tutkimuksesta on suoritettu Suomessa mutta huomattava määrä myös Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Perimä ja päihderiippuvuus Päihderiippuvuuteen vaikuttavat tunnetusti ympäristöolosuhteet ja sosiaaliset tekijät. Laajat epidemiologiset tutkimukset kuitenkin todistavat, että myös perimällä on huomattava vaikutus siihen, kenestä tulee addikti (kuvio). On myös ilmeistä, että alkoholismi kuten muutkin päihde- ja huumeriippuvuudet perustuu pohjimmiltaan päihteiden ja huumeiden aivoissa aiheuttamiin muutoksiin. Farmakologisen ja neurobiologisen tutkimuksen myötä on alettu vähitellen saada selvyyttä aivoissa tapahtuvan muovautumisen yhteyteen addiktioon. Tämä tutkimus olisi lähes mahdotonta ilman addiktion eläinmalleja. Perimän merkitystä riippuvuuden synnyssä on selvitetty kehittämällä ja etsimällä huumeiden ja päihteiden vaikutusten suhteen erilaisia hiiri- ja rottakantoja. On esimerkiksi kehitetty rottakantoja, jotka poikkeavat toisistaan alkoholin humalluttavien vaikutusten suhteen. Varsinaista alkoholismin arvoitusta kuitenkin parhaiten lähestytään tutkimalla, mikä saa toiset Perimä Päihteiden vaikutukset aivoihin Ympäristö KUVIO. Päihderiippuvuuteen vaikuttavia tekijöitä juomaan, kun taas toiset eivät nauti alkoholia. Tässä suhteessa pisimpään tutkittu eläinmalli ovat AA- ja ANA-rottakannat. Nämä rotat olivat myös ensimmäiset alkoholin kulutuksen suhteen eroavat rotat, joiden aivojen toimintojen eroavuuksia tutkittiin. Niitä on sittemmin tutkittu usean vuosikymmenen ajan ja 1970-lukujen vaihteessa selvitettiin innokkaasti hermoärsytyksen välittäjäaineina aivoissa toimivien monoamiinien, 5-HT:n (serotoniinin), dopamiinin ja noradrenaliinin merkitystä käyttäytymisessä. Jo 1968 amerikkalaiset tutkijat Myers ja Veale havaitsivat, että alkoholin nauttiminen väheni, kun aivojen 5-HT-pitoisuutta pienennettiin estämällä sitä muodostavaa entsyymiä. Sen sijaan vähentämällä dopamiinin ja noradrenaliinin pitoisuuksia niitä muodostavaa entsyymiä estämällä ei mainittavasti muutettu etanolin nauttimista. Näiden havaintojen innoittamana Liisa Ahtee luvun alkuvuosina mittasi 5-HT:n ja dopamiinin pitoisuuksia AA- ja ANA-rottien aivoissa. Ensim- 10

11 THL:N ARKISTO Alkoholismin arvoitusta lähestytään parhaiten tutkimalla, mikä saa juomaan. mäiset havaitut eroavaisuudet olivat suuremmat 5-HT- ja dopamiinipitoisuudet alkoholia nauttivien AA-rottien aivoissa verrattuna alkoholia välttäviin ANA-rottiin. Sittemmin on kuitenkin todettu, ettei alttiutta alkoholismiin voi kytkeä yksinkertaisesti tietyn aivojen monoamiinin puutteeseen tai lisääntyneeseen pitoisuuteen. Peter Eriksson havaitsi jo 30 vuotta sitten, että ANA-rottien elimistöön kumuloituu asetaldehydiä alkoholin nauttimisen jälkeen. Asetaldehydi aiheuttaa epämiellyttäviä vaikutuksia, johon perustuu esimerkiksi disulfiraamin eli Antabuksen vaikutus. Lähes puolella Kiinan ja Japanin väestöstä on geneettinen häiriö, jonka vuoksi he eivät pysty hävittämään asetaldehydiä. Tämän geenivirheen on todettu tehokkaasti suojaavan alkoholismilta, koska sen omaavat henkilöt eivät pysty juomaan alkoholia ilman epämiellyttäviä seuraamuksia. Ilmeisesti AAja ANA-rottien alkoholikulutuksen ero ei kuitenkaan johdu tästä maksaentsyymien eroavaisuudesta. 15 vuotta sitten Petri Hyytiä ja David Sinclair osoittivat, että paitsi alkoholia, AA-rotat itseannostelevat myös enemmän kokaiinia ja morfiinin kaltaisesti vaikuttavaa opioidiagonisti etonitatseenia kuin ANA-rotat. Hiljattain Kristiina Kasteen väitöskirjatyössä osoitettiin mielihyvää mittaavan paikkahakuisuusmenetelmän avulla morfiinin ja kokaiinin aiheuttavan AA-rotissa mielihyvää merkittävästi pienempinä annoksina kuin ANA-rotissa. Ominaista ehdollistettu paikkahakuisuus -menetelmälle on koe-eläinten hakeutuminen siihen ympäristöön, jossa ne ovat toistetusti saaneet mielihyvää aiheuttavaa yhdistettä. On myös todettu, että kokaiini, morfiini ja nikotiini lisäävät liikehdintää AA-rotissa helpommin kuin ANA-rotissa. Näyttää siis siltä, että AA-rotat ovat yleisesti ANA-rottia alttiimpia eri päihdeaineille (alkoholi, kokaiini, opioidit, nikotiini). Dopamiini, opioidit ja mielihyvä Merkittävässä osassa riippuvuuden synnyssä erilaisia päihteitä ja huumeita kohtaan on näiden aineiden ainakin aluksi aiheuttama mielihyvä. Keskiaivojen substantia nigrasta ja ventraalitegmentaalialueelta striatumiin ja aivojen limbisille alueille projisoituvat dopaminergiset hermoradat ovat keskeisiä niin tapaoppimisessa kuin mielihyvän tuntemuksen ja motivaation säätelyssä. Dopaminergiset hermoradat säätelevät myös motoriikkaa ja mielialaa, ja näiden toimintojen on arveltu läheisesti kytkeytyvän toisiinsa. Dopamiini itse suoraan accumbens-tumakkeeseen annettuna aikaansaa mielihyvää. Tiedetään myös, että luontaiset ärsykkeet, kuten syöminen, seksualiteetti ja jopa äidinrakkaus aktivoivat aivoissa dopaminergisiä mielihyvämekanismeja. Mielihyväjärjestelmän toiminta on tärkeä elämää ylläpitävä ja jatkava tekijä. Valitettavasti niin alkoholi, tupakan nikotiini kuin huumausaineetkin pystyvät hyväksikäyttämään tätä palkitsemisjärjestelmää. Riippuvuutta aiheuttavat yhdisteet lisäävät joko suoraan tai epäsuorasti dopamiinin vapautumista aivoissa. Mielihyväjärjestelmän voimakas aktivaatio päihteelle altistuttaessa saa aivot uskomaan, että ärsyke on elintärkeä, jopa tärkeämpi kuin luonnolliset palkitsevat asiat. Päihderiippuvuutta siis säätelevät samat mekanismit kuin elämälle välttämätöntä positiivisesti motivoitua käyttäytymistä eli viettejä. Mielihyvän tavoittelu kemiallisten aineiden avulla on ominaista myös eläimille. Lisäksi käyttäytymistä ja mielihyvää säätelevä aivojen palkitsemisjärjestelmä on säilynyt evoluutiossa hyvin samankaltaisena luoden näin pohjan riippuvuuden eläinmallien käytölle luvulla Aapo Honkanen ja Janne Mikkola selvittivät, onko AA- ja ANA-rottien dopamiiniratojen herkkyydessä kokaiinille eroja. Aapo Honkanen havaitsi, että toistetun kokaiinin annon myötä AArotat herkistyivät enemmän kokaiinin motoriikkaa stimuloiville vaikutuksille kuin ANA-rotat. Janne Mikkola osoitti, että samanaikaisesti vahvistuvat myös kokaiinin dopamiinin vapautumista lisäävät vaikutukset. Dopamiinin vapautumisen lisääntyminen näytti siis selittävän motoriikkaa stimuloivien vaikutusten herkistymisen AA-rotissa. Dopamiinihermojärjestelmän herkistymisen taustalla olevaa mekanismia ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta. 11

12 Puuttuminen mielihyvämekanismien toimintaan saattaa aiheuttaa vakavia häiriöitä, kunnes löydetään entistä spesifisempiä, vain tietyn häiriön aiheuttavia muutoksia. Alkoholismin lääkkeinä käytettävien naltreksonin ja nalmefeenin vaikutus perustuu alkoholin mielihyvävaikutuksia välittävien μ-opioidireseptorien salpaamiseen. Opioidijärjestelmien merkitystä ja eroja AA- ja ANA-rottien aivoissa ovat selvittäneet Kalervo Kiianmaa ja Esa Korpi kollegoineen. AA- ja ANA-rottia tutkittaessa on havaittu AA-rottien tietyissä aivojen alueissa enemmän μ-opioidireseptoreita kuin ANA-rottien vastaavissa alueissa. Myös endogeenisten opioidipeptidien vapautumisessa on eroja AA- ja ANA-rottien välillä. Aapo Honkanen, Janne Mikkola ja Sami Ojanen selvittivät väitöskirjatöissään, eroavatko AA- ja ANA-rotat myös morfiinin vaikutusten suhteen. Morfiini stimuloi pieninä annoksina (1 3 mg/kg) selvästi enemmän AA-rottien kuin ANA-rottien motoriikkaa, ja dopamiinin vapautumista tarkasteltaessa dopamiiniratojen herkkyys morfiinille on suurempi AA-rotissa kuin ANA-rotissa. Sanna Soini havaitsi väitöskirjatyössään morfiinin AA-rotissa aiheuttaman stimulaation korreloivan opioidireseptorien toiminnan aktivoitumiseen. Myös tietyt aivojen mielihyväalueiden glutamaattivälitteiset radat aktivoituvat AA-rotissa herkästi morfiinin vaikutuksesta. Dopamiinijärjestelmät keskeisiä Tämänhetkisen tiedon perusteella ajatellaan, että keskeisenä tekijänä päihderiippuvuuden synnyssä on toistuvan päihdealtistuksen aiheuttama aivojen dopamiinijärjestelmien toiminnan muovautuminen. Muutosten geenien ilmentymisessä on esitetty olevan tärkeä osa hermojärjestelmien muovautumista. Geenien ilmentymistä puolestaan säätelevät mm. transkriptiotekijät, joita on lukuisia. Transkriptiotekijä CREB:n on havaittu osallistuvan dopamiinineuronien säätelyyn. Viime vuosina on enenevässä määrin ryhdytty selvittämään myös transkriptiotekijä deltafosb:n merkitystä dopamiinineuronien toiminnan säätelyssä luvulla Kristiina Kaste selvitti väitöskirjatyössään AA-rottien dopamiiniratojen suuremman herkistymisen geneettistä perustaa tarkastelemalla transkriptiotekijöiden deltafosb ja CREB ilmentymistä AA- ja ANA-rottien aivoissa. Väitöskirjatyössä havaittiin, että vaikka ilmentymisessä tapahtuvat muutokset eivät yksiselitteisesti selitä herkistyneitä käyttäytymisvasteita kaikille päihteille, päihteiden tai geneettisten tekijöiden aikaansaama kohonnut deltafosb:n ilmentyminen tai vähentynyt CREB:n aktivoituminen tietyillä aivoalueilla todennäköisesti osaltaan lisää alttiutta päihteiden vaikutuksille. Tutkimus luo edellytyksiä paremmalle lääkehoidolle Päihteiden hermojärjestelmien toiminnassa aiheuttamien muutosten ymmärtäminen ja niitä säätelevien geneettisten tekijöiden kartoittaminen luo edellytykset tehokkaamman lääkehoidon kehittämiselle niin alkoholismiin kuin muihinkin riippuvuussairauksiin. AA- ja ANA-rotat osoittavat, että eri päihdeaddiktioiden hermostollisissa taustamekanismeissa on merkittäviä yhtäläisyyksiä ja että ainakin muutokset dopamiini- ja opioidihermojärjestelmien toiminnassa liittyvät addiktion taustalla olevaan hermostolliseen muovautumiseen. Alkoholismin lääkehoito on kuitenkin tänä päivänä edelleen varsin vajavaista, vaikka alkoholismin neurobiologiasta tiedetään jo varsin paljon. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että mielihyvämekanismit, joiden häiriöt ovat alkoholismin taustalla, ovat olennaisia toimintojemme säätelijöitä. Puuttuminen mielihyvämekanismien toimintaan saattaa aiheuttaa vakavia häiriöitä, kunnes löydetään entistä spesifisempiä, vain tietyn häiriön aiheuttavia muutoksia. Molekyylibiologian avulla käyttäytymistä säätelevien neurokemiallisten mekanismien perusta on alkanut selvitä yhä yksityiskohtaisemmin. Niinpä AA- ja ANA-rottien välisten neurokemiallisten ja molekyylibiologisten erojen kartoittaminen ja ymmärtäminen on mitä keskeisintä tutkimusta pyrittäessä löytämään tehokkaita lääkkeitä alkoholismiin ja muihin päihderiippuvuuksiin. x Liisa Ahtee on Helsingin yliopiston farmakologian emeritaprofessori. Hänen päätutkimusalansa on ollut päihteiden vaikutukset aivoihin. FaT Kristiina Kaste työskentelee yliproviisorina sosiaalija terveysministeriön alaisessa Lääkkeiden hintalautakunnassa. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena vuonna 2009 oli transkriptiotekijä deltafosb:n merkitys päihderiippuvuudessa. Kirjoittajat haluavat kiittää Alkoholitutkimussäätiötä tuesta. 12

13 ESA ÖSTERBERG x Italiassa alkoholin kulutus puolittunut Seuraako Suomi Italian esimerkkiä? Italiassa alkoholin kulutus on ollut viime vuosikymmeninä laskevaa. Suomessa suunta on ollut ylös päin. Miksi Italiassa juodaan nyt vähemmän? Voisiko Suomi seurata Italian kehitystä? Vuonna 1960 suomalaisten alkoholin kulutus tilastoimaton alkoholi mukaan luettuna oli 100 prosentin alkoholiksi muutettuna noin 2,6 litraa asukasta kohti. Samaan aikaan italialaiset kuluttivat alkoholia tilastojen mukaan 13,1 litraa asukasta kohti. Vuonna 2006 asukaslukuun suhteutettu alkoholin kulutus oli Suomessa noussut noin 10,3 litraan, kun se Italiassa oli alentunut 8,8 litraan (kuvio 1). Alkoholin kulutuksen kasvua Suomessa ei voi pitää yllättävänä, kun otetaan huomioon taloudellinen kasvu, alkoholin saatavuuden lisääntyminen ja muut yhteiskunnan muutokset. Italiassakaan alkoholin kulutuksen kehitys ei ole poikkeavaa: useimmissa Euroopan puolella olevissa Välimeren viinintuottajamaissa alkoholin kokonaiskulutus ja erityisesti viinin kulutus on alentunut viimeisten 3 4 vuosikymmenen aikana, Ranskassa jo 1950-luvulta lähtien. Myös monissa muissa teollisuusmaissa alkoholin kokonaiskulutuksen kasvuvaihe päättyi 1970-luvun puolenvälin tienoilla, minkä jälkeen kulutus on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Mikä on selitys alkoholin kulutuksen puolittumiselle Italiassa samana ajanjaksona, kun kulutus Suomessa nelinkertaistui? Ennakoiko alkoholin kulutuksen aleneminen useissa Euroopan maissa samansuuntaisen kehityksen käynnistymistä myös Suomessa lähitulevaisuudessa? Taustalla yhteiskunnan muutokset Vaikka alkoholin kulutuksen kehitystä eivät selitä yksinomaan alkoholipoliittiset toimet, alkoholin fyysisen saatavuuden, alkoholiverojen ja monien liikennejuopumusta rajoittamaan pyrkivien toimien on osoitettu tehokkaasti vaikuttavan alkoholin kulutukseen. Siksi ensimmäinen huomio on, että alkoholin kulutuksen aleneminen Italiassa ei perustu valtiollisen alkoholikontrollipolitiikan selvään tiukentumiseen. Alkoholikontrolli on toki tiukentunut Italiassa jonkin verran, mutta sekin ajoittuu 1900-luvun loppupuolelle. Italiassa alkoholin kulutus on ennen muuta viinin kulutusta (kuvio 2). Kun oluen kulutus on viimeisten vuosikymmenien aikana lisääntynyt ja väkevien alkoholijuomien kulutus pysynyt suurin piirtein ennallaan, kokonaiskulutuksen vähenemistä selittää viinin kulutuksen huomattava lasku. Nykyään viinin osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on hieman yli 70 prosenttia, kun se 1960-luvun alussa oli yli 90 prosenttia. Italialaisten tutkijoiden mukaan olennaisimmat selitykset viinin kulutuksen huomattavalle alenemiselle löytyvät italialaisen yhteiskunnan muutoksista. Väestö on siirtynyt maaseudulta kaupunkeihin ja maataloudesta teollisuuteen ja palveluihin. Muita olennaisia muutoksia ovat koulutustason nousu, n olut n viini n siideri ja ld-juomat n väkevät n tilastoimaton KUVIO 1. Alkoholin tilastoitu kulutus Italiassa ja Suomessa vuosina litroina 100 %:n alkoholina asukasta kohti. italia suomi KUVIO 2. Alkoholin kokonaiskulutus eriteltynä tilastoituun ja tilastoimattomaan kulutukseen Suomessa (vasen pylväs) ja Italiassa vuonna 2006 litroina 100 %:n alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Tilastoitu kulutus on jaoteltu juomaryhmittäin. 13

14 Alkoholin kulutuksen vähenemistä Italiassa selittää viinin kulutuksen huomattava lasku. naisten lisääntynyt osallistuminen työelämään sekä muutokset ajankäytössä ja ruokailutottumuksissa. Kun Suomessa maan sisäinen muuttoliike toi kansalaisia kuivalta maaseudulta kosteampiin kaupunkeihin, Italiassa muutos toi kosteamman maaseudun asukkaita kuivempiin kaupunkeihin. Suomessa alkoholin ja erityisesti viinien juomisesta tuli modernin elämäntavan ilmaus, kun taas Italiassa viinien kulutus leimautui osaksi vanhaa takapajuista elämäntapaa. Italiassa viiniä käytetään ennen muuta ruokajuomana. Päivän tärkein ateria on ollut ja on vieläkin lounas. Naisten lisääntynyt osallistuminen työelämään on merkinnyt, että yhä useammassa perheessä lounaan valmistaja on siirtynyt kotoa työpaikalle. Vastaavasti teollisuudessa ja palveluissa mahdollisuus käydä lounastamassa kotona ja varsinkin viettää siestaa lounaan jälkeen on vähentynyt, joten myös kotona syötävän lounaan kysyntä on vähentynyt. Ja kun kotona ei enää syödä lounaita yhtä paljon kuin aiemmin, lounaan yhteydessä ei kulu viiniä samassa määrin kuin ennen. Suomi tuskin seuraa Välimeren maiden esimerkkiä Matkustajien alkoholintuontikiintiöt muista EUmaista saavuttaessa poistettiin Suomessa vuoden 2004 tammikuussa. Maaliskuussa alennettiin alkoholiveroja keskimäärin 33 prosenttia ja toukokuussa Virosta tuli EU:n jäsen. Vuonna 2004 alkoholin kulutus nousi Suomessa 10,4 litraan asukasta kohti. Se on sen jälkeen pysynyt suurin piirtein ennallaan. Alkoholin kulutuksen kasvun laantumiseen ja lievään alenemiseen ovat myötävaikuttaneet alkoholiveron kolme noin 10 prosentin korotusta vuosien 2008 ja 2009 alussa ja lokakuussa 2009 sekä taloudellinen lama. Nämä tekijät painavat alkoholin kulutusta alaspäin myös vuonna Alkoholin kulutuksen ulkomaiseen kehitykseen ja suomalaisen nuorten juomatapojen kehitykseen vedoten on myös esitetty, että alkoholin kulutus olisi Suomessa saavuttanut lakipisteensä ja kääntyisi lähitulevaisuudessa pysyvämpään laskuun. Se että Italian, Portugalin, Ranskan ja Espanjan laskeva alkoholin kulutus tarttuisi myös Suomeen on silti erittäin epätodennäköistä, koska näissä maissa kulutuksen lasku perustuu ruokajuomana käytetyn viinin kulutuksen alenemiseen. Viini korvataan ruokajuomana yhä useammin vedellä. Suomessa viinin kulutus on varsin vähäistä, eikä sitä juurikaan käytetä ruokajuomana. Suomessa viinin kulutusta on viime vuosikymmeninä hallinnut kasvava trendi. Silti viinin kulutuksen taso on Suomessa yhä suhteellisen vaatimaton Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna. Vesi on myös meillä tullut yhä suositummaksi ruokajuomaksi, mutta se ei ole syrjäyttänyt viiniä vaan maitoa. Jos Suomea Välimeren viinimaiden sijasta verrataan sellaisiin Keski-Euroopan olutmaihin kuin Irlantiin, Iso-Britanniaan, Tsekin tasavaltaan tai Baltian maihin, huomaamme olevamme joukossa, jossa alkoholin kulutus on kasvanut viime vuosikymmeninä. Lisäksi näissä maissa asukasta kohti laskettu alkoholin kulutus on litran pari Suomea korkeammalla tasolla. Tärkeämpää kuin vertailla Suomea suoraviivaisesti eri maihin on lähteä siitä, että Suomessa alkoholijuomia kulutetaan etupäässä vapaa-aikana seurustelun ja hauskanpidon yhteydessä sekä humaltumistarkoituksessa. Humalajuomisen osuus ja humalakulutuksen merkitys ei tutkimusten mukaan ole Suomessa vähentynyt. Myös vapaa-aika tulee tulevaisuudessa pikemminkin lisääntymään kuin vähenemään. Ei ole myöskään näkyvissä erityisiä merkkejä siitä, että alkoholin saatavuus yleensä ja erityisesti alkoholin saatavuus vapaa-ajan toimintojen yhteydessä tulisi vähenemään. Voi arvella, että kun taloudellinen lama on ohi ja kuluttajien käytettävissä olevat tulot alkavat taas kasvaa, alkoholin kulutus kääntyy Suomessa jälleen lievään kasvuun. On myös mahdollista, että viinimaiden aleneva kulutus kääntyy ennen pitkää lievään nousuun, koska esimerkiksi Italiassa viinin kulutuksen lasku yhdistyy oluen kulutuksen lisääntymiseen. Tämä viittaa siihen, että alkoholin käyttö on yleistymässä vapaa-ajan toimintojen yhteydessä. Lisäksi Etelä-Euroopan maista tulee yhä useammin viestejä, joiden mukaan pohjoisen juomatavat olisivat tarttumassa etelän nuoriin. x LÄHTEET: Allaman Allamani & Franca Beccaria (eds.): Special issue on alcohol in Italy. Contemporary Drug Problems 2/2007. Thomas Karlsson (toim.): Suomen alkoholiolot luvun alussa. Kulutus, haitat ja politiikka. THL:n raportti 15/2009. Myös internetissä: > Julkaisut > Verkkojulkaisut > Raportit. Osservatorio Permanente sui Giovani e l'alcool. Italians and Alcohol. Consumption, Trends and Attitudes. 5th Doxa National Survey Esa Österberg työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. 14

15 JUKKA HEINONEN heinonen HÄPEÄSTÄ Olen lehtitietojen varassa, mutta viime tuotantokaudella televisiossa on tiemmä pyörinyt sarja, jossa osallistujat paljastivat suoraan ruudussa jonkun salaisuutensa. Jotkut paljastukset olivat olleet sitä luokkaa, että he olivat saaneet potkut työstään. Tuo on astetta räväkämpi kuin se takavuosien formaatti, jossa tuiman oloinen juontaja potki pois kilpailijoita olet heikoin lenkki -evästyksin. Mutta vain tv-ruudusta. Minua askarruttaa se, mikä saa osallistujat hakeutumaan tilanteisiin, joissa ohjelmien juontajat julkisesti nolaavat heidät, tai mikä vielä parempaa, osallistujat tekevät sen ihan itse. Olettaisi heidän kokevan häpe än tunteita. Julkisen häpäisemisen perinne on ikiaikainen. Kun aikanaan ihmiset vietiin pakolla kirkonmäen jalkapuuhun töllisteltäviksi, nyt he hakeutuvat sinne itse. Esikarsinnat osoittavat, miten kovaa kilpaa noista jalkapuupaikoista käydään. Narsismista on tullut huolettomasti roiskittu termi, jolla selitetään milloin mitäkin. Tuolle käyttäytymishäiriölle on tyypillistä perusteettoman suurellinen itsetunto ja varmuus oikeudesta erioikeuksiin, ihailuun ja toisten nöyryyttämiseen. Erityisen vankkaa on usko omaan oikeassa olemiseen. Ehkä noita piirteitä löytyy näihin ohjelmiin hakeutujistakin. Voidaan tietysti sanoa, että tosi-tv ei ole totta vaan käsikirjoitettua viihdettä, eikä sitä tule ottaa ollenkaan vakavasti. Uudenlaista medialukutaitoakin pitäisi kuulemma opetella. Tosi-tv:n suosiossa voi kuitenkin olla kyseessä yksilötason ilmentymiä mutkikkaampi kokonaisuus. Jotkut kirjoittajat puhuvat häpeän katoamisesta ja pitävät sitä merkittävänä kulttuurimuutoksena. On samantekevää, puhutaanko minusta pahaa vai hyvää, kunhan puhutaan ja olen näkyvillä. Andy Warholilta on peräisin ajatus jokaisen tavoitteena olevasta viidentoista minuutin kuuluisuudesta. Häpeän katoamisella voi olla suuria seurauksia. Se asettaa oman itsensä hyväksymiselle helposti kohtuuttomia vaatimuksia: olenko kelvollinen vasta sitten kun olen unelmien poikamies, karismaattinen idols-persoona ja sopeudun mukisematta mitä inhottavimpiin tilanteisiin? Elämä ihan taviksena olisi surkeaa. Tärkeäksi tulee muokkautua muista erottuvaksi huippuyksilöksi, ja sitä avittaa kanssakulkijoiden raaka arvosteleminen. Kannattaa pitää mielessä monien filosofien esittämä näkemys, jonka mukaan kulttuuri syntyy kyvystä venyttää pitemmäksi herätteen (tarpeen) ja sen tyydytyksen välistä aikaa. Häpeän ja merkityksettömyyden tunteiden liudentumisella on tietysti paljon myönteisiä seurauksia. Päihdeongelmista ja monista muista aikanaan täysin torjutuista häpeän aiheista on tullut avoimemmin esille otettavia keskustelunaiheita. Hyvä niin. Vai onkohan tilanne parantunut? Näyttää joskus siltä, että vaikeuksien käsittelylle asetetaan myös reippaita tulosodotuksia: pitää erota hyvinä ystävinä, selvitä pohjattomasta masennuksesta alta kuukauden, toeta haudan partaalta äkkiä maratontreeneihin ja milloin mitäkin. Vain nyhveröt jäävät pitempään vaivojaan vatvomaan. Myönteiset esimerkit ovat tärkeitä, mutta kannustamisen ja tuloksellisuusvaatimuksen asettamisen välinen raja on hiuksenhieno. Saattaa olla niinkin, että puhuminen tosielämän usein kroonisista ongelmista ja häpeän kokemuksista voi vaikeutua, kun vertailukohteena on virtuaalielämän soljuva ongelmanratkonta. Elämä kuitenkin toteutuu hömppämallien ulkopuolella, ja sen ratkaisemattakin jäävät ristiriidat ansaitsevat monimuotoisen kunnioittavaa kohtelua. Tarkoitan tällä sitä samaa, jonka Boris Pasternak osasi tiivistää yhteen säkeeseen: Ei elämää kuin peltoa voi ylittää. x Sosiologi Jukka Heinonen työskentelee projektipäällikkönä Takuu- Säätiössä. 15

16 MARIA VILJANEN x Suomi ikääntyy vauhdilla. Kun nyt joka kuudes suomalainen on yli 65-vuotias, 20 vuoden kuluttua sitä on jo joka neljäs. Alkoholinkäyttö on yleistynyt ikääntyneillä. Palveluita tulisi olla tarjolla myös päihdeongelmaisille ikäihmisille. Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet KAIJA SAVOLA Varsinkin vuosina syntyneet ikäluokat ovat erittäin suuria. Suurten ikäluokkien elinaikana elintaso ja koulutustaso ovat nousseet ja kaupungistuminen on ollut hyvin voimakasta. Myös alkoholin juomatavat ovat muuttuneet vuotiaiden alkoholinkulutus on lisääntynyt merkittävästi, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2008 tekemästä juomatapatutkimuksesta. Alkoholin vaikutukset ikääntyneillä ovat ehkä vielä yksilöllisempiä kuin työikäisillä. Iän myötä elimistö vanhenee, mikä tarkoittaa useita fysiologisia muutoksia. Osa meistä ikääntyy siten, että toimintakyky ja hyvä fyysinen kunto säilyvät hyvänä pitkään. Toiset joutuvat jäämään eläkkeelle alle 60-vuotiaana. Krooniset sairaudet, kulumat ja tukielinvaivat lisääntyvät iän myötä ja vaativat hoitoa ja lääkitystä. Toimintakyvyn lisäksi koettuun elämänlaatuun vaikuttaa hyvin paljon henkinen hyvinvointi. Ikäihminen on ehtinyt kokea elämässään enemmän menetyksiä kuin nuori. Myös suuret elämänmuutokset sairaudet, eläkkeelle jääminen, liikuntakyvyn rajoittuneisuus, tulojen pieneneminen ja oman elämän läpikäyminen saattavat aiheuttaa ahdistusta ja pahimmassa tapauksessa masennusta. Lääkkeet ja alkoholi Jatkuvasti kehittyvän lääketieteen, paremman ravitsemuksen ja parantuneen yleisen hygienian ansiosta suurin osa suomalaisista elää paljon pidempään kuin ennen. Lääkkeet ovat usein pitkäikäisyyden salaisuus, mutta toisaalta osa syö niitä runsaasti. Tasapainottelu lääkkeiden sopivan määrän kanssa on vaikeaa mutta ei asiantuntijoiden mielestä mahdotonta. Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutusta ikääntyneillä ei ole juuri tutkittu. On kuitenkin tehty paljon tutkimuksia, jotka liittyvät läheisesti aiheeseen ja joista voi myös tehdä johtopäätöksiä. On tiedossa, että emme tunne lääkkeiden yhteisvaikutuksia riittävästi ja että yhteisvaikutukset saattavat olla hyvin yksilöllisiä. Tiedämme myös, että ikääntyneet käyttävät paljon keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä sekä uni-, mieliala- ja rauhoittavia lääkkeitä. Ikääntyneet juovat alkoholia enemmän kuin aiemmin. Ikääntyneiden fysiologia ja psyyke kestävät alkoholia heikommin kuin nuoremmilla. Kun lääkäri pohtii potilaan kanssa lääkitystä, myös alkoholinkäyttö tulisi ottaa puheeksi. Esimerkiksi vahvojen kipulääkkeiden kanssa ei ole suotavaa käyttää alkoholia, eikä ainakaan runsaasti. Lääkkeet ja alkoholi vaikuttavat hyvin eri tavoin riippuen siitä, juoko henkilö jatkuvasti paljon vai satunnaisesti. Myös vähäiset määrät alkoholia saattavat aiheuttaa yllättävän dramaattisia yhteisvaikutuksia. Jos alkoholinkäyttöä ei pystytä tunnistamaan, esimerkiksi verenohennuslääkitys saattaa tuottaa suuria hoidollisia ongelmia. Kotihoidon ja omalääkärin olisi syytä vaihtaa tietojaan tämänkaltaisissa tilanteissa, 16

17 sillä kotihoito yleensä on tietoinen asiakkaidensa alkoholinkäytöstä. Kotihoito kohtaa vaikeimmat ongelmat Vanhustenhuolto kärsii työvoimapulasta, eikä yhtä vanhusta kohden ole välttämättä runsaasti aikaa. Työntekijöillä on vain hyvin vähän tai ei lainkaan päihdeosaamista. Heillä on kuitenkin paljon osaamista ihmisten kohtaamisessa ja he yleensä tuntevat hyvin asiakkaansa. Usein kotihoito kohtaa vaikeimmat ongelmat. Muissa palveluissa voidaan kieltäytyä ottamasta päihdeongelmaista vastaan, mutta koti on se viimeinen paikka, jossa ikääntynyt voi olla. Toisaalta kokemuksia on myös siitä, että ikääntynyt päihdeongelmainen ei saa aina apua edes kotihoidolta. Useat kotihoitotiimit kohtaavat viikoittain päihdeongelmaisia. Useimmat heistä ovat monisairaita ja heillä on yleensä myös mielenterveyden ongelmia. Kotihoito on usein erittäin huolissaan siitä, miten ja mitä lääkkeitä voi antaa tällaiselle henkilölle. Mitä pitäisi tehdä? Mitä voitaisiin tehdä, jotta ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet eivät olisi vaarallinen yhdistelmä? Ehdotukseni perustuvat Liika on aina liikaa -projektin kokemuksiin neljän vuoden kehittämistyön ajalta. Ensiksikin näistä aiheista tulee puhua ja keskustella, ne eivät saa olla tabu. Edistystä on tapahtunut. Vanhustenhuollossa on jo useamman vuoden puhuttu ylilääkityksen ongelmasta ja nyt myös alkoholin vaikutus on tullut keskusteluun mukaan. Olisi aika tuoda esille useammanlaista ikääntymisen kuvaa. Kun jo vuosisatoja on tiedetty, etteivät ihmiset ikäänny samalla tavalla, myös yhteiskuntasuunnittelun ja palveluiden tulisi ottaa se huomioon. Alkoholinkäytöstä ja hoitomuodoista tarvitaan ikäerityistä tutkimustietoa, joka ottaa huomioon yksilöiden erilaisuuden ja erilaiset tarpeet. Sektorien välistä yhteistyötä on lisättävä. Tätä korostetaan joka paikassa, mutta sen tekeminen todeksi on vaativaa ja pitkäjänteistä työtä. Ei ole ihan yksinkertaista tuoda eri sektoreiden työntekijöitä yhteen ja saada kaikkia puhumaan samaa kieltä ainakaan heti. Mutta yhteistyö on välttämätöntä ja usein palkitsevaa. Päihdeongelmainen vanhus ei voi olla vain kotihoidon asiakas. Haasteellisten asiakkaiden kohdalla vanhustyön on tehtävä yhä enemmän sektorirajat ylittävää työtä ja lisättävä myös omaa päihdeosaamista. Myös päihdeammattilaisten gerontologista eli vanhenemisen tutkimuksen tietämystä on lisättävä ellei muusta syystä, niin ainakin siksi, että vanhustyön kanssa tehtävä yhteistyö helpottuisi. Päihdetyössä olisi muutenkin mietittävä, millaisia eroja eri-ikäisten ihmisten kanssa tehdyssä päihdetyössä voisi olla. Joissakin tapauksissa päihdetyön on mentävä sinne missä asiakas on, jos tämä ei syystä tai toisesta pysty tulemaan päihdetyön luokse. Tulisi kehittää ikääntyneille suunnattuja päihdetyön muotoja, joissa on otettu huomioon yksilön elämän kokonaisvaltaisuus. Tarvitaan jalkautuvia työmuotoja, kuntouttavaa työotetta ja ikääntyneiden kuntoutuskursseja, joissa on huomioitu myös päihde- ja mielenterveyskuntoutus. Tarvitaan myös kuntoutumista tukevia, yhteisöllisiä vertaistoimintamuotoja, kuten päivätoimintaa, vertaisryhmiä ja tuettua asumista. Ikääntyneille suunnattua ehkäisevää päihdetyötä tulisi kehittää. Tarvitaan asiallista tiedotus- ja oma-apumateriaalia, neuvontapalveluja ja varhaisen puuttumisen eri muotoja. Työikäisille suunnatut ehkäisevän työn muodot eivät saavuta ikääntyneitä. Päihdeongelma ei saa olla este saada apua, hoitoa ja hoivaa. Jos perustason kotihoito ei pysty antamaan näitä palveluja, on keksittävä muita työtapoja. Ikääntyneitä päihdeongelmaisia ei saa jättää oman onnensa nojaan asuntoihinsa tai pahimmassa tapauksessa kadulle. Yhteiskuntamme on kohdeltava kaikkia kansalaisina, joilla on ihmisoikeudet elämän loppuun saakka. Päihdeongelma ei saa olla syy riisua näitä oikeuksia kansalaisilta, jotka eivät osaa puolustaa omia oikeuksiaan. Vanhenevien ihmisten palvelujen tulisi olla paljon muutakin kuin sairauksien hoitoa. Tämä on nähdäkseni päihdetyön ydintä. Pitäisi auttaa ja tukea yksilöä kokonaisuutena; ihmisten omien voimavarojen löytymistä on mahdollista vahvistaa kaikenikäisenä. Tämä on paljon tärkeämpää ja vähintään yhtä vaikeaa kuin hoitaa päihdeongelmaa. x LÄHTEET: Mauri Aalto & Antti Holopainen: Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito. Duodecim 13/2008. Marja Aira: Ikääntyminen alkoholi ja lääkkeet. Teoksessa Anna Alanko & Ilka Haarni (toim.): Ikääntyminen ja alkoholi. Sininauhaliitto Ilka Haarni & Lotta Hautamäki: Ikääntyneiden juomatavat. Gaudeamus Antti Karisto (toim.): Suuret ikäluokat. Vastapaino Elina Laitalainen, Satu Helakorpi & Antti Uutela: Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2007 ja niiden muutokset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 14/2008. Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Petri Huhtanen: Suomalaisten alkoholikäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa. Yhteiskuntapolitiikka 3/2009. Liika on aina liikaa -hankkeen nettisivut: info. Maria Viljanen työskentelee projektipäällikkönä Sininauhaliiton koordinoimassa Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi -hankkeessa. 17

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Salme Ahlström & Pia Mäkelä Ikääntyvien alkoholin käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Esa Österberg Johtava asiantuntija, Alkoholi ja huumeet yksikkö, Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

www.paly.fi www.paly.fi

www.paly.fi www.paly.fi Päihdelääketieteen päivät 2016 tarttuu ainemaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Tuoreimmat tiedot Euroopan huumetrendeistä tarjoilee professori Thomas Clausen Norjan addiktiotutkimuksen keskuksesta. Trendien

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2013 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2013 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Toimittaneet: Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt. Suomi juo

Toimittaneet: Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt. Suomi juo Toimittaneet: Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt Suomi juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968 2008 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Graafinen suunnittelu:

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLIONGELMAT-

IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLIONGELMAT- IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLIONGELMAT- MUUTAMIA NÄKÖKULMIA AIHEEN TUTKIMUKSEEN JA KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN 15.4.2015 Kuopio/ Asumisen päivät Taina Heino Ikääntyvien naisten alkoholiongelmat_ miksi erillistarkastelua?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP

Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP Teuvo Peltoniemi "ADDIKTIOT JA KULTTUURIT" Suomalais-italialainen yhteistyöseminaari Cernobbio/Como 15-18.10.2009 Päihdetiedotusseminaarit Kööpenhamina 2005

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2014 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-410-6 11.5.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Päihdepalvelut muutoksessa?

Päihdepalvelut muutoksessa? Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 AlfaKuntoutus Hervanta ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 Maanantai Mielikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Tiistai Päivikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Keskiviikko

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot