KASTE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma - alueellisen johtoryhmän näkökulma

Transkriptio

1 1 KASTE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma - alueellisen johtoryhmän näkökulma Marja-Leena Kärkkäinen Läänin sosiaali- ja terveysneuvos

2 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Hallitusohjelman täsmentäjä, talousarvion kanssa yhteen sopiva ja peruspalveluohjelman rinnalla toimiva sosiaali- ja terveyspolitiikan toimeenpanoa ohjaava asiakirja VN:n 4-vuotiskaudeksi vahvistama Valtakunnan tason ja alueiden kumppanuuteen perustuva, kansallisesti toimeenpantava ohjelma sisältää mm. sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet, suunnitelman ohjaustoimenpiteistä, valvonnan painopisteet ja toimenpidesuositukset

3 3 Tausta kehittämisohjelmaa koskevat lainmuutokset tulivat voimaan (He 236/2006) kehittämisohjelman organisointia koskeva asetus (Vna 3-4/2007) annettiin neuvottelukunta asetettiin Valtionneuvosto hyväksyi kehittämisohjelman

4 4 HALLITUSOHJELMA VALTIONTALOUDEN KEHYKSET PERUSPALVELU- OHJELMA SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON KEHITTÄMIS- OHJELMA STM:N STRATEGIA Paras-hanke LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET - terveydenhuoltolaki - vammaislait - muut lakiuudistukset OHJELMAT -terveyden edistäminen - innovaatiohanke - terveys muut ohjelmat

5 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Neuvottelukunta asetettu Neuvottelukunta Pj. peruspalveluministeri Paula Risikko Vpj. vsi Terttu Savolainen hallituspuolueet Kuntaliitto STM Konsernijaos STM, STAKES, KTL, TTL, TEO, LH Aluejaos STM, Kuntaliitto, LH sos.os.keskukset, sos, pth, esh Pääkaupunkiseutu, Tre, Tku, Oulu, Kuo Kansalaisjaos STM, RAY STKL, TEK, YTY täydennetään jatkossa Etelä-Suomen johtoryhmä pj. Juha Metso, Espoo Väli-Suomen johtoryhmä pj. Erkki Lehtomäki, Tampere Länsi-Suomen johtoryhmät pj. Kaija Hartiala, Turku Itä-Suomen johtoryhmä pj. Tuomo Meriläinen, Kuopio Pohjois-Suomen johtoryhmä pj. Päivi Laajala, Oulu Mahdolliset alaryhmät.

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 6 Neuvottelukunnan tehtävät valmistelee stm:lle kansallisesti koottujen tavoitteiden perusteella esityksen kansalliseksi kehittämisohjelmaksi edistää ja seuraa ohjelman toteutumista tekee ehdotuksia suosituksista ja ohjeista, joilla voidaan edistää ja tukea kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista tekee ehdotuksia kehittämistoimintaan käytettävissä olevien määrärahojen kohdentamisesta P-Suomessa maakunnalliset ryhmät keräävät ehdotuksia hankkeista

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Tavoitteet ja toimenpiteet 7 TAVOITTEET KEINOKLUSTERIT TOIMENPITEET Syrjäytyminen vähenee Terveys ja hyvinvointi lisääntyvät, terveyserot kaventuvat Palveluiden laatu, vaikuttavuus, ja saatavuus paranee. Alueelliset erot vähentyvät selkeästi Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja riittävyys Palvelurakenne ja palveluntuotanto Lainsäädäntö Suositukset, ohjeet, oppaat Alueelliset toimenpide suunnitelmat Asiantuntijatuki, hyvät käytännöt HO:n mukaiset valtionosuuden lisäykset Valtionavustus Tulossopimukset Viestintä ja sidosryhmätyö Valvonta

8 8 Neuvottelukunnan työ kokoontuu vuosittain kaksi kertaa alkuvuodesta keskustellaan mm. kehittämisrahoituksen suuntaamisesta alueille alkusyksystä arvioidaan ohjelman toteutumista ja tehdään tarkennuksia ohjelman toimenpiteisiin mahdollisesti yksi seminaarityyppinen arviointitilaisuus yhdessä alueellisten johtoryhmien kanssa

9 9 Ohjelmaa toteutetaan yhteistyöprosessina Neuvottelukunta kokoaa eri tahojen näkemykset Alueelliset tilaisuudet tuovat kentän äänen kuuluviin Ministeriön ja hallinnonalan laitosten asiantuntijat valmistelevat ohjelman toimenpiteet sen jälkeen kun tavoitteet ja keinoklusterit on määritelty Vn:lla oli suunnitelma vahvistaa ohjelman marraskuussa, mutta vahvistaminen siirtyi Tehdään toimeenpano suunnitelma ( on vielä kesken!) Alueelliset johtoryhmät laativat alueellisen kehittämistoiminnan toteuttamissuunnitelman Neuvottelukuntaa kokoaa näkemyksiä ohjelman etenemisestä ja tekee ehdotuksia uusista toimenpiteistä Ministeriö tarkentaa ohjelman toimenpiteitä vuosittain Ohjelman tueksi hallinnonalan ulkopuolinen arviointi

10 Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 10 Varsinainen jäsen Varajäsen Päivi Laajala, pj Oulu Jari Mäki-Runsas, vpj Oulu ( tilalle Auvo Kipeläinen) Aino-Liisa Oukka, PPSHP Eva Salomaa, Lapin shp Anne Mustakangas-Mäkelä, Sosiaali- ja Raija Näppä, Oulun terveysturvan keskusliitto seudun setlementti ry Auvo Kilpeläinen, Rovaniemi Timo Alaräisänen, Kemijärvi Hannu Kallunki, Kuusamo Liisa Ståhle, Kemi (Leila Kerola, ) Hannu Pajunpää, K-PSHP Pasi Parkkila, PPSHP Jussi Salminen, Kokkola Tarja Oikarinen-Nybacka, Kannus Kaisa Kostamo-Pääkkö, Poske Petri Kinnunen, Poske

11 Aluejohtoryhmä jatkuu Marja Irjala, Nuorten ystävät ry Marja-Leena Kärkkäinen, Oulun lh Mauno Konttinen, Stakes Olavi Timonen, Vaala Sari Guttorm, Saamelaskäräjät Sinikka Soukka, Vieskan terveyhdenhuollon ky Timo Peisa, Ranua Tuomo Pääkkönen, Kainuun maakunta ky Markku Mattila, sihteeri, Oulu (Kutsutut jäsenet maakuntaliittojen edustajat) Eero Väätäinen, ODL Ritva Kauhanen, Lapin liitto Anneli Pohjola, Lapin yliopisto Eeva-Maarit Valkama, Kempele Ristenrauna Magga, SamiSoter ry Hannu Heikkinen,Raahen seudun terveydenhuollon ky Leena Varesmaa-Korhonen, Inari Marita Pikkarainen, Kainuun maakunta ky 11

12 12 Alueellisten johtoryhmien tehtävät Asetuksen mukaan: tukea alueellaan ohjelman valmistelua edistää ja seurata ohjelman toteutumista laatia alueellisen kehittämistoiminnan toteuttamissuunnitelma, jonka avulla voidaan tukea kansallisten tavoitteiden toteuttamista johtoryhmän toimialueella. tehdä myös esityksiä neuvottelukunnalle toimenpiteistä, joilla voidaan edistää kansallisen kehittämisohjelman toimenpanoa.

13 13 Alueellisten johtoryhmien tehtävät Oikeasti: Sopia kehittämisohjelman toteutuksesta alueella. Sopia käytännössä mitä asiaa missäkin kunnassa kehitetään ja miten kehittämiset tulokset saatetaan alueen muiden kuntien tietoon. Kannustaa kuntia tarttumaan ohjelman tarjoamiin indikaattoreihin. Johtoryhmä voi aluksi esim. kuulla indikaattoreissa hyvin ja huonosti pärjääviä kuntia. Toimia esilausujana, STM tai kuntaliitto tms. voi esitellä ja keskusteluttaa ryhmiä vasta valmisteluvaiheessa olevista asioista esim. ennen virallista lausuntokierrosta. (Mieli 09 - Päihde ohjelman kuuleminen OULU ) Tehdä aloitteita valtakunnallisen asiantuntemuksen hyödyntämisestä alueella (Stakes, KTL ) Helsinki

14 14 Alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma Ideana koota alueella tehtävä kehittämistyö samaan dokumenttiin ja siten helpottaa yhteistyön mahdollisuuksia. Toivottavaa, että keräisi myös muuta rahoitusta kuin suorasti STM:n ohjauksessa olevat. Tarkoituksena yhteistyön mahdollisuuksien löytäminen. Kivijalan tulisi muodostaa jo käynnissä oleva kehittämistoiminta.

15 Valtakunnallinen asiantuntija tuki STM:n kehittämishankerahat EVOrahoitus ESRrahoitus Yleiset valtionosuudet Erityiset valtionosuudet Sitran, Tekesin yms. rahoitus Ray:n avustukset 15 Alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma Kuntalaiset Kunnat ja kuntayhtymät: perus- ja kehittämistyö Järjestöt Kolmas sektori Yksityinen sektori

16 Alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma tulisi sisältää seuraavaa: 16 I Mitä kehittämistoimintaa alueella on jo meneillään? II Mitä uutta kehittämistoimintaa ohjelma käynnistää? III Millaista panosta valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämislaitokset antavat alueelliselle kehittämistoiminnalle?

17 17 Aikataulu v kevät: alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman laadinta neuvottelua ja kehittämisohjelman alueellista soveltamista Etsitään yhteisiä alueellisia painotuksia (maakunnalliset ryhmät ovat omalla alueellaan hahmotelleet painopisteitä. STVOL:n lainsäädäännön muutosta ei ole vielä hyväksytty. Lain tarkoitus tulla voimaan v syksy: alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelman laadinta v neuvottelua ja arviointia v : kehittämistoiminnan toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen toimijoiden innostaminen, verkottaminen, arviointi (valtak. tuki), enää vähän neuvoteltavaa

18 18 Työmuodot voivat olla alueilla erilaisia: kokouskeskeisyys asiantuntijaryhmien valmistelu puheenjohtajien/ sihteereiden johdolla virallisten alaryhmien kautta työskentely, aluejohtoryhmä hyväksyy muualla neuvotellut prosessit ad hoc ryhmät, workshop seminaarit yms. johtoryhmä työskentely esim. sähköpostin tai extranet foorumin kautta. muuta?

19 19 Kaste: Näitä tavoittelemme Tavoitteena on, että kuntalaisten 1) osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2) hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3) palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät. Ohjelmalla vahvistetaan kunnallista kehittämistoimintaa

20 Osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee (Mittarit) 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin 3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu 4. Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle henkilön 5. Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu

21 Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 6. Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle 7. Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien tasolle 8. Tupakoivien vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä 9. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin 10. Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee 11. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 %

22 Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat 12. Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin paranee 13. Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat 14. Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat 15. Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 %:lle yli 75-vuotiaista. 16. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita enintään 3 prosenttia. 17. Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee Sosiaalityöntekijävaje vähenee 19. Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa vähenevät

23 23 3 Näin sen teemme 3.1 Ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen 3.1 Ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (Toimenpiteitä!!) Puututaan varhain ongelmiin Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja Autetaan vaikeasti työllistyviä kuntoutumaan

24 Henkilöstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvista Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Vahvistetaan osaamista Uudistetaan johtamiskäytäntöjä ja kehitetään hyvinvointia työssä

25 Sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimitamalleilla Vahvistetaan asiakkaan asemaa Uudistetaan palvelurakenteita Sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja Laajennetaan kansalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä Luodaan Hyvä käytäntö verkosto Uudistetaan laatusuositukset

26 26 4. Ohjelman toteutus 4.1 Toimeenpano, seuranta, arviointi ja valvonta 4.2 Viestintä ja sidosryhmätyö Nämä toimet tukevat KASTE-ohjelmaa A. Lainsäädäntösuunnitelma B. Hallituksen politiikkaohjelmat C. Muut ohjelmat ja laajat hankkeet

27 27 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kehittämisohjelman toimeenpano v Ulkoinen arviointi Ulkoinen arviointi Ulkoinen arviointi Ulkoinen arviointi Valtioneuvoston periaatepäätös alue jaos konserni jaos kansalais jaos STM alueelliset johtoryhmät Laitokset Järjestöt Asiantuntijatuki valvonta Tuki, Arviointi Lainsäädäntö, Suositukset Valtionavustukset Ohjelman toteutus -Kunnat -STM, laitokset -järjestöt Alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma KUNNAT toteuttavat ohjelman tavoitteet kuntalaisille Vuosittainen arviointi SOTEKKO NK + alueelliset johtoryhmät Konsernijaos Aluejaos Kansalaisjaos Tarkentuneet tavoitteet Tarkentuneet toimenpiteet Alueelliset johtoryhmät Hyöty väestölle: - Syrjäytyminen vähenee - Terveys ja hyvinvointi lisääntyvät, terveyserot kaventuvat - Palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranee. Alueelliset erot vähentyvät selkeästi SOTEKKO Ohjelman päivitys vuosittain

28 28

29 29

30 30

31 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma SOSIAALI- JA 31 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma

32 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma SOSIAALI- JA 32 strategiset päämäärät Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista ja itsehoidosta 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvelut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu; koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista

33 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma SOSIAALI- JA Strateginen päämäärä kärkihankeaihiot Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahv. Alueella on asiakaslähtöiset palveluratkaisut Maakunta liikkeelle ; useita alahankkeita eri kohderyhmille Terveysvalmennus; riskiryhmiin kohdistuva edistämistoiminta Ikääntyneiden hyvinvointi; yhteistoimintahankekokonaisuus Nuorten elämänhallinta; useita eri rajoja ylittäviä hankkeita Uudet palveluratkaisut; kärkenä omahoitoalustan levittäminen 4 5 Hyvinvointialalla on toimivat markkinat Alueella on huippuluokan osaamista/osaajia Koordinaatiohankkeen puitteissa Yritysten markkinoille pääsy; tuotteistaminen ja hankintaosaam. Hyvinvoinnin osaamisverkosto; verkoston kehittäminen Yhdessä hyvinvointia; hyvinvointinäkökulma kaikessa toiminnassa Hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus; ennakointi- ja seurantajärjestel.

34 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma SOSIAALI- JA 34 Ohjelman suunnittelusta jalkautukseen Kuntakäsittelyt Forum Hyvinvointisopimus 2. allekirjoitus Päätösprosessi Alue/toimijakierrokset Tarkennetut tavoitteet Toimenpidevalmennus Maakuntahallitus Aluekierrokset Maakuntavaltuusto 4.12 Kehittämisryhmät Alueiden alustavat painotukset Tavoitteiden lopputyöstö Hyvinvointisopimus 1. allekirjoitus syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu

35 Pohjois-Suomen hyvinvoinnin kehittäminen SOSIAALI- JA 35 Ajatuksia yhteisen tavoiteasettelun ja toimintamallin synnyttämiseksi sos. ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toteutukselle P-Suomessa

36 Pohjois-Suomen hyvinvointiohjelma ( Sos. ja terv.huollon kansallisen kehittämisohjelman toteutus ) SOSIAALI- JA Toimintamallihahmotus Maakunnallinen verkosto P-Suomen aluueellinen johtoryhmä Lapin johtoryhmä P-Pohjanmaan johtoryhmä K-Pohjanmaan johtoryhmä Kainuun johtoryhmä Terveyden edist. Syrjäytym. ehkäisem. Innovaat./palvelut Terveyden edist. Terveyden edist. Terveyden edist. Syrjäytym. ehkäisem. Syrjäytym. ehkäisem. Syrjäytym. ehkäisem. Innovaat./palvelut Innovaat./palvelut Innovaat./palvelut Teemaverkosto Osaaminen Osaaminen Osaaminen Osaaminen Toimintalinjat/ kehittämisryhmät

37 Pohjois-Suomen hyvinvointiohjelma ( Sos. ja terv.huollon kansallisen kehittämisohjelman toteutus ) SOSIAALI- JA verkosto-ohjelman rakentamisperiaatteita 1. Kansallisen kehittämisohjelman aluejohtoryhmän alaryhmät ovat maakunnallisia 2. Jokainen maakunnallinen ohjelma rakennetaan samojen teemojen pohjalta ( pohjaesitys P-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ); tarvittaessa täydennetään kansallisen ohjelman tavoiteosioilla 3. Jokainen maakunta rakentaa teemojen puitteissa oman tavoiteasettelunsa sekä toiminnan painotukset omista lähtökohdistaan 4. Maakunnallisena johtoryhmänä toimii hengen asiantuntija-/päättäjäjoukko, jossa on sos.- ja terveysalan edustajien lisäksi poikkihallinnollinen sekä yritys- ja kolmannen sektorin edustus 5. Jokaisessa maakunnassa käytetään ainakin keskeisten tavoitteiden osalta samoja indikaattoreita, jotta toiminnan tuloksellisuutta voidaan koko P-Suomi-tasolla seurata 6. Maakuntien johtoryhmien puheenjohtajat kuuluvat P-Suomen alueelliseen johtoryhmään ja puheenjohtajat yhdessä alueellisen johtoryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa muodostavan alueellisen työvaliokunnan 7. Maakunnallisilla ohjelmilla/verkostoilla on teemakohtaiset koordinaattorit ( kokopäiväiset, osa-aikaiset tai oto:na toimivat, riippuen maakunnan resurssointipäätöksistä ) 8. Teekohtaiset verkostot koko P-Suomi-tasolla voivat kokoontua esim. kerran vuodessa yhteisten kehittämishankkeiden ja hyvien käytäntöjen levittämisen merkeissä 9. Kansallisesta ohjelmasta rahoitetaan sekä verkoston pyörittäminen ( omarahoitus alueilta ) sekä yhteisten isojen kehittämishankkeiden/-toimenpiteiden toteuttaminen

38 Pohjois-Suomen hyvinvointiohjelma SOSIAALI- JA ( Sos. ja terv.huollon kansallisen kehittämisohjelman toteutus ) verkosto-ohjelman plus-miinus-tarkastelu + asiat ( edistäviä/mahdollisuuksia ) -asiat ( rajoitteita/uhkia ) -maakunnallinen työ jo käynnissä ja kytkettävissä hyvin myös Parashankkeeseen -yhteisten teemojen vuoksi voidaan sekä suunnittelua, toteutusta ja seurantaa tehostaa -teemaverkoston levittävät osaamista koko P-Suomessa -maakunnat/alueet voivat kuitenkin profiloitua lähtökohtiensa ja vahvuuksiensa pohjalta -strateginen polku menee kuntatasolle saakka -profiloitumisen pohjalta P-Suomi voisi olla useammallakin alueella kansallinen pilotti -isot kehittämishankkeet esim. e-p-suomi-hyvinvointi helpottuisi -yhteistä tahtotilaa koko P-Suomitasolla ei saada syntymään -laajan verkosto-ohjelman johtaminen ja osaaminen haastavaa; vaatii riittävän valmennuksen ja rerussoinnin -profiloitumisesta ja kehittämisvastuista ei päästä riittävän laajaan yhteisymmärrykseen -rahoituksen omarahoitusosuuksia ei saada riittävästi -Paras-hanke ei etene toivotusti 38