LIIKE-ELÄMÄN MATEMATIIKKA 2 MAT2LH001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKE-ELÄMÄN MATEMATIIKKA 2 MAT2LH001"

Transkriptio

1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Liiketalous, Pasila LIIKE-ELÄMÄN MATEMATIIKKA 2 MAT2LH001 Katri Währ Kevät 2012

2 ESIPUHE Tämä luetoruko o tarkoitettu oppikirja tueksi eikä suikaa korvaamaa sitä. Kaikki viittaukset oppikirjaa ovat kirjaa: Pirjo Saarie Elisa Kottola Jarmo Pösö Liike-elämä matematiikkaa Edita ISBN (vahempi paios) ISBN (uudistettu paios) Vahemmassa paioksessa o joitaki vahetueita verotustietoja ym. mutta prosetti- ja korkolasku ei ole muuttuut miksikää. Luetorugo ole kirjoittaut useaa vuoa pitämiei luetoje pohjalta ja kiitäki tässä yhteydessä kaikkia sitä kommetoieita opiskelijoita. Matematiikkaa oppii vai itse laskie eikä malliesimerkkejä selaamalla. Malleista voi kuiteki olla hyötyä omie ratkaisuje löytämisessä. Katri Währ 2

3 1 KORKOLASKUN KERTAUS JA KORONKORKOLASKU Korkolasku Korko r = kit, missä r = korko ( ) k = pääoma ( ) i = korko(kata) desimaalilukua t = aika murtolukua Tällä kurssilla lasketaa alle vuode korot saksalaise korkolasku mukaa. Jokaisessa kuukaudessa o siis 30 päivää. Tämä tarkoitta, että korkoaikaa allekkai laskettaessa täytyy jokaie 31 päivää muuttaa 30:ksi. Muille ei tarvitse tehdä mitää. Kirjassa o esitelty myös eglatilaie ja raskalaie korkolasku. Esim. 1.1 Laske euro pääomalle 3 %: korko väliseltä ajalta. 16 kk 42 pv kk 12 pv kk 30 pv 9 kk 12 pv = 9 * = 282 pv * 0,03 * = 183, Ku kuukausista laiataa päivii, ii laiataa 30 päivää kerralla. Vastaavasti vuosista kuukausii laiattaessa laiataa 12 kuukautta kerralla. Esim euro laia maksuaika o 5 vuotta ja maksuerät maksetaa kuukausittai. Laske kuudee maksuerä suuruus, ku laiaa lyheetää aia sama verra ja lisäksi maksetaa korot. Korko o 6 % : 60 = 1500 (lyheys) * 1500 = (laia pääoma viide lyheykse jälkee) * 0,06 * 12 1 = 412,50 (6. erä korko) ,50 = 1 912,50 3

4 Oppikirjassa o koro kaavasta ratkaistu vuorotelle pääoma, korkokata ja korkoaika. Näi o saatu kolme kaavaa lisää muistettavaksi. Jos käyttää korkokaava ja yhtälö ratkaisua, pääsee vähemmällä muistamisella. Seuraavat tehtävät o ratkaistu site. Pääoma Esim.1.3 Mikä suuruise laia eljäesvuode vuode korot voi maksaa eurolla? Korko o 5,5 %. k*i*t = r 1 x * 0,055 * = 1500 //*4 4 x * 0,055 = 1500 * 4 //:0, *4 x = 0,055 x = , Korkokata Esim euro tuottee voi maksaa osamaksulla site, että maksaa käteisellä 100 ja kolme kuukaude kuluttua 475. Mikä korkokaa mukaa osamaksusta maksetaa korkoa? 460 * i * 12 3 = 15 15*12 i = 460*3 i = 0, % Kasvaut ja alkuperäie pääoma Kasvaut pääoma K = k + kit K = k (1+it) //:(1+it) Alkuperäie pääoma k = K 1 it, missä K = kasvaut pääoma i = korko desimaalilukuja t = korkoaika murtolukua 4

5 Esim tilille o talletettu 500. Paljoko sie o lisäksi talletettava 15.9., jotta vuode lopussa voitaisii ostaa 2 000? Korko o 3 % ja lähdevero 28 %. 0,72 * 3 % = 2,16 % * 0,0216 * = 8,40 (500 euro korot vuode lopussa) ,40 = 1491,60 (lisätalletus vuode lopussa) 1491, ,26 1 0,0216* Esim.1.7 Lasku maksuehto o 7 päivää 2 %, 14 päivää etto ja viivästyskorko 9,5 % euro lasku o päivätty Mikä korkokaa mukaise korkoedu lasku maksaja saa maksaessaa lasku viimeiseä käteisaleuspäivää verrattua eräpäivää? Laskuje viimeiset käteisaleuspäivät ja eräpäivät lasketaa kaleteri mukaa, mutta viivästyskoro korkopäivät korkolasku mukaa. Nyt vertaillaa lasku maksamista viimeiseä käteisaleuspäivää 1.2. ja eräpäivää ,02 * 3500 = 70,- (käteisaleus) * i * = *360 i = 1, % 3430*7 5

6 Korokorkolasku Kasvaut pääoma K = (1 + i) * k, missä K = kasvaut pääoma i = korko desimaalilukua = korkojaksoje lukumäärä k = alkuperäie pääoma Esim tilille o talletettu Paljoko tilillä o 2005 lopussa, ku 2 %: korko liitetää pääomaa vuode lopussa? Lähdevero o aluksi 29 % ja vuode 2005 alusta alkae 28 %. 0,71 * 2 % = 1,42 % 0,72 * 2 % = 1,44 % * 0,0142 * = 18,14 (korko 2000 lopussa) ,14 = 2018,14 (kasvaut pääoma 2000 lopussa) 1, * 1,0144 * 2018,14 = 2165,98 Huom. Ku korko aetaa prosettia, ii se o aia vuosikorko. Joskus prosettiluvu lopussa voidaa käyttää seuraavia lyheteitä. p.a. vuosikorko p.s. puolivuosikorko p.q. eljäesvuosikorko Diskotattu arvo Ratkaistaa kasvaee pääoma lausekkeesta alkuperäie pääoma. (1 + i) * k = K //:(1+i) K k = ( 1 i). Esim. 1.9 Tätä kaavaa saotaa myös käteisarvo tai ykyarvo laskukaavaksi. Mikä pääoma kasvaa 6 vuodessa euroksi, ku korko o 1,5 % p.s.? = 8 363,87 1,015 6

7 Esim Yritys voi maksaa koee eri maksuehdoilla: A heti, vuode ja kolme vuode kuluttua B kahde vuode kuluttua Kumpi vaihtoehto o ostaja kaalta edullisempi, ku lasketakorko o 6 %? Ajatuksea o, että myöhemmi maksettavie suorituste täytyy sisältää korkoa. Lasketaa mikä kokoista käteissuoritusta maksuehdot vastaisivat eli maksuehtoje ykyarvot: A = ,06 1, B 2 = ,06 Vaihtoehto B Nykyarvoja kukaa ei maksa keellekää. Ne lasketaa vai sitä varte, että saadaa eriaikaiset suoritukset vertailukelpoisiksi. Korkokata Ratkaistaa kasvaee pääoma lausekkeesta korkokata. (1 + i) * k = K //:k (1+i) = k K // K 1+i = k i = K - 1 k Esim Sijoitukse arvo ousi 5 vuodessa eurosta euroo. Samaa aikaa iflaatio oli keskimääri 4,5 % vuodessa. Mikä a) imellise b) reaalise korkokaa mukaa sijoitukselle saatii korkoa? a) 5-1 = 0,0253 2,5 % b) 1,045 5 * = Reaalie muutos = -0,0188-1,9 % Korkokatoja saotaa relatiivisiksi, jos korkokatoje suhde o sama kui korkoaikoje suhde. Korkokatoja saotaa koformisiksi, jos e tuottavat samassa ajassa sama kasvaee pääoma. 7

8 Esim Laske 6 %: vuosikorkoa vastaava a) relatiivie b) koformie eljäesvuosikorko. Korkoaika a) 6 % : 4 = 1,5 % p.q. b) (1 + i) 4 = 1,06 // i = 1, ,47 % p.q. Ratkaistaa kasvaee pääoma lausekkeesta korkojaksoje lukumäärä. (1 + i) * k = K //:k (1+i) = k K // log log (1+i) = log k K * log (1+i) = log k K // : log (1+i) = K log k log Esim Missä ajassa euro pääoma kasvaa euroksi, ku korko o 4 % ja lähdevero 30 %? 0,7 * 4 % = 2,8 % 6700 log 5000 = 10,598...v log1,028 = 10 vuotta 7kk 5 pv Muuokse vuosista kuukausiksi ja päiviksi voi tehdä esimerkiksi kertomalla tarka arvo 0,0598 vuode päivie lukumäärällä 360:llä. Näi saa päiviä. Ne muutetaa sitte kuukausiksi ja päiviksi. 8

9 Esim Tilille o talletettu euroa. Paljoko sie o lisäksi talletettava , jotta 2010 lopussa voitaisii ostaa euroa? Tili korko o 2 % ja lähdevero 28 %. 0,72 * 2 % = 1,44 % * 0,0144 * = 13, ,04 = 2013,04 (kasvaut pääoma 2002 lopussa) 1, * 2013,04 = 2256,97 (kasvaut pääoma 2010 lopussa) ,97 = 5743,03 (lisätalletus 2010 lopussa) 5743, ,91 (lisätalletus 2007 lopussa) 3 1, , ,44 1 0,0144*

10 2 JAKSOLLISET SUORITUKSET Jaksollisilla suorituksilla tarkoitetaa keskeää yhtä suuria tasaisi välei tapahtuvia maksuja. Esimerkiksi tällaisia voisivat olla vuotuie talletus tilille, laia eljäesvuosimaksuerä, osamaksu kuukausierä. Jaksolliste suorituste loppuarvo Lasketaa jaksollisille suorituksille k yhteie loppuarvo (kasvaut pääoma), ku korko o desimaalilukua i. S k * k * k k *[1... ] geometrie sarja, joka suhdeluku o 1+i ja termie lukumäärä k * * k S = ( 1 i) i * k, missä i = korko desimaalilukua k = jaksollie suoritus = jaksolliste suorituste lukumäärä Kaava laskee yhtee kaikki jaksolliset suoritukset ja korot viimeise jaksollise suoritukse kassa samaa aikaa. (Kaava ei siis laske viimeiselle suoritukselle ollekaa korkoa.) Esim. 2.1 Tilille talletetaa vuosittai vuode lopussa vuosia Paljoko tilillä o 2009 lopussa, ku korko o 2 % ja lähdevero 28 %? 0,72 * 2 % = 1,44 % 1, * 1000 = 1043,83 1, * 1000 = 1029,01 1,0144 * 1000 = 1014, , ,24 tai 1, * 1000 = 4087,23 0,

11 Esim. 2.2 Tilille talletetaa eljäesvuosittai jakso lopussa vuosia Paljoko tilillä o 2009 lopussa, ku korko o 3 %? Esimmäise vuode korot r = kit tai * 0,03 * ¾ = 22,50 0,03 * ( ) = 0,03 * * 0,03 * 2 4 = 15,- = 0, * 0,03 * ¼ = 7,50 45,- Esimmäise vuode talletukset ja korot 4 * = 4045,- 4,045 * 1000 = 4045,- Se, että talletetaa eljäesvuosittai jakso lopussa 1000, o sama kui talletettaisii vuosittai vuode lopussa Tämä o laskettava äi moimutkaisesti, koska tilikorot liitetää pääomaa imeomaa kerra vuodessa. Korkokataa ei siis saa jakaa vastaamaa maksuväliä. 1, * 4045 = ,66 (kasvaut pääoma 2007 lopussa) 0,03 1,03 2 * 30994,66 = ,23 Jaksolliste suorituste alkuarvo Jaksolliste suorituste alkuarvolle voidaa johtaa kaava jaksolliste suorituste loppuarvo kaava avulla: A S i * k : * k * ( 1 ) i i (1 1 i) A = * i * k Kaava laskee yhteise alkuarvo jaksoa ee esimmäistä suoritusta. (Kaava siis vähetää myös esimmäisestä suorituksesta koro.) 11

12 Esim. 2.3 Paljoko tilille o talletettava, jotta sieltä voitaisii seuraava 10 vuode aikaa ostaa vuosittai 500? Tili korko o 3 % ja lähdevero 30 %. Esimmäie osto tapahtuu a) vuode kuluttua talletuksesta b) heti. 0,7 * 3 % = 2,1 % a) 1, ,021 *0,021 * 500 = 4 467,88 b) 4 467,88 * 1,021 = 4 561,71 tai 9 1, * ,71 9 1,021 *0,021 Esim. 2.4 Mikä suuruise laia voi ottaa, jos olettaa voivasa maksaa (lyheys + korko) 3 kuukaude välei seuraava 6 vuode aikaa? Korko o 6,5 %. Jaetaa korko vastaamaa maksuväliä, koska äi meetellää yleisesti laioja kohdalla. Näi laskie ollaa yhtä mieltä pakkie tietokoeide kassa. 6,5 % / 4 = 1,625 % p.q. 1, ,01625 *0,01625 *1200 = ,13 Esim. 2.5 Laitteisto voi maksaa kahdella tavalla: A heti ja vuode ja kahde vuode kuluttua B käteisellä ja puolivuosittai seuraava viide vuode aikaa Kumpi vaihtoehdoista o ostaja kaalta edullisempi, ku lasketakorko o 9 %? Lasketaa molempie vaihtoehtoje ykyarvot. Korkokaa voi jakaa puolivuosikoroksi, koska ykyarvot ovat vai päätökseteo apulukuja. Näi meetellää yleisesti ykyarvoja laskettaessa. Lasketaa kuiteki mielellää molemmat vaihtoehdot samalla korolla. 9 % / 2 = 4,5 % p.s A , 2 4 1,045 1, ,045 B 1500 * , 10 1,045 *0,045 Vaihtoehto A Muuttuisiko tilae, jos valittaisii suurempi lasketakorko? 12

13 Esim. 2.6 Tuottee voi hakkia osamaksulla maksamalla 200 käteisellä ja seuraava kolme vuode aikaa 50 /kk. Tee kilpailevat maksuehdot site, että maksetaa kaksi yhtä suurta erää, joista esimmäie o käteiserä ja toie vuode kuluttua kaupasta. Kilpailevie maksuehtoje tulisi olla ykyarvoltaa 100 halvemmat. Lasketakorko o 12 %. 12 % / 12 = 1 %/kk 1, ,01 36 *50 *0, ,38-100,- 1605,38 x x 1605, ,01 12 // * 1,01 1,01 12 x x 808,98 2,126825x 808,98 // : 2, x 850,55 Kilpaileva tarjous: 850 heti ja 850 vuode kuluttua Esim. 2.7 Tilille o talletettu vuosittai vuode lopussa aia euroa. Lisäksi 2008 alussa o talletettu Paljoko sie o lisäksi talletettava 2009 lopussa, jotta 2012 lopussa voitaisii ostaa ? Korko o 2 %. Jotta pääsee vähetämää euro tavoitteesta tilillä jo olevat varat, kaikki pääomat o siirrettävä samaa ajakohtaa. Tässä o valittu vuode 2009 loppu. 7 1,02 * ,57 (tilillä 2006 lopussa) 0, ,02 *14868,57 1,02 * ,64 (tilillä 2009 lopussa) ,28 (pitäisi olla tilillä 2009 lopussa, jotta tavoite täyttyisi) 3 1, , ,64 = ,64 13

14 3 LUOTOISTA Auiteettilaia tarkoitetaa laiaa, joka kaikki maksuerät (lyheys + korko) o yhtä suuria. Kaava maksuerälle saadaa ratkaisemalla jaksolliste suorituste alkuarvo lausekkeesta jaksollie suoritus k. Kaava auiteettilaia maksuerä laskemiseksi Tasaerä * i * A missä i = korko desimaalilukua (pitää jakaa maksuväliä vastaavaksi) = maksuerie lukumäärä A = luoto määrä Esim euro auiteettilaia maksuaika o 6 vuotta ja korko 6,3 %. Laske maksuerä suuruus a) puolivuosittai b) kuukausittai lyheettyä. a) 6,3 % / 2 = 3,15 % 12 1,0315 *0,0315 * , ,0315 Koko laia voi maksaa korkoiee kahdellatoista tämä kokoisella maksuerällä puole vuode välei! b) 6,3 % / 12 = 0,525 % 72 1,00525 *0,00525 * , ,00525 Esim. 3.2 Paljoko edellise esimerki laiasta joudutaa maksamaa korkoja koko laiaaikaa? a) 12 * 4054, = 8654,60 b) 72 *668, = 8138,48 Seuraavalla sivulla o sama tehtävä ratkaistua Excelillä. Excel-taulukko löytyy luetomoistee liitteestä välilehdeltä Auiteettilaia. Piei heitto yhteelasketuissa koroissa verrattua käsi laskettuu johtuu siitä, että Excel laskee tarkemmilla arvoilla kui äytössä äkyy. 14

15 Esim euro laia maksuaika o 8 vuotta, korko 6,8 % ja maksuerät maksetaa eljäesvuosittai. Laske kolmae maksuerä sisältämä korko ja lyheys a) auiteettilaiaa b) tasalyheteiseä laiaa a) 6,8 % / 4 =1,7 % 32 1,017 *0,017 * , ,017 (korko + lyheys) Pääoma Korko Lyheys 60000,- 1) 1020,- 2) 1426,52 3) 58573,48 995, , ,71 971, ,43 1) 0,017 * tai kit = * 0,068 * 4 1 2) 2446, ) ,52 b) / 32 = 1875 (lyheys) ( * 1875) * 0,068* 41 = 956,25 (korko) 15

16 Esim. 3.4 Laske edellise esimerki laioje korot koko laia-aikaa. a) 32 * 2446, = ,64 b) Käytetää hyväksi laia tasaista pieeemistä. Tällöi korotki pieevät tasaisesti ja muodostavat aritmeettise joo. Siis riittää, ku lasketaa esimmäise ja viimeise maksuerä korot. 1. erä korko: * 0,068 * ¼ = 1020,- 32. erä korko: 1875 * 0,068 * ¼ = 31, ,875 * Esim euro auiteettilaia korko o 5,5 %, maksuaika 8 vuotta ja maksuerät maksetaa puolivuosittai. Ku laiaa o lyheetty vuosi, ii korko ousee 0,5 %- yksikköä. Laske kolmae maksuerä sisältämä korko ja lyheys. 5,5 % / 2 = 2,75 % 16 1,0275 *0,0275 * , ,0275 Auiteettilaia jäljellä oleva pääoma selvittämiseksi lasketaa lyheystaulukkoa esimmäie vuosi tai diskottaamalla jäljellä olevat 14 maksuerää. Pääoma Korko Lyheys 70000,- 1925,- 3541, , , , ,- tai 1, , *5466,80 *0, % / 2 = 3 % 14 1,03 *0,03 * , ,03 Pääoma Korko Lyheys 62819,- 1884, , ,

17 4 OSAMAKSUKAUPPA JA LEASINGRAHOITUS Esim. 4.1 Auto hita o euroa. Vahasta autosta hyvitetää euroa ja se katsotaa käsirahaksi. Jos valitsee osamaksu, ii maksetaa 100 euro tiliavausmaksu ja 48 kuukausierää. Korko o 5,4 %. Laske a) rahoitettava osuus. b) osamaksuerä, ku eräkohtaie toimitusmaksu o 3. c) luottohita. d) luottokustaukset. a) = b) Lasketaa maksuerä tasaerä kaavalla. 5,4 % : 12 = 0,45 %/kk 48 1,0045 *0,0045 * , ,0045 3,- 351,16 /kk c) * 351,16 = ,68 d) 25855, = 1 955,68 Alla sama ratkaistua Excelillä. Excel-ratkaisu löytyy liitteestä välilehdeltä Osamaksu. 17

18 Esim. 4.2 Tuottee hita o euroa. Osamaksulla ostettaessa maksetaa 15 %: käsiraha ja lisäksi 10 kuukausierää site, että esimmäie maksetaa kolme kuukaude kuluttua kaupasta. Nimelliskorko o 8 % ja laskutuspalkkio 2 /erä. Laske osamaksuerä ja luottohita. Hita 2 100,- Käsiraha 15 % 315,- Luoto määrä 1 785,- 8 % : 12 = 0,6666 % 10 1, *0, *1785 = 185,11 (maksuerä, jos 1. erä olisi 1 kk: kuluttua) 10 1, , * 185,11 = 187,59 187, = 189, /kk Luottohita * 190 = 2215 Esim. 4.3 Auto hakitahita o euroa. Osamaksulla maksetaa 20 %: käsiraha ja 36 kuukausierää site, että viimeie erä o 10 % auto hiasta. Korko o 6,6 %. Laske a) osamaksuerä, ku toimitusmaksu o 4 /erä ja luotoperustamismaksu 70. b) luottohita. a) 0,2 * = 4160 (käsiraha) 0,1 * = 2080 (viimeie maksuerä) 6,6 % : 12 = 0,55 %/kk ,30 (viimeise maksuerä sisältämä lyheys) 36 1, , = 15006,70 (rahoitettava osuus) 35 1,0055 *0,0055 *15006,70 472,53 (=lyheys + korko) 1, ,- 476,53 /kk b) * 476, = 22918,55 18

19 Leasigrahoitus Esim. 4.4 Laske koee leasigvuokra kuukaudessa etukätee maksettua, ku leasigkausi o 4 vuotta ja jääösarvo kaude päättyessä 30 % hakitahiasta. Hakitahita o euroa ja rahoitusyhtiö korko 9,6 %. 9,6 % : 12 = 0,8 %/kk *0, ,75 (jääösarvo ykyarvo) 48 1, ,75 = ,25 (rahoitettava osuus) 48 1,008 *0,008 tasaerä= *318139, , 86 (vuokra jälkikätee maksettua) 48 1, , ,30 /kk (vuokra etukätee maksettua) 1,008 Leasigkerroi o 7944,30 *100 1,9861 % Leasigkertoime voi laskea myös kaavalla: leasigkerroi J 100, 1 * i missä J = jääösarvoprosetti i = korkojakso korko desimaalilukua = maksuerie lukumäärä Seuraavalla sivulla o sama tehtävä ratkaistua Excelillä. Excel-taulukko löytyy luetomoistee liitteestä välilehdeltä Leasig. 19

20 Huomaa, että tavallista auiteettilaiaa laskettaessa ei tarvitse kahta viimeistä laatikkoa täyttää, koska Excelissä o oletusarvoa, että laialla ei ole jääösarvoa ja maksuerät maksetaa jälkikätee (type 0). Pv ja Fv täytyy olla erimerkkisiä! 20

21 Todellie vuosikorko 5 TODELLISET KOROT Todellie vuosikorko (EU-direktiivi 98/7/EY, Kauppa- ja teollisuusmiisteriö) ratkaistaa yhtälöstä, joka yhde luoto tapauksessa o, A B k tk k, missä A = luoto käteisarvo = maksueri lukumäärä B k = k:e maksuerä suuruus t k = k:e maksuerä aika vuosia laia ostamisesta maksupäivää (voi olla murto- tai desimaaliluku) i = todellie vuosikorko Koska edellistä yhtälöä o varsiki käsi laskettaessa jäykkä käyttää, ii sama asia vähä toisessa muodossa. Tehdää yhtälö seuraava malli mukaa MAKSUERIEN NYKYARVO = KÄTEISARVO Jos maksuerät ovat kaikki yhtä suuria, ii voidaa käyttää jaksolliste suorituste alkuarvo kaavaa A = * i * k Jos maksuerät ovat erisuuria, jokaie maksuerä täytyy diskotata eriksee diskotatu arvo kaavalla k = K ( 1 i) 1 Yleesä yhtälö joudutaa ratkaisemaa kokeilemalla, laskimella tai Excelillä. Saadaa yhtälö toteuttava i: arvo. 2 Jos edellisessä kohdassa saadaa vajaa vuode korkoa vastaava i: arvo, täytyy vielä laskea vastaava koformie vuosikorko kaavalla: p ( 1 i) *

22 Esim euro bulletluotto maksetaa takaisi kahde vuode kuluttua. 5,5 %: korot maksetaa kuiteki vuosittai. Laske laia a) käteisarvo, ku järjestelypalkkio o 0,5 % ja toimitusmaksu 350. b) maksuerät. c) efektiivie korkokata. a) Luoto määrä ,- Järjestelypalkkio 0,5 % 600,- Toimitusmaksu 350,- Käteisarvo ,- b) 1. erä *0,055*1 = 6 600,- 2. erä = ,- c) maksuerie ykyarvo = käteisarvo //:100 // merkitää (1+i) = x ,5 x x 2 //*x 2 66x = 1190,5x ,5x 2-66x 1266 = *1190,5*( 266) x 2*1190, ,23 x 1,0593 i = 5,9 % 2381 Excel-ratkaisu o liitteessä välilehdellä Todelliset korot. IRR-fuktio ataa vastaukse kokoaislukua! 22

23 Esim euro auiteettilaia maksuaika o 9 vuotta, korko 6,25 % ja maksuväli 3 kk. Laske laia a) käteisarvo, ku luottovarausprovisio o 1 % ja toimitusmaksu 150. b) maksuerie suuruus. c) efektiivie vuosikorko. a) Luoto määrä ,- Luottovarausprovisio 1 % 900,- Toimitusmaksu 150,- Käteisarvo ,- b) 6,25 % / 4 = 1,5625 % 36 1, *0, * , ,68 c) maksuerie ykyarvo = käteisarvo 36 *3287, * i Yhtälö voi ratkaista Excelillä käyttäe apua esimerkiksi Tavoitteehaku (Goal Seek) toimitoa tai Exceli omilla fuktioilla SISÄINEN.KORKO (IRR) tai KORKO (RATE). Ohje löytyy Aki Taaila sivuilta osoitteesta Excel talousmatematiikassa. i = 0, p = (1, ) * 100 = 6,7 % Excel-ratkaisu o liitteessä välilehdellä Todelliset korot. RATE-fuktio ataa vastaukse kokoaislukua. 23

24 Esim euro auiteettilaia maksuaika o 8 vuotta, joista esimmäie o lyheysvapaa, mutta korot maksetaa puolivuosittai. Käteisarvo o Laske laia a) maksuerät, ku korko o 6 %. b) jäljellä oleva pääoma 10. maksuerä jälkee. c) efektiivie vuosikorko. a) 1. ja 2. erä * 0,06* 2 = 3 000, erä 6 % / 2 = 3 % 14 1,03 *0,03 * = 8 852, ,03 b) 10. maksuerä jälkee o vielä maksamatta 6 maksuerää. Diskotataa e: 6 1,03 *8852,63 6 1,03 *0, , c) *8852,63 : * i Excel: i = 0, p = (1, ) * 100 = 6,3 % Excel-ratkaisu o liitteessä välilehdellä Todelliset korot. 24

25 Esim. 5.4 Yritys ottaa SEK: valuuttaluoto, joka maksuaika o 5 vuotta ja korko 6,5 %. Tili myytikurssi o 10,7708 ja osto 10,9708. Laske laia a) käteisarvo euroia, ku järjestelypalkkio o 1 % ja toimitusmaksu 200. b) maksuerä euroia auiteettiperiaatteella puolivuosittai maksettua. c) efektiivie vuosikorko, jos kurssit eivät muutu. (t.o) a) Laia : 10, ,06 Järjestelypalkkio 1 % 911,51 Toimitusmaksu 200,- Käteisarvo ,55 b) 6,5 % : 2 = 3,25 % 10 1,0325 *0,0325 * ,07 SEK 10 1, ,07 : 10,7708 = ,42 (t.m.) 10 c) *11023, , * i Excel: i = 0, p = 7,9 % Excel-ratkaisu o liitteessä välilehdellä Todelliset korot. 25

26 Osamaksuje todelliset korot Osamaksuje todelliset korot lasketaa samaa tapaa kui laiojeki. Laia käteisarvo paikalle laitetaa osamaksuvelka, joka kuluttajasuojaviraomaiset ovat määritelleet siksi käteishia osaksi, jolle kuluttaja saa maksuaikaa. Käytäössä se o käteishia ja käsiraha erotus. Esim. 5.5 Lasketaa esimerki 4.1 osamaksulle todellie vuosikorko. Auto käteishita oli , vahasta autosta hyvitettii 9 000, tiliavausmaksu oli 100 ja 48 kuukausierää a 351,16. maksuerie ykyarvo = luoto määrä(=käteishita käsiraha) 48 (A=) *351, * i Excel i = 0,00515 (kuukausikorko) p = (1, ) * 100 = 6,4 % Osamaksuje korkoja o helpoi laskea Excelillä. Tämä tehtävä ratkaisu o liitteessä välilehdellä Osamaksuje todelliset korot. 26

27 Esim.5.6 Esimerkissä 4.2 tuottee hita oli Se voi ostaa osamaksulla 315 euro käsirahalla ka 10 kuukausierällä a 190 site, että esimmäie erä maksettii kolme kuukaude kuluttua kaupasta. Laske todellie vuosikorko. maksuerie ykyarvo = luoto määrä 10 ( 2 1 i) 10 *190 : * i 1785 i = 0, p = 10,6 % Mite tilae muuttuu, jos käteisasiakas oistuu euvottelemaa itsellee 5 %: aleukse? 0,95 * 2100 = 1995 (käteishita) luoto määrä (pääoma, jolle kuluttaja saa maksuaikaa) 10 ( 1 i) 2 *190 : * i i = 0, p = 22,0 % Excel-ratkaisu o liitteessä välilehdellä Osamaksuje todelliset korot. 27

28 Esim.5.7 Esimerkissä 4.3 hialtaa euro auto voi ostaa osamaksulla euro käsirahalla ja 36:lla kuukausierällä a 476,53, mutta viimeie kuiteki Laske osamaksu todellie vuosikorko = (luoto määrä) * 476,53 * i i = 0, p = 7,6 % Excel-ratkaisu o liitteessä välilehdellä Osamaksuje todelliset korot. 28

29 6 INVESTOINTILASKELMAT Tarkastellaa esi lyhyesti paria meetelmää, jotka eivät ota huomioo suorituste eriaikaisuutta eli korko elemetti puuttuu laskelmista kokoaa. Näi laskie pidetää kärjistetysti samatekevää, saadaako saatavat täää vai kymmee vuode kuluttua. Nämä meetelmät soveltuvat korkeitaa hyvi lyhyide aikajaksoje tarkasteluu. Takaisimaksuaja meetelmä Ivestoiti o kaattava, jos takaisimaksuaika o pieempi kui asetettu tavoiteaika. Ivestoieista parempi o se, jolla o lyhyempi takaisimaksuaika. Esim. 6.1 Vertaile seuraavia kahta ivestoitia: Ivestoiti A B Ivestoitikustaus Nettotuotot 1. vuosi vuosi vuosi vuosi Ivestoii A takaisimaksuaika o vähä yli kolme vuotta ja ivestoii B reilu kaksi vuotta. Takaisimaksuaja perusteella ivestoiti B o parempi. Ivestoii tuottoprosetti, ROI ROI = keskimääräie ettotulos vuodessa ivestoitu pääoma Esim.6.2 Laske edellie esimerkki ROI meetelmällä. A ( ) / 4 = 47500, / = 0,38 = 38 % B / = 0,43 = 43 % Seuraavaksi tarkastellaa meetelmiä, joissa otetaa huomioo suorituste eriaikaisuus eli myös korkoelemetti o mukaa laskelmissa. Tällä opitojaksolla kaikki harjoitustehtävät lasketaa site, että korkoki tulee huomioiduksi. Näi laskie voi vai samaaikaisia suorituksia tai koro kaavoilla samaa ajakohtaa siirrettyjä verrata keskeää siis esimerkiksi laskea yhtee ja vähetää. 29

30 Nykyarvomeetelmä Ivestoiti o kaattava, jos tuottoje ykyarvo o suurempi kui kustauste ykyarvo. tai toisaalta Ivestoiti o kaattava, jos ettotuottoje ykyarvo o suurempi kui hakitahita. Nykyarvoje laskemisee tarvittavat kaavat: A * k (sama suuruiset vuotuiset tuotot ja kustaukset) * i K k ( 1 i) (eri suuruiset vuotuiset tuotot ja kustaukset sekä jääösarvo) Esim. 6.3 Laitteisto hakitahita o euroa. Se arvioitu käyttöikä o 8 vuotta sekä käytöstä aiheutuvat vuotuiset kustaukset ovat - huollot ja korjaukset palkkakustaukset Vuotuisiksi tuotoiksi arvioidaa euroa ja jääösarvoksi euroa. Oko ivestoiti kaattava, ku lasketakorkokata o 14 % = /vuosi 8 1,14 * , 8 1,14 *0, , 8 1, , ,- Ei ole kaattava. Auiteettimeetelmä Ivestoiti o kaattava, jos vuotuiset tuotot ovat suuremmat kui vuotuiset kustaukset. Kaavat, joita tarvitaa muutettaessa kerra esiityvä tulo tai kustaus vuotuiseksi: * i tasaerä * A (ivestoitikustaukset vuotuisiksi kustauksiksi) i k * S ( 1 i) (jääösarvo vuotuiseksi tuloksi) 30

31 Esim.6.4 Laske edellie esimerkki auiteettimeetelmällä. 8 1,14 *0,14 * , 8 1, , , ,- (vuotuiset kustaukset) 0,14 * , 8 1, , ,- (vuotuiset tuotot) Ei ole kaattava, koska vuotuiset tuotot ovat pieemmät kui vuotuiset kustaukset. Esim. 6.5 Lattiaremotti maksaisi euroa, josta parketi osuus o 60 % ja loput työkustauksia. Parketti o uusittava 7 vuode välei. Markkioille o tullut kestävämpi lamiaattilattia, joka arvioitu uusimisväli olisi 10 vuotta. Kuika mota prosettia eemmä lamiaattilattia saa maksaa kui parketti, jotta se asetamie olisi kaattavaa? Lasketakorko o 6 %. Ku o kyse jatkuvasta käytöstä, ii vuotuiset kustaukset ratkaisevat. 0,6 * = ,- (parketti) 0,4 * = ,- (työ) 7 1,06 *0,06 * ,40 /vuosi 7 1,06 Uudella materiaalilla vuotuiset kustaukset saavat olla korkeitaa samat. 10 1,06 *7165, , (lamiaatti + työ) 10 1,06 *0, , ,- (lamiaati hita) * % Sisäise korkokaa meetelmä Ivestoiti o kaattava, jos ivestoii sisäie korkokata o suurempi kui ivestoiille asetettu tavoite- tai lasketakorkokata. Tällä meetelmällä o järkevää laskea vai, mikäli o käytössä Excel tai joki vastaava apueuvo. Sillä joudutaa muodostamaa korokorkokaavoja apua käyttäe yhtälö, jossa kaikki tulot ja kustaukset o siirretty samaa ajakohtaa (esimerkiksi ykyarvoiksi). Tämä yhtälö ei yleesä ratkea algebrallisesti. 31

32 Esim. 6.6 Laske esimerkki 6.3 sisäise korkokaa meetelmällä. ettotuotto/vuosi ,- hakitahita ,- jääösarvo ,- tuottoje ykyarvo = ivestoitikustaukset * * i Yhtälö ratkaistaa kokeilemalla tai esimerkiksi Exceliä apua käyttäe. i = 0, ,8 % 14 % Ei ole kaattava. Excelillä o kätevä laskea sisäisiä korkoja. Fuktio imi SISÄINEN.KORKO tai IRR. Taulukko o luetomateriaali liitteessä. Esim. 6.7 Vertaile esimerki 6.1. ivestoiteja sisäisellä korolla. Excel-taulukko liitteeä. Tämä perusteella ivestoiti A olisi parempi. Esim. 6.8 Tietokoelaitteisto voi hakkia joko täydellisellä huoltoleasigillä viideksi vuodeksi, jolloi se maksaisi euroa vuodessa, tai hakkimalla oma ja maksamalla mahdolliset huollot itse. Hakitahita olisi euroa ja lisäksi vuotuisiksi huoltokustauksiksi arvioidaa 15 % hakitahiasta ja jääösarvoksi viide vuode kuluttua 10 % hakitahiasta. Kaattaako laitteisto vuokrata vai hakkia oma, ku lasketakorkoa käytetää 8 %? 32

33 Nykyarvomeetelmällä: 5 1,08 * , 5 1,08 *0,08 (vuokraamise ykyarvo) 1,08 5 1,08 5 * 0,15* *0, , 0,1 * / 1,08 5 = , , ,- (oma hakia ykyarvo) Kaattaa vuokrata. Esim. 6.9 Kuika mota prosettia ivestoitikustauksista pitäisi ivestoii vuotuise ettotuoto vähitää olla, jotta ivestoiti olisi kaattava, ku ivestoitijakso o 6 vuotta ja jääösarvo 15 % ivestoitikustauksista ja lasketakorkokata 9 %? Ivestoitikustaukset 1 000,- Jääösarvo 15 % 150,- 150 : 1,09 6 = 89,- (jääösarvo ykyarvo) = 911,- 6 1,09 *0,09 * /vuosi 6 1, *100 20,3 % 1000 Esim Auto ostaja pitäisi valita uude ja käytety auto välillä. Uude auto hakitahita o euroa ja sillä hä olettaa voivasa ajaa viisi vuotta. Jääösarvo viide vuode kuluttua oletetaa oleva euroa. Käytety auto hita o euroa ja sillä hä ajaisi kolme vuotta. Käytety auto jääösarvo olisi euroa ja käyttökustaukset 350 euroa vuodessa suuremmat kui uude auto. Kumpi auto kaattaa valita, jos lasketakorko o 6 %. O tasapuolisempaa käyttää auiteettimeetelmää, koska ivestoitijaksot ovat eripituisia. 5 1,06 *0,06 * /vuosi 5 1,06 0,06 * /vuosi 5 1, /vuosi (uude auto kustaukset vuodessa) 3 1,06 *0,06 * /vuosi 3 1,06 0,06 * /vuosi 3 1, /vuosi /vuosi (käytety auto kustaukset vuodessa) Kaattaa ostaa uusi. 33

34 Esim Yrittäjä harkitsee vaha tuotatolija vaihtamista automatisoituu tuotatolijaa. Automaatiolla hä olettaa säästäväsä palkkakustauksia vuodessa euroa ja joutuvasa maksamaa huolloista euroa vuodessa vähemmä kui vahasta tuotatolijasta. Vahasta tuotatolijasta saisi yt myytäessä vielä euroa. Paljoko uusi tuotatolija saisi korkeitaa maksaa, jos se käyttöiäksi arvioidaa 10 vuotta ja lasketakorko o 10 %? Siirretää kaikki suoritukset tähä päivää eli lasketaa ykyarvo, koska kysytää hakitahitaa = /vuosi 1,1 10 *58000 = ,- 10 1,1 *0, , ,- Esim Koee hakitahita o euroa ja käyttöaika 8 vuotta. Koee ettotuotoksi arvioidaa vuodessa. Paljoko koee jääösarvo pitäisi olla, jotta ivestoiti olisi kaattava, ku lasketakorko o 10 %? 1,1 8 * = (ettotuottoje ykyarvo) 8 1,1 *0, = (jääösarvo ykyarvo) 1,1 8 * 7967 = ~ Esim Myytiedustaja saa ajaa joko omalla tai firma autolla. Omalla autolla ajettaessa veroto kilometrikorvaus o 0,44 /km. Hä ajaa keskimääri km/kk ja maksaa polttoaie, huolto ja muita kuluja keskimääri euroa vuodessa. Firma autolla ajettaessa vapaa autoedu verotusarvo o 660 /kk ja sama summa väheetää häe palkasta. Myytiedustaja veroprosetti o 40 %. Firma auto vaihdetaa kolme vuode välei. Oma auto hä aikoo vaihtaa viide vuode välei ja olettaa jääösarvo oleva silloi 37 % hakitahiasta. Mikä hitaise auto edustaja voi osaa omaksi autoksi, jotta sillä ajamie tulisi samahitaiseksi kui firma autolla ajamie? Lasketakorkokaaksi valitaa 6 %. Ohje: kuukausimeot ja -tulot saa laskea kertolaskulla vuotuisiksi. 12 * 660 = 7920 /vuosi 0,6 * 7920 = 4752 /vuosi (vuositulot pieevät, jos ajetaa firma autolla) 12 * 1800 * 0,44 = 9504 /vuosi (kilometrikorvaukset) = 9256 /vuosi 5 1,06 x *0,37 *9256 x 5 5 1,06 *0,06 1, ,64 = x 0, x 34726,72 = 0, x = x oi Paljo hyviä esimerkkejä myös Exceliä apua käyttäe o kirjassa. 34

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasa yliopisto, kevät 206 Talousmatematiika perusteet, ORMS030 5. harjoitus, viikko 7 5. 9.2.206 R ma 0 2 F455 R5 ti 0 2 F9 R2 ma 4 6 F455 R6 to 2 4 F455 R3 ti 08 0 F455 R7 pe 08 0 F455 R4 ti 2 4 F455

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802 Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2007 104,1 2009 108,3 108,3 a) Jakamalla 1,040345 104,1 saadaa iflaatioprosetiksi 4,03 %. 104,1 b) Jakamalla 0,96121 saadaa, että raha

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2002 104,2 2004 106,2 a) Jakamalla 106,2 1,01919 saadaa iflaatioprosetiksi 1,92 %. 104,2 b) Jakamalla 104,2 0,98116 saadaa, että raha

Lisätiedot

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14).

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14). Auiteettiperiaate Huom 4 Jaksolliste suorituste periaate soveltuu luoollisesti laia- ja luottolaskelmii. Lähtökohtaisea yhtälöä o yhtälö (14). Auiteetti Nimellisarvoltaa K 0 suuruise laia maksuerä k, joka

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasa yliopisto, kevät 04 Talousmatematiika perusteet, ORMS030 6. harjoitus, viikko 0 3. 7.3.04 R ma 0 D5 R5 ti 4 6 C09 R ma 4 6 D5 R6 to 4 C09 R3 ti 08 0 D5 R7 pe 08 0 D5 R4 ti 4 C09 R8 pe 0 D5. Laske

Lisätiedot

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut: Varsi arkiäiväisiä, geometrise joo teoriaa liittyviä käytäö sovellutuksia ovat jaksottaisii maksuihi ja kuoletuslaiaa (auiteettilaiaa) liittyvät robleemat. Tällaisii joutuu lähes jokaie yhteiskutakeloie

Lisätiedot

3 Lukujonot matemaattisena mallina

3 Lukujonot matemaattisena mallina 3 Lukujoot matemaattisea mallia 3. Aritmeettie ja geometrie joo 64. a) Lukujoo o aritmeettie joo, joka yleie jäse o a 3 ( ) 4 34 4 4 b) Lukujoo o geometrie joo, joka yleie jäse o c) Lukujoo o geometrie

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 kevät 2017 Talousmatematiika perusteet, ORMS1030 Opettaja: Matti Laaksoe A1. välikoe torstaia 16.2.2017 A Ratkaise 3 tehtävää. Kokeessa saa olla mukaa laski ja taulukkokirja (MAOL tai vastaava). Ku teet

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedejuoksu Oulu yliopisto Matemaattiste tieteide laitos 2010 Sisältö Yhteystiedot: Tero Vedejuoksu tero.vedejuoksu@oulu.fi Työhuoe M231 Kurssi kotisivu http://cc.oulu.fi/~tvedeju/talousmatematiikka/

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 kevät 2017 Talousmatematiika perusteet, ORMS1030 Opettaja: Matti Laaksoe A1. välikoe torstaia 16.2.2017 A Ratkaise 3 tehtävää. Kokeessa saa olla mukaa laski ja taulukkokirja (MAOL tai vastaava). Ku teet

Lisätiedot

2.3.1. Aritmeettinen jono

2.3.1. Aritmeettinen jono .3.1. Aritmeettie joo -joo, jossa seuraava termi saadaa edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+d, a +3d, Aritmeettisessa joossa kahde peräkkäise termi erotus o aia vakio: Siis a +1 a d (vakio Joo

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2 Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku

Lisätiedot

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan 3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa

Lisätiedot

Liike-elämän matematiikka Opettajan aineisto

Liike-elämän matematiikka Opettajan aineisto Liike-elämä matematiikka Opettaja aieisto Pirjo Saarae, Eliisa Kolttola, Jarmo Pösö ISBN 978-951-37-5741-0 Päivitetty 13.8.2014 Tehtävie ratkaisut - Luku 1 Verotus - Luku 2 Katelaskut ja talousfuktiot

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

diskonttaus ja summamerkintä, L6

diskonttaus ja summamerkintä, L6 diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson

Lisätiedot

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla. Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

3 Lainat ja talletukset

3 Lainat ja talletukset 3 Laiat ja talletukset Korkolasku 17. 0,8 3 = 64,96 ( Lähdevero määrä pyöristetää alaspäi täysii kymmeii setteihi. Lähdeveroa peritää 64,90. 173. 0,05 1 6 = 40,5 ( a 0,8 40,5 = 11,7 ( Lähdeveroa peritää

Lisätiedot

Jaksolliset suoritukset, L13

Jaksolliset suoritukset, L13 , L13 1 Jaksollinen talletus Tarkastellaan tilannetta, jossa asiakas tallettaa pankkitilille toistuvasti yhtäsuuren rahasumman k aina korkojakson lopussa. Asiakas suorittaa talletuksen n kertaa. Lasketaan

Lisätiedot

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia 3.9 Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia 3.9. Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia Lukujoo määritelmä harjoituksia 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3

Lisätiedot

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja.

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja. POHDIN rojekti Jatkuva korko ja e Eksoettifuktioille voidaa johtaa omiaisuus f ( x) f (0) f( x). Riittää ku oletetaa, että f (0) o olemassa. Nyt eksoettifuktioide f( x) 2 x ja gx ( ) 3 x välistä yritää

Lisätiedot

10.5 Jaksolliset suoritukset

10.5 Jaksolliset suoritukset 4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA

Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA 4.12.2012 Sisällys Johdanto... 1 Aikaan liittyviä laskelmia... 1 Excelin rahoitusfunktioita... 2 Koronkorkolaskenta... 2 Jaksolliset suoritukset... 4 Luotot... 7

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims 75 4 POTENSSISARJOJA 4.1 ÄÄRETTÖMÄT SARJAT Lukujoo { a k } summaa S a a a a a k 0 1 k k0 saotaa äärettömäksi sarjaksi. Summa o s. osasumma. S a a a a a k 0 1 k0 Äärettämä sarja (tai vai sarja) saotaa suppeeva

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet kevät 2019 / orms.1030 Talousmatematiikan perusteet 5. harjoitus, viikko 7 11.02. 15.02.2019 R01 Ma 12 14 F453 R08 Ke 10 12 F453 R02 Ma 16 18 F453 L To 08 10 A202 R03 Ti 08 10 F425 R06 To 12 14 F140 R04

Lisätiedot

9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT

9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT 9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT ALOITA PERUSTEISTA 370A. Kunnallisveroprosentti oli 19,5, joten 31 200 tuloista oli maksettava kunnallisveroa 0,195 31 200 = 6084. Vastaus: 6084 euroa 371A. a) Hajuveden

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT OPETTAJAN MATERIAALI

TEHTÄVIEN RATKAISUT OPETTAJAN MATERIAALI TEHTÄVIEN RATKAISUT OPETTAJAN MATERIAALI Sisällysluettelo 1 Prosettilasketa ja verotus 3 Prosettilasketa 3 Verotus 18 2 Hiat ja raha arvo 23 Ideksit 23 Euro ja muut valuutat 39 3 Laiat ja talletukset 52

Lisätiedot

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin. Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Vaihdettavat valuutat klo 15.30

Vaihdettavat valuutat klo 15.30 HAAGA-HELIA HARJOITUS 4/Ratkaisut s. / 6 Liike-elämän matematiikka Syksy 20 Käytä tehtävissä tarvittaessa alla olevia valuuttakursseja. Kurssit ilmaisevat yhden euron arvon kyseisessä valuuttayksikössä.

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasan yliopisto, kevät 20 Talousmatematiikan perusteet, ORMS030 4. harjoitus, viikko 6 6.2. 0.2.20) R ma 2 4 F249 R5 ti 4 6 F453 R2 ma 4 6 F453 R6 to 2 4 F40 R3 ti 08 0 F425 R to 08 0 F425 R4 ti 2 4 F453

Lisätiedot

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Tasaerälaina ja osamaksukauppa Tasaerälaina ja osamaksukauppa Merkintöjä Yleensä laskussa lähdetään todellisesta vuosikorosta. Merkitään todellista vuosikorkokantaa kirjaimella i a, jolloin vuosikorkotekijä on (1 + i a ). Vuosi jaetaan

Lisätiedot

1 Eksponenttifunktion määritelmä

1 Eksponenttifunktion määritelmä Ekspoettifuktio määritelmä Selvitimme aikaisemmi tällä kurssilla, millaie potessisarja säilyy derivoiissa muuttumattomaa. Se perusteella määritellää: Määritelmä. Ekspoettifuktio exp : R R määritellää lausekkeella

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Korkolasku ja diskonttaus, L6 Korkolasku ja diskonttaus, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 1 Iduktiotodistus Iduktiotodistukse logiikka Tutkitaa tapausta, jossa haluamme todistaa joki väittee P() site, että se pätee kaikilla luoollisissa luvuilla. Eli halutaa

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3 Kertusos. ) Edullisemm hit 480, = 64 Klliimm tukkuhit, 480 = 576 Klliimm myytihit, 576 = 748,80 b) 748,80 64 = 0,666... = 6,66% 7% 748,80. Liittymä puhelimell mks khde vuode ik 4 8,50 = 684. Liittymä ilm

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 3 1 Lisää iduktiota Jatketaa iduktio tarkastelua esimerki avulla. Yritetää löytää kaava : esimmäise (positiivise) parittoma luvu summalle eli summalle 1 + 3 + 5 + 7 +...

Lisätiedot

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat Korkolasku, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti i = p 100

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan RATKAISUT 8 17 8 a) Paraabelie y x ja y x + x + 1 leikkauspisteet saadaa määritettyä, ku esi ratkaistaa yhtälö x x + x + 1, eli x x, joka o yhtäpitävä yhtälö x x. Toise astee yhtälö ratkaisukaavalla saadaa

Lisätiedot

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä. Tämä Tili-ja kulutusluotot -aineisto on tarkoitettu täydentämään Liiketalouden matematiikka 2 kirjan sisältöä. 1 Sisällysluettelo TILI- JA KULUTUSLUOTOT...3 Esim. 1... 4 Esim. 2... 6 Esim. 3... 7 Esim.

Lisätiedot

4.3 Signaalin autokorrelaatio

4.3 Signaalin autokorrelaatio 5 4.3 Sigaali autokorrelaatio Sigaali autokorrelaatio kertoo kuika paljo sigaali eri illä korreloi itsesä kassa (josta imiki). Se o Fourier-muuokse ohella yksi käyttökelpoisimmista sigaalie aalysoitimeetelmistä.

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Tasaerälaina ja osamaksukauppa Tasaerälaina ja osamaksukauppa Merkintöjä Yleensä laskussa lähdetään todellisesta vuosikorosta. Merkitään todellista vuosikorkokantaa kirjaimella i a, jolloin vuosikorkotekijä on (1 + i a ). Merkintöjä

Lisätiedot

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa. Testimuuttuja kriittie arvo 5 %: merkitsevyystasolla katsotaa taulukosta. Kriittie arvo o 9,488. Koska laskettu arvo 4,35 o pieempi kui taulukosta saatu kriittie arvo 9,488, ii ollahypoteesi jää voimaa.

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet kevät 219 / orms.1 Talousmatematiikan perusteet 1. Laske integraalit a 6x 2 + 4x + dx, b 5. harjoitus, viikko 6 x + 1x 1dx, c xx 2 1 2 dx a termi kerrallaan kaavalla ax n dx a n+1 xn+1 +C. 6x 2 + 4x +

Lisätiedot

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x = TAMMI PYRAMIDI NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ PARITTOMAT RATKAISUT 7 Tiedosto vai hekilökohtaisee käyttöö. Kaikelaie sisällö kopioiti kielletty. a) g( ) = 5 + 6 Koska g o eljäe astee polyomi, ii

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998.

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Kokooma 23.1.2008. Viimeisi perustemuutos o vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Sisällysluettelo

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa

Lisätiedot

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p MAA9 Koe.5.0 Jussi Tyi Tee koseptii pisteytysruudukko! Muista kirjata imesi ja ryhmäsi. Valitse kuusi tehtävää!. a) Ratkaise yhtälö si x. Ilmoita vastaus radiaaeia! b) Määritä paljoko o cos. Ilmoita tarkka

Lisätiedot

Yksinkertainen korkolasku

Yksinkertainen korkolasku Sivu 1/7 Rahan lainaus voidaan innastaa tavaan vuokaukseen, jolloin lainatusta ahasta maksetaan kokoa sitä enemmän, mitä suuemmasta ahamääästä on kysymys ja mitä pidempään aha on lainattuna. äyttöön saatua

Lisätiedot

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä Otatajakauma kuvaa tarkasteltava parametri jakauma eri otoksista laskettua parametria o joki yleesä tuusluku, esim. keskiarvo, suhteellie osuus, riskisuhde, korrelaatiokerroi, regressiokerroi, je. parametria

Lisätiedot

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ). HY / Matematiika ja tilastotietee laitos Tilastollie päättely II, kevät 018 Harjoitus 5B Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I 1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävää ). Moistee esimerki 3.3.3. mukaa momettimeetelmä

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai MATP53 Approbatur B Harjoitus, ratkaisut Maaatai..05. (Lämmittelytehtävä.) Oletetaa, että op = 7 tutia työtä. Kuika mota tutia Oili Opiskelija työsketelee itseäisesti kurssilla, joka laajuus o 4 op, ku

Lisätiedot

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3 LIITTEET... 2 Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta...2 Liite B Lagrage kertoimet... 2 Liitteet Liitteet Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta Luoollista logaritmia suureesta! approksimoidaa usei Stirligi

Lisätiedot

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8 Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8 1 Kerrataan kaavoja s n;i = ((1 + i)n 1) i = prolongointitekijä a n;i = ((1 + i)n 1) i(1 + i) n = diskonttaustekijä c n;i = i(1 + i) n ((1 + i) n 1) = kuoletuskerroin

Lisätiedot

Investoinnin takaisinmaksuaika

Investoinnin takaisinmaksuaika Investoinnin takaisinmaksuaika Takaisinmaksuaika on aika, jona investointi maksaa hintansa takaisin eli nettotuottoja kertyy perushankintamenon verran Investointi voidaan tehdä, jos takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Matematiikkaa kauppatieteilijöille

Matematiikkaa kauppatieteilijöille Matematiikkaa kauppatieteilijöille Harjoitus 9, syksy 2018 1. 1. Ratkaisutapa (Yksinkertainen korkolaskenta) Olkoon alkupääoma K 0 ja korkokanta i = 10% pa. Koska korkokanta on 10 % pa., niin pääoma kasvaa

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu 81112A Tietoraketeet ja algoritmit, 217-218, Harjoitus 4, Ratkaisu Harjoitukse aiheita ovat algoritmie aikakompleksisuus ja lajittelualgoritmit Tehtävä 4.1 Selvitä seuraavie rekursioyhtälöide ratkaisuje

Lisätiedot

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k = Diskreeti Matematiika Paja Ratkaisuja viikolle 4. (7.4-8.4) Jeremias Berg. Osoita iduktiolla että k = ( + ) Ratkaisu: Kute kaikissa iduktiotodistuksissa meidä täytyy siis osoittaa asiaa. Ns. perustapaus,

Lisätiedot

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 %

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % 6 Kertausosa 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % Osakkeen arvo vuoden lopussa 1,289 0,957 12,63 = 15,580... 15,58 b) Indeksin muutos: 6500 1,1304...

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka IA Isiöörimatematiikka IA Harjoitustehtäviä. Selvitä oko propositio ( p q r ( p q r kotradiktio. Ratkaisu: Kirjoitetaa totuustaulukko: p q r ( p q r p q r ( p q r ( p q r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770. JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 07) HARJOITUS 0, MALLIRATKAISUT Tehtävä. Voidaako seuraavat luvut esittää kahde eliö summia? Jos voidaa, ii kuika moella eri tavalla? (i) = 45 (ii) = 770. Ratkaisu. (i) Jaetaa

Lisätiedot

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Aalyysi I Harjoitus 5. 0. 2009 alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia ( sivua) (Rami Luisto) Laskuharjoituksista saa pistettä, jos laskettu vähitää 50 tehtävää; 3 pistettä,

Lisätiedot

Otantajakauman käyttö päättelyssä

Otantajakauman käyttö päättelyssä Keskiarvo otatajakauma Toisistaa tietämättä kaksi tutkijaa tutkii samaa ilmiötä, jossa perusjoukko koostuu kuudesta tutkittavasta ja tarkoituksea o laskea keskiarvo A: Kokoaistutkimus B: Otatatutkimus

Lisätiedot

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 5 Kevät 2014 1. Tehtävä: Johda luetomateriaali kaavat d 2 u i k du 2 m + Uxu = E k 2 u p = k + u x i d ux. Ratkaisu: Oletetaa, että ψx = e ikx ux, missä ux +

Lisätiedot

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v = 764A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 6 Kevät 28. Tehtävä: Aiemmi olemme laskeeet kupari johtavuuselektroie tiheydeksi 8.5 28 m. Kuparijohdossa, joka poikkipita-ala o mm 2, kulkee A: virta. Arvioi Drude

Lisätiedot

3 10 ei ole rationaaliluku.

3 10 ei ole rationaaliluku. Harjoitukset / 011 RATKAISUT Lukuteoria 1. Etsi Eratostheee seulalla samatie kaikki lukua 400 pieemmät alkuluvut. (Tai ohjelmoi tietokoeesi etsimää paljo lisää.) Kirjoita rivii kaikki luvut 1-00. Poista

Lisätiedot

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018 Aalyysi A Harjoitustehtäviä lukuu / kevät 208 Ellei toisi maiita, tehtävissä esiityvät muuttujat ja vakiot ovat mielivaltaisia reaalilukuja.. Aa joki ylä- ja alaraja joukoille { x R x 2 + x 6 ja B = {

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät Matematiika tukikurssi Kertausta. välikokeesee Tehtävät Algebraa Tämä kappale sisältää rusaasti harjoitustehtäviä. Suurimpaa osaa tehtävistä löytyy ratkaisut lopusta. Syyä rusaasee tehtävämäärää o, että

Lisätiedot

1.1 Suhteisjako 8. Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18. Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23

1.1 Suhteisjako 8. Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18. Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23 SISÄLTÖ 1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7 1.1 Suhteisjako 8 1.2 Valuutat 14 Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18 1.3 Verotus 21 Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23 Varallisuusvero

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta Tehtäviä epäyhtälöistä Tehtäviä eliöide ei-egatiivisuudesta. Olkoo a R. Osoita, että 4a 4a. Ratkaisu. 4a 4a a) a 0 a ) 0.. Olkoot a,, R. Osoita, että a a a. Ratkaisu. Kerrotaa molemmat puolet kahdella:

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan Talousmatematiikan perusteet: Luento 2 Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan Viime luennolla Lukujono on päättyvä tai päättymätön jono reaalilukuja a 1, a 2,, a n, joita sanotaan jonon termeiksi. Erikoistapauksia

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Tunnuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA

Tunnuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA Tuuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA Tuuslukuja 28 Tuuslukuja käytetää, ku tilastoaieistoa havaiollistetaa tiivistetysti yksittäisillä luvuilla. Tuusluvut lasketaa muuttujie arvoje perusteella ja e kuvaavat

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Mite opit parhaite? Valmistaudu pitkä- tai lyhye matematiika kirjoituksii ilmaiseksi Mafyetti-ohjelmalla! Harjoittelu tehdää aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa tarvittavat

Lisätiedot

HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN

HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN S-08-0 OPTIIKKA /6 HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN Laboratoriotyö S-08-0 OPTIIKKA /6 Sisällysluettelo Teoria... 3 Työ suoritus... 4. Kokoaisheijastus... 4. Brewsteri kulma... 5 3 Mittauspöytäkirja... 6 S-08-0

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kertauslueto. välikokeesee Algebraa Tämäkertaie kurssimoiste sisältää rusaasti harjoitustehtäviä. Syyä tähä o se, että matematiikkaa oppii parhaite itse tekemällä ja laskemalla.

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 3, Ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 3, Ratkaisu 111A Tietoraketeet ja algoritmit, 016-017, Harjoitus, Ratkaisu Harjoitukse aiheita ovat algoritmie aikakompleksisuus ja lajittelualgoritmit Tehtävä.1 Selvitä seuraavie rekursioyhtälöide ratkaisuje kompleksisuusluokat

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia Todeäköisyyslasketa I, kesä 207 Helsigi yliopisto/avoi yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia. Aikaisemma viiko teemaa. Edessäsi o kaksi laatikkoa A ja B. Laatikossa A o 8 palloa, joista puolet valkoisia.

Lisätiedot

Verkoston ulkoisvaikutukset

Verkoston ulkoisvaikutukset Verkosto ulkoisvaikutukset Varia luku 35 Luettavaa Varia (2006, 7. paios, luku 35, s.658 655) Forget produtivity: more people should joi Faebook saatavilla http://www.ab.et.au/ews/stories/2008/1 1/27/2431283.htm

Lisätiedot

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio.

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio. Yo-tehtäviä Mb06 kurssista Sarja 1 k09/12. Mikä on suurin arvo, jonka lauseke x + y saa epäyhtälöiden x 0, y 0, 2x + 3y 24, 5x + 3y 30 määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit.

Lisätiedot

5. Lineaarisen optimoinnin perusprobleemat

5. Lineaarisen optimoinnin perusprobleemat 2 5. Lieaarise optimoii perusprobleemat Optimoitiprobleema o lieaarise optimoii tehtävä, jos kohdefuktio o lieaarie fuktio ja rajoitusehdot ovat lieaarisia yhtälöitä tai lieaarisia epäyhtälöitä. Yleisessä

Lisätiedot

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S 3.3. Aritmeettie summ 3.3. Aritmeettie summ Mikä olisi helpoi tp lske 0 esimmäistä luoollist luku yhtee? Olisiko r voim käyttö 0 + + + 3 + + 00 hyvä jtus? Tekiik vull se iki toimii. Fiksumpiki tp kuiteki

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot