LOPPURAPORTTI. Sivu 1 / 29 STUUVA-HANKE LOPPURAPORTTI. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Sivu 1 / 29 STUUVA-HANKE LOPPURAPORTTI. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella."

Transkriptio

1 Sivu 1 / 29 STUUVA-HANKE LOPPURAPORTTI Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.

2 Sivu 2 / 29 1 Tiivistelmä Stuuva-hankkeen tavoitteena oli levittää Satamien turvallisuustietokanta hankkeessa kehitetyn Stuuvan käyttö kaikkiin suomalaisiin satamiin. Tietokanta on kehitetty satamien turvallisuuspoikkeamien raportointia varten. Kaikki satamatoimijat voivat raportoida samaan tietokantaan ja siten levittää tietoa ja tehdä yhteistyötä turvallisuusasioissa. Tavoitteena oli, että Stuuva-tietokannan tietokannan käyttö tulisi osaksi sata- tietokannan mien turvallisuustyötä. Stuuva-tietokannan tietokannan otti käyttöönsä hankkeen aikana Länsi-rannikon satamat yrityksineen sekä monet Sa- tamaoperaattorit ry:n jäsenyritykset. Käyttäjäorganisaatioita Stuuva-tietokannalla oli hankkeen loppuvaiheilla yhteensä 59. Hankkeen aikana tietokannalle tehtiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kehitysversio tietokannassa havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Uuteen versioon on lisätty joitakin toimintoja ja kokonaisuutta on yksinkertaistettu. Tietokannan käyttäjät raportoivat hankkeen aikana Stuuva- tietokantaan satamissa sattuneita turvallisuuspoikkeamia ja hankkeen projektipäällikkö ylläpiti tietokantaa julkaisemalla raportit tietokannan tokannan portaali-sivuilla (www.stuuva.fi). Tietokannalle etsittiin uusi ylläpitäjä tarjouskilpailun avulla. Sofor Oy jatkaa Stuuva-tietokannan tietokannan ylläpitäjänä vuoden 2009 lopusta lähtien. Stuuva-hankkeessa kehitettiin yhteinen tietopankki turvallisuuspoikkeamien raportointia varten. Yhteisen tietopankin in avulla tietoa sattuneista poikkeamista voidaan levittää muille saman alan toimijoille. Yhteinen tietopankki toimii pedagogisena välineenä turvallisuuden kehittämistyössä. Tietopankki on toimiva työkalu aloilla, joissa raportointikulttuuri on kehittynyt ja tapahtumien tutkinnassa käytetään alan ammattilaisia apuna. Stuuva-hankkeessa työkalua ei pystytty hyödyntämään optimaalisella tavalla. Työtä tämän sekä yleensä satamien turvallisuuden parantamisen eteen on vielä jatkettava. Hankkeen toteutti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun Kymi Technology osaamiskeskittymä yhteistyössä satama-alan toimijoiden ja Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjien kanssa. Projektin päärahoittajana toimi Työsuo- jelurahasto. Lisäksi hanketta rahoittivat Kemin satama, Kokkolan satama, Pietarsaaren Satama, Onnetto- muustutkintakeskus, Oulun satama, Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Säätiö sekä Satamaoperaattorit ry. Stuuva-hanke oli jatkoa Satamien turvallisuustietokanta hankkeelle.

3 Sivu 3 / 29 Sisältö 1 Tiivistelmä Tausta Tavoitteet Hankkeen toteutus Tulokset Stuuva-tietokanta Tietokantaversio Tietokantaversio Tietokantaan raportoidut turvallisuuspoikkeamat Stuuva-yhteisö Stuuva-konsepti Turvallisuuskulttuuri Tiedotus Hankkeen organisaatio Tulosten arviointi Tietokannan käytön valtakunnallistaminen Tietokannan kehitystyö Tietokannan ylläpito hankkeen jälkeen Tietokannan ominaisuudet Stuuva-tietokannan n raportit ja raportointiaktiivisuus Työturvallisuustyö vs. turvallisuustyö Raportointi- ja turvallisuuskulttuuri Lopuksi Lähdeluettelo... 29

4 Sivu 4 / 29 2 Tausta Satama-ala ala on turvallisuuskriittinen toimiala. Satamassa, melko pienellä ja suljetulla alueella liikkuu suuria määriä tavaraa, joukossa vaarallisia aineita. Satamien liikennemäärät ovat suuria, liikkumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen käytetään monenlaisia tapoja, kulkuvälineitä ja koneita. Satamassa on paljon erilaisia toimijoita ja päivittäin kävijämäärät saattavat olla huomattavia. Lisäksi olosuhteet, tilanteet ja toiminnot muuttuvat jatkuvasti. Kokonaisuuden hallinta turvallisuuden kannalta on vaativaa työtä. Satama on yhteinen työpaikka, jossa samalla suljetulla la alueella työskentelee runsaasti toimijoita. Sataman pitäjän lisäksi satamissa työskentelee muun muassa satamaoperaattoreiden, nesteterminaalien, kuljetusyritysten ja viranomaisten palveluksessa. Kaikkien toiminnalla on vaikutusta muiden ja koko sataman turvallisuuteen. Näistä syistä satamien turvallisuustyössä on erityisen tärkeää toimiva tiedonkulku ja yhteistyö eri toimijoiden kesken. Satamassa työskentelevien tulee tuntea toimintaympäristönsä riskit ja turvallisuustyön haasteet. Ei riitä, että tunnetaan an ja hallitaan vain oma työympäristö, vaan myös muiden toimijoiden toimin- taa ja siitä aiheutuvia riskejä tulee tuntea. Satamien suurimpana riskitekijänä pidetään nykyisin sisäistä liikennettä. Liikennemäärät satamissa ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja tämä ä taas lisännyt entisestään satamien sisäistä liikennettä. Siirrettävien taakkojen koko on kasvanut ja sen myötä riskit ovat kasvaneet. Näkyväisyys siirtolaitteista on usein rajoittunut ja raskaita taakkoja kuljettavien siirtolaitteiden pysähtymismatkat ovat pitkiä. Samat ongelmat liittyvät myös juniin. (Penttinen 2000; Santala 2004.) Erityisen ongelmallista satamissa on risteävä liikenne. Sataman alueella liikutaan kävellen, polkupyörillä ja henkilöautoilla ja lasteja kuljetetaan työkoneilla ja rekka-autoilla sekä junilla. Satamissa on paljon paikkoja, joissa näkyväisyys kulman taakse on huono. Suuririskisiä kohteita ovat myös tasoristeykset. Sisäisen liikenteen lisäksi lastin käsittely aiheuttaa suuria riskitekijöitä. Satamassa kuljetetaan ja nostetaan raskaita taakkoja. Nesteterminaaleissa eterminaaleissa käsitellään erilaisia kemikaaleja, ja vaarallista lastia kuljetetaan myös pakattuina. Myös pölyävät ja vuotavat lastit aiheuttavat vaaroja satamassa työskenteleville. (Penttinen 2000.) Suomen satamissa tilastoidaan vuosittain noin 500 työtapaturmaa (Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tayksi vuodessa (Tapaturmavakuutuslaitos- paturmapakki 2006). Näistä kuolemaan johtaneita tapaturmia on ten liitto). Tapaturmien taustalla on aina runsaasti läheltä piti tapauksia, jotka eivät näy tilastoissa, koska niistä ei aiheudu henkilö- eikä materiaalivahinkoja. Satamissa sekä satama-alalla alalla toimivissa organisaatioissa on otettu viime vuosien aikana käyttöön laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmiä, joiden myötä turvallisuusasiat sasiat ja myös poikkeamien käsitte- lyprosessit ovat nousseet esille. Raportointikulttuuri, -tavat sekä raporttien käsittelytavat vaihtelevat kuitenkin melko paljon yrityksittäin. Lisäksi kokonaisuutena raportointikulttuuri on vielä melko kehittymätönpieni osa. Kaikkiaan vain tä. Osassa ssa satamien yrityksistä lähes kaikki poikkeamat raportoidaan ja osassa vain murto-osa satamissa sattuneista turvallisuuspoikkeamista raportoidaan. Onnettomuudet ja vakavat työta-

5 Sivu 5 / 29 paturmat raportoidaan, mutta ns. nollatapaturmat eli tapaturmat, jotka eivät johda lääkärissä käyntiin eivätkä aiheutua sairauspoissaoloja, jäävät usein raportoimatta. Tämän lisäksi läheltä piti -tapaukset jäävät usein raportoimatta. Läheltä piti -tapausten raportointikulttuuria ttuuria ei satamissa vielä ole. Satamissa ei ole ollut vakiintunutta käytäntöä käsitellä yhdessä eri toimijoiden kesken sattuneita turvallisuuspoikkeamia. Tämä siitäkin huolimatta, että monet niistä olisi syytä muidenkin tuntea. Muutamissa satamissa tosin pidetään vuosittain yhteisiä tapaamisia ja näissä käsitellään myös sattuneet turvallisuuspoikkeamat, jotka koskevat useita sataman toimijoita. Raportointikulttuuria parantamaan, turvallisuutta ja erityisesti työturvallisuutta lisäämään Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuonna 2005 Satamien turvallisuustietokantahanke, jossa kehitettiin satamatoimijoille yhteinen tietopankki turvallisuuspoikkeaminen raportointia ja tiedonlevitystä varten. Yhteisen tietopankin idea on toimia pedagogisena välineenä satamaturvallisuutta kehitettäessä. Stuuva- hanke on jatkoa Satamien turvallisuustietokanta-hankkeelle.

6 Sivu 6 / 29 3 Tavoitteet Satamien turvallisuustietokanta -hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Kotkan ja Haminan satamien sekä niissä toimivien yritysten kanssa Stuuva-tietokanta satamien turvallisuuspoikkeamien uuspoikkeamien raportointia varten. Stuuva-hankkeen tavoitteena on ollut valtakunnallistaa tietokannan käyttö muihin suomalaisiin satamiin. Olennainen asia on ollut saada satamatoimijat raportoimaan turvallisuuspoikkeamia samaan tietokantaan. Stuuva-tietokannasta annasta oli tarkoitus saada merkittävä työkalu satamien turvallisuustyön parantamiseen. Suomen satamat sijaitsevat maantieteellisesti kaukana toisistaan ja yhteistyö voi olla käytännössä hankalaa toteuttaa. Internetissä toimiva tietokanta mahdollistaa helpon ja yksinkertaisen väylän jakaa tietoa turvalli- suusasioista yli yritys- ja satamarajojen. Stuuva-hankkeen yksi tavoite on ollut kehittää Satamien turvallisuustietokannan aikana luotua tietokantaa kerätyn palautteen perusteella. Palautetta ajateltiin kerätä myös Stuuva-hankkeen aikana ja sen perusteella tehdä jatkuvaa kehitystyötä tietokannalle. Stuuva-hankkeen avulla suunniteltiin myös lisättävän satama-alalla alalla toimivien yhteistyötä turvallisuusasiois- sa. Hankkeessa oli tavoitteena luoda satamatoimijoiden ja asiantuntijoiden välille yhteistyöverkosto sata- mien työturvallisuusasioiden käsittelyä varten. Tavoitteena myös oli, että Stuuva-tietokanta tietokanta päätyisi kaikki- en satamissa työskentelevien käyttöön. Raportoijat levittäisivät vät tietokannan kautta tietoa tapahtuneista poikkeamista, saisivat niistä palautetta sekä voisivat vat seurata poikkeamien käsittelyprosessia. Käyttäjäorgatietokannan kautta tietoa yrityksessään sattuneista turvallisuus- nisaatioiden johtoporras taas saisi Stuuva-tietokannan poikkeamista. He voisivat myös ver rata oman yrityksensä turvallisuuden tasoa muiden vastaavien yritysten tai samassa satamassa toimivien yritysten tasoon tietokannasta saatavien koosteiden avulla. Yritysten petietokantaa uusien työntekijöiden kouluttamisessa käyttäen raport- teja esimerkkinä satamaympäristön vaaroista tai hyödyntämällä Stuuva-tietokannassa tietokannassa olevaa valmista rehdyttäjät voisivat vat hyödyntää Stuuva-tietokantaa koostemateriaalia. Projektin tavoitteena on ollut saada kartoitettua satamien suurimmat riskitekijät sekä niiden syyt. Tämä on mahdollista tietokantaan raportoitujen tapausten perusteella, sillä toteutuneet turvallisuuspoikkeamat ovat osoitus riskitekijöistä. Eniten raportoidut poikkeamatyypit kuvastavat satamien tyypillisimpiä ja suu- rimpia riskejä. Tavoitteena oli yhdessä hankkeeseen osallistuvien kanssa pohtia toimenpiteitä suurimpien riskien poistamiseksi. Stuuva-tietokannan tietokannan avulla turvallisuustyön painopistettä voidaan siirtää ennakoivampaan suuntaan. Käyttä- jäorganisaatio voi puuttua muualla sattuneiden poikkeamien aiheuttajiin omassa a toiminnassaan ennen kuin mitään sattuu. Samoin organisaatio voi puuttua ennakolta Stuuva-tietokannan tietokannan kautta esille nousseisiin ris- keihin. Tietokannan avulla on myös mahdollista lisätä läheltä piti -tapausten raportointia ja käsittelyä. Projektin päätavoite on ollut satamien työturvallisuuden parantaminen. Vaikuttamalla poikkeamien syihin sekä tunnistettuihin riskeihin voidaan satamissa sattuneiden turvallisuuspoikkeamien määrää vähentää.

7 Sivu 7 / 29 Työturvallisuuden parantumista suunniteltiin arvioida projektin alussa yritysten kanssa määritettävillä mit- tareilla. Tavoitteena Stuuva-hankkeella oli myös hyödyntää hankkeesta saatavaa tietoa ammattikorkeakoulun opetuksessa. Tavoitteena oli myös vahvistaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osaamista satamien turvalli- suuden alueella.

8 Sivu 8 / 29 4 Hankkeen toteutus Hanke käynnistyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa merenkulun toimialan tutkimus- ja kehitys (T & K) -yksikössä (nykyisin osa Kymi Technology osaamiskeskittymää) Projektisuunnitelman mukaan hankkeen piti päättyä , mutta sille haettiin jatkoaikaa aluksi kesään asti ja lopulta lokakuulle 2009, jotta tietokannan uuden ylläpitäjän valinta saatiin tehtyä ja vastuunsiirto uudelle ylläpitäjälle toteutettua hankkeen puitteissa. Projektista Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa vastasi projektipäällikkö. Hänen apunaan projektissa työskenteli myös osa-aikaisesti aikaisesti projektityöntekijä ja projektisihteeri sekä useita yksittäisiä asiantuntijoita. Projektia toteutettiin yhteistyössä Stuuva-tietokannan käyttäjien kanssa. Käyttäjäyrityksissä täjäyrityksissä linkkinä projek- tihenkilöstön ja yrityksen välillä toimivat yritysten yhteyshenkilöt. Hankkeen päärahoittajana toimi Työsuojelurahasto. Lisäksi hanketta rahoittivat Kemin satama, Kokkolan satama, Pietarsaaren Satama, Onnettomuustutkintakeskus, us, Oulun satama, Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Säätiö sekä Satamaoperaattorit ry. Stuuva-hankkeen budjetti oli Yksityistä rahaa hankkeessa oli ja Työsuojelurahaston ra- hoitusosuus yhteensä oli Stuuva-hanke ei toteutunut täysin alkuperäisen projektisuunnitelman mukaisesti. Muutoksia suunnitelmaan verrattuna oli aikataulussa ja toteutustavoissa. Stuuva-hanke pohjautuu Satamien turvallisuustietokanta projektiin, mikä toteutettiin KyAMK:ssa välisenä aikana. Tämän ensimmäisen projektin aikana luotiin tietokanta satamien turraportointiin yhteistyössä Kotkan ja Haminan satamatoimijoiden kanssa. Stuuva- vallisuuspoikkeamien hankkeessa tietokantaa tarjottiin käyttöönotettavaksi kaikille Suomen satamille sekä niissä toimiville yrityk- sille. Tämä tehtiin hankkeen alussa suorilla yhteydenotoilla sekä epäsuorasti tiedottamisen avulla. Uusiksi käyttäjiksi saatiin Kemin, Kokkolan, Pietarsaaren ja Oulun satamat sekä niissä toimivat yritykset ja Satama- operaattorit ry:n jäsenyrityksiä eri puolelta Suomea. Yhteensä käyttäjiä kesällä 2009 oli 59. Mukaan tulleille le organisaatioille järjestettiin aloituspalaverit, jossa hanketta ja tietokantaa esiteltiin sekä pohdittiin, miten Stuuvasta saadaan osaksi organisaation toimintaa. Lisäksi palaverissa määriteltiin tavoit- teet Stuuva-tietokannan tietokannan käyttöön hankkeen aikana. Tietokannan käyttöönotto yrityksissä toteutettiin varsinaisten käyttöönottokoulutusten jälkeen. Koulutus pidettiin yritysten yhteyshenkilöille. Heidän tehtävätietokanta osaksi oman yrityksensä turvallisuustyötä. Projektihenkilöstö pyrki tukemaan käyttäjäorganisaatioita tietokannan käytössä ja tekemään tietokantaa tunnetuksi omalta osal- taan tiedottamisen ja yhteydenpidon nään sen jälkeen viedä Stuuva-tietokanta avulla. Internetissä (www.stuuva.fi) toimivalle Stuuva-tietokannalle tehtiin kehitysversio (2.0). Ensimmäisessä ver- siossa havaittiin muutostarpeita käyttöönoton jälkeen. Osin kustannus- ja osin ohjauksellisista syistä toisen version toteuttajaksi valittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Ohjelmistoakatemian opiskelija. Hänet palkattiin projektiin kehitystyön ajaksi harjoittelijan palkalla. Muutostarpeiden määrittelyn oli tehnyt hank-

9 Sivu 9 / 29 keen projektihenkilöstö ja muutostyötä ohjasivat sekä Ohjelmistoakatemian opettajat että projektihenkionta johtuen sen teknisestä toteutustavasta. Tämän vuoksi kehitysversio laadittiin aivan uusiksi. Tietotasoltaan uusi versio vastaa edeltäjäänsä, mutta toiminnoiltaan se on muutettu helppokäyttöisemmäksi ja suoraviivaisemmaksi. Uusi kehi- löstö. Stuuva 2.0 -ohjelmoijan mukaan ensimmäisen version jatkokehitys oli mahdotonta tysversio valmistui alkuvuodesta Sitä ei otettu tuotantokäyttöön hankkeen aikana. Stuuva-tietokannan tietokannan palvelintila ostettiin hankkeen alussa Kymen Puhelimelta. Stuuva-tietokannan tekninen ylläpito oli Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja käytännössä Stuuva 2.0 version kehittäjän vastuulla. Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjäyritykset raportoivat tietokantaan sattuneita turvallisuuspoikkeamia. Hankkeeen loppuun mennessä tietokantaan oli raportoitu yhteensä 526 kpl. Projektihenkilöstö ylläpiti tietokantaa jatkuvasti julkaisemalla a raportoidut poikkeamat anonymisoinnin jälkeen. Projektihenkilöstö oli myös tarvit- taessa yhteydessä raportoijiin tapausten lisäselvittelyä varten. STUUVA-hankkeen yksi tavoite oli selvittää tietokannan ylläpito hankkeen päättymisen jälkeen. Erilaisia vaihtoehtoja tutkittiin ja selvitettiin. Stuuvan rahoittajien, Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjien ja erilaisten asiantiin sähköpostikyselyillä, puhelinhaastatteluilla sekä erilaisissa palavereis- sa. Parhaimmaksi toimintatavaksi todettiin tiin luovuttaa ylläpito jollekin raportointityökaluja ja turvallisuusjohtamispalveluja tarjoavalle yritykselle. Aluksi selvitettiin, miten Stuuvan käyttäjät voisivat itse olla päättä- mässä asiasta, mutta koska käyttäjiä oli niin paljon, käytännössä oli järkevintä, että Kymenlaakson ammatti- korkeakoulu teki itse tarvittavat päätökset huomioiden satama-alan alan tarpeet ja tilanteen. Stuuva- tietokannan ylläpidosta järjestettiin tarjouskilpailu kesällä Tarjouskilpailun perusteella ylläpito luovu- tuntijoiden näkemyksiä tiedusteltiin tetaan taan loppuvuoden 2009 aikana Sofor Oy:lle. Ennen tarjouskilpailun toteuttamista selvitettiin, minkälaisia velvoitteita, oikeuksia ja vastuita liittyisi tietoluovuttamiseen uudelle ylläpitäjälle. Tietotekniikan alaan perehtyneeltä asianajotoimistolta pyydettiin asiaan selvitystä ja samalla laadittiin kaksi sopimuspohjaa, toinen KyAMK:n ja Stuuvan käyttäjän välille tehtävä sopimus Stuuvan käytöstä ja toinen KyAMK:n K:n ja uuden ylläpitäjän välille ylläpidon siirrosta. Sopimus Stuuvan käyttämisestä oli tarpeen, sillä sellaista ei ollut tehty vielä kummankaan hankkeen aikana. Kun ylläpito päätettiin antaa kolmannelle osapuolelle ja erityisesti, kun tämä olisi kaupallinen yritys, oli tärkeää sopia mm. Stuuvan käyttöoikeuksista, raporttien omistusoikeuksista, tietokannan käytön maksullisuudesta sekä ylipäätään KyAMK:n oikeudesta siirtää ylläpito kolmannelle osapuolelle. Sopimukset lähetettiin allekir- kannan joitettavaksi Stuuvan käyttäjille toukokuussa Samalla lähetettiin kysely, jossa käyttäjiä pyydettiin ilmoittamaan maan aikeestaan jatkon suhteen. Syksyn 2009 aikana on valmisteltu tietokannan siirtoa Sofor Oy:lle. Tähän on sisältynyt siirtosopimuksen neuvottelut, materiaalin ja tietokannan valmistelut luovutuskuntoon sekä tiedottaminen yhteistyökumppaneille. Siirtosopimus imus allekirjoitettiin marraskuun alussa. Palvelinsopimus Kymen Puhelimen kanssa irtisanottietokanta oli toiminnassa marraskuun 2009 loppuun saakka. Sofor Oy tar- tiin lokakuun lopussa ja Stuuva-tietokanta joaa Stuuvan käyttäjille oman tietojärjestelmänsä, T2V2:n. Tämä tapahtuu vielä ennen vuoden vaihdetta. Tässä yhteydessä siirrosta tiedotetaan laajasti.

10 Sivu 10 / 29 5 Tulokset 5.1. Stuuva-tietokanta Stuuva-tietokanta tietokanta rakennettiin suomalaisten satamien ja niissä toimivien yritysten vaaratilanneraportoinaan voidaan raportoida satamissa sattuneita turvallisuuspoikkeamia (läheltä piti - tapaukset, tapaturmat, onnettomuudet, materiaalivahingot, ympäristöpoikkeamat). Tietokantaan rapor- toidut tapahtumat julkaistaan Internetissä raporttien anonymisoinnin jälkeen. tialustaksi. Tietokantaan Poikkeamat raportoidaan Stuuva-tietokantaan tietokantaan käyttämällä raportointilomaketta, jossa selvitetään mitä ja miksi on tapahtunut ja miten vastaavat tapaukset voidaan estää. Raporttiin on mahdollista tallettaa myös kaikki poikkeamaan liittyvä materiaali, kuten valokuvat ja poikkeaman tutkintaraportit. Raportointi Stuuva-tietokantaan tietokantaan on mahdollista miltä tahansa tietokoneelta, kun käytössä on käyttäjätunnus sekä salasana. Yritys itse määrittelee, miten raportoidut turvallisuuspoikkeamat lisätään Stuuva- tietokantaan. Osa yrityksistä on ohjeistanut työntekijöitä raportoimaan poikkeamat omien raportointikäytäntöjensä mukaisesti yrityksen sisällä, ja näin tieto poikkeamista tulee yritysten yhteyshenkilöille. Yhteys- henkilöt kirjaavat poikkeamaraportit Stuuva-tietokantaan. Osa yrityksistä taas on ottanut käyttöönsä ns. yhteisiä käyttäjätunnuksia, mikä mahdollistaa työntekijöiden raportoida poikkeamat suoraan Stuuvatietokannassa, tietokannan pääkäyttäjä (hankkeiden aikana projektihenkilöstö) anonymisoi sen. Anonymisointi tarkoittaa sitä, että raportista poistetaan kaikki yrityksen tunnistamisen mahdollistavat tiedot, kuten henkilöiden, koneiden ja kemikaalien nimet, paikat ja tiet sekä raitei- tietokantaan. Ennen kuin raportti julkaistaan Stuuva-tietokannassa, den numerot. Tietokannan ohjelmisto poistaa automaattisesti osan näistä tiedoista ja loput luottamukselliset tiedot pääkäyttäjä poistaa käsin. Pääkäyttäjä lisää raporttiin myös avainsanat, joiden perusteella raport- teja voidaan luokitella. Kaikki Stuuva-tietokantaan raportoidut tapaukset julkaistaan tietokannan etusivulla ja kuka tahansa voi tutustua niihin. Tällä tavoin tieto tapahtuneesta leviää muihin satamiin ja yksittäisille työntekijöille. Raportteihin voi tutustua Internetissä myös kuka tahansa ulkopuolinen henkilö. Käyttäjäorganisaatioissa äorganisaatioissa tietokannan pääkäyttäjinä toimivat Stuuva-hankkeiden yhteyshenkilöt. Heillä on omat käyttäjätunnukset, joiden avulla he saavat käyttöönsä kaikki omasta yrityksestä raportoidut tapaukset sellaisena kuin ne ovat tietokantaan raportoitu. Raportin lähettämisen yhteydessä heillä on mahdollisuus saada tietoa samanlaisista tietokantaan aikaisemmin raportoiduista tapauksista. Yhteyshenkilöillä on käy- tettävissään myös erilaisia haku- ja koostetoimintoja. Tietokannassa on myös tiedotus- ja keskustelupalsta sekä koostemateriaalipankki. Tiedotuspalstan avulla pääkäyttäjä voi informoida tietokannan käyttäjiä erilaisista ajankohtaisista asioista. Keskustelupalstan avulla tietokannan käyttäjät voivat käydä keskustelua satamien turvallisuusasioista. Keskustelupalstalla voidaan esimerkiksi nostaa esille riskejä, jotka eivät raporttien kautta tule esille, tai jakaa esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Koostemateriaalipankkiin pääkäyttäjä voi koostaa materiaalia yritysten käyttöön. Sinne on tehty

11 Sivu 11 / 29 yhteenvetoja tietokantaan raportoiduista tapauksista sekä lisätty muuta materiaalia satamien työturvallitietokantaa kehitettiin yhdessä Kotkan ja Haminan satamien kans- sa, yritysten työterveyshuolloille annettiin myös käyttöoikeuksia Stuuva-tietokantaan. tietokantaan. Työterveyshuollot saavat käyttöönsä yrityksen alkuperäiset raportit, jos tästä on erikseen sovittu yrityksen kanssa. Myös Stuu- suudesta. Ensimmäisessä hankkeeessa, kun Stuuva-tietokantaa va-hankkeen aikana mukaan tulleiden käyttäjäyritysten työterveyshuolloille oli tarkoitus antaa käyttöoikeudet. Tämä kuitenkin haluttiin toteuttaa vasta, kun uusi tietokantaversio on käytössä. Koska uutta versiota ei otettu hankkeen aikana tuotantokäyttöön, aikomus uusien käyttäjäyritysten työterveyshuoltojen mu- kaantulosta ei toteutunut Tietokantaversio 1.0 Stuuva-tietokantaversioita tietokantaversioita toteutettiin hankkeiden aikana kaksi versiota. Ensimmäisen version toteutti TkSoft Oy, joka oli valittu toimittajaksi Satamien turvallisuustietokanta hankkeen aikana pidetyn tarjous- kilpailun perusteella. Tietokantamäärittelyn ominaisuudet ja rakenne tekivät projektihenkilöstö yhteistyöorganisaatioista saatujen kommenttien ja kokemusten sekä organisaatioissa käytössä olevien raportointilomakkeiden perusteella. Tietokannan tekninen toteutus määriteltiin yhdessä tietokannan toimittajan kanssa. Stuuva-tietokannan tietokannan 1. versio on toteutettu käyttäen html-kieltä ja Java-scriptejä. Tietokanta toteutettiin avoimen lähdekoodin periaatteella ja se noudattaa GNU / GPL -lisenssiä. Lähdekoodi on hankkeen päätytedelleen kehitettävissä. Tietokannan lähdekoodi jää hankkeen jälkeen Kymenlaakson ammattikorkeakoululle, mutta se on luovutettu myös tietokannan seuraavalle ylläpitäjälle, Sofor Oy:lle. tyä hyödynnettävissä ja 1. version rakenne on esitetty seuraavalla sivulla olevassa kuvassa (1). Kuvassa esitetään tietokantaan ra- portoitujen turvallisuuspoikkeamien käsittelyä ja liikkumista tietokannassa.

12 Sivu 12 / 29 Kuva 1. Stuuva 1.0 tietokannan rakenne Tietokantaversio 2.0 Stuuva-hankkeen aikana tietokannasta toteutettiin toinen versio. Ensimmäisessä versiossa havaittiin muu- tostarpeita käyttöönoton jälkeen. Osin kustannus- ja osin ohjauksellisista syistä toisen version toteuttajaksi valittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Ohjelmistoakatemia. Käytännössä ohjelmointityön teki yksi ammattikorkeakoulun Ohjelmistoakatemiassa opiskeleva opiskelija palkkatyönään opettajien sekä projekti- henkilöstön ohjauksessa. Stuuva 2.0 -ohjelmoijan mukaan ensimmäisen version jatkokehitys oli mahdotonta johtuen sen teknisestä toteutustavasta. Tämän vuoksi kehitysversio io laadittiin aivan uusiksi. Tietotasoltaan uusi versio vastaa edeltäjäänsä, mutta toiminnoiltaan se on muutettu helppokäyttöisemmäksi ja suoraviivaisemmaksi. Lisäksi uutena toimintona voidaan pitää raportointien vastakäsittelyä, joka pyrkii työturvallisuuden kestävään kehittämiseen laadullisella näkökulmalla. Raportteja on mahdollista tehdä kahta erilaista: 1) tapahtuman aiheuttajaa ei tunneta ja 2) tapahtuman aiheuttaja tunnetaan. Kun poikkeaman havaitsija tekee raportin, järjes- telmä pyytää sähköpostin välityksellä tapahtuman aiheuttajalta (jos tiedossa) selvitystä tapahtuman aiheuttaneista syistä, korjaavista toimenpiteistä ja aikataulusta. Selvityksen saatuaan havaitsija hyväksyy korjaa- vat toimenpiteet tehdyksi, jolloin raportti siirtyy Stuuvan pääkäyttäjälle käsiteltäväksi. Toisen version ra- kenne on kuvattu alla olevassa kuvassa (Kuva 2).

13 LOPPURAPORTTI Sivu 13 / 29 Kuva tietokantaversion tietokantaversion rakenne. Uusi tietokantaversio on toteutettu Joomla! julkaisujärjestelmällä, julkaisujärjestelmällä, käyttäen PHP-kieltä PHP ja My Sqltiedostoja. Myös toinen versio on toteutettu avoimen lähdekoodin periaatteella ja on GPL-lisenssin GPL alainen. Lähdekoodi sekä tekijänoikeudet jäävät Kymenlaakson ammattikorkeakoululle. Stuuva 2.0 tarjotaan julkijulk sesti saataville hankkeen jälkeen. Stuuva 2.0 on myös se versio, jota tarjotaan Stuuvan nykyisille käyttäjille, mikäli joku organisaatio haluaisi jatkaa Stuuvan käyttöä itsenäisesti, oman organisaation sisällä. Stuuva 2.0 luovutetaan myös Stuuva-konseptin konseptin uudelle ylläpitäjälle, Sofor Oy:lle. Uutta Stuuva-versiota 2.0 ei otettu tu tuotantokäyttöön Stuuva-hankkeen Stuuva hankkeen aikana. Tämä johtuu siitä, että kehikeh tystyö osoittautui oletettua haastavammaksi ja ohjelmistoversio valmistui vasta alkuvuodesta TuolTuo loin todettiin, että uutta versiota ei ole järkevää ottaa käyttöön ennen kuin on päätetty, miten StuuvaStuuva konseptin kanssa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen Tietokantaan raportoidut turvallisuuspoikkeamat Stuuva-tietokantaan tietokantaan raportoitiin Stuuva-hankkeen Stuuva hankkeen loppuun mennessä yhteensä 526 turvallisuuspoikturvallisuuspoi keamaa. Poikkeamista 69% on läheltä eltä piti tapauksia, tapauksia, 6,5% tapaturmia, 19% onnettomuuksia, 4,5% matemat riaalivahinkoja ja 1% ympäristövahinkoja. Taulukossa 1 on esitetty raportoitujen tapausten määrät vuositvuosi

14 Sivu 14 / 29 tain sekä poikkeamatyypin mukaan. Raporttien määrä vuonna 2008 on pysynyt lähes samana kuin vuosina 2007 ja Vuonna 2009 raportointimäärä putosi selvästi. Keväällä 2008 mukaan tulleista yrityksistä usea on kokeillut raportin tekemistä heti käyttökoulutuksen jälkeen, mutta ei ole sittemmin enää raportoi- nut poikkeamistaan. Myös monessa alkuun aktiivisessa yrityksessä raportointiaktiivisuus on hiipunut hankkeen loppua kohden Yhteensä Läheltä piti -tapaus Materiaalivahinko Onnettomuus Tapaturma Ympäristöpoikkeama Yhteensä Taulukko 1. Stuuva-tietokantaan tietokantaan raportoidut poikkeamat vuosittain. Raportteja tietokantaan on lähetetty 20 organisaatiosta. 76 % raporteista on tehnyt VR Cargo. Seuraavat aktiivisimmat raportoijat ovat Steveco, Oiltanking Sonmarin, Haminan satama, Pietarsaaren satama ja Finnsteve. Koska tietokantaan raportoitujen tapausten määrä sekä aktiivisten raportoijien määrä ovat vähäisiä, ei ai- neistosta voida tehdä erityisiä johtopäätöksiä. Raportit antavat kuvan enemmänkin yksittäisten yritysten tai satamien tilanteesta kuin koko satama-alan riskeistä. Toisaalta voidaan sanoa, että aineisto kuvaa hyvin jo ennalta tiedettyä sataman merkittävintä riskiä, sisäistä liikennettä. Suurin osa raporteista nimittäin on tehty sataman sisäisen liikenteen ongelmista. Raporttiaineisto on hyvä pohja jatkaa Stuuva-hankkeiden käynnistämää turvallisuutta parantavaa työtä. Stuuva-tietokannan tietokannan uudelle ylläpitäjälle luovutetaan tietokannan raporttiaineisto, elleivät raportoijaorganisaatiot ole sitä erikseen kieltäneet (hankkeen päättymiseen mennessä kieltäviä yrityksiä on ollut 2 kpl) Stuuva-yhteisö Satamien turvallisuustietokanta hankkeen aikana Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjät koostuivat Kotkan ja Ha- minan satamista sekä niissä toimivista yrityksistä. Stuuva-hankkeen aikana käyttäjäkunta laajentui Länsirannikon satamiin ja niissä toimiviin yrityksiin sekä muutamissa muissa satamissa toimiviin yrityksiin. Käyt- täjäorganisaatiot Stuuva-hankkeen aikana, yhteensä 59 kpl, on listattu kappaleessa 8 Hankkeen organisaa-

15 Sivu 15 / 29 tio (taulukko 3). Stuuvan käyttäjät muodostavat sosiaalisen verkoston, jonka tavoitteena on parantaa sata- mien turvallisuutta ja jakaa tietoa satamissa sattuneista poikkeamista. Satamien turvallisuustietokanta hankkeessa essa koottiin satamien työturvallisuusasioiden parissa työskentelevistä yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena oli edesauttaa tietokannan rakentamista, hankkeen toteutta- mista, tiedottamista sekä tavoitteiden saavuttamista. Stuuva-hankkeen aikana käyttäjäkunta alkoi maantieteellisesti katsottuna olla niin hajalla, että samanlaisen yhteistyöverkoston luominen ei käytännössä enää ollut mahdollista. Yhteistyö toteutettiin pienemmissä yksiköissä sekä projektihenkilöstön ja käyttäjäorganiuseita yhteistyökumppaneiden tapaamisia: aloituspalaverit, käyttöönottokoulutukset, Satamaturvallisuusseminaari sekä neuvot- saation kahdenvälisellä yhteydenpidolla. Aiheen ympäriltä järjestettiin myös telut ja palaverit liittyen Stuuva-tietokannan tietokannan jatkoon ja ylläpitoon vuodenvaihteessa, keväällä ja kesällä Turvallisuus on asia, jonka nimissä tehdään mielellään yhteistyötä. Yhteistyö saattaa ulottua myös niiden välille, jotka liiketoiminnallisesti ovat kilpailuasetelmassa keskenään. Usealla Stuuva-hankkeeseen osallistuneella oli kilpailuasetelma jonkun toisen Stuuvan käyttäjän kanssa. Projektihenkilöstön käsityksen mukaan yhteistyö, varsinkin ensimmäisen hankkeen aikana, kun osallistujatahot tulivat maantieteellisesti melko suppealta alueelta, toimi hyvin huolimatta yhteistyökumppaneiden välisistä kilpailuasetelmista. Kun hankkeen loppuvaiheilla todettiin, että alkuperäiset ajatukset Stuuva-tietokannan tietokannan ylläpidosta tai Stuu- va-konseptin jatkuvuudesta eivät toteutuneetkaan, Stuuvan käyttäjien olisi ollut tarpeen järjestäytyä, jotta tarvittavat päätökset kaikkia kuunnellen olisi ollut mahdollista tehdä. Järjestäytymistä tai sopivan päättäjäryhmän muodostamista yritettiin, mutta se ei onnistunut. Osoittautui, että vaikka monet käyttäjäorganisaaprojektista ja pitivät hanketta tärkeänä, sitoutuminen sen tavoitteisiin oli melko löyhää. Toisaalta havaittavissa oli myös yksittäisiä toimijoita, jotka aktiivisesti kantoivat huolta Stuu- tiot olivat olleet innostuneita vasta ja toivat sitä esille oma-aloitteisesti aloitteisesti eri tapaamisissa ja tilaisuuksissa. Stuuvan ympärille muodostunut yhteistyöverkosto on olemassa, mutta sen aktiivisuus ja toimintakyky ovat riippuvaisia yksittäisistä aktiivi- sista toimijoista ja suunnannäyttäjistä Stuuva-konsepti Stuuva-konsepti käsitteenä tässä raportissa tarkoittaa kokonaisuutta, joka muodostuu Stuuva- tietokannasta, Stuuva-yhteisöstä sekä toimintamallista, jossa eri puolilla Suomea toimivat organisaatiot tekevät turvallisuusasioissa yhteistyötä raportoimalla samaan tietokantaan omia turvallisuuspoikkeamiaan. Konsepti on suomalaisessa yhteiskunnassa ainutlaatuinen, vastaavia malleja ei hankkeen aloitushetkellä vielä ollut käytössä. Sittemmin samankaltaisella idealla toimivia yhteistyöverkostoja on muodostunut usei- takin. Stuuva on herättänyt jonkin verran mielenkiintoa joillakin muilla toimialoilla. Stuuva-konseptin soveltuvuutta lastiturvallisuustyöryhmän tarpeisiin alettiin selvittää kesällä Lastiturvallisuustyöryhmän tavoittee- na on edistää turvallisuutta ja kuljetusten laadun nostamista läpi kuljetusketjun etjun maa- ja merikuljetuksissa koordinoidusti yhteistyössä ketjun eri osapuolten ja viranomaisten kanssa. Työryhmässä on keskusteltu tarpeesta kerätä yhteiseen tietopankkiin informaatiota lastiturvallisuuteen liittyvistä poikkeamista.

16 Sivu 16 / 29 Stuuva-konsepti on erittäin hyvä työkalu turvallisuuden parantamisen työssä. Parhaimmillaan se toimii aloilla, la, jossa raportointikulttuuri on jo kehittynyt ja joissa tapahtumien tutkinnassa on olemassa toimivat ja vakiintuneet menettelytavat. Stuuva-konseptiin voisi sisällyttää ää asiantuntijaryhmän, joka huolehtisi ainakin isompien tapahtumien tutkinnasta ja koostaisi tutkinta-aineistosta aineistosta erilaisia yhteenvetoja. Näitä yhteenvetoja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi turvallisuusjohtamistyökalujen sekä kouluttamisen suunnittelun yhtey- dessä. Asiantuntijaryhmän tulisi koostua satama-alan alan asiantuntijoista sekä riskien hallinnan, turvallisuusjoh- tamisen ja onnettomuustutkinnan ammattilaisista. Tällaisen asiantuntijaryhmän avulla Stuuva-konseptin vaikuttavuutta voitaisiin nostaa aivan uudelle tasolle Turvallisuuskulttuuri Stuuva-hankkeiden vaikutusta satama-alan alan turvallisuuskulttuuriin on vaikea mitata. Raportteja tietokantaan hankkeiden aikana saatiin melko vähän ja sitä ei voi käyttää mittarina. Projektihenkilöstön käsityksen mu- kaan kuitenkin Stuuva-hankkeet ovat jonkin verran vaikuttaneet positiivisesti hankkeisiin osallistuneiden tahojen turvallisuuskulttuuriin. Vaikutus on enemmän piilevää ja kohdistuu pääasiassa sellaisiin abstraktei- hin asioihin, kuten tietoisuuden tasoon, yhteistyön tapoihin sekä toimintamalleihin. Stuuva-tietokanta tietokanta on ainakin osassa sitä käyttävissä yrityksissä koettu hyödylliseksi ja turvallisuutta parantavaksi työkaluksi. Konkreettisiin parannustoimiinkin se on johtanut. Esimerkiksi VR Cargo, joka on ollut aktiivisin Stuuva-tietokannan tietokannan raportoija 76 % kaikista raporteista oli havahtunut Stuuvan avulla junakalustonsa näkyvyyden ongelmiin. Vuoden 2009 alussa VR:llä on otettu koekäyttöön vilkkuvilla led-valoilla varustettuja vetureita. Myös vaunukaluston ja VR Cargo:n henkilökunnan näkyvyyttä on parannettu heijastimin. Turvallisuuspäällikkö Nina Kujala Pietarsaaren satamasta kertoi, että heillä Stuuva-tietokannan käyttöönotto (kevät 2008) on parantanut koko sataman alueen turvallisuusyhteistyötä, yhdentänyt alueen toimintamalleja poikkeavan tapahtuman sattuessa, luonut mielikuvan turvallisuusasioiden tärkeydestä ja nii- den huomioon ottamisesta sekä helpottanut raportointia ja raporttien käsittelyä. Erityisesti Satamien turvallisuustietokanta-hankkeen aikana projektihenkilöstö keräsi tietoa satama-alan erityispiirteistä, turvallisuusriskeistä sekä turvallisuuskulttuurista. Tietoa kertyi myös vähitellen molempien hankkeiden aikana. Myös tietokannan raportit muodostavat yhden hyvä tietoaineiston. Tietokannan materiaalipankkiin laitettiin muutamia tietopaketteja satamien työturvallisuudesta. Satamien turvallisuustieto- kanta hankkeen aikana laaditussa julkaisussa kuvattiin myös aihetta jonkin verran. Kymenlaakson ammat- tikorkeakoulu hyödyntää hankkeista saamaansa tietoa opetus- ja tutkimustyössä. KyAMK:lla on menossa tällä hetkellä useita satama-alan alan turvallisuuteen liittyviä hankkeita. Stuuvasta saatua aineistoa hyödynne- tään suoraan Metku (Merenkulun turvallisuuden kehittäminen) hankkeessa, jossa mm. selvitetään sataalla käytössä olevia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä sekä etsitään hyviä turvallisuusjohtamiskäytäntö- ma-alalla jä.

17 Sivu 17 / 29 6 Tiedotus Hankkeen alussa Stuuvasta tiedotettiin laajasti tiedotusvälineissä sekä alan ammattilehdissä. Tällä tavoin tietokannan tunnettuutta pyrittiin iin lisäämään ja saamaan tietokannalle mahdollisimman paljon uusia käyttäjiä. Tiedotuksen tueksi laadittiin lehdistötiedote. Stuuvasta kirjoitettiin seuraavissa lehdissä (leh- tikirjoitukset ovat olleet väliraporttien liitteinä): Radio Perämeri, Internet ( ), Oulun radio, Internet ( ), Kymen Sanomat, Internet ( ), Kymen Sanomat, lehti ( ), Radio Keski-Pohjanmaa, Internet ( ), Lounais-Lappi Lappi ( ), Kaleva, Suomen Merimies-Unioni, Internet, Suomen Merenkulku 3/2008, Oulun Sataman henkilöstölehti OuluPort 2/2007 ja 1/2008, Pietarsaaren sataman Internet-sivut ( ), Telma-lehdessä lehdessä 2/2008, AHT Teknisten jäsenlehti 1-2/2008. Stuuva-hanketta esiteltiin myös kahdessa artikkelissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimusjulkaisussa (Tutkimusjulkaisuja 2009) olleessa artikkelissa Merenkulun turvallisuuden hankkeet Itämerellä ja Kymenlaakson näkökulmasta oli lyhyt kuvaus Stuuva-tietokannasta. tietokannasta. Samoin Navigator-lehdessä (6/2008) julkaistussa artikkelissa Häiriöiden merkityksestä intermodaalikuljetusketjun hallinnassa oli lyhyt maininta Stuuva-hankeesta. Artikkelit ovat olleet väliraporttien liitteenä. Tietokantaa tarjottiin uusille käyttäjille puhelin- ja sähköpostiyhteydenottojen n avulla. Yhteyttä otettiin kaik- kiin suurempiin suomalaisiin satamiin sekä niissä toimiviin yrityksiin. Hankkeen alussa järjestettiin uusille käyttäjille koulutustilaisuudet tietokannan käytöstä. Samalla Stuuva- hankkeesta sekä aikaisemmasta projektista tiedotettiin tilaisuuksissa. Koulutustilaisuudet pidettiin: Kokkolassa , Oulussa , Joensuussa , Naantalissa sekä Loviisassa Yhteydenpitoa Stuuvan käyttäjiin on pidetty koko hankkeen ajan sähköpostin ja puhelimen avulla sekä Stuuva-tietokannan internet-sivujen tiedotuspalstan avulla. Keväällä 2009 suurimmalta osalta käyttäjäyrityksistä kysyttiin sekä sähköpostitse että puhelimitse kokemuksia Stuuvan käytöstä ja ajatuksia Stuuvan

18 Sivu 18 / 29 jatkosta. Tässä yhteydessä ydessä tiedotettiin myös hankkeen tilanteesta sekä KyAMK:n käsityksistä jatkon vaihto- ehdoista. Kun keväällä 2009 ei Stuuvan ylläpitäjästä ollut tietoa, molempien Stuuva-hankkeiden rahoittajat kutsuttiin koolle pohtimaan tilannetta. Tilaisuus pidettiin Satamaliiton tiloissa Helsingissä. Stuuvan tilannetta esiteltiin myös toisen kerran Satamaliiton tiloissa, Satamaturvallisuustyöryhmän kokouksessa Kaikista päätöksistä tietokannan suhteen sekä ylläpitäjän vaihtumisesta tiedotettiin käyttäjille sähköpostin avulla. Kun tietokannan uusi ylläpitäjä ottaa vastuun Stuuvasta kuluvan vuoden marras-joulukuun aikana, siirrosta laaditaan lehdistötiedote. Tavoitteena on saada Stuuvalle siirron yhteydessä laajaa julkisuutta. Stuuva-hanke sekä muut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun satamien turvallisuuteen liittyvät hankkeet järjestivät Satamaturvallisuusseminaarin Seminaarissa keskusteltiin ajankohtaisista satamien tur- vallisuuteen liittyvistä aiheista. Seminaariin oli kutsuttu satamien turvallisuusasioiden parissa työskentele- viä henkilöitä Kymenlaakson ja Etelä-Suomen satamista. Osallistujamäärä oli 27 henkilöä. Stuuva-hanketta esiteltiin myös ICHCA International Safety Panel:ssa, joka pidettiin Merikeskus Vellamossa, Kotkassa. a. ICHCA on lastiturvallisuuden parantamiseen keskittyvä järjestö ja paneeliin osallistu- neet olivat järjestön jäseniä ympäri maailmaa. Stuuva tuotiin esille kahteen kertaan myös Yhdysvalloissa pidetyissä Great Lakes Maritime University:n professori Stewartin johtaman Suurten Järvien keskustelufoo- rumin tapaamisissa vuosina 2007 ja Tietokannan Internet-sivusto stuuva.fi on omalta osaltaan levittänyt tietoa Stuuvasta periaatteessa ke- nelle tahansa satunnaiselle Internetissä liikkuvalle. Muutamia yhteydenottoja ydenottoja tämän perusteella Kymenlaakson ammattikorkeakoulu onkin saanut. Projektihenkilöstö on esitellyt Stuuvaa myös muutamille ulkopuolisille tahoille. Stuuvan käyttäjäyritykset itse ovat huolehtineet Stuuvan tiedottamisesta omissa yrityksissään tai satamis- saan. Muutama aktiivisempi henkilö on myös oma-aloitteisesti aloitteisesti kertonut Stuuvasta omissa tilaisuuksissaan. Turun merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämillä Ympäristölupa satamassa koulutuspäivillä Kokkolassa Mika Björklund Blomberg Oy:stä esitteli Stuuvaa esitelmässään Lä- heltä piti -tilanteista oppiminen ja tiedottaminen sekä operaattorin näkökulma selvilläolovelvollisuuteen. Satamaliiton toimitusjohtaja Jouko Santala esitteli Stuuvaa lastiturvallisuustyöryhmän tapaamisessa Helsingissä. Stuuvan seuraava ylläpitäjä Sofor Oy jatkaa yhdessä Satamaoperaattorit ry:n kanssa selvittelyä Stuuvan soveltuvuudesta lastiturvallisuustyöryhmän tarpeisiin.

19 Sivu 19 / 29 7 Hankkeen organisaatio Stuuva-hanke toteutettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun toimialan T & K yksikössä (nykyisin osa Kymi Technology osaamiskeskittymää). Projekti toteutettiin yhteistyössä Stuuva-tietokannan käyttäjäorganisaatioiden kanssa. Koko hankkeen ajan projekti käytännössä toteutti sekä koordinoi projektipäällikkö. Tietokannan kehittämistyötä varten hankkeeseen palkattiin erillinen projektityöntekijä (KyAMK:n Ohjelmistoakatemian opiskelija). Hankkeen taloushallinnossa avusti projektisihteeri. Tämän lisäksi tutkimusjohtaja osallistui hankkeen ohja- us- ja koordinointityöhön. Projektin alkuperäisen projektipäällikön siirtyessä toisen työnantajan palveluk- seen projektipäällikön tehtäviä väliaikaisesti hoiti kaksi OTO-projektipäällikköä, kunnes kokoaikainen pro- jektipäällikkö helmikuun 2009 alussa saatiin palkattua. attua. Projektissa työskennelleet henkilöt sekä heidän työ- aikansa projektin aikana on listattu alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Projektihenkilö Tehtävä Työaika Heidi Nousiainen projektipäällikkö ( ) Mirva Salokorpi projektipäällikkö ( ) Tommy Ulmanen OTO-projekipäällikkö ( h (5,5kk) 610,5 h (4 kk) 152 h Jorma Rytkönen Juhani Heikkinen tutkimusjohtaja opettaja (Kiviharjun työn ohjaus) 83,5 h 14 h Sami Kiviharju projektihenkilö ( ) 746,5 h (5 kk) Päivi Piira Mari Turunen Teemu Saarelainen projektisihteeri projektisihteeri opettaja (Kiviharjun työn ohjaus) 51,25 h 1 h 2 h Taulukko 2. Projektihenkilöstön työpanos.

20 Hankkeen ohjausryhmä koottiin eri yhteistyökumppaneiden edustajista ja rahoittajista. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Jorma Rytkönen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Heidi Nousiainen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ( ) Mirva Salokorpi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ( ) Tommy Ulmanen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ( ) Ilkka Tahvanainen, Työsuojelurahasto Tapani Pasanen, Haminan Satama Oy Arto Murto, Rannikko- ja Sisävesiliikenteen säätiö Elsa Ruokosenmäki, Satamaoperaattorit ry Nina Kujala, Pietarsaaren satama Sivu 20 / 29 Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Rytkönen sekä sihteerinä kulloinkin hankkeessa toiminut projektipäällikkö (Heidi Nousiainen, Tommy Ulmanen sekä Mirva Salokorpi). Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa, , , 08, sekä Ensimmäinen kokouksista pidettiin Helsingissä ja loput Kotkassa. Projektin yhteistyökumppaneita olivat Kemin, Kokkolan, Pietarsaaren ja Oulun satamat sekä niissä toimivat yritykset, Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritykset sekä Sataman turvallisuustietokanta -hankkeen yhteistyö- kumppanit. Projektiin osallistumisen lisäksi yhteistyöyritykset toimivat Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjinä. Yh- teistyöyritykset ovat listattu taulukossa (Taulukko 3). Näiden lisäksi Stuuva-hankkeessa yhteistyötä on tehty monien eri asiantuntijaorganisaatioiden kanssa, joista Stuuva-tietokantaa tietokantaa käyttävät Satamaoperaattorit ry, Onnettomuustutkintakeskus sekä Työturvallisuuskeskus. Oy Alholmens Kraft Ab Baltic Tank Oy Baltic Bulk Oy BASF Oy Boliden Kokkola Oy Botnia Shippping Oy Chemec Oy Dynea Finland Oy Eurolashing Oy Finnsementti Oy Onnettomuustutkintakeskus Oulun satama liikelaitos Outokumpu Shipping Oy Oy The Federations Stevedore in Lovisa Ab Oy Hacklin Bulk Service Ltd Oy M. Rauanheimo Ab Oy Saimaa Terminals Ab Pietarsaaren satama Pohjaset, Kemi RP Kuljetustekniikka

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere NÄKÖKULMIA VALVONNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 9.-10.11. 2016 Solo Sokos Hotel Torni, Tampere Pekka Itkonen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto

Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto Virpi Launonen Kirjastotoimenjohtaja Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä-Savon maakuntakirjasto Yleistä OKM rahoittanut lokalisoinnin, Joensuun

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA!

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous 16.5.2013 klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! 1. Kokouksen avaus Tervetuloa LAMPPU2015-hankkeen ohjausryhmän 1. kokoukseen! 2. Läsnäolijoiden toteaminen Ohjausryhmän

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

3. VäI~raportti. FU [ta. Kemin toimeksianto 48912/F10548. Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013. V~puv~i~ta. Eu~oap~rn W~O~i ~ur~x~p~rn Lha~t~

3. VäI~raportti. FU [ta. Kemin toimeksianto 48912/F10548. Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013. V~puv~i~ta. Eu~oap~rn W~O~i ~ur~x~p~rn Lha~t~ 3. VäI~raportti Kemin toimeksianto 48912/F10548 Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013 V~puv~i~ta FU [ta Eu~oap~rn W~~i ~ur~x~p~rn Lha~t~ LUTTAMUKSELLINEN 2 Sisällysluettelo Kemin toimeksianto 48912/F10548

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA Sisällys 1. Tausta ja tarve... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Tiedotus... 3 2.2 Projektin käytännöt... 3 2.3 Mittauskäynnit... 4 2.4 Projektin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Theseus ja rajatun käytön aineistot

Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus-seminaari, 26.4.2016 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Lähtökohta : mistä on kyse? Julkaisuarkistossa ensisijaisesti vapaasti saatavilla olevia aineistoja Miten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia TOT-RAPORTTI YTOT 1/01 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Eläkeläinen jäi puisen seinäelementin ja sokkelin väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Omakotityömaalla

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN HALLINNOIJALLE: YHTEISHANKKEEN SEURANTALOMAKE EURA 2007 -JÄRJESTELMÄSSÄ Osatoteuttajat

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT

STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT LOPPURAPORTTI Jaana Turunen, Teija Hartikka, Riikka Tarkiainen ja Eeva Kuusela SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLTÖ Tiivistelmä 3 Kehittämishankkeen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot