LOPPURAPORTTI. Sivu 1 / 29 STUUVA-HANKE LOPPURAPORTTI. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Sivu 1 / 29 STUUVA-HANKE LOPPURAPORTTI. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella."

Transkriptio

1 Sivu 1 / 29 STUUVA-HANKE LOPPURAPORTTI Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.

2 Sivu 2 / 29 1 Tiivistelmä Stuuva-hankkeen tavoitteena oli levittää Satamien turvallisuustietokanta hankkeessa kehitetyn Stuuvan käyttö kaikkiin suomalaisiin satamiin. Tietokanta on kehitetty satamien turvallisuuspoikkeamien raportointia varten. Kaikki satamatoimijat voivat raportoida samaan tietokantaan ja siten levittää tietoa ja tehdä yhteistyötä turvallisuusasioissa. Tavoitteena oli, että Stuuva-tietokannan tietokannan käyttö tulisi osaksi sata- tietokannan mien turvallisuustyötä. Stuuva-tietokannan tietokannan otti käyttöönsä hankkeen aikana Länsi-rannikon satamat yrityksineen sekä monet Sa- tamaoperaattorit ry:n jäsenyritykset. Käyttäjäorganisaatioita Stuuva-tietokannalla oli hankkeen loppuvaiheilla yhteensä 59. Hankkeen aikana tietokannalle tehtiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kehitysversio tietokannassa havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Uuteen versioon on lisätty joitakin toimintoja ja kokonaisuutta on yksinkertaistettu. Tietokannan käyttäjät raportoivat hankkeen aikana Stuuva- tietokantaan satamissa sattuneita turvallisuuspoikkeamia ja hankkeen projektipäällikkö ylläpiti tietokantaa julkaisemalla raportit tietokannan tokannan portaali-sivuilla (www.stuuva.fi). Tietokannalle etsittiin uusi ylläpitäjä tarjouskilpailun avulla. Sofor Oy jatkaa Stuuva-tietokannan tietokannan ylläpitäjänä vuoden 2009 lopusta lähtien. Stuuva-hankkeessa kehitettiin yhteinen tietopankki turvallisuuspoikkeamien raportointia varten. Yhteisen tietopankin in avulla tietoa sattuneista poikkeamista voidaan levittää muille saman alan toimijoille. Yhteinen tietopankki toimii pedagogisena välineenä turvallisuuden kehittämistyössä. Tietopankki on toimiva työkalu aloilla, joissa raportointikulttuuri on kehittynyt ja tapahtumien tutkinnassa käytetään alan ammattilaisia apuna. Stuuva-hankkeessa työkalua ei pystytty hyödyntämään optimaalisella tavalla. Työtä tämän sekä yleensä satamien turvallisuuden parantamisen eteen on vielä jatkettava. Hankkeen toteutti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun Kymi Technology osaamiskeskittymä yhteistyössä satama-alan toimijoiden ja Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjien kanssa. Projektin päärahoittajana toimi Työsuo- jelurahasto. Lisäksi hanketta rahoittivat Kemin satama, Kokkolan satama, Pietarsaaren Satama, Onnetto- muustutkintakeskus, Oulun satama, Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Säätiö sekä Satamaoperaattorit ry. Stuuva-hanke oli jatkoa Satamien turvallisuustietokanta hankkeelle.

3 Sivu 3 / 29 Sisältö 1 Tiivistelmä Tausta Tavoitteet Hankkeen toteutus Tulokset Stuuva-tietokanta Tietokantaversio Tietokantaversio Tietokantaan raportoidut turvallisuuspoikkeamat Stuuva-yhteisö Stuuva-konsepti Turvallisuuskulttuuri Tiedotus Hankkeen organisaatio Tulosten arviointi Tietokannan käytön valtakunnallistaminen Tietokannan kehitystyö Tietokannan ylläpito hankkeen jälkeen Tietokannan ominaisuudet Stuuva-tietokannan n raportit ja raportointiaktiivisuus Työturvallisuustyö vs. turvallisuustyö Raportointi- ja turvallisuuskulttuuri Lopuksi Lähdeluettelo... 29

4 Sivu 4 / 29 2 Tausta Satama-ala ala on turvallisuuskriittinen toimiala. Satamassa, melko pienellä ja suljetulla alueella liikkuu suuria määriä tavaraa, joukossa vaarallisia aineita. Satamien liikennemäärät ovat suuria, liikkumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen käytetään monenlaisia tapoja, kulkuvälineitä ja koneita. Satamassa on paljon erilaisia toimijoita ja päivittäin kävijämäärät saattavat olla huomattavia. Lisäksi olosuhteet, tilanteet ja toiminnot muuttuvat jatkuvasti. Kokonaisuuden hallinta turvallisuuden kannalta on vaativaa työtä. Satama on yhteinen työpaikka, jossa samalla suljetulla la alueella työskentelee runsaasti toimijoita. Sataman pitäjän lisäksi satamissa työskentelee muun muassa satamaoperaattoreiden, nesteterminaalien, kuljetusyritysten ja viranomaisten palveluksessa. Kaikkien toiminnalla on vaikutusta muiden ja koko sataman turvallisuuteen. Näistä syistä satamien turvallisuustyössä on erityisen tärkeää toimiva tiedonkulku ja yhteistyö eri toimijoiden kesken. Satamassa työskentelevien tulee tuntea toimintaympäristönsä riskit ja turvallisuustyön haasteet. Ei riitä, että tunnetaan an ja hallitaan vain oma työympäristö, vaan myös muiden toimijoiden toimin- taa ja siitä aiheutuvia riskejä tulee tuntea. Satamien suurimpana riskitekijänä pidetään nykyisin sisäistä liikennettä. Liikennemäärät satamissa ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja tämä ä taas lisännyt entisestään satamien sisäistä liikennettä. Siirrettävien taakkojen koko on kasvanut ja sen myötä riskit ovat kasvaneet. Näkyväisyys siirtolaitteista on usein rajoittunut ja raskaita taakkoja kuljettavien siirtolaitteiden pysähtymismatkat ovat pitkiä. Samat ongelmat liittyvät myös juniin. (Penttinen 2000; Santala 2004.) Erityisen ongelmallista satamissa on risteävä liikenne. Sataman alueella liikutaan kävellen, polkupyörillä ja henkilöautoilla ja lasteja kuljetetaan työkoneilla ja rekka-autoilla sekä junilla. Satamissa on paljon paikkoja, joissa näkyväisyys kulman taakse on huono. Suuririskisiä kohteita ovat myös tasoristeykset. Sisäisen liikenteen lisäksi lastin käsittely aiheuttaa suuria riskitekijöitä. Satamassa kuljetetaan ja nostetaan raskaita taakkoja. Nesteterminaaleissa eterminaaleissa käsitellään erilaisia kemikaaleja, ja vaarallista lastia kuljetetaan myös pakattuina. Myös pölyävät ja vuotavat lastit aiheuttavat vaaroja satamassa työskenteleville. (Penttinen 2000.) Suomen satamissa tilastoidaan vuosittain noin 500 työtapaturmaa (Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tayksi vuodessa (Tapaturmavakuutuslaitos- paturmapakki 2006). Näistä kuolemaan johtaneita tapaturmia on ten liitto). Tapaturmien taustalla on aina runsaasti läheltä piti tapauksia, jotka eivät näy tilastoissa, koska niistä ei aiheudu henkilö- eikä materiaalivahinkoja. Satamissa sekä satama-alalla alalla toimivissa organisaatioissa on otettu viime vuosien aikana käyttöön laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmiä, joiden myötä turvallisuusasiat sasiat ja myös poikkeamien käsitte- lyprosessit ovat nousseet esille. Raportointikulttuuri, -tavat sekä raporttien käsittelytavat vaihtelevat kuitenkin melko paljon yrityksittäin. Lisäksi kokonaisuutena raportointikulttuuri on vielä melko kehittymätönpieni osa. Kaikkiaan vain tä. Osassa ssa satamien yrityksistä lähes kaikki poikkeamat raportoidaan ja osassa vain murto-osa satamissa sattuneista turvallisuuspoikkeamista raportoidaan. Onnettomuudet ja vakavat työta-

5 Sivu 5 / 29 paturmat raportoidaan, mutta ns. nollatapaturmat eli tapaturmat, jotka eivät johda lääkärissä käyntiin eivätkä aiheutua sairauspoissaoloja, jäävät usein raportoimatta. Tämän lisäksi läheltä piti -tapaukset jäävät usein raportoimatta. Läheltä piti -tapausten raportointikulttuuria ttuuria ei satamissa vielä ole. Satamissa ei ole ollut vakiintunutta käytäntöä käsitellä yhdessä eri toimijoiden kesken sattuneita turvallisuuspoikkeamia. Tämä siitäkin huolimatta, että monet niistä olisi syytä muidenkin tuntea. Muutamissa satamissa tosin pidetään vuosittain yhteisiä tapaamisia ja näissä käsitellään myös sattuneet turvallisuuspoikkeamat, jotka koskevat useita sataman toimijoita. Raportointikulttuuria parantamaan, turvallisuutta ja erityisesti työturvallisuutta lisäämään Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuonna 2005 Satamien turvallisuustietokantahanke, jossa kehitettiin satamatoimijoille yhteinen tietopankki turvallisuuspoikkeaminen raportointia ja tiedonlevitystä varten. Yhteisen tietopankin idea on toimia pedagogisena välineenä satamaturvallisuutta kehitettäessä. Stuuva- hanke on jatkoa Satamien turvallisuustietokanta-hankkeelle.

6 Sivu 6 / 29 3 Tavoitteet Satamien turvallisuustietokanta -hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Kotkan ja Haminan satamien sekä niissä toimivien yritysten kanssa Stuuva-tietokanta satamien turvallisuuspoikkeamien uuspoikkeamien raportointia varten. Stuuva-hankkeen tavoitteena on ollut valtakunnallistaa tietokannan käyttö muihin suomalaisiin satamiin. Olennainen asia on ollut saada satamatoimijat raportoimaan turvallisuuspoikkeamia samaan tietokantaan. Stuuva-tietokannasta annasta oli tarkoitus saada merkittävä työkalu satamien turvallisuustyön parantamiseen. Suomen satamat sijaitsevat maantieteellisesti kaukana toisistaan ja yhteistyö voi olla käytännössä hankalaa toteuttaa. Internetissä toimiva tietokanta mahdollistaa helpon ja yksinkertaisen väylän jakaa tietoa turvalli- suusasioista yli yritys- ja satamarajojen. Stuuva-hankkeen yksi tavoite on ollut kehittää Satamien turvallisuustietokannan aikana luotua tietokantaa kerätyn palautteen perusteella. Palautetta ajateltiin kerätä myös Stuuva-hankkeen aikana ja sen perusteella tehdä jatkuvaa kehitystyötä tietokannalle. Stuuva-hankkeen avulla suunniteltiin myös lisättävän satama-alalla alalla toimivien yhteistyötä turvallisuusasiois- sa. Hankkeessa oli tavoitteena luoda satamatoimijoiden ja asiantuntijoiden välille yhteistyöverkosto sata- mien työturvallisuusasioiden käsittelyä varten. Tavoitteena myös oli, että Stuuva-tietokanta tietokanta päätyisi kaikki- en satamissa työskentelevien käyttöön. Raportoijat levittäisivät vät tietokannan kautta tietoa tapahtuneista poikkeamista, saisivat niistä palautetta sekä voisivat vat seurata poikkeamien käsittelyprosessia. Käyttäjäorgatietokannan kautta tietoa yrityksessään sattuneista turvallisuus- nisaatioiden johtoporras taas saisi Stuuva-tietokannan poikkeamista. He voisivat myös ver rata oman yrityksensä turvallisuuden tasoa muiden vastaavien yritysten tai samassa satamassa toimivien yritysten tasoon tietokannasta saatavien koosteiden avulla. Yritysten petietokantaa uusien työntekijöiden kouluttamisessa käyttäen raport- teja esimerkkinä satamaympäristön vaaroista tai hyödyntämällä Stuuva-tietokannassa tietokannassa olevaa valmista rehdyttäjät voisivat vat hyödyntää Stuuva-tietokantaa koostemateriaalia. Projektin tavoitteena on ollut saada kartoitettua satamien suurimmat riskitekijät sekä niiden syyt. Tämä on mahdollista tietokantaan raportoitujen tapausten perusteella, sillä toteutuneet turvallisuuspoikkeamat ovat osoitus riskitekijöistä. Eniten raportoidut poikkeamatyypit kuvastavat satamien tyypillisimpiä ja suu- rimpia riskejä. Tavoitteena oli yhdessä hankkeeseen osallistuvien kanssa pohtia toimenpiteitä suurimpien riskien poistamiseksi. Stuuva-tietokannan tietokannan avulla turvallisuustyön painopistettä voidaan siirtää ennakoivampaan suuntaan. Käyttä- jäorganisaatio voi puuttua muualla sattuneiden poikkeamien aiheuttajiin omassa a toiminnassaan ennen kuin mitään sattuu. Samoin organisaatio voi puuttua ennakolta Stuuva-tietokannan tietokannan kautta esille nousseisiin ris- keihin. Tietokannan avulla on myös mahdollista lisätä läheltä piti -tapausten raportointia ja käsittelyä. Projektin päätavoite on ollut satamien työturvallisuuden parantaminen. Vaikuttamalla poikkeamien syihin sekä tunnistettuihin riskeihin voidaan satamissa sattuneiden turvallisuuspoikkeamien määrää vähentää.

7 Sivu 7 / 29 Työturvallisuuden parantumista suunniteltiin arvioida projektin alussa yritysten kanssa määritettävillä mit- tareilla. Tavoitteena Stuuva-hankkeella oli myös hyödyntää hankkeesta saatavaa tietoa ammattikorkeakoulun opetuksessa. Tavoitteena oli myös vahvistaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osaamista satamien turvalli- suuden alueella.

8 Sivu 8 / 29 4 Hankkeen toteutus Hanke käynnistyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa merenkulun toimialan tutkimus- ja kehitys (T & K) -yksikössä (nykyisin osa Kymi Technology osaamiskeskittymää) Projektisuunnitelman mukaan hankkeen piti päättyä , mutta sille haettiin jatkoaikaa aluksi kesään asti ja lopulta lokakuulle 2009, jotta tietokannan uuden ylläpitäjän valinta saatiin tehtyä ja vastuunsiirto uudelle ylläpitäjälle toteutettua hankkeen puitteissa. Projektista Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa vastasi projektipäällikkö. Hänen apunaan projektissa työskenteli myös osa-aikaisesti aikaisesti projektityöntekijä ja projektisihteeri sekä useita yksittäisiä asiantuntijoita. Projektia toteutettiin yhteistyössä Stuuva-tietokannan käyttäjien kanssa. Käyttäjäyrityksissä täjäyrityksissä linkkinä projek- tihenkilöstön ja yrityksen välillä toimivat yritysten yhteyshenkilöt. Hankkeen päärahoittajana toimi Työsuojelurahasto. Lisäksi hanketta rahoittivat Kemin satama, Kokkolan satama, Pietarsaaren Satama, Onnettomuustutkintakeskus, us, Oulun satama, Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Säätiö sekä Satamaoperaattorit ry. Stuuva-hankkeen budjetti oli Yksityistä rahaa hankkeessa oli ja Työsuojelurahaston ra- hoitusosuus yhteensä oli Stuuva-hanke ei toteutunut täysin alkuperäisen projektisuunnitelman mukaisesti. Muutoksia suunnitelmaan verrattuna oli aikataulussa ja toteutustavoissa. Stuuva-hanke pohjautuu Satamien turvallisuustietokanta projektiin, mikä toteutettiin KyAMK:ssa välisenä aikana. Tämän ensimmäisen projektin aikana luotiin tietokanta satamien turraportointiin yhteistyössä Kotkan ja Haminan satamatoimijoiden kanssa. Stuuva- vallisuuspoikkeamien hankkeessa tietokantaa tarjottiin käyttöönotettavaksi kaikille Suomen satamille sekä niissä toimiville yrityk- sille. Tämä tehtiin hankkeen alussa suorilla yhteydenotoilla sekä epäsuorasti tiedottamisen avulla. Uusiksi käyttäjiksi saatiin Kemin, Kokkolan, Pietarsaaren ja Oulun satamat sekä niissä toimivat yritykset ja Satama- operaattorit ry:n jäsenyrityksiä eri puolelta Suomea. Yhteensä käyttäjiä kesällä 2009 oli 59. Mukaan tulleille le organisaatioille järjestettiin aloituspalaverit, jossa hanketta ja tietokantaa esiteltiin sekä pohdittiin, miten Stuuvasta saadaan osaksi organisaation toimintaa. Lisäksi palaverissa määriteltiin tavoit- teet Stuuva-tietokannan tietokannan käyttöön hankkeen aikana. Tietokannan käyttöönotto yrityksissä toteutettiin varsinaisten käyttöönottokoulutusten jälkeen. Koulutus pidettiin yritysten yhteyshenkilöille. Heidän tehtävätietokanta osaksi oman yrityksensä turvallisuustyötä. Projektihenkilöstö pyrki tukemaan käyttäjäorganisaatioita tietokannan käytössä ja tekemään tietokantaa tunnetuksi omalta osal- taan tiedottamisen ja yhteydenpidon nään sen jälkeen viedä Stuuva-tietokanta avulla. Internetissä (www.stuuva.fi) toimivalle Stuuva-tietokannalle tehtiin kehitysversio (2.0). Ensimmäisessä ver- siossa havaittiin muutostarpeita käyttöönoton jälkeen. Osin kustannus- ja osin ohjauksellisista syistä toisen version toteuttajaksi valittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Ohjelmistoakatemian opiskelija. Hänet palkattiin projektiin kehitystyön ajaksi harjoittelijan palkalla. Muutostarpeiden määrittelyn oli tehnyt hank-

9 Sivu 9 / 29 keen projektihenkilöstö ja muutostyötä ohjasivat sekä Ohjelmistoakatemian opettajat että projektihenkionta johtuen sen teknisestä toteutustavasta. Tämän vuoksi kehitysversio laadittiin aivan uusiksi. Tietotasoltaan uusi versio vastaa edeltäjäänsä, mutta toiminnoiltaan se on muutettu helppokäyttöisemmäksi ja suoraviivaisemmaksi. Uusi kehi- löstö. Stuuva 2.0 -ohjelmoijan mukaan ensimmäisen version jatkokehitys oli mahdotonta tysversio valmistui alkuvuodesta Sitä ei otettu tuotantokäyttöön hankkeen aikana. Stuuva-tietokannan tietokannan palvelintila ostettiin hankkeen alussa Kymen Puhelimelta. Stuuva-tietokannan tekninen ylläpito oli Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja käytännössä Stuuva 2.0 version kehittäjän vastuulla. Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjäyritykset raportoivat tietokantaan sattuneita turvallisuuspoikkeamia. Hankkeeen loppuun mennessä tietokantaan oli raportoitu yhteensä 526 kpl. Projektihenkilöstö ylläpiti tietokantaa jatkuvasti julkaisemalla a raportoidut poikkeamat anonymisoinnin jälkeen. Projektihenkilöstö oli myös tarvit- taessa yhteydessä raportoijiin tapausten lisäselvittelyä varten. STUUVA-hankkeen yksi tavoite oli selvittää tietokannan ylläpito hankkeen päättymisen jälkeen. Erilaisia vaihtoehtoja tutkittiin ja selvitettiin. Stuuvan rahoittajien, Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjien ja erilaisten asiantiin sähköpostikyselyillä, puhelinhaastatteluilla sekä erilaisissa palavereis- sa. Parhaimmaksi toimintatavaksi todettiin tiin luovuttaa ylläpito jollekin raportointityökaluja ja turvallisuusjohtamispalveluja tarjoavalle yritykselle. Aluksi selvitettiin, miten Stuuvan käyttäjät voisivat itse olla päättä- mässä asiasta, mutta koska käyttäjiä oli niin paljon, käytännössä oli järkevintä, että Kymenlaakson ammatti- korkeakoulu teki itse tarvittavat päätökset huomioiden satama-alan alan tarpeet ja tilanteen. Stuuva- tietokannan ylläpidosta järjestettiin tarjouskilpailu kesällä Tarjouskilpailun perusteella ylläpito luovu- tuntijoiden näkemyksiä tiedusteltiin tetaan taan loppuvuoden 2009 aikana Sofor Oy:lle. Ennen tarjouskilpailun toteuttamista selvitettiin, minkälaisia velvoitteita, oikeuksia ja vastuita liittyisi tietoluovuttamiseen uudelle ylläpitäjälle. Tietotekniikan alaan perehtyneeltä asianajotoimistolta pyydettiin asiaan selvitystä ja samalla laadittiin kaksi sopimuspohjaa, toinen KyAMK:n ja Stuuvan käyttäjän välille tehtävä sopimus Stuuvan käytöstä ja toinen KyAMK:n K:n ja uuden ylläpitäjän välille ylläpidon siirrosta. Sopimus Stuuvan käyttämisestä oli tarpeen, sillä sellaista ei ollut tehty vielä kummankaan hankkeen aikana. Kun ylläpito päätettiin antaa kolmannelle osapuolelle ja erityisesti, kun tämä olisi kaupallinen yritys, oli tärkeää sopia mm. Stuuvan käyttöoikeuksista, raporttien omistusoikeuksista, tietokannan käytön maksullisuudesta sekä ylipäätään KyAMK:n oikeudesta siirtää ylläpito kolmannelle osapuolelle. Sopimukset lähetettiin allekir- kannan joitettavaksi Stuuvan käyttäjille toukokuussa Samalla lähetettiin kysely, jossa käyttäjiä pyydettiin ilmoittamaan maan aikeestaan jatkon suhteen. Syksyn 2009 aikana on valmisteltu tietokannan siirtoa Sofor Oy:lle. Tähän on sisältynyt siirtosopimuksen neuvottelut, materiaalin ja tietokannan valmistelut luovutuskuntoon sekä tiedottaminen yhteistyökumppaneille. Siirtosopimus imus allekirjoitettiin marraskuun alussa. Palvelinsopimus Kymen Puhelimen kanssa irtisanottietokanta oli toiminnassa marraskuun 2009 loppuun saakka. Sofor Oy tar- tiin lokakuun lopussa ja Stuuva-tietokanta joaa Stuuvan käyttäjille oman tietojärjestelmänsä, T2V2:n. Tämä tapahtuu vielä ennen vuoden vaihdetta. Tässä yhteydessä siirrosta tiedotetaan laajasti.

10 Sivu 10 / 29 5 Tulokset 5.1. Stuuva-tietokanta Stuuva-tietokanta tietokanta rakennettiin suomalaisten satamien ja niissä toimivien yritysten vaaratilanneraportoinaan voidaan raportoida satamissa sattuneita turvallisuuspoikkeamia (läheltä piti - tapaukset, tapaturmat, onnettomuudet, materiaalivahingot, ympäristöpoikkeamat). Tietokantaan rapor- toidut tapahtumat julkaistaan Internetissä raporttien anonymisoinnin jälkeen. tialustaksi. Tietokantaan Poikkeamat raportoidaan Stuuva-tietokantaan tietokantaan käyttämällä raportointilomaketta, jossa selvitetään mitä ja miksi on tapahtunut ja miten vastaavat tapaukset voidaan estää. Raporttiin on mahdollista tallettaa myös kaikki poikkeamaan liittyvä materiaali, kuten valokuvat ja poikkeaman tutkintaraportit. Raportointi Stuuva-tietokantaan tietokantaan on mahdollista miltä tahansa tietokoneelta, kun käytössä on käyttäjätunnus sekä salasana. Yritys itse määrittelee, miten raportoidut turvallisuuspoikkeamat lisätään Stuuva- tietokantaan. Osa yrityksistä on ohjeistanut työntekijöitä raportoimaan poikkeamat omien raportointikäytäntöjensä mukaisesti yrityksen sisällä, ja näin tieto poikkeamista tulee yritysten yhteyshenkilöille. Yhteys- henkilöt kirjaavat poikkeamaraportit Stuuva-tietokantaan. Osa yrityksistä taas on ottanut käyttöönsä ns. yhteisiä käyttäjätunnuksia, mikä mahdollistaa työntekijöiden raportoida poikkeamat suoraan Stuuvatietokannassa, tietokannan pääkäyttäjä (hankkeiden aikana projektihenkilöstö) anonymisoi sen. Anonymisointi tarkoittaa sitä, että raportista poistetaan kaikki yrityksen tunnistamisen mahdollistavat tiedot, kuten henkilöiden, koneiden ja kemikaalien nimet, paikat ja tiet sekä raitei- tietokantaan. Ennen kuin raportti julkaistaan Stuuva-tietokannassa, den numerot. Tietokannan ohjelmisto poistaa automaattisesti osan näistä tiedoista ja loput luottamukselliset tiedot pääkäyttäjä poistaa käsin. Pääkäyttäjä lisää raporttiin myös avainsanat, joiden perusteella raport- teja voidaan luokitella. Kaikki Stuuva-tietokantaan raportoidut tapaukset julkaistaan tietokannan etusivulla ja kuka tahansa voi tutustua niihin. Tällä tavoin tieto tapahtuneesta leviää muihin satamiin ja yksittäisille työntekijöille. Raportteihin voi tutustua Internetissä myös kuka tahansa ulkopuolinen henkilö. Käyttäjäorganisaatioissa äorganisaatioissa tietokannan pääkäyttäjinä toimivat Stuuva-hankkeiden yhteyshenkilöt. Heillä on omat käyttäjätunnukset, joiden avulla he saavat käyttöönsä kaikki omasta yrityksestä raportoidut tapaukset sellaisena kuin ne ovat tietokantaan raportoitu. Raportin lähettämisen yhteydessä heillä on mahdollisuus saada tietoa samanlaisista tietokantaan aikaisemmin raportoiduista tapauksista. Yhteyshenkilöillä on käy- tettävissään myös erilaisia haku- ja koostetoimintoja. Tietokannassa on myös tiedotus- ja keskustelupalsta sekä koostemateriaalipankki. Tiedotuspalstan avulla pääkäyttäjä voi informoida tietokannan käyttäjiä erilaisista ajankohtaisista asioista. Keskustelupalstan avulla tietokannan käyttäjät voivat käydä keskustelua satamien turvallisuusasioista. Keskustelupalstalla voidaan esimerkiksi nostaa esille riskejä, jotka eivät raporttien kautta tule esille, tai jakaa esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Koostemateriaalipankkiin pääkäyttäjä voi koostaa materiaalia yritysten käyttöön. Sinne on tehty

11 Sivu 11 / 29 yhteenvetoja tietokantaan raportoiduista tapauksista sekä lisätty muuta materiaalia satamien työturvallitietokantaa kehitettiin yhdessä Kotkan ja Haminan satamien kans- sa, yritysten työterveyshuolloille annettiin myös käyttöoikeuksia Stuuva-tietokantaan. tietokantaan. Työterveyshuollot saavat käyttöönsä yrityksen alkuperäiset raportit, jos tästä on erikseen sovittu yrityksen kanssa. Myös Stuu- suudesta. Ensimmäisessä hankkeeessa, kun Stuuva-tietokantaa va-hankkeen aikana mukaan tulleiden käyttäjäyritysten työterveyshuolloille oli tarkoitus antaa käyttöoikeudet. Tämä kuitenkin haluttiin toteuttaa vasta, kun uusi tietokantaversio on käytössä. Koska uutta versiota ei otettu hankkeen aikana tuotantokäyttöön, aikomus uusien käyttäjäyritysten työterveyshuoltojen mu- kaantulosta ei toteutunut Tietokantaversio 1.0 Stuuva-tietokantaversioita tietokantaversioita toteutettiin hankkeiden aikana kaksi versiota. Ensimmäisen version toteutti TkSoft Oy, joka oli valittu toimittajaksi Satamien turvallisuustietokanta hankkeen aikana pidetyn tarjous- kilpailun perusteella. Tietokantamäärittelyn ominaisuudet ja rakenne tekivät projektihenkilöstö yhteistyöorganisaatioista saatujen kommenttien ja kokemusten sekä organisaatioissa käytössä olevien raportointilomakkeiden perusteella. Tietokannan tekninen toteutus määriteltiin yhdessä tietokannan toimittajan kanssa. Stuuva-tietokannan tietokannan 1. versio on toteutettu käyttäen html-kieltä ja Java-scriptejä. Tietokanta toteutettiin avoimen lähdekoodin periaatteella ja se noudattaa GNU / GPL -lisenssiä. Lähdekoodi on hankkeen päätytedelleen kehitettävissä. Tietokannan lähdekoodi jää hankkeen jälkeen Kymenlaakson ammattikorkeakoululle, mutta se on luovutettu myös tietokannan seuraavalle ylläpitäjälle, Sofor Oy:lle. tyä hyödynnettävissä ja 1. version rakenne on esitetty seuraavalla sivulla olevassa kuvassa (1). Kuvassa esitetään tietokantaan ra- portoitujen turvallisuuspoikkeamien käsittelyä ja liikkumista tietokannassa.

12 Sivu 12 / 29 Kuva 1. Stuuva 1.0 tietokannan rakenne Tietokantaversio 2.0 Stuuva-hankkeen aikana tietokannasta toteutettiin toinen versio. Ensimmäisessä versiossa havaittiin muu- tostarpeita käyttöönoton jälkeen. Osin kustannus- ja osin ohjauksellisista syistä toisen version toteuttajaksi valittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Ohjelmistoakatemia. Käytännössä ohjelmointityön teki yksi ammattikorkeakoulun Ohjelmistoakatemiassa opiskeleva opiskelija palkkatyönään opettajien sekä projekti- henkilöstön ohjauksessa. Stuuva 2.0 -ohjelmoijan mukaan ensimmäisen version jatkokehitys oli mahdotonta johtuen sen teknisestä toteutustavasta. Tämän vuoksi kehitysversio io laadittiin aivan uusiksi. Tietotasoltaan uusi versio vastaa edeltäjäänsä, mutta toiminnoiltaan se on muutettu helppokäyttöisemmäksi ja suoraviivaisemmaksi. Lisäksi uutena toimintona voidaan pitää raportointien vastakäsittelyä, joka pyrkii työturvallisuuden kestävään kehittämiseen laadullisella näkökulmalla. Raportteja on mahdollista tehdä kahta erilaista: 1) tapahtuman aiheuttajaa ei tunneta ja 2) tapahtuman aiheuttaja tunnetaan. Kun poikkeaman havaitsija tekee raportin, järjes- telmä pyytää sähköpostin välityksellä tapahtuman aiheuttajalta (jos tiedossa) selvitystä tapahtuman aiheuttaneista syistä, korjaavista toimenpiteistä ja aikataulusta. Selvityksen saatuaan havaitsija hyväksyy korjaa- vat toimenpiteet tehdyksi, jolloin raportti siirtyy Stuuvan pääkäyttäjälle käsiteltäväksi. Toisen version ra- kenne on kuvattu alla olevassa kuvassa (Kuva 2).

13 LOPPURAPORTTI Sivu 13 / 29 Kuva tietokantaversion tietokantaversion rakenne. Uusi tietokantaversio on toteutettu Joomla! julkaisujärjestelmällä, julkaisujärjestelmällä, käyttäen PHP-kieltä PHP ja My Sqltiedostoja. Myös toinen versio on toteutettu avoimen lähdekoodin periaatteella ja on GPL-lisenssin GPL alainen. Lähdekoodi sekä tekijänoikeudet jäävät Kymenlaakson ammattikorkeakoululle. Stuuva 2.0 tarjotaan julkijulk sesti saataville hankkeen jälkeen. Stuuva 2.0 on myös se versio, jota tarjotaan Stuuvan nykyisille käyttäjille, mikäli joku organisaatio haluaisi jatkaa Stuuvan käyttöä itsenäisesti, oman organisaation sisällä. Stuuva 2.0 luovutetaan myös Stuuva-konseptin konseptin uudelle ylläpitäjälle, Sofor Oy:lle. Uutta Stuuva-versiota 2.0 ei otettu tu tuotantokäyttöön Stuuva-hankkeen Stuuva hankkeen aikana. Tämä johtuu siitä, että kehikeh tystyö osoittautui oletettua haastavammaksi ja ohjelmistoversio valmistui vasta alkuvuodesta TuolTuo loin todettiin, että uutta versiota ei ole järkevää ottaa käyttöön ennen kuin on päätetty, miten StuuvaStuuva konseptin kanssa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen Tietokantaan raportoidut turvallisuuspoikkeamat Stuuva-tietokantaan tietokantaan raportoitiin Stuuva-hankkeen Stuuva hankkeen loppuun mennessä yhteensä 526 turvallisuuspoikturvallisuuspoi keamaa. Poikkeamista 69% on läheltä eltä piti tapauksia, tapauksia, 6,5% tapaturmia, 19% onnettomuuksia, 4,5% matemat riaalivahinkoja ja 1% ympäristövahinkoja. Taulukossa 1 on esitetty raportoitujen tapausten määrät vuositvuosi

14 Sivu 14 / 29 tain sekä poikkeamatyypin mukaan. Raporttien määrä vuonna 2008 on pysynyt lähes samana kuin vuosina 2007 ja Vuonna 2009 raportointimäärä putosi selvästi. Keväällä 2008 mukaan tulleista yrityksistä usea on kokeillut raportin tekemistä heti käyttökoulutuksen jälkeen, mutta ei ole sittemmin enää raportoi- nut poikkeamistaan. Myös monessa alkuun aktiivisessa yrityksessä raportointiaktiivisuus on hiipunut hankkeen loppua kohden Yhteensä Läheltä piti -tapaus Materiaalivahinko Onnettomuus Tapaturma Ympäristöpoikkeama Yhteensä Taulukko 1. Stuuva-tietokantaan tietokantaan raportoidut poikkeamat vuosittain. Raportteja tietokantaan on lähetetty 20 organisaatiosta. 76 % raporteista on tehnyt VR Cargo. Seuraavat aktiivisimmat raportoijat ovat Steveco, Oiltanking Sonmarin, Haminan satama, Pietarsaaren satama ja Finnsteve. Koska tietokantaan raportoitujen tapausten määrä sekä aktiivisten raportoijien määrä ovat vähäisiä, ei ai- neistosta voida tehdä erityisiä johtopäätöksiä. Raportit antavat kuvan enemmänkin yksittäisten yritysten tai satamien tilanteesta kuin koko satama-alan riskeistä. Toisaalta voidaan sanoa, että aineisto kuvaa hyvin jo ennalta tiedettyä sataman merkittävintä riskiä, sisäistä liikennettä. Suurin osa raporteista nimittäin on tehty sataman sisäisen liikenteen ongelmista. Raporttiaineisto on hyvä pohja jatkaa Stuuva-hankkeiden käynnistämää turvallisuutta parantavaa työtä. Stuuva-tietokannan tietokannan uudelle ylläpitäjälle luovutetaan tietokannan raporttiaineisto, elleivät raportoijaorganisaatiot ole sitä erikseen kieltäneet (hankkeen päättymiseen mennessä kieltäviä yrityksiä on ollut 2 kpl) Stuuva-yhteisö Satamien turvallisuustietokanta hankkeen aikana Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjät koostuivat Kotkan ja Ha- minan satamista sekä niissä toimivista yrityksistä. Stuuva-hankkeen aikana käyttäjäkunta laajentui Länsirannikon satamiin ja niissä toimiviin yrityksiin sekä muutamissa muissa satamissa toimiviin yrityksiin. Käyt- täjäorganisaatiot Stuuva-hankkeen aikana, yhteensä 59 kpl, on listattu kappaleessa 8 Hankkeen organisaa-

15 Sivu 15 / 29 tio (taulukko 3). Stuuvan käyttäjät muodostavat sosiaalisen verkoston, jonka tavoitteena on parantaa sata- mien turvallisuutta ja jakaa tietoa satamissa sattuneista poikkeamista. Satamien turvallisuustietokanta hankkeessa essa koottiin satamien työturvallisuusasioiden parissa työskentelevistä yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena oli edesauttaa tietokannan rakentamista, hankkeen toteutta- mista, tiedottamista sekä tavoitteiden saavuttamista. Stuuva-hankkeen aikana käyttäjäkunta alkoi maantieteellisesti katsottuna olla niin hajalla, että samanlaisen yhteistyöverkoston luominen ei käytännössä enää ollut mahdollista. Yhteistyö toteutettiin pienemmissä yksiköissä sekä projektihenkilöstön ja käyttäjäorganiuseita yhteistyökumppaneiden tapaamisia: aloituspalaverit, käyttöönottokoulutukset, Satamaturvallisuusseminaari sekä neuvot- saation kahdenvälisellä yhteydenpidolla. Aiheen ympäriltä järjestettiin myös telut ja palaverit liittyen Stuuva-tietokannan tietokannan jatkoon ja ylläpitoon vuodenvaihteessa, keväällä ja kesällä Turvallisuus on asia, jonka nimissä tehdään mielellään yhteistyötä. Yhteistyö saattaa ulottua myös niiden välille, jotka liiketoiminnallisesti ovat kilpailuasetelmassa keskenään. Usealla Stuuva-hankkeeseen osallistuneella oli kilpailuasetelma jonkun toisen Stuuvan käyttäjän kanssa. Projektihenkilöstön käsityksen mukaan yhteistyö, varsinkin ensimmäisen hankkeen aikana, kun osallistujatahot tulivat maantieteellisesti melko suppealta alueelta, toimi hyvin huolimatta yhteistyökumppaneiden välisistä kilpailuasetelmista. Kun hankkeen loppuvaiheilla todettiin, että alkuperäiset ajatukset Stuuva-tietokannan tietokannan ylläpidosta tai Stuu- va-konseptin jatkuvuudesta eivät toteutuneetkaan, Stuuvan käyttäjien olisi ollut tarpeen järjestäytyä, jotta tarvittavat päätökset kaikkia kuunnellen olisi ollut mahdollista tehdä. Järjestäytymistä tai sopivan päättäjäryhmän muodostamista yritettiin, mutta se ei onnistunut. Osoittautui, että vaikka monet käyttäjäorganisaaprojektista ja pitivät hanketta tärkeänä, sitoutuminen sen tavoitteisiin oli melko löyhää. Toisaalta havaittavissa oli myös yksittäisiä toimijoita, jotka aktiivisesti kantoivat huolta Stuu- tiot olivat olleet innostuneita vasta ja toivat sitä esille oma-aloitteisesti aloitteisesti eri tapaamisissa ja tilaisuuksissa. Stuuvan ympärille muodostunut yhteistyöverkosto on olemassa, mutta sen aktiivisuus ja toimintakyky ovat riippuvaisia yksittäisistä aktiivi- sista toimijoista ja suunnannäyttäjistä Stuuva-konsepti Stuuva-konsepti käsitteenä tässä raportissa tarkoittaa kokonaisuutta, joka muodostuu Stuuva- tietokannasta, Stuuva-yhteisöstä sekä toimintamallista, jossa eri puolilla Suomea toimivat organisaatiot tekevät turvallisuusasioissa yhteistyötä raportoimalla samaan tietokantaan omia turvallisuuspoikkeamiaan. Konsepti on suomalaisessa yhteiskunnassa ainutlaatuinen, vastaavia malleja ei hankkeen aloitushetkellä vielä ollut käytössä. Sittemmin samankaltaisella idealla toimivia yhteistyöverkostoja on muodostunut usei- takin. Stuuva on herättänyt jonkin verran mielenkiintoa joillakin muilla toimialoilla. Stuuva-konseptin soveltuvuutta lastiturvallisuustyöryhmän tarpeisiin alettiin selvittää kesällä Lastiturvallisuustyöryhmän tavoittee- na on edistää turvallisuutta ja kuljetusten laadun nostamista läpi kuljetusketjun etjun maa- ja merikuljetuksissa koordinoidusti yhteistyössä ketjun eri osapuolten ja viranomaisten kanssa. Työryhmässä on keskusteltu tarpeesta kerätä yhteiseen tietopankkiin informaatiota lastiturvallisuuteen liittyvistä poikkeamista.

16 Sivu 16 / 29 Stuuva-konsepti on erittäin hyvä työkalu turvallisuuden parantamisen työssä. Parhaimmillaan se toimii aloilla, la, jossa raportointikulttuuri on jo kehittynyt ja joissa tapahtumien tutkinnassa on olemassa toimivat ja vakiintuneet menettelytavat. Stuuva-konseptiin voisi sisällyttää ää asiantuntijaryhmän, joka huolehtisi ainakin isompien tapahtumien tutkinnasta ja koostaisi tutkinta-aineistosta aineistosta erilaisia yhteenvetoja. Näitä yhteenvetoja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi turvallisuusjohtamistyökalujen sekä kouluttamisen suunnittelun yhtey- dessä. Asiantuntijaryhmän tulisi koostua satama-alan alan asiantuntijoista sekä riskien hallinnan, turvallisuusjoh- tamisen ja onnettomuustutkinnan ammattilaisista. Tällaisen asiantuntijaryhmän avulla Stuuva-konseptin vaikuttavuutta voitaisiin nostaa aivan uudelle tasolle Turvallisuuskulttuuri Stuuva-hankkeiden vaikutusta satama-alan alan turvallisuuskulttuuriin on vaikea mitata. Raportteja tietokantaan hankkeiden aikana saatiin melko vähän ja sitä ei voi käyttää mittarina. Projektihenkilöstön käsityksen mu- kaan kuitenkin Stuuva-hankkeet ovat jonkin verran vaikuttaneet positiivisesti hankkeisiin osallistuneiden tahojen turvallisuuskulttuuriin. Vaikutus on enemmän piilevää ja kohdistuu pääasiassa sellaisiin abstraktei- hin asioihin, kuten tietoisuuden tasoon, yhteistyön tapoihin sekä toimintamalleihin. Stuuva-tietokanta tietokanta on ainakin osassa sitä käyttävissä yrityksissä koettu hyödylliseksi ja turvallisuutta parantavaksi työkaluksi. Konkreettisiin parannustoimiinkin se on johtanut. Esimerkiksi VR Cargo, joka on ollut aktiivisin Stuuva-tietokannan tietokannan raportoija 76 % kaikista raporteista oli havahtunut Stuuvan avulla junakalustonsa näkyvyyden ongelmiin. Vuoden 2009 alussa VR:llä on otettu koekäyttöön vilkkuvilla led-valoilla varustettuja vetureita. Myös vaunukaluston ja VR Cargo:n henkilökunnan näkyvyyttä on parannettu heijastimin. Turvallisuuspäällikkö Nina Kujala Pietarsaaren satamasta kertoi, että heillä Stuuva-tietokannan käyttöönotto (kevät 2008) on parantanut koko sataman alueen turvallisuusyhteistyötä, yhdentänyt alueen toimintamalleja poikkeavan tapahtuman sattuessa, luonut mielikuvan turvallisuusasioiden tärkeydestä ja nii- den huomioon ottamisesta sekä helpottanut raportointia ja raporttien käsittelyä. Erityisesti Satamien turvallisuustietokanta-hankkeen aikana projektihenkilöstö keräsi tietoa satama-alan erityispiirteistä, turvallisuusriskeistä sekä turvallisuuskulttuurista. Tietoa kertyi myös vähitellen molempien hankkeiden aikana. Myös tietokannan raportit muodostavat yhden hyvä tietoaineiston. Tietokannan materiaalipankkiin laitettiin muutamia tietopaketteja satamien työturvallisuudesta. Satamien turvallisuustieto- kanta hankkeen aikana laaditussa julkaisussa kuvattiin myös aihetta jonkin verran. Kymenlaakson ammat- tikorkeakoulu hyödyntää hankkeista saamaansa tietoa opetus- ja tutkimustyössä. KyAMK:lla on menossa tällä hetkellä useita satama-alan alan turvallisuuteen liittyviä hankkeita. Stuuvasta saatua aineistoa hyödynne- tään suoraan Metku (Merenkulun turvallisuuden kehittäminen) hankkeessa, jossa mm. selvitetään sataalla käytössä olevia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä sekä etsitään hyviä turvallisuusjohtamiskäytäntö- ma-alalla jä.

17 Sivu 17 / 29 6 Tiedotus Hankkeen alussa Stuuvasta tiedotettiin laajasti tiedotusvälineissä sekä alan ammattilehdissä. Tällä tavoin tietokannan tunnettuutta pyrittiin iin lisäämään ja saamaan tietokannalle mahdollisimman paljon uusia käyttäjiä. Tiedotuksen tueksi laadittiin lehdistötiedote. Stuuvasta kirjoitettiin seuraavissa lehdissä (leh- tikirjoitukset ovat olleet väliraporttien liitteinä): Radio Perämeri, Internet ( ), Oulun radio, Internet ( ), Kymen Sanomat, Internet ( ), Kymen Sanomat, lehti ( ), Radio Keski-Pohjanmaa, Internet ( ), Lounais-Lappi Lappi ( ), Kaleva, Suomen Merimies-Unioni, Internet, Suomen Merenkulku 3/2008, Oulun Sataman henkilöstölehti OuluPort 2/2007 ja 1/2008, Pietarsaaren sataman Internet-sivut ( ), Telma-lehdessä lehdessä 2/2008, AHT Teknisten jäsenlehti 1-2/2008. Stuuva-hanketta esiteltiin myös kahdessa artikkelissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimusjulkaisussa (Tutkimusjulkaisuja 2009) olleessa artikkelissa Merenkulun turvallisuuden hankkeet Itämerellä ja Kymenlaakson näkökulmasta oli lyhyt kuvaus Stuuva-tietokannasta. tietokannasta. Samoin Navigator-lehdessä (6/2008) julkaistussa artikkelissa Häiriöiden merkityksestä intermodaalikuljetusketjun hallinnassa oli lyhyt maininta Stuuva-hankeesta. Artikkelit ovat olleet väliraporttien liitteenä. Tietokantaa tarjottiin uusille käyttäjille puhelin- ja sähköpostiyhteydenottojen n avulla. Yhteyttä otettiin kaik- kiin suurempiin suomalaisiin satamiin sekä niissä toimiviin yrityksiin. Hankkeen alussa järjestettiin uusille käyttäjille koulutustilaisuudet tietokannan käytöstä. Samalla Stuuva- hankkeesta sekä aikaisemmasta projektista tiedotettiin tilaisuuksissa. Koulutustilaisuudet pidettiin: Kokkolassa , Oulussa , Joensuussa , Naantalissa sekä Loviisassa Yhteydenpitoa Stuuvan käyttäjiin on pidetty koko hankkeen ajan sähköpostin ja puhelimen avulla sekä Stuuva-tietokannan internet-sivujen tiedotuspalstan avulla. Keväällä 2009 suurimmalta osalta käyttäjäyrityksistä kysyttiin sekä sähköpostitse että puhelimitse kokemuksia Stuuvan käytöstä ja ajatuksia Stuuvan

18 Sivu 18 / 29 jatkosta. Tässä yhteydessä ydessä tiedotettiin myös hankkeen tilanteesta sekä KyAMK:n käsityksistä jatkon vaihto- ehdoista. Kun keväällä 2009 ei Stuuvan ylläpitäjästä ollut tietoa, molempien Stuuva-hankkeiden rahoittajat kutsuttiin koolle pohtimaan tilannetta. Tilaisuus pidettiin Satamaliiton tiloissa Helsingissä. Stuuvan tilannetta esiteltiin myös toisen kerran Satamaliiton tiloissa, Satamaturvallisuustyöryhmän kokouksessa Kaikista päätöksistä tietokannan suhteen sekä ylläpitäjän vaihtumisesta tiedotettiin käyttäjille sähköpostin avulla. Kun tietokannan uusi ylläpitäjä ottaa vastuun Stuuvasta kuluvan vuoden marras-joulukuun aikana, siirrosta laaditaan lehdistötiedote. Tavoitteena on saada Stuuvalle siirron yhteydessä laajaa julkisuutta. Stuuva-hanke sekä muut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun satamien turvallisuuteen liittyvät hankkeet järjestivät Satamaturvallisuusseminaarin Seminaarissa keskusteltiin ajankohtaisista satamien tur- vallisuuteen liittyvistä aiheista. Seminaariin oli kutsuttu satamien turvallisuusasioiden parissa työskentele- viä henkilöitä Kymenlaakson ja Etelä-Suomen satamista. Osallistujamäärä oli 27 henkilöä. Stuuva-hanketta esiteltiin myös ICHCA International Safety Panel:ssa, joka pidettiin Merikeskus Vellamossa, Kotkassa. a. ICHCA on lastiturvallisuuden parantamiseen keskittyvä järjestö ja paneeliin osallistu- neet olivat järjestön jäseniä ympäri maailmaa. Stuuva tuotiin esille kahteen kertaan myös Yhdysvalloissa pidetyissä Great Lakes Maritime University:n professori Stewartin johtaman Suurten Järvien keskustelufoo- rumin tapaamisissa vuosina 2007 ja Tietokannan Internet-sivusto stuuva.fi on omalta osaltaan levittänyt tietoa Stuuvasta periaatteessa ke- nelle tahansa satunnaiselle Internetissä liikkuvalle. Muutamia yhteydenottoja ydenottoja tämän perusteella Kymenlaakson ammattikorkeakoulu onkin saanut. Projektihenkilöstö on esitellyt Stuuvaa myös muutamille ulkopuolisille tahoille. Stuuvan käyttäjäyritykset itse ovat huolehtineet Stuuvan tiedottamisesta omissa yrityksissään tai satamis- saan. Muutama aktiivisempi henkilö on myös oma-aloitteisesti aloitteisesti kertonut Stuuvasta omissa tilaisuuksissaan. Turun merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämillä Ympäristölupa satamassa koulutuspäivillä Kokkolassa Mika Björklund Blomberg Oy:stä esitteli Stuuvaa esitelmässään Lä- heltä piti -tilanteista oppiminen ja tiedottaminen sekä operaattorin näkökulma selvilläolovelvollisuuteen. Satamaliiton toimitusjohtaja Jouko Santala esitteli Stuuvaa lastiturvallisuustyöryhmän tapaamisessa Helsingissä. Stuuvan seuraava ylläpitäjä Sofor Oy jatkaa yhdessä Satamaoperaattorit ry:n kanssa selvittelyä Stuuvan soveltuvuudesta lastiturvallisuustyöryhmän tarpeisiin.

19 Sivu 19 / 29 7 Hankkeen organisaatio Stuuva-hanke toteutettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun toimialan T & K yksikössä (nykyisin osa Kymi Technology osaamiskeskittymää). Projekti toteutettiin yhteistyössä Stuuva-tietokannan käyttäjäorganisaatioiden kanssa. Koko hankkeen ajan projekti käytännössä toteutti sekä koordinoi projektipäällikkö. Tietokannan kehittämistyötä varten hankkeeseen palkattiin erillinen projektityöntekijä (KyAMK:n Ohjelmistoakatemian opiskelija). Hankkeen taloushallinnossa avusti projektisihteeri. Tämän lisäksi tutkimusjohtaja osallistui hankkeen ohja- us- ja koordinointityöhön. Projektin alkuperäisen projektipäällikön siirtyessä toisen työnantajan palveluk- seen projektipäällikön tehtäviä väliaikaisesti hoiti kaksi OTO-projektipäällikköä, kunnes kokoaikainen pro- jektipäällikkö helmikuun 2009 alussa saatiin palkattua. attua. Projektissa työskennelleet henkilöt sekä heidän työ- aikansa projektin aikana on listattu alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Projektihenkilö Tehtävä Työaika Heidi Nousiainen projektipäällikkö ( ) Mirva Salokorpi projektipäällikkö ( ) Tommy Ulmanen OTO-projekipäällikkö ( h (5,5kk) 610,5 h (4 kk) 152 h Jorma Rytkönen Juhani Heikkinen tutkimusjohtaja opettaja (Kiviharjun työn ohjaus) 83,5 h 14 h Sami Kiviharju projektihenkilö ( ) 746,5 h (5 kk) Päivi Piira Mari Turunen Teemu Saarelainen projektisihteeri projektisihteeri opettaja (Kiviharjun työn ohjaus) 51,25 h 1 h 2 h Taulukko 2. Projektihenkilöstön työpanos.

20 Hankkeen ohjausryhmä koottiin eri yhteistyökumppaneiden edustajista ja rahoittajista. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Jorma Rytkönen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Heidi Nousiainen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ( ) Mirva Salokorpi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ( ) Tommy Ulmanen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ( ) Ilkka Tahvanainen, Työsuojelurahasto Tapani Pasanen, Haminan Satama Oy Arto Murto, Rannikko- ja Sisävesiliikenteen säätiö Elsa Ruokosenmäki, Satamaoperaattorit ry Nina Kujala, Pietarsaaren satama Sivu 20 / 29 Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Rytkönen sekä sihteerinä kulloinkin hankkeessa toiminut projektipäällikkö (Heidi Nousiainen, Tommy Ulmanen sekä Mirva Salokorpi). Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa, , , 08, sekä Ensimmäinen kokouksista pidettiin Helsingissä ja loput Kotkassa. Projektin yhteistyökumppaneita olivat Kemin, Kokkolan, Pietarsaaren ja Oulun satamat sekä niissä toimivat yritykset, Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritykset sekä Sataman turvallisuustietokanta -hankkeen yhteistyö- kumppanit. Projektiin osallistumisen lisäksi yhteistyöyritykset toimivat Stuuva-tietokannan tietokannan käyttäjinä. Yh- teistyöyritykset ovat listattu taulukossa (Taulukko 3). Näiden lisäksi Stuuva-hankkeessa yhteistyötä on tehty monien eri asiantuntijaorganisaatioiden kanssa, joista Stuuva-tietokantaa tietokantaa käyttävät Satamaoperaattorit ry, Onnettomuustutkintakeskus sekä Työturvallisuuskeskus. Oy Alholmens Kraft Ab Baltic Tank Oy Baltic Bulk Oy BASF Oy Boliden Kokkola Oy Botnia Shippping Oy Chemec Oy Dynea Finland Oy Eurolashing Oy Finnsementti Oy Onnettomuustutkintakeskus Oulun satama liikelaitos Outokumpu Shipping Oy Oy The Federations Stevedore in Lovisa Ab Oy Hacklin Bulk Service Ltd Oy M. Rauanheimo Ab Oy Saimaa Terminals Ab Pietarsaaren satama Pohjaset, Kemi RP Kuljetustekniikka

SATAMIEN TURVALLISUUSTIETOKANTA LOPPURAPORTTI

SATAMIEN TURVALLISUUSTIETOKANTA LOPPURAPORTTI SATAMIEN TURVALLISUUSTIETOKANTA 105074 LOPPURAPORTTI Heidi Nousiainen 23.11.2007 2(45) 1 Yhteenveto 1.1 Projektin toteutus Satamien toimintaympäristö on turvallisuuden kannalta haastava. Sataman työympäristö

Lisätiedot

STUUVA-TIETOKANTA SATAMIEN TYÖTURVALLISUUSTYÖN TYÖKALUNA

STUUVA-TIETOKANTA SATAMIEN TYÖTURVALLISUUSTYÖN TYÖKALUNA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu STUUVA-TIETOKANTA SATAMIEN TYÖTURVALLISUUSTYÖN TYÖKALUNA Raportti Heidi Nousiainen Kotka 2007 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 39. 1 Copyright Kymenlaakson

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Mobiilisatama-hanke. Väliseminaari 3.2.2011. www.merikotka.fi/mopo MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto

Mobiilisatama-hanke. Väliseminaari 3.2.2011. www.merikotka.fi/mopo MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto Mobiilisatama-hanke Väliseminaari 3.2.2011 www.merikotka.fi/mopo 0 Mobiilisatama (MOPO) -hanke Hankkeen toteutusaika: 03/2009 02/2012 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 760 000 euroa. Rahoittajina hankkeessa

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) 16.12.2005 JOUNI TOMMILA Rajavartiolaitos Turvana kaikissa oloissa TUNNUSLAUSE Rajavartiolaitos - Turvana kaikissa oloissa VISIO Suomessa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY.

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. Urho Roivanen 7.5.2005 1 JÄSENREKISTERIÄ YLLÄIDETÄÄN INTERNETIN VÄLITYKSELLÄ: www.sivukoti.com/meniere Jäsenrekisteriohjelmisto ostetaan vuokrapalveluna Sivukoti.comilta.

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013 ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) Sisällysluettelo Lyhenteet ProTeK-hankkeet ProTeK2000 ProTeK3000 Lyhenteet EU ProTeK2000 ProTeK3000 Euroopan Unioni ESR/ELY, EKAMI

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015 työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Kysymyksiä ja vastauksia Mitä keinoja vähentää läheltäpiti-, vaaratilanteita (esim. tienkäyttäjän ajoneuvo

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

3. VäI~raportti. FU [ta. Kemin toimeksianto 48912/F10548. Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013. V~puv~i~ta. Eu~oap~rn W~O~i ~ur~x~p~rn Lha~t~

3. VäI~raportti. FU [ta. Kemin toimeksianto 48912/F10548. Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013. V~puv~i~ta. Eu~oap~rn W~O~i ~ur~x~p~rn Lha~t~ 3. VäI~raportti Kemin toimeksianto 48912/F10548 Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013 V~puv~i~ta FU [ta Eu~oap~rn W~~i ~ur~x~p~rn Lha~t~ LUTTAMUKSELLINEN 2 Sisällysluettelo Kemin toimeksianto 48912/F10548

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Näin Ratuke alkoi: Valtioneuvoston periaatepäätös työtapaturmaohjelmasta 2001-2005 toimii kehyksenä valtion ja muiden keskeisten työelämän tahojen toimenpiteille,

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 A Basware Presentation Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 Yhteenveto tuloksista Baswaren kysely ennustamisen tärkeydestä Toteutettiin sähköpostilla ja webbipohjaisella kyselylomakkeella Lokakuussa

Lisätiedot

Test World Oy. Ohjelmistoprojekti 2004 T-76.115

Test World Oy. Ohjelmistoprojekti 2004 T-76.115 Test World Oy Ohjelmistoprojekti 2004 T-76.115 TW QMD JA 13.9.2004 Page 1(5) 1. Yritys Test World Oy on suomalainen yksityinen vuonna 1991 perustettu yritys. Sen toimialana on autojen ja renkaiden testaus

Lisätiedot

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi Digineuvos - hanketyökalu 1 Digiteekki Oy Verkkopalveluiden suunnittelu ja -toteutus Tietotekniikkakoulutus Hankkeiden hallinta Kahden hengen

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot