Case-control Pesästetyt ja muut vastepainotteiset tapaus-alustaotosasetelmat
|
|
- Paavo Ahola
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Case-control Pesästetyt ja muut vastepainotteiset tapaus-alustaotosasetelmat Esa Läärä Suomen epidemiologian seuran seminaari Helsinki Suomen epidemiologian seura ja Duodecim
2 2/32 Case-control studies (CC) Synonyymejä case-comparison s., case-compeer s. case-referent s., case-base s. Muunnelmia traditional case-noncase s., epidemic CC s., cumulative incidence CC, (incidence) density CC, nested CC, case-cohort s., case-base s., case-crossover s., case-time-control s., case-case s., case-specular s.,...
3 3/32 Case-control study joillakin kielillä juhtkontrolluuring, fall-kontrollstudie, case-kontroll studie, case-kontrol-studie, studio caso-controllo, estudio de casos y controles, étude cas témoin témoin = silminnäkijä, todistaja, sekundantti
4 4/32 Case-control study suomeksi Lääketieteen englanti-suomi-sanakirja: tapaus-verrokkitutkimus, verrokkiparitutkimus, sairauslähtöinen tutkimus. Lääketieteen termit: epidemiologinen tutkimus, jossa verrataan toisiinsa esim. kutakin sairastunutta ( tapaus ) ja hänelle pareiksi valittuja yhtä tai useampaa muuten vastaavaa mutta terveenä pysynyttä henkilöä (verrokki) Ovatko verrokit aina tapauksille pariutettuja? Minkä suhteen verrataan ja missä tarkoituksessa?
5 5/32 Esim. Näytönastekatsaus Amerikkalaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa seurattiin naisia, joille vuosina oli tehty ennaltaehkäisevä molempien rintojen poisto. Kyseessä oli tapaus-verrokki -tutkimus. Verrokkeina [...] sisaruksia, joille ei [... ] rintojen poistoa. Hoidetuista potilaista 214 kuului korkean riskin ryhmään ja seuranta aikana [!] heistä kolmelle (1.4 %) kehittyi rintasyöpä. Verrokeita oli 403 ja heistä 156:lle (38.7 %) kehittyi rintasyöpä, joten rintasyövän esiintyvyys hoidetuilla potilailla väheni vähintään 90 %. Artikkeli: nak01976 ( ) c 2006 Kustannus Oy Duodecim
6 6/32 Esim. Näytönastekatsaus Kliininen tapaus-verrokkitutkimus, jossa selvitettiin 217 suomalaisen yliopisto-opiskelijan [... ] osittain puhjenneiden alaviisaudenhampaiden määrän vaikutusta syljen kariesta aiheuttaviin bakteerimääriin. Tuloksissa todettiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän korkeita laktobasilli- [...] ja S. mutans-määriä [... ] opiskelijoilla, joilla oli 1-3 viisaudenhammasta osittain puhjenneina verrattuna tapauksiin, joilla ei ollut tällaisia hampaita. Artikkeli nak06460 c 2009 Kustannus Oy Duodecim
7 7/32 Esim. Näytönastekatsaus [... ] retrospektiivisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa arvioitiin potilaan iän vaikutusta tulehduksellisen sairauden vuoksi leikattujen potilaiden ennusteeseen. Tutkimukseen otettiin 30 yli 60-vuotiasta potilasta, jotka leikattiin saman kirurgin toimesta 10 vuoden kuluessa. Verrokkiryhmän muodosti 75 sukupuolen, leikkausajankohdan ja -menetelmän perusteella samaistettua [!] alle 60-vuotiasta. Vanhemmassa ikäryhmässä komplikaatioiden määrä oli suurempi [... ] ja leikkauksen [... ] ja sairaalahoidon kesto [... ] olivat pitemmät myös sen jälkeen, kun vakioitiin [... ] Artikkeli nak05988 c 2008 Kustannus Oy Duodecim
8 8/32 Esim. Erikoislääkärin uutiset [... ] väitöskirjassa osoitettiin, että keskimääräisesti ottaen psykodynaamiseen terapiaan hakeutuneiden oireet vähenevät ja persoonallisuuden rakenne ja ihmissuhteet kohenevat hoidon aikana. Kyseessä on tapaus-verrokkitutkimus, jossa hoidettuja verrattiin sellaisiin potilaisiin, jotka hakeutuivat terapiaan mutta eivät voineetkaan aloittaa hoitoa syystä tai toisesta. Terapiat olivat pitkiä, ja hoidettuja potilaita oli 55. Duodecim 2002; 118(24): 2513.
9 9/32 Kliininen tapaus-verrokkitutkimus? Melkein mikä tahansa kliininen tutkimus sisältää tapauksia, joita verrataan joihinkin verrokkeihin. Silti mikään edellä ei ole tapaus-verrokkitutkimus siten kuin epidemiologiassa ymmärretään vaan kohorttitutkimus kohteena ao. potilasjoukon ennuste! DoE5: It is not correct to call case-control study any comparison of a group of people having a specific outcome with another group free of that outcome Mistä lähteistä katsausten kirjoittajat ovat ammentaneet oppinsa? Eivät ole ainakaan huolella lukeneet Duodecimin julkaisemia oppimateriaaleja.
10 10 / 32 Duodecimin oppi- ja käsikirjat Käypä hoito -käsikirja (2008): Tapaus-verrokkitutkimus (retrospektiivinen asetelma analyysi taudista altistukseen): Ryhmät tunnistetaan tuloksen perusteella ja altistusta etsitään taannehtivasti. Uhari & Nieminen (2001). Epidemiologia ja biostatistiikka: Tapaus-verrokkitutkimus Tutkija valitsee tapaukset ja niille vertailtavat kontrollit tutkittavan taudin mukaan (sairaat tulevat tapauksiksi ja terveet kontrolleiksi). Aiempaa altistumista verrataan näissä kahdessa ryhmässä. (s. 35).
11 11 / 32 Näyte ulkomaisista oppikirjoista Gordis, L. (2008). Epidemiology, 4th Ed. Elsevier-Saunders, Philadelphia. s. 177: design of a case-control study [...] we identify a group of individuals with that disease (called cases) and, for the purposes of comparison, a group of people without that disease (called controls). We determine what proportion of the cases [ and ] controls were exposed and what proportion were not. Edustava esimerkki alan opetuksesta 2000-luvulla?
12 12 / 32 Ero kohorttitutkimuksiin? What distinguishes the two study designs is whether the study begins with diseased and non-diseased people [...] (case-control study) or with exposed and nonexposed people (cohort study). (Gordis 2008, s. 179) case-control studies involve looking backward from disease to exposure, in contrast to cohort studies, which look forward from exposure to disease. Fletcher & Fletcher (2005). Clinical Epidemiology, s. 92 Näinkö on?
13 13 / 32 Backward begins with cases? Tapaus-verrokkitutkimuksella takeneva suuntaus? seuraus syyt ; vaste altistus Onko tutkimuksen logiikka täysin päinvastainen kuin kohorttitutkimuksen joka on etenevä? syyt seuraus Esim. Tartuntatautiepidemioiden selvittäminen aina tapauslähtöistä (begins with cases), silti asetelmana käytetään usein kohorttitutkimusta. (Nuorti & Kuusi. Duodecim 2002; 118: ) Missä siis ero?
14 14 / 32 Case-control studies tosiolemus In the 1970s [...] case-control studies [...] viewed as efficient sampling schemes of the disease experience of the underlying [... ] cohorts (MacMahon & Trichopoulos Epidemiology) [... ] the modern conception of the case-control study as involving sampling, on the basis of outcome, from an ongoing real or imagined cohort study [...] (Breslow 2005, kirjassa Handbook of Epidemiology)
15 15 / 32 Case-control studies tosiolemus Eräitä virstanpylväitä Mantel (1973): Synthetic retrospective studies, Kupper ym. (1975): Hybrid epidemiological design, Miettinen (1976): Case-referent studies, Thomas (1977), Prentice & Breslow (1978), Miettinen (1982, 1985): Study base, Case-base, Prentice (1986): Case-cohort, Wacholder (1996): Data missing by design.
16 16 / 32 Case-control studies tosiolemus Yhteistä kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimuksille? tutkimuskysymys: missä määrin altistuminen tekijöille A 1, A 2,... vaikuttaa vasteen B esiintyvyyteen. tapausten lähde: määrätty tutkimusväestö tiettynä aikana tutkimusalusta t. -pohja (study base, viroksi uuringualus). Ero? Altistumistietojen hankinta (Miettinen 1985) kohorttitutkimus kokonaistutkimus (census): koko tutkimusväestö/-alusta, tapaus-verrokkitutkimus otanta (sampling): (1) kaikki tapaukset (tai valtaosa) sekä (2) tutkimusväestöä/-alustaa edustava otos.
17 17 / 32 Yksi suomalainen oppikirja! Otokseen perustuvissa tutkimuksissa väestöpohjasta valitaan edelleen kaikki kyseisen sairauden tapaukset, mutta vain otos tutkimuspohjasta. Tätä tutkimustyyppiä on perinteisesti kutsuttu tapausverrokkitutkimukseksi (case-referent study, case-control study, [...] toisinaan retrospective study). vain murto-osalta kaikista tutkimuspohjan jäsenistä pitää hankkia altistumistiedot, mikä säästää työtä ja varoja. Luotettavan tuloksen saaminen edellyttää, että verrokit todellakin edustavat tutkimuspohjaa [... ] verrokit voidaan valita usealla tavalla. Hernberg, S. (1998). Epidemiologia ja työterveys, 2. p.
18 18 / 32 Ideaalinen pitkittäinen tutkimusalusta suljettu tutkimusväestö (kohortti) riskialttiita yksilöitä, seuruu kiinteän riskijakson yli, ei sensurointeja eikä kilpailevia tapahtumia. C: Riskiväestö alussa [N] Alku B: Riskiväestö seuruun kuluessa [N(t)] Aika (t) Vaihtoehtoiset otantakehikot: A, B ja C Loppu Uudet tapaukset [D] A: Riskiväestö lopussa [N D]
19 19 / 32 Kokonaistutkimus kohorttitutkimus Kaksiarvoinen altistus: 1 = kyllä ; 0 = ei. Karkea analyysi tiivistyy 2 2-taulukkoon: altistunut altistumaton kaikki tapaukset D 1 D 0 D ryhmän koko N 1 N 0 N henkilöaika Y 1 Y 0 Y ilm. osuus Q 1 = D 1 /N 1 Q 0 = D 0 /N 0 Q = D/N ilm. tiheys I 1 = D 1 /Y 1 I 0 = D/Y 0 I = D/Y Voidaan laskea mm. ilmaantumistiheyksien suhde IR = D 1/Y 1 = D 1/D 0, D 0 /Y 0 Y 1 /Y 0 = riskitiheyksien suhteen (hazard ratio, HR) estimaatti.
20 20 / 32 Otanta vaihtoehtoiset asetelmat A: Perinteinen otanta ( case-noncase sampling): Otos poimitaan niistä N D yksilöstä, jotka vielä riskialttiita ( terveitä ) seuruun lopussa B: Tiheysotanta (density sampling): Otos poimitaan tutkimusalustasta t. riskiväestöstä seuruun kuluessa Nested case-control design -variantti (NCC) Pieni otos (1 5 verrokkia ) poimitaan riskiväestöstä kunkin uuden tapauksen diagnoosihetkenä t C: Tapaus-kohorttiotanta (case-cohort sampling CC): Otos eli alikohortti (subcohort) poimitaan koko kohortista eli riskiväestöstä (N) seuruun alussa.
21 21 / 32 Nested case-control (NCC) Tiheysotannan variantti: aikakaltaistettu otanta riskijoukosta (time-matched risk-set sampling) Kunakin hetkenä t, kun uusi tapaus diagnosoidaan, ryhmä verrokkeja poimitaan sillä hetkellä riskijoukkoon (risk-set) kuuluvista tutkimusväestön jäsenistä. Joissakin teksteissä (mm. Silva 1999, Rothman et al. 2008) NCC on mikä tahansa tapaus-verrokkitutkimus, jossa tapausten lähde on hyvin määritelty väestö. Nested suomeksi? (kohortin) sisäinen upotettu (Hernberg 1998) pesästetty, pesitetty? (viroksi pesastatud)
22 22 / 32 NCC étude cas-témoins nichée Aina kun uusi tapaus diagnosoidaan, pieni ryhmä verrokkeja (tässä 2/tapaus) poimitaan riskijoukosta. Yksilöt Riskijoukot Sensuroitu Tapaus Aika Verrokki NB. Verrokiksi valitusta voi myöhemmin tulla myös tapaus.
23 23 / 32 NCC Riskijoukko-otanta Riskijoukko = tapauskohtainen otantakehikko, = tutkimusväestön ne yksilöt ( ), jotka ovat alttiina vasteen saamiselle tapauksen dg-hetkellä. Tapaus Terve loppuun asti Varhainen kato Myöhempi tulo Vielä myhöhempi Varhempi tapaus Myöhempi tapaus Alku Loppu
24 24 / 32 Eri asetelmien käyttö A oppikirja-asetelma, tapaus/ei-tapaus -otanta akuutit epidemiat, perinataalivasteet (jolloin tutkimusalusta poikittainen!), syöpä, sydäntaudit, jne? tuskin koskaan, B tiheysotanta, useimmiten NCC ylivoimaisesti käytetyin kroonisissa taudeissa, ainoa looginen asetelma avoimessa väestössä, C tapaus-kohorttiotanta monia vasteita tutkittavissa samalla otoksella (vrt. Tapaus-verrokkitutkimuksessa voidaan tutkia vain yhtä valittua sairautta U & N 2001, s. 35!), suosio kasvaa erit. geneettisessä epidemiologiassa. Monet oppikirjat eivät esittele lainkaan asetelmia B ja C, vaikka juuri niitä käytetään kroonisissa taudeissa!
25 25 / 32 Suhteellisen riskin estimointi Kaksiarvoinen altistus: 1 = kyllä ; 0 = ei. Karkea analyysi tiivistyy 2 2-taulukkoon: altistunut altistumaton kaikki tapaukset D 1 D 0 D otos ( verrokit ) C 1 C 0 C Altistumisen jakosuhde (exposure odds ratio EOR): EOR = D 1/D 0 C 1 /C 0 tapaukset: altistuneet/ei-altistuneet = otosyksilöt: altistuneet/ei-altistuneet
26 26 / 32 Suhteellisen riskin estimointi Tiheysotannassa B altistumisjako C 1 /C 0 otoksessa ( verrokeilla ) estimoi harhattomasti altistumisjakoa Y 1 /Y 0 koko alustassa, jossa Y 1 ja Y 0 ovat henkilövuosien määrät riskitekijälle altistuneiden ja altistumattomien ryhmissä koko siinä tutkimusväestössä/-alustassa, josta tapaukset ovat peräisin.
27 27 / 32 Suhteellisen riskin estimointi EOR tapausten ja verrokkien välillä on harhaton ja tehokas estimaattori riskitiheyssuhteelle (HR) altistusryhmien välillä ilman harvinaisen taudin oletusta. Vastaavassa kohorttitutkimuksessa HR:n estimaatti on siis ilmaantumistiheyksien suhde Verrokkien rooli? IR = D 1/Y 1 D 0 /Y 0 = D 1/D 0 Y 1 /Y 0 D 1/D 0 C 1 /C 0 = EOR EI ole edustaa terveinä pysyviä ei-tapauksia, vaan + antaa informaatiota altistuksen jakaumasta koko tutkimusväestössä/-alustassa
28 28 / 32 Terminologian osuvuus? Otosta riskiväestöstä tai tutkimusalustasta kutsutaan verrokkiryhmäksi ( control group ) Ajatuksena takaperoinen vertailu tapausten (sairaat) ja ei-tapausten (terveet) välillä. Oikea vertailun kohde: vasteen esiintyvyys, riski t. riskitiheys altistuneiden ja altistumattomien välillä. Verrokki myös altistumaton vertailuryhmäläinen! Verrokki ja tapaus-verrokki- ( control, case-control ) harhaanjohtavia termejä kun puheena on otos t. otanta tutkimusalustasta hylättäviä! Mitä tilalle?
29 29 / 32 Case-control study toisin sanoin? case-referent design, case-base sampling (Miettinen) outcome-dependent, outcome-based, outcome-selective, response-dependent, response-based, response-selective, choice-based sampling (erityisesti mikroekonometriassa). Control samplee? (otosyksilö) Suomeksi? vastepainotteinen otanta, tapaus-riskiväestöotanta, tapaus-alusta-asetelma, tapaus-alustaotostutkimus,...? Verrokki otokki, otonen, otoke, ote,...?
30 30 / 32 Pohdinta Tapaus-alusta-asetelmien tosiolemus tiedetty jo > 30 v. Silti lukuisat oppikirjat ja kurssit ympäri maailmaa jatkavat harhaopin levittämistä tapaus-verrokki - tutkimuksista vielä 2010 jälkeen. Vakiintuneet mutta huonosti sopivat sanat kuten control ( verrokki ) ylläpitävät vääriä käsityksiä. Vanhan epidemiologin toive: Ainakin Suomen epidemiologian tutkijat ja tuntijat opettaisivat sanoista huolimatta asetelmat oikein. Sanastotyö siis jatkuu: sanat ja opit kohdalleen!
31 31 / 32 Kiitokset! SES, Duodecim, FinOHTA, Suomen Syöpärekisteri, sanastoseminaarien ja alustajat ja osallistujat, suomen kielen asiantuntijat: Pirjo Hiidenmaa ja Harri Mantila, kommentoijat: mm. Katriina Heikkilä (Bristol) ja Lyly Teppo, tekninen toimittaja: Eeva Vaaramo, sanastotoimikunnan aktiivit: Tapio Luostarinen (siht.), Anna-Maija Virtala, Outi Lyytikäinen, Seppo Sarna, Hilkka Riihimäki, Timo Hakulinen, Matti Hakama (pj.)
32 32 / 32 Epilogi: Vuoden epidemiologi riskitekijät? mies, tilastotieteilijä, Helsingistä, Jaakko,... AST-syndrooma? Tapaukset: Vuoden epidemiologit ; D = 6 Verrokit : SES:n muut jäsenet ; C = 144 AST + AST kaikki tapaus verrokki Vallitsevuuksien vetosuhde = altistumisen jakosuhde EOR = 4/2 = 70 [95% CI: ] 4/140 P < ***** [Fisherin eksakti ] AST = Aktiivinen sanastotoimikuntalaisuus.
TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
Sanastotyössä koetut haasteet
Sanastotyössä koetut haasteet Esa Läärä Epidemiologian sanaston julkistamitilaisuus Helsinki 26.11.2008 Suomen Epidemiologian Seura ja Duodecim Sanastotyön haasteita (1) epidemiologian pluralismi, (2)
Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto
Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Tutkimusaineistomme otantoja Hyödyt Ei tarvitse tutkia kaikkia Oikein tehty otanta mahdollistaa yleistämisen
SEURANTATUTKIMUKSET JA NIIDEN TULOSTEN ANALYYSI SAIRASTAVUUDEN MITTAAMINEN
SEURANTATUTKMUKSET JA NDEN TULOSTEN ANALYYS Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting 20.3.2007 SARASTAVUUDEN MTTAAMNEN Eri tapoja mitata sairastavuutta
Tutkimusasetelmat. Jouko Miettunen, dosentti Psykiatrian klinikka, OY Oulu
Tutkimusasetelmat Jouko Miettunen, dosentti Psykiatrian klinikka, OY Oulu 9.9.2013 1 Esityksen sisältö Yleistä tutkimusasetelmista ja niiden valinnasta tapausselostus, tapaussarjat ekologiset tutkimukset
Havainnoivat tutkimukset
Havainnoivat tutkimukset Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Duodecim, Käypä hoito 4.10.2017 Kiitokset KH-tiimille ja Pekka Jousilahdelle Epidemiologiset tutkimustyypit Kuvaileva, hypoteeseja tuottava Ekologinen
Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?
Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Matti Uhari Lääkärin ammatin harjoittaminen Akateeminen ei pelkkä suorittaja Asiantuntija potilaalle lääketieteellisestä tiedosta Biologinen/luonnontieteellinen
Havainnoiva tutkimus. Pekka Jousilahti FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Tutkimusprofessori; THL
Havainnoiva tutkimus Pekka Jousilahti FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Tutkimusprofessori; THL Epidemiologiset tutkimustyypit Kuvaileva Väestötaso Ekologinen tutkimus Yksilötaso
Epidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
Kokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
Havaintotutkimusten kriittinen arviointi. Arja Helin-Salmivaara Dos, koulutusylilääkäri HUS, perusterveydenhuollon yksikkö
Havaintotutkimusten kriittinen arviointi Arja Helin-Salmivaara Dos, koulutusylilääkäri HUS, perusterveydenhuollon yksikkö Epidemiologiset tutkimustyypit Kuvaileva Tapausten kuvaukset ja sarjat Ekologinen
Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 2. luento: Tilastolliset testit Kai Virtanen 1 Tilastollinen testaus Tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta esitetään väitteitä oletuksia joita
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
JY / METODIFESTIVAALI 2013 PRE-KURSSI: KYSELYTUTKIMUS DEMOT
JY / METODIFESTIVAALI 2013 PRE-KURSSI: KYSELYTUTKIMUS DEMOT SPSS-ohjelmiston Complex Samples- toiminto otoksen poiminnassa ja estimaattien laskennassa Mauno Keto, lehtori Mikkelin AMK / Liiketalouden laitos
pitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
pitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
Biopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
Testejä suhdeasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset
Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?
TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman
Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa
ISY ilmansuojelupäivät 22.-23.8.2017 Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa Heli Lehtomäki Vaikutusarviointiyksikkö, Kuopio Pienhiukkasten (PM 2.5 ) terveysvaikutukset Pienhiukkaset
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 30. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 30. lokakuuta 2007 1 / 23 1 Otos ja otosjakaumat (jatkoa) Frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi Frekvenssien odotusarvo
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Estimointi Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin ominaisuudet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 Estimointi:
Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden
Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala
Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon
Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi
Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi Hannu Toivonen, Marko Salmenkivi, Inkeri Verkamo hannu.toivonen, marko.salmenkivi, inkeri.verkamo@cs.helsinki.fi Helsingin yliopisto Hannu Toivonen, Marko Salmenkivi,
Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus
Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Esityksen sisält ltö u Aivokasvaimet u Muut syövät u Neurologiset
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
JOHDATUS EPIDEMIOLOGIAAN
6 JOHDATUS EPIDEMIOLOGIAAN Anssi Auvinen SISÄLLYSLUETTELO 6.1 Yleistä... 78 6.2 Epidemiologiset tutkimusasetelmat... 82 6.3 Riskimallit... 86 6.4 Annosvaste... 89 6.1 Yleistä Epidemiologia on tutkimusala,
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
Interventiotutkimuksen arviointi
Interventiotutkimuksen arviointi Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Kriittisen arvioinnin kurssi, VKTK 28.9.2015 Kiitos Käypä hoito -tiimille Sidonnaisuudet Päätyö: Duodecim, Käypä hoito Työnanatajan edustajana
Parametrin estimointi ja bootstrap-otanta
Parametrin estimointi ja bootstrap-otanta Hannu Toivonen, Marko Salmenkivi, Inkeri Verkamo Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi Parametrin estimointi ja bootstrap-otanta 1/27 Kevät 2003 Käytännön asioista
Miten arvioin ja hyödynnän havainnoivan tutkimuksen tuottamaa tietoa?
Piia Vuorela, Antti Malmivaara, Jorma Komulainen ja Pekka Jousilahti TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI Miten arvioin ja hyödynnän havainnoivan tutkimuksen tuottamaa tietoa? Havainnoivien tutkimusten
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)
Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä
Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
Pekka Kettunen 12.12.2014
Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin
Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays
Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
Ebolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas
Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
Harjoitukset 5 : Differences-in-Differences - mallit (Palautus )
31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 5 : Differences-in-Differences - mallit (Palautus 14.3.2017) Tämän harjoituskerran
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys 23.10. 2013 Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus
Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Testit laatueroasteikollisille muuttujille Laatueroasteikollisten muuttujien testit Testi suhteelliselle
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Matemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Estimointi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Tilastollisessa tutkimuksessa oletetaan jonkin jakauman generoineen tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä koskevat havainnot Tämän mallina käytettävän todennäköisyysjakauman
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
Testit laatueroasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit laatueroasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit laatueroasteikollisille muuttujille >> Laatueroasteikollisten
Otanta-aineistojen analyysi
Helsingin yliopisto Otanta-aineistojen analyysi Kevät 2010 Periodi III Risto Lehtonen Teema 2 Estimaattoreiden varianssien estimointi Survey-analyysin lähestymistavat Kuvaileva survey Descriptive survey
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin
Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa
Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
Estimointi. Luottamusvälin laskeminen keskiarvolle α/2 α/2 0.1
Estimointi - tehdään päätelmiä perusjoukon ominaisuuksista (keskiarvo, riskisuhde jne.) otoksen perusteella - mitä suurempi otos, sitä tarkemmat estimaatit Otokseen perustuen määritellään otantajakaumalta
Uniapnea ja kardiovaskulaarisairaudet. LT Jukka Lojander HYKS Sydän ja keuhkokeskus, Jorvin sairaala
Uniapnea ja kardiovaskulaarisairaudet LT Jukka Lojander HYKS Sydän ja keuhkokeskus, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet HYKS Uniapnean Käypä hoito - työryhmä Keuhkolääkäriyhdistyksen hallitus Kongressimatkoja
EPIDEMIOLOGIAN ENGLANTI-SUOMI-ENGLANTI-SANASTO.
1 Esa Läärä, Tapio Luostarinen, Timo Hakulinen, Outi Lyytikäinen, Seppo Sarna, Anna-Maija Virtala, Hillkka Riihimäki, Matti Hakama (toim.) EPIDEMIOLOGIAN ENGLANTI-SUOMI-ENGLANTI-SANASTO. Suomen Epidemiologian
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin