HOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄKIVUN HOIDOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄKIVUN HOIDOSTA"

Transkriptio

1 HOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄKIVUN HOIDOSTA Heli Juntunen / Katja Sundström Opinnäytetyö Syksy 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan AMK- tutkinto / sairaanhoitaja Heli Juntunen Katja Sundström Hoitajien kokemuksia syöpäkivun hoidosta Helsinki 2000 Sivuja 49, liitteitä 6 kpl Opinnäytetyömme tarkoituksena on kerätä hoitajien kokemuksia syöpäkivun hoidosta heidän työskennellessään terveydenhuollon alan ammattilaisina. Tutkimuksessamme haimme vastausta seuraavaan tutkimusongelmaan: miten hoitajat kokevat syöpäkivun hoidon arvioinnin, toteutuksen ja riittävyyden. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen ja lähestymistapa fenomenologinen. Tutkimusaineistomme kerättiin puolistrukturoiduilla haastattelulomakkeilla viikoilla syksyllä Tutkimus toteutettiin neljässä eri syövän hoitoa toteuttavassa hoitoalan yksikössä pääkaupunkiseudulla. Kussakin yksikössä hoitajia pyydettiin avoimien kysymysten avulla kertomaan kokemuksistaan syöpäkivun hoidosta. Haastattelulomakkeita palautettiin kaikkiaan 32 kappaletta 55:stä. Analysoimme aineiston teemoittelemalla, jakaen sen kolmeen pääteemaan käyttäen samaa rajausta kuin tutkimusongelmassa. Käsittelemme opinnäytetyömme teoreettisessa osassa syöpäkipua, sen hoitoa sekä hoitajan toimintaa. Lisäksi käsittelemme teoriaosuudessa niitä keinoja, joilla hoitaja voi toteuttaa ja edistää syöpäkivun hoitoa. Tuloksien mukaan hoitajat kokivat tärkeimmiksi syöpäkivun hoidossa keskustelemisen, kuuntelemisen, lääkehoidon, non-verbaalisen viestinnän sekä ohjauksen ja neuvonnan. Tuloksista käy ilmi, että suurin osa hoitajista kokee syöpäkivun hoidon olevan tällä hetkellä riittävää, mutta toivovat sen vielä parantuvan. Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi mainittiin psyykkisen kivun huomioiminen sekä omaisten mukaan ottaminen hoitoon. Edellä mainitut tutkimustulokset tuovat esiin hyväksi koetut asiat ja kehittämisalueet syöpäkivun hoidossa. Näihin tulee kiinnittää huomiota kehitettäessä hoitotyön laatua. Asiasanat: fenomenologia, hoitaja, hoito, kipu, syöpä Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto, Helsingin Alppikadun yksikkö.

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland, Helsinki Alppikatu Training Unit. Authors: Juntunen, Heli and Sundström, Katja Title: Nurses Experiences of Cancer Pain Relief Date: Autumn 2000, Helsinki Pages: 49 Appendices: 6 The aim of this thesis is to find out about the experiences of nurses in cancer pain relief while working as professionals in health care. The study is qualitative and the approach is phenomenological. The study material was gathered from four different care units in Helsinki, Finland. In every unit, nurses were asked to tell of their own experiences with cancer pain relief. 55 questionnaires with seven open questions were sent out, and 32 returned. The data was analysed by dividing the material into three themes; the assessment of cancer pain, the implementation of cancer pain relief and the sufficiency of cancer pain relief. In the theoretical section, cancer pain and its treatment were looked at from the nurse s point of view. Also handled were the methods which nurses can use now and in the future to improve cancer pain treatment. The results of the study indicate that most of the nurses feel that the most important methods in treatment are conversation with the patient, listening, medical care, nonverbal communication and guidance. Cancer pain treatment was thought to be sufficient, although with room for improvement. The main areas of improvement should be in the taking care of the psychic pain and in family guidance. Using the experiences of the nurses as a guideline, the results can be used to locate the areas of cancer pain treatment which need improvement. Key words: cancer, nurse, pain, phenomenology, treatment Filed and stored at: Diaconia Polytechnic Library, Alppikatu Training Unit, Helsinki

4 SISÄLLYS I 1 JOHDANTO 2 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Syöpäkivun patofysiologiaa Kivun hoito Syöpäkivun lääkehoito Kivunhoidon kehittäminen Hoitaja kivun arvioijana 16 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMA 22 4 TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT 23 5 TUTKIMUKSEN ETIIKAN TARKASTELUA 24 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusaiheen valinta Tutkimushenkilöt Aineiston keruu Aineiston analysointi 28 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Hoitajien kokemuksia syöpäkivun hoidon 30 arvioinnista 7.2 Hoitajien kokemuksia syöpäkivun hoidon 31 toteutuksesta

5 II 7.3 Hoitajien kokemuksia syöpäkivun hoidon 33 riittävyydestä 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 38 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 41 LÄHTEET 45 LIITTEET

6 2 1 JOHDANTO Suomessa todetaan vuosittain noin uutta syöpätapausta, lukumäärä on tähän saakka kasvanut lähes kolmanneksella viiden vuoden välein. Tärkeä syy tähän on ikääntyneiden ihmisten lukumäärän lisääntyminen väestössä. Syöpä on yleensä vanhempien ikäluokkien sairaus. Suomen Syöpärekisterin mukaan noin 60 % uusista syöpätapauksista havaitaan yli 65-vuotiailla, 35 % vuotiailla ja alle viisi prosenttia alle 40-vuotiailla. Vajaa prosentti uusista syöpätapauksista todetaan alle 15-vuotiailla. Yleisin syöpä naisilla on rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä, ruuansulatuselimistön syöpä sekä keuhkosyöpä. Elinaika taudin toteamisen jälkeen riippuu paljon siitä, mikä syöpä on kyseessä. (Huovinen 2000, 31; Eriksson & Kuuppelomäki 2000, ) Syöpä aiheuttaa kipua ensioireena noin neljännekselle potilaista ja taudin edetessä kivut lisääntyvät (Kalso & Vainio 1993, 11). Tämän tutkimuksen kohderyhmänä ovat hoitajat, jotka työskentelevät päivittäin syöpäkivusta kärsivien potilaiden kanssa. Syöpäkipu vaikuttaa potilaan elämänlaatuun hallitsevalla tavalla. Potilaan lisäksi sairaus vaikuttaa hänen perheeseen sekä läheisiin. Syöpäkivun hoidossa hoitajalla on tärkeä rooli kanssaihmisenä, auttajana ja tukijana. Pitkässä hoitosuhteessa hoitaja oppii tuntemaan potilaan tarpeet ja näin auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla kivun lievittämisessä ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Syöpäkivun hoidon arviointia, toteutusta sekä riittävyyttä tarkasteltaessa, antavat hoitajien kokemukset hyvän kuvan kivun hoidon todellisuudesta. Tutkimus on metodologiselta luonteeltaan laadullinen ja sen lähestymistapa on fenomenologinen. Aineisto perustuu puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella tehtyyn kyselyyn, joka analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimukseen osallistui 32 hoitajaa neljästä eri syöpäkivun hoitoa toteuttavasta sairaalasta. Tutkimuksemme tarkoituksena on tuoda esiin hoitajien kokemuksia syöpäkivun hoidon arvioinnista, toteutuksesta sekä sen riittävyydestä. Haluamme tutkimustuloksiemme avulla herättää keskustelua syöpäkivun hoidosta sekä mahdollisuuksista kehittää sitä ja tätä kautta parantaa hoidon laatua. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat syöpäkipu ja hoitajan rooli syöpäkivun hoidossa. Tässä osuudessa määritellään käsitteet syöpäkipu ja hoitaja sekä esitellään aiheeseen liittyviä aikaisempia tutkimustuloksia. Esille tuodaan myös teoriaa syöpäkivun kehittämisestä ja hoitajien kouluttautumisesta, sillä edellisten tutkimuksien mukaan syöpäkivun hoito on edelleen puutteellista. Teoreettiset lähtökohdat on kirjoitettu ennen aineiston hankintaa, sillä tarkoituksena on verrata teoriaa käytännön kokemuksiin ja löytää yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimuksen tulokset on pyritty kertomaan siten, että lukijan on helppo seurata tutkijoiden päättelyä. Tämä ilmenee suorina lainauksina aineistosta. Keskeiset tulokset esitetään myös yhteenvetona kaavioissa. Tutkimuksen luotettavuutta on tarkasteltu laadullisen tutkimuksen näkökulmasta.

7 3 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Syöpäkivun patofysiologiaa Syöpä on pahanlaatuisten kasvainten yhteisnimi (Achté, Lindfors, Salokari & Vauhkonen 1985, 11). Sitä vastaa englannin kielen sana cancer, ruotsin kielen kancer ja kräfta (Holsti, Lukander, Taskinen & Voutilainen 1986, 42). Kasvainten solukko muodostuu muuttuneista soluista, jotka lisääntyvät terveiden solujen kustannuksella. Jos syöpää ei poisteta tai sen leviämistä estetä, saattaa se levitä veri- ja imusuonia pitkin muualle elimistöön. (Achté ym. 1985, 11.) Syöpäkivun luonne riippuu paljon kasvaimen sijainnista. Syöpäsolut ja tulehdussolut niiden ympärillä erittävät bioaktiivisia aineita, jotka lisäävät kudosturvotusta ja kiputuntemuksia. (Elomaa, Hietanen, Kalso, Maunuksela, Tammisto, Tigerstedt, Vaenerberg & Vainio 1989, 5.) Syöpäsolujen jakautumisnopeus, syövän paikka, etäpesäkkeiden määrä sekä poikkeavien solujen määrä vaikuttavat siihen, miten vaarallinen syöpä on (Hietanen & Lammi 1991, 7). Erilaisia syöpätyyppejä on satoja. Ne ryhmitellään alkuperäisen solukkonsa mukaan: pintasolukosta lähteneitä syöpiä nimitetään karsinoomiksi, tukielimistön kudoksista sarkoomiksi ja imukudoksesta lähteviä syöpiä lymfoomiksi. Verisolukon syöpiä nimitetään leukemioiksi, joita on useita erilaisia. Glioomat ovat puolestaan aivojen tukikudoksen kasvaimia. (Hietanen ym. 1991, 9.) Useiden syöpien syynä pidetään nykyään ulkoisia tekijöitä. Tupakoinnin merkitys on kiistaton, se aiheuttaa lähes kolmasosan kaikista syöpätapauksista. Kolmasosaan syöpätapauksista liittyy jokin ravintotekijä ja kymmeneen prosenttiin syövistä liittyy altistava infektio (hepatiitti, helikobakteeri, HIV). Osa syövistä, noin 2-5 %, on yhteydessä ammattialtistukseen, kuten asbestin tai väriaineiden kanssa työskentelevillä. Muita altistavia tekijöitä ovat UV- ja radioaktiivinen säteily sekä perinnöllinen taipumus. (Eriksson ym. 2000, ) Kansainvälisen kipututkimusyhdistyksen määritelmän mukaan kipu on epämiellyttävä tuntemus tai aistimus sekä tunnepohjainen elämys, joka liittyy keholliseen vaurioon (Närhi 2000, 16 17). Fysiologisena ilmiönä kipu on yksilön kannalta tärkeä tuntoaistin osa. Se syntyy erilaisten kudostuhoa aiheuttavien ärsykkeiden seurauksena ja laukaisee ärsyttävän tekijän välttämiseen johtavat suojarefleksit. Kivun vaikutuksen voimakkuus vaihtelee huomattavasti eri yksilöissä ja samallakin yksilöllä eri tilanteissa. Tämä näkyy esimerkiksi siten, ettei saman suuruinen kudostuhoa aiheuttava ärsyke tai samanlainen kudosvaurio eri tilanteissa välttämättä aiheuta yhtä voimakasta kipua. (Närhi 1989, 26.) Kroonisena kiputilaa pidetään silloin, kun se hoitoyrityksistä huolimatta on jatkunut yli puoli vuotta. Krooniseen kipuun liittyy usein masentuneisuus, vegetatiiviset oireet, unihäiriöt, ärtyvyys ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus. (Tigerstedt 1991, 405.)

8 4 Kipu ei yleensä kuulu syöpätaudin varhaisoireistoon, mutta on ensioireena noin neljänneksellä syöpään sairastuvista potilaista. (kts. taulukko 1) Se on hoitoon hakeutumisen syynä kolmannella sijalla tuumorin löytymisen ja yleistilan huononemisen jälkeen (Kalso ym. 1993, 11; Elomaa ym. 1989, 1.) Alkuvaiheessa syövän aiheuttamat kivut ovat melko lieviä ja 30 % potilaista kärsii kivusta ensimmäisen vuoden aikana diagnoosista. (kts. taulukko 2) Taudin edetessä kivut lisääntyvät (Kalso ym. 1993, 197; Simonsen-Rehn 1998, 4 5.) (kts. taulukko 3) Syövän pitkittyessä voidaan kivun todeta olevan merkittävä ongelma 70 %:lla potilaista. 50 % potilaista kuvaa kivun olevan kohtalaista tai vaikeaa ja 30 % erittäin vaikeaa tai sietämätöntä. (Simonsen-Rehn 1998, 4 5.) Syöpäkivun luokituksessa käytetään kroonisten kiputilojen jaottelua: Nosiseptinen ja viskeraalinen kipu tulee tuki- ja liikuntaelimistöstä tai sisäelimistä, kuten luustometastaasikipu tai maksan kapselin venyttyminen. Neuropaattinen eli hermokipu syntyy esimerkiksi metastaasin painaessa selkäytimestä lähteviä hermojuuria. Idiopaattinen kipu syntyy kun kudosvauriota ei ole, vaikka potilas näin kokeekin. Tähän kiputyyppiin voi usein liittyä masennusta. Potilaalla voi esiintyä kaikkia kiputyyppejä yhtä aikaa. (Huovinen 2000, 31.)

9 5 Taulukko 1. Syövästä johtuvat kiputilat: Luustometastaasit Tylppä, jatkuva, jomottava kipu Patologinen murtuma Kivun äkillinen paheneminen Nikaman lysähtäminen sekä hermokompressio Vaikea selkäkipu ja vastaavan segmentin juurioire (tuntomuutos, motorinen häiriö, refleksipuutos) Onton elimen tukos (esimerkiksi suoli) Epämääräisesti lokalisoituva, koliikkimainen kipu. Parenkyymielinten kapselin venytys Jatkuva viskeraalinen kipu Verisuonten tukkeutuminen Iskeeminen kipu Tulehdusreaktio tuumorin nekroosin tai infektion takia Vaikea paikallinen kipu ja paikallinen arkuus Kohonnut kallonsisäinen paine Jatkuva päänsärky, pahoinvointi, kaksoiskuvat, sekavuus Tuumori affisioi perifeeristä hermoa Polttava jatkuva kipu ja ihon arkuus sekä tuntomuutokset hermotusalueella Kaulahermopunoksen tuumorikompressio tai Jatkuva särky sekä repivät sähköiskumaiset kivut ja infiltraatio tuntohäiriöt yläraajoissa. Lantiohermopunoksen / kompressio infiltraatio Alaraajan säteilevät lannerankakivut sekä tuntohäiriöt alaraajan alueella, perineaaliset kivut sekä inkontinenssi (Hietanen & Vainio 1991, 12.)

10 6 Taulukko 2. Kivun esiintyvyys syövän alkuvaiheessa: Syöpämuoto Kipu ensioireena (%) Kipu 1 v:n kuluttua (%) Keuhkosyöpä Virtsateiden syövät Ruoansulatuskanavan Syövät Hematologiset syövät Ihosyöpä Rintasyöpä Muut syövät (Joensuu, Roberts, Teppo 1999, 633.) Taulukko 3. Kivun esiintyvyys syövän loppuvaiheessa: Syövän alkukohta Kivun voimakkuus (%) Lievä Kohtalainen Voimakas Yhteensä Sukuelimet Imusolmuke- ja Verisyövät Eturauhanen Pää ja kaula Paksusuoli Rinta Keuhko Maha Ruokatorvi Muu (Joensuu ym. 1999,634.)

11 7 2.2 Kivun hoito Kivun hoidon onnistumisella on merkitystä sekä potilaalle, hoitavalle henkilökunnalle että omaisille. Onnistuneen hoidon tuloksina ovat kivun poistuminen tai lievittyminen, potilaan hyvä olo ja läheisten sekä henkilökunnan tyytyväisyys. Jos hoito epäonnistuu tai sen aloittaminen pitkittyy, alkaa kipu vaikuttaa kielteisesti kaikkiin osapuoliin. Hoidon onnistumisen edellytyksenä ovat hyvät tiedot kivusta ja sen hoidosta sekä myönteinen asennoituminen tehokkaaseen kivun hoitoon, kyky moniammatilliseen yhteistyöhön sekä riittävästi aikaa potilaan subjektiivisten tuntemusten kuuntelemiseen ja selvittämiseen. (Hovi & Salanterä 2000, 10.) Kivun hoidossa moniammatillinen yhteistyö tuottaa potilaan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen, mikäli eri ammattiryhmät tietävät mihin hoidolla pyritään, osaavat oman roolinsa, omaavat siinä riittävät tiedot ja taidot sekä ovat sitoutuneet tilanteeseen (Eriksson ym. 2000, 283). Sairaanhoitajan näkökulmasta kivusta kärsivän potilaan hoitotyötä voidaan tarkastella potilaan ja hoitavan henkilökunnan yhteisenä päätöksentekoprosessina. Kuviossa 1 (liite 1) hahmotellaan sairaanhoitajan näkökulmasta kivun hoitotyötä ja siihen liittyviä tekijöitä. (Hovi & Salanterä 2000, 10.) Hoitajan tehtävänä on toimia yhdyshenkilönä potilaan, perheen sekä terveydenhuollon henkilökunnan välillä. Hänen tulee myös ohjata potilasta kivun hallinnassa, lääkityksessä ja sen ajoittamisessa potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Pitkissä hoitosuhteissa hoitaja oppii tuntemaan potilaansa ja tämän tarpeet. Kun hoitajalla on tarpeeksi tietoa eri kivunhoitomahdollisuuksista hän kykenee tunnistamaan kivunhoidon riittävyyden ja osaa näin toimia potilaan parhaaksi. (McCaffery & Beebe 1989, 3 4; Hovi & Lauri 1997, 4-5.) Pyrkimyksenä on 1) järjestää kivuton yöuni 2) kivuttomuus suurimman osan aikaa päivästä 3) kivuttomuus liikkuessa (Huovinen 2000, 32). Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden (1996) mukaan hoitajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on kärsimyksen lievittäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti pyritään tukemaan ja auttamaan potilasta selviytymään kivusta ja näin edistää yksilöllistä hyvää oloa. (Sailo & Vartti 2000, 63.) Eettisesti vääränä toimintana pidetään sitä, että potilasta ei auteta eikä tehdä kaikkea voitavaa kipujen poistamiseksi (Eriksson ym. 2000, 293). Potilaan kohtaamisessa hoitajan tulee kunnioittaa itsemääräämisoikeutta kivunhoidossa. Potilas tulee kohdata arvokkaana ihmisenä, jonka hoidossa otetaan huomioon yksilöllinen näkemys. Lisäksi hyvä kivun hoito vaatii hoitajalta herkkyyttä huomata potilaan tarpeet ja pätevyyttä kohdata ne. (Sailo ym. 2000, 63.) Hoitajan velvollisuutena on toimia niin, että potilas saa kipuihinsa tarvittavan määrän lääkkeitä, sekä hoitajan tehtävänä on kertoa myös lääkärille potilaan kivuista, lääkkeiden riittävyydestä sekä vaikutuksista (Eriksson ym. 2000, 293). Kyky kohdata ja lievittää kipua riippuu kypsyydestä ymmärtää kipua ja kärsimystä. Näiden lievittäminen edellyttää, että työntekijä kohtaa potilaan kivut ja kärsimykset ilman ennakkoluuloja. Hoitajalla tulee myös olla rohkeutta lievittää kipua ja kärsimystä. Kun hoitaja ymmärtää kivun oikeutuksen, pystyy hän paremmin myötäelämään potilaan kipua. (Sailo ym. 2000, 63.)

12 8 Syöpäpotilaan osallistumista tukevassa toimintamallissa potilas katsotaan tietoisesti toimivaksi, aktiiviseksi osallistujaksi, tuntevaksi ja ajattelevaksi ihmiseksi, joka elää vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hoitava henkilö on auttaja, ohjaaja, tukija ja varmistaja, joka yhdessä potilaan kanssa määrittelee tämän terveys- ja sairausongelmat sekä niiden hoidot. Tässä mallissa potilas on oman terveytensä ja siinä ilmenevien muutosten asiantuntija, joka yhteistyössä henkilökunnan kanssa oppii tuntemaan oman syöpäsairautensa, sen hoidon ja näihin liittyvät ongelmat. (Eriksson ym. 2000, ) Potilas on aina kipunsa ensisijainen asiantuntija, sillä hän on ainut, joka tietää, miltä hänestä tuntuu. Toissijaisia kivun asiantuntijoita ovat lääkäri, hoitaja, perhe ja ystävät. Potilaalla on oikeus, että terveydenhuollon työntekijät, perhe ja ystävät uskovat hänen kipuihinsa. (Sailo ym. 2000, 62.) Kivunhoidon päätöksentekoon voi potilaan lisäksi osallistua myös omainen potilaan suostumuksella tai pelkästään omainen, mikäli potilas ei kykene itsenäiseen päätöksentekoon (Eriksson ym. 2000, ). Syöpäpotilaan ja hänen omaistensa kohtaaminen ei ole aina helppoa. Työ on usein emotionaalisesti vaativaa. (Faulkner & Maguire 1999, 28.) Hoitajien mielestä emotionaalisen tuen antaminen potilaalle ja hänen perheelleen on yksi hoitotyön vaikeimmista tehtävistä (Eriksson ym. 2000, 328). Yleinen tapa reagoida syöpäpotilaan ja tämän omaisten hoitoon on välttää liikaa huolenpitoa. Hoitaja ottaa etäisyyttä säästyäkseen stressiltä. Näin potilaan todelliset tarpeet ja ongelmat saattavat jäädä havaitsematta. Hoitajan on tiedostettava omat tunteensa, jotta vältytään etäisyyden ottamiselta. (Faulkner ym. 1999, 28.) Blomqvistin (1995) tutkimuksen mukaan suurin osa potilaista kokee kuitenkin saaneensa tukea hoitohenkilökunnalta ja omaisilta (Blomqvist 1995, 84). Ratkaiseva ja taitoa vaativa osa kivun hoidossa ovat hoitotyön interventiot. Niiden valintaan vaikuttavat kivun voimakkuus, luonne, kesto, sijainti, potilaan aikaisemmin käyttämien kivun hoitomenetelmien käyttö sekä käytettävissä olevat mahdollisuudet. Oleellisin osa kuitenkin on ohjaus ja neuvonta potilaan omista lähtökohdista ja tarpeista riippuen. (Hovi & Salanterä 2000, 11.) Potilaan itse täyttämä kipupiirros (liite 2) antaa kokonaiskuvan kipujen sijainnista ja lukumäärästä (Joensuu ym. 1999, 637). Kun potilas kykenee käyttämään hoitajaa resurssina eikä vain aktiivisena auttajana, on kivun hoitotyö tuottanut tulosta. Taitava hoitaja tuntee lääketieteellisten menetelmien lisäksi erilaisia kognitiivisia, behavioraalisia ja fysikaalisia hoitomenetelmiä ja osaa käyttää ja tarjota niitä yksilöllisten tarpeiden mukaan kullekin potilaalle. (Hovi & Salanterä 2000, 11.) Syöpäkivun hoitoon on olemassa eri hoitokeinoja, muun muassa kirurgisia, lääkkeellisiä, sädehoitoa ja solunsalpaajahoitoa. Näillä on mahdollista saada yli 90 %:ssa tapauksista hyvä hoitotulos. Suun kautta nautittavalla lääkehoidolla tullaan toimeen 75 %:ssa tapauksia. Ongelmatapauksissa toimitaan yhteistyössä onkologian, anestesiologian, neurologian, psykologian sekä sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa. Vaikeimmissa tapauksissa, joita on noin 10 %, on nykyinen lääketiede melko voimaton. Kivussa saattaa olla mukana toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä, joihin nykylääkkeet eivät tehoa. (Hietanen & Vainio 1991, 14.) Sädehoito on yksi tärkeimmistä syövänhoitomenetelmistä, ja kansainvälisen suosituksen mukaan noin 60 % syöpäpotilaista tulisi päästä sädehoidon piiriin (Eriksson ym. 2000, 25). Kipua voidaan lievittää tai se

13 9 voidaan poistaa sädehoidolla tai solunsalpaajahoidolla silloin, kun kipu aiheutuu syöpäkasvaimesta. Sädehoidon tulokset ovat parhaimmillaan, kun kyseessä on sädeherkkä kasvain. Yleensä sädehoito helpottaa nopeammin kipuoireita kuin solunsalpaajahoito, jo muutaman päivän kuluessa. Sädehoidon alkuvaihe saattaa aiheuttaa kasvaimen turvotusta (kallonsisäinen prosessi, selkäydinkompressio), joka lisää kipuja. (Elomaa ym. 1989, 5.) Kivun hoidossa syövän solunsalpaajahoidolla on vähäisempi merkitys kuin sädehoidolla. Jos nopeasti jakautuva tuumori kuten lymfooma tai keuhkosyöpä aiheuttaa kipuja painamalla hermorakenteita, systeeminen solunsalpaajahoito voi pikaisestikin vähentää kipuja. Usein sen vaikutus havaitaan kuitenkin hitaammin, koska se perustuu kasvaimen koon pienentämiseen. (Elomaa ym. 1989, 9-10.) Solunsalpaajahoidon antaminen vaatii erittäin hyvää ammattitaitoa sekä kykyä kuunnella potilasta ja vastata hänen henkilökohtaiseen tilanteeseen, jotta potilas sisäistäisi hoidon päämäärän; pysyvän paranemisen ja motivoituisi läpikäymään raskaat hoitojaksot. Sekä sädehoitoon että solunsalpaajahoitoon liittyy vähäinen riski sairastua uudelleen. (Eriksson ym ) Vaihtoehtoisiksi hoitotavoiksi nimitetään syövän hoitoon ja ehkäisyyn käytettyjä, lääketieteeseen perustumattomia hoitotapoja. Useimpien vaihtoehtohoitojen osalta väitteet syöpää parantavasta tai oireita lievittävästä tehosta perustuvat taustalla olevaan teoriaan tai tulkintoihin yksittäisistä potilastapauksista. Lääketiede ei käytä vaihtoehtomenetelmiä, mutta on tärkeää tarjota potilaille kuitenkin mahdollisuus niihin. (Saano & Vertio 1995, 8.) Kuuppelomäen (1996) tutkimuksessa puolet tutkimukseen osallistuneista potilaista käytti vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Lisäksi kolmannes käytti muun hoidon tukena vitamiinivalmisteita. (Kuuppelomäki 1996, 92.) Donovanin (1989) mukaan kipua voidaan vähentää tai mukauttaa neljässä eri kohdassa: 1) kivun ääreisosissa ärsykkeet voivat vaikuttaa paikallisesti eli kipua välittävien järjestelmien toimintaa estävästi ja siten vähentää esimerkiksi lihasjännitystä 2) selkäytimen takasarvesta eteenpäin aivoihin menevien kipuviestien kulkeutumista voidaan estää leveitä hermoratoja stimuloimalla esimerkiksi hieronnalla sekä lämpö- tai kylmähoidolla 3) selkäytimen tasolla esimerkiksi akupunktio voi tehokkaasti estää tai vähentää kipuimpulssin kulkua 4) aivokuorella kognitiiviset tekniikat kuten hypnoosi, musiikkiterapia ja mielikuvien käyttö auttavat kontrolloimaan kipukokemusta (Hovi & Lauri 1997, 32.) Lääkehoidon lisäksi voidaan kokeilla vaihtoehtoisia hoitomuotoja kuten kylmähoitoja, lämpöhoitoja ja hierontaa. Niiden avulla voi tulla toimeen pienemmällä lääkityksellä, mutta ne eivät korvaa lääkehoitoa. Näiden menetelmien toimivuudesta ei ole olemassa tieteellistä näyttöä. On olemassa epäilys, että nämä menetelmät saattavat vilkastuttaa verenkiertoa, joka voi lisätä tuumorin kasvua. Sen sijaan on saatu hyviä kokemuksia mielikuvien käytöstä ja potilaan huomion suuntaamisesta pois kivusta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi musiikin kuuntelua tai lukemista. Varsinkin sairaalassa virikkeiden tarjoaminen kipupotilaalle

14 10 voi olla haasteellinen tehtävä. Muiden kuin lääkehoitojen vaikutuksesta ei ole riittävästi tutkittua tietoa, jonka perusteella voisi antaa hoitosuosituksia. Hoitotieteessä tarvitaankin kivunhoidon eri menetelmien kokeellista tutkimusta. (Eriksson ym. 2000, ) Syöpäkivun lääkehoito Syöpäkivun lääkehoidossa noudatetaan nykyään WHO:n suosittelemaa porrasteista hoitoa, jossa alimpana portaana ovat miedot särkylääkkeet, ylimpänä vahvat opioidit (Eriksson ym. 2000, 126). Vaikka ohjeistusta ja koulutusta on lisätty, on hoito ollut edelleen puutteellista (Vuorinen, Reponen & Vainio 1997, 4292). WHO käyttää morfiinin lääketieteellistä kulutusta eri maiden syöpäkivun hoidon tason kriteerinä. Suomessa morfiinin kulutus on huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä vahvistaa oletuksen, ettei syöpäkipua lievitetä tarpeeksi. (Eriksson ym. 2000, 126.) Kuuppelomäen (1996) tutkimuksen mukaan vain osalla kipua kärsivistä potilaista oli morfiinilääkitys. Sairaanhoitajien haastattelussa ilmeni, että lääkärit pitkittivät morfiinilääkitykseen siirtymistä. Toisaalta jos morfiinia annettiin, sitä ei annettu riittävästi. (Kuuppelomäki 1996, 53.) Syöpäkivun lääkehoidossa lääkkeen valintaan vaikuttavat kivun voimakkuus, siihen mahdollisesti liittyvät hermovauriot sekä psyykkinen ahdistuneisuus. Yhdistelmävalmisteita vältetään, jotta haittavaikutuksissa syyn selvittäminen olisi helpompaa. Porrasteinen hoito tehoaa parhaiten nosiseptiiviseen kipuun. Neuropaattisessa kivussa kipulääkkeet tehoavat huonoiten, mutta tällöin lisäapua saatetaan saada trisyklisistä depressiolääkkeistä sekä antiepilepteistä. (Hietanen & Vainio 1991, 14.) Koska suurin syöpään liittyvistä kivuista on taudin mekaanisesti aiheuttamia, on ensin harkittava kasvaimen pienentämiseen tähtäävää hoitoa. Yleensä sädehoito vaikuttaa kipuun nopeammin kuin solunsalpaajahoito. Syöpäkivun porrasteinen lääkehoito etenee kivun voimakkuuden mukaan. Koska kipu on jatkuvaa, annostellaan kipulääkkeet säännöllisesti kellon ympäri odottamatta, että kipu alkaa välillä uudestaan. Kivun ehkäisy on näin helpompaa ja vaatii pienempiä lääkeannoksia kuin kovaksi yltyneen kivun taltuttaminen. Suun kautta annostelu on yksinkertaisinta ja turvallisinta. (Vainio & Kalso 1993, ) Lievän kivun hoito aloitetaan tulehduskipulääkkeillä, etenkin jos luustometastaasit ovat kivun syynä. Kaikilla tulehduskipulääkkeillä on kattoteho eli annoksen kasvattaminen ei lisää tehoa, mutta haittavaikutukset lisääntyvät. Merkittävimpiä haittavaikutuksia ovat mahaärsytys ja allergiat, jotka joskus saattavat estää kokonaan särkylääkkeen käytön. Kohtalaiseen kipuun, johon ei auta särkylääkkeet, voidaan käyttää samanaikaisesti keskivahvoja opioideja. Tulehduskipulääkkeet vaikuttavat kudoksissa kun taas opioidit keskushermostossa. Niinpä näiden yhdistäminen on mielekästä. Sivuvaikutuksina voi esiintyä ummetusta ja pahoinvointia. Vahvoja opioideja, kuten morfiinia käytetään vaikean syöpäkivun hoidossa. Periaatteena syöpäkivun hoidossa on lääkkeen jatkuva annostelu. Jokaiselle potilaalle

15 11 räätälöidään sopiva annostus yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Sen tarkoituksena on löytää sellainen kerta-annos, joka pitää kivut poissa, mutta ei silti tee oloa tokkuraiseksi. (Vainio ym. 1993, ) Mikäli lääkehoidolla ei kyetä poistamaan kipua, turvaudutaan erikoismenetelmiin. Suurin osa potilaista voidaan hoitaa taudin loppuun asti suun kautta annosteltavilla kipulääkkeillä. Sellaisissa tilanteissa, joissa potilas ei pysty nauttimaan mitään suun kautta on perinteisesti turvauduttu lääkityksen antamiseen ruiskeina lihakseen. Vahvojen opioidien lihaksen sisäiseen antoon liittyy kuitenkin haittoja. Lyhytvaikutteisia lääkkeitä jouduttaisiin ruiskuttamaan 3-4 tunnin välein. Kertainjektiossa pitoisuuden ollessa huipussaan potilas on uninen ja tokkurainen, ja lääkkeen vaikutuksen mennessä ohi kivut palaavat ennen seuraavaa injektiota. (Hietanen & Vainio 1991, 23.) Noin viidenneksellä potilaista esiintyy sietämättömiä kipuja rationaalisesta kipulääkityksestä huolimatta (Vainio ym. 1993, 46). Kun kivun syyhyn ei voida vaikuttaa tai muut kivun hoitomenetelmät eivät ole tarpeeksi tehokkaita, on syytä harkita kipukirurgiaa (Syöpäkivun hoito-opas, 24). Lisäksi osa potilaista, joiden kivut olisivat hallittavissa lääkityksellä, ovat niin hyväkuntoisia ja tekevät esimerkiksi vaativaa työtä, että vähäinenkin sedaatio on häiritsevää. Tällöin tarvitaan kohdistettuja anestesiologisia tai neurokirurgisia erikoismenetelmiä. Epiduraalista opiodihoitoa tulisi harkita syöpäpotilailla, joille kipulääkitys suun kautta aiheuttaa kohtuuttomasti haittavaikutuksia tai ei tehoa hyvin. Täydellisimmin epiduraalinen opioidi poistaa jatkuvan somaattisen ja viskeraalisen syöpäkivun, huonoimmin reagoivat neuropaattinen kipu sekä vain liikkuessa ilmenevä kipu. (Vainio ym. 1993, 46.) Kivunhoidon kehittäminen Käytännön hoitotyössä voi nähdä useita kehittämishaasteita, jotka liittyvät lääketieteen ja teknologian kehittymiseen, ihmisen kohtaamiseen sekä hänen tukemiseensa. Hoitojen siirtyminen yliopistollisista sairaaloista muihin sairaaloihin vaatii henkilökunnalta jatkuvaa itsensä kouluttamista. Hyvän kokonaishoidon sekä hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on tärkeää tehdä yhteistyötä eri hoitoorganisaatioiden kesken. Syövän hoito on nyt ja tulevaisuudessa moniammatillista yhteistyötä. (Eriksson ym. 2000, 328.) Vuorisen (1997) mukaan syöpään kuolevaa potilasta tarvitsee vuosittain tehokasta kivunlievitystä. On edelleen näyttöä siitä, ettei kivunlievitys toteudu toivotulla tavalla. Tämä on haaste kivun arvioinnille ja hoidolle. Käytännön hoitotyössä tulisi kehittää sekä hoitajien tietoa ja taitoa että asenteita. Kivun arviointiin on kehitetty erilaisia kipumittareita. Niiden käyttö on kuitenkin vähäistä. Toivottavaa olisikin, että henkilökunta koulutettaisiin käyttämään kipumittareita ja vakiinnuttaisi ne käytännöksi jokaisen syöpäpotilaan kohdalla. Saman potilaan kohdalla tulee aina käyttää samaa mittaria. Hyvän kivunhoidon kannalta on tärkeää tehdä myös kipuanamneesi, jossa ilmenee hoidon onnistumisen kannalta olennainen tieto. Lisäksi dokumentoimalla varmistettaisiin kivun hoidon seuranta ja jatkuvuus. (Eriksson ym. 2000, 329.)

16 12 Lindvallin ja Myllylän (1998) tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunta on motivoitunut syöpäpotilaan hoitoon ja on halukas kehittämään sitä. Tärkeänä henkilökunta pitää syöpäpotilaan hoidossa selviytymistä tukevaa toimintaa. (Lindvall & Myllylä 1998, 27.) Selviytymisprosessia kuvataan usein potilaan näkökulmasta, mutta lähtökohtana on, että potilas kuuluu perheeseen tai yhteisöön, joka vaikuttaa olennaisesti selviytymiseen ja sopeutumiseen (Eriksson ym. 2000, 50). Vaikka hoitohenkilökunta pitää potilaan selviytymiselle tärkeänä perheen ja läheisten tukea, ei perhettä ja läheisiä oteta riittävästi mukaan potilaan hoitoon (Lindvall ym. 1998, 27). Kivun hoidon onnistumiseen liittyy myös kotihoidon mahdollistaminen. Tällä hetkellä Suomessa ei ole valtakunnallisella tasolla organisoitua kuolevan potilaan kotihoitoa, vaan sen järjestäminen on eri yhdistysten ja terveyskeskusten varassa. Kotihoito vaatii henkilökunnalta uudenlaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Hoidossa korostuvat tiedon välittäminen sekä ohjaus henkilökunnan ja omaisten keskuudessa. Kotihoidossa toimitaan potilaan ja omaisten tapoja sekä tottumuksia kunnioittaen. Hoitajan on kyettävä myös tekemään itsenäisiä päätöksiä, sillä kaikissa tilanteissa ei ole mahdollista konsultoida työryhmää. (Eriksson ym. 2000, ) Perehtyminen syöpäpotilaan hoitamiseen tulee tapahtua jo koulutuksen aikana. Tämä on välttämätöntä, koska Suomessa syöpää sairastavia hoidetaan useissa eri hoito-organisaatioissa kuten terveyskeskuksissa ja poliklinikoilla. (Eriksson ym. 2000, 334.) Jokaisen valmistuvan sairaanhoitajan tulisi Royal College of Nursing:n (1996b) mukaan: 1. tuntea syövän riskitekijät ja ymmärtää seulontatutkimusten merkitys syövän ehkäisyssä ja varhaisessa toteamisessa 2. olla perillä eri hoitomuodoista ja niiden haittavaikutuksista sekä haittavaikutusten lievittämisestä 3. tunnistaa fyysiset, emotionaaliset, sosiaaliset ja hengelliset vaikutukset, joita syövällä on potilaan perheeseen, läheisiin sekä lähiyhteisöön 4. tietää tavallisimmat kliiniset ongelmat syöpäpotilaan elämässä 5. ymmärtää potilaan vuorovaikutustarpeet sekä niiden merkitys hoitotyössä 6. kyetä kommunikoimaan avoimesti ja tehokkaasti syöpäpotilaan kanssa 7. tuntea palvelut, joita on tarjolla syöpäpotilaille 8. kyetä ohjaamaan opiskelijoita, jotka ovat perehtymässä syövän hoitotyöhön 9. tiedostaa eettiset kysymykset hoidossa 10. ymmärtää oman työnsä laadun kehittämisen 11. olla perillä uusimmista tutkimuksista käyttäen tutkimustietoa hyväkseen potilaiden hoidossa (Eriksson ym. 2000, )

17 Hoitaja kivun arvioijana Hoitaja on potilaan ohella hoitotilanteen keskeinen henkilö. Hän toimii potilaan kanssaihmisenä ja subjektina hoitotilanteessa. Hoitajan tehtävä on auttaa potilasta. Hän jakaa hoitotilanteen potilaan kanssa ja toimii tässä ammatti-ihmisenä. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1996, 80.) Hoitaja kohtaa usein työssään monenlaisesta kivusta kärsiviä potilaita. Hoitotyön prosessin ja sen systemaattisen tietoisen lähestymistavan avulla hän voi perehtyä kokonaisvaltaiseen kivunhoitoon. Hoidon tavoitteena on kivuttomuus ja kivun lievitys. (Yura & Walsh 1992, 345.) Potilaan käytös ja persoonallisuus vaikuttavat hänen saamaansa hoitoon. Jos potilas osaa kuvata hyvin kipuaan tai vaatia kipuunsa hoitoa, lievitetään sitä herkemmin ja tehokkaammin kuin potilaalla, joka ei vaadi huomiota. Kivun kokemiseen vaikuttavat tekijät voivat jopa lieventää tai pahentaa kipua. Itse sairauteen ja kipuun suhtautuminen vaihtelee hyväksymisestä kieltämiseen. Esimerkiksi voimakkaat tunteet voivat pahentaa tilannetta kipukynnyksen alenemisella. Potilas voi myös kokea tulleensa hylätyksi ja eristäytyä sosiaalisesti tai tulla muista riippuvaiseksi. Avoin ja asiantunteva keskustelu diagnoosista, hoitovaihtoehdoista, kivun poistamisen ja lievittämisen keinoista sekä ennusteesta ovat hyvä keino potilaan ahdistuksen lievittämiselle. (Hovi & Salanterä 2000, 11.) Juvosen (1994) tutkimuksen mukaan potilaat kokevat tärkeänä saada tietoa sekä sairaudesta että hoidoista. Tärkeimpänä hoitoja koskevista asioista potilaat pitävät tiedon saantia hoitomuodoista sekä hoitojen sivuvaikutuksista. Sairautta koskevista asioista tärkeimpinä koetaan tiedon saanti ennusteesta ja sairauden mahdollisesta uusiutumisesta. Muita tärkeiksi koettuja asioita ovat sairauden aiheuttama stressi, sairauden vaikutus elimistöön, perheeseen, ystäviin, työhön ja harrastuksiin, jatkohoito ja seuranta, vaihtoehtoiset hoitomuodot, ravitsemus sekä itsehoito. (Juvonen 1994, 30.) Koska syöpä on usein fyysisen kivun lisäksi henkisesti raskas, on kipulääke yksin riittämätön. Kipulääkkeen vaikutusta tuetaan auttamalla potilasta löytämään lohdutusta ja jaksamista jäljellä olevista voimavaroistaan. Tarvittaessa voidaan järjestää esimerkiksi keskustelu- ja tunteidenpurkumahdollisuus, sielunhoitomahdollisuus tai kotilomia. (Mustajoki 1999, 186.) Kuuppelomäen (1996) ja Hytin (2000) tutkimuksista käy ilmi, että potilaat haluavat nykyistä enemmän keskustella hoitajien kanssa erilaisista asioista. Keskusteluun liittyen potilaat toivovat, että hoitajilla olisi aikaa olla potilaan kanssa kiireestä huolimatta. Sairaanhoitajien mukaan henkinen tukeminen on tärkeä osa vuorovaikutusta potilaan kanssa. Henkisen tukemisen lisäksi sairaanhoitajien mielestä syöpäpotilaan hoidon tavoitteena on potilaan hyvä olo. Hyvään oloon liittyy toiveikkuutta, tunnetta siitä, että hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, luottamusta asiantuntijoihin sekä mahdollisuutta osallistua omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon, mutta mahdollisimman vähän kipuja ja vaivoja. (Kuuppelomäki 1996, 116, ; Hytti 2000, 50.) Potilaan ja omaisten välistä suhdetta, vuorovaikutusta sekä surutyötä tulee myös tukea. Omaiset huomioidaan, sillä kipu heijastuu myös heihin. Omaisille tarjotaan keskustelumahdollisuus hoitajan kanssa omista kokemuksista ja potilaan hoitoon liittyvistä asioista.

18 14 (Mustajoki 1999, 186.) Kuuppelomäen (1996) mukaan omaisten ja ammattiauttajien välistä vuorovaikutusta on kuitenkin joko vähän tai ei ollenkaan (Kuuppelomäki 1996, 100). Kipua kokevan potilaan hoitotyö alkaa kivun arvioinnista. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna kivunarviointilomakkeita, joita tulisi kroonisen kivun tapauksessa tarkentaa vähintään kerran viikossa (liitteet 3 ja 4). Sen perusteella laaditaan hoitotyön suunnitelma. Suunnitelmaan kuuluu hoidon tulosten jatkuva arviointi sekä kivun voimakkuuden muutoksen tarkkaileminen. (Eriksson ym. 2000, 114; Mustajoki 1999, 185.) Arvioinnin tarkoituksena on muuttaa subjektiivinen tuntemus mahdollisimman objektiiviseksi käyttämällä kivun voimakkuuden kuvaajana numeroita ja sanoja. (Hovi, Salanterä & Routasalo 2000, 21.) Kivun voimakkuutta voidaan arvioida myös erilaisilla tarkoitukseen kehitetyillä luokittelumittareilla. Kivun voimakkuuden luokitteleminen yhdenmukaistaa tulkintoja sekä kommunikointia. Mittareista yleisimmin käytössä ovat niin kutsuttu VAS-mittari (Visual Analogue Scale) eli kipujana, NRS (Numeric Rating Scale) eli numeerinen luokitteluasteikko, VRS (Verbal Rating Scale) eli sanallinen luokitteluasteikko ja erityisesti lapsille sopiva kipu-kasvoasteikko (Faces Scale). Näillä mittareilla on myös heikkouksia. Esimerkiksi kivun voimakkuuden näyttäminen vaakasuoralta kipujanalta saattaa joskus olla vaikeata. Pystysuora jana saattaakin olla parempi, sillä on helpompi hahmottaa kivun voimakkuuden lisääntyminen alhaalta ylöspäin kuin vasemmalta oikealle. (Hovi, Salanterä & Routasalo 2000, 21.) Hoidon kannalta on tärkeä tietää, kauanko kipua on ollut ja onko sen voimakkuus vaihdellut. Muutosten kohdalla selvitetään, miten erilaiset toiminnot muuttavat kivun luonnetta, esimerkiksi aiheuttaako liikunta kivun pahenemista tai helpottumista. Kipu saattaa vaihdella eri vuorokaudenaikoina, joten selvitetään tuntuuko kipu erilaiselta päivällä verrattuna yöaikaan. On hyvä opetella tuntemaan potilaan tapa ilmaista kipua, varsinkin jos potilas on kykenemätön ilmaisemaan itseään verbaalisesti. On myös uskottava potilaan ilmaiseman kivun voimakkuuteen, mutta muistettava, että jotkut potilaat epäröivät myöntää kipuaan. (Eriksson ym. 2000, ) Sairaanhoitajan rooli on merkityksellinen kivun arvioinnissa. Kipu saattaa jäädä kokonaan hoitamatta, mikäli hoitaja ei sitä tunnista. (Hovi ym. 2000, 20.) Kivun arviointiin vaikuttaa myös hoitajan asenne. Mikäli hoitaja pitää tavoitteena kivun lievittämistä siedettävään tasoon eikä pyri poistamaan sitä kokonaan, päädytään riittämättömään kivun lievitykseen. (Hovi & Lauri 1997, 81.) Hoitajan sekä potilaan oman arvion lisäksi kipua arvioidaan seuraamalla nonverbaalista viestintää (Hovi ym. 2000, 20). Nonverbaalinen viestintä muodostuu eleistä, ilmeistä, katseesta, äänen ilmiasusta, tilasta, jossa vaikutamme, etäisyydestä toisiin ihmisiin, kosketuksesta sekä ajan käsityksestä (Enäkoski 1990, 16). Sanattomassa viestinnässä kasvot ovat tärkein viestijä (Argyle 1984, 211). Otsan rypistys, silmien ja suun liikkeet sekä raajojen ja vartalon levottomuus saattavat viestittää hoitajalle kivusta. Kivun arvioinnissa tulee tarkkailla normaalista poikkeavaa käytöstä. Kipua ilmentäviä poikkeuksia käytöksessä voivat olla

19 15 sekavuus, levottomuus, ärtyvyys, pahoinvointi, hikoilu, pyörrytys, uupumus, ruokahaluttomuus, keskittymiskyvyn puute, aktiivisuuden väheneminen tai sosiaalisten kontaktien väheneminen. Arvioinnissa tulee aina selvittää kivun sijainti, voimakkuus, laatu, ajallisuus, se mikä helpottaa ja pahentaa sitä, sekä muut tuntemukset. (Hovi ym. 2000, 20.) Kivun aiheuttajaa etsittäessä on tärkeää arvioida kivun sijainti (Eriksson ym. 2000, 116). Syöpäpotilaat saattavat tuntea erilaisia akuutteja ja pitkäaikaisia kipuja samanaikaisesti, jopa 2-4 eri kiputilaa kehon eri puolilla. Syöpäpotilaan kiputilojen selvittelyssä ja hoidossa on syytä ottaa huomioon kivun erilaiset etiologiset tekijät unohtamatta pelon, masennuksen ja ahdistuksen tunteita, jotka vaikuttavat kivun kokemiseen. (Joensuu ym. 1999, 633.) Potilasta itseään voi pyytää piirtämään, missä kipua tuntuu. Ainoastaan kipua kokeva henkilö osaa kertoa kipunsa voimakkuudesta. Jos potilas ei halua piirtää, pyydetään häntä näyttämään kipualueet. Varsinkin silloin kun syöpäpotilaan kipu pahenee hoidosta huolimatta, on muistettava, että kivun aiheuttajana saattaa olla aikaisemmin diagnosoimaton metastaasi ja kipu saattaa esiintyä eri paikassa kuin ennen. (Eriksson ym. 2000, 116.) Hovin ja Laurin (1997) tutkimuksen mukaan syöpäkipujen tavallisin esiintymispaikka on lantio ja hartiat. Tavallisin tapa ilmaista kipua on levoton liikehdintä, kivusta kertominen ja muuttunut kasvojen ilme. (Hovi & Lauri 1997, ) Kivun esiintyminen, sen voimakkuus ja kesto voivat vaihdella läpi koko sairauden ja hoidon. Siihen vaikuttavat sellaiset tekijät kuin kulttuurinen, sosiaalinen sekä eettinen orientaatio, tuskaisuus, syyllisyys ja tuntemattoman pelko. (Perko, Marin & Pänkäläinen 1989, 20.) Potilaalta tiedustellaan, miten kipu vaikuttaa päivittäin eri elämän alueilla. Erilaiset oireet on tarpeen tietää hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Kipu vaikuttaa potilaan jokapäiväiseen elämään ja elämänlaatuun usein monella tavalla. Esimerkiksi kipu voi estää potilasta nukkumasta. (Eriksson ym. 2000, ) Syöpäpotilaan hoidossa tulee myös ylläpitää toivoa. Se voi olla toivoa paremmasta olosta, kivuttomuudesta, hoidon jatkumisesta ja elämisestä kotona läheistensä kanssa. (Lindvall 1998, 113.) Kuuppelomäki (1996) sanoo tutkimuksessaan, että kun potilaalla on kipuja, elämä ja ajatukset keskittyvät täysin kivun ympärille. Esiintyessään kipu on merkityksellisin ja hallitsevin oire. Kivun hallitsevasta vaikutuksesta johtuen sitä myös pelätään kaikkein eniten syöpäpotilaiden keskuudessa. (Kuuppelomäki 1996, ) Jotta potilaan kipu voitaisiin kartoittaa kokonaisvaltaisesti, on hänen kanssaan keskusteltava riittävästi ja tunnistettava kaikki kivun mahdolliset vaikutukset. Kivunpoiston lisäksi potilas ja hänen omaisensa tarvitsevat tietoa sairauden tilasta ja tukea sairauden kanssa elämiseen. Potilaan ahdistus ja masennus voi olla omaisille ja ystäville vieras kokemus, ja hekin tarvitsevat tukea hoitohenkilökunnalta. On hyvä kartoittaa potilaan sosiaaliset kontaktit ja pyrkiä ylläpitämään niitä sairaudesta huolimatta. (Eriksson ym. 2000, ) Syöpäkivun hoidossa tulee ottaa huomioon myös potilaan psyykkinen hyvinvointi. Vakava sairaus aiheuttaa yleensä ihmiselle psyykkisen kriisin, syöpäsairaus joskus monia toisiaan seuraavia kriisejä.

20 16 Syöpäsairauksien hoidossa tulee potilaiden tunne-elämän käsitteleminen hyväksyä itsestään selväksi osaksi sairauden hoitoa. Psyykkiseen sopeutumiseen vaikuttavat monet tekijät: sairauden luonne ja kulku käytettävät hoidot potilaan psyykkiset ominaisuudet ja aikaisemmat elämänkokemukset sosiaalinen tuki potilaan ikä ja elämäntilanne hoitojärjestelmän potilaalle tarjoama tuki yhteisön asenteet. (Hietanen & Vainio 1991, 51.) Syöpään sairastuminen herättää usein voimakkaita tunnereaktioita. Tämä siksi, että syöpä on usein pitkä sairaus, jota on vaikea hoitaa. Syöpään liittyy paljon uskomuksia, jotka vaikuttavat ihmisten suhtautumiseen, voimakkaimpana uskomus, jonka mukaan syöpäsairaus päättyy aina kipuun, kärsimykseen ja kuolemaa. Syöpäpotilaita hoitavan henkilökunnan tehtävänä on fyysisen hoidon sekä oireiden lievityksen lisäksi myös potilaan ja hänen perheensä emotionaalinen tukeminen. Edellytyksenä on, että hoitajilla on tietoa tunteiden syntyyn vaikuttavista tekijöistä ja kykyä tunnistaa potilaiden erilaisia tunnetiloja. Tunnetilojen huomioon ottaminen hoitotyössä on tärkeää, sillä tunteet vaikuttavat paitsi sairastumistodennäköisyyteen myös toipumismahdollisuuksiin sekä potilaiden jäljellä olevaan elinaikaan ja heidän elämänsä laatuun. (Eriksson ym. 2000, 130; Management of cancer pain 1994, 8.) Sairauden ja hoidon jokaisessa vaiheessa potilaan elämänlaadun kannalta on tärkeää, minkälainen suhde potilaan ja häntä hoitavan henkilökunnan välillä on. Tämä vaikuttaa potilaan hyvinvointiin sekä siihen, miten hän hyväksyy hoitonsa ja osallistuu siihen. Koko hoitohenkilökunta auttaa potilasta merkittävällä tavalla sairauteen sopeutumisessa. Tämä edellyttää tietenkin avointa kommunikointia ja yhteistyön sujuvuutta. (Hietanen & Vainio 1991, ) Pålssonin ja Norbergin (1995) tutkimuksesta käy ilmi, että hoitajien antaessa syöpäpotilaille tukea ja myönteistä palautetta, tuntevat potilaat tulleensa ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi (Pålsson & Norberg 1995, 281).

21 17 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMA Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää hoitajien kokemuksia syöpäkivun hoidosta. Tavoitteena on saada kokemuksiin perustuvaa tietoa syöpäkivun hoidon arvioinnista, toteutuksesta sekä sen riittävyydestä. Hoitajien kokemuksista saadun tiedon avulla saamme tietoa siitä, miten syöpäkivun hoito toteutuu osastoilla tällä hetkellä. Kokemusten esiin tuominen on tärkeää, jotta löydetään syöpäkivun hoidon kehittämisalueet. Nämä huomioimalla voidaan kehittää hoitotyön laatua. Tutkimuksemme perustuu kirjalliseen tietoon, joten se on deduktiivinen, edeten yleisestä tiedosta yksityiskohtaisempiin kokemuksiin. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen, sillä hoitajien kokemuksia on määrällisesti vaikea ilmaista. Tutkimuksessamme haemme vastausta seuraavaan kysymykseen: Miten hoitajat kokevat syöpäkivun hoidon arvioinnin, toteutuksen sekä riittävyyden?

22 18 4 TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Kohdetta pyritään kuvaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Laadullisessa tutkimuksessa on pyrkimyksenä pikemmin löytää tai paljastaa tosiasioita kuin todentaa jo olemassa olevia väittämiä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1998, 161.) Tutkimus on tarkoituksenmukainen silloin, kun halutaan saada puutteellisesti tunnetusta asiasta tai ilmiöstä uutta informaatiota (Krause & Kiikkala 1996, 62). Laadullisessa tutkimuksessa suositaan ihmistä tiedonkeruun välineenä. Tutkija luottaa omiin havaintoihinsa ja keskusteluihin tutkittavien kanssa. Apuna voidaan käyttää myös lomakkeita ja testejä. Tutkijan pyrkimyksenä on paljastaa odottamattomia seikkoja sekä tarkastella aineistoa yksityiskohtaisesti monesta eri näkökulmasta. Laadullisen tutkimuksen aineiston hankinnassa suositaan metodeja, joissa tutkittavien näkökulmat ja ääni pääsevät esille. Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisotoksen menetelmää käyttäen. Tutkimussuunnitelma muotoutuu tutkimuksen edetessä. Tutkimus toteutetaan joustavasti, suunnitelmia on mahdollista muuttaa olosuhteiden mukaisesti. Tapaukset käsitellään ainutlaatuisina ja aineisto tulkitaan sen mukaisesti. (Hirsjärvi ym. 1998, 165.) Tutkimuksemme lähestymistapa on fenomenologinen. Fenomenologisen tutkimuksen tavoitteena on kuvata ihmisten kokemuksia, ollaan kiinnostuneita siitä, miten ihminen kokee ilmiön, jonka kanssa hän on tekemisissä. Sananmukaisesti se tarkoittaa oppia ilmiöistä. Hoitotieteen alalla voidaan fenomenologisen tutkimuksen avulla saada tietoa hoitamisesta ja sen perusteista. Erityisesti se soveltuu aiheisiin, joita on aikaisemmin tutkittu vähän tai jotka ovat vaikeasti määriteltäviä ilmiöitä. Ihmisten omiin kokemuksiin ja niiden kuvauksiin perustuvan tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan käyttää hoitotyön kehittämiseen. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, ) Fenomenologisessa tutkimuksessa tavoitteena on, että tutkija pystyy tavoittamaan tutkittavan kokemuksen mahdollisimman aitona. Tutkija ei kuitenkaan voi syrjäyttää aiempia kokemuksiaan kohteena olevasta ilmiöstä. Hänen onkin harjoitettava jatkuvaa itsereflektiota, jotta hän ei sekoittaisi omia kokemuksiaan tutkittavansa kokemuksiin. (Paunonen ym. 1997, ) Tutkimuksen tuloksena on tutkittavasta ilmiöstä fenomenologisen analyysin jälkeen tuotettu kuvaus. Kuvaus ei ole tutkimukseen osallistuneiden kertomusten suoraa referointia vaan analyysivaiheessa tulkinnan avulla paljastuneiden merkityskokonaisuuksien esittämistä mielekkäässä muodossa. Raportoinnissa on tärkeää tehtyjen ratkaisujen selkeä ja yksityiskohtainen kuvaaminen. Perusperiaatteena on, että tutkija paljastaa mahdollisimman avoimesti sen, mitä hän on tehnyt, ja perustelee ratkaisunsa. Tällöin lukijan on mahdollista saada kokonaiskuva ja arvioida tutkimuksen mielekkyyttä ja luotettavuutta. Tutkijan edellytetään suhtautuvan kriittisesti tekemiinsä ratkaisuihin ja niiden perusteluihin sekä tutkimustuloksiin. (Paunonen ym. 1997, 159.)

23 19 5 TUTKIMUKSEN ETIIKAN TARKASTELUA Tutkijalla on eettisiä velvoitteita yhteiskuntaa ja suurta yleisöä kohtaan. Tutkimuksen tulee tähdätä luotettaviin tuloksiin, ja sen tulee yrittää jo ennakoivasti torjua tulosten väärinkäyttöä ja virheellisiä tulkintoja. Tutkijalla on velvollisuuksia myös tietojen antajia tai kohdehenkilöitä kohtaan. Kohdehenkilöiden aktiivista myötävaikutusta edellyttävien tutkimusten tulisi perustua heidän suostumukseensa. Tutkimustuloksia voi käyttää vain tarkoituksiin, joihin on saatu kohteen suostumus. Tutkijan tulee olla puolueeton tehdessään tutkimusta. Hänen tulee pitää omat poliittiset, yhteiskunnalliset ja moraaliset kannat erossa itse tutkimuksesta. (Uusitalo 1991, ) Tieteellisessä tutkimuksessa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: Tutkijan on herkistyttävä eettisten ongelmien havaitsemiselle. On noudatettava yleistä ihmisarvon kunnioittamisen periaatetta, jonka mukaan on väärin loukata tutkittavien henkilökohtaista koskemattomuutta. On harkittava, mitä hyötyä ja haittaa tutkimuksesta on tutkittaville. On harkittava, miten yksityisyyden ja luottamuksellisuuden kunnioittaminen tai kunnioittamattomuus vaikuttaa tutkittaviin. On huolehdittava, että tutkimuksella ei johdeta tietoisesti ketään harhaan. On huolehdittava, ettei mahdolliset eturistiriidat vaikuta tutkimuksen tekoon. Tutkimustarkoitukseen koottuja tietoja ei saa luovuttaa kaupallisiin tai ei-tieteellisiin tarkoituksiin. Tietoja ei saa käyttää muuhun, kuin tieteelliseen tutkimukseen. (Anttila 1996, 422.) Tutkimustuloksia julkaistaessa on periaatteena tutkijoiden rehelliset ja avoimet raportit tuloksista pyrkien mahdollisimman suureen objektiivisuuteen. Laadullisen tutkimuksen raportoinnissa on erityisen tärkeää tarkastella tutkimukseen osallistuvien anonymiteettiyttä, koska tulosten raportoinnissa ja julkaisussa käytetään usein suoria lainauksia aineistosta. Tutkimustuloksia julkaistaessa ei tule paljastaa mitään, mikä aiheuttaa tutkimukseen osallistuneille hankaluuksia tai paljastaa heidän henkilökohtaisia näkemyksiä. (Paunonen ym. 1997, ) Noudatimme tutkimuksessamme tutkimukselle asetettuja eettisiä vaatimuksia. Tutkimustulokset raportoimme niin, että niistä ei voida tunnistaa tutkimukseen osallistuneita henkilöitä. Painotimme osallistumisen vapaaehtoisuutta sekä anonymiteettiyttä. Tutkimusaineistoa käyttivät ainoastaan tutkijat itse ja aineisto hävitettiin tutkijoiden toimesta opinnäytetyön valmistuttua. Pystyäksemme takaamaan, että tutkimushenkilöitä ja paikkoja ei voida tunnistaa, poistimme liitteenä olevasta tutkimuslupaanomuksesta (liite 5) hoitoalan yksikön tunnistamista helpottavat tiedot.

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Syöpäpotilas ja kipu

Syöpäpotilas ja kipu Syöpäpotilas ja kipu Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ms,mg Teksti Minna Selin ja Minna Grönman yhdessä Syöpätautien poliklinikan henkilökunnan kanssa Sisällys Lukijalle... 3 Mitä kipu on?... 4 Tiesitkö,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot